Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana
Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana on 50 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Carl Gustaf Emil Mannerheim, Eero Haapalainen, Ensimmäinen maailmansota, Hakaniemen mellakka, Harald Åkerman, Hämeenlinna, Ingmanin I hallitus, Joensuu, Johan Kock, K. J. Ståhlberg, Kankaanpää, Kemi, Kotka (kaupunki), Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lokakuun vallankumous, Maarianhamina, Marraskuun manifesti, Mikkeli, Moskovan välirauha, Neuvosto-Venäjä, Nikolai II, Oulu, P. E. Svinhufvud, Pieksämäki, Pohjanmaa, Pori, Punakaarti, Rauma, ..., Setälän senaatti, Sortavala, Sotilaskomitea, Suomen Ammattijärjestö, Suomen Keskusta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Tampere, Turku, Vaasa, Valtioneuvoston linna, Vammala, Väinö Tanner, Viaporin kapina, Viipuri, Vimpelin sotakoulu, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1917 yleislakko, Yhdistynyt kuningaskunta. Laajenna indeksi (20 lisää) »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suojeluskunta · Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Eero Haapalainen
Eero Haapalainen (27. lokakuuta 1880 Kuopio – 27. marraskuuta 1937 Petroskoi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana.
Eero Haapalainen ja Suojeluskunta · Eero Haapalainen ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Ensimmäinen maailmansota ja Suojeluskunta · Ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Hakaniemen mellakka
Hakaniemen mellakka oli 2.
Hakaniemen mellakka ja Suojeluskunta · Hakaniemen mellakka ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Harald Åkerman
Harald Christian Åkerman (27. lokakuuta 1869 Porvoo – 1. kesäkuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen upseeri ja itsenäisyysaktivisti.
Harald Åkerman ja Suojeluskunta · Harald Åkerman ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Hämeenlinna ja Suojeluskunta · Hämeenlinna ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Ingmanin I hallitus
Ingmanin ensimmäinen hallitus toimi 27.
Ingmanin I hallitus ja Suojeluskunta · Ingmanin I hallitus ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Joensuu ja Suojeluskunta · Joensuu ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Johan Kock
Johan Kock (4. kesäkuuta 1861 Helsinki – 13. huhtikuuta 1915 Fitchburg, Massachusetts, Yhdysvallat) oli Venäjän armeijasta 1897 Viipurissa eronnut alikapteeni.
Johan Kock ja Suojeluskunta · Johan Kock ja Suomen sisällissodan aikajana ·
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
K. J. Ståhlberg ja Suojeluskunta · K. J. Ståhlberg ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kankaanpää
Kankaanpää on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.
Kankaanpää ja Suojeluskunta · Kankaanpää ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Kemi ja Suojeluskunta · Kemi ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Kotka (kaupunki) ja Suojeluskunta · Kotka (kaupunki) ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Kouvola ja Suojeluskunta · Kouvola ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Lahti ja Suojeluskunta · Lahti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Lappeenranta ja Suojeluskunta · Lappeenranta ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Lokakuun vallankumous ja Suojeluskunta · Lokakuun vallankumous ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Maarianhamina
Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.
Maarianhamina ja Suojeluskunta · Maarianhamina ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Marraskuun manifesti ja Suojeluskunta · Marraskuun manifesti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Mikkeli ja Suojeluskunta · Mikkeli ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Moskovan välirauha
Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.
Moskovan välirauha ja Suojeluskunta · Moskovan välirauha ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Neuvosto-Venäjä ja Suojeluskunta · Neuvosto-Venäjä ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Nikolai II ja Suojeluskunta · Nikolai II ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Oulu ja Suojeluskunta · Oulu ja Suomen sisällissodan aikajana ·
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
P. E. Svinhufvud ja Suojeluskunta · P. E. Svinhufvud ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Pieksämäki
Pieksämäen kaupungin vaakuna vuoden 2006 loppuun asti. Pieksämäki (vuoteen 1938 Pieksämä) on Suomen kaupunki Etelä-Savon maakunnan luoteisosassa.
Pieksämäki ja Suojeluskunta · Pieksämäki ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Pohjanmaa ja Suojeluskunta · Pohjanmaa ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Pori ja Suojeluskunta · Pori ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Punakaarti ja Suojeluskunta · Punakaarti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Rauma
Rauma on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa.
Rauma ja Suojeluskunta · Rauma ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Setälän senaatti
Setälän senaatti oli viimeinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti.
Setälän senaatti ja Suojeluskunta · Setälän senaatti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Sortavala ja Suojeluskunta · Sortavala ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Sotilaskomitea
Sotilaskomitea oli Suomen historiassa itsenäisyysaktivistien järjestö, jonka perustivat Haminan kadetit ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen irrottamiseksi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla.
Sotilaskomitea ja Suojeluskunta · Sotilaskomitea ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen Ammattijärjestö
Suomen Ammattijärjestö (SAJ) oli vuosina 1907–1930 toiminut Suomen ensimmäinen ammatillinen keskusjärjestö.
Suojeluskunta ja Suomen Ammattijärjestö · Suomen Ammattijärjestö ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Suojeluskunta ja Suomen Keskusta · Suomen Keskusta ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Suojeluskunta ja Suomen Kommunistinen Puolue · Suomen Kommunistinen Puolue ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Suojeluskunta ja Suomen senaatti · Suomen senaatti ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Suojeluskunta ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen sisällissodan aikajana ·
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Suojeluskunta ja Tampere · Suomen sisällissodan aikajana ja Tampere ·
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Suojeluskunta ja Turku · Suomen sisällissodan aikajana ja Turku ·
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Suojeluskunta ja Vaasa · Suomen sisällissodan aikajana ja Vaasa ·
Valtioneuvoston linna
Valtioneuvoston linna (aikaisemmin Senaatintalo, nykyinen nimi käyttöön 27. marraskuuta 1918) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa Helsingissä.
Suojeluskunta ja Valtioneuvoston linna · Suomen sisällissodan aikajana ja Valtioneuvoston linna ·
Vammala
Vammala oli Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva Suomen kaupunki.
Suojeluskunta ja Vammala · Suomen sisällissodan aikajana ja Vammala ·
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Suojeluskunta ja Väinö Tanner · Suomen sisällissodan aikajana ja Väinö Tanner ·
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Suojeluskunta ja Viaporin kapina · Suomen sisällissodan aikajana ja Viaporin kapina ·
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Suojeluskunta ja Viipuri · Suomen sisällissodan aikajana ja Viipuri ·
Vimpelin sotakoulu
Reserviupseerikoulun lippu vuodelta 1928 Siinä lukee ''VK 1917'' tarkoittaen Vimpelin koulua Vimpelin koulu tai Vimpelin kurssi oli suojeluskuntien Vimpelissä 26. joulukuuta 1917 – 14.
Suojeluskunta ja Vimpelin sotakoulu · Suomen sisällissodan aikajana ja Vimpelin sotakoulu ·
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Suojeluskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Suomen sisällissodan aikajana ja Vuoden 1905 suurlakko ·
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
Suojeluskunta ja Vuoden 1917 yleislakko · Suomen sisällissodan aikajana ja Vuoden 1917 yleislakko ·
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Suojeluskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Suomen sisällissodan aikajana ja Yhdistynyt kuningaskunta ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana
- Mitä heillä on yhteistä Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana
- Yhtäläisyyksiä Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana
Vertailu Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana
Suojeluskunta on 142 suhteet, kun taas Suomen sisällissodan aikajana on 532. niillä on yhteistä 50, Jaccard'in indeksi on 7.42% = 50 / (142 + 532).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Suojeluskunta ja Suomen sisällissodan aikajana. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
