Sisällysluettelo
42 suhteet: Alaska, Antarktis, Elastisuus, Etelämanner, Etelänapa, Grönlannin maantiede, Grönlannin mannerjäätikkö, Grönlanti, Hinrich Johannes Rink, Ilmasto, Islanti, Iso Aletschjäätikkö, Jää, Jääkide, Jäänjakaja, Jäätikön massatase, Jäätikkö, Jäävirta, Jäävuori, Kallioperä, Kitka, Laattatektoniikka, Lämpötila, Lujuusoppi, Maanvyöry, Mirnyi (tutkimusasema), Paine, Painovoima, Patagonia, Plastisuus, Pohjavesi, Pohjois-Amerikka, Railo, Sedimentti, Sulamispiste, Vatnajökull, Vesi, Viskositeetti, Vuoristojäätikkö, Washington (osavaltio), 1963, 1964.
- Jäätikkötiede
Alaska
Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Alaska
Antarktis
Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Antarktis
Elastisuus
Elastisella materiaalilla tarkoitetaan ainetta, jonka venymät (muodonmuutos) ovat yksikäsitteisesti riippuvia vallitsevasta jännitystilasta eli kappale palaa alkuperäiseen muotoonsa kun jännitykset poistetaan.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Elastisuus
Etelämanner
Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Etelämanner
Etelänapa
Etelämanner ja sen navat: 1. Etelänapa 2. Magneettinen etelänapa (2007) 3. Geomagneettinen etelänapa (2005) 4. Eteläinen luoksepääsemättömyyden napa Maantieteellinen etelänapa on merkitty kuvassa oikealla näkyvällä teräspylväällä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Etelänapa
Grönlannin maantiede
Grönlannin maantieteen erityispiirteitä ovat saaren laaja pinta-ala ja pohjoinen sijainti: Grönlanti on maailman suurin saari, ja se sijaitsee Pohjoisen jäämeren ja Pohjois-Atlantin välissä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Grönlannin maantiede
Grönlannin mannerjäätikkö
Grönlannin kartta, jossa näkyy mannerjään paksuus. Grönlannin mannerjää on painanut saaren keskiosan kuopalle. Grönlannin mannerjäätikkö on Grönlannin sisäosia peittävä jäätikkö.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Grönlannin mannerjäätikkö
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Grönlanti
Hinrich Johannes Rink
Hinrich Johannes Rink (26. elokuuta 1819 Kööpenhamina – 15. joulukuuta 1893 Kristiania) oli tanskalainen geologi ja Grönlannin tutkija.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Hinrich Johannes Rink
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Ilmasto
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Islanti
Iso Aletschjäätikkö
Jäätikkö Eggishornilta katsottuna. Iso Aletschjäätikkö eli Aletschjäätikkö on Alppien suurin jäätikkö.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Iso Aletschjäätikkö
Jää
Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jää
Jääkide
Jääkide on veden yleisimmän kiinteän olomuodon eli jään muodostama kide.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jääkide
Jäänjakaja
Etelämantereen jäätikön laskennallisessa mallissa jäänjakajat on merkitty mustalla viivalla. Niiden ympärillä jää virtaa hitaasti, mutta kauempana ja alempana on virtaamisnopeus suurempi. Jäänjakaja tai jäänjakajavyöhyke on jäätiköllä linja tai vastaavasti alue, josta jäätikkö virtaa poispäin.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jäänjakaja
Jäätikön massatase
Vuoristojäätiköiden muutokset vuodesta 1970. Vuoristojäätiköt ovat vetäytymässä miltei kaikkialla maailmassa. Jäätikön massatase kuvaa sitä, kuinka paljon jäätikölle kertyy tai sieltä poistuu jäätä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jäätikön massatase
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jäätikkö
Jäävirta
Jääputous putoaa hitaasti ylhäältä vuorilta Lambertin jäävirtaan Etelämantereella. Jäävirta on mereen virtaava jäätikkö, jollaisia on muun muassa Grönlannissa ja Antarktiksella.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jäävirta
Jäävuori
Jäävuori Grönlannissa Jäävuori on suuri kelluva makeavetinen jääkappale, joka on irronnut jäätiköstä tai jäähyllystä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Jäävuori
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Kallioperä
Kitka
Kitkavoima Ff vastustaa voimaa F. Kitka eli liikevastus on voima, joka vastustaa kahden kiinteän kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välillä ilmenevää liikettä tai tällaisen liikkeen alkamista.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Kitka
Laattatektoniikka
Kolmentyyppisiä laattojen rajoja Laattatektoniikka on tieteellinen teoria, joka selittää litosfäärilaattojen eli kivikehälaattojen liikkeen mekanismia ja liikkeen vaikutuksia.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Laattatektoniikka
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Lämpötila
Lujuusoppi
Lujuusoppi eli kiinteän aineen mekaniikka on jatkuvan aineen mekaniikkaan kuuluva fysiikan ala, jossa tutkitaan kiinteiden kappaleiden käyttäytymistä ulkoisten ja sisäisten kuormien vaikuttaessa niihin.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Lujuusoppi
Maanvyöry
Maanjäristyksen aiheuttama maanvyöry San Salvadorissa. Maanvyöry on massaliikunto, jossa maa-aines ja kivet liikkuvat rinnettä alaspäin painovoiman vaikutuksesta.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Maanvyöry
Mirnyi (tutkimusasema)
MirnyiMirnyi on venäläinen ympärivuotisesti käytössä oleva tutkimusasema Etelämantereella Davisinmeren rannikolla Australian itselleen vaatimalla alueella.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Mirnyi (tutkimusasema)
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Paine
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Painovoima
Patagonia
Patagonia Patagonia on Etelä-Amerikan mantereen eteläkärki, josta osa kuuluu Chileen ja osa Argentiinaan.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Patagonia
Plastisuus
Plastisuus (muovautuvuus) fysiikassa on aineen ominaisuus, jossa voiman vaikutuksesta sen muotoon syntyy palautumattomia muodonmuutoksia.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Plastisuus
Pohjavesi
Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Pohjavesi
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Pohjois-Amerikka
Railo
Vuorikiipeilijöitä ylittämässä railoa. Railo on jäätikköön tai jäähän muodostunut halkeama.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Railo
Sedimentti
Sedimentti tarkoittaa kerrostuvaa maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle veden, tuulen tai jäätikön vaikutuksesta.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Sedimentti
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Sulamispiste
Vatnajökull
Vatnajökullin jäätikköä ilmakuvasta. Vatnajökull on Kaakkois-Islannissa sijaitseva, tilavuudeltaan Islannin suurin jäätikkö.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Vatnajökull
Vesi
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Vesi
Viskositeetti
Havainnekuva kahden nesteen viskositeetista. Violetin nesteen viskositeetti on kirkasta korkeampi. Viskositeetti (sitkaus) on suure, joka kuvaa fluidin (lähinnä nesteen tai kaasun) kykyä vastustaa virtaamista.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Viskositeetti
Vuoristojäätikkö
Alppien Aletschgletscher on tyypillinen vuoristojäätikkö. Vuoristojäätikkö (laaksojäätikkö) on yleensä virtamainen jäätikkö, joka valuu vuorten rinteiltä alas.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Vuoristojäätikkö
Washington (osavaltio)
Washington on Yhdysvaltain osavaltio länsirannikolla, maan luoteisnurkassa Kanadan rajalla.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja Washington (osavaltio)
1963
Vuosi 1963 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja 1963
1964
Vuosi 1964 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Katsoa Jäätiköiden virtaus ja 1964
Katso myös
Jäätikkötiede
- Abraasio (geologia)
- Drumliini
- Firn
- Glasiologia
- Happi-isotooppivaihe
- Hiidenkirnu
- Huron-jääkausi
- Jää
- Jääkairausnäyte
- Jääkausi
- Jäänjakaja
- Jääpato
- Jäätiköiden virtaus
- Jäätikön massatase
- Jäätikkö
- Jäätikköjokimuodostumat
- Jäätikköjokitulva
- Jäätikkökaivo
- Kames-muodostumat
- Kivihiili-permin jääkausi
- Kivijäätikkö
- Kordillieerien jääkilpi
- Kryogeenikausi
- Kvartäärikausi Englannissa
- Lössi
- Laurentian mannerjäätikkö
- MIS 11
- Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila
- Mannerjäätikkö
- Moreeni
- Moreenimuodostuma
- Nunatak
- Onsilo
- Palsasuo
- Periglasiaaliset ilmiöt
- Pre-Pastonian
- Puskumoreeni
- Railo
- Sanduri
- Subglasiaalinen uoma
- Suppa
- U-laakso
- Viime jääkauden huippukohta
- Vuono
- Yoldiameri
Tunnetaan myös nimellä Jään liike, Jään virtaus, Jäätikoiden dynamiikka, Jäätiköiden liike, Jäätikön liike, Jäätikön virtaus, Mannerjäätiköiden dynamiikka.