Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
85 suhteet: Aateli, Aleksanteri I, Alfred zu Windischgrätz, Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch, Baden, Baijeri, Balkan, Balkanin liitto, Bosnia ja Hertsegovina, Bosnian kriisi, Budapest, Eduard Taaffe, Ensimmäinen Balkanin sota, Espanja, Euroopan hullu vuosi, Ferdinand I (Itävalta), Frankfurt am Main, Frans Ferdinand, Frans I (Itävalta), Frans Joosef I, Friedrich Ferdinand von Beust, Gyula Andrássy, Habsburg, Italia, Itävallan historia, Itävallan keisarikunta, Itävalta, Itävalta-Unkari, Itävalta-Unkarin kompromissi, Joseph Radetzky, Kaarle I (Itävalta), Kaksiliitto, Kasimir Felix von Badeni, Königgrätzin taistelu, Keskiluokka, Klemens von Metternich, Kolmiliitto, Kreikka, Krimin sota, Leitha, Lokakuun vallankumous, Lombardia, Marxilainen revisionismi, Montenegro, Napoleonin sodat, Napoli, Nationalismi, Neliliitto (1815), Osmanien valtakunta, Otto von Bismarck, ..., Paavi, Parlamentti, Praha, Preussi, Preussin–Itävallan sota, Pyhä allianssi, Pyhä istuin, Ranska, Ranskan toinen tasavalta, Rerum Novarum, Romania, Saksalaiset, Saksan keisarikunta, Saksan liitto, Saksan–Ranskan sota, Sarajevo, Serbia, Slaavit, Suur-Saksa, Tšekin kieli, Toinen Balkanin sota, Turkin sota, Ultimaatumi, Venäjän keisarikunta, Venetsia, Württemberg, Wien, Wienin kongressi, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, 1883, 1889, 1893, 1908, 1914. Laajenna indeksi (35 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Aateli · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Alfred zu Windischgrätz
Sotamarsalkka Alfred zu Windischgrätz, Josef Kriehuberin litografia vuodelta 1848. Alfred Candidus Ferdinand, Windischgrätzin ruhtinas (myös muodossa Windisch-Graetz, ääntämys; 11. toukokuuta 1787 Bryssel, Itävallan Alankomaat – 21. maaliskuuta 1862 Wien, Itävalta) Runeberg.org.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Alfred zu Windischgrätz · Katso lisää »
Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch
Kopio vuoden 1811 ABGB:stä Wienin sotahistoriallisessa museossa Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch (lyhenne ABGB) on merkittävin Itävallan yksityisoikeuden kodifikaatio ja saksankielisen kielialueen vanhin yhä voimassa oleva laki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch · Katso lisää »
Baden
Baden on entinen valtio nykyisen Saksan lounaisosassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Baden · Katso lisää »
Baijeri
Laibarösin kylä Pohjois-Baijerissa. Baijeri, virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Baijeri · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Balkan · Katso lisää »
Balkanin liitto
Propagandajuliste, jossa Balkanin liiton maita edustavat sotilaat lynkkaavat Osmanien valtakuntaa esittävää lohikäärmettä. Balkanin liitto oli Serbian, Bulgarian, Montenegron ja Kreikan vuonna 1912 muodostama sotilasliitto, joka soti vuosina 1912–1913 käydyssä ensimmäisessä Balkanin sodassa Osmanien valtakuntaa vastaan.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Balkanin liitto · Katso lisää »
Bosnia ja Hertsegovina
Bosnia ja Hertsegovina tai Bosnia-Hertsegovina (bosniaksi, kroatiaksi ja serbiaksi Bosna i Hercegovina, BiH, Босна и Херцеговина, БиХ) on valtio Balkanilla.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Bosnia ja Hertsegovina · Katso lisää »
Bosnian kriisi
Balkanin valtiot ennen vuoden 1908 liitosta. Bosnia-Hetsegovinan alue oranssilla, Itävalta-Unkari keltaisella, Serbia ja Montenegro punaisella, Osmanien valtakunta ruskealla. Bosnian kriisi (myös anneksiokriisi) oli kansainvälinen kriisi, joka syntyi lokakuussa 1908 Itävalta-Unkarin liitettyä Bosnia-Hertsegovinan itseensä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Bosnian kriisi · Katso lisää »
Budapest
Budapest (unkarilaisittain) on Unkarin pääkaupunki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Budapest · Katso lisää »
Eduard Taaffe
Eduard Taaffe. Eduard von Taaffe (24. helmikuuta 1833 Wien – 29. marraskuuta 1895 Ellischau, Böömi) oli itävaltalainen kreivi ja poliitikko, joka toimi Itävallan pääministerinä vuosina 1868–1870 ja 1879–1893.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Eduard Taaffe · Katso lisää »
Ensimmäinen Balkanin sota
Ensimmäinen Balkanin sota käytiin vuosina 1912–1913 osmanien valtakunnan (Turkki) ja Bulgarian, Serbian, Kreikan ja Montenegron muodostaman Balkanin liiton välillä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Ensimmäinen Balkanin sota · Katso lisää »
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Espanja · Katso lisää »
Euroopan hullu vuosi
Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Euroopan hullu vuosi · Katso lisää »
Ferdinand I (Itävalta)
Ferdinand I (19. huhtikuuta 1793, Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 29. kesäkuuta 1875, Praha, Itävalta-Unkari) oli Itävallan keisari sekä Unkarin, Böömin ja Lombardia-Venetsian kuningas (1835–1848).
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Ferdinand I (Itävalta) · Katso lisää »
Frankfurt am Main
Frankfurt am Main, lyhyemmin Frankfurt, on kaupunki keskisessä Saksassa Hessenin osavaltiossa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Frankfurt am Main · Katso lisää »
Frans Ferdinand
Frans Ferdinand perheineen Franz Ferdinand von Habsburg (suomalaisissa yhteyksissä yleensä Frans Ferdinand; 18. joulukuuta 1863 Graz – 28. kesäkuuta 1914 Sarajevo, Itävalta-Unkari) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Frans Ferdinand · Katso lisää »
Frans I (Itävalta)
Frans I (12. helmikuuta 1768 Firenze, Toscanan suurherttuakunta – 2. maaliskuuta 1835 Wien, Itävallan keisarikunta) oli viimeinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1792–1806) ja ensimmäinen Itävallan keisari (1804–1835).
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Frans I (Itävalta) · Katso lisää »
Frans Joosef I
Frans Joosef I (18. elokuuta 1830 Wien – 21. marraskuuta 1916 Wien) oli Itävallan keisari sekä Unkarin ja Böömin kuningas vuosina 1848–1916.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Frans Joosef I · Katso lisää »
Friedrich Ferdinand von Beust
Friedrich Ferdinand von Beust noin vuonna 1860. Friedrich Ferdinand von Beust (13. tammikuuta 1809 Dresden, Saksin kuningaskunta – 24. lokakuuta 1886 Altenberg, Itävalta-Unkari) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Friedrich Ferdinand von Beust · Katso lisää »
Gyula Andrássy
Gyula Andrássy (3. maaliskuuta 1823 Kassa, Itävallan keisarikunta – 18. helmikuuta 1890 Volosko, Itävalta-Unkari) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Gyula Andrássy · Katso lisää »
Habsburg
Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Habsburg · Katso lisää »
Italia
Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Italia · Katso lisää »
Itävallan historia
Tämä artikkeli käsittelee Itävallan historiaa alkaen Rooman valtakunnan ajalta noin 400 eaa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Itävallan historia · Katso lisää »
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Itävallan keisarikunta · Katso lisää »
Itävalta
Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Itävalta · Katso lisää »
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »
Itävalta-Unkarin kompromissi
Itävalta-Unkarin kauppalippu. Itävalta-Unkarilla ei ollut todellistla lippua, mutta itävalta-unkarin kauppalippua käytetään tässä artikkelissa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Itävalta-Unkarin kompromissi · Katso lisää »
Joseph Radetzky
Joseph Radetzky vuonna 1856. Johann Joseph Wenzel Anton Franz Karl, kreivi Radetzky von Radetz (2. marraskuuta 1766 Třebnice, Böömi – 5. tammikuuta 1858 Milano, Italia) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Joseph Radetzky · Katso lisää »
Kaarle I (Itävalta)
Kaarle I (saks. Karl, 17. elokuuta 1887 Persenbeug, Itävalta-Unkari – 1. huhtikuuta 1922 Funchal, Madeira, Portugali) oli Itävallan keisari sekä Böömin kuningas (nimellä Kaarle III) ja Unkarin kuningas (nimellä Kaarle IV) vuosina 1916–1918.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Kaarle I (Itävalta) · Katso lisää »
Kaksiliitto
Itävalta-Unkari Kaksiliitto oli vuonna 1879 solmittu puolustusliitto Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin välillä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Kaksiliitto · Katso lisää »
Kasimir Felix von Badeni
Kasimir Felix von Badeni. Kasimir Felix von Badeni (14. lokakuuta 1846 Surochów, Galitsia – 9. heinäkuuta 1909 lähellä Krasnea) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Kasimir Felix von Badeni · Katso lisää »
Königgrätzin taistelu
Königgrätzin taistelu (tunnettu myös nimellä Sadowan taistelu) käytiin 3.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Königgrätzin taistelu · Katso lisää »
Keskiluokka
Keskiluokka tarkoittaa sosiologiassa ihmisjoukkoa, joka sijoittuu keskelle yhteiskunnan sosiaalista hierarkiaa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Keskiluokka · Katso lisää »
Klemens von Metternich
Thomas Lawrence, ''Klemens Lothar Wenzel von Metternich'', maalattu noin vuonna 1815. Klemens Wenzel Lothar von Metternich-Winneburh zu Beilstein (15. toukokuuta 1773 Koblenz – 11. kesäkuuta 1859 Wien, Itävallan keisarikunta) oli Itävallan ulkoministeri 1809–1821 ja sen jälkeen valtiokanslerin virassa vuodesta 1821 alkaen.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Klemens von Metternich · Katso lisää »
Kolmiliitto
Ranskalainen pilakuvakommentti kolmiliitosta: Otto von Bismarck ja keisari Frans Joosef I nojaavat ruutitynnyriin piippuja poltellen, Italian kuningas Umberto I karistaa sikarintuhkaa ruudin sekaan. Kuninkaalla päässään liioiteltu bersaglieri-töyhtöhattu Kolmiliitto vuonna 1913 Kolmiliitto oli Saksan keisarikunnan, Itävalta-Unkarin ja Italian vuonna 1882 solmima sotilasliitto.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Kolmiliitto · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Kreikka · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Krimin sota · Katso lisää »
Leitha
Leitha (unk. Lajta tai Lajtha) on joki eteläisessä Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Leitha · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Lombardia
Lombardia (italiaksi ja lombardiksi Lombardia) on Pohjois-Italiassa sijaitseva hallinnollinen alue.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Lombardia · Katso lisää »
Marxilainen revisionismi
Eduard Bernsteiniä pidetään yhtenä revisonismin kehittäjistä. Revisionismi on termi, jolla on marxismin piirissä tarkoitettu erilaisia periaatteita ja teorioita, joiden on nähty eroavan merkittävällä tavalla Karl Marxin ajatuksista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Marxilainen revisionismi · Katso lisää »
Montenegro
Montenegro (molemmat nimet tarkoittavat suomeksi ”musta vuori”) on valtio Balkanilla Etelä-Euroopassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Montenegro · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Napoli
Napoli (etymol., ”Uusi kaupunki”) on Etelä-Italian suurin kaupunki ja Campanian pääkaupunki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Napoli · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Nationalismi · Katso lisää »
Neliliitto (1815)
Neliliitto oli Britannian, Itävallan, Venäjän ja Preussin Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1815 solmima liitto.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Neliliitto (1815) · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Otto von Bismarck
Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) oli saksalainen ruhtinas ja valtiomies, joka toimi Preussin pääministerinä vuosina 1862–1890, Pohjois-Saksan liittokanslerina vuosina 1867–1871 ja Saksan keisarikunnan ensimmäisenä valtakunnankanslerina vuosina 1871–1890.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Otto von Bismarck · Katso lisää »
Paavi
Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Paavi · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Parlamentti · Katso lisää »
Praha
Praha on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Praha · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Preussi · Katso lisää »
Preussin–Itävallan sota
Itävallan ja Preussin sota eli seitsemän viikon sota käytiin seitsemässä viikossa vuonna 1866 Itävallan keisarikunnan ja Preussin kuningaskunnan ja niiden liittolaisten välillä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Preussin–Itävallan sota · Katso lisää »
Pyhä allianssi
Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Pyhä allianssi · Katso lisää »
Pyhä istuin
Pyhän istuimen vaakuna. Lateraanikirkossa. Pyhä istuin tarkoittaa paavin virkaa ja myös katolisen kirkon ylintä hallintoa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Pyhä istuin · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Ranska · Katso lisää »
Ranskan toinen tasavalta
Ranskan toinen tasavalta oli jakso vuosina 1848–1852, jolloin Ranskassa oli tasavaltalainen perustuslaki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Ranskan toinen tasavalta · Katso lisää »
Rerum Novarum
Rerum Novarum (”Uusista asioista”) on paavi Leo XIII:n 15. toukokuuta vuonna 1891 antama kiertokirje.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Rerum Novarum · Katso lisää »
Romania
Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Romania · Katso lisää »
Saksalaiset
Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Saksalaiset · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Saksan liitto
Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Saksan liitto · Katso lisää »
Saksan–Ranskan sota
Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870. Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia. Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Saksan–Ranskan sota · Katso lisää »
Sarajevo
Sarajevo (Сарајево) on Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Sarajevo · Katso lisää »
Serbia
Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Serbia · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Slaavit · Katso lisää »
Suur-Saksa
Katutaisteluissa juhlivia vallankumouksellisia 18.–19. maaliskuuta 1848 Berliinissä. Frankfurtissa vuonna 1849. Suur-Saksa oli 1800- ja 1900-luvuilla kukoistanut ajatus Saksan valtiosta, johon kuuluisivat kaikki saksankielisen väestön asuttamat alueet.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Suur-Saksa · Katso lisää »
Tšekin kieli
Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Tšekin kieli · Katso lisää »
Toinen Balkanin sota
Toinen Balkanin sota oli kesällä 1913 käyty sota, jossa Bulgaria taisteli Kreikkaa, Serbiaa, Montenegroa, Romaniaa ja Turkkia vastaan.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Toinen Balkanin sota · Katso lisää »
Turkin sota
Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Turkin sota · Katso lisää »
Ultimaatumi
Japanin antama ultimaatumi hollantilaisille Balikpapanissa. Ultimaatumi (viimeinen) eli uhkavaatimus on varsinkin valtion toiselle valtiolle esittämä vaatimus, jota tehostetaan määräämällä aikaraja sen täyttämiseen ja uhkaus seurauksesta, jos vaatimukseen ei suostuta.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Ultimaatumi · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venetsia
Venetsia (venetsian kielellä Venesia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Venetsia · Katso lisää »
Württemberg
Württemberg on entinen ruhtinaskunta ja alue Schwabenissa Lounais-Saksassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Württemberg · Katso lisää »
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Wien · Katso lisää »
Wienin kongressi
Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Wienin kongressi · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja Yhdysvallat · Katso lisää »
1883
Vuosi 1883 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja 1883 · Katso lisää »
1889
Vuosi 1889 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja 1889 · Katso lisää »
1893
Vuosi 1893 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja 1893 · Katso lisää »
1908
Ei kuvausta.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja 1908 · Katso lisää »
1914
Vuosi 1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Itävallan historia 1815–1918 ja 1914 · Katso lisää »
