Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Färsaaret ja Färsaarten maantiede
Färsaaret ja Färsaarten maantiede on 49 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Atlantin valtameri, Basaltti, Biomassa, Golfvirta, Halli (eläin), Islanti, Isorotta, Karhunputket, Kaskelotti, Kasviplankton, Köppenin ilmastoluokitus, Kolja, Kotihiiri, Lahtivalas, Lehtirikot, Leinikit, Makrilli, Mannerjalusta, Matalapaine, Matalikko, Meri-ilmasto, Metsäjänis, Miekkavalas, Myrskylintu, Norjanmeri, Pajut, Pitkäeväpallopää, Pohjoisenpullokuonovalas, Punakampela, Punasimppu, ..., Pyöriäinen, Rentukka, Ruijanpallas, Sammalet, Sää, Seiti, Sienet, Silli, Sillivalas, Skotlanti, Streymoy, Sumu, Tórshavn, Tihku, Turska, Valkokuvedelfiini, Veiksel-jääkausi, Villakuore, Vuorovesi. Laajenna indeksi (19 lisää) »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Atlantin valtameri ja Färsaaret · Atlantin valtameri ja Färsaarten maantiede ·
Basaltti
Basalttia. Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.
Basaltti ja Färsaaret · Basaltti ja Färsaarten maantiede ·
Biomassa
Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.
Biomassa ja Färsaaret · Biomassa ja Färsaarten maantiede ·
Golfvirta
Golfvirran kulku Meksikonlahdelta Jäämerelle Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta.
Färsaaret ja Golfvirta · Färsaarten maantiede ja Golfvirta ·
Halli (eläin)
Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä.
Färsaaret ja Halli (eläin) · Färsaarten maantiede ja Halli (eläin) ·
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Färsaaret ja Islanti · Färsaarten maantiede ja Islanti ·
Isorotta
Haavoittunut lontoolainen rotta. Isorotta eli rotta (Rattus norvegicus) on pieni tai keskikokoinen, kaikkiruokainen ja nopeasti lisääntyvä jyrsijä.
Färsaaret ja Isorotta · Färsaarten maantiede ja Isorotta ·
Karhunputket
Karhunputket (Angelica) on kasvisuku sarjakukkaiskasvien heimossa.
Färsaaret ja Karhunputket · Färsaarten maantiede ja Karhunputket ·
Kaskelotti
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista.
Färsaaret ja Kaskelotti · Färsaarten maantiede ja Kaskelotti ·
Kasviplankton
Kasviplankton on yhteyttämiskykyinen planktoneliö.
Färsaaret ja Kasviplankton · Färsaarten maantiede ja Kasviplankton ·
Köppenin ilmastoluokitus
Köppenin ilmastoluokitus jakaa ilmastot kasvillisuustyyppejä vastaaviin luokkiin, joita merkitään kirjainlyhenteillä.
Färsaaret ja Köppenin ilmastoluokitus · Färsaarten maantiede ja Köppenin ilmastoluokitus ·
Kolja
Kolja eli hyyssä (Melanogrammus aeglefinus) on Pohjois-Atlantin molemmin puolin esiintyvä turskakalalaji, jolla on suuri merkitys kalataloudessa.
Färsaaret ja Kolja · Färsaarten maantiede ja Kolja ·
Kotihiiri
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji.
Färsaaret ja Kotihiiri · Färsaarten maantiede ja Kotihiiri ·
Lahtivalas
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla.
Färsaaret ja Lahtivalas · Färsaarten maantiede ja Lahtivalas ·
Lehtirikot
Lehtirikot eli rikot (Saxifraga) (aiemmin myös kivirikot) on rikkokasvien runsaslajisin suku, johon kuuluu noin 475 lajia.
Färsaaret ja Lehtirikot · Färsaarten maantiede ja Lehtirikot ·
Leinikit
Leinikit eli aitoleinikit (Ranunculus) on leinikkikasveihin (Ranunculaceae) kuuluva kasvisuku.
Färsaaret ja Leinikit · Färsaarten maantiede ja Leinikit ·
Makrilli
Makrilli (Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkalalaji, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia.
Färsaaret ja Makrilli · Färsaarten maantiede ja Makrilli ·
Mannerjalusta
Mannerjalustat turkoosilla Mannerjalusta eli mannermaajalusta on mantereita ympäröivä, yleensä matalan meren vyöhyke.
Färsaaret ja Mannerjalusta · Färsaarten maantiede ja Mannerjalusta ·
Matalapaine
Pitkälle kehittynyt, pyörrettä muistuttava matalapaine Islannin yllä. Matalapaine on tilanne, jossa ilmanpaine on pienempi kuin ympäristössä.
Färsaaret ja Matalapaine · Färsaarten maantiede ja Matalapaine ·
Matalikko
Matalikko tarkoittaa vesiliikenteessä sellaista joessa, järvessä tai meressä sijaitsevaa aluetta, jonka keskisyvyys on niin pieni, että siitä on merkittävää haittaa vesiliikenteelle.
Färsaaret ja Matalikko · Färsaarten maantiede ja Matalikko ·
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Färsaaret ja Meri-ilmasto · Färsaarten maantiede ja Meri-ilmasto ·
Metsäjänis
Talviasuinen metsäjänis. Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Färsaaret ja Metsäjänis · Färsaarten maantiede ja Metsäjänis ·
Miekkavalas
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista.
Färsaaret ja Miekkavalas · Färsaarten maantiede ja Miekkavalas ·
Myrskylintu
Myrskylintu. Myrskylintu (Fulmarus glacialis) on Atlantin lintu, joka on tavattu Suomesta noin 30 kertaa, yleensä kuolleena tai siipirikkona.
Färsaaret ja Myrskylintu · Färsaarten maantiede ja Myrskylintu ·
Norjanmeri
Norjanmeri (punaisella viivalla rajattu merialue). Norjanmeri ja Grönlanninmeri satelliittikuvassa. Meristä esitetään syvyystieto: tummimman sininen on syvintä vettä. Norjanmeri on Atlantin valtameren sivumeri Norjan länsipuolella ja Grönlanninmeren itäpuolella, rajoittuen pohjoisessa Barentsinmereen ja etelässä Pohjanmereen, Shetlandin- ja Färsaariin sekä Atlanttiin (ydinosa).
Färsaaret ja Norjanmeri · Färsaarten maantiede ja Norjanmeri ·
Pajut
alt.
Färsaaret ja Pajut · Färsaarten maantiede ja Pajut ·
Pitkäeväpallopää
Pitkäeväpallopää eli pallopäävalas eli pallopää eli grindvalas eli pallokas (Globicephala melas, aiemmin G. melaena) on kookas delfiinilaji, jota tavataan sekä maapallon pohjoisilla että eteläisillä merialueilla.
Färsaaret ja Pitkäeväpallopää · Färsaarten maantiede ja Pitkäeväpallopää ·
Pohjoisenpullokuonovalas
Pohjoisenpullokuonovalas (Hyperoodon ampullatus) on Hyperoodon-sukuun kuuluva nokkavalaslaji.
Färsaaret ja Pohjoisenpullokuonovalas · Färsaarten maantiede ja Pohjoisenpullokuonovalas ·
Punakampela
Punakampela (Pleuronectes platessa) on merkittävä ruokana käytettävä kala.
Färsaaret ja Punakampela · Färsaarten maantiede ja Punakampela ·
Punasimppu
Punasimppu eli kauppanimeltään puna-ahven (Sebastes norvegicus) vanh.
Färsaaret ja Punasimppu · Färsaarten maantiede ja Punasimppu ·
Pyöriäinen
Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi kuudesta pyöriäislajista ja yksi pienimmistä hammasvalaista.
Färsaaret ja Pyöriäinen · Färsaarten maantiede ja Pyöriäinen ·
Rentukka
Rentukka eli luhtarentukka (Caltha palustris) on kirkkaankeltainen kosteiden paikkojen keväällä ja alkukesällä kukkiva kasvi.
Färsaaret ja Rentukka · Färsaarten maantiede ja Rentukka ·
Ruijanpallas
Ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus) on kampelakala, joka elää pohjoisella Atlantilla.
Färsaaret ja Ruijanpallas · Färsaarten maantiede ja Ruijanpallas ·
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Färsaaret ja Sammalet · Färsaarten maantiede ja Sammalet ·
Sää
Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.
Färsaaret ja Sää · Färsaarten maantiede ja Sää ·
Seiti
Seiti eli sei (Pollachius virens) on Atlantin pohjoisosissa elävä turskakala, joka on turskan ja koljan ohella alueen tärkeimpiä saaliskaloja.
Färsaaret ja Seiti · Färsaarten maantiede ja Seiti ·
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Färsaaret ja Sienet · Färsaarten maantiede ja Sienet ·
Silli
FAO:n tilaston mukaan. Silli (Clupea harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala.
Färsaaret ja Silli · Färsaarten maantiede ja Silli ·
Sillivalas
färsaarelaisessa postimerkissä (2001). Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla.
Färsaaret ja Sillivalas · Färsaarten maantiede ja Sillivalas ·
Skotlanti
Skotlanti on maa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa.
Färsaaret ja Skotlanti · Färsaarten maantiede ja Skotlanti ·
Streymoy
Streymoy on Färsaarten suurin saari.
Färsaaret ja Streymoy · Färsaarten maantiede ja Streymoy ·
Sumu
Sumua vuoristossa. Pintasumun korkeus on vain muutama metri. Pintasumua esiintyy etenkin kesäöisin. Sumu on pilvi, joka on kosketuksissa maahan.
Färsaaret ja Sumu · Färsaarten maantiede ja Sumu ·
Tórshavn
Tórshavn on Färsaarten pääkaupunki.
Färsaaret ja Tórshavn · Färsaarten maantiede ja Tórshavn ·
Tihku
Tihku eli tihkusade on hyvin pienten vesipisaroiden muodostamaa sadetta.
Färsaaret ja Tihku · Färsaarten maantiede ja Tihku ·
Turska
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Färsaaret ja Turska · Färsaarten maantiede ja Turska ·
Valkokuvedelfiini
Valkokuvedelfiini eli valkokylkidelfiini eli keltalaikkudelfiini (Lagenorhynchus acutus) on Pohjois-Atlantilla elävä kirjava delfiinilaji, jonka maailmanlaajuisen kannan kooksi arvioidaan yli satatuhatta yksilöä.
Färsaaret ja Valkokuvedelfiini · Färsaarten maantiede ja Valkokuvedelfiini ·
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Färsaaret ja Veiksel-jääkausi · Färsaarten maantiede ja Veiksel-jääkausi ·
Villakuore
Villakuore (Mallotus villosus) on suurissa parvissa elävä kuorekaloihin kuuluva lähinnä kuoretta muistuttava arktinen kalalaji.
Färsaaret ja Villakuore · Färsaarten maantiede ja Villakuore ·
Vuorovesi
Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.
Färsaaret ja Vuorovesi · Färsaarten maantiede ja Vuorovesi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Färsaaret ja Färsaarten maantiede
- Mitä heillä on yhteistä Färsaaret ja Färsaarten maantiede
- Yhtäläisyyksiä Färsaaret ja Färsaarten maantiede
Vertailu Färsaaret ja Färsaarten maantiede
Färsaaret on 217 suhteet, kun taas Färsaarten maantiede on 111. niillä on yhteistä 49, Jaccard'in indeksi on 14.94% = 49 / (217 + 111).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Färsaaret ja Färsaarten maantiede. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
