Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
45 suhteet: Akateeminen Karjala-Seura, Antti Isotalo (jääkäri), Aunuksen Karjala, Aunuksen retkikunta, Friedel Jacobsson, Hämeen ryhmä, Heimosoturi, Helsingin yliopisto, Helsinki, Itä-Karjala, Itä-Karjalan sotilashallinto, Jalmari Takkinen, Jääkäripataljoona 27, Joensuu, Johan Vilhelm Heickell, Juustjärvi, K. J. Ståhlberg, K. J. Ståhlbergin kyyditys, Kansa taisteli, Kemin lyseon lukio, Kirjasalo, Mikko Jaskari, Oulu, Peräpohjola, Pietari (kaupunki), Pietarin retki 1919, Pohjois-Pohjalainen Osakunta, Prikaati K, Rautaristi, Saksan meriesikunta, Sotahistoria, Sotakorkeakoulu, Suomalaiset, Suomalaisuuden liitto, Suomen Heimosoturien Liitto, Suomen Lukko, Valkoisten päämaja, Vilho Niitemaa, Viron Avustamisen Päätoimikunta, 14. lokakuuta, 15. kesäkuuta, 1891, 1930, 1978, 29. huhtikuuta.
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Antti Isotalo (jääkäri)
Antti Isotalo (13. tammikuuta 1895 Alahärmä – 17. maaliskuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen jääkäriluutnantti, maanviljelijä ja kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Antti Isotalo (jääkäri) · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Aunuksen retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »
Friedel Jacobsson
Martin Friedel Jacobson Martin Friedel Jacobson (Jacobsson) (21. heinäkuuta 1892 Anjala – 6. helmikuuta 1918 Tornio) oli filosofian maisteri ja jääkärimajuri.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Friedel Jacobsson · Katso lisää »
Hämeen ryhmä
Martin Wetzer Valkoisen armeijan rintamalinja ja ryhmäjako maaliskuun alussa vuonna 1918. Hämeen- ja Satakunnan ryhmän Tamperetta vastaan suunnatun hyökkäyksen yleiskartta. Hämeen ryhmä oli valkoisen armeijan ryhmittymä Suomen sisällissodassa.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Hämeen ryhmä · Katso lisää »
Heimosoturi
viitattu.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Heimosoturi · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Helsinki · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Katso lisää »
Jalmari Takkinen
Jalmari Takkinen eli Ilmarinen (8. syyskuuta 1899 Rantasalmi – 11. maaliskuuta 1968 Rovaniemi) oli suomalainen heimosoturi ja metsäsissipäällikkö.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Jalmari Takkinen · Katso lisää »
Jääkäripataljoona 27
Jääkärimerkki. Jääkäripataljoona 27, virallisesti Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, oli Saksan armeijassa vuosina 1915–1918 toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista jääkäriliikkeen vapaaehtoisista.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Jääkäripataljoona 27 · Katso lisää »
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Joensuu · Katso lisää »
Johan Vilhelm Heickell
Johan (Juho) Wilhelm Heickell (22. elokuuta 1866 Tornio – 1941) oli suomalainen kirjanpainaja ja sanomalehtimies.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Johan Vilhelm Heickell · Katso lisää »
Juustjärvi
Juustjärvi on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Juustjärvi · Katso lisää »
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Uusi!!: Eero Kuussaari ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »
K. J. Ståhlbergin kyyditys
Kansalaisjoukko vastaanottamassa kotiin palaavia K. J. Ståhlbergia ja Ester Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla kyydityksen jälkeen 16. lokakuuta 1930. K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja K. J. Ståhlbergin kyyditys · Katso lisää »
Kansa taisteli
Kansa taisteli – Miehet kertovat: kuvauksia sotiemme tapahtumista oli Sotamuisto-yhdistyksen yhdessä Sanoma Oy:n kanssa julkaisema suomalainen talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan muistelmia julkaissut aikakauslehti.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Kansa taisteli · Katso lisää »
Kemin lyseon lukio
Kemin lyseon lukio edustaa klassistista tyyliä. Vuosina 1905–1930 koulu toimi vanhassa kaupungintalossa. Kuva vuodelta 1910. Kemin lyseon lukio on Kemin kaupungin ainoa lukio.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Kemin lyseon lukio · Katso lisää »
Kirjasalo
Kirjasalon kylät ja kartano vuoden 1885 kartalla. Kirjasalo on entinen kyläryhmä Inkerissä nykyisen Leningradin alueen Seuloskoin piirin Kuivaisin kunnan alueella.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Kirjasalo · Katso lisää »
Mikko Jaskari
Mikko Jaskari (11. joulukuuta 1902Lakimiesmatrikkeli 1970 s. 284 – 27. kesäkuuta 1979) oli suomalainen juristi, joka tuli tunnetuksi presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksen johtajana lokakuussa 1930.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Mikko Jaskari · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Oulu · Katso lisää »
Peräpohjola
Peräpohjolan sijainti Suomessa. Peräpohjola (aiemmin myös Peräpohja, tai vanhempi Överbotten) on historiallisen Pohjanmaan pohjoisin osa, jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin, mutta joka nykyisin luetaan Lapin maakuntaan.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Peräpohjola · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pietarin retki 1919
Pietarin retki oli suomalaisten aktivistipiirien maaliskuun lopulla 1919 toteuttama pommiräjäytysten sarja Pietarissa.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Pietarin retki 1919 · Katso lisää »
Pohjois-Pohjalainen Osakunta
Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO) syntyi vuonna 1907, kun vanha Pohjalainen Osakunta jakautui kahtia Pohjois- ja Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Pohjois-Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Prikaati K
Prikaati K (Prikaati Kuussaari (Pr.K)) oli Päämajan 23.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Prikaati K · Katso lisää »
Rautaristi
suurmestari. Rautaristi on korkea saksalainen kunniamerkki, joka perustuu alkuaan Saksalaisen ritarikunnan käyttämään ristitunnukseen.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Rautaristi · Katso lisää »
Saksan meriesikunta
Saksan meriesikunta voi tarkoittaa.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Saksan meriesikunta · Katso lisää »
Sotahistoria
Sotahistoriaa voi nykyään luonnehtia ammattitutkijoiden 1960-luvulta käydyn keskustelun kautta.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Sotahistoria · Katso lisää »
Sotakorkeakoulu
Sotakorkeakoulu (lyhenne SKK) oli Helsingissä vuosina 1924–1992 toiminut korkeakoulu, joka antoi ylintä sotilaskoulutusta Suomessa, koulutti yleisesikuntaupseereita Suomen puolustusvoimille sekä järjesti Maanpuolustuskursseja.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Sotakorkeakoulu · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomalaisuuden liitto
Suomalaisuuden Liitto ry on yhdistys, jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Suomalaisuuden liitto · Katso lisää »
Suomen Heimosoturien Liitto
Suomen Heimosoturien Liitto oli Suomen heimosotiin vuosina 1918–1921 osaa ottaneiden vapaaehtoisten heimosoturien veteraanijärjestö, joka perustettiin Helsingissä 4. marraskuuta 1933.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Suomen Heimosoturien Liitto · Katso lisää »
Suomen Lukko
Suomen Lukko ry oli Lapualta lähtöisin olleen Lapuan liikkeen varhaisvaiheen järjestäytynyt muoto.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Suomen Lukko · Katso lisää »
Valkoisten päämaja
Ylipäällikkö ratsuväen kenraali vapaaherra C. G. E. Mannerheim Päämajan juna Seinäjoen ratapihalla Valkoisten päämaja oli Suomen sisällissodan valkoisen armeijan komentopaikka.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Valkoisten päämaja · Katso lisää »
Vilho Niitemaa
Teodor Vilhelm (Vilho) Niitemaa, vuoteen 1942 Nyman (16. maaliskuuta 1917 Helsinki – 15. kesäkuuta 1991. Olavi Koivukangas, Siirtolaisuusinstituutti. Web Archive 2012.) oli suomalainen historiantutkija.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Vilho Niitemaa · Katso lisää »
Viron Avustamisen Päätoimikunta
Vanhassa kirkkopuistossa, jonne Viron Avustamisen Päätoimikunta hautasi 31 vapaaehtoista helmi-maaliskuussa 1919. Viron Avustamisen Päätoimikunta (myös Viron Avustamisen Pääkomitea) syntyi joulukuussa 1918, ja se vastasi suomalaisten vapaaehtoisten heimosoturien lähettämisestä Viron vapaussotaan.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja Viron Avustamisen Päätoimikunta · Katso lisää »
14. lokakuuta
14.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja 14. lokakuuta · Katso lisää »
15. kesäkuuta
15.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »
1891
Vuosi 1891 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja 1891 · Katso lisää »
1930
Vuosi 1930 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja 1930 · Katso lisää »
1978
1978 (MCMLXXVIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja 1978 · Katso lisää »
29. huhtikuuta
29.
Uusi!!: Eero Kuussaari ja 29. huhtikuuta · Katso lisää »
