Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
275 suhteet: A, Aakkoset, Abazan kieli, Abhaasin kieli, Ablaut, Adygen kieli, Afrikaans, Ainun kieli, Ajin, Akronyymi ja kirjainlyhenne, Akuutti (tarke), Alef, Alfa, Aluke (fonetiikka), Alveolaarinen lateraalinen approksimantti, Amerikanenglanti, Amerikansuomi, Anaïs Mitchell, ANSSI!, Antti Sovijärvi, Approksimantti, Arabian aakkoset, Arikaran kieli, Armenialaiset aakkoset, Armenian kieli, Atšoli, Atikamekw (kieli), Avotavu, ß, Ğ, Švaa, İ, Ø, Ö, Äänirako, Äänne, Ääntötapa, Bambaran kieli, Baskin kieli, Black Country, Bretoni, Burman kieli, Byromin järjestelmä, Carin kieli, Cherokeen kieli, Chuukin kieli, ǃXóõ, Darin kieli, DAS-näppäimistö, Diftongi, ..., Dogonin kieli, Doorilainen murre, Drehun kieli, E, Egyptin kieli, Englannin kieli, Erik Alexander Ingman, Ersän kieli, Eteläsaame, ʻOkina, Fäärin kieli, Ferdinand de Saussure, Foneemi, Fonetiikka, Formantti, G, Gabelsbergerin järjestelmä, Gaeli, Gagauzin kieli, Gamma, Georgian kieli, Georgian murteet, Gravis, Greggin järjestelmä, Gudžaratilainen kirjaimisto, Gurmukhi, Haida, Hangul, Hantin kieli, Hattu (tarke), Havaijin kieli, He (kirjain), Heittomerkki, Heprealainen kirjaimisto, Hiatus, Hirsipuu, Hollannin fonologia, I, I-kieli (sanaleikki), Ihmisääni, Iiri, Illabiaali, Illatiivi, Inarinsaame, Indoeuropeistiikka, Iota adscriptum, Iota subscriptum, Islam, Isoglossi, Italian kieli, Itasismi, Itämerensuomalainen sanasto, Ithkuil, J, Jacques Cossard, Jazvan komi, Jod, Kabardin kieli, Kalevalamitta, Kamassin kieli, Kana (kirjoitusjärjestelmä), Kannadalainen kirjaimisto, Kansainvälinen foneettinen aakkosto, Kantaurali, Karjalan kieli, Katalaanin äännerakenne, Kazakin kieli, Kekri, Kielen omaksuminen, Kielitypologia, Kirjoitus, Kirjoitusjärjestelmä, Koinee, Komin kieli, Konsonantti, Konsonanttien oikeudenkäynti, Koraani, Korean kieli, Korni, Krasis, Kreetalaiset hieroglyfit, Kreikkalainen kirjaimisto, Krimintataarin kieli, Kroneemi, Kvantiteetti (kielitiede), Kymri, Kyproslainen kirjoitus, Lakotan kieli, Lateraali, Latina, Latvian kieli, Lavea lähes väljä etuvokaali, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, Lavea väljä takavokaali, Lepchan kirjaimisto, Lineaari-A-kirjoitus, Lineaari-B-kirjoitus, Lipogrammi, Love Generation (kappale), Lyhenne, Makedonian kieli, Malajalamilainen kirjaimisto, Mandariinikiina, Manding-kielet, Mansin kieli, Marin kieli, Marshallin kieli, Masoreettinen teksti, Minolainen kieli, Monoftongi, Monotoninen ortografia, Mora (kielitiede), Mordvalaiset kielet, Muinaiskarjalan kieli, Muinaiskreikka, Muinaisnuubian kieli, Muinaisruotsi, Mussau-emiran kieli, Mykeneläinen kreikka, N (kana), N’ko-kirjaimisto, Nenetsi, Nikkud, Niuen kieli, Nykykreikka, O, Oksitaani, Oomega, Orija, Pandžabi, Pe̍h-ōe-jī, Permistiikka, Persian kieli, Pidgin, Pinyin, Pirahã, Pitkä s, Pituusmerkki, Pohjoisjukagiirin kieli, Pohjoissaame, Pohjoisten kansojen instituutti, Puhe, Puolan kieli, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, QWERTY, Ranskan kielen äännerakenne, Ranskan kieli, Riimukirjoitus, Romaaniset kielet, Rotokas, RTGS, Runo-Edda, Saksan kieli, Sananmuunnos, Seemiläiset kielet, Silbo, Sinhalilainen kirjaimisto, Sirkumfleksi, Soinnillinen äänne, Soinnillinen glottaalifrikatiivi, Soinniton äänne, Somalin kieli, Someron murre, Spiritus, Spiritus asper, Spiritus lenis, Sundalainen kirjaimisto, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä, Suomen kielen äännerakenne, Suomen kieli, Suomen murrekirja, Suomen murteet, Suomen romanikieli, Suomenkielinen pikakirjoitus, Suomenruotsi, Supistumaverbi, Suuri vokaalisiirtymä, Syllogismi, Tagalog, Tamili, Tamililainen kirjaimisto, Tanskan kieli, Tarke, Tavu, Tšekin kieli, Täydennysjakauma, Telugulainen kirjaimisto, Tiedonpakkaus, Toki pona, Tolomako, Tongan kieli, Transitiivisuus (kielioppi), Treema, Tremulantti, Triftongi, Tukang besin kieli, Turkin kieli, Tuvalun kieli, Ukrainan kieli, Umlaut, Unkarilaiset riimut, Unkarin kieli, V, Valkovenäjän kieli, Varhaiskantasuomi, Vatja, Vav, Venäjän äänneoppi, Venäjän kieli, Venykekirjoitus, Vepsän kieli, Viron kieli, Viron murteet, Vokaaliavaruus, Vokaalisointu, Wāw, Wèn kieli, Wilhelm Brauns, Xiben kieli, Y, Ʒ. Laajenna indeksi (225 lisää) »
A
A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja A · Katso lisää »
Aakkoset
Aakkoset eli aakkosto on tietyn kielen äännekirjoitukseen vakiintunut järjestetty kokoelma kirjaimia.
Uusi!!: Vokaali ja Aakkoset · Katso lisää »
Abazan kieli
Abaza (abazaksi абаза бызшва) on abazojen puhuma luoteiskaukasialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Abazan kieli · Katso lisää »
Abhaasin kieli
Abhaasin kieli (abhaasiksi аҧсуа бызшәа, aphswa bəzš˚a) on abhaasien puhuma luoteiskaukasialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Abhaasin kieli · Katso lisää »
Ablaut
Ablaut on kielitieteen käsite, joka tarkoittaa vokaalin vaihtumista sanan vartalossa eri taivutusmuodoissa.
Uusi!!: Vokaali ja Ablaut · Katso lisää »
Adygen kieli
Puhuttua adygeaa Adygen kieli (omakielinen nimi) on Venäjällä etupäässä Adygeassa sekä Turkissa ja Lähi-idässä asuvien adygejen puhuma luoteiskaukasialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Adygen kieli · Katso lisää »
Afrikaans
Afrikaanse Taalmonument lähellä Paarlin kaupunkia. Etelä-Afrikan provinssit, jossa enemmistö puhuu afrikaansia äidinkielenään. Afrikaans eli afrikaansi on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.
Uusi!!: Vokaali ja Afrikaans · Katso lisää »
Ainun kieli
Ainun kieli (ainuksi アィヌ・イタㇰ aynu itak) on ainujen puhuma kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Ainun kieli · Katso lisää »
Ajin
Ajin on monen seemiläisen kielen aakkoston 16.
Uusi!!: Vokaali ja Ajin · Katso lisää »
Akronyymi ja kirjainlyhenne
Akronyymit ja kirjainlyhenteet ovat jonkin moniosaisen ilmauksen alkukirjaimista muodostuvia koostelyhenteitä.
Uusi!!: Vokaali ja Akronyymi ja kirjainlyhenne · Katso lisää »
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Vokaali ja Akuutti (tarke) · Katso lisää »
Alef
Alef on seemiläisten kirjoitusjärjestelmien kuten foinikian, heprean ja aramean kirjaimiston ensimmäinen kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja Alef · Katso lisää »
Alfa
Alfa (isona kirjaimena Α, pienenä &alpha) on kreikkalaisen kirjaimiston ensimmäinen kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja Alfa · Katso lisää »
Aluke (fonetiikka)
Aluke on fonetiikassa vokaalialkuisen sanan alussa tapahtuva äänihuulivärähtelyn alkamistapa.
Uusi!!: Vokaali ja Aluke (fonetiikka) · Katso lisää »
Alveolaarinen lateraalinen approksimantti
Alveolaarinen lateraalinen approksimantti on useissa kielissä esiintyvä konsonanttiäänne, jota merkitään sekä kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa että uralilaisessa foneettisessa aakkostossa kirjaimella.
Uusi!!: Vokaali ja Alveolaarinen lateraalinen approksimantti · Katso lisää »
Amerikanenglanti
Englannin levinneisyys Yhdysvalloissa. Mitä tummempi väri, sitä suurempi osuus väestöstä puhuu englantia äidinkielenään. Amerikanenglanti on lähinnä Yhdysvalloissa puhuttava englannin kielen muoto.
Uusi!!: Vokaali ja Amerikanenglanti · Katso lisää »
Amerikansuomi
Amerikansuomi eli fingliska tai fingelska on amerikansuomalaisten eli Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten ja heidän jälkeläistensä puhuma suomen kielen muoto.
Uusi!!: Vokaali ja Amerikansuomi · Katso lisää »
Anaïs Mitchell
Anaïs Mitchell (26. maaliskuuta 1981 Montpelier, Vermont, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja näytelmäkirjailija.
Uusi!!: Vokaali ja Anaïs Mitchell · Katso lisää »
ANSSI!
ANSSI! oli Radiomafian 1990-luvun alussa lähettämä radio-ohjelma.
Uusi!!: Vokaali ja ANSSI! · Katso lisää »
Antti Sovijärvi
Arvi Antti Ilmari Sovijärvi (22. huhtikuuta 1912 Helsinki – 9. huhtikuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen foneetikko ja kielentutkija.
Uusi!!: Vokaali ja Antti Sovijärvi · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Vokaali ja Approksimantti · Katso lisää »
Arabian aakkoset
Arabian aakkoset ovat arabian kielen kirjoittamiseen käytetyt arabialaisen kirjaimiston kirjaimet.
Uusi!!: Vokaali ja Arabian aakkoset · Katso lisää »
Arikaran kieli
Arikaran kieli on Fort Bertholdin reservaatissa Pohjois-Dakotassa asuvien arikarojen puhuma caddolainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Arikaran kieli · Katso lisää »
Armenialaiset aakkoset
Armenialaiset aakkoset ovat kirjaimisto, jolla on kirjoitettu armenian kieltä aina 400-luvulta alkaen.
Uusi!!: Vokaali ja Armenialaiset aakkoset · Katso lisää »
Armenian kieli
Armeniankielistä kaiverrusta Armenia (Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.
Uusi!!: Vokaali ja Armenian kieli · Katso lisää »
Atšoli
Atšoli on nilosaharalainen kieli, jota puhutaan Ugandassa ja Etelä-Sudanissa.
Uusi!!: Vokaali ja Atšoli · Katso lisää »
Atikamekw (kieli)
Atikamekw on Lounais-Quebecin atikamekw-kansan puhuma algilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Atikamekw (kieli) · Katso lisää »
Avotavu
Avotavu on vokaaliin päättyvä tavu.
Uusi!!: Vokaali ja Avotavu · Katso lisää »
ß
Kirjaimen ''ß'' typografisia muunnelmia. ß eli kaksois-s (’ässä-tseta’, scharfes S ’terävä s’) on kirjain, joka merkitsee kaksoiskonsonanttia ss.
Uusi!!: Vokaali ja ß · Katso lisää »
Ğ
Ğ (ğ) on turkissa, azerissa, krimintataarissa ja tataarissa käytettävä kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja Ğ · Katso lisää »
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Uusi!!: Vokaali ja Švaa · Katso lisää »
İ
İ (i) on turkkilaisessa aakkostossa esiintyvä latinalaisiin kirjaimiin kuuluva I-kirjaimen variantti, johon on lisätty yläpuolinen piste isoon kirjaimeen pienen kirjaimen tapaan.
Uusi!!: Vokaali ja İ · Katso lisää »
Ø
Ø (ø) on tanskassa, norjassa ja fäärissä käytetty latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, jolla merkitään vokaaleja, ja joskus myös.
Uusi!!: Vokaali ja Ø · Katso lisää »
Ö
Ö (ö) on suomen aakkosten viimeinen eli 29.
Uusi!!: Vokaali ja Ö · Katso lisää »
Äänirako
Kannurusto (kohta C). Ääniraon asennot. Kuviossa A äänirako on kokonaan kiinni. Kuviossa C äänihuulirako on kiinni, rustorako auki. Äänirako eli glottis on oikean ja vasemman äänihuulen sekä oikean ja vasemman kannuruston väliin jäävä rako.
Uusi!!: Vokaali ja Äänirako · Katso lisää »
Äänne
Äänne voi merkitä ainakin kahta asiaa.
Uusi!!: Vokaali ja Äänne · Katso lisää »
Ääntötapa
Ääntötapa eli artikulaatiotapa tarkoittaa kielitieteessä (erityisesti fonetiikassa) tapaa, jolla kieli, huulet ja muut ääntöväylän osat ovat kosketuksissa toisiinsa tiettyä äännettä tuotettaessa.
Uusi!!: Vokaali ja Ääntötapa · Katso lisää »
Bambaran kieli
Bambara (myös bamana, bambaraksi bamanankan) on etupäässä Malissa asuvien bambaroiden puhuma mandelainen kieliVydrin, s. 46.
Uusi!!: Vokaali ja Bambaran kieli · Katso lisää »
Baskin kieli
Baskin murteet Baskimaan kartalla. Puhuttua baskia Baski tai euskera (omakielinen nimi euskara) on baskien puhuma kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Baskin kieli · Katso lisää »
Black Country
Black Country on Midlandsin teollisuusalue Keski-Englannissa, Birminghamin länsipuolella.
Uusi!!: Vokaali ja Black Country · Katso lisää »
Bretoni
Tienviittoja ranskaksi ja bretoniksi. Bretoni on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Bretagnessa, Luoteis-Ranskassa bretonien keskuudessa.
Uusi!!: Vokaali ja Bretoni · Katso lisää »
Burman kieli
Burma (omakielinen nimi) on sinotiibetiläinen kieli, jota puhutaan Myanmarissa.
Uusi!!: Vokaali ja Burman kieli · Katso lisää »
Byromin järjestelmä
John Wesleyn kirjoittamaa tekstiä Byromin järjestelmällä Byromin järjestelmä on englantilaisen John Byromin 1700-luvun alussa kehittämä pikakirjoitusjärjestelmä, jota pidetään yhtenä 1700-luvun merkittävimmistä pikakirjoitusjärjestelmistä.
Uusi!!: Vokaali ja Byromin järjestelmä · Katso lisää »
Carin kieli
Carin kieli (Pū) on austroaasialaisiin kieliin kuuluva kieli, jota noin 20 000 ihmistä puhuu äidinkielenään pääasiassa Pohjois-Nikobaareilla Carin saarella.
Uusi!!: Vokaali ja Carin kieli · Katso lisää »
Cherokeen kieli
Cherokee-kielen alkuperäinen levinneisyys Kaksikielinen liikennemerkki Oklahoman Tahlequah'ssa. Cherokee (cherokeeksi ᏣᎳᎩ, Tsalagi) on cherokee-intiaanien puhuma irokeesikieli.
Uusi!!: Vokaali ja Cherokeen kieli · Katso lisää »
Chuukin kieli
Covid-19-pandemian aikana. Chuuk (aiemmin truk) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Chuukissa, Mikronesian liittovaltiossa.
Uusi!!: Vokaali ja Chuukin kieli · Katso lisää »
ǃXóõ
ǃXóõ (myös: !xu, !xoon, !khong, taa) on Botswanassa ja Namibiassa puhuttava khoisan-kieli.
Uusi!!: Vokaali ja ǃXóõ · Katso lisää »
Darin kieli
Darinkielinen tiedote koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Darin kieli (dariksi دری, dari tai زبان دری, zaban-i dari, aikaisemmin myös farsi-yi kaboli tai kaboli) on Afganistanissa puhuttu indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Darin kieli · Katso lisää »
DAS-näppäimistö
DAS-näppäimistö tai DAS-asettelu on Cristian Sereksen kehittämä suomen kieltä varten optimoitu näppäimistöasettelu, jonka suunnittelussa on käytetty apuna suomen kielen kirjainfrekvenssejä.
Uusi!!: Vokaali ja DAS-näppäimistö · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Vokaali ja Diftongi · Katso lisää »
Dogonin kieli
Dogonikielten puhuma-alue. Dogon on dogonien puhumien murteiden tai erillisten kielten ryhmä Malin kaakkoisosassa ja rajaseudulla Burkina Fasossa.
Uusi!!: Vokaali ja Dogonin kieli · Katso lisää »
Doorilainen murre
Egeanmeren alueella. Varsinaisten doorilaisten murteiden alueet merkitty vaaleanruskealla, luoteiskreikkalaisten murteiden alueet muilla ruskean sävyillä. Sisiliassa. Varsinaisten doorilaisten murteiden alueet merkitty vaaleanruskealla, luoteiskreikkalaisten murteiden alueet muilla ruskean sävyillä. Doorilainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä.
Uusi!!: Vokaali ja Doorilainen murre · Katso lisää »
Drehun kieli
Drehu (tai dehu, d'eu) on malaijilais-polynesialaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan Lifoun saarella Uudessa-Kaledoniassa.
Uusi!!: Vokaali ja Drehun kieli · Katso lisää »
E
E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja E · Katso lisää »
Egyptin kieli
Egyptiläistä monumentaalikirjoitusta Egyptin kielellä tarkoitetaan muinaisen Egyptin kieltä, jota kirjoitettiin etenkin hieroglyfein.
Uusi!!: Vokaali ja Egyptin kieli · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Englannin kieli · Katso lisää »
Erik Alexander Ingman
Erik Alexander Ingman (14. helmikuuta 1810 Lohtaja – 14. toukokuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, kirjailija ja fennomaani.
Uusi!!: Vokaali ja Erik Alexander Ingman · Katso lisää »
Ersän kieli
Ersänkielinen musiikkikappale. Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan.
Uusi!!: Vokaali ja Ersän kieli · Katso lisää »
Eteläsaame
Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.
Uusi!!: Vokaali ja Eteläsaame · Katso lisää »
ʻOkina
Havaijilainen ''ʻokina''-kirjain sanan alussa. ʻOkina on havaijissa ja eräissä muissa polynesialaisissa kielissä käytettävä kirjain, joka ääntyy glottaaliklusiilina .
Uusi!!: Vokaali ja ʻOkina · Katso lisää »
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Uusi!!: Vokaali ja Fäärin kieli · Katso lisää »
Ferdinand de Saussure
Ferdinand de Saussure. Ferdinand-Mongin de Saussure (26. marraskuuta 1857 Geneve, Geneven kantoni, Sveitsi – 22. helmikuuta 1913 Vufflens-le-Château, Vaud, Sveitsi) oli sveitsiläinen indoeurooppalaisten kielten tutkija, jonka esittämät ajatukset vaikuttivat suuresti kielen tieteellisen tutkimuksen painopisteen muuttumisessa rakenteellisen kuvauksen suuntaan.
Uusi!!: Vokaali ja Ferdinand de Saussure · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Vokaali ja Foneemi · Katso lisää »
Fonetiikka
Fonetiikka eli ääntöoppi on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.
Uusi!!: Vokaali ja Fonetiikka · Katso lisää »
Formantti
Formantti on resonanssin vahvistama osaääneistön taajuus.
Uusi!!: Vokaali ja Formantti · Katso lisää »
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja G · Katso lisää »
Gabelsbergerin järjestelmä
Esimerkki Gabelsbergerin järjestelmällä kirjoitetusta tekstistä Gabelsbergerin järjestelmä on saksalaisen Franz Xaver Gabelsbergerin 1800-luvun alkupuolella kehittämä pikakirjoitusjärjestelmä, joka oli suosittu saksankielisissä maissa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Vokaali ja Gabelsbergerin järjestelmä · Katso lisää »
Gaeli
Puhuttua gaelia Gaeli tai (gaeliksi Gàidhlig) on kelttiläinen kieli, jota vuonna 2001 puhui Skotlannissa äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, ennen kaikkea Hebridien saarilla.
Uusi!!: Vokaali ja Gaeli · Katso lisää »
Gagauzin kieli
Kolmikielinen laatta Gagauzian kuvernöörin virastolla. Gagauzi listattu ensimmäisenä. Gagauzin kieli (myös gagauuzin kieli, gagauziksi gagauz dili) on etupäässä Moldovassa asuvien gagauzien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Gagauzin kieli · Katso lisää »
Gamma
Gamma (isona kirjaimena Γ, pienenä &gamma) on kreikkalaisen kirjaimiston kolmas kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja Gamma · Katso lisää »
Georgian kieli
Puhuttua georgiaa Georgia on kartvelilainen kieli, jota puhutaan Georgiassa ja sen lähialueilla.
Uusi!!: Vokaali ja Georgian kieli · Katso lisää »
Georgian murteet
Georgian kieli on eteläkaukasialainen tai kartvelilainen kieli, jota puhuu noin 4,1 miljoonaa henkeä pääosin Georgiassa mutta myös Venäjällä, Turkissa, Iranissa ja Azerbaidžanissa.
Uusi!!: Vokaali ja Georgian murteet · Katso lisää »
Gravis
Gravis (`) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Vokaali ja Gravis · Katso lisää »
Greggin järjestelmä
Greggin järjestelmän merkkejä Greggin järjestelmä on irlantilaissyntyisen John Robert Greggin vuonna 1888 julkaisema englanninkielinen pikakirjoitusjärjestelmä, josta tuli suosittu erityisesti Yhdysvalloissa.
Uusi!!: Vokaali ja Greggin järjestelmä · Katso lisää »
Gudžaratilainen kirjaimisto
Gudžaratilainen kirjaimisto (gudžaratiksi ગુજરાતી લિપિ gujarātī lipi) on gudžaratin kielen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Gudžaratilainen kirjaimisto · Katso lisää »
Gurmukhi
Gurmukhi (pandžabiksi ਗੁਰਮੁਖੀ, gurmukhī) on toinen pandžabin kielen pääasiallisista kirjoitusjärjestelmistä.
Uusi!!: Vokaali ja Gurmukhi · Katso lisää »
Haida
Haida on erittäin uhanalainen haidojen puhuma kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Haida · Katso lisää »
Hangul
Hangul (McCune-Reischauer: han'gŭl, Pohjois-Koreassa chosŏn'gŭl (조선글)) on korean aakkosto.
Uusi!!: Vokaali ja Hangul · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Hantin kieli · Katso lisää »
Hattu (tarke)
Hattu (tšek. háček) eli (ˇ) on kirjaimeen liittyvä tarke, joka tyypillisesti osoittaa konsonantin ääntyvän liudentuneena tai sibilanteista (mm. Š/š ja Ž/ž) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä.
Uusi!!: Vokaali ja Hattu (tarke) · Katso lisää »
Havaijin kieli
Havaijinkielisen sanomalehden etusivu vuodelta 1878 Havaiji (omakielinen nimi: ʻŌlelo HawaiʻiEthnologue: Hawaiian Viitattu 25.1.2015.) on havaijilaisten alkuperäinen kieli, jota puhutaan Havaijilla.
Uusi!!: Vokaali ja Havaijin kieli · Katso lisää »
He (kirjain)
He on heprealaisen, foinikialaisen ja aramealaisen kirjaimiston viides kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja He (kirjain) · Katso lisää »
Heittomerkki
Heittomerkki eli apostrofi on rivin yläpuolista pilkkua muistuttava välimerkki, jota eräissä tilanteissa käytetään sanan sisällä sen rakenteen havainnollistamiseksi.
Uusi!!: Vokaali ja Heittomerkki · Katso lisää »
Heprealainen kirjaimisto
Heprealainen kirjaimisto on 22 merkistä koostuva kirjaimisto, jolla kirjoitetaan heprean kieltä ja myös muun muassa jiddišiä ja ladinoa sekä juutalaisten arameankielisiä tekstejä kuten Talmudia.
Uusi!!: Vokaali ja Heprealainen kirjaimisto · Katso lisää »
Hiatus
Hiatus (’aukko’) eli diereesi (’jako’) on fonetiikassa kahden peräkkäisen vokaalin välinen tavu- tai sanaraja.
Uusi!!: Vokaali ja Hiatus · Katso lisää »
Hirsipuu
Esimerkki keskeneräisestä hirsipuupelistä. Tässä tapauksessa vastaus on ''hangman'', pelin nimi englanniksi. Hirsipuu on kynällä ja paperilla pelattava arvauspeli kahdelle tai useammalle pelaajalle.
Uusi!!: Vokaali ja Hirsipuu · Katso lisää »
Hollannin fonologia
Hollannin kielen fonologia on samantyyppinen kuin muiden germaaniseen kieliryhmään kuuluvien kielten, kuten friisin, englannin ja saksan.
Uusi!!: Vokaali ja Hollannin fonologia · Katso lisää »
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja I · Katso lisää »
I-kieli (sanaleikki)
I-kieli on sanaleikki, jossa sanan jokainen vokaali muutetaan -äänteeksi.
Uusi!!: Vokaali ja I-kieli (sanaleikki) · Katso lisää »
Ihmisääni
Ihmisääni syntyy ilmavirran kulkiessa keuhkoista äänihuulten välistä nielun ja suun onteloihin. Ihmisääni syntyy ihmisen puhaltaessa ilmaa ulos keuhkoistaan äänihuulten, kurkun sekä suun tai nenän kautta.
Uusi!!: Vokaali ja Ihmisääni · Katso lisää »
Iiri
Iiri (Gaeilge) on Irlannissa puhuttu kelttiläisten kielten Q-kelttiläiseen tai gaelilaiseen (goidelilaiseen) alaryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Iiri · Katso lisää »
Illabiaali
Illabiaali kuvaa huuliaukon muotoa vokaalia äännettäessä.
Uusi!!: Vokaali ja Illabiaali · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Vokaali ja Illatiivi · Katso lisää »
Inarinsaame
Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.
Uusi!!: Vokaali ja Inarinsaame · Katso lisää »
Indoeuropeistiikka
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeuropeistiikka eli vertaileva indoeurooppalainen kielentutkimus on kielitieteen ala, joka tekee indoeurooppalaisten kielten vertailevaa tutkimusta.
Uusi!!: Vokaali ja Indoeuropeistiikka · Katso lisää »
Iota adscriptum
Esimerkki: ''Iota adscriptumin'' käyttö majuskelikirjoituksessa. Esimerkki: ''Iota adscriptumin'' käyttö ison alkukirjaimen jälkeen, yhdessä myöhemmin sanassa esiintyvän ''iota subscriptumin'' kanssa. Iota adscriptum (Pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan aina iota adscriptumina silloin kun.
Uusi!!: Vokaali ja Iota adscriptum · Katso lisää »
Iota subscriptum
ōdē, ’laulu’. Iota subscriptum (Ioota kirjoitetaan näissä diftongeissa iota subscriptumina siksi, ettei sitä näissä tapauksissa äännetä. On kuitenkin myös tapauksia, joissa pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan näkyviin iota adscriptumina, vaikka sitä ei tuolloinkaan äännetä. Translitteraatiossa ioota jätetään yleensä pois kummassakin tapauksessa. Iootan ääntäminen kyseisissä diftongeissa lakkasi muinaiskreikassa jo ennen ajanlaskun alkua, minkä seurauksena ioota lakattiin niissä vähitellen myös merkitsemästä näkyviin. Iota subscriptumin (samoin kuin iota adscriptumin) merkitseminen kehittyi kreikan ortografiaan bysanttilaisella kaudella 1000-luvulla, koska iootalla on kyseisissä tapauksissa kuitenkin kieliopillista merkitystä. Sen avulla voidaan erottaa ennen kaikkea 1. ja 2. deklinaation substantiivien yksikön datiivimuoto (esim. ja) sekä eräät supistumaverbit (esim.
Uusi!!: Vokaali ja Iota subscriptum · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Vokaali ja Islam · Katso lisää »
Isoglossi
Färsaarilla. Isoglossi (myös: heteroglossi) on maantieteellinen raja tietyn kielellisen ominaisuuden, kuten vokaalin ääntämisen, sanan merkityksen tai käyttöä joissakin syntaktisessa ominaisuudessa.
Uusi!!: Vokaali ja Isoglossi · Katso lisää »
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Italian kieli · Katso lisää »
Itasismi
Itasismi (myös iotasismi) on kreikan kielen lausumisessa tapahtunut muutos, jossa yhä useammat vokaalit ja diftongit on ajan kuluessa alettu lausua -äänteenä.
Uusi!!: Vokaali ja Itasismi · Katso lisää »
Itämerensuomalainen sanasto
Taulukossa on itämerensuomalaisten kielten sanarinnastuksia.
Uusi!!: Vokaali ja Itämerensuomalainen sanasto · Katso lisää »
Ithkuil
Ithkuil (IPA-merkintänä) on keinokieli, joka tunnetaan merkittävästä kieliopillisesta monimutkaisuudestaan, lukuisista foneemeistaan ja ainutlaatuisesta kirjoitusjärjestelmästään.
Uusi!!: Vokaali ja Ithkuil · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja J · Katso lisää »
Jacques Cossard
Cossardin pikakirjoitusjärjestelmän aakkosto vuoden 1651 oppikirjassa Jacques Cossard oli ranskalainen 1600-luvulla elänyt pappi, joka kehitti ensimmäisen ranskalaisen pikakirjoitusjärjestelmän.
Uusi!!: Vokaali ja Jacques Cossard · Katso lisää »
Jazvan komi
Jazvan komi on Venäjällä Permin aluepiirin koillisosassa puhuttu komin kielen muoto, jota näkökulmasta riippuen pidetään komipermjakin murteena tai yhtenä komin kolmesta päämurteesta.
Uusi!!: Vokaali ja Jazvan komi · Katso lisää »
Jod
Jod on heprealaisen, foinikialaisen ja aramealaisen kirjaimiston kymmenes kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja Jod · Katso lisää »
Kabardin kieli
Kabardin kieli (muita nimityksiä kabardi-tšerkessi, tšerkessi; kabardiksi адыгэбзэ, adygebze) on Venäjällä etupäässä Kabardi-Balkariassa asuvien kabardien ja Karatšai-Tšerkessiassa asuvien tšerkessien puhuma luoteiskaukasialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Kabardin kieli · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Vokaali ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kamassin kieli
Kamassi on sammunut uralilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Kamassin kieli · Katso lisää »
Kana (kirjoitusjärjestelmä)
Hiragana- ja katakana-merkit sekä niiden esittämät tavut. Kana tarkoittaa japanin kielessä käytettyjä tavumerkistöjä, joista nykyisin käytössä ovat hiragana ja katakana.
Uusi!!: Vokaali ja Kana (kirjoitusjärjestelmä) · Katso lisää »
Kannadalainen kirjaimisto
Kannadalainen kirjaimisto on Karnatakan osavaltiossa Etelä-Intiassa puhutun kannadan kielen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Kannadalainen kirjaimisto · Katso lisää »
Kansainvälinen foneettinen aakkosto
Kansainvälinen foneettinen aakkosto (suomennettu kaavio) Kansainvälinen foneettinen aakkosto (myös kansainvälinen foneettinen kirjaimisto;, IPA) on foneettiseen merkitsemiseen tarkoitettu kirjaimisto.
Uusi!!: Vokaali ja Kansainvälinen foneettinen aakkosto · Katso lisää »
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Uusi!!: Vokaali ja Kantaurali · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Katalaanin äännerakenne
Kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Katalaanin äännerakenne · Katso lisää »
Kazakin kieli
Puhuttua kazakkia. Kazakin kieli eli kazakki (aikaisemmin kazahi; kazakiksi қазақ тілі, qazaq tili tai қазақша, qazaqşa) on Kazakstanissa ja sen lähialueilla asuvien kazakkien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Kazakin kieli · Katso lisää »
Kekri
Kekri, myös keyri tai köyri, köyry, kööri on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.
Uusi!!: Vokaali ja Kekri · Katso lisää »
Kielen omaksuminen
Kielen omaksuminen tarkoittaa pikkulasten kykyä oppia kieltä spontaanisti ja ilman ohjausta.
Uusi!!: Vokaali ja Kielen omaksuminen · Katso lisää »
Kielitypologia
Kielitypologia, ani harvoin lingvistinen typologia on lingvistiikan eli yleisen kielitieteen tutkimussuunta.
Uusi!!: Vokaali ja Kielitypologia · Katso lisää »
Kirjoitus
Thomas Eakins, ''The Writing Master'', 1882. Kirjoitus on kielen saattamista luettavaan muotoon jollekin kestävälle alustalle piirretyillä tai muuten tuotetuilla merkeillä, joilla on sovittu yhteys kieleen.
Uusi!!: Vokaali ja Kirjoitus · Katso lisää »
Kirjoitusjärjestelmä
Kirjoitusjärjestelmä on symboleista koostuva merkkijärjestelmä, jossa kieltä tallennetaan näkyvin tai kosketeltavin merkein kirjoitukseksi siten, että merkeillä säilyy jokin järjestelmällinen suhde puhutun tai viitotun kielen yksiköihin.
Uusi!!: Vokaali ja Kirjoitusjärjestelmä · Katso lisää »
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Uusi!!: Vokaali ja Koinee · Katso lisää »
Komin kieli
Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Venäjällä sijaitsevan Komin tasavallan komit.
Uusi!!: Vokaali ja Komin kieli · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Vokaali ja Konsonantti · Katso lisää »
Konsonanttien oikeudenkäynti
Konsonanttien oikeudenkäynti (tai Iudicium Vocalium) on Lukianoksen kirjoittama satiiri.
Uusi!!: Vokaali ja Konsonanttien oikeudenkäynti · Katso lisää »
Koraani
Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle Koraani on islaminuskon pyhin teksti.
Uusi!!: Vokaali ja Koraani · Katso lisää »
Korean kieli
Korean kieli on pääasiassa Korean niemimaalla eli Etelä- ja Pohjois-Koreassa, sekä ulkokorealaisissa yhteisöissä eri puolilla maailmaa puhuttu kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Korean kieli · Katso lisää »
Korni
Kornin kielirajan vetäytyminen Cornwallissa vuosina 1399–1750. Korni (korniksi Kernowek) on Cornwallissa puhuttu kelttiläinen kieli, jota puhuivat kornit.
Uusi!!: Vokaali ja Korni · Katso lisää »
Krasis
Krasis (”sekoittuminen”) tarkoittaa kielitieteessä kahden sanan rajakohdassa tapahtuvaa vokaalien tai diftongien yhteensulautumista hiatuksen välttämiseksi.
Uusi!!: Vokaali ja Krasis · Katso lisää »
Kreetalaiset hieroglyfit
Kreetalaista hieroglyfikirjoitusta vihreästä jaspiskivestä tehdyssä sinettileimasimessa, n. 1800 eaa. Iraklionin arkeologinen museo. Kreetalaiset hieroglyfit (myös minolaiset hieroglyfit, kreetalainen/minolainen kuvakirjoitus) on nimitys, jota käytetään Kreetalta löydetystä varhaisesta minolaisen kulttuurin käyttämästä kirjoitusjärjestelmästä.
Uusi!!: Vokaali ja Kreetalaiset hieroglyfit · Katso lisää »
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Uusi!!: Vokaali ja Kreikkalainen kirjaimisto · Katso lisää »
Krimintataarin kieli
Krimintataari (Qırımtatarca / Qırımtatar tili) on krimintataarien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Krimintataarin kieli · Katso lisää »
Kroneemi
Kroneemi on foneemi, jonka äännearvo on aina sama kuin edellisen.
Uusi!!: Vokaali ja Kroneemi · Katso lisää »
Kvantiteetti (kielitiede)
Kvantiteetti eli pituus on kielen fonologinen piirre.
Uusi!!: Vokaali ja Kvantiteetti (kielitiede) · Katso lisää »
Kymri
Kymri (kymriksi Cymraeg tai y Gymraeg) eli wales on Walesissa puhuttava britanninen kieli, jonka puhujia sanotaan kymreiksi.
Uusi!!: Vokaali ja Kymri · Katso lisää »
Kyproslainen kirjoitus
Kyproslaista kirjoitusta sisältävä pronssitaulu Idalionista, 400-luku eaa. Kyproslainen kirjoitus (kyprioottinen kirjoitus) on antiikin aikainen Kyproksella noin 1000-luvulta 200-luvulle eaa.
Uusi!!: Vokaali ja Kyproslainen kirjoitus · Katso lisää »
Lakotan kieli
Lakota on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa lakotojen puhuma siouxilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Lakotan kieli · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Vokaali ja Lateraali · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Vokaali ja Latina · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Vokaali ja Latvian kieli · Katso lisää »
Lavea lähes väljä etuvokaali
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vokaali ja Lavea lähes väljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Uusi!!: Vokaali ja Lavea puoliväljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Vokaali ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Uusi!!: Vokaali ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä takavokaali
Lavea väljä takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kielissä.
Uusi!!: Vokaali ja Lavea väljä takavokaali · Katso lisää »
Lepchan kirjaimisto
Lepchan kirjaimisto (lepchaksi ᰛᰩᰴᰛᰧᰴ, órangrang), tai rong-kirjaimisto, on lepchan kielen käyttämä kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Lepchan kirjaimisto · Katso lisää »
Lineaari-A-kirjoitus
Akrotírin minolaisesta kaupungista. Esihistoriallisen Theran museo. Lineaari-A-kirjoitus on Kreetan saarella kukoistaneen minolaisen kulttuurin noin 1800-luvulta 1400-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Lineaari-A-kirjoitus · Katso lisää »
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Lineaari-B-kirjoitus · Katso lisää »
Lipogrammi
Lipogrammi (kreikan sanasta lipagrammatos, ”puuttuva kirjain”) on kirjoitustapa, jossa on tarkoituksella jätetty käyttämättä jotain tiettyä kirjainta tai tiettyjä kirjaimia, usein jotakin yleistä vokaalia.
Uusi!!: Vokaali ja Lipogrammi · Katso lisää »
Love Generation (kappale)
"Love Generation" on ranskalaisen artistin Bob Sinclarin kappale, jonka vokaaliosuuksista vastaa The Wailersin Gary Pine.
Uusi!!: Vokaali ja Love Generation (kappale) · Katso lisää »
Lyhenne
Lyhenne (lyhenne lyh.) on tilan tai kirjoitusvaivan säästämiseksi käytetty lyhyempi versio jostakin sanasta tai usean sanan kokonaisuudesta.
Uusi!!: Vokaali ja Lyhenne · Katso lisää »
Makedonian kieli
Makedonian kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Makedonian kieli · Katso lisää »
Malajalamilainen kirjaimisto
Malajalamilainen kirjaimisto on malajalamin kielen kirjoittamiseen käytetty kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Malajalamilainen kirjaimisto · Katso lisää »
Mandariinikiina
Mandariinikiina eli mandariini (’byrokraattien kieli’) on siniittinen kieli, jota puhuu noin 920 miljoonaa ihmistä pääosin Itä-Aasiassa sekä kiinalaisyhteisöjen keskuudessa muualla maailmassa.
Uusi!!: Vokaali ja Mandariinikiina · Katso lisää »
Manding-kielet
Manding-kielten puhuma-alue. Manding-kielet ovat mandelaisten kielten läntisen haaran ryhmä, johon kuuluvia kieliä puhutaan laajassa osassa Länsi-Afrikkaa.
Uusi!!: Vokaali ja Manding-kielet · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Mansin kieli · Katso lisää »
Marin kieli
Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Marin kieli · Katso lisää »
Marshallin kieli
Koronaviruksen oireista kertova juliste marshalliksi Marshallin kieli on austronesialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Marshallin kieli · Katso lisää »
Masoreettinen teksti
100-luvun eaa. Nash papyrus sisältää esimasoreettistä tekstiä, kuten Kymmenen käskyä ja Šema Israel rukouksen. Masoreettinen teksti on heprealaisen Raamatun eli Tanakin käsikirjoitus.
Uusi!!: Vokaali ja Masoreettinen teksti · Katso lisää »
Minolainen kieli
Minolainen kieli viittaa Kreetalla pronssikaudella vaikuttaneen minolaisen kulttuurin käyttämään kieleen (tai kieliin), jota kirjoitettiin kreetalaisilla hieroglyfeillä ja lineaari-A-kirjoituksella.
Uusi!!: Vokaali ja Minolainen kieli · Katso lisää »
Monoftongi
Monoftongi eli yksinkertainen vokaali on vokaaliäänne, jonka laatu ei ääntämisen aikana muutu.
Uusi!!: Vokaali ja Monoftongi · Katso lisää »
Monotoninen ortografia
Monotoninen ortografia on nykykreikan kirjoittamisessa käytössä oleva diakriittisten merkkien järjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Monotoninen ortografia · Katso lisää »
Mora (kielitiede)
Mora on kielitieteessä tavun pituutta ilmaiseva mitta.
Uusi!!: Vokaali ja Mora (kielitiede) · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Vokaali ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Uusi!!: Vokaali ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Vokaali ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Muinaisnuubian kieli
Mikaelin nimi on punaisena tekstin seassa. Muinaisnuubia on kirjoitettu kieli, jota käytettiin Muinaisnubiassa 900-luvulta 1600-luvulle.
Uusi!!: Vokaali ja Muinaisnuubian kieli · Katso lisää »
Muinaisruotsi
Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1375–1526.
Uusi!!: Vokaali ja Muinaisruotsi · Katso lisää »
Mussau-emiran kieli
Mussau-emiran kieli (mussau-emira) on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava austronesialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Mussau-emiran kieli · Katso lisää »
Mykeneläinen kreikka
Mykeneläinen kreikka on kreikan kielen vanhin dokumentoitu muoto.
Uusi!!: Vokaali ja Mykeneläinen kreikka · Katso lisää »
N (kana)
ん hiraganalla tai ン katakanalla ovat kaksi japanin kielen kirjoittamiseen käytettyä kana-merkkiä, jotka edustavat samaa tavua.
Uusi!!: Vokaali ja N (kana) · Katso lisää »
N’ko-kirjaimisto
N’ko on guinealaisen kirjailijan Soulemayne Kanten vuonna 1949 kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään Länsi-Afrikassa puhuttavien manding-kielten kirjoittamiseen.
Uusi!!: Vokaali ja N’ko-kirjaimisto · Katso lisää »
Nenetsi
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.
Uusi!!: Vokaali ja Nenetsi · Katso lisää »
Nikkud
Nikkud tai niqqud (’pisteytys’) on heprean kirjoittamiseen tarkoitettu vokalisointijärjestelmä, jossa konsonanttikirjaimiin lisätään tarkkeita.
Uusi!!: Vokaali ja Nikkud · Katso lisää »
Niuen kieli
koronaviruspandemiaa. Niue (omakielinen nimi: Vagahau Niuē) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Niuella.
Uusi!!: Vokaali ja Niuen kieli · Katso lisää »
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Uusi!!: Vokaali ja Nykykreikka · Katso lisää »
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Uusi!!: Vokaali ja O · Katso lisää »
Oksitaani
Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on romaaninen kieli, jota puhutaan Etelä-Ranskassa, Piemonten maakunnassa Italiassa ja Val d’Aranissa Espanjassa.
Uusi!!: Vokaali ja Oksitaani · Katso lisää »
Oomega
Oomega (isona kirjaimena Ω, pienenä &omega) on kreikkalaisen kirjaimiston 24.
Uusi!!: Vokaali ja Oomega · Katso lisää »
Orija
Puhuttua orijaa Orija (ଓଡ଼ିଆ, oṛiā), tai oriya, on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan etenkin Odishan osavaltiossa Intiassa.
Uusi!!: Vokaali ja Orija · Katso lisää »
Pandžabi
Pandžabi (punjabi, panjabi) on Intian länsiosissa ja Pakistanissa puhuttava kieli, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaiseen alahaaraan.
Uusi!!: Vokaali ja Pandžabi · Katso lisää »
Pe̍h-ōe-jī
Pe̍h-ōe-jīlla kirjoitettua tekstiä kirkon oven yläpuolella Tainanissa. Pe̍h-ōe-jī on minnan-kiinan latinisaatiojärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Pe̍h-ōe-jī · Katso lisää »
Permistiikka
Permistiikka eli permiläinen filologia on kielitieteen ja siten fennougristiikan ala, joka tutkii permiläisiä kieliä.
Uusi!!: Vokaali ja Permistiikka · Katso lisää »
Persian kieli
Puhuttua persiaa Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa.
Uusi!!: Vokaali ja Persian kieli · Katso lisää »
Pidgin
Pidgin on yksinkertainen kieli, joka syntyy, kun toistensa kieliä ymmärtämättömien ryhmien täytyy löytää nopeasti tapa pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa.
Uusi!!: Vokaali ja Pidgin · Katso lisää »
Pinyin
Pinyin (pīnyīn, sananmukaisesti "yhdistää ääniä" tai paremmin: "fonetisoida") on mandariinikiinan latinisaatiojärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Pinyin · Katso lisää »
Pirahã
Pirahã on Brasilian Amazonasin alueella elävän pirahã-alkuperäiskansan puhuma kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Pirahã · Katso lisää »
Pitkä s
Pitkä s eli ſ on S-kirjaimen toinen muoto latinalaisissa pienaakkosissa.
Uusi!!: Vokaali ja Pitkä s · Katso lisää »
Pituusmerkki
Pituusmerkki (¯) on kirjaimen yläpuolelle lisättävä tarke.
Uusi!!: Vokaali ja Pituusmerkki · Katso lisää »
Pohjoisjukagiirin kieli
Pohjoisjukagiiri eli tundrajukagiiri on toinen kahdesta jukagiirisesta kielestä.
Uusi!!: Vokaali ja Pohjoisjukagiirin kieli · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Vokaali ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Pohjoisten kansojen instituutti
right Pohjoisten kansojen instituutti oli Leningradissa sijainnut tutkimuslaitos, jonka tavoitteena oli Neuvostoliiton pohjoisvähemmistöjä koskevien aiheiden tutkiminen.
Uusi!!: Vokaali ja Pohjoisten kansojen instituutti · Katso lisää »
Puhe
Puhe on ainoastaan ihmiselle ominainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita.
Uusi!!: Vokaali ja Puhe · Katso lisää »
Puolan kieli
Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Puolan kieli · Katso lisää »
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Vokaali ja Pyöreä suppea etuvokaali · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Vokaali ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
QWERTY
QWERTY on yleisin kirjoituskonetyyppisten näppäimistöjen asettelu.
Uusi!!: Vokaali ja QWERTY · Katso lisää »
Ranskan kielen äännerakenne
Tämä artikkeli kuvailee Pariisissa puhuttavan standardiranskan äännerakennetta eli fonologiaa.
Uusi!!: Vokaali ja Ranskan kielen äännerakenne · Katso lisää »
Ranskan kieli
Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Vokaali ja Ranskan kieli · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Vokaali ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä indoeurooppalaisia kieliä ja muodostavat itaalisten kielten alaluokan.
Uusi!!: Vokaali ja Romaaniset kielet · Katso lisää »
Rotokas
Rotokas on pohjoisbougainvillelainen kieli, jota puhuu noin 4 320 (1981) ihmistä pääasiassa Bougainvillen maakunnassa Papua-Uudessa-Guineassa.
Uusi!!: Vokaali ja Rotokas · Katso lisää »
RTGS
Royal Thai General System of Transcription ('Kuninkaallinen thain kielen yleinen siirtokirjoitusjärjestelmä', lyhennettynä RTGS) on Thaimaan kuninkaallisen akatemian (Royal Thai Institute) julkaisema thain kielen romanisaatiojärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja RTGS · Katso lisää »
Runo-Edda
Runo-Edda tai Vanhempi Edda on runomuotoinen skandinaavisten muinaistarujen kokoelma.
Uusi!!: Vokaali ja Runo-Edda · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Saksan kieli · Katso lisää »
Sananmuunnos
Sananmuunnos eli kääntösana on sanojen alkujen keskinäiseen vaihtamiseen perustuva sanaleikki.
Uusi!!: Vokaali ja Sananmuunnos · Katso lisää »
Seemiläiset kielet
Syyriankielistä kirjoitusta 800-luvulta. afroaasialaisten kielten puhuma-alueisiin nähden. Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Vokaali ja Seemiläiset kielet · Katso lisää »
Silbo
Silbo eli silbo gomero on Kanariansaariin kuuluvalla La Gomeran saarella esiintyvä kieli, joka on viestimistä viheltämällä.
Uusi!!: Vokaali ja Silbo · Katso lisää »
Sinhalilainen kirjaimisto
Sinhalilainen kirjaimisto (sinhaliksi සිංහල අකුරු siṁhala akuru) on Sri Lankassa puhutun sinhalin kielen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Sinhalilainen kirjaimisto · Katso lisää »
Sirkumfleksi
Sirkumfleksi (^) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Vokaali ja Sirkumfleksi · Katso lisää »
Soinnillinen äänne
Soinnillinen äänne syntyy, kun äänihuulet värähtelevät kurkunpäässä.
Uusi!!: Vokaali ja Soinnillinen äänne · Katso lisää »
Soinnillinen glottaalifrikatiivi
Soinnillinen glottaalifrikatiivi on ääniraossa syntyvä henkäyssoinnillinen äänne, joka tavallisesti luokitellaan frikatiiviksi, vaikka sillä ei juurikaan ole frikatiivien foneettisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Vokaali ja Soinnillinen glottaalifrikatiivi · Katso lisää »
Soinniton äänne
Soinniton äänne on äänne, joka syntyy ilman, että äänihuulet värähtelevät kurkussa.
Uusi!!: Vokaali ja Soinniton äänne · Katso lisää »
Somalin kieli
Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa.
Uusi!!: Vokaali ja Somalin kieli · Katso lisää »
Someron murre
Varsinais-Suomen rajalla. lounaismurteiden puhuma-alue. Someron murre on lounaishämäläisten Someron ja Somerniemen pitäjien kansankieli, jossa on sekä lounaismurteiden että hämäläismurteiden piirteitä.
Uusi!!: Vokaali ja Someron murre · Katso lisää »
Spiritus
Spiritukset (Spiritukset ovat muinaiskreikan diakriittisia merkkejä yhdessä mm. painomerkkien kanssa. Spirituksia on kahdenlaisia.
Uusi!!: Vokaali ja Spiritus · Katso lisää »
Spiritus asper
Spiritus asper eli vahva alkuhenkonen tai vahva henkäys (tai) on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa sitä, että sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä tai rhoo -kirjaimen jälkeen tulee lausua /h/-äänteenä kuultava henkäys.
Uusi!!: Vokaali ja Spiritus asper · Katso lisää »
Spiritus lenis
aulos, ’huilu’. Spiritus lenis eli heikko alkuhenkonen tai heikko henkäys on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa, ettei sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä kuuluu lausua /h/-äänteenä kuultavaa henkäystä.
Uusi!!: Vokaali ja Spiritus lenis · Katso lisää »
Sundalainen kirjaimisto
Sundalainen kirjaimisto (sundaksi ᮃᮊ᮪ᮞᮛ ᮞᮥᮔ᮪ᮓ, aksara sunda) on lähinnä Jaavalla asuvien sundalaisten käyttämä kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Sundalainen kirjaimisto · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Vokaali ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä ilmenee seuraavasta taulukosta.
Uusi!!: Vokaali ja Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä · Katso lisää »
Suomen kielen äännerakenne
Suomen kielen äännerakenne käsittää suomen äännejärjestelmän eli foneemien, niiden yhdistämistä säätelevien sääntöjen eli fonotaksin, tavu- ja sanarakenteen ja prosodian eli painon ja sävelkulun kuvauksen.
Uusi!!: Vokaali ja Suomen kielen äännerakenne · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Vokaali ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen murrekirja
Suomen murrekirja on vuonna 2013 julkaistu kirja suomen murteista.
Uusi!!: Vokaali ja Suomen murrekirja · Katso lisää »
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Uusi!!: Vokaali ja Suomen murteet · Katso lisää »
Suomen romanikieli
Suomen romanikieli tai kaalen kieli (omakielinen nimi kaalengo tšimb) on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvan romanikielen murre, jota puhuvat Suomessa sekä jonkin verran myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit.
Uusi!!: Vokaali ja Suomen romanikieli · Katso lisää »
Suomenkielinen pikakirjoitus
Esimerkki suomenkielisestä pikakirjoituksesta: ote Julius Krohnin puheesta J. V. Snellmanille 12. toukokuuta 1876 kirjoitettuna Neovius-Nevanlinnan järjestelmällä. Suomenkielisellä pikakirjoituksella tarkoitetaan erityisesti suomen kieltä varten kehitettyjä pikakirjoitusjärjestelmiä ja niiden käyttöä.
Uusi!!: Vokaali ja Suomenkielinen pikakirjoitus · Katso lisää »
Suomenruotsi
Suomenruotsi on ruotsin kielen Suomessa käytetty kirja- ja yleiskielinen variantti, jota puhutaan pääasiassa rannikkoalueilla Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla, sekä jossain määrin myös muualla Suomessa.
Uusi!!: Vokaali ja Suomenruotsi · Katso lisää »
Supistumaverbi
Supistumaverbi on suomen kielessä verbi, jolla on kaksi- tai kolmitavuinen, pitkään vokaaliin tai kahden lyhyen vokaalin yhdistelmään loppuva vokaalivartalo sekä t-päätteinen konsonanttivartalo, sellaisia verbejä kuin avata, erota, halata, isota, osata, paikata, vastata, viitata jne.
Uusi!!: Vokaali ja Supistumaverbi · Katso lisää »
Suuri vokaalisiirtymä
Kaavio englannin kielen vokaalien muutoksista suuressa vokaalien siirtymässä Suuri vokaalisiirtymä tarkoittaa englannin kielessä pääasiassa vuosien 1400 ja 1700 välisenä aikana tapahtuneita äänteenmuutoksia.
Uusi!!: Vokaali ja Suuri vokaalisiirtymä · Katso lisää »
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Uusi!!: Vokaali ja Syllogismi · Katso lisää »
Tagalog
Puhuttua tagalogia Rizalin provinssissa. Tagalog on yksi tärkeimmistä Filippiineillä puhutuista kielistä.
Uusi!!: Vokaali ja Tagalog · Katso lisää »
Tamili
Puhuttua tamilia Tamil tai tamili on tamilien puhuma eteläintialainen dravidakieli.
Uusi!!: Vokaali ja Tamili · Katso lisää »
Tamililainen kirjaimisto
Tamililainen kirjaimisto on tamilin kielessä käytetty kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu brahmi-kirjoituksesta kehittyneihin grantha- ja vatteluttu-aakkostoihin.
Uusi!!: Vokaali ja Tamililainen kirjaimisto · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Tarke
Tarke asemoituu usein kantamerkin yläpuolelle. Tarke eli diakriittinen merkki (’erottava’) on kirjaimen lisuke, joka tavallisimmin esiintyy kirjaimen ylä- tai alapuolella joko hieman siitä erillään tai sitä osittain koskettaen.
Uusi!!: Vokaali ja Tarke · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Vokaali ja Tavu · Katso lisää »
Tšekin kieli
Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.
Uusi!!: Vokaali ja Tšekin kieli · Katso lisää »
Täydennysjakauma
Täydennysjakaumalla eli komplementaarisella distribuutiolla tarkoitetaan kielitieteessä sitä, että morfeemin muunnelmat eli allomorfit ovat ainoat mahdolliset kyseisessä tilanteessa.
Uusi!!: Vokaali ja Täydennysjakauma · Katso lisää »
Telugulainen kirjaimisto
Telugulainen kirjaimisto on telugun kielessä käytetty kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Telugulainen kirjaimisto · Katso lisää »
Tiedonpakkaus
Tiedon pakkaamisella tarkoitetaan tietojenkäsittelytieteessä jotakin menetelmää, jonka avulla tietoaineksen kuvaus korvataan lyhyemmällä kuvauksella.
Uusi!!: Vokaali ja Tiedonpakkaus · Katso lisää »
Toki pona
Toki Pona on kanadalaisen kielitieteilijän Sonja Langin vuonna 2001 julkaisema keinotekoinen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Toki pona · Katso lisää »
Tolomako
Tolomako on austronesialainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Tolomako · Katso lisää »
Tongan kieli
Tongankielinen juliste, jossa opastetaan välttämään koronaviruksen leviämistä. Tongan kieli (omakielinen nimi: Faka Tonga) on tongalaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan pääasiassa Tongassa.
Uusi!!: Vokaali ja Tongan kieli · Katso lisää »
Transitiivisuus (kielioppi)
Transitiivisuus on verbin ominaisuus, jossa niiden valenssiin kuuluu objekti.
Uusi!!: Vokaali ja Transitiivisuus (kielioppi) · Katso lisää »
Treema
Treema on diakriittinen merkki eli tarke, kaksi kirjaimen yläpuolelle merkittyä pistettä.
Uusi!!: Vokaali ja Treema · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Vokaali ja Tremulantti · Katso lisää »
Triftongi
Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.
Uusi!!: Vokaali ja Triftongi · Katso lisää »
Tukang besin kieli
Tukang besi on malaijilais-polynesialainen kieli, jota puhutaan Tukangbesi-saarilla Sulawesin kaakkoisosassa Indonesiassa.
Uusi!!: Vokaali ja Tukang besin kieli · Katso lisää »
Turkin kieli
Turkki on turkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan äidinkielenä Turkissa, Kyproksella, Bulgariassa, Kreikassa ja muissa Osmanien valtakuntaan kuuluneissa maissa sekä Ukrainassa ja Venäjän Tatarstanin tasavallassa.
Uusi!!: Vokaali ja Turkin kieli · Katso lisää »
Tuvalun kieli
Puhuttua tuvalua koronaviruksesta. Tuvalu (omakielinen nimi: Te ’gana Tūvalu) on austronesialainen kieli, jota puhuu noin 11 000 ihmistä pääasiassa Tuvalun saarivaltiossa.
Uusi!!: Vokaali ja Tuvalun kieli · Katso lisää »
Ukrainan kieli
Ukrainan kieli eli ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän.
Uusi!!: Vokaali ja Ukrainan kieli · Katso lisää »
Umlaut
Umlaut on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuvaa vokaalien muutosta takavokaaleista etuvokaaleiksi.
Uusi!!: Vokaali ja Umlaut · Katso lisää »
Unkarilaiset riimut
Unkarilaiset riimut eli székely rovásírás -merkit ovat alkuaan Transilvanian unkarinkielisen székely-heimon parissa käytetty kirjaimisto.
Uusi!!: Vokaali ja Unkarilaiset riimut · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Unkarin kieli · Katso lisää »
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Uusi!!: Vokaali ja V · Katso lisää »
Valkovenäjän kieli
Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.
Uusi!!: Vokaali ja Valkovenäjän kieli · Katso lisää »
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Uusi!!: Vokaali ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Vokaali ja Vatja · Katso lisää »
Vav
Vav (myös waw) on monen seemiläisen kielen aakkoston kuudes kirjain.
Uusi!!: Vokaali ja Vav · Katso lisää »
Venäjän äänneoppi
Venäjän äänneoppi käsittelee venäjän kielen äänteiden tuottamista sekä äännejärjestelmän kehitystä.
Uusi!!: Vokaali ja Venäjän äänneoppi · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Vokaali ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venykekirjoitus
Schildtin ja hänen vaimonsa hautakiven teksti on venykekirjoitusta. Venykekirjoitus on Wolmar Schildtin kehittämä kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Vokaali ja Venykekirjoitus · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Vokaali ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Vokaali ja Viron kieli · Katso lisää »
Viron murteet
Viron murteet tarkoittavat Virossa puhuttuja itämerensuomalaisia kielimuotoja, joiden tavallisesti katsotaan muodostavan viron kielen.
Uusi!!: Vokaali ja Viron murteet · Katso lisää »
Vokaaliavaruus
Vokaaliavaruus on se mahdollisuuksien avaruus, jossa luonnollisen kielen vokaaleja voi tuottaa.
Uusi!!: Vokaali ja Vokaaliavaruus · Katso lisää »
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.
Uusi!!: Vokaali ja Vokaalisointu · Katso lisää »
Wāw
Tarkkeettoman wāw-kirjaimen itsenäinen muoto. Wāw on arabialaisen kirjaimiston 27.
Uusi!!: Vokaali ja Wāw · Katso lisää »
Wèn kieli
Wè eli guéré on Norsunluurannikossa puhuttava kru-kieli.
Uusi!!: Vokaali ja Wèn kieli · Katso lisää »
Wilhelm Brauns
Wilhelm Brauns (19. toukokuuta 1865 Ludwigslust – 1933) oli saksalainen liikemies, joka laati veljensä Julius Braunsin pikakirjoitusjärjestelmästä ruotsinkielisen version.
Uusi!!: Vokaali ja Wilhelm Brauns · Katso lisää »
Xiben kieli
Xiben kieli on tunguusikieli, jota puhuvat Kiinan Xinjiangissa asuvat xibet.
Uusi!!: Vokaali ja Xiben kieli · Katso lisää »
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Uusi!!: Vokaali ja Y · Katso lisää »
Ʒ
Ʒ (ʒ) eli ež tai ezh on latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, joka pohjautuu fraktuuratyyliseen Z-kirjaimeen.
Uusi!!: Vokaali ja Ʒ · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Etuvokaali, Takavokaali, Vokaalit, Ääntiö.
