Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Virtaama

Indeksi Virtaama

Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.

457 suhteet: Abramsån, Adzva, Agan, Ahopäänjärvi, Ajat (joki), Alajoki (Tervo), Alavoisenjoki, Alånin vesistö, Alsterånin vesistö, Alterälvenin vesistö, Altersundetin vesistö, Amazon (joki), Arrajoen valuma-alue, Arrajoki (Lahti), Asikkalanselän alue, Atbara, Šapkina, Šelon, Šilka, Öreälvenin vesistö, Örekilsälvenin vesistö, Övre Flåsjön (järvi), Äänejärvi, Äänislahti, Ähtärinjärvi, Ähtävänjoen vesistö, Äimäjärvi (Suistamo), Äkäsjoki, Ätranin vesistö, Äyskoski, Åbyälvenin vesistö, Åkerströmin vesistö, Ångermanjoen vesistö, Barguzin, Bath Countyn pumppuvoimalaitos, Bäveån, Bäveånin vesistö, Björkforsin voimalaitos, Bjurån (Rånejoki), Bolšoi Kizil, Botorpsströmmenin vesistö, Bräkneånin vesistö, Bredträsket (Rånejoki), Broströmmenin vesistö, Bruatorpsånin vesistö, Bureälvenin vesistö, Byskeälvenin vesistö, Clearwater (joki Idahossa), Coco (joki), Daljoen vesistö, ..., Dalkarlsånin vesistö, Degervattnet, Delångersånin vesistö, Djupsjön (Norrbotten), Emånin vesistö, Enningdalsälvenin vesistö, Eurajoki (joki), Evijärvi (järvi), Finnholmin voimalaitos, Forsmarksånin vesistö, Fylleånin vesistö, Galten (Mälaren), Gavleånin vesistö, Gådeånin vesistö, Götajoen vesistö, Götajoki, Genevadsånin vesistö, Gibraltarinsalmi, Gidejoen vesistö, Gnarpsånin vesistö, Gothemsånin vesistö, Grundträsket (Rånejoki, Råneån, Fredrikafors), Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk), Gunnars-Djupträsket, Hagbyånin vesistö, Hagenin–Poiseuillen yhtälö, Halikonjoki, Hamrångeånin vesistö, Hanhikosken voimalaitos, Hankavesi (Rautalampi), Harjunjoki (Kouvola), Harmångersånin vesistö, Höje ån vesistö, Hörnånin vesistö, Höytiäinen, Helge ån vesistö, Herajärvi (Saarijärvi), Herrforsin voimalaitos, Hietamankosken vesivoimalaitos, Hiitolanjoen vesistö, Hiitolanjoki, Himleånin vesistö, Hjälmaren, Hnizna, Holmajärvi (Jällivaara, Kalixjoki), Holova, Horyn, Hq, Hunderfossenin vesivoimalaitos, Husånin vesistö, Hydrauliikka, Hydrologia, Ižma, Idbyånin vesistö, Imatran vesivoimalaitos, Imjoki, Indalinjoen vesistö, Ingoda, Inre-Fällträsket, Inva, Iren, Iset, Iso-Pyhäntä, Isojoki (joki), Itämeren valuma-alue, Janja (Pljussa), Jäätikköjokitulva, Jänhijoki (joki), Jänisjärvi, Jänisjoki, Jävreånin vesistö, Jiraun vesivoimalaitos, Joki, Jokilaakso, Jokivoimalaitos, Jumiskon voimalaitos, Kaalasjärvi, Kaipajoki (Rånejoki), Kalakan, Kalambon vesiputous, Kalixjoen vesistö, Kalkkistenkoski, Kalmujoki (Saarijärvi), Kanavajoki, Kankarisvesi, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Karhulanjärvi, Kasari jõgi, Kattilakosken voimalaitos, Kauvatsanjoen valuma-alue, Kävlingeånin vesistö, Käyrälampi (Kouvola), Kågeälvenin vesistö, Kålabodaånin vesistö, Keitele (järvi), Kellankoski, Kellanvirta, Keräsjoen vesistö, Kerkonjoen valuma-alue, Kerkonjoki, Kiimasjärvi (Äänekoski), Kilaånin vesistö, Kiltuanjärvi, Kirenga, Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö, Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö, Kiteenjoki, Kivijärven–Vuosjärven alue, Koisu, Kojonjoki, Kongo (joki), Konnekoski (koski), Konnevesi (järvi), Koosa jõgi, Kopytovka (joki), Kosa, Koskelovesi–Miekkavesi, Koskenkylänjoki, Kostonjärvi, Kosva, Kovjoen vesistö, Kovjoki (joki), Kruonisin pumppuvoimalaitos, Kruunupyynjoen vesistö, Kruunupyynjoki, Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio), Kukkia, Kungsbackaån, Kungsbackaånin vesistö, Kuristuslaippa, Kuumajärvi, Kuusemajoki, Kuusijärvi (Keuruu), Kvarnån (Rånejoki), Kvarnbäcken (Rånejoki, Näätäsuanto), Kymijoki, Kynsijärvi (Posio), Kypasjarv, Laatokka, Laganin vesistö, Lambahanna järv, Lannejoki, Lannevesi (järvi), Laukkujärvi (Jukkasjärvi), Lämpöpatteri, Läpivirtausjärvi, Lögdeälvenin vesistö, Leduånin vesistö, Leppäveden–Kynsiveden alue, Lettenin pumppuvoimalaitos, Leuhunjoki, Leuhunkosken vesivoimalaitos, Lillpiteälvenin vesistö, Lillträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån), Ljunganin vesistö, Ljungbyånin vesistö, Ljusnanin vesistö, Luettelo joista pituuden mukaan, Luettelo joista virtaaman mukaan, Luettelo maailman suurimmista jokivoimalaitoksista, Luulajanjoen vesistö, Luza, Lyckebyånin vesistö, Maalahdenjoki, Maavesi (Taipalsaari), Mackenzie, Marströmmenin vesistö, Martimojoki (Tornionjoki), Massavirta, Mälaren, Mångbyånin vesistö, Mörruminjoen vesistö, Mörtträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån), Mekong, Mieånin vesistö, Miekojärvi, Miekojärvi (Norrbotten), Moälvenin vesistö, Motalanvirran vesistö, Mq, Muinais-Päijänne, Murray (joki), Myhinkoski (koski), Myllyjärvi (Orivesi, Onnistaipale), Myllylähde (Oripää), Naarajärvi (Äänekoski), Naarakoski (Äänekoski), Nadym (joki), Narvanjoen alue, Narvanjoen vesistöalue, Narvanjoki, Naulajärvi, Näsijärvi, Nätraånin vesistö, Nättrabyånin vesistö, Nertša, Neva (joki), Nevan vesistö, Nianånin vesistö, Nissanin vesistö, Nokisenkoski, Nopeuspotentiaali, Noro, Norr-Lillån (Rånejoki), Norralaånin vesistö, Norrströmin vesistö, Norrtäljeånin vesistö, Nuojuan vesivoimalaitos, Nybroånin vesistö, Nyköpingsånin vesistö, Ohijuoksutus, Ojatti, Olandsånin vesistö, Olhavan vesivoimalaitos, Olhavanjoen valuma-alue, Olhavanjoki, Or (joki), Ossauskosken vesivoimalaitos, Oulankajoki, Owyhee (joki), Paittasjärvi (järvi), Palovesi, Pamilon vesivoimalaitos, Parantalankosken vesivoimalaitos, Patokaava, Päijänteen alue, Päiväjoki (Rånejoki), Pälkjärvi (järvi), Pålkemjaure, Peipsijärven valuma-alue, Peipsijärvi, Peipsin suurjärvi, Penikkajärvi (Norrbotten), Perniönjoki, Pieksänjärvi, Pietari (kaupunki), Pihkovanjärvi, Piitimenjoen vesistö, Pitkäkoski (Helsinki), Pljussan valuma-alue, Pola, Polist, Ponkamajoki, Porvoonjoen vesistö, Prästholmsselet, Ptšovža (joki), Pušma, Puntarikosken voimalaitos, Pur, Purmonjoen vesistö, Puro, Purojen kunnostus, Puurijärvi, Pyhäjärvi (Saarijärvi), Quảng Ninh, Raasakan voimalaitos, Rautalammin reitin valuma-alue, Råånin vesistö, Rånejoen vesistö, Rönne ån vesistö, Rörån, Rickleånin vesistö, Ripakkojärvi (Nattavaara), Ristiselän alue, Rokånin vesistö, Rolfsånin vesistö, Ronnebyånin vesistö, Rosånin vesistö, Rotametri, Ruotsin järvet, Ruovesi (järvi), Saajoen valuma-alue, Saajoki, Saarijärvi (järvi Saarijärvellä), Saimaa, Saint-Maurice (joki), Sangisjoen vesistö, Santo Antônion pato, Saxånin vesistö, Säsjoki, Sävarånin vesistö, Såg-Djupträsket, Söderköpingsånin vesistö, Sör-Lillån (Rånejoki), Sege ån vesistö, Selångersånin vesistö, Selbäcken, Siekajärvi, Siekajoki, Siikakoski (Konnevesi), Sikosalmi (joki), Simunankoski, Sitter, Sivakkajoki (Tervola), Skärjånin vesistö, Skeboånin vesistö, Skelleftejoen vesistö, Skräbeånin vesistö, Snärjebäckenin vesistö, Snoderånin vesistö, Sorot, Stensån vesistö, Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån), Stor-Stenträsket (Rånejoki), Storånin vesistö, Strömsånin vesistö, Suiunjoki, Summanjoen vesistö, Suojoki, Suojoki (Äänekoski), Suolijoki (Jämsä), Suseån, Suseånin vesistö, Suunujoki, Suurijärvi (Savonlinna, Nätki), Svärtaånin vesistö, Sverdrup (mittayksikkö), Sylva (joki), Syskyänjoki, Sysmän reitin valuma-alue, Tagul, Tarvaalankoski, Tavda, Tavelånin vesistö, Tšuna, Tšusovaja, Tämnarånin vesistö, Tärännönjoki, Töreälvenin vesistö, Teho, Tehtaanjärvi, Tenniöjoki, Testeboånin vesistö, Teuvanjoki, Tigoda, Tirvanjärvi, Tobol, Toima, Toisvesi, Tornionjoen vesistö, Tornionjoki, Tosterön, Trosaånin vesistö, Tudulinna paisjärv, Tulva, Tungir, Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue, Tura (joki), Turpoonjoen valuma-alue, Tuulomajoki, Tyresånin vesistö, Ui (joki), Umpijärvi, Unkarin maantiede, Ural (joki), Usa (Petšoran sivujoki), Usolka, Utva (joki), Uuksunjoki, Uumajanjoen vesistö, Vaška, Valkealan reitti, Valtimonjoki, Vantaankoski, Varsinainen Saimaa, Vänern, Värnån voimalaitos, Västiträsket (Rånejoki, Niemisel), Vättern, Võhandu jõgi, Veden kiertokulku, Vege ån vesistö, Veljakanjoki, Venetjoki (Rånejoki), Verhnjaja Angara, Vermasjärvi, Vesijärven valuma-alue (Päijänne), Vesistömalli, Vesitaseyhtälö, Vesiturbiini, Vesivarat, Vesivoimala, Victorian putoukset, Vienanlahti, Vierydsånin vesistö, Viipymä, Viitasaaren reitin valuma-alue, Vindånin vesistö, Virånin vesistö, Virojoki (joki), Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue, Virtaan vesivoimalaitos, Virtafunktio, Virtavesi, Viskanin vesistö, Vitånin vesistö, Vitelenjoki, Volta (joki), Vorkuta (joki), Vuo, Vuottasjaure (Rånejoki, Rörån, Vuottas), Vym, Vytšegda, Warta, Yövesi, Yttre-Fällträsket, Yukon (joki). Laajenna indeksi (407 lisää) »

Abramsån

Abramsån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin kunnassa sijaitseva 28 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Abramsån · Katso lisää »

Adzva

Adzva on Petšoran vesistöön kuuluvan Usan sivujoki Nenetsian autonomisessa piirikunnassa ja Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Adzva · Katso lisää »

Agan

Aganjoki Varjoganin kylän kohdalla. Agan on Obin vesistöön kuuluvan Tromjeganin sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Agan · Katso lisää »

Ahopäänjärvi

Ahopäänjärvi on järvi Jällivaaran kunnassa Ruotsin Lapissa Rånejoen valuma-alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Ahopäänjärvi · Katso lisää »

Ajat (joki)

Ajat (ja) on Venäjällä ja Kazakstanissa Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Ajat (joki) · Katso lisää »

Alajoki (Tervo)

Alajoki on Pohjois-Savossa Tervon Haringalla sijaitseva 1,4 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa valuma-alueensa toisen lasku-uoman.

Uusi!!: Virtaama ja Alajoki (Tervo) · Katso lisää »

Alavoisenjoki

Alavoisenjoki tai myös Aunuksenjoki, jota on kutsuttu yläjuoksulla nimellä Yllönen, on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä virtaavasta 144 kilometriä pitkästä joesta sen 87 kilometriä pitkä alajuoksun osuus, joka laskee Laatokan itärantaan.

Uusi!!: Virtaama ja Alavoisenjoki · Katso lisää »

Alånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alånin uomaa Seletin ruukin luonna syyskuussa 2007. Alånin vesistö (vesistöaluetunnus 10) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Alånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 592 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Alånin vesistö · Katso lisää »

Alsterånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alsterånin vesistö (vesistöaluetunnus 75) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Alsterånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 525 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Alsterånin vesistö · Katso lisää »

Alterälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alterälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 12) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Alterälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 459 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Alterälvenin vesistö · Katso lisää »

Altersundetin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Altersundetin vesistö (vesistöaluetunnus 8) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Altersundetin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 403 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Altersundetin vesistö · Katso lisää »

Amazon (joki)

Amazon on Etelä-Amerikan pohjoisosassa virtaava joki, joka laskee Atlantin valtamereen.

Uusi!!: Virtaama ja Amazon (joki) · Katso lisää »

Arrajoen valuma-alue

Arrajoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.16) on Kymijoen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 344,29 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Arrajoen valuma-alue · Katso lisää »

Arrajoki (Lahti)

Arrajoki on Päijät-Hämeen Lahdessa ja Iitissä virtaava neljä kilometriä pitkä joki, joka alkaa Sylvöjärvestä ja laskee Arrajärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Arrajoki (Lahti) · Katso lisää »

Asikkalanselän alue

Asikkalanselän alue (vesistöaluetunnus 14.21) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Asikkalanselän alue · Katso lisää »

Atbara

Atbara (myös Atbarah) on Niilin pohjoisin sivujoki Sudanissa ja Etiopiassa.

Uusi!!: Virtaama ja Atbara · Katso lisää »

Šapkina

Šapkina (myös Pilvorjaga, Пильворъяга) on Petšoran sivujoki Nenetsian autonomisessa piirikunnassa ja Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Šapkina · Katso lisää »

Šelon

Šelon on Venäjällä Pihkovan alueen Dnon, Porhovin ja Dedovitšin piireissä, ja Novgorodin alueen Šimskin ja Soltsyn piireissä, virtaava 248 kilometriä pitkä joki, joka laskee Ilmajärven lounaisrantaan.

Uusi!!: Virtaama ja Šelon · Katso lisää »

Šilka

Šilka on joki Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Šilka · Katso lisää »

Öreälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Öreälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 30) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Öreälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 029 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Öreälvenin vesistö · Katso lisää »

Örekilsälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Örekilsälvenin sivujoki Munkedalsälven. Örekilsälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 110) muodostuu Pohjanmeren Skagerrakiin laskevan Örekilsälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 340 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Örekilsälvenin vesistö · Katso lisää »

Övre Flåsjön (järvi)

Övre Flåsjön on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Övre Flåsjön (järvi) · Katso lisää »

Äänejärvi

Äänejärvi on Keski-Suomessa Äänekoskella sen keskustaajamassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Äänejärvi · Katso lisää »

Äänislahti

Vuoroveden paljastamia rantoja Äänislahdella. Äänislahti tai Oneganlahti on Venäjän luoteisosassa sijaitsevan Vienanmeren eteläisin lahti.

Uusi!!: Virtaama ja Äänislahti · Katso lisää »

Ähtärinjärvi

Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä, Soinissa ja Alajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Ähtärinjärvi · Katso lisää »

Ähtävänjoen vesistö

Ähtävänjoen vesistö (vesistöaluetunnus 47) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Ähtävänjoki laskee Luodonjärven kautta Perämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Ähtävänjoen vesistö · Katso lisää »

Äimäjärvi (Suistamo)

Äimäjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Aramajoki yhtyy Sarkajokeen.

Uusi!!: Virtaama ja Äimäjärvi (Suistamo) · Katso lisää »

Äkäsjoki

Äkäsjoki on Tornionjoen vesistöön kuuluva joki Lapin maakunnassa Kolarin ja Muonion kuntien alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Äkäsjoki · Katso lisää »

Ätranin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki nähtynä Falkenbergin Tullbronilta (Tullisillalta). Ätranin vesistö (vesistöaluetunnus 103) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Ätranin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 342 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Ätranin vesistö · Katso lisää »

Äyskoski

Äyskoski heinäkuussa 2010. Äyskoski on kolmesta peräkkäisestä putouksesta muodostuva koski, joka sijaitsee Pohjois-Savossa Tervossa Nilakan ja Rasvangin välissä.

Uusi!!: Virtaama ja Äyskoski · Katso lisää »

Åbyälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä joelle Åbyn taajamassa. Åbyälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 17) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Åbyälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 344 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Åbyälvenin vesistö · Katso lisää »

Åkerströmin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Åkerströmin vesistö (vesistöaluetunnus 60) muodostuu Itämeren pääaltaaseen Tukholman saaristossa laskevan Åkerströmin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 396 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Åkerströmin vesistö · Katso lisää »

Ångermanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Högakustenbron silta ylittää joen sen joensuun kohdalta. Ångermanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 38) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ångermanjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 31 864 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Ångermanjoen vesistö · Katso lisää »

Barguzin

Barguzin on Jenisein vesistöön kuuluva joki Burjatian tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Barguzin · Katso lisää »

Bath Countyn pumppuvoimalaitos

Bath Countyn pumppuvoimalaitos on pumppuvoimalaitos Bathin piirikunnassa Virginiassa Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Virtaama ja Bath Countyn pumppuvoimalaitos · Katso lisää »

Bäveån

Bäveån on Ruotsissa Länsi-Götanmaan läänissä Uddevallassa virtaava 22 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksusta 13 kilometriä kuuluu Bäveånin vesistössä sen 44 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Virtaama ja Bäveån · Katso lisää »

Bäveånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bäveån virtaa Uddevallan läpi. Joki Fossumin lähellä Fossumsbergin vesivoimalaitoksen padon alapuolella. Bäveånin vesistö (vesistöaluetunnus 109) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Skagerrakiin laskevan Bäveånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 301 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Bäveånin vesistö · Katso lisää »

Björkforsin voimalaitos

Björkforsin voimalaitos on Pohjanmaalla Pedersöressä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen yläjuoksulla Lappforsin kylässä.

Uusi!!: Virtaama ja Björkforsin voimalaitos · Katso lisää »

Bjurån (Rånejoki)

Bjurån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan kunnassa sijaitseva 40 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Bjurån (Rånejoki) · Katso lisää »

Bolšoi Kizil

Sillaton ylityspaikka joen yläjuoksulla. Bolšoi Kizil (eli ”Suuri Kisil” ja, mikä luetaan ”Ulken Kizil”) on Venäjällä Uraljokeen oikealta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston eteläosan itärinteillä.

Uusi!!: Virtaama ja Bolšoi Kizil · Katso lisää »

Botorpsströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Botorpsströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 71) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Botorpsströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 999 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Botorpsströmmenin vesistö · Katso lisää »

Bräkneånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Jokimaisemaa Knällsbergissa valtatie 29 lähellä. Bräkneånin vesistö (vesistöaluetunnus 84) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Bräkneånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 462 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Bräkneånin vesistö · Katso lisää »

Bredträsket (Rånejoki)

Bredträsket on on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Bredträsket (Rånejoki) · Katso lisää »

Broströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Broströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 58) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Broströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 227 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Broströmmenin vesistö · Katso lisää »

Bruatorpsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bruatorpsånin vesistö (vesistöaluetunnus 79) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Bruatorpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 430 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Bruatorpsånin vesistö · Katso lisää »

Bureälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bureälven kuvattuna yläjuoksulla Brattforsin lähellä. Bureälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 21) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Bureälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 046 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Bureälvenin vesistö · Katso lisää »

Byskeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki on tunnettu lohen nousustaan yläjuoksulle. Byskeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 18) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Byskeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 662 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Byskeälvenin vesistö · Katso lisää »

Clearwater (joki Idahossa)

Clearwaterjoki on noin 120 kilometriä (74,8 mailia) pitkä joki Yhdysvalloissa Idahon osavaltiossa.

Uusi!!: Virtaama ja Clearwater (joki Idahossa) · Katso lisää »

Coco (joki)

Coco on joki Keski-Amerikassa.

Uusi!!: Virtaama ja Coco (joki) · Katso lisää »

Daljoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Torsångissa Daljokeen yhtyy Lillälven. Daljoen vesistö (vesistöaluetunnus 53) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Daljoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 28 954 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Daljoen vesistö · Katso lisää »

Dalkarlsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Dalkarlsån Dalkarlsånin vesistö (vesistöaluetunnus 25) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Dalkarlsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 347 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Dalkarlsånin vesistö · Katso lisää »

Degervattnet

Degervattnet on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Degervattnet · Katso lisää »

Delångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Delångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 45) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Delångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 008 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Delångersånin vesistö · Katso lisää »

Djupsjön (Norrbotten)

Djupsjön on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Djupsjön (Norrbotten) · Katso lisää »

Emånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Yläjuoksun osuus Emånista. Emånin vesistö (vesistöaluetunnus 74) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Emånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 472 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Emånin vesistö · Katso lisää »

Enningdalsälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Enningdalsälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 112) muodostuu Pohjanmeren Skagerrakiin laskevan Enningdalsälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 782 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Enningdalsälvenin vesistö · Katso lisää »

Eurajoki (joki)

Eurajoki on Eurajoen vesistön laskujoki Lounais-Suomessa Satakunnassa.

Uusi!!: Virtaama ja Eurajoki (joki) · Katso lisää »

Evijärvi (järvi)

Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Evijärvellä sijaitseva järvi, jonka etelärannalta löytyy Evijärven kirkonkylä.

Uusi!!: Virtaama ja Evijärvi (järvi) · Katso lisää »

Finnholmin voimalaitos

Finnholmin voimalaitos on Pohjanmaalla Pedersöressä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen keskijuoksulla Finnholmissa.

Uusi!!: Virtaama ja Finnholmin voimalaitos · Katso lisää »

Forsmarksånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Forsmarksånin vesistö (vesistöaluetunnus 55) muodostuu Itämeren pohjoisosaan Ahvenanmereen laskevan Forsmarksånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 376 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Forsmarksånin vesistö · Katso lisää »

Fylleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joen uomasta 1970-luvulla. Fylleånin vesistö (vesistöaluetunnus 100) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Fylleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 394 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Fylleånin vesistö · Katso lisää »

Galten (Mälaren)

Mälarenin länsiosien ja Hjälmarenin vesistöjä. Galten on Ruotsissa Mälarenin järvessä sen läntisin lahti tai järvenosa.

Uusi!!: Virtaama ja Galten (Mälaren) · Katso lisää »

Gavleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen kaupunkialueen uomaa Gävlessä. Gavleånin vesistö (vesistöaluetunnus 52) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gavleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 460 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Gavleånin vesistö · Katso lisää »

Gådeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gådeånin vesistö (vesistöaluetunnus 39) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gådeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 293 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Gådeånin vesistö · Katso lisää »

Götajoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Götajoen vesistö (vesistöaluetunnus 108) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatin ja Skagerrakin rajalle laskevan Götajoen ja sen lähdejärven Vänernin laskujokien ja sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka 50 229 neliökilometrin pinta-alasta on Ruotsin puolella 42 468 neliökilometriä ja Norjan puolella loput 7 761 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Götajoen vesistö · Katso lisää »

Götajoki

Götajoki on Ruotsissa Länsi-Götanmaan läänissä virtaava 93 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Vänersborgin kaupungin kohdalla Vänernin lounaispäässä ja laskee mereen Göteborgin kaupungin kohdalla.

Uusi!!: Virtaama ja Götajoki · Katso lisää »

Genevadsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Genevadsånin vesistö (vesistöaluetunnus 99) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Genevadsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 224 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Genevadsånin vesistö · Katso lisää »

Gibraltarinsalmi

Gibraltarinsalmi on Välimeren ja Atlantin yhdistävä salmi.

Uusi!!: Virtaama ja Gibraltarinsalmi · Katso lisää »

Gidejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gidejoen virtauksia Gideåbackan lähellä. Gidejoen vesistö (vesistöaluetunnus 34) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gidejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 442 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Gidejoen vesistö · Katso lisää »

Gnarpsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gnarpsånin vesistö (vesistöaluetunnus 43) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gnarpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Gnarpsånin vesistö · Katso lisää »

Gothemsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gothemsånin vesistö (myös muodossa Gothemån, vesistöaluetunnus 117) muodostuu Gotlannissa Itämeren pääaltaaseen laskevan Gothemsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 480 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Gothemsånin vesistö · Katso lisää »

Grundträsket (Rånejoki, Råneån, Fredrikafors)

Grundträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Grundträsket (Rånejoki, Råneån, Fredrikafors) · Katso lisää »

Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk)

Grundträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk) · Katso lisää »

Gunnars-Djupträsket

Gunnars-Djupträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Gunnars-Djupträsket · Katso lisää »

Hagbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hagbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 78) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Hagbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 468 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Hagbyånin vesistö · Katso lisää »

Hagenin–Poiseuillen yhtälö

Hagen–Poiseuillen yhtälö tai Poiseuillen yhtälö on virtausdynamiikan yhtälö, jonka avulla voidaan määrittää painehäviö laminaariselle virtaukselle poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisessa putkessa.

Uusi!!: Virtaama ja Hagenin–Poiseuillen yhtälö · Katso lisää »

Halikonjoki

Kuusijokea Vaskiolla. Halikonjoki on Halikonjoen vesistön laskujoki Varsinais-Suomessa Salon kaupungin ja entisen Halikon kunnan alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Halikonjoki · Katso lisää »

Hamrångeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hamrångeånin vesistö (vesistöaluetunnus 50) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Hamrångeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 518 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Hamrångeånin vesistö · Katso lisää »

Hanhikosken voimalaitos

Hanhikosken voimalaitos Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen vesistössä 17 kilometriä pitkän Välijoen keskijuoksulla Jokikylän eteläosassa Hanhikoskella.

Uusi!!: Virtaama ja Hanhikosken voimalaitos · Katso lisää »

Hankavesi (Rautalampi)

Hankavesi on Pohjois-Savossa Rautalammilla sen kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Hankavesi (Rautalampi) · Katso lisää »

Harjunjoki (Kouvola)

Harjunjoki on Kymenlaaksossa Kouvolan Kuusankoskella sijaitseva kolme kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Lappalanjärvestä ja yhtyy Kymijokeen.

Uusi!!: Virtaama ja Harjunjoki (Kouvola) · Katso lisää »

Harmångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Harmångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 44) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Harmångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Harmångersånin vesistö · Katso lisää »

Höje ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Höje ån vesistö (vesistöaluetunnus 91) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Höje ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Höje ån vesistö · Katso lisää »

Hörnånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hörnånin vesistö (vesistöaluetunnus 29) muodostuu Pohjanlahden Merenkurkkuun laskevan Hörnånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 392 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Hörnånin vesistö · Katso lisää »

Höytiäinen

Höytiäinen on Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, Polvijärvellä ja Juuassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Höytiäisen kanava laskee Pyhäselkään.

Uusi!!: Virtaama ja Höytiäinen · Katso lisää »

Helge ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Helge ån vesistö (vesistöaluetunnus 88) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Helge ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 749 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Helge ån vesistö · Katso lisää »

Herajärvi (Saarijärvi)

Herajärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä sen kirkonkylässä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Herajärvi (Saarijärvi) · Katso lisää »

Herrforsin voimalaitos

Herrforsin voimalaitos on Pohjanmaalla Pedersöressä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen alajuoksulla Kolpin taajamassa.

Uusi!!: Virtaama ja Herrforsin voimalaitos · Katso lisää »

Hietamankosken vesivoimalaitos

Hietamankosken vesivoimalaitos on Keski-Suomen Äänekoskella Saarijärven reitillä Suojoessa toimiva vesivoimalaitos, joka on toimintansa perusteella lähinnä jokivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Hietamankosken vesivoimalaitos · Katso lisää »

Hiitolanjoen vesistö

Hiitolanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 03) on Suomessa Suomen päävesistöalue, joka laskee Hiitolanjokea myöten Laatokkaan.

Uusi!!: Virtaama ja Hiitolanjoen vesistö · Katso lisää »

Hiitolanjoki

Simpeleen asemalta juuri lähtenyt InterCity-juna ylittämässä talvista Hiitolanjokea. Hiitolanjoki (paikallisesti myös Kokkolanjoki) on Venäjän ja Suomen alueella virtaava 62 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Virtaama ja Hiitolanjoki · Katso lisää »

Himleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Himleånin vesistö (vesistöaluetunnus 104) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Himleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 201 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Himleånin vesistö · Katso lisää »

Hjälmaren

Hjälmaren on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Norrströmin vesistön toinen pääjärvi.

Uusi!!: Virtaama ja Hjälmaren · Katso lisää »

Hnizna

Hnizna tai Hnjezno, myös Hnizdnaja, yläjuoksulla Hnizna Hnyla on Seretin vasen sivujoki, joka virtaa Ternopilin ja Zbaražin piireissä Ternopilin alueella Ukrainassa.

Uusi!!: Virtaama ja Hnizna · Katso lisää »

Holmajärvi (Jällivaara, Kalixjoki)

Holmajärvi on Ruotsin Norrbottenissa Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen.

Uusi!!: Virtaama ja Holmajärvi (Jällivaara, Kalixjoki) · Katso lisää »

Holova

Holova Holova on Mstan sivujoki Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Holova · Katso lisää »

Horyn

Horyn on Dneprin vesistöön kuuluvan Pripetin oikeapuolinen sivujoki, joka virtaa halki sekä Länsi-Ukrainan kolmen alueen että Brestin alueen Valko-Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Horyn · Katso lisää »

Hq

Hq tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Virtaama ja Hq · Katso lisää »

Hunderfossenin vesivoimalaitos

Hunderfossenin vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Gudbrandsdalslågenissa Innlandetin fylken Lillehammerin kunnassa Norjassa.

Uusi!!: Virtaama ja Hunderfossenin vesivoimalaitos · Katso lisää »

Husånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Husånin vesistö (vesistöaluetunnus 33) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Husånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 578 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Husånin vesistö · Katso lisää »

Hydrauliikka

Hydrauliikka tarkoittaa tehonsiirtoa nesteen paineen ja virtauksen avulla.

Uusi!!: Virtaama ja Hydrauliikka · Katso lisää »

Hydrologia

Virtaavaa vettä Hydrologia eli vesitiede on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.

Uusi!!: Virtaama ja Hydrologia · Katso lisää »

Ižma

Ižma on Petšoran sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Ižma · Katso lisää »

Idbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Idbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 35) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Idbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 222 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Idbyånin vesistö · Katso lisää »

Imatran vesivoimalaitos

Voimalaitos alakanavan puolelta Konesalin kuusi koneistoa Muuntamokenttä Imatrankosken vanhan uoman patoluukut Imatran vesivoimalaitos on Fortumin omistama vesivoimalaitos Vuoksessa Imatralla.

Uusi!!: Virtaama ja Imatran vesivoimalaitos · Katso lisää »

Imjoki

Imjoki on Päijät-Hämeessä Heinolassa Imjärvellä sijaitseva lyhyt joki, joka laskee Imjärvestä Ala-Rääveliin.

Uusi!!: Virtaama ja Imjoki · Katso lisää »

Indalinjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Indalinjoen yli Stadsbergetin lähellä. Indalinjokea Sillressä Indalinjoen vesistö (vesistöaluetunnus 40) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Indalinjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 26 727 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Indalinjoen vesistö · Katso lisää »

Ingoda

Ingoda on Amurin vesistöön kuuluva joki Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Ingoda · Katso lisää »

Inre-Fällträsket

Inre-Fällträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Inre-Fällträsket · Katso lisää »

Inva

Inva on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Permin aluepiirin Permin Komin piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Inva · Katso lisää »

Iren

Iren on Volgan vesistöön kuuluvan Sylvan sivujoki Permin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Iren · Katso lisää »

Iset

Verhne-Isetskin järvenselkä Jekaterinburgista nähtynä. Isetjoen kulku Jekaterinburgissa on rakennettu virkistysalueeksi (Plotinka). Revun kosket Isetin yläjuoksulla, missä jauhettiin aikoinaan viljaa. Iset on Venäjällä Uralin federaatiopiirissä Sverdlovskin-, Kurganin- ja Tjumenin alueella virtaava Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Iset · Katso lisää »

Iso-Pyhäntä

Iso-Pyhäntä on Kainuussa Ristijärvellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Iso-Pyhäntä · Katso lisää »

Isojoki (joki)

Isojoki tai Lapväärtinjoki on Lapväärtinjoen vesistön kaakkois-lounaissuuntaisesti Isojoen, Karijoen ja Kristiinankaupungin alueilla virtaava 75 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Virtaama ja Isojoki (joki) · Katso lisää »

Itämeren valuma-alue

Euroopan päävaluma-alueet. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Valuma-alueen asukastiheys on ilmaistu väreinä. Itämeren valuma-alue on Itämeren ympärillä oleva valuma-alue, joka sisältää Itämeren lisäksi niiden virtavesien valuma-alueet, jotka laskevat Itämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Itämeren valuma-alue · Katso lisää »

Janja (Pljussa)

Narvan vesistö. Pljussa ja Janja virtaavat Narvanjoen ja Peipsijärven itäpuolella. Janja on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pljussan- ja Outovan piireissä virtaava pieni sivujoki, joka yhtyy Pljussajokeen sen oikealta puolelta.

Uusi!!: Virtaama ja Janja (Pljussa) · Katso lisää »

Jäätikköjokitulva

Hubbard Glacier Alaskassa 16. heinäkuuta 2002. Jäätikkö on padonnut vuonon eristäen sen Disenchantment Baystä. Jäätikön patoaman järven pinta nousi kymmenessä viikossa melkein 20 metriä, mikä aiheutti purkauksen 14. elokuuta 2002. Sillan jäänteet jäätikköjärven purkauksen jäljiltä Skaftafellin kansallispuistossa Islannissa. Jäätikköjokitulva eli jökulhlaup (islantia, sananmukaisesti ”jäätikköjuoksu”) on äkillinen ja raju jäätikön patoaman jäätikköjärven purkaus.

Uusi!!: Virtaama ja Jäätikköjokitulva · Katso lisää »

Jänhijoki (joki)

Jänhijoki on Kanta-Hämeessä Jokioisten, Forssan ja Tammelan alueilla virtaava 27 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa valuma-alueensa 42 kilometriä pitkästä pääuomasta sen Jänijärvestä alkavan alajuoksun.

Uusi!!: Virtaama ja Jänhijoki (joki) · Katso lisää »

Jänisjärvi

Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.

Uusi!!: Virtaama ja Jänisjärvi · Katso lisää »

Jänisjoki

Jänisjoki Suomessa Pohjois-Karjalan Joensuun Tuupovaarassa ja Enossa ja Tohmajärvellä sekä Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan ja Sortavalan piireissä virtaava noin 150 kilometriä pitkä joki, joka laskee Läskelässä Laatokan Hiidenselkään.

Uusi!!: Virtaama ja Jänisjoki · Katso lisää »

Jävreånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Jävreånin vesistö (vesistöaluetunnus 16) muodostuu Pohjanlahti Perämeri laskevan Jävreånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 196 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Jävreånin vesistö · Katso lisää »

Jiraun vesivoimalaitos

Jiraun vesivoimalaitos on Amazonin sivujoen Madeiraan rakennettu vesivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Jiraun vesivoimalaitos · Katso lisää »

Joki

Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.

Uusi!!: Virtaama ja Joki · Katso lisää »

Jokilaakso

Jokilaakso on laakso, jossa virtaa joki.

Uusi!!: Virtaama ja Jokilaakso · Katso lisää »

Jokivoimalaitos

Tyypillisen jokivoimalaitoksen rakennekuva. Yläpuolisen ja alapuolisen osan vedenpintojen korkeusero on pieni. Chief Josephin pato on jokivoimalaitos, jolla on pieni varastoallas. Beauharnois'n vesivoimalaitos Quebecissä Kanadassa. Pieni kelluva putkuriturbiinilaitos Itävallassa. Jokivoimalaitos (ja) on joen uomaan rakennettu vesivoimalaitos, joka hyödyntää vesivoiman tuottamisessa pääosin joen virtaamaa.

Uusi!!: Virtaama ja Jokivoimalaitos · Katso lisää »

Jumiskon voimalaitos

Jumiskon voimalaitos on Posiolla ja Kemijärvellä Suolijärvien ja Kemijärven välissä sijaitseva vesivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Jumiskon voimalaitos · Katso lisää »

Kaalasjärvi

Kaalasjärvi on Ruotsin Norrbottenin läänissä Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen.

Uusi!!: Virtaama ja Kaalasjärvi · Katso lisää »

Kaipajoki (Rånejoki)

Kaipajoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jokimukan ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 36 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Kaipajoki (Rånejoki) · Katso lisää »

Kalakan

Kalakan on Lenan vesistöön kuuluvan Vitimin sivujoki Taka-Baikalian aluepiirin pohjoisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Kalakan · Katso lisää »

Kalambon vesiputous

Kalambon vesiputous on Kalambo-joessa oleva vesiputous Tansanian ja Sambian rajalla vähän ennen kuin Kalambo-joki laskee Tanganjikajärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Kalambon vesiputous · Katso lisää »

Kalixjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kalixjoen vesistö (vesistöaluetunnus 4) on Ruotsissa sijaitseva vesistöalue, jonka pääuomana toimiva Kalixjoki laskee Perämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Kalixjoen vesistö · Katso lisää »

Kalkkistenkoski

Kalkkistenkoski, tai myös Kalkkisten koski, on Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Kymijoen ensimmäinen koski.

Uusi!!: Virtaama ja Kalkkistenkoski · Katso lisää »

Kalmujoki (Saarijärvi)

Kalmujoki on Keski-Suomen Saarijärvellä virtaava noin neljä kilometriä pitkä joki, alkaa Kalmrinselästä ja laskee Horonalaiseen.

Uusi!!: Virtaama ja Kalmujoki (Saarijärvi) · Katso lisää »

Kanavajoki

Kanavajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 7,2 kilometriä pitkä joki, joka on Juuvanjoen sivujoki.

Uusi!!: Virtaama ja Kanavajoki · Katso lisää »

Kankarisvesi

Hiekkarantaa Rasuassa Auringonlasku Tervalanselällä Kankarisvesi on Keski-Suomessa Jämsässä Jämsänkosken keskustan pohjoispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Kankarisvesi · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­järjestelmä.

Uusi!!: Virtaama ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Karhulanjärvi

Karhulanjärvi on Kymenlaaksossa Kouvolan Valkealassa sen kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Karhulanjärvi · Katso lisää »

Kasari jõgi

Kasari jõgi on joki Viron länsiosissa Raplamaan, Harjumaan, Läänemaan ja Pärnumaan maakunnissa.

Uusi!!: Virtaama ja Kasari jõgi · Katso lisää »

Kattilakosken voimalaitos

Kattilakosken voimalaitos on Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen yläjuoksulla Kattilakoskella.

Uusi!!: Virtaama ja Kattilakosken voimalaitos · Katso lisää »

Kauvatsanjoen valuma-alue

Kauvatsanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.15) sijaitsee Satakunnassa ja Pirkanmaalla.

Uusi!!: Virtaama ja Kauvatsanjoen valuma-alue · Katso lisää »

Kävlingeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kävlingeån Kävlingeånin vesistö (vesistöaluetunnus 92) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Kävlingeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 204 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Kävlingeånin vesistö · Katso lisää »

Käyrälampi (Kouvola)

Tykkimäki Aquaparkin sisäänkäynti Käyrälampi talvisäässä Käyrälampi on Kymenlaaksossa Kouvolassa, Kouvolan keskustan ja Valkealan suuralueilla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Käyrälampi (Kouvola) · Katso lisää »

Kågeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki kuvattuna Räftforsin sillalta. Kågeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 19) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Kågeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 909 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Kågeälvenin vesistö · Katso lisää »

Kålabodaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kålabodaånin vesistö (vesistöaluetunnus 23) muodostuu Pohjanladen Perämereen laskevan Kålabodaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 506 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Kålabodaånin vesistö · Katso lisää »

Keitele (järvi)

Keitele'' 1905. Keitele on Kymijoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla.

Uusi!!: Virtaama ja Keitele (järvi) · Katso lisää »

Kellankoski

Kellankoski on Keski-Suomen Konnevedellä Rautalammin pääreitillä olevan Kellanvirran lopussa sijaitseva koski.

Uusi!!: Virtaama ja Kellankoski · Katso lisää »

Kellanvirta

Kellanvirta on Keski-Suomessa Konnevedellä Konneveden kirkonkylän lähellä virtaava viisi kilometriä pitkä joki, joka muodostaa lyhyen osuuden Rautalammin reitin pääreitin keskijuoksulla.

Uusi!!: Virtaama ja Kellanvirta · Katso lisää »

Keräsjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Keräsjoen vesistö (vesistöaluetunnus 2) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Keräsjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 427 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Keräsjoen vesistö · Katso lisää »

Kerkonjoen valuma-alue

Kerkonjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.76) on Rautalammin reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Kerkonjoen valuma-alue · Katso lisää »

Kerkonjoki

Kerkonjoki on Pohjois-Savossa Rautalammin Kerkonkoskella sijaitseva yli kilometrin pituinen joki ja kanava, joka alkaa Kiesimästä ja laskee Niiniveteen.

Uusi!!: Virtaama ja Kerkonjoki · Katso lisää »

Kiimasjärvi (Äänekoski)

Kiimasjärvi on Keski-Suomessa Äänekosken ja Saarijärven välisellä rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöössä Saarijärven reittiin.

Uusi!!: Virtaama ja Kiimasjärvi (Äänekoski) · Katso lisää »

Kilaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kilaån Svanvikenin kohdalla Kilaånin vesistö (vesistöaluetunnus 66) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Kilaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 432 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Kilaånin vesistö · Katso lisää »

Kiltuanjärvi

Kiltuanjärvi on Pohjois-Savossa Sonkajärvellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Kiltuanjärvi · Katso lisää »

Kirenga

Kirenga on Lenan sivujoki Irkutskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Kirenga · Katso lisää »

Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö

Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö (vesistöaluetunnus 24) on Suomen päävesistöalue, joka sijaitsee Lounais-Suomessa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa.

Uusi!!: Virtaama ja Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö · Katso lisää »

Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö

Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö (vesistöaluetunnus 02) on Suomen päävesistöalue, jonka pääuoma Tohmajoki laskee Laatokkaan.

Uusi!!: Virtaama ja Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö · Katso lisää »

Kiteenjoki

Kiteenjoki on Pohjois-Karjalan Kiteeltä alkava ja Venäjällä Sortavalan piirissä Laatokan rannikolle asti virtaava noin 71 kilometriä pitkä joki, joka on kuitenkin Tohmajoen sivujoki.

Uusi!!: Virtaama ja Kiteenjoki · Katso lisää »

Kivijärven–Vuosjärven alue

Kivijärven–Vuosjärven alue (vesistöaluetunnus 14.44) on Kymijoen vesistön (14) Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.4) sijaitseva toisen jakovaiheen alue.

Uusi!!: Virtaama ja Kivijärven–Vuosjärven alue · Katso lisää »

Koisu

Karakoisujokea Gergebilin piirissä. Koisu on useiden Venäjän Dagestanin vuoristoseudulla virtaavien jokien nimitys.

Uusi!!: Virtaama ja Koisu · Katso lisää »

Kojonjoki

Kojonjoki, myös Koenjoki tai Koijoki, on Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä Loimaan, Humppilan, Urjalan, Jokioisten ja Forssan alueilla virtaava 70 kilometriä pitkä Loimijoen pisin sivujoki.

Uusi!!: Virtaama ja Kojonjoki · Katso lisää »

Kongo (joki)

Kongo on suuri joki Keski-Afrikassa päiväntasaajan molemmin puolin.

Uusi!!: Virtaama ja Kongo (joki) · Katso lisää »

Konnekoski (koski)

Konnekoski on Pohjois-Savon Rautalammin Konnekoskella Rautalammin reitillä sijaitseva vuolas koski.

Uusi!!: Virtaama ja Konnekoski (koski) · Katso lisää »

Konnevesi (järvi)

Konnevesi on Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa Rautalammilla, Konnevedellä ja Vesannolla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Konnevesi (järvi) · Katso lisää »

Koosa jõgi

Koosa jõgi on Virossa Tartumaalla Peipsiääressä virtaava 10,7 kilometriä pitkä joki, joka on samalla sekä Emajoen sivuhaara että sen suistohaara.

Uusi!!: Virtaama ja Koosa jõgi · Katso lisää »

Kopytovka (joki)

Kopytovka on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Aloljan sivujoki.

Uusi!!: Virtaama ja Kopytovka (joki) · Katso lisää »

Kosa

Kosa on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Permin aluepiirin Permin Komin piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Kosa · Katso lisää »

Koskelovesi–Miekkavesi

Koskelovesi-Miekkavesi on Pohjois-Savossa Rautalammella ja Suonenjoella, Rautalammin kirkonkylän ja Suonenjoen keskustaajaman välissä, sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Koskelovesi–Miekkavesi · Katso lisää »

Koskenkylänjoki

Koskenkylänjoki, jota on kutsuttu myös Pernajanjoeksi, on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa.

Uusi!!: Virtaama ja Koskenkylänjoki · Katso lisää »

Kostonjärvi

Kostonjärvi on keskikokoinen järvi Iijoen päävesistössä.

Uusi!!: Virtaama ja Kostonjärvi · Katso lisää »

Kosva

Kosva on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Sverdlovskin alueella ja Permin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Kosva · Katso lisää »

Kovjoen vesistö

Kovjoen vesistö (vesistöaluetunnus 45) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kovjoki laskee ensin Luodonjärveen ja sielät sitten Perämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Kovjoen vesistö · Katso lisää »

Kovjoki (joki)

Kovjoki on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Uusikaarlepyyssä virtaava 44 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sandsundsfjärdenin ja Luodonjärven kautta Perämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Kovjoki (joki) · Katso lisää »

Kruonisin pumppuvoimalaitos

Kruonisin pumppuvoimalaitos on pumppuvoimalaitos Liettuan Kruonisin kauppalassa.

Uusi!!: Virtaama ja Kruonisin pumppuvoimalaitos · Katso lisää »

Kruunupyynjoen vesistö

Kruunupyynjoen vesistö (vesistöaluetunnus 48) on Suomen päävesistöalue Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Uusi!!: Virtaama ja Kruunupyynjoen vesistö · Katso lisää »

Kruunupyynjoki

Kruunupyynjoki on Pohjanmaalla Kruunupyyssä virtaava 68 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa alajuoksun osuuden Kruunupyynjoen vesistön noin 140 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Uusi!!: Virtaama ja Kruunupyynjoki · Katso lisää »

Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio)

Kukasjärvi (myös) on Ruotsissa Norrbottenissa pääasiassa Ylitornion kunnassa Kukasjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio) · Katso lisää »

Kukkia

Kukkia eli Kukkiajärvi on Pirkanmaalla Pälkäneellä (entisessä Luopioisissa) ja Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa (entisellä Hauholla) sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Kukkia · Katso lisää »

Kungsbackaån

Kungsbackaån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 17 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Kungsbackaånin vesistössä alaosan sen 32 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Virtaama ja Kungsbackaån · Katso lisää »

Kungsbackaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kungsbackaån lähellä merenrannikkoa. Kungsbackaånin vesistö (vesistöaluetunnus 107) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Kungsbackaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 302 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Kungsbackaånin vesistö · Katso lisää »

Kuristuslaippa

Kuristuslaippa Kuristuslaippa on putkeen asennettava laippa, jossa on halkaisijaltaan muuta putkea pienempi reikä.

Uusi!!: Virtaama ja Kuristuslaippa · Katso lisää »

Kuumajärvi

Kuumajärven sijainti Peipsijärvellä. Näkymä Kuumajärvelle länsirannikon Meeksistä. Mehikoorman majakka, joka on opastanut Kuumajärven vesiliikennettä. Koidula liikennöi Laaksaaren ja Piirsaaren väliä. Kuumajärvi tai joskus Lämmijärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Peipsijärven keskiosa, joka jää eteläpuolisen järvenosan Pihkovanjärven ja pohjoispuolisen osan Suurjärven väliin.

Uusi!!: Virtaama ja Kuumajärvi · Katso lisää »

Kuusemajoki

Kuusemajoki on Vienanmereen laskeva joki Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Kuusemajoki · Katso lisää »

Kuusijärvi (Keuruu)

Kuusijärvi on Keski-Suomessa Keuruulla Virtain ja Haapamäen puolivälissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Kuusijärvi (Keuruu) · Katso lisää »

Kvarnån (Rånejoki)

Kvarnån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan ja Bodenin kunnissa sijaitseva 9 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Kvarnån (Rånejoki) · Katso lisää »

Kvarnbäcken (Rånejoki, Näätäsuanto)

Kvarnbäcken on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva Rånejoen sivu-uoma, jonka nimikko-osuus on vain kilometrin pitkä.

Uusi!!: Virtaama ja Kvarnbäcken (Rånejoki, Näätäsuanto) · Katso lisää »

Kymijoki

Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Virtaama ja Kymijoki · Katso lisää »

Kynsijärvi (Posio)

Kynsijärvi on Lapissa Posiolla Iijoen vesistössä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Kynsijärvi (Posio) · Katso lisää »

Kypasjarv

Kypasjärv (myös, meänkiel. Kypäsjärvi) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylikainuun kunnassa Kypäsjärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Kypasjarv · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Virtaama ja Laatokka · Katso lisää »

Laganin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lagan virtaa Hamnedan läpi lokakuussa 2010. Laholmin voimalassa on käynnissä juoksutus Laganin vesistö (vesistöaluetunnus 98) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Laganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 6 452 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Laganin vesistö · Katso lisää »

Lambahanna järv

Lambahanna järv (myös Lambasaba järv, Truuta järv) on Valgamaalla Otepään kunnan Koigun ja Truutan kylissä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Lambahanna järv · Katso lisää »

Lannejoki

Lannejoki on Keski-Suomen Saarijärvellä sijaitseva 2,2 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Lannevedestä ja laskee Summasjärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Lannejoki · Katso lisää »

Lannevesi (järvi)

Lannevesi on Keski-Suomessa pääosin Saarijärvellä Lannevedellä ja hieman myös Uuraisissa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Lannevesi (järvi) · Katso lisää »

Laukkujärvi (Jukkasjärvi)

Laukkujärvi on Ruotsin Norrbottenissa Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen.

Uusi!!: Virtaama ja Laukkujärvi (Jukkasjärvi) · Katso lisää »

Lämpöpatteri

Moderni termostaattiohjattu radiaattori. Lämpöpatteri on lämpöä luovuttava eli ympäristöään lämmittävä, yleensä metallinen laite, jota käytetään rakennusten lämmittämiseen.

Uusi!!: Virtaama ja Lämpöpatteri · Katso lisää »

Läpivirtausjärvi

Läpivirtausjärvi on järvi, johon virtaa muualta paljon pinta- ja pohjavettä ja josta poistuu paljon pinta- ja pohjavettä.

Uusi!!: Virtaama ja Läpivirtausjärvi · Katso lisää »

Lögdeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lögdeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 32) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Lögdeälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 608 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Lögdeälvenin vesistö · Katso lisää »

Leduånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Leduånin vesistö (vesistöaluetunnus 31) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Leduånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Leduånin vesistö · Katso lisää »

Leppäveden–Kynsiveden alue

Leppäveden–Kynsiveden alue (vesistöaluetunnus 14.3) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, joka muodostuu Leppävedestä, Saraavedestä, Vatianjärvestä, Niinivedestä ja Kynsivedestä, sekä niihin laskevista lähialueiden vesistöistä.

Uusi!!: Virtaama ja Leppäveden–Kynsiveden alue · Katso lisää »

Lettenin pumppuvoimalaitos

Lettenin pumppuvoimalaitos sijaitsee Torsbyssa Värmlandissa Ruotsissa.

Uusi!!: Virtaama ja Lettenin pumppuvoimalaitos · Katso lisää »

Leuhunjoki

Leuhunjoki on Keski-Suomen Saarijärvellä virtaava noin kolme kilometriä pitkä joki, alkaa Saarijärvestä ja laskee Kallinjärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Leuhunjoki · Katso lisää »

Leuhunkosken vesivoimalaitos

Leuhunkosken vesivoimalaitos on Keski-Suomen Saarijärvellä Leuhunjoen Leuhunkoskessa toimiva vesivoimalaitos, joka on toimintansa perusteella lähinnä jokivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Leuhunkosken vesivoimalaitos · Katso lisää »

Lillpiteälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lillpiteälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 14) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Lillpiteälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 619 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Lillpiteälvenin vesistö · Katso lisää »

Lillträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)

Lillträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Lillträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån) · Katso lisää »

Ljunganin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljunganin vesistö (vesistöaluetunnus 42) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ljunganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 12 851 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Ljunganin vesistö · Katso lisää »

Ljungbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljungbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 77) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Ljungbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 758 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Ljungbyånin vesistö · Katso lisää »

Ljusnanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljusnanin uomaa Ljusnedalin lähellä Vesistön yläjuoksulla olevien sivujokien jokiverkostosta. Ljusnanin vesistö (vesistöaluetunnus 48) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ljusnanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 19 828 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Ljusnanin vesistö · Katso lisää »

Luettelo joista pituuden mukaan

Tämä on luettelo maailman pisimmistä joista.

Uusi!!: Virtaama ja Luettelo joista pituuden mukaan · Katso lisää »

Luettelo joista virtaaman mukaan

Tämä on luettelo joista virtaaman mukaan.

Uusi!!: Virtaama ja Luettelo joista virtaaman mukaan · Katso lisää »

Luettelo maailman suurimmista jokivoimalaitoksista

Ilmavalokuva Chief Josephin patorakenteista The Dallesin padon vieressä toimii jokilaivoja varten sulkulaitteisto. Luettelo maailman suurimmista jokivoimalaitoksista sisältää niitä vesivoimalaitoksia, jotka luokitellaan jokivoimalaitoksiksi.

Uusi!!: Virtaama ja Luettelo maailman suurimmista jokivoimalaitoksista · Katso lisää »

Luulajanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki Edeforssin kohdalla. Luulajanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 9) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Luulajanjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 25 241 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Luulajanjoen vesistö · Katso lisää »

Luza

Luzajoki Kirovin alueella. Luza (komiksi ja venäjäksi Лу́за) on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Jugin sivujoki Komin tasavallassa sekä Kirovin ja Vologdan alueilla Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Luza · Katso lisää »

Lyckebyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lyckebyånin vesistö (vesistöaluetunnus 80) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Lyckebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 810 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Lyckebyånin vesistö · Katso lisää »

Maalahdenjoki

Maalahdenjoki on Pohjanmaalla Maalahdella virtaava 13 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Maalahdenjoen vesistön pääuoman alajuoksun osuuden.

Uusi!!: Virtaama ja Maalahdenjoki · Katso lisää »

Maavesi (Taipalsaari)

Maavesi on järvenosa varsinaisen Saimaan länsipuolella Pien-Saimaalla Taipalsaarella Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Virtaama ja Maavesi (Taipalsaari) · Katso lisää »

Mackenzie

Mackenziejoki on suuri joki, joka virtaa Kanadan luoteisosassa ja laskee Pohjoiseen jäämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Mackenzie · Katso lisää »

Marströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Marströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 72) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Marströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 496 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Marströmmenin vesistö · Katso lisää »

Martimojoki (Tornionjoki)

Martimojoki on Tornionjoen vesistössä Tornionjoen sivujoki Suomessa Lapin Torniossa ja Ylitorniolla.

Uusi!!: Virtaama ja Martimojoki (Tornionjoki) · Katso lisää »

Massavirta

Massavirta (tunnus ṁ, lue: "m-piste") on fysiikassa ja tekniikassa käytettävä suure, joka kuvaa aineen massan kulkeutumista tietyn tarkkailupinnan läpi aikayksikössä.

Uusi!!: Virtaama ja Massavirta · Katso lisää »

Mälaren

Mälarenin yhtenäinen vesialue ja asutuskeskukset Mälaren on Ruotsissa Tukholman lähellä Mälarinlaaksossa sijaitseva järvi, joka on toinen Norrströmin vesistön pääjärvistä.

Uusi!!: Virtaama ja Mälaren · Katso lisää »

Mångbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mångbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 22) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Mångbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 219 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Mångbyånin vesistö · Katso lisää »

Mörruminjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mörrumjoki Blidingsholmin kivisillan luona Mörruminjoen vesistö (vesistöaluetunnus 86) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mörruminjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 369 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Mörruminjoen vesistö · Katso lisää »

Mörtträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)

Mörtträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Mörtträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån) · Katso lisää »

Mekong

Mekong (Khong-joki) on yksi maailman suurimmista joista.

Uusi!!: Virtaama ja Mekong · Katso lisää »

Mieånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mieånin joensuu Karlshamnissa. Mieånin vesistö (vesistöaluetunnus 85) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mieånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 284 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Mieånin vesistö · Katso lisää »

Miekojärvi

Miekojärvi on Lapissa Ylitorniolla ja Pellossa sijaitseva Länsi-Lapin suurin järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Miekojärvi · Katso lisää »

Miekojärvi (Norrbotten)

Miekojärvi (myös) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylikainuun ja Ylitornion kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Miekojärvi (Norrbotten) · Katso lisää »

Moälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Moälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 36) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Moälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 307 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Moälvenin vesistö · Katso lisää »

Motalanvirran vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Motalanvirta tulee Boren järvelle. Motalanvirta laskee Norrköpingin läpi. Motalanvirran vesistö (vesistöaluetunnus 67) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Motalanvirran ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 15 481 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Motalanvirran vesistö · Katso lisää »

Mq

Mq tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Virtaama ja Mq · Katso lisää »

Muinais-Päijänne

Muinais-Päijänne tarkoittaa Päijännettä muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina, ennen sen historiallisia aikoja.

Uusi!!: Virtaama ja Muinais-Päijänne · Katso lisää »

Murray (joki)

Murray on joki Australian kaakkoisosassa.

Uusi!!: Virtaama ja Murray (joki) · Katso lisää »

Myhinkoski (koski)

Myhinkoski on Pohjois-Savossa Rautalammilla Hanhitaipaleen Myhinkoskella sijaitseva noin 150 metriä pitkä koski.

Uusi!!: Virtaama ja Myhinkoski (koski) · Katso lisää »

Myllyjärvi (Orivesi, Onnistaipale)

Myllyjärvi on Pirkanmaalla Orivedellä Onnistaipaleen kylän lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Myllyjärvi (Orivesi, Onnistaipale) · Katso lisää »

Myllylähde (Oripää)

Myllylähde on noin kolmihehtaarinen ison, padotun lähdelammen muodostava lähde Oripäässä Varsinais-Suomessa. Lähde sijaitsee Säkylän–Mellilän harjujaksoon kuuluvan harjun kupeessa lähellä entisen Alastaron kunnan rajaa ja on eräs Loimijokeen Alastarolla Loimaalla laskevan Hanhijoen alkulähteistä. Lähteen rannat ovat mesotrofista eli keskiravinteista nevarämettä ja lähteistä lettonevaa, ja suon reunassa kangasta vastaan on pieniä lähteensilmiä ja tihkupintoja. Lähde on kasviltoltaan erittäin arvokas. Sen lajistoon kuuluvat muiden muassa lähdesara, hetesara, punakämmekkä, sykeröpiippo ja kiiltosirppisammal. Linnustoon kuuluvat muiden muassa keltavästäräkki ja koskikara. Luontoarvojensa takia lähde lähiympäristöineen on otettu Natura 2000 -ohjelmaan. Myllylähde on Suomen suurimpia lähteitä, kutsuttu joskus Suomen ja Pohjoismaidenkin suurimmaksi. 1990-luvulla ja 2000-vuosikymmenellä lähteen virtaama on kuitenkin vähentynyt kymmenesosaan aikaisemmasta. 2000-luvun taitteessa lähteen keskimääräinen vuorokausivirtaama oli 6 500 kuutiometriä (m³), kun vuonna 2011 se oli enää 1 000 m³. Syynä on pidetty runsasta vedenottoa. Myllylähteessä paljastui kevättalvella 2011 suuri kalakuolema. Tämän aiheuttajaksi osoittautui happikato. Happikadon todettiin johtuneen siitä, että lähteen virtaama oli pienentynyt ja sen pinta tämän takia talvella jäätynyt. Monien mielestä syynä oli tekopohjavesilaitoksen koekäyttö. Sittemmin lähteen tilan on arvioitu parantuneen. Noin 10 kilometriä Oripään Myllylähteestä pohjoiseen, saman Säkylän–Mellilän harjujakson varressa Alastaron Virttaalla on toinenkin Myllylähde. Se laskee Säkylän Pyhäjärveen Pyhäjoen kautta ja sijaitsee Alastaron Virttaan kylässä Oripään rajalla.

Uusi!!: Virtaama ja Myllylähde (Oripää) · Katso lisää »

Naarajärvi (Äänekoski)

Naarajärvi on Keski-Suomessa Äänekoskella Äänekosken ja Hietaman välissä sijaitseva Saarijärven reitin läpivirtausjärvi järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Naarajärvi (Äänekoski) · Katso lisää »

Naarakoski (Äänekoski)

Naarakoski on Keski-Suomen Äänekoskellä sjaitseva noin 400–500 metriä pitkä ja 50 metriä leveä kaksiosainen koskialue ja samalla Naarajärven lasku-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Naarakoski (Äänekoski) · Katso lisää »

Nadym (joki)

Nadym on joki Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Nadym (joki) · Katso lisää »

Narvanjoen alue

Narvan vesistö. Narvanjoen alue on merkitty kartan koillispuolelle tummemmalla värillä. Narvanjoen alue on Viron ja Venäjän alueilla sijaitseva Narvanjoen vesistöalueen osa-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Narvanjoen alue · Katso lisää »

Narvanjoen vesistöalue

Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Sama alue nähtynä Pihkovan alueen rajoilla. Narvanjoen vesistöalue muodostuu Suomenlahteen laskevan Narvanjoen ja sen pääjärven Peipsijärven sekä Võrtsjärven sivujokien yhteisistä valuma-alueista.

Uusi!!: Virtaama ja Narvanjoen vesistöalue · Katso lisää »

Narvanjoki

Narvanjoen profiili yläjuoksulta alajuoksulle päin. Iivananlinna vastarannalta kuvattuna elokuussa 2012. Narvanjoen vesivoimalaitos vuonna 2009. Harvinainen ohijuoksutus kuivaa joenuomaa pitkin (vesiputoukset). Narvan maantiesilta heinäkuussa 2019. Narvanjoen virtaamia. Moottorivene joen yläjuoksulla. Joella harrastetaan kotitarvekalastusta. Narvan linna ja maantiesilta Joaorun saaren kohdalla heinäkuussa 2007. Narvanjoki linnoitusten kohdalla 1860-luvulla. Piirrosnäkymä 1860-luvulta saksankielisesä matkakirjasta. Valokuva Narvanjoesta 1890-luvulla. Narvanjoki eli Narvajoki on rajajoki Viron ja Venäjän Leningradin alueen rajalla.

Uusi!!: Virtaama ja Narvanjoki · Katso lisää »

Naulajärvi

Naulajärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Naulajärvi · Katso lisää »

Näsijärvi

Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.

Uusi!!: Virtaama ja Näsijärvi · Katso lisää »

Nätraånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Pääuoman kulku Nätraånin vesistö (vesistöaluetunnus 37) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nätraånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 024 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Nätraånin vesistö · Katso lisää »

Nättrabyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nättrabyånin vesistö (vesistöaluetunnus 81) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nättrabyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 444 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Nättrabyånin vesistö · Katso lisää »

Nertša

Nertša Nertša on Amurin vesistöön kuuluvan Šilkan sivujoki Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Nertša · Katso lisää »

Neva (joki)

Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.

Uusi!!: Virtaama ja Neva (joki) · Katso lisää »

Nevan vesistö

Ileksajoen valuma-alue. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Ileksajoen valuma-alue puuttuu valuma-alueesta. Neva valuma-alue (oranssilla) ja muu Suomenlahden valuma-alue (vihreällä). Ileksan valuma-alue on merkitty oikein Nevan vesistö (eli Nevan valuma-alue, vesistöaluetunnus 01040300312102000008487) muodostuu Suomenlahden itäpäähän laskevan Nevan sivujokien, järvien Laatokan, Ilmajärven, Saimaan ja Äänisen laskujokien ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka pinta-ala on 281 600 neliökilometrin.

Uusi!!: Virtaama ja Nevan vesistö · Katso lisää »

Nianånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nianån pikatein sillan äärellä talvella 2018. Nianånin vesistö (vesistöaluetunnus 46) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nianånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Nianånin vesistö · Katso lisää »

Nissanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nissan halkoo Halmstadia. Oikealla kaupunginkirjasto. Nissanin vesistö (vesistöaluetunnus 101) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Nissanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 686 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Nissanin vesistö · Katso lisää »

Nokisenkoski

Nokisenkoski on Pohjois-Savon Rautalammin Vaajasalmella Rautalammin reitillä sijaitseva koski.

Uusi!!: Virtaama ja Nokisenkoski · Katso lisää »

Nopeuspotentiaali

Nopeuspotentiaali on virtaavan fluidin nopeutta kuvaava potentiaalifunktio.

Uusi!!: Virtaama ja Nopeuspotentiaali · Katso lisää »

Noro

Sulamisvesien muodostama noro. Noro on virtavesi, joka on pienempi kuin puro.

Uusi!!: Virtaama ja Noro · Katso lisää »

Norr-Lillån (Rånejoki)

Norr-Lillån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 38 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Norr-Lillån (Rånejoki) · Katso lisää »

Norralaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norralaånin vesistö (vesistöaluetunnus 47) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Norralaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 319 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Norralaånin vesistö · Katso lisää »

Norrströmin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norrströmin vesistö (vesistöaluetunnus 61) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Norrströmin, Mälarenin ja Hjälmarenin suurjärvistä ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 22 650 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Norrströmin vesistö · Katso lisää »

Norrtäljeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norrtäljeån laskee Norrtäljevikeniin Norrtäljessä. Norrtäljeånin vesistö (vesistöaluetunnus 59) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Norrtäljeånin (myös Ålderskärrån) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 352 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Norrtäljeånin vesistö · Katso lisää »

Nuojuan vesivoimalaitos

Nuojuan vesivoimalaitos on Vaalan Nuojualla Oulujoessa sijaitseva jokivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Nuojuan vesivoimalaitos · Katso lisää »

Nybroånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nybroånin vesistö (vesistöaluetunnus 89) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Nybroånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Nybroånin vesistö · Katso lisää »

Nyköpingsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ilme Nyköpingissä. Melontaradan merkintöjä Pääuoman kohteita Nyköpingsånin vesistö (vesistöaluetunnus 65) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nyköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 632 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Nyköpingsånin vesistö · Katso lisää »

Ohijuoksutus

Ylisyöksypato Basic Creekin varastoaltaalla Albany Countyssa New Yorkissa USA:ssa Croton Dam ylisyöksypato Croton-on-Hudsonilla New Yorkissa USA:ssa Patoluukut osittain avattuina Folsom Damin voimalaitoksessa. Glen Canyonin vesivoimalaitoksen ohijuoksutus suoritetaan tunneleita myöten. Imatrankosken ohijuoksutus Bagen padolla sijaitseva tulvakuilun suuaukko vedenpinnan yläpuolella Pont-de-Salarsissa Ranskan Aveyronissa. Ohijuoksutus on toimenpide esimerkiksi vesivoimalaitoksien ja varastoaltaiden yhteydessä, jossa padottua vettä päästetään vesirakenteen ohitse turvallisesti erityisten ohijuoksutusporttien tai -uomien kautta.

Uusi!!: Virtaama ja Ohijuoksutus · Katso lisää »

Ojatti

Ojatti on Venäjällä Leningradin alueella virtaava 266 kilometriä pitkä Syvärin sivujoki, joka muodostaa pääosan 275 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Uusi!!: Virtaama ja Ojatti · Katso lisää »

Olandsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ympäristöä Hökhuvudin kirkon vaiheilla. Olandsånin vesistö (vesistöaluetunnus 56) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Olandsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 881 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Olandsånin vesistö · Katso lisää »

Olhavan vesivoimalaitos

Olhavanjoen vesisvoimalaitos on Venäjällä Leningradin alueella Olhavassa sijaitseva vesivoimalaitos, joka voidaan toimintansa vuoksi luokitella jokivoimalaitokseksi.

Uusi!!: Virtaama ja Olhavan vesivoimalaitos · Katso lisää »

Olhavanjoen valuma-alue

Olhavanjoen valuma-alue Olhavanjoen valuma-alue on pääosin Venäjällä ja hieman myös Valko-Venäjällä sijaitseva Nevan vesistöön kuuluva valuma-alue, jonka pääuomaan kuuluva Olhavanjoki laskee Laatokan etelärantaan Olhavanlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Olhavanjoen valuma-alue · Katso lisää »

Olhavanjoki

Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Olhavanjoki · Katso lisää »

Or (joki)

Or (ja) on Uraljokeen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston kaakkoispuolisella arolla.

Uusi!!: Virtaama ja Or (joki) · Katso lisää »

Ossauskosken vesivoimalaitos

Ossauskosken voimalaitoksen säännöstelypato Ossauskosken vesivoimalaitos on Kemijoessa Tervolan Peuralla ja Koivukylässä sijaitseva vesivoimalaitos, joka on toimintansa perusteella jokivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Ossauskosken vesivoimalaitos · Katso lisää »

Oulankajoki

Oulankajoen alajuoksua Venäjän puolella nähtynä Kivakkatunturita. Oulankajoki on Koutajoen vesistöön kuuluva joki Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Oulankajoki · Katso lisää »

Owyhee (joki)

Owyheejoki on noin 557 kilometriä (346 mailia) pitkä joki Yhdysvaltojen luoteisosassa.

Uusi!!: Virtaama ja Owyhee (joki) · Katso lisää »

Paittasjärvi (järvi)

Paittasjärvi on Ruotsin Norrbottenissa Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen.

Uusi!!: Virtaama ja Paittasjärvi (järvi) · Katso lisää »

Palovesi

Palovesi, tai joskus myös Palovesi–Jäminginselkä, on Pirkanmaalla Ruovedellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Palovesi · Katso lisää »

Pamilon vesivoimalaitos

Pamilon vesivoimalaitos on Joensuussa Palovaarassa entisen Enon kunnan alueella Pohjois-Karjalassa sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimintansa luonteen mukaisesti on säännöstely­voima­laitos ja rakenteensa puolesta tunneli­voima­laitos.

Uusi!!: Virtaama ja Pamilon vesivoimalaitos · Katso lisää »

Parantalankosken vesivoimalaitos

Parantalankosken vesivoimalaitos on Keski-Suomessa Äänekosken Parantalassa toimiva vesivoimalaitos, joka sijaitsee Pyhäjärvestä laskevassa Parantalankoskessa.

Uusi!!: Virtaama ja Parantalankosken vesivoimalaitos · Katso lisää »

Patokaava

Patokaava on fysikaalinen lauseke, jolla voidaan arvioida tietyntyyppisen padon läpi kulkevan nesteen (yleensä veden) virtaamaa Q yläpuolisen altaan vedenkorkeuden h funktiona.

Uusi!!: Virtaama ja Patokaava · Katso lisää »

Päijänteen alue

Päijänteen alue (vesistöaluetunnus 14.22) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka muodostuu Päijänteen keskiosasta ja sen lähialueiden vesistöistä.

Uusi!!: Virtaama ja Päijänteen alue · Katso lisää »

Päiväjoki (Rånejoki)

Päiväjoki (meänk. Päiväjoki) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva Rånejoen sivujoki, jonka nimikko-osuus on 11 kilometriä pitkä.

Uusi!!: Virtaama ja Päiväjoki (Rånejoki) · Katso lisää »

Pälkjärvi (järvi)

Pälkjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskuoja yhtyy Tohmajokeen lähellä Suomen rajaa.

Uusi!!: Virtaama ja Pälkjärvi (järvi) · Katso lisää »

Pålkemjaure

Pålkemjaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran ja Bodenin kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Pålkemjaure · Katso lisää »

Peipsijärven valuma-alue

Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Peipsijärven valuma-alue on Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva vesistöalue, joka sisältää Peipsijärven ja siihen laskevien jokien valuma-alueet.

Uusi!!: Virtaama ja Peipsijärven valuma-alue · Katso lisää »

Peipsijärvi

Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.

Uusi!!: Virtaama ja Peipsijärvi · Katso lisää »

Peipsin suurjärvi

Näkymää järvelle Peipsin luoteisrannikolla Tammispään leirintäalueen läheltä. Peipsin suurjärvi eli myös Peipsi tai Suurjärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Peipsijärven pohjoisosa, jonka eteläosasta alkava Kuumajärvi yhdistää sen etelässä sijaitsevaan kolmanteen järvenosaan Pihkovanjärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Peipsin suurjärvi · Katso lisää »

Penikkajärvi (Norrbotten)

Penikkajärvi (myös) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylitornion kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Penikkajärvi (Norrbotten) · Katso lisää »

Perniönjoki

Perniön jokilaakso maisemakuva, joka on otettu Aseman työväentalon suunnasta kohti Kisakallion kallioita ja jokilaaksoa. Kuva otettu ennen vuotta 1919. Perniönjoki, yläjuoksulla Muurlanjoki ja Karhujoki, on Varsinais-Suomessa Salon Perniössä virtaava 38 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön pääuomasta lyhyen 6 kilometriä pitkän alajuoksun osuuden.

Uusi!!: Virtaama ja Perniönjoki · Katso lisää »

Pieksänjärvi

Pieksänjärvi eli Pieksäjärvi on Etelä-Savossa Pieksämäellä keskustaajaman pohjoispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Pieksänjärvi · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Virtaama ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pihkovanjärvi

Järvenosan sijainti Peipsijärvellä. Värskan lahdella Virolle kuuluvassa Lüübnitsan kulän rantaa. Näkymä lounaispuolen Vidovotšin kylästä (Д. Видовичи). Verhnijn (Верхний) eli Belovin saari. Pihkovanjärvi on Peipsijärven eteläisin järvenosa, joka sijaitsee pääosin Venäjällä ja sen luoteisosa työntyy pieniltä osin Viron puolelle.

Uusi!!: Virtaama ja Pihkovanjärvi · Katso lisää »

Piitimenjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Piitimenjoen Benbryteforsen Piitimenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 13) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Piitimenjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Piitimenjoen vesistö · Katso lisää »

Pitkäkoski (Helsinki)

Pitkäkoskea kevättalvella. Ennen kevätulvia vesi on yleensä matalalla ja virtaus tässä Vantaanjoen koskessa heikkoa. Pitkäkoski on Vantaanjoen koski Helsingin ja Vantaan rajalla.

Uusi!!: Virtaama ja Pitkäkoski (Helsinki) · Katso lisää »

Pljussan valuma-alue

Narvan vesistö. Pljussa virtaa Narvanjoen ja Peipsijärven itäpuolella tummanvihreällä väritetyllä alueella. Lugan ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartan pohjoisosassa (keltainen alue). Pljussan valuma-alue on Luoteis-Venäjällä pääosin Leningradin alueella ja Pihkovan alueella sijaitseva valuma-alue, jonka pääuoma Pljussajoki kuuluu Narvanjoen vesistöalueen Narvanjoen alueeseen.

Uusi!!: Virtaama ja Pljussan valuma-alue · Katso lisää »

Pola

Pola on Venäjällä Tverin alueella Andreapolin piirissä ja Novgorodin alueella Demjanskin- ja Parfinon piireissä virtaava 267 kilometriä pitkä joki, joka laskee Ilmajärven etelärantaan Sinetskinlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Pola · Katso lisää »

Polist

Polist on Venäjällä Novgorodin ja Pihkovan alueilla virtaava Lovatin sivujoki, joka alkaa Polistojärvestä ja yhtyy pääuomaansa sen suistoalueella.

Uusi!!: Virtaama ja Polist · Katso lisää »

Ponkamajoki

Näkymä joen suun läheltä. Ponkamajoki eli Ponkamanjoki on Vienanmereen laskeva joki Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Ponkamajoki · Katso lisää »

Porvoonjoen vesistö

Porvoonjoen vesistö (vesistöaluetunnus 18) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Porvoonjoki laskee Suomenlahteen Porvoon Kaupunginselkään.

Uusi!!: Virtaama ja Porvoonjoen vesistö · Katso lisää »

Prästholmsselet

Prästholmsselet on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Prästholmsselet · Katso lisää »

Ptšovža (joki)

Ptšovža on Venäjällä Leningradin alueella Kirišin piirissä ja Novgorodin alueella Ljubytinon ja Tšudovon piireissä virtaava Olhavanjoen sivujoki, joka yhtyy Olhavanjokeen 102 kilometriä ennen Laatokkaa.

Uusi!!: Virtaama ja Ptšovža (joki) · Katso lisää »

Pušma

Pušma on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Jugin sivujoki Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Pušma · Katso lisää »

Puntarikosken voimalaitos

Puntarikosken voimalaitos on Kontiolahden Puntarikoskella Höytiäisen kanavassa toimiva vesivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Puntarikosken voimalaitos · Katso lisää »

Pur

Pur on joki Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Pur · Katso lisää »

Purmonjoen vesistö

Purmonjoen vesistö (vesistöaluetunnus 46) on Suomen päävesistö Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sijaitseva vesistöalue, jonka laskujoki Purmonjoki yhtyy ensin Ähtävänjokeen ennen kuin se laskee Luodonjärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Purmonjoen vesistö · Katso lisää »

Puro

Utajärvellä on nimestään huolimatta tyypillinen puro. Talvinen puro Latviassa. Lapissa. Puro on kapeassa luonnonuomassa tavallisesti nopeasti liikkuva vähäinen vesivirta.

Uusi!!: Virtaama ja Puro · Katso lisää »

Purojen kunnostus

Ennallistettu Myllypuro Espoossa. Purojen kunnostus parantaa veden laatua, mahdollistaa purojen muodostumista hyviksi rapu- ja kalavesiksi, monipuolistaa puron eliöstöä, vähentää uoman eroosiota, hidastaa puron umpeenkasvua ja parantaa maisemaa.

Uusi!!: Virtaama ja Purojen kunnostus · Katso lisää »

Puurijärvi

Puurijärvi on Satakunnassa Kokemäellä ja Huittisissa sijaitseva erittäin matala ja rehevöitynyt järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Puurijärvi · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Saarijärvi)

Pyhäjärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä ja Äänekoskella Saarijärven keskustaajaman lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Pyhäjärvi (Saarijärvi) · Katso lisää »

Quảng Ninh

Quảng Ninh on maakunta Vietnamin koillisosassa Đông Bắcin alueella Kiinan rajalla.

Uusi!!: Virtaama ja Quảng Ninh · Katso lisää »

Raasakan voimalaitos

Raasakan voimalaitos on Iin kunnassa Iijoessa sijaitseva vesivoimalaitos, joka sijaitsee Iin keskustaajamassa noin kymmenen kilometriä Perämerestä.

Uusi!!: Virtaama ja Raasakan voimalaitos · Katso lisää »

Rautalammin reitin valuma-alue

Rautalammin reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.7) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Rautalammin reitin valuma-alue · Katso lisää »

Råånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Råånin vesistö (vesistöaluetunnus 94) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Råånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 193 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Råånin vesistö · Katso lisää »

Rånejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rånejoki levenee selkeästi Näätämösuandossa. Rånejoen keskijuoksulla Överstbyssä Korpforsenin koski. Valuma-alueen yläjuoksulla Jällivaarassa virtaava Venetjoki on matala. Rånejoen vesistö (vesistöaluetunnus 7) muodostuu Pohjanlahden Perämereen Rånefjärdeniin Råneåssa laskevan Rånejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 206 neliökilometriä (km²).

Uusi!!: Virtaama ja Rånejoen vesistö · Katso lisää »

Rönne ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rönne å Ängelholmissa Rönne ån vesistö (vesistöaluetunnus 96) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rönne ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 897 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Rönne ån vesistö · Katso lisää »

Rörån

Rörån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 7 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Rörån · Katso lisää »

Rickleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Rickleåniin Robertsforsin alapuolelta. Sågforsenin pato kuvattuna vuonna 1946 Rickleånin vesistö (vesistöaluetunnus 24) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rickleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 649 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Rickleånin vesistö · Katso lisää »

Ripakkojärvi (Nattavaara)

Ripakkojärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Ripakkojärvi (Nattavaara) · Katso lisää »

Ristiselän alue

Ristiselän alue (vesistöaluetunnus 14.23) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen alue.

Uusi!!: Virtaama ja Ristiselän alue · Katso lisää »

Rokånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rokånin vesistö (vesistöaluetunnus 15) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rokånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Rokånin vesistö · Katso lisää »

Rolfsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rolfsånin vesistö (vesistöaluetunnus 106) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rolfsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 694 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Rolfsånin vesistö · Katso lisää »

Ronnebyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ronnebyånin joki virtaa Korrön vanhan myllyn ohitse Ronnebyånin vesistö (vesistöaluetunnus 82) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Ronnebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 113 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Ronnebyånin vesistö · Katso lisää »

Rosånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rosån virtaa Hälleströmin kohdalla Rosånin vesistö (vesistöaluetunnus 11) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rosånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Rosånin vesistö · Katso lisää »

Rotametri

Rotametrissä virtaava fluidi5 kulkee alhaalta ylös. Kellukkeen4 korkeus määrittelee asteikolta fluidin nopeuden ilmaisevan lukeman. Rotametri on laite, joka mittaa lävitsensä kulkevan fluidin tilavuusvirtaa.

Uusi!!: Virtaama ja Rotametri · Katso lisää »

Ruotsin järvet

Ruotsin järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Ruotsin alueiden yli noin 16 000 – 8 000 vuotta sitten (BP) tai sen jälkeen maankohoamisen myötä uusille maa-alueille.

Uusi!!: Virtaama ja Ruotsin järvet · Katso lisää »

Ruovesi (järvi)

Ruovesi on Pirkanmaalla Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Ruovesi (järvi) · Katso lisää »

Saajoen valuma-alue

Saajoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.27) on Kymijoen vesistössä (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Saajoen valuma-alue · Katso lisää »

Saajoki

Saajoki on Keski-Suomessa Jyväskylässä Korpilahdella virtaava kahdeksan kilometriä pitkä joki, joka muodostaa noin 22 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden.

Uusi!!: Virtaama ja Saajoki · Katso lisää »

Saarijärvi (järvi Saarijärvellä)

Saarijärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä sen keskustaajamassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Saarijärvi (järvi Saarijärvellä) · Katso lisää »

Saimaa

Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Virtaama ja Saimaa · Katso lisää »

Saint-Maurice (joki)

Saint-Maurice on noin 560 kilometriä pitkä Saint Lawrencen sivujoki Québecin provinssissa Kanadassa.

Uusi!!: Virtaama ja Saint-Maurice (joki) · Katso lisää »

Sangisjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Sangisjoen vesistö (vesistöaluetunnus 3) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Sangisjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 230 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Sangisjoen vesistö · Katso lisää »

Santo Antônion pato

Santo Antônion pato on Amazonin sivujoen Madeiraan rakennettu vesivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Santo Antônion pato · Katso lisää »

Saxånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Saxån kevättulvan aikoina Annemarieholmissa Häljarpin lähellä. Saxånin vesistö (vesistöaluetunnus 93) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Saxånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 360 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Saxånin vesistö · Katso lisää »

Säsjoki

Säsjoki on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueella Tihvinän, Olhavan ja Ljubytinon piireissä virtaava 260 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sjasstroissa Laatokan Olhavanlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Säsjoki · Katso lisää »

Sävarånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Sivujoki Vårflod yhtyy Sävaråniin Sävarissa. Sivu-uoma Pålböleån yhtyy Sävaråniin. Sävarånin vesistö (vesistöaluetunnus 26) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Sävarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 161 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Sävarånin vesistö · Katso lisää »

Såg-Djupträsket

Såg-Djupträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Såg-Djupträsket · Katso lisää »

Söderköpingsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Söderköpingsånin vesistö (vesistöaluetunnus 68) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Söderköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 882 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Söderköpingsånin vesistö · Katso lisää »

Sör-Lillån (Rånejoki)

Sör-Lillån tai Aimojåkk (myös) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin, Jällivaaran ja Jokimukan kunnissa sijaitseva 70 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Sör-Lillån (Rånejoki) · Katso lisää »

Sege ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kartta Sege ån vesistöstä Sege ån vesistö (vesistöaluetunnus 90) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Sege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 334 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Sege ån vesistö · Katso lisää »

Selångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Selångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 41) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Selångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 460 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Selångersånin vesistö · Katso lisää »

Selbäcken

Selbäcken on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin kunnassa sijaitseva Rånejoen sivupuro, jonka nimikko-osuus on vain noin kilometrin pitkä.

Uusi!!: Virtaama ja Selbäcken · Katso lisää »

Siekajärvi

Siekajärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Siekajärvi · Katso lisää »

Siekajoki

Siekajoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva 2 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Siekajoki · Katso lisää »

Siikakoski (Konnevesi)

Siikakoski helmikuussa 2007. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kalasti aktiivisesti Konneveden Siikakoskella vuosina 1964−1981. Muistokivi Siikakosken varrella. Siikakoski on Keski-Suomen Konnevedellä Rautalammin pääreitillä olevan Kellanvirran alussa sijaitseva koski.

Uusi!!: Virtaama ja Siikakoski (Konnevesi) · Katso lisää »

Sikosalmi (joki)

Sikosalmi on Pohjois-Savon Suonenjoen Levässä sijaitseva noin kilometrin pituinen joki, joka muodostaa Pieksäjärven valuma-alueen 51 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun.

Uusi!!: Virtaama ja Sikosalmi (joki) · Katso lisää »

Simunankoski

Simunankoski on Keski-Suomen Laukaassa sijaitseva koski, joka muodostaa Rautalammin reitistä yhteensä noin 250 metriä pitkät koskiosuudet.

Uusi!!: Virtaama ja Simunankoski · Katso lisää »

Sitter

Sitter on joki Koillis-Sveitsissä.

Uusi!!: Virtaama ja Sitter · Katso lisää »

Sivakkajoki (Tervola)

Sivakkajoki on Tervolassa sijaitseva joki.

Uusi!!: Virtaama ja Sivakkajoki (Tervola) · Katso lisää »

Skärjånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Skärjånin vesistö (vesistöaluetunnus 49) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Skärjånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Skärjånin vesistö · Katso lisää »

Skeboånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Skeboånin yli joensuun lähellä Hallstavikissa. Skeboån virtaa vuolaana Skebon ruukin vierestä. Skeboånin vesistö (vesistöaluetunnus 57) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Skeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 483 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Skeboånin vesistö · Katso lisää »

Skelleftejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki Arjeplogin lähellä. Skelleftejoen vesistö (vesistöaluetunnus 20) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Skelleftejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 731 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Skelleftejoen vesistö · Katso lisää »

Skräbeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Skräbeånin vesistö (vesistöaluetunnus 87) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Skräbeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 006 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Skräbeånin vesistö · Katso lisää »

Snärjebäckenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Snärjebäckenin vesistö (vesistöaluetunnus 76) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Snärjebäckenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Snärjebäckenin vesistö · Katso lisää »

Snoderånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Snoderånin vesistö (vesistöaluetunnus 118) muodostuu Gotlannissa Itämeren pääaltaaseen laskevan Snoderånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 183 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Snoderånin vesistö · Katso lisää »

Sorot

Sorot on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Virtaama ja Sorot · Katso lisää »

Stensån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Stensånin joensuu Laholmsbuktenissa Hemmeslövissä elokuussa 2014 Joen ylittävä silta Åstadissa Stensån vesistö (vesistöaluetunnus 97) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Stensånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Stensån vesistö · Katso lisää »

Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)

Stor-Lappträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån) · Katso lisää »

Stor-Stenträsket (Rånejoki)

Stor-Stenträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Stor-Stenträsket (Rånejoki) · Katso lisää »

Storånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Storånin vesistö (vesistöaluetunnus 70) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Storånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 522 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Storånin vesistö · Katso lisää »

Strömsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Strömsånin vesistö (vesistöaluetunnus 111) muodostuu PohjanmerenSkagerrakiin laskevan Strömsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 256 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Strömsånin vesistö · Katso lisää »

Suiunjoki

Suiunjoki (myös Suijunjoki, Suikujoki) on Vienanmereen laskeva joki Karjalan tasavallan Belomorskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Suiunjoki · Katso lisää »

Summanjoen vesistö

Summanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 13) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Summanjoki laskee Suomenlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Summanjoen vesistö · Katso lisää »

Suojoki

Suojoki eli Suoju(joki) on Äänisen valuma-alueeseen kuuluva joki Karjalan tasavallan Suojärven, Prääsän ja Äänisenrannan piireissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Suojoki · Katso lisää »

Suojoki (Äänekoski)

Suojoki on Keski-Suomen Äänekoskella Hietaman kylässä virtaava noin viisi kilometriä pitkä joki, joka alkaa Kiimasjärvestä ja laskee Naarajärveen.

Uusi!!: Virtaama ja Suojoki (Äänekoski) · Katso lisää »

Suolijoki (Jämsä)

Suolijoki on Keski-Suomessa Jämsässä ja Petäjävedellä virtaava joki, joka muodostaa Jämsän reitin valuma-alueen pääuomasta sen keskijuoksulla neljä kilometriä pitkän osuuden.

Uusi!!: Virtaama ja Suolijoki (Jämsä) · Katso lisää »

Suseån

Suseån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava noin 40 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Suseånin vesistössä sen 61 kilometriä pitkän pääuoman alaosan.

Uusi!!: Virtaama ja Suseån · Katso lisää »

Suseånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joensuusta 1970-luvulla. Suseånin vesistö (vesistöaluetunnus 102) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Suseånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 450 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Suseånin vesistö · Katso lisää »

Suunujoki

Suunu(joki) eli Suununjoki eli Sunujoki (lyydiksi Suunund’ogi) on Ääniseen laskeva joki Karjalan tasavallan Mujejärven, Suojärven ja Kontupohjan piireissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Suunujoki · Katso lisää »

Suurijärvi (Savonlinna, Nätki)

Suurijärvi, tai myös Suurjärvi, on Etelä-Savossa Savonlinnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Vuoksen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Suurijärvi (Savonlinna, Nätki) · Katso lisää »

Svärtaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ylittää Häradsbro Svärta gårdin kohdalla. Svärtaånin vesistö (vesistöaluetunnus 64) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Svärtaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 372 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Svärtaånin vesistö · Katso lisää »

Sverdrup (mittayksikkö)

Sverdrup (Sv) on miljoonan vesikuutiometrin virtaama sekunnissa (1 Sv.

Uusi!!: Virtaama ja Sverdrup (mittayksikkö) · Katso lisää »

Sylva (joki)

Sylva on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Sverdlovskin alueella ja Permin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Sylva (joki) · Katso lisää »

Syskyänjoki

Syskyänjoki on Venäjällä Karjalan tasavallassa Pitkärannan piirissä virtaava 34 kilometriä joki, joka laskee Laatokkaan.

Uusi!!: Virtaama ja Syskyänjoki · Katso lisää »

Sysmän reitin valuma-alue

Sysmän reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.8) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Sysmän reitin valuma-alue · Katso lisää »

Tagul

Tagul (yläjuoksulla Malyi Tagul, Ма́лый Тагу́л) on Jenisein vesistöön kuuluvan Birjusan sivujoki Irkutskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Tagul · Katso lisää »

Tarvaalankoski

Tarvaalankoski on Keski-Suomen Laukaassa sijaitseva koski, joka muodostaa Rautalammin reitistä noin 350 metriä (tai 200 m) pitkän osuuden.

Uusi!!: Virtaama ja Tarvaalankoski · Katso lisää »

Tavda

Tavda on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki.

Uusi!!: Virtaama ja Tavda · Katso lisää »

Tavelånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Tavelån heti sivujoen Fällforsånin alapuolella Uumajan pohjoispuolella. Tavelånin vesistö (vesistöaluetunnus 27) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Tavelånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 410 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Tavelånin vesistö · Katso lisää »

Tšuna

Tšuna (yläjuoksulla Uda, У́да) on toinen Jenisein vesistöön kuuluvan Tasejevan alkujoista Irkutskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Tšuna · Katso lisää »

Tšusovaja

Maksimovskaja-kivi Tšusovaja-joella. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1912. Tšusovaja (yläjuoksulla Poludennaja Tšusovaja, Полуденная Чусовая) on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Sverdlovskin alueella ja Permin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Tšusovaja · Katso lisää »

Tämnarånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä joelle Tämnarånin vesistö (vesistöaluetunnus 54) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen sen eteläreunalle laskevan Tämnarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 258 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Tämnarånin vesistö · Katso lisää »

Tärännönjoki

Tärännönjoki (meänkielellä Täränönväylä) on 52 kilometriä pitkä bifurkaatiojoki Ruotsin Pajalan kunnassa.

Uusi!!: Virtaama ja Tärännönjoki · Katso lisää »

Töreälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Töreälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 5) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Töreälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 449 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Töreälvenin vesistö · Katso lisää »

Teho

Fysiikassa teho (tunnus P) on tehdyn työn tai käytetyn energian määrä aikayksikössä.

Uusi!!: Virtaama ja Teho · Katso lisää »

Tehtaanjärvi

Tehtaanjärvi on Pirkanmaalla Juupajoen Korkeakoskella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Tehtaanjärvi · Katso lisää »

Tenniöjoki

Tenniöjoki on Kemijoen vasen sivujoki Sallassa Suomessa ja Kantalahden piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Tenniöjoki · Katso lisää »

Testeboånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen takana Strömsbossa näkyy vanha tekstiilitehdas. Testeboånin vesistö (vesistöaluetunnus 51) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Testeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 112 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Testeboånin vesistö · Katso lisää »

Teuvanjoki

Teuvanjoki on Pohjanmaalla Kristiinankaupungissa ja Etelä-Pohjanmaalla Karijoella ja Teuvalla virtaava 55 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa samalla Teuvanjoen vesistöalueen pääuoman.

Uusi!!: Virtaama ja Teuvanjoki · Katso lisää »

Tigoda

Tigoda on Venäjällä Leningradin alueella Kirišin ja Tusinan piireissä ja Novgorodin alueella Tšudovon piirissä virtaava Olhavanjoen sivujoki, joka yhtyy Olhavanjokeen Kusinossa.

Uusi!!: Virtaama ja Tigoda · Katso lisää »

Tirvanjärvi

Tirvanjärvi on Kymenlaaksossa Kouvolan Valkealassa Tirvalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Virtaama ja Tirvanjärvi · Katso lisää »

Tobol

Tobol (ja) on Kazakstanissa ja Venäjällä virtaava Irtyšjokeen sen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolen arolla.

Uusi!!: Virtaama ja Tobol · Katso lisää »

Toima

Toimajoki Jelabugan lähellä. Toima on Volgan vesistöön kuuluvan Kaman sivujoki Udmurtiassa ja Tatarstanissa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Toima · Katso lisää »

Toisvesi

Toisvesi on järvi Kokemäenjoen valuma-alueella Ähtärin reitillä.

Uusi!!: Virtaama ja Toisvesi · Katso lisää »

Tornionjoen vesistö

Matkakoski. Tornionjoen vesistö (vesistöaluetunnus 67 (Suomessa) ja 1 (Ruotsissa)) on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sijaitseva päävesistöalue, jonka pääuoma Tornionjoki laskee Perämereen.

Uusi!!: Virtaama ja Tornionjoen vesistö · Katso lisää »

Tornionjoki

Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.

Uusi!!: Virtaama ja Tornionjoki · Katso lisää »

Tosterön

Tosterön on Mälarenin saari Ruotsissa Strängnäsin kunnassa, joka sijaitsee Södermanlandin läänissä.

Uusi!!: Virtaama ja Tosterön · Katso lisää »

Trosaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Trosaånin vesistö (vesistöaluetunnus 63) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Trosaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 572 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Trosaånin vesistö · Katso lisää »

Tudulinna paisjärv

Tudulinna paisjärv on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnan Roostojan kylässä sijaitseva padottu järviallas.

Uusi!!: Virtaama ja Tudulinna paisjärv · Katso lisää »

Tulva

Tulvaa Puolassa vuonna 2010. Tulva tarkoittaa vesistön vedenpinnan noususta, meren pinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.

Uusi!!: Virtaama ja Tulva · Katso lisää »

Tungir

Tungir on Lenan vesistöön kuuluvan Oljokman sivujoki Taka-Baikalian aluepiirin pohjoisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Tungir · Katso lisää »

Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue

Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.29) on Suur-Päijänteen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue · Katso lisää »

Tura (joki)

Tura yhtyy Toboliin sen alajuoksulla. Joen mutkaa yläjuoksulla Kamenkan kohdalla. Tura (tai eli Dolgaja eli Pitkäjoki) on Venäjällä Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Tura (joki) · Katso lisää »

Turpoonjoen valuma-alue

Turpoonjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.99) on Kokemäenjoen vesistön (35) Loimijoen valuma-alueessa (35.9) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 238 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Turpoonjoen valuma-alue · Katso lisää »

Tuulomajoki

Tuulomajoen vesistöalue keltaisella, keskellä Ylä-Tuuloman tekojärvi Tuulomajoki on Barentsinmereen laskeva joki Murmanskin alueen länsiosassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Tuulomajoki · Katso lisää »

Tyresånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Tyresånin vesistö (vesistöaluetunnus 62) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Tyresånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 252 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Tyresånin vesistö · Katso lisää »

Ui (joki)

Ui (ja) on Venäjällä ja Kazakstanissa Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee eteläisen Uralvuoriston itäpuolella aron alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Ui (joki) · Katso lisää »

Umpijärvi

Umpijärvi eli laskujoeton järvi tarkoittaa hydrologiassa järveä, jolla ei ole laskujokia tai -ojia.

Uusi!!: Virtaama ja Umpijärvi · Katso lisää »

Unkarin maantiede

Unkarin on maantieteellisesti jaettu kolmeen topografiseen alueeseen, laajaan Suuren Unkarin tasankoon eli Alföldiin, Alppien esivuoristoista muodostuvaan Transdanubiaan ja pohjoisen vuoristoalueeseen.

Uusi!!: Virtaama ja Unkarin maantiede · Katso lisää »

Ural (joki)

Ural, tai myös Uraljoki, on Kaspianmereen laskeva joki Kazakstanissa ja Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Ural (joki) · Katso lisää »

Usa (Petšoran sivujoki)

Usa (komiksi ja venäjäksi Уса́) on Petšoran sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Usa (Petšoran sivujoki) · Katso lisää »

Usolka

Usolka on Jenisein vesistöön kuuluvan Tasejevan sivujoki Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Usolka · Katso lisää »

Utva (joki)

Utva (eli ”Šyngyrlau” ja eli ”Utva”) on Uraljokeen vasemmalta puolelta yhtyvä sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee Uralvuoriston eteläpuolella sijaitsevalla arolla.

Uusi!!: Virtaama ja Utva (joki) · Katso lisää »

Uuksunjoki

Uuksunjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Pitkärannan piireissä virtaava 125 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikon Uuksunlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Uuksunjoki · Katso lisää »

Uumajanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Uumajanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 28) muodostuu Pohjanlahden Merenkurkkuun laskevan Uumajanjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 26 815 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Uumajanjoen vesistö · Katso lisää »

Vaška

Vaška on Mezenin sivujoki Komin tasavallassa ja Arkangelin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Vaška · Katso lisää »

Valkealan reitti

Valkealan reitti, Väliväylä, Kivijärven reitti tai Lakanvirta on vesistöreitti Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä.

Uusi!!: Virtaama ja Valkealan reitti · Katso lisää »

Valtimonjoki

Valtimonjoki eli Valtimon reitin vesistö sijaitsee Vuoksen vesistön latvoilla Maanselän vedenjakaja-alueen ja Pielisen välissä.

Uusi!!: Virtaama ja Valtimonjoki · Katso lisää »

Vantaankoski

Vantaankosken pato heinäkuussa 2010. Vantaankoski on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoessa.

Uusi!!: Virtaama ja Vantaankoski · Katso lisää »

Varsinainen Saimaa

Sahataan avantoa puoli metriä paksuun jäähän. Näkymä Imatran kylpylästä. Saimaa sopii hyvin melomiseen. Kivikkoa ja silokallioista rantaa Pien-Saimaalla. Lietveden tuulinen taival. Varsinainen Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), jolla tarkoitetaan tässä vesistöviranomaisten rajaamaa Saimaan eteläisintä osaa, sijaitsee Imatran, Lappeenrannan, Savitaipaleen, Ristiinan ja Puumalan taajamien välisellä alueella Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tämä on vesialueen vesistöllisesti tekninen rajaus, joka on samalla eräs Saimaan tilastollinen yksikkö. Suurjärvenä Saimaa muodostaa Vuoksen vesistön (vesistöaluetunnus 04) pääjärvenä sen keskeisen osan ja varsinainen Saimaa kerää kaikki yläjuoksulta siihen laskevat vedet Puumalansalmen ja monien muiden tulouomien kautta itseensä. Nämä vedet virtaavat edelleen etelään ja kaakkoon päin Imatralle laskien lopuksi Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa-nimeä käytetään, harvinaista kyllä, suurjärven eri osista siihen erilaisia attribuutteja liittäen. Lisäksi samoilla vesialueilla saattaa olla sellaisia nimiä, jotka ovat käytössä muillakin Saimaaseen kuuluvilla vesialueilla. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Suur-Saimaa, Iso-Saimaa, Pien-Saimaa, Etelä-Saimaa, Ylä-Saimaa ja Ala-Saimaa. Saimaa-nimeä käytetään eniten suurjärven eteläisestä osasta, joka on ollut vanhastaan Saimaan tunnetuin osa. Muualla järvenosilla on Saimaa-identiteetti heikompaa ja kauempana pohjoisessa käytetään Saimaan järvenosista lähinnä omia erityisnimiä kuten esimerkiksi Orivesi ja Puruvesi. Varsinainen Saimaa ei ole järvenosan maantieteellinen tai vesistöhallinnollinen nimitys. Jotta hakusanalla ”Saimaa” voidaan avata koko järvialuetta käsittelevä artikkeli, täytyy tästä järvenosasta, jota paikalliset kutsuvat myös Saimaaksi, käyttää eri hakusanaa, eli Varsinainen Saimaa.

Uusi!!: Virtaama ja Varsinainen Saimaa · Katso lisää »

Vänern

Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Virtaama ja Vänern · Katso lisää »

Värnån voimalaitos

Värnån voimalaitos tai joskus myös Värnumin voimalaitos Pohjanmaalla Pedersöressä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen keskijuoksulla Värnumissa.

Uusi!!: Virtaama ja Värnån voimalaitos · Katso lisää »

Västiträsket (Rånejoki, Niemisel)

Västiträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa Niemiselissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Västiträsket (Rånejoki, Niemisel) · Katso lisää »

Vättern

Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Virtaama ja Vättern · Katso lisää »

Võhandu jõgi

Kirumpään silta Leveän ja soistuneen jokilaakson maisemaa Nulgan kylässä. Leveän joen talvimaisemaa Võõpsun kylässä lähellä rannikkosoita. Võhandu maraton vuonna 2012. Võhandu jõgi on 165 kilometriä pitkä joki Viron Võrumaalla ja Põlvamaalla, joka laskee Peipsijärven keskiosassa Kuumajärven länsirantaan.

Uusi!!: Virtaama ja Võhandu jõgi · Katso lisää »

Veden kiertokulku

Veden kiertokulku Veden kiertokulku eli hydrologinen kierto kuvaa Maapallon vesikehässä olevien vesivarastojen välistä jatkuvaa kiertoa, jossa vesi vaihtaa samalla olomuotoaan nesteestä vesihöyryksi ja jääksi tai niistä takaisin vedeksi.

Uusi!!: Virtaama ja Veden kiertokulku · Katso lisää »

Vege ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vege ån vesistö (vesistöaluetunnus 95) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Vege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 488 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Vege ån vesistö · Katso lisää »

Veljakanjoki

Veljakanjoki tai Veljakkajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Loimolan Soanlahdella.

Uusi!!: Virtaama ja Veljakanjoki · Katso lisää »

Venetjoki (Rånejoki)

Venetjoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva 38 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Virtaama ja Venetjoki (Rånejoki) · Katso lisää »

Verhnjaja Angara

Verhnjaja Angara Baikalin–Amurin rautatieltä kuvattuna. Verhnjaja Angara on Baikaljärveen laskeva joki Burjatian tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Verhnjaja Angara · Katso lisää »

Vermasjärvi

Vermasjärvi on Pirkanmaalla Virroilla noin neljä kilometriä Virtain keskustaajaman länsipuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Vermasjärvi · Katso lisää »

Vesijärven valuma-alue (Päijänne)

Vesijärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.24) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue.

Uusi!!: Virtaama ja Vesijärven valuma-alue (Päijänne) · Katso lisää »

Vesistömalli

Vesistömalli on hydrologinen malli, joka kuvaa hydrologista kiertoa koko vesistön tai usean vesistön alueella.

Uusi!!: Virtaama ja Vesistömalli · Katso lisää »

Vesitaseyhtälö

Vesitaseyhtälö kuvaa jonkin alueen vesivaraston muutosta ja kertoo, millä tavoin vesi kulkee alueen kautta tietyllä aikavälillä.

Uusi!!: Virtaama ja Vesitaseyhtälö · Katso lisää »

Vesiturbiini

Kaplan-turbiini ja sähkögeneraattori. Vesiturbiini on laite, jolla virtaavan veden liike-energiaa muunnetaan akselin ja sitä myöten sähkövirtaa synnyttävän generaattorin pyörimisenenergiaksi.

Uusi!!: Virtaama ja Vesiturbiini · Katso lisää »

Vesivarat

Juomavettä Vesivarat ovat se osa maapallolla eri olomuodoissa olevasta vedestä, joka on potentiaalisesti ihmisen käytettävissä.

Uusi!!: Virtaama ja Vesivarat · Katso lisää »

Vesivoimala

Coloradojoesta Arizonassa. Olidanin vesivoimalaitos Ruotsissa. Vesivoimala eli vesivoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa veden liike-energiasta yleensä sähköenergiaa vaikka se voi myös harvoin tuottaa mekaanista energiaa.

Uusi!!: Virtaama ja Vesivoimala · Katso lisää »

Victorian putoukset

Victorian putoukset on vesiputous Afrikassa Sambesijoessa Sambian ja Zimbabwen rajalla.

Uusi!!: Virtaama ja Victorian putoukset · Katso lisää »

Vienanlahti

Kesärannikon hiekkarantoja Jagrin saarella Severodvinskin lähellä. Puutavaran uittoa proomuilla Vienanjokea pitkin satamaan Arkangelissa. Merentutkimuslaitoksen laivoja. Vienanlahti on Venäjän luoteisosassa sijaitsevan Vienanmeren kaakkoinen lahti.

Uusi!!: Virtaama ja Vienanlahti · Katso lisää »

Vierydsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vierydsånin vesistö (vesistöaluetunnus 83) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vierydsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 165 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Vierydsånin vesistö · Katso lisää »

Viipymä

Veden viipymä eli viipymä tarkoittaa teoreettista aikaa, jonka kuluessa jonkin vesistösysteemin vesivarasto uusiutuu kertaalleen.

Uusi!!: Virtaama ja Viipymä · Katso lisää »

Viitasaaren reitin valuma-alue

Viitasaaren reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.4) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, joka muodostuu esimerkiksi Keitelestä, Kivijärvestä, Muuruesta, Kolimasta ja Alvajärvestä sekä niiden lähialueista ja viereisistä valuma-alueista.

Uusi!!: Virtaama ja Viitasaaren reitin valuma-alue · Katso lisää »

Vindånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vindånin vesistö (vesistöaluetunnus 69) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vindånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 304 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Vindånin vesistö · Katso lisää »

Virånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Virånin vesistö (vesistöaluetunnus 73) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Virånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 588 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Virånin vesistö · Katso lisää »

Virojoki (joki)

Virojoki on Kymenlaakson Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella virtaava 47 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa pääosan Virojoen vesistön 60 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Uusi!!: Virtaama ja Virojoki (joki) · Katso lisää »

Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue

Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue muodostuu kaikista niistä pienistä vesistöistä, jotka laskevat Viron alueelta Itämeren Suomenlahteen.

Uusi!!: Virtaama ja Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue · Katso lisää »

Virtaan vesivoimalaitos

Virtaan vesivoimalaitos on Päijät-Hämeessä Sysmässä Tainionvirrassa vuodesta 1956 vuoteen 2012 toiminut pieni vesivoimalaitos.

Uusi!!: Virtaama ja Virtaan vesivoimalaitos · Katso lisää »

Virtafunktio

sylinterin ympärille muodostuvia virtaviivoja. Virtafunktio on kaksiulotteisen ja kokoonpuristumattoman virtaavan fluidin nopeutta kuvaava funktio.

Uusi!!: Virtaama ja Virtafunktio · Katso lisää »

Virtavesi

Peltojoki Inarissa. Virtavesi tai virtaava vesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.

Uusi!!: Virtaama ja Virtavesi · Katso lisää »

Viskanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä melottaessa Boråsissa. Viskanin vesistö (vesistöaluetunnus 105) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Viskanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 202 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Viskanin vesistö · Katso lisää »

Vitånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vitånin vesistö (vesistöaluetunnus 6) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Vitån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 519 neliökilometriä.

Uusi!!: Virtaama ja Vitånin vesistö · Katso lisää »

Vitelenjoki

Vitelenjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen ja Prääsän piireissä virtaava 67 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikolle.

Uusi!!: Virtaama ja Vitelenjoki · Katso lisää »

Volta (joki)

Akosombon voimalaitos. Voltajärveä Akosombon luona. Valkoinen-Volta kuivana aikana. Volta on joki Länsi-Afrikassa.

Uusi!!: Virtaama ja Volta (joki) · Katso lisää »

Vorkuta (joki)

Vorkuta on Petšoran vesistöön kuuluvan Usan sivujoki Nenetsian autonomisessa piirikunnassa ja Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Vorkuta (joki) · Katso lisää »

Vuo

Havainnekuva vuosta. '''Ylhäällä:''' Vuo riippuu vektorikentän voimakkuudesta. '''Keskellä:''' Vuo riippuu pinnan asennosta. '''Alhaalla:''' Vuo riippuu pinnan alasta. Vuo on fysiikassa ja vektorianalyysissä käsite, jolla ilmaistaan vektorikentän (esimerkiksi sähkökenttä tai gravitaatiokenttä) kulkeutumista tietyn (avaruus-)pinnan läpi.

Uusi!!: Virtaama ja Vuo · Katso lisää »

Vuottasjaure (Rånejoki, Rörån, Vuottas)

Vuottasjaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Vuottasjaure (Rånejoki, Rörån, Vuottas) · Katso lisää »

Vym

Vym on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Vytšegdan sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Virtaama ja Vym · Katso lisää »

Vytšegda

Vytšegda on Vienanjoen suurin sivujoki Venäjällä Komin tasavallan eteläosassa ja Arkangelin alueen kaakkoisosassa.

Uusi!!: Virtaama ja Vytšegda · Katso lisää »

Warta

Oderin vesistöalueen jokia. Warta on Oderin oikeanpuoleinen sivujoki Puolan läntisessä keskiosassa.

Uusi!!: Virtaama ja Warta · Katso lisää »

Yövesi

Yövesi on järvenosa varsinaisen Saimaan luoteispäässä Mikkelin kaupungin ja Puumalan kunnan alueella Etelä-Savossa.

Uusi!!: Virtaama ja Yövesi · Katso lisää »

Yttre-Fällträsket

Yttre-Fällträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Virtaama ja Yttre-Fällträsket · Katso lisää »

Yukon (joki)

Yukon on joki Pohjois-Amerikassa.

Uusi!!: Virtaama ja Yukon (joki) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Tilavuusvirta.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »