Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Viikinkien idäntie

Indeksi Viikinkien idäntie

Viikinkiajan idänteitä. Punainen tarkoittaa Volgan reittiä ja violetti Dneprin reittiä. Oranssit reitit ovat 700–1000-lukujen muita kauppareittejä. Viikinkien idäntieksi kutsutaan jokireittejä, joita pitkin viikingit matkasivat Itämereltä nykyisen Venäjän alueelle ja usein kauemmaksikin kohti Mustaamerta ja Kaspianmerta.

66 suhteet: Þorsteinn Viikinginpojan saaga, Bósin saaga, Berezan (saari), Daugavpils, Don, Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga, Euroopan maantiede, Gardariki, Gnjozdovo, Gorodok, Gotlannin historia, Gotlanti, Harald Ankara, Hálfdan Eysteinninpojan saaga, Högholmenin linnasaari, Hevossalmi, Hiittinen, Holmin piiri, Hopeatie, Ilmajärvi, Itä-Karjala, Kaniv, Karjalanpohja, Kasaarit, Kiova, Kiovan Rus, Kotka (kaupunki), Krasnyi Bor (Holmin piiri), Kuljetus, Laatokanlinna, Laatokka, Liikenteen historia, Lovat, Luettelo Suomen historian sodista, Msta, Novgorod, Okovin metsä, Olhavanjoki, Orm Punainen, Riika, Riimukirjoitus, Riimukivi U 582, Ruotsi, Ruotsin historia, Rusit, Ryssä, Saari (suomalainen kansanrunous), Sörlin tarina, Smolensk, Staraja Russan piiri, ..., Suur-Pirkkala, Tšudovon piiri, The Varangian Way, Tsna, Tvertsa, Ulfberht-miekka, Uudenmaan historia, Uusi-Laatokka, Varjagit, Vepsäläiset, Viikingit, Viikinkiaika, Volgan-Itämeren jokireitti, Vyšni Volotšok, Vzvad, Yngvarr Kaukomatkaajan saaga. Laajenna indeksi (16 lisää) »

Þorsteinn Viikinginpojan saaga

Þorsteinn Viikinginpojan saaga (isl. Þorsteins saga Víkingssonar) on keskiaikainen islantilainen saaga.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Þorsteinn Viikinginpojan saaga · Katso lisää »

Bósin saaga

Bósin saaga (isl. Bósa saga ok Herrauðs) on muinaissaagoihin luettu islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Bósin saaga · Katso lisää »

Berezan (saari)

Berezan on saari Ukrainassa Dnepr- ja Etelä-Bug-jokien jokisuulahdessa.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Berezan (saari) · Katso lisää »

Daugavpils

Daugavpils eli Väinänlinna (latg. Daugpiļs) on kaupunki Latviassa.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Daugavpils · Katso lisää »

Don

Don on yksi Venäjän tunnetuimmista ja maan eteläosien suurimmista joista.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Don · Katso lisää »

Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga

Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga (isl. Egils saga einhenda ok Ásmundar berserkjabana) on keskiaikainen islantilainen saaga.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga · Katso lisää »

Euroopan maantiede

Euroopan topografinen kartta. Eurooppa on fyysisen maantieteen näkökulmasta ryhmä Euraasian mantereen läntisiä niemimaita sekä niiden edustalla olevia saaria.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Euroopan maantiede · Katso lisää »

Gardariki

Viikinkiajan Rus Kasaarien alueet Kiovan Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana vuonna 1015 on merkitty karttaan vaaleanvihreällä. Garðaríki (myös Gardariki tai Gardarike) on muinaisnorjankielisissä teksteissä silloiseen Venäjän alueeseen viittaava nimi.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Gardariki · Katso lisää »

Gnjozdovo

Gnjozdovon hautakumpuja. Dnepr Smolenskissa. Viikinkien reitit. Gnjozdovo on arkeologinen kohde Venäjällä Smolenskin alueella lähellä Gnjozdovon kylää.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Gnjozdovo · Katso lisää »

Gorodok

Näkymä Gorodokin kylästä Polajoelle. Olhavajoen vesistö, Ilmajärvestä etelään Lovatjoki Gorodok on kylä Novgorodin alueella.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Gorodok · Katso lisää »

Gotlannin historia

Gotlannin historia alkaa ajalta 7000 ekr., jolloin saarelle saapuivat ensimmäiset asukkaat.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Gotlannin historia · Katso lisää »

Gotlanti

Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Gotlanti · Katso lisää »

Harald Ankara

Harald Ankara (Harald Hardråde, Harald III Sigurdsson) (1015–1066) oli viikinki ja Norjan kuningas vuosina 1045–1066.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Harald Ankara · Katso lisää »

Hálfdan Eysteinninpojan saaga

Hálfdan Eysteinninpojan saaga (isl. Hálfdanar saga Eysteinssonar) on keskiaikainen islantilainen saaga, joka kertoo norjalaisen kuninkaan pojasta, Hálfdanista, ja tämän viikinkiretkistä idässä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Hálfdan Eysteinninpojan saaga · Katso lisää »

Högholmenin linnasaari

Högholmen vuonna 2018. Högholmen on varhaiskeskiajalla käytössä ollut linnasaari.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Högholmenin linnasaari · Katso lisää »

Hevossalmi

Hevossalmi on Laajasalon saarella sijaitseva kaakkoisen Helsingin 49. kaupunginosaan kuuluva osa-alue.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Hevossalmi · Katso lisää »

Hiittinen

Hiittinen on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Hiittinen · Katso lisää »

Holmin piiri

Lovat- ja Kunjajokien yhtymäpaikka Holmin lähellä. Rdeiskin luonnonpuistoa. Rdeiskin erämaaluostarin raunioitunut kirkko. Holmin piiri on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Holmin piiri · Katso lisää »

Hopeatie

Hopeatie oli muinainen kauppareitti, joka kulki Mesopotamiasta Volgan keskivaiheilla sijainneen Bulgarin kauppakeskuksen kautta aina Vienan Karjalassa sijainneeseen Bjarmiaan.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Hopeatie · Katso lisää »

Ilmajärvi

Ilmajärven vesistö Ilmajärvi on Venäjällä Novgorodin alueella, Moskovan ja Pietarin välissä sijaitseva järvi, joka laskee Olhavanjokea Laatokkaan.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Ilmajärvi · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Kaniv

Kaniv on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin oikealla rannalla, noin 150 kilometriä Kiovasta etelään ja noin 50 kilometriä Tšerkasysta luoteeseen.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Kaniv · Katso lisää »

Karjalanpohja

Karjalanpohja (muinaisnorjaksi Karjálabotnar tai Kirjálabotnar) on tarunhohtoisen skandinaavikuningas Ívarr Laajamielisen (isl. Ívarr inn víðfaðmi) kuolinpaikaksi muinaisislanninkielisessä tekstissä Sögubrot af nokkrum fornkonungum mainittu paikka.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Karjalanpohja · Katso lisää »

Kasaarit

Kasaarien alueet Etelä-Venäjällä. Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia nykyisestä Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Kasaarit · Katso lisää »

Kiova

Kiova on Ukrainan pääkaupunki.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Kiova · Katso lisää »

Kiovan Rus

Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Kiovan Rus · Katso lisää »

Kotka (kaupunki)

Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Kotka (kaupunki) · Katso lisää »

Krasnyi Bor (Holmin piiri)

Krasnyi Bor on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Holmin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Krasnyi Bor (Holmin piiri) · Katso lisää »

Kuljetus

Kuljetus on ihmisten ja tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Kuljetus · Katso lisää »

Laatokanlinna

Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Laatokanlinna · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Laatokka · Katso lisää »

Liikenteen historia

Liikenteen historia alkaa esihistoriallisilta ajoilta, jolloin ihmiset kulkivat maalla enimmäkseen jalan ja joskus hevosilla.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Liikenteen historia · Katso lisää »

Lovat

Lovat on 530 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Valko-Venäjällä Vitebskin alueella (47 km), virtaa Venäjällä Pihkovan ja Novgorodin alueilla ja laskee Ilmajärveen muodostaen Polajoen kanssa laajan suiston.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Lovat · Katso lisää »

Luettelo Suomen historian sodista

Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »

Msta

Msta (vanhastaan käytetty nimitys Mustajoki) on Venäjällä Novgorodin ja Tverin alueilla virtaava 445 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Mstinon järvestä ja laskee Ilmajärveen.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Msta · Katso lisää »

Novgorod

Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Novgorod · Katso lisää »

Okovin metsä

Nicholas Roerichin maalaus ''Vetotaival metsän halki'' (1915). Okovin metsä on suuri metsäalue, joka keskiajalla peitti koko Valdain ylängön.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Okovin metsä · Katso lisää »

Olhavanjoki

Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Olhavanjoki · Katso lisää »

Orm Punainen

Orm Punainen on ruotsalaisen kirjailijan Frans G. Bengtssonin viikinkiaikaan sijoittuva historiallinen romaani.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Orm Punainen · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Riika · Katso lisää »

Riimukirjoitus

Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Riimukirjoitus · Katso lisää »

Riimukivi U 582

1600-luvulla laadittu piirros riimukivestä U 582. Riimukivi U 582 on aiemmin Söderby-Karlin kirkossa, Norrtäljen kunnassa Roslagenin alueella sijainnut, mutta myöhemmin kadonnut riimukivi.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Riimukivi U 582 · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Rusit

Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Rusit · Katso lisää »

Ryssä

Ryssä on venäläistä ihmistä tarkoittava sana, jota nykyisin pidetään halventavana.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Ryssä · Katso lisää »

Saari (suomalainen kansanrunous)

Saari on arvoituksellinen paikallisuus, joka esiintyy kalevalamittaisen kansanrunouden genressä, jota Matti Kuusi on kutsunut saarelaisepiikaksi.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Saari (suomalainen kansanrunous) · Katso lisää »

Sörlin tarina

Sörlin tarina tai Heðinnin ja Högnin saaga on islantilainen muinaissaagoihin luettu saaga.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Sörlin tarina · Katso lisää »

Smolensk

Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin kaupunki'', värivalokuva n. 1912 Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski, ''Smolenskin katedraali'', värivalokuva n. 1912 Smolensk on Smolenskin alueen pääkaupunki Länsi-Venäjällä lähellä Valko-Venäjän rajaa.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Smolensk · Katso lisää »

Staraja Russan piiri

Ilmajärven muinainen rantatörmä eli ''klintti''. Entinen Kristuksen kirkastumisen luostari, nykyinen kotiseutumuseo Staraja Russassa. Dostojevskin kotimuseo Staraja Russassa. Staraja Russan piiri on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Staraja Russan piiri · Katso lisää »

Suur-Pirkkala

isojaon yhteydessä 1758, jolloin alueen sai Messukylä. Suur-Pirkkalan sijoittuminen Suomen kartalla. Suur-Pirkkalalla tarkoitetaan entistä Ylä-Satakunnan pitäjää ja seurakuntaa.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Suur-Pirkkala · Katso lisää »

Tšudovon piiri

Kerestjoki Tšudovossa. Nikolai Nekrasovin kotimuseo. Araktšejevin krenatöörirykmentin rakennusten raunioita Selištšissä. Tšudovon piiri on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Tšudovon piiri · Katso lisää »

The Varangian Way

The Varangian Way on metalliyhtye Turisaksen toinen studioalbumi, joka julkaistiin 15.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja The Varangian Way · Katso lisää »

Tsna

Tsna eli Tsnajoki Venäjällä Tverin alueen Vyšni Volotšokin piirissa virtaava 160 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen 848 kilometriä pitkän pääuoman latvaosuuden.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Tsna · Katso lisää »

Tvertsa

Tvertsa on Volgan sivujoki, joka sijaitsee Venäjällä Tverin alueella.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Tvertsa · Katso lisää »

Ulfberht-miekka

Ulfberht-miekan digitaalinen jäljennös. Ulfberht-miekoiksi kutsutaan 900–1000-luvuilta peräisin olevia taidokkaasti valmistettuja miekkoja, joita käyttivät erityisesti viikingit.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Ulfberht-miekka · Katso lisää »

Uudenmaan historia

Nykyisin Uutenamaana tunnettu maa-alue Suomen etelärannikolla oli esihistoriallisella ajalla Varsinais-Suomen ja Hämeen takamaata.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Uudenmaan historia · Katso lisää »

Uusi-Laatokka

Uusi-Laatokka (myös Uusi Laatokankaupunki) on kaupunki Venäjällä, Leningradin alueella, Laatokan etelärannikolla, Olhavanjoen suulla.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Uusi-Laatokka · Katso lisää »

Varjagit

Nikolai Roerichin maalaus ''Vieraat meren takaa'' vuodelta 1899. Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Varjagit · Katso lisää »

Vepsäläiset

Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Vepsäläiset · Katso lisää »

Viikingit

Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Viikingit · Katso lisää »

Viikinkiaika

Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Viikinkiaika · Katso lisää »

Volgan-Itämeren jokireitti

Volgan-Itämeren jokireitti tai Volgan jokireitti oli kaikkein varhaisin kolmesta suuresta jokireitistä, joka yhdisti Skandinavian Arabien kalifaattiin varhaisella keskiajalla.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Volgan-Itämeren jokireitti · Katso lisää »

Vyšni Volotšok

Vyšni Volotšok on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Vyšni Volotšok · Katso lisää »

Vzvad

Vzvad on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Staraja Russan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Vzvad · Katso lisää »

Yngvarr Kaukomatkaajan saaga

Yngvarr Kaukomatkaajan saaga on islantilainen saaga, jossa kuvataan Sveanmaalta (isl. Svíaríki) itään Venäjän jokien kautta Kaspianmerelle matkaavasta Yngvarrista ja tämän pojasta Sveinnistä.

Uusi!!: Viikinkien idäntie ja Yngvarr Kaukomatkaajan saaga · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Varjagien idänreitti.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »