Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
92 suhteet: Ahdinpallero, Aitotumaiset, Alkalitrofinen järvi, Alkueliöt, Archaeplastida, Bouvet’nsaari, Bryopsis, Chara, Chlorellaceae, Chromalveolata, Domeeni (biologia), Dunaliella salina, Ekskavaatit, Elämä, Eliö, Enteromorpha, Flada, Fotosynteesi, Glaukofyytit, Haaratorvijäkälä, Haarusanikkaiset (suku), Halimeda, Halofiili, Happamoituminen, Hirvenjäkälät, Itiö, Jäkälänapalakki, Jäkälät, Jäytiäiset, Kaaripistesiipi, Kalvosiipi, Karttajäkälät, Kasviplankton, Kasvisystematiikka, Kasvit, Keltakarpeet, Keltalevät, Klorella, Korujäkälät, Ksylaani, Kultakeltasiipi, Kunta (biologia), Levä, Liejutaskurapu, Lippajärvi (järvi), Loistokeltajäkälä, Luettelo jäkälistä, Maan historia, Meriajokas, Meribiologia, ..., Merileguaani, Merilevä, Mikrobi, Mikrolevät, Mustuaiset, Nahkajäkälät, Okatorvijäkälä, Panssarisiimaeliöt, Päällyskasvi, Pistesiipi, Pohjankatkarapu, Pohjanmeri, Proterotsooinen aioni, Punalevät, Pussikielikotilot, Pussikkaat, Raidanisokarve, Röyhelökarpeet, Riuttakarpeet, Ruskeat levät, Ruususiipi, Ryppyviherlätkä, Ryynikeltajäkälä, Sienet, Silmälevät, Sinimolluset, Streptophyta, Suikerolevät, Sukkulamerietana, Suolilevät, Suomen kasvisto, Suomusiimalevät, Tummalupot, Tummaluppo, Tunturilupot, Ventricaria ventricosa, Verkkolevät, Viherahdinparta, Viherhiukkanen, Vihersäikeet, Volvox, Vyörihmat. Laajenna indeksi (42 lisää) »
Ahdinpallero
Ahdinpallero (Aegagropila linnaei) on pallomaisia kasvustoja muodostava viherlevälaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Ahdinpallero · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Viherlevät ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alkalitrofinen järvi
Alkalitrofinen järvi on järvi, jonka veteen on liuennut tulo-ojien tai järvenpohjan lähteiden maaperän kalkkikivestä mineraaleja niin runsaasti, että vesi on hyvin kovaa (HCO3-pitoisuus yli 240 milligrammaa litrassa vettä (mg/l)).
Uusi!!: Viherlevät ja Alkalitrofinen järvi · Katso lisää »
Alkueliöt
Alkueliöt eli protoktistit eli protistit (Protista) on nykyisessä merkityksessään sovinnainen yhteisnimitys niille alkeellisille aitotumaisille eliöryhmille, jotka eivät sukulaisuussuhteidensa perusteella kuulu kasveihin, eläimiin tai sieniin.
Uusi!!: Viherlevät ja Alkueliöt · Katso lisää »
Archaeplastida
Archaeplastida tai Primoplantae on vuonna 2005 kuvattu aitotumaisten taksoni, johon on sisällytetty kasvikunta (vihreät kasvit), punalevät ja glaukofyytit.
Uusi!!: Viherlevät ja Archaeplastida · Katso lisää »
Bouvet’nsaari
Bouvet’nsaari on Norjalle kuuluva asumaton saari Etelä-Atlantilla.
Uusi!!: Viherlevät ja Bouvet’nsaari · Katso lisää »
Bryopsis
Bryopsis on viherleviin kuuluva makrolevien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Bryopsis · Katso lisää »
Chara
Chara voi tarkoittaa.
Uusi!!: Viherlevät ja Chara · Katso lisää »
Chlorellaceae
Chlorellaceae on Chlorellales-lahkoon kuuluva leväheimo.
Uusi!!: Viherlevät ja Chlorellaceae · Katso lisää »
Chromalveolata
Chromalveolata eli "kromalveolaatit" on monimuotoinen aitotumaisten eliöiden kunta.
Uusi!!: Viherlevät ja Chromalveolata · Katso lisää »
Domeeni (biologia)
Yläkunta eli domeeni on biologiassa korkein taksonominen ryhmä.
Uusi!!: Viherlevät ja Domeeni (biologia) · Katso lisää »
Dunaliella salina
Dunaliella salina on yksisoluinen viherlevä, joka menestyy erittäin suolapitoisessa ympäristössä, eli se on halofiili.
Uusi!!: Viherlevät ja Dunaliella salina · Katso lisää »
Ekskavaatit
Ekskavaatit (Excavata) on pieni aitotumaisiin kuuluva kunta, johon kuuluu yksisoluisia eliöitä.
Uusi!!: Viherlevät ja Ekskavaatit · Katso lisää »
Elämä
Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.
Uusi!!: Viherlevät ja Elämä · Katso lisää »
Eliö
Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.
Uusi!!: Viherlevät ja Eliö · Katso lisää »
Enteromorpha
Suolilevät (Enteromorpha spp.) ovat vihreitä, suolimaisia ja haarattomia leviä, joiden varressa on epäsäännöllisiä ilmarakkuloita.
Uusi!!: Viherlevät ja Enteromorpha · Katso lisää »
Flada
Flada (kaislikkoinen merenlahti Göran Karlsson (toimittanut): Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982, ISBN 951-717-213-3. on maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Pohjanmaalla sijaitseva ihmisen muokkaama flada. Suomessa fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealla maankohoamisrannikolla, jossa Rogen- ja De Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset niiden muodostumiselle. Ruotsissa fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin. Jatkuvan maankohoamisen ja vedenpinnan vaihteluiden takia fladojen eliöstö ovat jatkuvassa muutostilassa. Kasvillisuus ja muut ominaisuudet vaihtuvat usein vyöhykkeittäin suuosaa kohti. Sellaisissa fladoissa, jonne ei pääse maa-alueilta ravinteita, kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin rikasta. Näissä fladoissa putkilokasvi- ja näkinpartaisleväyhdyskunnat ovat monimuotoisimmillaan. Fladoissa kasvaa monia uhanalaisia näkinpartaisleviä. Runsaslukuinen uposvesikasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita, estää pohjan sedimenttejä sekoittumasta, ja pehmeästä pohjasta huolimatta vesi on kirkasta. Vesiväylä tai salmi, joka erottaa meren ja fladan toisistaan, on usein hieman korkeammalla, koska niissä on esimerkiksi moreeniselänne, hiekkasärkkä tai kasvillisuutta, jolloin ne rajoittavat veden vaihtumista, estävät sedimenttejä kulkeutumasta fladasta ulos ja myös veden suolapitoisuus voi olla alhaisempi kuin meressä. Flada alkaa sieltä, missä tunnistettavissa olevat pohjamuodostumat tai salmet rajoittavat veden vaihtumista. Kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella, flada päättyy. Näkinpartaislevää kasvaa puhtaissa fladoissa. Hyvälaatuisen fladan tunnusmerkkeinä voidaan pitää hyvin kehittynyttä pohjakasvillisuutta, kutevien rannikkokalojen esiintymistä ja vaikuttumatonta valuma-aluetta. Fladat ovatkin usein tärkeitä kalojen kutu- ja poikasalueita. Fladat ovat äärimmäisen suojaisia, joten niiden eliöstö on erityisen herkkä veden ja pohjasedimenttien sekoittamiselle. Moottoriveneiden potkurivirrat ja aallot ovat fladojen ekosysteemille tuhoisia. Suomen vuoden 1961 vesilain 1 luvun 15 a §:n 1 momentissa kielletään toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena. Vuosina 2005 ja 2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus teki Selkämeren ja Saaristomeren alueella fladainventoinnin. Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo-järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi. Korkean veden aikana merivesi voi kuitenkin vielä nousta kluuviin.
Uusi!!: Viherlevät ja Flada · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Viherlevät ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Glaukofyytit
Glaukofyytit (Glaucophyta) on hyvin pieni ryhmä yksisoluisia vesissä eläviä leviä.
Uusi!!: Viherlevät ja Glaukofyytit · Katso lisää »
Haaratorvijäkälä
Haaratorvijäkälä (Cladonia furcata) on torvijäkälien sukuun kuuluva jäkälä.
Uusi!!: Viherlevät ja Haaratorvijäkälä · Katso lisää »
Haarusanikkaiset (suku)
Haarusanikkaiset (Psilotum) on haarusanikkaisten ryhmään kuuluva saniaissuku.
Uusi!!: Viherlevät ja Haarusanikkaiset (suku) · Katso lisää »
Halimeda
Halimeda on viherleviin kuuluva makrolevien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Halimeda · Katso lisää »
Halofiili
Halofiilit ovat eliöitä, jotka viihtyvät korkeassa suolapitoisuudessa.
Uusi!!: Viherlevät ja Halofiili · Katso lisää »
Happamoituminen
Tehtaiden ja voimalaitosten savukaasut aiheuttavat happosateita. Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan vähentynyttä kykyä neutraloida happoja, minkä seurauksena pH alenee eli vesi tulee happamaksi.
Uusi!!: Viherlevät ja Happamoituminen · Katso lisää »
Hirvenjäkälät
Hirvenjäkälät (Cetraria) on jäkäläsuku.
Uusi!!: Viherlevät ja Hirvenjäkälät · Katso lisää »
Itiö
Itiö eli spori on monilla eliöillä esiintyvä lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai pieni solujoukko.
Uusi!!: Viherlevät ja Itiö · Katso lisää »
Jäkälänapalakki
Jäkälänapalakki, aiemmin vihersuomujäkälä (Lichenomphalia hudsoniana) on Suomessa luonnonvaraisena kasvava jäkälänapalakkilaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Jäkälänapalakki · Katso lisää »
Jäkälät
Tiheäkasvuisia rupijäkäliä kiven pinnalla. ''Cladonia''-sukuun kuuluva torvijäkälä. Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista.
Uusi!!: Viherlevät ja Jäkälät · Katso lisää »
Jäytiäiset
Jäytiäiset eli jyrsijäkorennot (Psocodea) on maailmanlaajuisesti noin 8 000 lajia käsittävä hyönteislahko.
Uusi!!: Viherlevät ja Jäytiäiset · Katso lisää »
Kaaripistesiipi
Kaaripistesiipi (Pelosia obtusa) on harvinainen ja vaatimattoman näköinen, siilikkäisiin kuuluva perhoslaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Kaaripistesiipi · Katso lisää »
Kalvosiipi
Kalvosiipi (Nudaria mundana) on vaatimattoman näköinen, pieni siilikäslaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Kalvosiipi · Katso lisää »
Karttajäkälät
Karttajäkälät (Rhizocarpaceae) on jäkäläheimo, johon kuuluu neljä sukua: hehkujäkälät (Catolechia), jurmujäkälät (Epilichen), Poeltinula ja karttajäkälät (Rhizocarpon).
Uusi!!: Viherlevät ja Karttajäkälät · Katso lisää »
Kasviplankton
Kasviplankton on yhteyttämiskykyinen planktoneliö.
Uusi!!: Viherlevät ja Kasviplankton · Katso lisää »
Kasvisystematiikka
Kasvisystematiikka on kasvitieteen osa-alue, joka käsittelee kasvien taksonomiaa.
Uusi!!: Viherlevät ja Kasvisystematiikka · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Viherlevät ja Kasvit · Katso lisää »
Keltakarpeet
Keltakarpeet (Xanthoparmelia) on karpeiden heimoon kuuluva suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Keltakarpeet · Katso lisää »
Keltalevät
Keltalevät eli keltaviherlevät eli leväflagellaatit (Xanthophyceae) on ruskeisiin leviin kuuluva leväryhmä, johon kuuluu noin 600 lähinnä makeissa vesissä elävää lajia.
Uusi!!: Viherlevät ja Keltalevät · Katso lisää »
Klorella
Klorella (Chlorella) on yksisoluisten levien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Klorella · Katso lisää »
Korujäkälät
Korujäkälät (Rhizoplaca) on kehräjäkälien heimoon kuuluva suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Korujäkälät · Katso lisää »
Ksylaani
Ksylaani (engl. Xylan) (C5H10O5) on luonnossa esiintyvä polysakkaridiyhdiste, jota esiintyy kasvien soluseinissä ja levissä kuten viher- ja punalevien soluseinissä selluloosan korvikkeena.
Uusi!!: Viherlevät ja Ksylaani · Katso lisää »
Kultakeltasiipi
Kultakeltasiipi (Eilema sororculum) on siilikkäisiin kuuluva, kirkkaankeltainen yöperhoslaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Kultakeltasiipi · Katso lisää »
Kunta (biologia)
Kunta eli pääryhmä on biologiassa korkein tai toiseksi korkein taksonominen ryhmä.
Uusi!!: Viherlevät ja Kunta (biologia) · Katso lisää »
Levä
Rakkohauru ja sahahauru kuuluvat kromalveolaatteihin. Levä on yhteisnimitys ryhmälle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, joille yhteistä on, että ne kaikki yhteyttävät eli kykenevät fotosynteesiin.
Uusi!!: Viherlevät ja Levä · Katso lisää »
Liejutaskurapu
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) on alkujaan pohjoisamerikkalainen, pienikokoinen taskurapulaji, joka on 2000-luvulla kotiutunut myös Suomen rannikkovesiin.
Uusi!!: Viherlevät ja Liejutaskurapu · Katso lisää »
Lippajärvi (järvi)
Lippajärvi on suurimmaksi osaksi Espoossa sijaitseva rehevä järvi.
Uusi!!: Viherlevät ja Lippajärvi (järvi) · Katso lisää »
Loistokeltajäkälä
Loistokeltajäkälä (Xanthoria elegans, Caloplaca elegans, Placodium elegans, Gasparrinia elegans, Rusavskia elegans) on jäkälälaji, joka kuuluu keltajäkäliin Xanthoria.
Uusi!!: Viherlevät ja Loistokeltajäkälä · Katso lisää »
Luettelo jäkälistä
Luettelo jäkälistä.
Uusi!!: Viherlevät ja Luettelo jäkälistä · Katso lisää »
Maan historia
Maan ajanjaksot. Maan historia alkoi 4,6 miljardia vuotta sitten maapallon syntyessä.
Uusi!!: Viherlevät ja Maan historia · Katso lisää »
Meriajokas
Meriajokas (Zostera marina) on merten rannikkoalueilla kasvava putkilokasvilaji, Se on meren pohjassa kasvava uposkasvi, joka muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä hiekkapohjille.
Uusi!!: Viherlevät ja Meriajokas · Katso lisää »
Meribiologia
Meribiologia on biologian osa-alue, joka tutkii valtamerten ja muiden merialueiden elämää, ekosysteemejä ja eliöstöä.
Uusi!!: Viherlevät ja Meribiologia · Katso lisää »
Merileguaani
Merileguaani (Amblyrhynchus cristatus) on Galápagossaarilla elävä endeeminen liskolaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Merileguaani · Katso lisää »
Merilevä
Syötävää ''Durvillaea antarctica'' -merilevää Uuden-Seelannin rannikolla. Japanilainen merileväateria. Merileväviljelmä Tansaniassa. Merilevä on meressä kasvavaa levää.
Uusi!!: Viherlevät ja Merilevä · Katso lisää »
Mikrobi
Bakteerit ovat mikrobeja. Mikrobi (Ihmisen mikrobistossa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä. Patogeenit eroavat normaaliflooraan kuuluvista kommensaalimikrobeista ennen kaikkea siinä, että ne kykenevät tunkeutumaan ja leviämään elimistöön kommensaaleja paljon tehokkaammin. Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta. Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.
Uusi!!: Viherlevät ja Mikrobi · Katso lisää »
Mikrolevät
Nannochloropsis-mikroleviä mikroskoopin läpi kuvattuna. Mikrolevät eli planktonlevät ovat mikroskooppisen pieniä suolaisen- ja makeanveden vesistöissä eläviä leviä.
Uusi!!: Viherlevät ja Mikrolevät · Katso lisää »
Mustuaiset
Mustuaiset (Verrucaria) on jäkäläsuku.
Uusi!!: Viherlevät ja Mustuaiset · Katso lisää »
Nahkajäkälät
Nahkajäkälät (Peltigera) on lehtijäkäliin kuuluva jäkäläsuku.
Uusi!!: Viherlevät ja Nahkajäkälät · Katso lisää »
Okatorvijäkälä
Okatorvijäkälä (Cladonia uncialis) on noin 1-5 cm korkea pensasjäkälä, joka kasvaa tiheinä tuppaina poronjäkälien seassa ja kaukaa katsottuna niitä muistuttaakin.
Uusi!!: Viherlevät ja Okatorvijäkälä · Katso lisää »
Panssarisiimaeliöt
Panssarisiimaeliöt (Dinoflagellata) on eliöryhmä, jonka noin 2 000 yksisoluisesta lajista useat ovat yhteyttäviä ja loput toisenvaraisia, kuten loisia.
Uusi!!: Viherlevät ja Panssarisiimaeliöt · Katso lisää »
Päällyskasvi
Päällyskasvi eli epifyytti on kasvi tai sieni, joka kasvaa toisen kasvin päällä tai muutoin siihen kiinnittyneenä.
Uusi!!: Viherlevät ja Päällyskasvi · Katso lisää »
Pistesiipi
Pistesiipi (Pelosia muscerda) on hoikka, siilikkäisiin kuuluva perhoslaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Pistesiipi · Katso lisää »
Pohjankatkarapu
''Pandalus borealis'' Pohjankatkarapu (Pandalus borealis) on Pohjoismaissa yleisimmin ruoanlaitossa käytetty katkarapu.
Uusi!!: Viherlevät ja Pohjankatkarapu · Katso lisää »
Pohjanmeri
right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.
Uusi!!: Viherlevät ja Pohjanmeri · Katso lisää »
Proterotsooinen aioni
Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Viherlevät ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »
Punalevät
Punalevät (Rhodophyta) ovat suuri ryhmä yleensä monisoluisia merileviä.
Uusi!!: Viherlevät ja Punalevät · Katso lisää »
Pussikielikotilot
Pussikielikotilot (Sacoglossa) on merissä elävien kotiloiden ryhmä (ylälahko), johon kuuluu sekä kuorellisia kotiloita että kuorettomia lajeja (merietanoita).
Uusi!!: Viherlevät ja Pussikielikotilot · Katso lisää »
Pussikkaat
Pussikkaat, aikaisemmalta nimeltään pussikehrääjät, (Psychidae) on maailmanlaajuisesti 1000–3000 lajia käsittävä perhosheimo.
Uusi!!: Viherlevät ja Pussikkaat · Katso lisää »
Raidanisokarve
Raidanisokarve (Parmelia sulcata) on keskikokoinen tai kookas (alle 20 cm) ruusukkeina kasvava lehtijäkälä.
Uusi!!: Viherlevät ja Raidanisokarve · Katso lisää »
Röyhelökarpeet
Röyhelökarpeet (Cetrelia) on karpeiden heimoon kuuluva suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Röyhelökarpeet · Katso lisää »
Riuttakarpeet
Riuttakarpeet (Parmelina) on karpeiden (Parmeliaceae) heimoon kuuluva jäkäläsuku, jonka lajeista Suomessa kasvavat ainakin nappikarve (P. pastillifera) ja riuttakarve (P. tiliacea).
Uusi!!: Viherlevät ja Riuttakarpeet · Katso lisää »
Ruskeat levät
Ruskeat levät tai sukasiimaiset (Heterokontophyta tai Stramenopila) on Chromalveolata-kuntaan kuuluva kehityslinja, johon kuuluu noin 10 500 levämäistä ja sienimäistä eliölajia.
Uusi!!: Viherlevät ja Ruskeat levät · Katso lisää »
Ruususiipi
Ruususiipi (Miltochrista miniata) on siilikkäisiin kuuluva perhoslaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Ruususiipi · Katso lisää »
Ryppyviherlätkä
Ryppyviherlätkä (Prasiola crispa) on viherlevälaji, jota kasvaa kivi- ja kalliopinnoilla.
Uusi!!: Viherlevät ja Ryppyviherlätkä · Katso lisää »
Ryynikeltajäkälä
Ryynikeltajäkälä (Xanthoria sorediata) on keltajäkälien sukuun kuuluva laji.
Uusi!!: Viherlevät ja Ryynikeltajäkälä · Katso lisää »
Sienet
Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.
Uusi!!: Viherlevät ja Sienet · Katso lisää »
Silmälevät
Silmälevät (Euglenoidea) kuuluvat pieneen aitotumaisten kuntaan Excavata, johon kuuluu vain yksisoluisia eliöitä.
Uusi!!: Viherlevät ja Silmälevät · Katso lisää »
Sinimolluset
Sinimolluset (Nostoc) on syanobakteereihin eli niin sanottuihin sinileviin kuuluva mikrobisuku.
Uusi!!: Viherlevät ja Sinimolluset · Katso lisää »
Streptophyta
Streptophyta eli versokasvit on kasvikunnan (Plantae eli Viridiplantae) kaari, joka käsittää maa- eli alkiolliset kasvit (sammalet, sanikkaiset, siemenkasvit) ja ennen viherleviin luettuja ryhmiä (näkinpartaislevät sukulaisineen).
Uusi!!: Viherlevät ja Streptophyta · Katso lisää »
Suikerolevät
Suikerolevät (Caulerpa) on viherleviin kuuluva makrolevien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Suikerolevät · Katso lisää »
Sukkulamerietana
Sukkulamerietana (Limapontia depressa) on pieni, merivedessä elävä kuoreton kotilolaji.
Uusi!!: Viherlevät ja Sukkulamerietana · Katso lisää »
Suolilevät
Suolilevät (Ulva) on viherleviin kuuluva makrolevien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Suolilevät · Katso lisää »
Suomen kasvisto
Suomen kasvisto käsittää Suomessa kasvavat kasvit eli putkilokasvit, sammalet ja viherlevät.
Uusi!!: Viherlevät ja Suomen kasvisto · Katso lisää »
Suomusiimalevät
Suomusiimalevät on luokka yksisoluisia viherleviä, jonka lajit elävät sekä meri- että makeassa vedessä.
Uusi!!: Viherlevät ja Suomusiimalevät · Katso lisää »
Tummalupot
Tummalupot (Bryoria) ovat jäkäliä ja niitä esiintyy laajalti maailmassa.
Uusi!!: Viherlevät ja Tummalupot · Katso lisää »
Tummaluppo
Tummaluppo eli mustaluppo (Bryoria fuscescens) on jäkälä, joka kasvaa puiden oksilla roikkuvana.
Uusi!!: Viherlevät ja Tummaluppo · Katso lisää »
Tunturilupot
Tunturilupot (Gowardia) on karpeiden (Parmeliaceae) heimoon kuuluva jäkäläsuku, joka syntyi, kun kaksi lajia erotettiin siihen viherluppojen (Alectoria) suvusta niiden erilaisen rakenteen, kemiallisen koostumuksen ja DNA:n takia.
Uusi!!: Viherlevät ja Tunturilupot · Katso lisää »
Ventricaria ventricosa
Ventricaria ventricosa on viherleviin kuuluva levälaji, joka on tunnettu myös nimellä Valonia ventricosa.
Uusi!!: Viherlevät ja Ventricaria ventricosa · Katso lisää »
Verkkolevät
Verkkolevät (Chlorarachnea) on pieni ryhmä yksisoluisia amebamaisia eliöitä, joiden solut voivat kasvaa yhteen ja muodostaa limasienten ja labyrinttisienten tapaan hitaasti liikkuvia verkkomaisia limakkoja.
Uusi!!: Viherlevät ja Verkkolevät · Katso lisää »
Viherahdinparta
Viherahdinparta eli ahdinparta (Cladophora glomerata) on viherleviin kuuluva rihmamainen makrolevä.
Uusi!!: Viherlevät ja Viherahdinparta · Katso lisää »
Viherhiukkanen
Kaaviokuva viherhiukkasen sisärakenteista. Valomikroskooppikuva viherhiukkasista. Viherhiukkanen eli kloroplasti on yksi kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattavista soluelimistä, joissa tapahtuu eliölle energiaa tuottava yhteyttäminen.
Uusi!!: Viherlevät ja Viherhiukkanen · Katso lisää »
Vihersäikeet
Vihersäikeet (Chaetomorpha) on viherleviin kuuluva makrolevien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Vihersäikeet · Katso lisää »
Volvox
Volvox on viherleväsuku, jonka lajien solut muodostavat pallonmuotoisia kolonioita.
Uusi!!: Viherlevät ja Volvox · Katso lisää »
Vyörihmat
Vyörihmat (Ulothrix) on viherlevien suku.
Uusi!!: Viherlevät ja Vyörihmat · Katso lisää »
