Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
38 suhteet: Ağa Yusuf pašša, Ahmed III, Azov, Çorlulu Damat Ali pašša, Baltacı Mehmet pašša, Benderin kalabaliikki, Boris Šeremetev, Carl Ewald von Rönne, Constantin Brâncoveanu, Cornelius Cruys, Devlet II Giray, Dimitrie Cantemir, Eemeli Jaakkola, Emetullah Rabia Gülnûş Sultan, Kaalikääryleet, Kaarle XII, Katariina I (Venäjä), Köprülü Damat Numan pašša, Kirjallisuusvuosi 1711, Kutšuk Kainardžin rauha, Luettelo osmanien Euroopassa käymistä sodissa, Luettelo sodista, Nevşehirli Damat İbrahim pašša, Pietari Suuri, Pjotr Tolstoi (diplomaatti), Prut, Prutin rauha, Pultavan taistelu, Pyhän Katariinan ritarikunta, Silahdar Süleyman pašša, Stanisław Poniatowski (1676–1762), Stănilești, Suuri Pohjan sota, Venäjän keisarikunnan historia, Venäjän–Turkin sota, Venäjän–Turkin sota (1735–1739), 15. kesäkuuta, 1710.
Ağa Yusuf pašša
Agha Yusuf pašša (Gürcü.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Ağa Yusuf pašša · Katso lisää »
Ahmed III
Ahmed III, myös Aḥmad III (30. joulukuuta 1673 – 1. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan 23.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Ahmed III · Katso lisää »
Azov
Azov eli Asova on satamakaupunki Rostovin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Azov · Katso lisää »
Çorlulu Damat Ali pašša
Çorlulu Damat Ali pašša (1670 Çorlu – 1711 Mytilini) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri 3.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Çorlulu Damat Ali pašša · Katso lisää »
Baltacı Mehmet pašša
Pakçemüezzin Baltacı Mehmed pašša (n. 1660 Osmancık – 1712 Limnos) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri vuosina 1704–1706 ja uudelleen 1710–1711.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Baltacı Mehmet pašša · Katso lisää »
Benderin kalabaliikki
Ranskalais-amerikkalaisen taiteilijan Augustus Tholeyn romantisoitu kuvaus tapahtumista, 1894. Benderin kalabaliikki oli väkivaltainen yhteenotto, joka tapahtui 1.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Benderin kalabaliikki · Katso lisää »
Boris Šeremetev
Boris Šeremetev, Ivan Argunovin maalaus Boris Petrovitš Šeremetev, (5. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1652 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. helmikuuta (J: 17. helmikuuta) 1719 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijan sotamarsalkka, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan vuosina 1710–1711. Šeremetev taisteli vuonna 1681 Krimin tataareja vastaan. Seuraavana vuonna hän nousi pajari-luokkaan, jonka jäsenet kuuluivat Venäjän ylimpään ruhtinaalliseen palvelusluokkaan. Hän osallistui 1686 Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan välisiin ikuisen rauhan neuvotteluihin. 1695–1696 hän oli mukana Azovin sotaretkillä, joiden tarkoitus oli vallata Asovanmerelle pääsyn estävä Azovin linnake. Toinen näistä sotaretkistä päättyi voitokkaasti. Šeremetev voitti Wolmar Anton von Schlippenbachin johtamat ruotsalaiset Kanepin ja Hummulin taisteluissa. Pohjan sodan ratkaisevassa Pultavan taistelussa kesällä 1709 Šeremetev johti Venäjän armeijan keskustaa. Vuonna 1710 hän valtasi Riian. Pohjan sodan jatkona käydyssä Venäjän–Turkin sodassa 1710–1711 Šeremetev osallistui Pietari Suuren johtamaan Prutin taisteluun, jonka venäläiset hävisivät. Vuonna 1715 hän johti venäläisten sotaretkiä Pommeriin ja Mecklenburgiin. Šeremetev kuoli Moskovassa vuonna 1719. Luokka:Venäläiset kenraalit Luokka:Vuonna 1652 syntyneet Luokka:Vuonna 1719 kuolleet.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Boris Šeremetev · Katso lisää »
Carl Ewald von Rönne
thumb Carl Ewald von Rönne (25. joulukuuta 1663 – 29. joulukuuta 1716) oli venäläinen ratsuväenkenraali, joka osallistui suureen Pohjan sotaan ja Venäjän–Turkin sotaan 1710–1711.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Carl Ewald von Rönne · Katso lisää »
Constantin Brâncoveanu
Constantin Brâncoveanu Constantin Brâncoveanu (1654 – 15. elokuuta 1714) oli Valakian ruhtinas vuodesta 1689 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Constantin Brâncoveanu · Katso lisää »
Cornelius Cruys
Cornelius Cruys Cornelius Cruys (4. kesäkuuta 1655 Stavanger – 3. kesäkuuta 1727 Pietari) oli norjalaissyntyinen Venäjän keisarillisen laivaston amiraali ja Itämeren laivaston ensimmäinen komentaja.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Cornelius Cruys · Katso lisää »
Devlet II Giray
Devlet II Giray (1654–1725) oli Krimin kaanikunnan hallitsija, 24.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Devlet II Giray · Katso lisää »
Dimitrie Cantemir
Dimitrie Cantemir (26. lokakuuta 1673 Silişteni, Moldova – 21. elokuuta 1723 Orjol, Venäjä) oli Moldovan ruhtinas maalis–huhtikuussa 1693 sekä vuosina 1710–1711.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Dimitrie Cantemir · Katso lisää »
Eemeli Jaakkola
Kustaa Eemeli (Emil) Jaakkola (29. toukokuuta 1882 Ypäjä – 3. maaliskuuta 1936 Ypäjä) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja suomentaja.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Eemeli Jaakkola · Katso lisää »
Emetullah Rabia Gülnûş Sultan
Emetullah Rabia Gülnûş Sultan Emetullah Rabia Gülnûş Sultan (1642 – 6. marraskuuta 1715) oli Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:n puoliso sekä sulttaanien Mustafa II ja Ahmed III äiti, Valide Sultan.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Emetullah Rabia Gülnûş Sultan · Katso lisää »
Kaalikääryleet
Kaalikääryleet on uunissa valmistettava ruokalaji, jossa kaalinlehtien sisään on kääritty täytettä.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Kaalikääryleet · Katso lisää »
Kaarle XII
Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Kaarle XII · Katso lisää »
Katariina I (Venäjä)
Katariina I alunper.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Katariina I (Venäjä) · Katso lisää »
Köprülü Damat Numan pašša
Köprülü Damat Numan pašša (1670 Istanbul, Turkki – 6. helmikuuta 1719 Heraklion, Kreeta) oli virkamies, kenraali ja Osmanien valtakunnan suurvisiiri 15.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Köprülü Damat Numan pašša · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1711
Kirjallisuusvuosi 1711 käsittelee vuoden 1711 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Kirjallisuusvuosi 1711 · Katso lisää »
Kutšuk Kainardžin rauha
''"Turkki vuotaa verta."'' Symbolisessa kuparipiirroksessa turkkilaisen edustuston johtajaa Ahmed Resmî Efendiä amputoidaan, mikä toimii vertauskuvana Osmanien valtakunnan rauhansopimuksessa menettämille alueille. Kutšuk Kainardžin rauha oli Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan allekirjoittama rauhansopimus, joka päätti vuosina 1768-1774 käydyn Venäjän–Turkin sodan.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Kutšuk Kainardžin rauha · Katso lisää »
Luettelo osmanien Euroopassa käymistä sodissa
Osmanien valtakunta (nykyinen Turkki) kävi Euroopassa useita sotia aina 1300-luvulta vuonna 1918 tapahtuneeseen hajoamiseen.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Luettelo osmanien Euroopassa käymistä sodissa · Katso lisää »
Luettelo sodista
Tämä on epätäydellinen luettelo sodista.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Luettelo sodista · Katso lisää »
Nevşehirli Damat İbrahim pašša
Nevşehirli Damat İbrahim pašša (1670 – 1730) oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri toukokuusta 1718 lokakuuhun 1730.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Nevşehirli Damat İbrahim pašša · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pjotr Tolstoi (diplomaatti)
Pjotr Tolstoi 1710-luvulla, Johann Gottfried Tannauerin maalama muotokuva. Pjotr Andrejevitš Tolstoi (1645 – 1729 Solovetskin saari, Valkoinenmeri) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Pjotr Tolstoi (diplomaatti) · Katso lisää »
Prut
Sijainti Prut Stănileștin kohdalla. Prut on 953 km pitkä joki, joka saa alkunsa Karpaattien vuoristosta Ukrainassa ja joka virtaa kaakkoon ja yhtyy Tonavaan Giurgiuleștin kohdalla Galațista itään.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Prut · Katso lisää »
Prutin rauha
Prutin rauha, solmittiin Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä 23. heinäkuuta 1711.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Prutin rauha · Katso lisää »
Pultavan taistelu
Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Pultavan taistelu · Katso lisää »
Pyhän Katariinan ritarikunta
250x250pxSuurristin merkki Pyhän Katariinan ritarikunta oli keisarillisen Venäjän kunniamerkkiritarikunta, joka oli tarkoitettu ensisijaisesti naisille.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Pyhän Katariinan ritarikunta · Katso lisää »
Silahdar Süleyman pašša
Silahdar Süleyman pašša oli Osmanien valtakunnan suurvisiiri sulttaani Ahmed III:n aikana.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Silahdar Süleyman pašša · Katso lisää »
Stanisław Poniatowski (1676–1762)
Stanisław Poniatowski (15./16. syyskuuta 1676 Chojnik tai Dereczyn, Puola – 2. elokuuta 1762 Ryki, Puola) oli puolalais-liettualainen aatelinen, sotilasjohtaja ja valtion virkamies, Ruotsin armeijan kenraali.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Stanisław Poniatowski (1676–1762) · Katso lisää »
Stănilești
Stănilești on noin 5 800 asukkaan kunta Romaniassa.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Stănilești · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan historia
Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Venäjän keisarikunnan historia · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota
Venäjän–Turkin sota voi viitata moniin konflikteihin Venäjän ja Turkin välillä.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Venäjän–Turkin sota · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota (1735–1739)
Azovin antautuminen. Piirros vuodelta 1740. Venäjän–Turkin sota 1735–1739 käytiin keisarillisen Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja Venäjän–Turkin sota (1735–1739) · Katso lisää »
15. kesäkuuta
15.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »
1710
Ei kuvausta.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1710–1711) ja 1710 · Katso lisää »
