Viestintä

359 suhteet: Abraham Wasastjerna, Alaskan osto, Aleksandra Fjodorovna (Charlotte), Aleksandra Petrovna, Aleksandre Qazbegi, Aleksandriitti, Aleksanteri, Aleksanteri I, Aleksanteri I:n rintakuva, Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aleksanteri-instituutti, Aleksei Mihailovitš, Aleksei Nikolajevitš Romanov, Aleksei Venetsianov, Alexander Amatus Thesleff, Alexander Armfelt, Alexander von Collan, Amurin silta, Anastasia Mihailovna Romanova, Anastasia Nikolajevna Romanova, Anatoli Svydnytskyi, Andrei Osterman, Anna (Venäjä), Anna Petrovna, Anton Kotonen, Armahdus, Arseni Zakrevski, Arvonimi, Auguste de Marmont, Baden-Baden, Baletti, Baltian maat, Baltian rautatieasema (Pietari), Benderin kalabaliikki, Bobrikovin murha, Botkinin tipat, Brudevælten lurit, Buddhalaisuus Venäjällä, Bysantin valtakunta, Cartier (yritys), Daniel Wheeler, Denys Zubrytskyi, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Eduskuntavaalit 1911, Eduskuntavaalit 1913, Elias Lönnrot, Elisabet (Venäjä), ..., Elisabet Aleksejevna, Elisabet Fjodorovna, Elisabet Saksi-Altenburg, Emsin ukaasi, Englantilainen rantakatu, Ensimmäinen sortokausi, Eremitaaši, Erillinen santarmikunta, Etelänkylän isosilta, Fasettipalatsi, Fjodor I, Fjodor III, Frederic Leighton, Fredrik I (Württemberg), Friedrich Karl, Friedrich Martens, Georgi Lvov, Gjumri, God Save the King, Grigori Rasputin, Haaparannan almanakka, Haminan linnoitus, Hankasalmen vanha kirkko, Hatsina, Hänen Majesteettinsa henkilökohtainen kasakkasaattue, Helmikuun manifesti, Helsingin vaakuna, Holstein-Gottorp, Holstein-Gottorp (suku), Holsteinin herttuakunta, Ignacy Hryniewiecki, Iivana Julma, Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581, Iivana Rokačču, Iivana V, Iivana VI, Ilindenin–Preobraženien kansannousu, Illuminati, Inon linnake, Istorija Rusov, Ivan Mazepa, J. V. Snellman, Jacob Johann von Sievers, Jeisk, Joensuu, Joensuun historia, Joensuun kanava, Johanneksen kirkko (Hamina), Johannes Karhapää, Josef Pippingsköld, Juhana Idänpään-Heikkilä, Juho Kusti Paasikivi, Kaarle Filip, Kaarle Fredrik, Kaarle I (Württemberg), Kaarle XIII, Kagaali, Kalastajasaarento, Kansallispuku, Karjalan tasavalta, Karl Gustav Baggovut, Katariina I (Venäjä), Katariina Suuri, Kaviaari, Könnin mestarit, Köprülü Damat Numan pašša, Keisarinasema, Keisarinnankivi, Keisarinpitäjä, Kenraalikuvernööri, Kirjallisuusvuosi 1913, Kirkkolainsäädäntö, Knut von Troil, Kokkola, Kolmen keisarin liitto, Kolttasaamelaisten historia, Kongressi-Puola, Konstantin Nikolajevitš Romanov, Korpiselkä, Kotiseudun tarinoita, Krimin sota, Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos, Kuninkaankivi, Kuolemanrangaistus Suomessa, Kustaa IV Aadolf, Kuvernööri, Kymenkartanon lääni, Lappeenrannan keisarintalo, Lähetyskunnan mitali, Leningradin asema, Leo Tolstoi, Lesja Ukrajinka, Lieven, Lintulan luostari, Livadijan palatsi, Lornjetti, Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista, Luettelo kruunusta luopuneista monarkeista, Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä, Luettelo kuuluisista murhayrityksistä, Luettelo kuuluisista poliittisista murhista, Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä, Luettelo personaaliunioneista, Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä, Luettelo vuonna 1796 kuolleista henkilöistä, Luettelo vuonna 1801 kuolleista henkilöistä, Luettelo vuonna 1803 kuolleista henkilöistä, Luettelo vuonna 1899 kuolleista henkilöistä, Luettelo vuonna 1908 kuolleista henkilöistä, Lyydiläiset, Maamarsalkka, Maarianhamina, Magnus (herttua), Majesteettirikos, Maltan ritarikunta, Mannerheiminkatu (Naantali), Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea), Maria Nikolajevna, Maria Pavlovna Mecklenburg-Schwerin, Maria Temrjukovna, Marijinskyi-palatsi, Mark Antokolski, Matts Kankkonen, Meitittely, Michael Romanoff, Mikael Romanov, Mikkeli, Mikonkatu (Helsinki), Miliisi (poliisi), Ministerivaltiosihteeri, Mirsaid Sultan-Galijev, Morganaattinen avioliitto, Muntra Musikanter, Narodnikit, Narvan taistelu, Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali (Chaniá), Neuvostoliiton historia, Neuvostoliitto, Nicolay, Nikolai Baturin, Nikolai Bobrikov, Nikolai I, Nikolai II, Nikolai Konstantinovitš Romanov, Nikolai Prževalski, Nomenklatuura, Nummen seurakunta, Nuorsuomalainen Puolue, Oi Herra, korkein valtiaamme, Oikeustaistelu, Oldenburgin herttuakunta, Opritšnina, Optinen lennätin, Oranienbaumin palatsi, Otto Carl Rehbinder, Otto Immanuel Colliander, Paavali Fredrik, Paavali I, Pariisin rauha (1856), Parlamentin hajottaminen, Parolannummi, Pavel Aleksandrovitš Romanov, Peltipurkkikatedraali, Perustuslailliset, Peter Ustinov, Petsamo, Pietari (kaupunki), Pietari II (Venäjä), Pietari III (Venäjä), Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna), Pietari Suuren patsas (Viipuri), Pietari Suuri, Piikkiön rautatieasema, Pjotr Jeršov, Pjotr Nikolajevitš Romanov, Poliittisten rangaistusvankien talo, Porvoon historia, Porvoon valtiopäivät, Porvoon valtiopäivien muistomitali, Pro Finlandia (adressi), Puškin (kaupunki), Puola, Puolan aluemuutokset, Puolan historia, Puolan kuningaskunta, Pyhä allianssi, Pyhän Annan kruunu, Pyhän Panteleimonin luostari, Pyynikintori, Rauhoitusreskripti, Rekolan historia, Riihimäki–Pietari-rata, Ristipistomuna, Robert Hermanson, Romanov (hallitsijasuku), Romanovin perheen murha, Rostislav Aleksandrovitš Romanov, Ruotsin suurvalta-aika, Ruotsin vallan aika Suomessa, Rurik, Samuel Werner von Troil, Säätytalo, Senaatin oikeusosasto, Shunzhi, Simon Affleck, Siperiaan karkottaminen, Siversovin kanava, Sodankylän kirkko, Sodankylän vanha kirkko, Sofia Lovisa Ramsay, Sortovuodet, Standard (keisarillinen huvialus), Suomen asiain komitea, Suomen asiain neuvottelukunta, Suomen äänioikeuden historia, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia, Suomen itsenäistyminen, Suomen itsenäisyyspäivä, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kielipolitiikka, Suomen kirkkoarkkitehtuuri, Suomen läänit, Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille, Suomen lähetyskunta, Suomen päärata, Suomen Rautatiemuseo, Suomen senaatti, Suomen sisällissodan aikajana, Suomen sisällissota, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtiopäivät, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suomi 1920-luvulla, Suostuntaesitys, Suuri adressi, Talvipalatsi, Tapaaminen Turussa 1812, Täyssinän rauha, Tee, Teologisen tiedekunnan promootio, Toinen sortokausi, Tornio, Tsaari, Tsesarevitš, Ukrainan kansantasavalta, Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija, Valapaton tulva, Valkoinen kreivitär, Valtakunnankreivi, Valtalaki, Valtiollinen protokolla, Vanha Suomi, Vantaan masuuni, Vapaamuurarit Ruotsissa, Vapauttajatsaarin monumentti, Vapautusliitto, Varsova, Veikselin aluepiiri, Venäjän hallitsijat, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen kruunu, Venäjän vallankumous, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), Venäläinen uusivuosi, Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha, Vienanmeren–Itämeren kanava, Viipurin historia, Viipurin sopimus, Viktor Kingissepp, Vilhelm I (Württemberg), Virolahden VPK, Vjatšeslav von Plehwe, Vladislav IV Vaasa, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1812 Turun tapaaminen, Vuoden 1905 suurlakko, Vyšni Volotšokin vesitie, Yksisarvinen, Yliopiston almanakka, Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille, 1. marraskuuta, 13. maaliskuuta, 15. helmikuuta, 17. heinäkuuta, 1777, 1796, 18. toukokuuta, 1855, 1866, 1903, 1904, 1905, 1906, 1907, 1915, 1917, 1918, 2. toukokuuta, 23. lokakuuta, 23. maaliskuuta, 29. heinäkuuta, 29. maaliskuuta, 3. maaliskuuta, 3. marraskuuta, 6. heinäkuuta. Laajenna indeksi (309 lisää) » « Kutistua indeksi

Abraham Wasastjerna

Abraham Jakob Wasastjerna (vuoteen 1808 Falander, 2. joulukuuta 1746 Kokkola – 20. tammikuuta 1815 Vaasa) oli suomalainen tehtailija ja liikemies.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Abraham Wasastjerna · Katso lisää »

Alaskan osto

Venäjän Alaska kuvattuna ''Mitchell's New General Atlas'' -teoksessa vuodelta 1860. Venäjän tsaarin ratifikaatio sopimukselle, jolla Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille. Alaskan osto ("Alaskan myynti") oli tapahtuma, jossa Yhdysvallat osti noin 1,5 miljoonan neliökilometrin suuruisen Alaskan alueen Venäjältä vuonna 1867.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Alaskan osto · Katso lisää »

Aleksandra Fjodorovna (Charlotte)

Aleksandra Fjodorovna (ven. Алекса́ндра Фёдоровна), (13. heinäkuuta 1798 Charlottenburgin linna, Berliini Preussin kuningaskunta – 1. marraskuuta 1860 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna ja keisari Nikolai I:n puoliso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksandra Fjodorovna (Charlotte) · Katso lisää »

Aleksandra Petrovna

267x267px Suuriruhtinatar Aleksandra Petrovna Oldenburskaja Romanova; (2. kesäkuuta 1838 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. huhtikuuta 1900 Kiova, Venäjän keisarikunta) oli suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanovin puoliso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksandra Petrovna · Katso lisää »

Aleksandre Qazbegi

Aleksandre Qazbegi Aleksandre Qazbegi (s. 1848, Stepantsminda, k. 1893) oli georgialainen kirjailija.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksandre Qazbegi · Katso lisää »

Aleksandriitti

Aleksandriitti luonnonvalossa (vasemmalla) ja fluoresoivassa valossa Aleksandriitti on yksi harvinaisimmista korukivistä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksandriitti · Katso lisää »

Aleksanteri

Aleksanteri on suomenkielinen muoto useissa kielissä esiintyvästä miehen etunimestä Alexander.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri I · Katso lisää »

Aleksanteri I:n rintakuva

Aleksanteri I:n rintakuva oli vuosina 1957–2013 Kansalliskirjaston pihalla. Aleksanteri I:n rintakuva on Helsingin yliopiston päärakennuksen sisäpihalla sijaitseva venäläisen kuvanveistäjän Ivan Martosin tekemä Venäjän keisari Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri I:n rintakuva · Katso lisää »

Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819

Aleksanteri I. Tuntemattoman tekijän piirros Gripenbergin kirjasta. Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819 tehtiin suomalaisten neuvonantajien pyynnöstä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819 · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri-instituutti

Aleksanteri-instituutti sijaitsee Helsingin yliopiston keskustakampuksella niin kutsutussa "Metsätalossa" Unioninkadulla. Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan alainen laitos, jonka tehtävänä on koordinoida Venäjän, Euraasian maiden ja itäisen Euroopan tutkimusta ja opetusta valtakunnallisella tasolla, erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksanteri-instituutti · Katso lisää »

Aleksei Mihailovitš

Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »

Aleksei Nikolajevitš Romanov

Aleksei Nikolajevitš Romanov Aleksei Nikolajevitš Romanov (12. elokuuta (J: 30. heinäkuuta) 1904 Pietarhovi – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli viimeinen Venäjän keisarikunnan kruununperijä eli tsesarevitš.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksei Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »

Aleksei Venetsianov

Aleksei Gavrilovitš Venetsianov (18. helmikuuta (J: 7. helmikuuta) 1780 Moskova - 16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1847 Poddubje lähellä Tveriä) oli venäläinen taidemaalari, joka on parhaiten tunnettu talonpoikaiselämää ja tavallisia ihmisiä kuvaavista teoksistaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Aleksei Venetsianov · Katso lisää »

Alexander Amatus Thesleff

Alexander Amatus Thesleff (4. marraskuuta 1778 Viipuri – 15. marraskuuta 1847 Viipuri) oli saksalaista sukua ollut venäläinen jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Alexander Amatus Thesleff · Katso lisää »

Alexander Armfelt

Alexander Armfelt vuonna 1874. Alexander Armfelt (18. huhtikuuta 1794 Riika, Venäjän keisarikunta – 8. tammikuuta 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli suomalainen kreivi, sotilas ja virkamies, joka toimi Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa vuosina 1841–1876.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Alexander Armfelt · Katso lisää »

Alexander von Collan

Alexander von Collan (vuoteen 1874 Collan; 4. syyskuuta 1819 Iisalmi – 3. syyskuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, joka sai Venäjän keisariperheelle tekemiensä palvelusten ansiosta keisarillisen kunniahenkikirurgin arvonimen vuonna 1877.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Alexander von Collan · Katso lisää »

Amurin silta

Amurin silta, myös Staryi eli Vanha silta, alun perin Keisari Aleksanteri III:n silta on Dneprin ylittävä rautatie- ja maantieliikenteen käyttöön yhdistetty kaksikantinen ristikkosilta Dniprossa, Dnipropetrovskin alueella, Ukrainassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Amurin silta · Katso lisää »

Anastasia Mihailovna Romanova

Suuriruhtinatar Anastasia Mihailovna Romanova noin 1878 Suuriruhtinatar Anastasia Mihailovna Romanova (ven. Анастасия Михайловна), Mecklenburg-Schwerinin suurherttuatar (16. heinäkuuta 1860 Pietarhovi, Venäjän keisarikunta – 11. maaliskuuta 1922 Èze, Ranskan kolmas tasavalta) oli suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš Romanovin ja suuriruhtinatar Olga Fjodorovnan toinen lapsi ja ainoa tytär, josta naimisiin mentyään tuli Mecklenburg-Schwerinin suurherttuatar.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Anastasia Mihailovna Romanova · Katso lisää »

Anastasia Nikolajevna Romanova

Suuriruhtinatar Anastasia Nikolajevna Romanova (18. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1901 Pietari – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli Venäjän keisarin Nikolai II:n nuorin tytär ja toiseksi nuorin tämän lapsista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Anastasia Nikolajevna Romanova · Katso lisää »

Anatoli Svydnytskyi

Anatoli Svydnytskyi, (13. syyskuuta 1834 Mankivtsi, Litynin piirikunta, Podolian kuvernementti – 18. heinäkuuta 1871 Kiova) oli ukrainalainen kirjailija, aktivisti ja folkloristi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Anatoli Svydnytskyi · Katso lisää »

Andrei Osterman

Andrei Osterman, tuntemattoman tekijän maalaama muotokuva. Heinrich Johann Friedrich Ostermann (Andrei Ivanovitš Osterman; 9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1686 Bochum, Brandenburgin vaaliruhtinaskunta – 31. toukokuuta (J: 20. toukokuuta) 1747 Berjozovo, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Andrei Osterman · Katso lisää »

Anna (Venäjä)

Anna Ivanovna; (7. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1693 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1740 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Kuurinmaan herttuatar ja Venäjän keisarinna vuosina 1730–1740.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Anna (Venäjä) · Katso lisää »

Anna Petrovna

Anna Petrovna (27. tammikuuta 1708 Moskova, Venäjä – 4. maaliskuuta 1728 Kiel, Holstein-Gottorp) oli venäläinen suuriruhtinatar, vanhin Venäjän keisari Pietari I Suuren ja Katariina I:n lapsista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Anna Petrovna · Katso lisää »

Anton Kotonen

Anton Kotonen (29. marraskuuta 1876 Virolahti – 25. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen juristi ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi kansanedustajana, oikeusministerinä ja eduskunnan sihteerinä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Anton Kotonen · Katso lisää »

Armahdus

Armahdus on hallinnollinen menettely, jossa hallitsija tai armahdusoikeutta käyttävä toimielin voi vapauttaa tuomitun rikollisen rangaistuksesta tai sen osasta, tai lieventää rangaistusta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Armahdus · Katso lisää »

Arseni Zakrevski

Kreivi Arseni Zakrevski (24. syyskuuta 1786 Bernikov, Venäjä – 23. tammikuuta 1865 Firenze, Italia) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Arseni Zakrevski · Katso lisää »

Arvonimi

Arvonimi voidaan antaa ansioituneelle henkilölle, joka on kunnostautunut hallitsijan palveluksessa tai muuten teoillaan tai sanoillaan edistänyt yhteistä hyvää.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Arvonimi · Katso lisää »

Auguste de Marmont

Auguste de Marmont, Jean-Baptiste Paulin Guérinin maalaama muotokuva vuodelta 1834. Auguste-Frédéric-Louis Viesse de Marmont, Ragusen herttua (20. heinäkuuta 1774 Châtillon-sur-Seine – 2. maaliskuuta 1852 Venetsia) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Auguste de Marmont · Katso lisää »

Baden-Baden

Baden-Baden on kylpyläkaupunki eteläisessä Saksassa, Baden-Württembergin osavaltiossa Schwarzwaldin juurella, lähellä Ranskan rajaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Baden-Baden · Katso lisää »

Baletti

''Lumihiutaleiden tanssi'' Pjotr Tšaikovskin balettiteoksesta Pähkinänsärkijä. Baletti (italian sanasta balletto ’pieni tanssi’) on musiikin säestyksellä näyttämöllä esitetty tanssimuoto ja -tyyli, jossa käytetään tunnusomaisia kurinalaisia sääntöjä noudattavaa liikekieltä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Baletti · Katso lisää »

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Baltian maat · Katso lisää »

Baltian rautatieasema (Pietari)

Baltian rautatieasema on vilkas lähiliikenteen rautatieasema Pietarissa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Baltian rautatieasema (Pietari) · Katso lisää »

Benderin kalabaliikki

Ranskalais-amerikkalaisen taiteilijan Augustus Tholeyn romantisoitu kuvaus tapahtumista, 1894. Benderin kalabaliikki oli väkivaltainen yhteenotto, joka tapahtui 1.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Benderin kalabaliikki · Katso lisää »

Bobrikovin murha

Tuntemattomaksi jääneen tekijän piirros Bobrikovin murhasta Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha 16. kesäkuuta 1904 lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Bobrikovin murha · Katso lisää »

Botkinin tipat

Botkinin tipat olivat suomalaisissa apteekeissa aikoinaan myyty lääkevalmiste jota käytettiin erityisesti flunssan ja vatsakipujen hoitamiseen.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Botkinin tipat · Katso lisää »

Brudevælten lurit

Brudevælten lurit (lue venyttämällä: lūr) tarkoittavat kuutta Brudevælten kuivatetulta suolta kaivettua luria, jotka löytyivät vuonna 1797 Allerødin Tanskasta Pohjois-Sjællannista Lyngestä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Brudevælten lurit · Katso lisää »

Buddhalaisuus Venäjällä

Ivolgan temppeli elokuussa 2009.Buddhalaisuutta pidetään yhtenä Venäjän perinteisinä uskontoina, jonka valtio tunnustaa ja jota laki suojelee.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Buddhalaisuus Venäjällä · Katso lisää »

Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »

Cartier (yritys)

Cartier  on ranskalainen kalliiden korujen ja kellojen valmistaja ja liikeketju.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Cartier (yritys) · Katso lisää »

Daniel Wheeler

Daniel Wheeler (1771–1840) oli englantilainen maatalouden uudistaja, kveekari ja lähetyssaarnaaja.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Daniel Wheeler · Katso lisää »

Denys Zubrytskyi

Denys Zubrytskyi, salanimi: Denis Venava iz Zubritsyi, (1777 Batjatytši, Žovkvan piiri, Galitsia – 16. tammikuuta 1862 Lviv) oli Galitsian ensimmäinen ammattimainen ukrainalainen historioitsija ja arkistonhoitaja.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Denys Zubrytskyi · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Eduskunta · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1907

Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1911

Eduskuntavaalit 1911 järjestettiin 2.–3. tammikuuta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Eduskuntavaalit 1911 · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1913

Eduskuntavaalit 1913 järjestettiin 1.–2. elokuuta, sillä Venäjän keisari Nikolai II oli hajottanut edus­kunnan ja määrännyt uudet vaalit pidettäviksi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Eduskuntavaalit 1913 · Katso lisää »

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Elias Lönnrot · Katso lisää »

Elisabet (Venäjä)

Elisabet I tai Elisabet Petrovna (Jelisaveta Petrovna); (29. joulukuuta 1709 Kolomenskoje, lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Elisabet (Venäjä) · Katso lisää »

Elisabet Aleksejevna

Elisabet Aleksejevna (ven. Елизавета Алексеевна), syntyjään Louise Marie Auguste Prinzessin von Baden, Badenin prinsessa (24. tammikuuta 1779 Karlsruhe, Baden – 16. toukokuuta (J: 4. toukokuuta) 1826 Beljov, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna, Suomen suuriruhtinatar ja Venäjän keisarin, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n puoliso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Elisabet Aleksejevna · Katso lisää »

Elisabet Fjodorovna

Elisabet Fjodorovna (synt. Elisabeth Alexandra Luise; 1. marraskuuta 1864 Darmstadt, Hessen – 18. heinäkuuta 1918 Alapajevsk, Neuvosto-Venäjä) oli Hessen-Darmstadtin prinsessa ja avioliiton kautta venäläinen suuriruhtinatar.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Elisabet Fjodorovna · Katso lisää »

Elisabet Saksi-Altenburg

Suuriruhtinatar Elisabet Mavrikijevna Saksi-Altenburg-Romanova (Jelizaveta Mavrikijevna; alun perin) (25. tammikuuta 1865 Meiningen, Saksi-Meiningen – 24. maaliskuuta 1927 Leipzig, Saksi) oli suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanovin saksalaissyntyinen puoliso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Elisabet Saksi-Altenburg · Katso lisää »

Emsin ukaasi

Emsin ukaasin muistolaatta Bad Emsissä Saksassa. Emsin ukaasi oli Venäjän keisarin Aleksanteri II:n 30. toukokuuta 1876 antama määräys (ukaasi).

Uusi!!: Venäjän keisari ja Emsin ukaasi · Katso lisää »

Englantilainen rantakatu

Iisakinkirkon kupoli. Vasilinsaarelta katsoen. Englantilainen rantakatu 1800-luvun lopulla. Englantilainen rantakatu on katu Pietarissa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Englantilainen rantakatu · Katso lisää »

Ensimmäinen sortokausi

Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »

Eremitaaši

Eremitaaši on Pietarissa Venäjällä sijaitseva maailman suurimpiin kuuluva taide- ja kulttuurihistoriallinen museo.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Eremitaaši · Katso lisää »

Erillinen santarmikunta

Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Erillinen santarmikunta · Katso lisää »

Etelänkylän isosilta

Lankkukansi. Etelänkylän isosilta on vuonna 1837 valmistunut puurakenteinen tukiansassilta Pyhäjoen kunnassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Etelänkylän isosilta · Katso lisää »

Fasettipalatsi

Fasettipalatsi, Moskovan Kreml. Fasettipalatsi on 1400-luvun lopulla rakennettu italialaista renessanssiarkkitehtuuria edustava rakennus Moskovan Kremlissä Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Fasettipalatsi · Katso lisää »

Fjodor I

Fjodor I Ivanovitš; (31. toukokuuta 1557 – 17. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1598) oli Venäjän tsaari vuosina 1584–1598. Hänet tunnetaan myös nimellä Fjodor Kellonsoittaja. Fjodorin äiti kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja hän kasvoi aikuiseksi isänsä, tsaari Iivana Julman varjossa. Hallituskaudellaan Fjodor osoitti vetäytyvänä ja hurskaana uskovaisena vain vähän mielenkiintoa valtion hallintoa kohtaan. Tämän seurauksena Fjodorin neuvonantajana ja lanko Boris Godunovista tuli Venäjän de facto hallitsija. Godunovista tuli myös Venäjän virallinen hallitsija Fjodor I:n kuoltua, mitä seurasi Venäjän vaipuminen niin sanottuun Sekasorron aikaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Fjodor I · Katso lisää »

Fjodor III

Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Fjodor III · Katso lisää »

Frederic Leighton

Sir Frederic Leighton Frederic Leighton, ''Liekehtivä kesäkuu'', 1895. Frederic Leighton (3. joulukuuta 1830 – 25. tammikuuta 1896), vuodesta 1896 lordi Stretton, oli brittiläinen taidemaalari, kuvanveistäjä ja graafikko, vuodesta 1878 lähtien Lontoon taideakatemian presidentti.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Frederic Leighton · Katso lisää »

Fredrik I (Württemberg)

Fredrik I, (6. marraskuuta 1754 Treptow an der Rega, Länsi-Pommeri, Preussin kuningaskunta – 30. lokakuuta 1816 Stuttgart, Württembergin kuningaskunta) oli Württembergin herttua vuosina 1797–1805 (nimellä Fredrik II) ja ensimmäinen Württembergin kuningas vuosina 1806–1816.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Fredrik I (Württemberg) · Katso lisää »

Friedrich Karl

Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1. toukokuuta 1868 Panker, Plön, Preussi – 28. toukokuuta 1940 Kassel, Saksa) eli Fredrik Kaarle oli Hessenin maakreivi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Friedrich Karl · Katso lisää »

Friedrich Martens

Friedrich Fromhold Martens (tunnetaan myös nimellä Friedrich Fromhold von Martens sekä ja; 27. elokuuta (J: 15. elokuuta) 1845 Pärnu – 20. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1909 Valga) oli virolaissyntyinen Venäjän keisarikunnan palveluksessa toiminut diplomaatti, juristi ja oikeustieteilijä, jolla on ollut merkittävä vaikutus modernille kansainväliselle oikeudelle.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Friedrich Martens · Katso lisää »

Georgi Lvov

Ruhtinas Georgi Jevgenjevitš Lvov (s. 2. marraskuuta (J: 21. lokakuuta) 1861 Dresden, Saksa – 7. maaliskuuta 1925 Pariisi) oli venäläinen valtiomies ja ensimmäinen Venäjän pääministeri keisarivallan kukistumisen jälkeen Venäjän väliaikaishallituksessa 1917 (15. maaliskuuta – 20. heinäkuuta).

Uusi!!: Venäjän keisari ja Georgi Lvov · Katso lisää »

Gjumri

Gjumri tai Kumairi on kaupunki Širakin maakunnassa Armeniassa lähellä Turkin rajaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Gjumri · Katso lisää »

God Save the King

God Save the King, kuningattaren hallitessa God Save the Queen, on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislaulu ja samalla kuningashymni.

Uusi!!: Venäjän keisari ja God Save the King · Katso lisää »

Grigori Rasputin

Grigori Jefimovitš Rasputin (21. tammikuuta (J: 9. tammikuuta) 1869 – 30. joulukuuta (J: 17. joulukuuta) 1916) oli venäläinen mystikko, jolla oli 1900-luvun alussa merkittävä asema Venäjän hovissa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Grigori Rasputin · Katso lisää »

Haaparannan almanakka

Haaparannan almanakka oli Ruotsin tiedeakatemian julkaisema suomalainen almanakka, joka tehtiin vuosiksi 1811–1812 ja 1830–1900.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Haaparannan almanakka · Katso lisää »

Haminan linnoitus

Savonlinnan bastionin valleja, taustalla Reserviupseerikoulun päärakennus Ruutikellari Hämeenlinnan bastionissa Lipputorni Lappeenrannan portin vartiorakennus Viipurin portin vartiorakennus Meriportin vartiorakennus Kaponieeri Puolikuu 1 ja Hämeenlinnan bastionin vallia Galleria ja nuolilinnakkeen vallia Haminan linnoitus sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja se on nykyisin tiiviisti osa Haminan kaupungin keskustaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Haminan linnoitus · Katso lisää »

Hankasalmen vanha kirkko

Hankasalmen vanha kirkko oli 1798–1892 käytössä ollut evankelis-luterilainen, hirsistä rakennettu ristikirkko, joka alun perin tehtiin rukoushuoneeksi hankasalmelaisille.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Hankasalmen vanha kirkko · Katso lisää »

Hatsina

Hatsina on 92 500 asukkaan kaupunki Venäjällä 46 km Pietarista etelälounaaseen.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Hatsina · Katso lisää »

Hänen Majesteettinsa henkilökohtainen kasakkasaattue

Hänen keisarillisen majesteettinsa oma saattue, länsimaissa usein nimellä Hänen keisarillisen majesteettinsa henkilökohtainen kasakkasaattue, oli Venäjän keisarikunnan aikainen sotilasyksikkö, joka toimi Venäjän keisarin lähimpänä siviilipuolen ratsuin liikkuvana henkivartiostona.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Hänen Majesteettinsa henkilökohtainen kasakkasaattue · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Helsingin vaakuna

Helsingin vaakuna Helsingin vaakuna on Helsingin kaupungin tunnus.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Helsingin vaakuna · Katso lisää »

Holstein-Gottorp

Kartta Schleswigin ja Holsteinin alueesta vuonna 1650. Holstein-Gottorpin eli herttuallisen Holsteinin alueet keltaisella. Holstein-Gottorp eli herttuallinen Holstein oli nykyisen Saksan ja Tanskan alueella vuosina 1544–1773 sijainnut, ajoittain itsenäinen herttuakunta, joka oli useasti Ruotsin liittolaisena sodassa Tanskaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Holstein-Gottorp · Katso lisää »

Holstein-Gottorp (suku)

Holstein-Gottorp on eurooppalainen hallitsijasuku, alkujaan tanskalaisen Oldenburgin hallitsijasuvun haara.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Holstein-Gottorp (suku) · Katso lisää »

Holsteinin herttuakunta

Juutinmaa ja pohjoinen Saksa: Schleswig ja Holstein sijoitettuna nykypäivän Saksaan ja Tanskaan. Holsteinin herttuakunta (alasaksaksi Holsteen,, latinaksi ja historialliseksi englanniksi Holsatia) oli herttuakunta Elbe- ja Eider-jokien välissä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Holsteinin herttuakunta · Katso lisää »

Ignacy Hryniewiecki

Ignacy Hryniewiecki Ignacy Hryniewiecki (1855 tai 1856 – 13. maaliskuuta 1881 Pietari) oli puolalainen vallankumouksellinen, joka murhasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ignacy Hryniewiecki · Katso lisää »

Iivana Julma

Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Iivana Julma · Katso lisää »

Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581

Ilja Repin: ''Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581'' (1885). Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581 · Katso lisää »

Iivana Rokačču

Rokaččun muistomerkki. Iivana Rokačču (Ivan Rokatštšu; noin 1550 Tiikša, nykyinen Mujejärven piiri, Venäjä – noin 1615 Tiiksa) oli vienankarjalaista alkuperää oleva sissipäällikkö, joka operoi niin sanotun pitkän vihan aikana Vienan Karjalassa sangen laajalla alueella ja mahdollisesti Kainuussa Venäjän tsaarin alamaisena.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Iivana Rokačču · Katso lisää »

Iivana V

Iivana V (ven. Иван V Алексеевич); (6. syyskuuta 1666 Moskova, Moskovan Venäjä – 21. tammikuuta 1696 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja tsaari Pietari I:n kanssahallitsijana vuosina 1682–1696.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Iivana V · Katso lisää »

Iivana VI

Iivana VI (23. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1740 Pietari – 16. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1764 Pähkinälinna) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Iivana VI · Katso lisää »

Ilindenin–Preobraženien kansannousu

Kartta kapinakeskuksista Etelä-Balkanilla. Kartalla Osmanien valtakunnan silloiset rajat mustalla katkoviivalla, valtioiden nykyiset rajat valkoisella. Ilindenin–Preobraženien kansannousu eli Ilindenin kansannousu oli Makedoniassa ja Traakiassa elo–lokakuussa 1903 järjestetty epäonnistunut kapina Osmanien valtakuntaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ilindenin–Preobraženien kansannousu · Katso lisää »

Illuminati

Adam Weishaupt, Illuminatin perustaja Illuminati (latinaa, ’valaistuneet’; suomessa yksittäisestä jäsenestä illuminati) oli jesuiittaoppineen Adam Weishauptin Baijerissa vuonna 1776 perustama salaseura.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Illuminati · Katso lisää »

Inon linnake

Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Inon linnake · Katso lisää »

Istorija Rusov

Istorija Rusov ('Rusien historia') on tuntemattomaksi jääneen kirjailijan teos, joka käsittelee kasakkayhteisöjen historiaa sekä Vähä-Venäjää eli nykyistä Ukrainaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Istorija Rusov · Katso lisää »

Ivan Mazepa

Ivan Stepanovytš Mazepa (kirjoitetaan myös Mazeppa; noin 1639 Mazepyntsi, lähellä Bila Tserkvaa, Puola-Liettua – 8. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1709 Bender, Bessarabia, Osmanien valtakunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ivan Mazepa · Katso lisää »

J. V. Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja J. V. Snellman · Katso lisää »

Jacob Johann von Sievers

Josef Grassin maalaama muotokuva Jacob Sieversistä 1790-luvulta. Jacob Johann von Sievers (19. elokuuta 1731 Wesenberg, nyk. Rakvere, Viro – 23. heinäkuuta 1808 Bauenhof (nyk. Valmiera), Liivinmaan kuvernementti) oli venäläinen valtiomies, Novgorodin kuvernööri ja suurlähettiläs Puolassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Jacob Johann von Sievers · Katso lisää »

Jeisk

Jeisk on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Krasnodarin aluepiirissä Etelä-Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Jeisk · Katso lisää »

Joensuu

kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Joensuu · Katso lisää »

Joensuun historia

Tämä artikkeli käsittelee Joensuun historiaa ja esihistoriaa kivikaudelta 2000-luvun alkuun.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Joensuun historia · Katso lisää »

Joensuun kanava

Joensuun kanavan avattava silta. Tukinuittoa kanavan läpi vuonna 2009. Joensuun kanava on sulkukanava, joka sijaitsee Pielisjoella Joensuun kaupungin keskustassa Siltakadun kohdalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Joensuun kanava · Katso lisää »

Johanneksen kirkko (Hamina)

Johanneksen kirkko (entinen Haminan kirkko) on kirkkorakennus Haminan kaupungin keskustassa Raatihuoneentorilla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Johanneksen kirkko (Hamina) · Katso lisää »

Johannes Karhapää

Johannes Vasilinpoika Karhapää (synt. Ivan Vasilievitš Karhapää, kanonisoituna Johannes Sonkajanrantalainen, 13. heinäkuuta 1884 Ilomantsi – 7. maaliskuuta 1918 Joensuu) oli suomalainen uskonnonopettaja ja ortodoksinen lähetystyöntekijä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Johannes Karhapää · Katso lisää »

Josef Pippingsköld

Josef (Joseph) Gustaf Pippingsköld (alk. Pipping; 5. toukokuuta 1760 Turku – 26. helmikuuta 1815 Turku) oli suomalainen lääkäri ja Turun akatemian professori.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Josef Pippingsköld · Katso lisää »

Juhana Idänpään-Heikkilä

Valtiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä Antti Juhana Idänpään-Heikkilä (7. huhtikuuta 1818 – 14. huhtikuuta 1890 Vanaja) oli valtiopäivämies, kunnallispoliitikko ja rusthollari hämäläisestä Vanajan pitäjästä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Juhana Idänpään-Heikkilä · Katso lisää »

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »

Kaarle Filip

Kaarle Filip, muotokuva noin vuodelta 1621. Kaarle Filip (22. huhtikuuta 1601 Tallinna, Ruotsin valtakunta – 25. tammikuuta 1622 Narva, Ruotsin valtakunta) oli Ruotsin prinssi, kuningas Kustaa II Aadolfin nuorempi veli, joka oli ehdolla Venäjän tsaariksi niin sanottuna sekasorron aikana vuosina 1611–1613.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kaarle Filip · Katso lisää »

Kaarle Fredrik

Kaarle Fredrik, David von Krafftin maalaama muotokuva noin vuodelta 1722. Kaarle Fredrik (30. huhtikuuta 1700 Gottorp – 18. kesäkuuta 1739 Rohlsfhagen, lähellä Oldesloea, nyk. Saksa) Runeberg.org.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kaarle Fredrik · Katso lisää »

Kaarle I (Württemberg)

Kaarle I (6. maaliskuuta 1823 Stuttgart – 6. lokakuuta 1891 Stuttgart) oli Württembergin kuningas vuosina 1864–1891.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kaarle I (Württemberg) · Katso lisää »

Kaarle XIII

Kaarle XIII:n kuninkaallinen monogrammi. Kaarle XIII:n patsas. Kaarle XIII (7. lokakuuta 1748 – 5. helmikuuta 1818) oli Ruotsin kuningas vuosina 1809–1818 ja Norjan kuningas (hallitsijanimellä Kaarle II) vuosina 1814–1818.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kaarle XIII · Katso lisää »

Kagaali

Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kagaali · Katso lisää »

Kalastajasaarento

Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kalastajasaarento · Katso lisää »

Kansallispuku

Suomalaisia kansallispukuja.Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kansallispuku · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Karl Gustav Baggovut

Karl Gustav von Baggehufwudt (Baggovut) (Carl Fjodorovitš Baggovut (27. syyskuuta 1761 (J: 16. syyskuuta) Perila, Viro – 18. lokakuuta 1812 (J: 6. lokakuuta) Tarutino, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kenraaliluutnantti. Hän oli mukana Napoleonin sodissa ja osallistui Suomen sotaan kesällä 1808.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Karl Gustav Baggovut · Katso lisää »

Katariina I (Venäjä)

Katariina I alunper.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Katariina I (Venäjä) · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Katariina Suuri · Katso lisää »

Kaviaari

Beluga-kaviaari on yksi arvostetuimmista kaviaarilajeista. Ossetra-kaviaaria. Kaviaari on sampikalojen suolattua mätiä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kaviaari · Katso lisää »

Könnin mestarit

Könnin mestarit olivat Ilmajoella 1700- ja 1800-luvuilla vaikuttaneita seppiä sekä kellonrakentajia, jotka ovat erityisen kuuluisia valmistamistaan könninkelloista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Könnin mestarit · Katso lisää »

Köprülü Damat Numan pašša

Köprülü Damat Numan pašša (1670 Istanbul, Turkki – 6. helmikuuta 1719 Heraklion, Kreeta) oli virkamies, kenraali ja Osmanien valtakunnan suurvisiiri 15.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Köprülü Damat Numan pašša · Katso lisää »

Keisarinasema

Lappeenrannan vanha rautatieasema eli Keisarinasema (ratakm 287+900) oli Lappeenrannan keskustassa sijainnut rautatieasema.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Keisarinasema · Katso lisää »

Keisarinnankivi

Lähikuva veistoksesta. Keisarinnankivi on Helsingin Kauppatorilla, Kaartinkaupungissa sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin vanhin julkinen muistomerkki.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Keisarinnankivi · Katso lisää »

Keisarinpitäjä

Keisarinpitäjä eli keisarillinen pitäjä on Suomessa vuoteen 1918 asti käytössä ollut nimitys, joka tarkoitti sellaista seurakuntaa, jonka kirkkoherran nimitti Venäjän keisari.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Keisarinpitäjä · Katso lisää »

Kenraalikuvernööri

Kenraalikuvernööri on suurehkon hallinnollisen alueen ylin sotilas- ja siviiliviranomainen.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1913

Kirjallisuusvuosi 1913 käsittelee vuoden 1913 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kirjallisuusvuosi 1913 · Katso lisää »

Kirkkolainsäädäntö

Kirkkolainsäädäntö tarkoittaa Suomessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon säädettyä järjestysmuotoa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kirkkolainsäädäntö · Katso lisää »

Knut von Troil

Knut von Troil, Thomas Joachim Leglerin maalaama muotokuva. Knut von Troil (4. syyskuuta 1760 Uppsala, Ruotsi – 4. lokakuuta 1825 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen upseeri, virkamies ja vapaaherra.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Knut von Troil · Katso lisää »

Kokkola

Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kokkola · Katso lisää »

Kolmen keisarin liitto

Kolmen keisarin liitto oli Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikuntien välinen puolustusliitto, joka oli voimassa vuosina 1873–1878 ja uudelleen 1881–1887.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kolmen keisarin liitto · Katso lisää »

Kolttasaamelaisten historia

Kolttasaamelaisten historia käsittää kolttien kansan historian ja vaiheet 1500-luvulta nykypäivään.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kolttasaamelaisten historia · Katso lisää »

Kongressi-Puola

Puolan kuningaskunta, epävirallisesti Kongressi-Puola, oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kongressi-Puola · Katso lisää »

Konstantin Nikolajevitš Romanov

Konstantin Nikolajevitš Romanov (9. syyskuuta (J: 21. syyskuuta) 1827 Pietari – 13. tammikuuta (J: 25. tammikuuta) 1892 Pauluskoi) oli venäläinen amiraali ja Romanov-suvun suuriruhtinas.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Konstantin Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »

Korpiselkä

Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Korpiselkä · Katso lisää »

Kotiseudun tarinoita

Kotiseudun tarinoita on vuonna 1951 julkaistu teos, joka sisältää suomalaisena kansanperinteenä kerrottuja historiallisia ja kotiseututarinoita.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kotiseudun tarinoita · Katso lisää »

Krimin sota

Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Krimin sota · Katso lisää »

Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos

Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen rakennus vuonna 2019 Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos oli Hämeenlinnassa vuosina 1840–1871 toiminut rangaistuslaitos.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos · Katso lisää »

Kuninkaankivi

Kuninkaankiven nimellä kutsuttuja siirtolohkareita löytyy Suomesta useilta paikkakunnilta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kuninkaankivi · Katso lisää »

Kuolemanrangaistus Suomessa

Länkipohjassa. Kuolemanrangaistus on Suomessa nykyisin kielletty.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kuolemanrangaistus Suomessa · Katso lisää »

Kustaa IV Aadolf

Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »

Kuvernööri

Kuvernööriksi kutsutaan erilaisten virkalaitosten johtajia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kuvernööri · Katso lisää »

Kymenkartanon lääni

Kymenkartanon lääni oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Kymenkartanon lääni · Katso lisää »

Lappeenrannan keisarintalo

Keisari Aleksanteri III saapumassa keisarintaloon ensi kertaa 4. elokuuta 1885. Lappeenrannan keisarintalo eli Fontellin talo oli Lappeenrannan keskustassa sijainnut puutalo, joka toimi vuosina 1885–1917 Venäjän keisarin virallisena residenssinä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lappeenrannan keisarintalo · Katso lisää »

Lähetyskunnan mitali

Lähetyskunnan mitali on kultainen muistomitali, jonka Venäjän keisari Aleksanteri I luovutti Pietarissa vuosina 1808–1809 vierailleen Suomen lähetyskunnan porvaris- ja talonpoikaissäätyä edustaneille jäsenille, palkinto lyötiin Suomen eduskunnan perustamisen muistoksi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lähetyskunnan mitali · Katso lisää »

Leningradin asema

Leningradin asema tai Lokakuun asema (tai Октя́брьский вокзал, Oktjabirski vokzal) on Moskovassa sijaitseva, länteen suuntautuvaa henkilöliikennettä palveleva Venäjän rautateiden rautatieasema.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Leningradin asema · Katso lisää »

Leo Tolstoi

Leo Tolstoi; (9. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1828 Jasnaja Poljana, Tulan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. marraskuuta (J: 7. marraskuuta) 1910 Astapovo, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta) on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Leo Tolstoi · Katso lisää »

Lesja Ukrajinka

Larysa Petrivna Kosatš-Kvitka (kirjailijanimi: Lesja Ukrajinka; 25. helmikuuta (J: 13. helmikuuta) 1871 Novohrad-Volynsky, Volynian kuvernementti - 1. elokuuta (J: 18. heinäkuuta) 1913 Surami, Georgia) oli ukrainalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lesja Ukrajinka · Katso lisää »

Lieven

Lieven-suvun vaakuna. Lieven tai von Lieven (latviaksi: Līvens) on balttilainen aatelissuku.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lieven · Katso lisää »

Lintulan luostari

Sisänäkymä Lintulan luostarin kirkosta. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lintulan luostari · Katso lisää »

Livadijan palatsi

300x300px Livadijan palatsi on palatsikompleksi Livadijan kaupunkityyppisessä taajamassa Jaltan kaupungissa Krimillä Ukrainassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Livadijan palatsi · Katso lisää »

Lornjetti

Lornjetti 1800-luvulta. Portugalilainen kreivitär Sabugosa lornjetin kanssa. Lornjetti on sangattomat silmälasit, jota pidellään kädellä silmien edessä sen sivussa olevan varren avulla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lornjetti · Katso lisää »

Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista

Tämä on luettelo Helsingin yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa pidetyistä maisterien ja tohtorien promootioista Turun Kuninkaallisen Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston ajoilta aina nykypäivään.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista · Katso lisää »

Luettelo kruunusta luopuneista monarkeista

Ranskan keisari Napoleonin abdikaatio. Pedro I:n abdikaatio Tämä on luettelo monarkeista, jotka ovat luopuneet kruunusta eli suorittaneet abdikaation.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo kruunusta luopuneista monarkeista · Katso lisää »

Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä

Tämä on luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo kuuluisista murhatuista ihmisistä · Katso lisää »

Luettelo kuuluisista murhayrityksistä

Tämä on luettelo kuuluisista murhayrityksistä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo kuuluisista murhayrityksistä · Katso lisää »

Luettelo kuuluisista poliittisista murhista

Tämä on luettelo henkilöistä, jotka ovat joutuneet murhatuksi poliittisen syyn takia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo kuuluisista poliittisista murhista · Katso lisää »

Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä

Tämä on aikajärjestyksessä esitetty luettelo kuuluisista henkilöistä, jotka on tuomittu kuolemanrangaistukseen ja joiden rangaistus on pantu täytäntöön.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo kuuluisista teloitetuista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo personaaliunioneista

Tämä on luettelo personaaliunioneista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo personaaliunioneista · Katso lisää »

Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä

Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1796 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo vuonna 1796 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1801 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo vuonna 1801 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1803 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo vuonna 1803 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1899 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo vuonna 1899 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1908 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Luettelo vuonna 1908 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Lyydiläiset

Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Lyydiläiset · Katso lisää »

Maamarsalkka

Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maamarsalkka · Katso lisää »

Maarianhamina

Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maarianhamina · Katso lisää »

Magnus (herttua)

Magnus tai Maunu oli tanskalainen Holsteinin herttua, joka sai Liivinmaan sodan yhteydessä Läänenmaan-Saarenmaan piispan arvon ja territorioita Saarenmaalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Magnus (herttua) · Katso lisää »

Majesteettirikos

Yrjö III loukkauksen kohteena. Pilapiirros vuodelta 1798. Paatiossa.'' Piirros julkaistiin pilalehti ''Fyrenissä'' vuonna 1913. Majesteettirikos (ranskaksi lèse-majesté) on useissa monarkkisissa valtioissa hallitsijaan kohdistuva loukkaus.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Majesteettirikos · Katso lisää »

Maltan ritarikunta

Maltan ritarikunta, virallisesti Jerusalemin Pyhän Johanneksen suvereeni sotilaallinen ja hospitaliittaritarikunta, Rodoksen ja Maltan ritarikunnaksi sanottu (lyh. SMOM), on maailmanlaajuisesti toimiva katolilainen maallikkosääntökunta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maltan ritarikunta · Katso lisää »

Mannerheiminkatu (Naantali)

Mannerheiminkatu on Naantalissa sijaitseva katu, joka oli aikoinaan kaupungin pääkatu ja edelleen Naantalin vanhankaupungin pääkatu.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Mannerheiminkatu (Naantali) · Katso lisää »

Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)

Maria Fjodorovna, alunp. prinsessa Sofia Dorotea Augusta Luise von Württemberg (25. lokakuuta 1759 Stettin Preussin kuningaskunta – 5. marraskuuta 1828 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari Paavali I:n toinen puoliso, keisari Aleksanteri I:n ja keisari Nikolai I:n äiti.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea) · Katso lisää »

Maria Nikolajevna

Suuriruhtinatar Maria Nikolajevna Franz Xaver Winterhalterin maalaamassa muotokuvassa. Maria Nikolajevna (18. elokuuta (J: 6. elokuuta) 1819 Pavlovsk – 21. helmikuuta (J: 9. helmikuuta) 1876 Pietari) oli venäläinen suuriruhtinatar ja keisari Nikolai I:n tytär.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maria Nikolajevna · Katso lisää »

Maria Pavlovna Mecklenburg-Schwerin

Maria Pavlovna ja Vladimir Aleksandrovitš Romanov perheineen 1883. Suuriruhtinatar Maria Pavlovna (14. toukokuuta 1854 Saksa – 6. syyskuuta 1920 Ranska) oli suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitš Romanovin puoliso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maria Pavlovna Mecklenburg-Schwerin · Katso lisää »

Maria Temrjukovna

Iivana Julman kuvakronikassa. Muistomerkki Naltšikissa, Kabardi-Balkarian tasavallan pääkaupungissa. Maria Temrjukovnan sinettisormus. Lautanen, jonka Temrjukovna sai todennäköisesti häälahjakseen. Maria Temrjukovna (1544/1546 - 1./9. syyskuuta 1569) oli kabardiprinsessa ja Venäjän tsaari Iivana IV Julman toinen vaimo.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Maria Temrjukovna · Katso lisää »

Marijinskyi-palatsi

Marijinskyi-palatsi on nykyisin Ukrainan presidentin edustustilana toimiva historiallinen rakennus Kiovan keskustassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Marijinskyi-palatsi · Katso lisää »

Mark Antokolski

Mark Matvejevitš Antokolski (2. marraskuuta (J: 21. lokakuuta) 1843 Vilna – 9. heinäkuuta (J: 26. kesäkuuta) 1902 Bad Homburg vor der Höhe) oli venäläinen kuvanveistäjä, joka on tunnettu teostensa psykologisesta monimutkaisuudesta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Mark Antokolski · Katso lisää »

Matts Kankkonen

Matts Kankkonen, Wladimir Swertschkoffin maalaama muotokuva vuodelta 1856. Kankkosella on kuvassa keisarilta saamansa hopeamitali ja kaksi kivääriä, taustalla Halkokarin varastoja. Matts Gustafsson Kankkonen (1815 – 16. heinäkuuta 1899 Rödsö, Kokkolan maalaiskunta) oli suomalainen, Kokkolan maalaiskunnassa asunut talonpoika ja hylkeenpyytäjä, jolla oli merkittävä osuus Oolannin sodan aikana kesäkuussa 1854 käydyssä Halkokarin kahakassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Matts Kankkonen · Katso lisää »

Meitittely

Meitittely on teitittelyä muistuttava ilmiö, jossa yksikön ensimmäisen persoonan persoonapronomini (suomessa minä) korvataan monikon ensimmäisen persoonan pronominilla (suomessa me).

Uusi!!: Venäjän keisari ja Meitittely · Katso lisää »

Michael Romanoff

Michael Romanoff (alk. Hershel Geguzin, myöh. Harry F. Gerguson; 20. helmikuuta 1890 Liettua – 1. syyskuuta 1971 Los Angeles, Yhdysvallat) oli Yhdysvalloissa emigranttina asunut ravintoloitsija ja näyttelijä, joka omisti Beverly Hillsissä toimineen kuuluisan Romanoff's-ravintolan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Michael Romanoff · Katso lisää »

Mikael Romanov

Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Mikael Romanov · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Mikkeli · Katso lisää »

Mikonkatu (Helsinki)

Yliopistonkatua. Mikonkatu on etelä–pohjoissuuntainen katu Helsingin keskustassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Mikonkatu (Helsinki) · Katso lisää »

Miliisi (poliisi)

border.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Miliisi (poliisi) · Katso lisää »

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »

Mirsaid Sultan-Galijev

Mirsaid Haidargalijevitš Sultan-Galijev (13. heinäkuuta 1892 Ufan kuvernementti – 28. tammikuuta 1940 Moskova) oli tataarilainen bolševikkijohtaja, joka tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa 1920-luvun alussa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Mirsaid Sultan-Galijev · Katso lisää »

Morganaattinen avioliitto

Morganaattinen avioliitto (keskiajan latinasta matrimonium ad morganaticam) on keskiajalla käyttöön otettu avioliiton muoto, jossa kuninkaallisen perheen tai aatelissuvun jäsen avioituu alempaan säätyyn kuuluvan henkilön kanssa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Morganaattinen avioliitto · Katso lisää »

Muntra Musikanter

Muntra Musikanter vuonna 1889. Muntra Musikanter (MM) on suomenruotsalainen mieskuoro, jonka perusti Gösta Sohlström vuonna 1878 aluksi pienempänä kokoonpanona nimellä P. C. eli Petersburgs Concerten.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Muntra Musikanter · Katso lisää »

Narodnikit

Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Narodnikit · Katso lisää »

Narvan taistelu

Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa 20.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Narvan taistelu · Katso lisää »

Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali (Chaniá)

Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali (myös Παναγία Τριμάρτυρη, Panagía Trimártyri) eli Chanián katedraali (Μητροπολιτικός Ναός Χανίων, Mitropolitikós Naós Chaníon) on ortodoksinen kirkko Chanián kaupungissa Kreetan saarella Kreikassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali (Chaniá) · Katso lisää »

Neuvostoliiton historia

Neuvostoliitto oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan raunioille perustettu sosialistinen valtio.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Neuvostoliiton historia · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nicolay

Nicolay on sammunut venäläinen aatelissuku, joka kuuluu vapaaherrallisena myös Suomen aateliin.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nicolay · Katso lisää »

Nikolai Baturin

Nikolai Baturin (5. elokuuta 1936 Arumetsan kylä, Suislepan kunta, Viljandimaa, Viro – 16. toukokuuta 2019 Tallinna, Viro)) oli virolainen kirjailija. Hän loi monipuolisen tuotannon, johon kuuluu muun muassa romaaneja, runokokoelmia ja näytelmiä. Hänen kirjallisuutensa on tullut tunnetuksi myös valkokankaalta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nikolai Baturin · Katso lisää »

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nikolai I · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nikolai II · Katso lisää »

Nikolai Konstantinovitš Romanov

Suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitš Romanov (1850-1918), noin vuonna 1870 Suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitš Romanov (ven. Николай Константинович) (2. helmikuuta 1850 Pietari, Venäjän keisarikunta – 14. tammikuuta 1918 Taškent, Venäjän Turkestan (nyk. Uzbekistan), oli venäläinen aatelinen, tutkimusmatkailija, liikemies ja kastelujärjestelmien kehittäjä. Nikolai Konstantinovitš oli lahjakas upseeri ja parantumaton naistenmies. Hänellä oli suhde huonomaineisen amerikkalaisen tanssijattaren Fanny Learin kanssa. Vuonna 1874 suuriruhtinas Nikolai Konstantinovitš Romanov aiheutti skandaalin: hänet julistettiin mielenvikaiseksi ja karkotettiin pysyvästi Pietarista perheikonista varastettujen timanttien vuoksi ensin Vladimirin kuvernementtiin, Umaniin, Tyvroviin lähellä Vinnitsaa, Orenburgiin ja sen jälkeen Aleksanteri III:n aikana vielä kauemmaksi Keski-Aasiaan Samaraan, Turkestaniin ja vuonna 1881 Taškentiin.Manajev, Georgi.: Russia Beyond the Headlines. 8.8.2018. Hän kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa uudelle keisarille, mikä aiheutti uuden skandaalin. Hän kävi Pietarissa lapsenlapsensa kastajaisissa vasta helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917, kun keisarillinen valvontakoneisto oli lakannut toimimasta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nikolai Konstantinovitš Romanov · Katso lisää »

Nikolai Prževalski

Nikolai Prževalski Nikolai Mihailovitš Prževalski (12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1839 Smolensk – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1888 Karakul) oli venäläinen maantieteilijä ja tutkimusmatkailija.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nikolai Prževalski · Katso lisää »

Nomenklatuura

Nomenklatuura (taustalla 'nimilista') oli vallanpitäjien joukko Neuvostoliitossa ja muissa sosialistissa valtioissa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nomenklatuura · Katso lisää »

Nummen seurakunta

Nummen seurakunta (ruots. Nummis församling) on entinen suomalainen evankelis-luterilainen seurakunta Nummella, Uudellamaalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nummen seurakunta · Katso lisää »

Nuorsuomalainen Puolue

Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »

Oi Herra, korkein valtiaamme

Oi Herra, korkein valtiaamme (tunnetaan myös nimillä Oi herra siunaa Suomen kansaa ja Vanha isänmaan virsi) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1986 käyttöönottaman virsikirjan virsi numero 579.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Oi Herra, korkein valtiaamme · Katso lisää »

Oikeustaistelu

Oikeustaistelu voi tarkoittaa kansannousua muistuttavaa toimintaa lakeihin perustuvan yhteiskuntajärjestyksen palauttamiseksi tai oikeudenmukaisten, välttämättömiksi katsottujen oikeuksien takaamiseksi oikeusalamaisille.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Oikeustaistelu · Katso lisää »

Oldenburgin herttuakunta

Oldenburgin herttuakunta oli valtio nykyisen Saksan luoteisosassa vuosina 1774–1810.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Oldenburgin herttuakunta · Katso lisää »

Opritšnina

Opritšnina-alueet eri ajankohtina. Opritšnina oli nimitys alueille, jotka Venäjän tsaari Iivana IV Julma erotti muusta Venäjästä suoraan oman henkilökohtaisen hallintonsa alaisiksi vuosina 1565–1572.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Opritšnina · Katso lisää »

Optinen lennätin

Optinen lennätin lähellä Ranskan Savernea. Optinen lennätin oli sähköisen lennättimen edeltäjä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Optinen lennätin · Katso lisää »

Oranienbaumin palatsi

Oranienbaumin suuri palatsi. Katariina II:n Mäenlaskupaviljonki. Kartta Oranienbaumin palatsialueesta. Numero 1 on Suuri palatsi ja numero 5 Pietari III:n palatsi. Oranienbaumin palatsi on Venäjän Lomonosovissa (ent. Oranienbaum) Pietarin esikaupunkialueella sijaitseva entinen Venäjän keisariperheen palatsialue, johon kuuluu useita rakennuksia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Oranienbaumin palatsi · Katso lisää »

Otto Carl Rehbinder

Otto Carl Rehbinder (1860-luvun alku) Otto Carl Rehbinder (27. huhtikuuta 1797 Rautalampi – 13. tammikuuta 1873 Hämeenlinna) oli suomalainen salaneuvos, Venäjän armeijan eversti ja Hämeen läänin kuvernööri (1841–1862).

Uusi!!: Venäjän keisari ja Otto Carl Rehbinder · Katso lisää »

Otto Immanuel Colliander

Otto Immanuel Colliander (9. huhtikuuta 1848 Valkeala – 17. joulukuuta 1924 Savonlinna) oli käytännöllisen teologian professori 1883–1897, silloisen Kuopion hiippakunnan (josta myöhemmin tuli Oulun hiippakunta) piispa 1897–1899 ja Savonlinnan hiippakunnan (myöhemmin Viipurin ja Mikkelin hiippakunta) piispa 1899–1924.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Otto Immanuel Colliander · Katso lisää »

Paavali Fredrik

Suurherttua Paavali Fredrik Paavali Fredrik (15. syyskuuta 1800 – 7. maaliskuuta 1842) oli Mecklenburg-Schwerinin suurherttua vuosina 1837–1842.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Paavali Fredrik · Katso lisää »

Paavali I

Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Paavali I · Katso lisää »

Pariisin rauha (1856)

250px Pariisin rauha allekirjoittiin 30.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pariisin rauha (1856) · Katso lisää »

Parlamentin hajottaminen

Parlamentin hajottaminen tarkoittaa, että parlamentin työskentely keskeytetään kesken vaalikauden ja järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Parlamentin hajottaminen · Katso lisää »

Parolannummi

Parolannummen harjoituskenttää nähtynä alueen kaakkoislaidalta. Andreas Fornander: ''Parolan leijona'' (1868). Panssarimuseo. Parolannummi on entisen Nummen kylän ympäristössä sijaitseva alue Hattulan eteläosassa lähellä kunnan keskusta Parolaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Parolannummi · Katso lisää »

Pavel Aleksandrovitš Romanov

Suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš Romanov (1860 – 1919) oli Venäjän keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan nuorin lapsi, kuudes poika.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pavel Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Peltipurkkikatedraali

Serafim ja Peltipurkkikatedraali Peltipurkkikatedraali tai ukrainaksi Bliašana Katedra oli Pohjois-Amerikan ensimmäinen itsenäinen ukrainalainen kirkko.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Peltipurkkikatedraali · Katso lisää »

Perustuslailliset

Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Perustuslailliset · Katso lisää »

Peter Ustinov

Peter Ustinov vuonna 1973. Peter Alexander Ustinov (alun perin Peter Alexander von Ustinow, 16. huhtikuuta 1921 Lontoo – 28. maaliskuuta 2004 Genolier, Vaud, Sveitsi), Sir, oli brittiläinen näyttelijä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Peter Ustinov · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Petsamo · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietari II (Venäjä)

Pietari II (23. lokakuuta (J: 12. joulukuuta) 1715 – 29. tammikuuta (J: 18. tammikuuta) 1730) oli Venäjän keisari vuosina 1727–1730.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pietari II (Venäjä) · Katso lisää »

Pietari III (Venäjä)

Pietari III, Aleksei Petrovits Antropov 1753 Pietari III (21. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1728 Kiel, Holstein-Gottorp – 17. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1762 Ropsunhovi, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari tammikuusta heinäkuuhun 1762 ja sitä ennen Holstein-Gottorpin herttua nimellä Karl Peter Ulrich vuosina 1739–1762.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pietari III (Venäjä) · Katso lisää »

Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna)

Pietari Suuren muistopatsas oli Venäjän keisari Pietari Suuren patsas nykyisellä Vapaudenaukiolla Tallinnassa, Virossa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna) · Katso lisää »

Pietari Suuren patsas (Viipuri)

Pietari Suuren patsas on pronssiveistos Pietarinpuistossa Viipurissa, Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pietari Suuren patsas (Viipuri) · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Piikkiön rautatieasema

Piikkiön rautatieasema on rantaradalla Kaarinan kaupungin Piikkiön taajamassa sijaitseva rautatieliikennepaikka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Piikkiön rautatieasema · Katso lisää »

Pjotr Jeršov

Pjotr Jeršov n. 1850-luvulla Pjotr Pavlovitš Jeršov, (6. maaliskuuta (J: 22. helmikuuta) 1815 Bezrukovon kylä, Išimin piirikunta, Tobolskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta — 30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1869 Tobolsk, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pjotr Jeršov · Katso lisää »

Pjotr Nikolajevitš Romanov

Pjotr Nikolajevitš Romanov Suuriruhtinas Pjotr Nikolajevitš Romanov (10. tammikuuta 1864 Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. tammikuuta 1931 Antibes, Ranska) oli venäläinen aatelismies ja keisari Nikolai I:n pojanpoika.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pjotr Nikolajevitš Romanov · Katso lisää »

Poliittisten rangaistusvankien talo

Poliittisten rangaistusvankien talo Poliittisten rangaistusvankien talo on vuosina 1929–1933 rakennettu konstruktivistisen rakennustaiteen muistomerkki Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Poliittisten rangaistusvankien talo · Katso lisää »

Porvoon historia

Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Porvoon historia · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivät

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivien muistomitali

Porvoon valtiopäivien muistomitali on hopeinen muistomitali, jonka Venäjän keisari Aleksanteri I luovutti vuoden 1809 Porvoon valtiopäiville osallistuneille Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajille.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Porvoon valtiopäivien muistomitali · Katso lisää »

Pro Finlandia (adressi)

Kulttuuriadressin ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Alhaalla vasemmalla tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin allekirjoitus. Hän kuului myös kuusihenkiseen valtuuskuntaan, jonka tuli toimittaa adressi keisarille. Pro Finlandia -adressi eli Kulttuuriadressi tai Eurooppalainen adressi oli vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu adressi, jossa otettiin kantaa helmikuun manifestia vastaan ja pyydettiin keisaria säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja asema.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pro Finlandia (adressi) · Katso lisää »

Puškin (kaupunki)

Puškinin kaupunki Pietarin kartalla. Puškin on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Puškin (kaupunki) · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Puola · Katso lisää »

Puolan aluemuutokset

Puolan rajoissa vuosina 1000, 1569, 1939 ja 1945 tapahtuneet muutokset. Puolan aluemuutokset tarkoittaa Puolan valtionrajoissa ajan saatossa tapahtuneita muutoksia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Puolan aluemuutokset · Katso lisää »

Puolan historia

Puolan historia tarkoittaa nykyiseen Puolan valtioon tai sen edeltäjävaltioihin kuuluneiden alueiden historiaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Puolan historia · Katso lisää »

Puolan kuningaskunta

Puolan kuningaskunta oli Puolan valtion virallisena nimenä keskiajalta vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Puolan kuningaskunta · Katso lisää »

Pyhä allianssi

Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pyhä allianssi · Katso lisää »

Pyhän Annan kruunu

Haminan portti Pyhän Annan kruunun länsireunalla, taustalla Viipurin linna Pyhän Annan kruunu on venäläisten 1700-luvulla rakentama linnoitus Viipurin Linnasaaren edustalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pyhän Annan kruunu · Katso lisää »

Pyhän Panteleimonin luostari

Pyhän Panteleimonin luostari eli Rossikon (Ρωσικό, Rosikó) on ortodoksinen luostari Athoksen autonomisessa luostaritasavallassa Kreikassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pyhän Panteleimonin luostari · Katso lisää »

Pyynikintori

Pyynikintori (vuosina 1897–1927 Aleksanterintori, nimetty Venäjän keisari Aleksanteri II:n mukaan, ennen vuotta 1897 Pyynikentori) tuttavallisesti Plassi on Tampereen Pyynikinrinteellä sijaitseva entinen kauppapaikka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Pyynikintori · Katso lisää »

Rauhoitusreskripti

Rauhoitusreskripti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n vuonna 1891 antama Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut käskykirje.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Rauhoitusreskripti · Katso lisää »

Rekolan historia

Rekola on Vantaan Koivukylän suuralueella sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa, jolla on pitkä historia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Rekolan historia · Katso lisää »

Riihimäki–Pietari-rata

Riihimäki–Pietari-radan loppupäässä oleva Suomen asema Pietarissa, Venäjällä. Riihimäki–Pietari-rata, jota kutsutaan usein lyhyesti nimellä Pietarin rata, on Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin kulkeva rautatie.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Riihimäki–Pietari-rata · Katso lisää »

Ristipistomuna

Ristipistomuna eli Mosaiikkimuna on Alma Pihlin suunnittelema Fabergén pääsiäismuna, joka tehtiin Venäjän keisari Nikolai II:n tilauksesta keisarinna Aleksandra Fjodorovnan pääsiäislahjaksi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ristipistomuna · Katso lisää »

Robert Hermanson

Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Robert Hermanson · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »

Romanovin perheen murha

Romanovin perheen murha tapahtui 17.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Romanovin perheen murha · Katso lisää »

Rostislav Aleksandrovitš Romanov

Rostislav Aleksandrovitš Romanov Ruhtinas Rostislav Aleksandrovitš Romanov (2. marraskuuta 1902 – 31. heinäkuuta, 1978) oli venäläissyntyinen aatelinen ja suurruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan ja suurruhtinas Aleksander Mihailovitš Romanovin poika.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Rostislav Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »

Rurik

Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Rurik · Katso lisää »

Samuel Werner von Troil

Samuel Werner von Troil (14. helmikuuta 1833 Nousiainen – 27. huhtikuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen senaattori, pankinjohtaja, tilanomistaja ja vapaaherra, joka toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli Suomen suuriruhtinaskunnan ”pääministerinä” vuosina 1885–1891 sekä neljästi säätyvaltiopäivien maamarsalkkana.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Samuel Werner von Troil · Katso lisää »

Säätytalo

Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Säätytalo · Katso lisää »

Senaatin oikeusosasto

Kuvassa Mechelinin senaatti ensimmäisessä istunnossaan 1905. Suomen senaatin oikeusosasto (vuoteen 1816 hallituskonseljin oikeusosasto) oli vuosina 1809–1918 Suomen ylin oikeusaste.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Senaatin oikeusosasto · Katso lisää »

Shunzhi

Qing Shunzhi (15. maaliskuuta 1638 – 5. helmikuuta 1661) oli mantšulaisen Qing-dynastian kolmas hallitsija ja ensimmäinen tähän sukuun kuuluva Kiinan keisari vuosina 1644–1661.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Shunzhi · Katso lisää »

Simon Affleck

Simon Affleck eli Simo Hurtta (noin 1660 Narva – 9. toukokuuta 1725 Pielisjärvi) oli Suomessa toiminut ruotsalainen veronvuokraaja eli arrendaattori, joka muistetaan suomalaisessa kansanperinteessä säälimättömänä ja julmana.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Simon Affleck · Katso lisää »

Siperiaan karkottaminen

Venäläisten vuonna 1863 kukistaman Puolan tammikuun kansannousun johdosta karkotettuja puolalaisia pysähtyneenä matkallaan Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin maalaus ''Hyvästit Euroopalle''. Siperiaan karkottaminen on Venäjällä jo tsaarinvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Siperiaan karkottaminen · Katso lisää »

Siversovin kanava

Siversovin kanavan alkupää Olhavanjoelta päin Rurikinlinna Ilmajärveltä nähtynä Siversovin kanava on purjehduskelpoinen kanava Novgorodissa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Siversovin kanava · Katso lisää »

Sodankylän kirkko

Sodankylän kirkko on vihitty käyttöön 27. lokakuuta 1859.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Sodankylän kirkko · Katso lisää »

Sodankylän vanha kirkko

Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Sodankylän vanha kirkko · Katso lisää »

Sofia Lovisa Ramsay

Sofia Lovisa Ramsay (21. tammikuuta 1754 Porvoon pitäjä – 30. syyskuuta 1816 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen aatelinen ja kartanonomistaja, joka toimi innoittajana J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runolle ”Matkamiehen näky”.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Sofia Lovisa Ramsay · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Sortovuodet · Katso lisää »

Standard (keisarillinen huvialus)

''Standard'' Sevastopolin satamassa 1914. S/S Standart oli Venäjän keisari Nikolai II:n huvialus.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Standard (keisarillinen huvialus) · Katso lisää »

Suomen asiain komitea

Suomen asiain komitea oli valmistelukunta, joka ministerivaltiosihteerin apuna käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi meneviä Suomen suuriruhtinaskunnan asioita vuosina 1811–1826 ja 1857–1891.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen asiain komitea · Katso lisää »

Suomen asiain neuvottelukunta

Suomen asiain neuvottelukunta oli Venäjän keisarikunnan ministerineuvoston eli Venäjän hallituksen yhteydessä vuosina 1907–1917 toiminut komitea, joka valmisteli Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeneita asioita.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen asiain neuvottelukunta · Katso lisää »

Suomen äänioikeuden historia

Suomen äänioikeuden historia alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen äänioikeuden historia · Katso lisää »

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia on kristinuskon historiaa Suomessa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen itsenäisyyspäivä · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen kielipolitiikka

Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »

Suomen kirkkoarkkitehtuuri

basilika.Hiekkanen s. 193. Suomen kirkkorakennuksia alettiin rakentaa kristinuskon levittyä Suomeen.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen kirkkoarkkitehtuuri · Katso lisää »

Suomen läänit

Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen läänit · Katso lisää »

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille

Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille (Suomen lähetyskunnan protokollakirjat) ovat Pietarissa Suomen sodan aikana talvella 1808–1809 Suomen lähetyskunnan laatimia, Suomen autonomista itsehallintoa käsitteleviä perustusasiakirjoja, joista tärkeimmät ovat kaksi Venäjän keisari Aleksanteri I:lle osoitettua muistiota. Molemmat muistiot luonnosteli lähetyskunnan puheenjohtaja Carl Erik Mannerheim. Lähetyskunnan pohjaesitykset muodostivat Suomen läänien itsehallinnollisen autonomian esitetyssä muodossaan, sillä Porvoon valtiopäiväedustajilla ei ollut esitys eikä päätöksentekovaltaa, Suomen käynnissä olevan sodan vuoksi, joka rajasi pois tämän oikeuden. Tällöin lähetyskunnan esitykset jäivät Suomen ensimmäiseksi peruskirjaksi. Kaikki keisarille osoitetut puheet, muistiot ja muut asiakirjat tarkastettiin lähetyskunnan yhteisissä kokouksissa Jussila 2004, s. 58–60..

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen lähetyskunnan esitykset ja kirjeet keisarille · Katso lisää »

Suomen lähetyskunta

Suomen lähetyskunta oli Suomen neljää säätyä edustanut vapaaherra Carl Erik Mannerheimin johtama diplomaattinen neuvottelukunta, joka määrättiin marraskuussa 1808 matkustamaan Suomen vallanneen Venäjän keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin Suomen sodan aikana.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen lähetyskunta · Katso lisää »

Suomen päärata

ratakilometrit mitataan. Päärataa Helsingin Oulunkylän kohdalla. Oulun rautatieasema, radan päätepiste. Suomen rautateiden keskinen päärata (ruots. stambanan) kulkee Suomen poikki etelä–pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen päärata · Katso lisää »

Suomen Rautatiemuseo

Jan-Eric Nyströmin rakentama 1:8 mittakaavan Vr1 live steam -veturi Suomen Rautatiemuseon piharadalla. Naisille tarkoitetun odotushuoneen interiööri. Suomen Rautatiemuseo on Hyvinkäällä sijaitseva rautatieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen Rautatiemuseo · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen sisällissodan aikajana

Vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan liittyviä tapahtumia luettelomuodossa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen sisällissodan aikajana · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan armeija

Suomen suuriruhtinaskunnalla oli vuosina 1812–1905 erilaisia omia joukko-osastoja.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinaskunnan armeija · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen valtiopäivät

Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen valtiopäivät · Katso lisää »

Suomen valtiosihteerinvirasto

Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »

Suomi 1920-luvulla

Suomi oli 1920-luvulla runsaan kolmen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta ja nuori itsenäinen tasavalta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suomi 1920-luvulla · Katso lisää »

Suostuntaesitys

Suostuntaesitys oli Venäjän keisarin tekemä esitys Suomen eduskunnalle, jotta eduskunta myöntyisi ja säätäisi tietyksi ajaksi veron (suostuntavero).

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suostuntaesitys · Katso lisää »

Suuri adressi

Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Suuri adressi · Katso lisää »

Talvipalatsi

Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Talvipalatsi · Katso lisää »

Tapaaminen Turussa 1812

Tapaaminen Turussa 1812. Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Tapaaminen Turussa 1812 · Katso lisää »

Täyssinän rauha

Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Täyssinän rauha · Katso lisää »

Tee

Kupillinen ensimmäisen sadon Darjeeling-teetä. Oolong-teetä hautumassa gaiwanissa. Tee on teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä uuttamalla valmistettava juoma.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Tee · Katso lisää »

Teologisen tiedekunnan promootio

Keskiaikaisessa yliopistossa teologinen tiedekunta oli korkein tiedekunta, koska se opetti Raamattua, kanonista oikeutta ja oli siten lähimpänä Jumalaa, josta skolastiikan oppien mukaisesti kaiken katsottiin juontuvan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Teologisen tiedekunnan promootio · Katso lisää »

Toinen sortokausi

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Toinen sortokausi · Katso lisää »

Tornio

Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Tornio · Katso lisää »

Tsaari

Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Tsaari · Katso lisää »

Tsesarevitš

Tsesarevitšin keisarillinen standaari. Tsesarevitš oli Venäjän keisarin vanhimman pojan ja kruununperillisen arvonimi.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Tsesarevitš · Katso lisää »

Ukrainan kansantasavalta

Ukrainan kansantasavalta oli Ukrainan itsenäiseksi 22. tammikuuta 1918 julistettu tasavalta, joka käsitti periaatteessa Ukrainan lukuun ottamatta Länsi-Ukrainan kansantasavallan aluetta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ukrainan kansantasavalta · Katso lisää »

Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija

Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija (tunnettu myös nimillä Mahnolaiset ja Musta armeija) oli Venäjän sisällissodan ja Ukrainan itsenäisyyssodan aikana vuosina 1918–1921 toiminut anarkistinen armeija.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeija · Katso lisää »

Valapaton tulva

Vedenkorkeus Valapaton tulvan aikaan hakattuna kallioon Olavinlinnan alapuolella. Kuva otettu 3. syyskuuta 2016, ja vertailukohtana on vallitseva vedenkorkeus. Kallioon hakattu päivämäärä, yksityiskohta ylemmästä kuvasta. Valapaton tulva tai Valarikon tulva oli Suomessa keväällä 1899 sattunut suurtulva.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Valapaton tulva · Katso lisää »

Valkoinen kreivitär

Valkoinen kreivitär (The White Countess) on James Ivoryn ohjaama draamaelokuva vuodelta 2005.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Valkoinen kreivitär · Katso lisää »

Valtakunnankreivi

Valtakunnankreivi oli kreivin arvonimi ja asema, joita Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta myönsi loppuunsa, vuoteen 1806 asti.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Valtakunnankreivi · Katso lisää »

Valtalaki

Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Valtalaki · Katso lisää »

Valtiollinen protokolla

Valtiollinen protokolla on valtion politiikassa käyttämä arvojärjestys.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Valtiollinen protokolla · Katso lisää »

Vanha Suomi

Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vanha Suomi · Katso lisää »

Vantaan masuuni

Vantaan masuuni toimi Helsingin maalaiskunnassa Vantaankosken länsirannalla vuosina 1837–1907.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vantaan masuuni · Katso lisää »

Vapaamuurarit Ruotsissa

Göteborgissa Ruotsin vapaamuurarit ovat olleet aktiivisia maassa 1700-luvulta alkaen, ja tämä on osaltaan myötävaikuttanut myös liikkeen leviämiseen Suomessa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vapaamuurarit Ruotsissa · Katso lisää »

Vapauttajatsaarin monumentti

Vapauttajatsaarin monumentti (Pametnik na Tsar Osvoboditel) on italialaisen kuvanveistäjän Arnoldo Zocchin suunnittelema ratsastajapatsas Bulgarian pääkaupungin Sofian keskustassa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vapauttajatsaarin monumentti · Katso lisää »

Vapautusliitto

Vapautusliitto oli Venäjän tsaarinvaltaa vastustanut salainen yhteenliittymä, johon kuului useita aatelishenkilöitä kuten ruhtinaat Pjotr Dolgorukov, Dmitsi Šahovskoi ja Nikolai Lvov, tiedemiehiä kuten taloustieteilijä Pjotr Struve ja oikeustieteilijä Sergei Muromtsev sekä historioitsija ja myöhemmin perustuslaillisdemokraattisen puolueen johtaja Pavel Miljukov.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vapautusliitto · Katso lisää »

Varsova

Varsova on Puolan pääkaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Varsova · Katso lisää »

Veikselin aluepiiri

Veikselin aluepiiri tai Veikselin maakunnat oli vuosina 1867–1915 Venäjään kuulunut alue, joka käsitti nykyisen Puolan keskeisimmät osat.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Veikselin aluepiiri · Katso lisää »

Venäjän hallitsijat

Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Venäjän hallitsijat · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen kruunu

Kruunusta valmistettu moderni replika Venäjän keisarillinen kruunu (ven. Императорская Корона России, Imperatorskaja Korona Rossii) on Venäjän keisarien käyttämä kruunu.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Venäjän keisarillinen kruunu · Katso lisää »

Venäjän vallankumous

Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1710–1711)

Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »

Venäläinen uusivuosi

Uudenvuodenkuusi Moskovan Punaisella torilla 2007/2008 Venäläinen uusivuosi on vuodenvaihteen juhla- ja vapaapäivien jakso Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Venäläinen uusivuosi · Katso lisää »

Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha

Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha, sittemmin suuriruhtinatar Viktoria Fjodorovna (25. marraskuuta 1876 Attard, Malta – 2. maaliskuuta 1936 Amorbach, Saksa) oli suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanovin puoliso.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha · Katso lisää »

Vienanmeren–Itämeren kanava

Kanava ja sen jatkoyhteys Itämereen. Vienanmeren–Itämeren kanava eli Vienanmeren kanava on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vienanmeren–Itämeren kanava · Katso lisää »

Viipurin historia

Viipurin lippu. Viipurin historia alkaa vuodesta 1293 Viipurin linnan perustamisen aikaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Viipurin historia · Katso lisää »

Viipurin sopimus

Viipurin sopimus oli heinäkuussa 1609 allekirjoitettu sopimus, jossa Venäjän tsaari Vasili Šuiski pyysi ruotsalaisia apuun vastatsaaria, Vale-Dmitri II:a vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Viipurin sopimus · Katso lisää »

Viktor Kingissepp

Viktor Kingissepp (12. maaliskuuta 1888 Kaarma – 4. toukokuuta 1922 Tallinna) oli virolainen bolševikki.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Viktor Kingissepp · Katso lisää »

Vilhelm I (Württemberg)

Vilhelm I (27. syyskuuta 1781 Lüben, Sleesia – 25. kesäkuuta 1864 Stuttgart) oli Württembergin kuningas vuosina 1816–1864.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vilhelm I (Württemberg) · Katso lisää »

Virolahden VPK

Virolahden VPK:n vaakuna Virolahden vapaaehtoinen palokunta ry (VPK) on perustettu 9.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Virolahden VPK · Katso lisää »

Vjatšeslav von Plehwe

Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vjatšeslav von Plehwe · Katso lisää »

Vladislav IV Vaasa

Vladislav IV Vaasa eli Ladislaus Puolalainen, (9. kesäkuuta 1595 Krakova – 20. toukokuuta 1648 Merkinė) oli Puola-Liettuan kuningas 8.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vladislav IV Vaasa · Katso lisää »

Vuoden 1772 hallitusmuoto

Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »

Vuoden 1812 Turun tapaaminen

Vuoden 1812 Turun tapaaminen viittaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan kohtaamiseen Turussa vuonna 1812.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vuoden 1812 Turun tapaaminen · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Vyšni Volotšokin vesitie

Olhavanjoen vesistö. Ilmajärveltä vesitie oikealle pitkin Mustajokea ja Vyšni Volotšokin ohitse Sulkujärjestelmän jäänteitä kanavassa Novgorodin alueella Vyšni Volotšokin vesitie (ven. Вышневолоцкая водная система) yhdistää Itämeren ja Kaspianmeren vesistöt toisiinsa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Vyšni Volotšokin vesitie · Katso lisää »

Yksisarvinen

Neito ja yksisarvinen. Domenico Zampieri, n. 1602. Yksisarvinen on taruolento, joka kuvataan tavallisesti joko sirona valkeana hevosena tai nuorena vuohena, jolla on kierteinen sarvi keskellä otsaa.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Yksisarvinen · Katso lisää »

Yliopiston almanakka

Yliopiston almanakka, joka on tunnettu myös nimellä kansanalmanakka, on Helsingin yliopiston almanakka­toimiston vuosittain julkaisema almanakka.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Yliopiston almanakka · Katso lisää »

Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille

Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille on ukrainalaisen taidemaalarin Ilja Repinin öljyvärimaalaus.

Uusi!!: Venäjän keisari ja Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille · Katso lisää »

1. marraskuuta

1.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1. marraskuuta · Katso lisää »

13. maaliskuuta

13.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 13. maaliskuuta · Katso lisää »

15. helmikuuta

15.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 15. helmikuuta · Katso lisää »

17. heinäkuuta

17.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 17. heinäkuuta · Katso lisää »

1777

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1777 · Katso lisää »

1796

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1796 · Katso lisää »

18. toukokuuta

18.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 18. toukokuuta · Katso lisää »

1855

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1855 · Katso lisää »

1866

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1866 · Katso lisää »

1903

Vuosi 1903 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1903 · Katso lisää »

1904

Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1904 · Katso lisää »

1905

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1905 · Katso lisää »

1906

Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1906 · Katso lisää »

1907

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1907 · Katso lisää »

1915

Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1915 · Katso lisää »

1917

Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1917 · Katso lisää »

1918

Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 1918 · Katso lisää »

2. toukokuuta

2.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 2. toukokuuta · Katso lisää »

23. lokakuuta

23.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 23. lokakuuta · Katso lisää »

23. maaliskuuta

23.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 23. maaliskuuta · Katso lisää »

29. heinäkuuta

29.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 29. heinäkuuta · Katso lisää »

29. maaliskuuta

29.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 29. maaliskuuta · Katso lisää »

3. maaliskuuta

3.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 3. maaliskuuta · Katso lisää »

3. marraskuuta

3.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 3. marraskuuta · Katso lisää »

6. heinäkuuta

6.

Uusi!!: Venäjän keisari ja 6. heinäkuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Venäjän tsaari.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat