Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
154 suhteet: Aaltolevy (optiikka), Advektio, Antikommutatiivisuus, Bla (ohjelmointikieli), Bra-ket-merkintätapa, Brakistokroni, Bravais’n hila, Christoffelin symboli, Coriolis-ilmiö, Coulombin laki, Differentiaali- ja integraalilaskenta, Diffraktio, Einsteinin summaussääntö, Eksentrisyys, Elastisuus, Elementtimenetelmä, Euklidinen avaruus, Funktion toispuoleinen raja-arvo, Geometrinen konstruktiotehtävä, Gramin–Schmidtin ortogonalisoimismenetelmä, Hiukkasnopeus, Hullu Haihattelija, I, Impulssi, Integrointi moniulotteisessa avaruudessa, Isotropia, Itseisarvo, Itseorganisoituva kartta, Jakosuhdevektori, James Clerk Maxwell, Jana (geometria), Joukko, Kaksiulotteisuus, Kannanvaihto, Kanootti, Kanta (lineaarialgebra), Käänteishila, Kenttä (fysiikka), Kenttä (matematiikka), Kerroin, Kiihtyvyys, Kohtisuora, Kolmio, Kompleksiluku, Komponentti, Kosinilause, Kosmidi, Kovarianssi, Kulmataajuus, Kvaternio, ..., Laivanupotus, Laskutoimitus, Lien ryhmä, Lieriö, Liikemäärä, Liitännäisyys, Lineaarialgebra, Lineaarikombinaatio, Lineaarinen riippumattomuus, Luettelo matemaattisista merkeistä, Lukio Suomessa, Magneettikentän voimakkuus, Magneettinen momentti, Magneettivuon tiheys, Magnetismi, Matematiikka, Mathcad, Matriisi, Minkowskin avaruus, Nabla, Navierin–Stokesin yhtälöt, Neliömuoto, Neliliikemäärä, Nelinopeus, Neliulotteisuus, Nelivektori, Neutraalialkio, Nopeus, Nopeuspotentiaali, Normaali (matematiikka), Normi (matematiikka), Normiavaruus, Nostovoimakeskiö, Oikean käden sääntö, Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus, Operaattori (matematiikka), Osittaisintegrointi, Osoitin, Paikkavektori, Painopiste, Painovoima, Pariteetti (fysiikka), Paul Dirac, Permutaatiomatriisi, Petrofysiikka, Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica, Piirre, Pinta-alavektori, Pintaintegraali, Piste (geometria), Pistetulo, Pseudovektori, Pyörimismäärä, R (ohjelmointikieli), Rata-arvo, Reaalinen projektiivinen taso, Resultantti, Ristitulo, Samansuuntaisuus, Satunnaiskenttä, Säteisliike, Sirkumfleksi, Sironta, Sisätuloavaruus, Skalaari, Skalaarifunktio, Skalaarikenttä, Suora, Suunnattu derivaatta, Suunnattu jana, Suunnikas, Suuntaissärmiö, Suure, SystemC, Taajuusresoluutio, Tasainen liike, Tasaisesti kiihtyvä liike, Taso, Tason yhtenevyyskuvaus, Taulukko (tietorakenne), Törmäys, Tensori, TI-86, Tilastollinen tunnusluku, Translaatio (matematiikka), Transpoosi, Tukivektorikone, Uusi matematiikka, Vaihdannaisuus, Vapaakappalekuva, Vastakkaissuuntaisuus, Vektori (täsmennyssivu), Vektorianalyysi, Vektoriavaruus, Vektorikenttä, Voima (fysiikka), Voiman momentti, Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia, Yhdensuuntaisuus, Yhteenlasku, Yksikkövektori, Yleistetty lineaarinen malli, Ympyräliike, 3D-grafiikka. Laajenna indeksi (104 lisää) »
Aaltolevy (optiikka)
Yhdistetty kenttä Aaltolevyyn saapuva lineaarisesti polaroitunut valo voidaan jakaa kahdeksi aalloksi, joista toinen on aaltolevyn optisen akselin suuntainen, toinen sitä vastaan kohtisuorassa. Levyssä optisen akselin suuntainen, ''paralleelinen'' aalto etenee hiukan hitaammin kuin sitä vastaan kohtisuora, ''perpendikulaarinen'' aalto. Levyn toisella puolella paralleelinen aalto on tasan puolen aallonpituuden verran jäljessä perpendikulaarisesta, ja tuloksena on alkuperäisen polarisaatiotilan peilikuva levyn optisen akselin suhteen. Aaltolevy on optinen laite, joka muuttaa sen läpi kulkevan valon polarisaatiotilaa.
Uusi!!: Vektori ja Aaltolevy (optiikka) · Katso lisää »
Advektio
Advektio on skalaarisen, säilyvän suureen siirtymistä vektorikentässä.
Uusi!!: Vektori ja Advektio · Katso lisää »
Antikommutatiivisuus
Kahden vektorin ristitulo on antikommutatiivinen. Binäärioperaatio on antikommutatiivinen tai antikommutoiva, jos alkioiden operointijärjestyksen vaihtaminen muuttaa operaation tuloksen käänteisalkiokseen.
Uusi!!: Vektori ja Antikommutatiivisuus · Katso lisää »
Bla (ohjelmointikieli)
Bla on Wouter van Oortmerssenin 1996 kehittämä yleiskäyttöinen ohjelmointikieli.
Uusi!!: Vektori ja Bla (ohjelmointikieli) · Katso lisää »
Bra-ket-merkintätapa
Merkintätavan kehittäjä Paul Dirac. Bra-ket-merkintätapa eli Diracin merkintä on Paul Diracin kehittämä merkintätapa, jolla kuvataan kvanttimekaanisia tiloja.
Uusi!!: Vektori ja Bra-ket-merkintätapa · Katso lisää »
Brakistokroni
jana tai janojen yhdistelmä vaan sykloidi. Fysiikassa ja matematiikassa brakistokroni (kreikk. βράχιστος χρόνος (brákhistos khrónos), lyhyin aika) on tason käyrä, jota pitkin liikkuva kappale kulkee kahden pisteen välisen matkan lyhyimmässä ajassa.
Uusi!!: Vektori ja Brakistokroni · Katso lisää »
Bravais’n hila
Bravais’n hila on geometriassa ja kristallografiassa ääretön pistejoukko, jonka muodostavat ne avaruuden pisteet, joiden paikkavektorit kolmiulotteisessa avaruudessa ovat muotoa missä a1, a2 ja a3 ovat kolme erisuuntaista, lineaarisesti riippumatonta vektoria ja n1, n2 ja n3 mielivaltaisia kokonaislukuja.
Uusi!!: Vektori ja Bravais’n hila · Katso lisää »
Christoffelin symboli
Christoffelin symboli on erikoistapaus affiinista konnektiosta.
Uusi!!: Vektori ja Christoffelin symboli · Katso lisää »
Coriolis-ilmiö
Kaavamainen esitys coriolis-ilmiöstä. Kappale joutuu ympyräradalle, mikäli siihen vaikuttaa ainoastaan coriolisvoima (katso inertiavirtaus). Coriolis-ilmiö on fysikaalinen ilmiö, joka havaitaan vapaasti liikkuvan kappaleen radan poikkeamana, kun tilannetta tarkastellaan pyörivästä koordinaatistosta.
Uusi!!: Vektori ja Coriolis-ilmiö · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Vektori ja Coulombin laki · Katso lisää »
Differentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta on derivaatan ja integraalin käsitteeseen perustuva matematiikan haara, joka kehittyi algebrasta ja geometriasta.
Uusi!!: Vektori ja Differentiaali- ja integraalilaskenta · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Vektori ja Diffraktio · Katso lisää »
Einsteinin summaussääntö
Einsteinin summaussääntö eli Einsteinin merkintä on Albert Einsteinin vuonna 1916 esittelemä lyhennysmerkintä, jota käytetään erityisesti tensoreiden yhteydessä.
Uusi!!: Vektori ja Einsteinin summaussääntö · Katso lisää »
Eksentrisyys
Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.
Uusi!!: Vektori ja Eksentrisyys · Katso lisää »
Elastisuus
Elastisella materiaalilla tarkoitetaan ainetta, jonka venymät (muodonmuutos) ovat yksikäsitteisesti riippuvia vallitsevasta jännitystilasta eli kappale palaa alkuperäiseen muotoonsa kun jännitykset poistetaan.
Uusi!!: Vektori ja Elastisuus · Katso lisää »
Elementtimenetelmä
ferromagneettinen kappale (esimerkiksi rautaa) ja harmaa on ilmaa. Elementtimenetelmä (FEM, engl. Finite Element Method) on numeerinen menetelmä differentiaaliyhtälöiden, erityisesti osittaisdifferentiaaliyhtälöiden, ratkaisemiseen tietokoneella.
Uusi!!: Vektori ja Elementtimenetelmä · Katso lisää »
Euklidinen avaruus
Euklidinen avaruus on n-ulotteinen reaalikertoiminen vektoriavaruus, jolle pätevät euklidisen geometrian aksioomat.
Uusi!!: Vektori ja Euklidinen avaruus · Katso lisää »
Funktion toispuoleinen raja-arvo
Funktion toispuoleinen raja-arvo on matematiikassa analyysin ja differentiaali- ja integraalilaskennan peruskäsitteitä, jossa käsitellään jatkuvien yhden muuttujan funktioiden raja-arvolaskentaa.
Uusi!!: Vektori ja Funktion toispuoleinen raja-arvo · Katso lisää »
Geometrinen konstruktiotehtävä
alkemisteja. Kuva Michael Maierin kirjasta ''Atalanta Fugiens'', 1618. Geometrisella konstruktiotehtävällä tarkoitetaan geometriassa tehtävää, jossa on annettu jokin alkuehto, josta lähtien pitää harpin ja viivaimen avulla käyttämällä konstruoida eli tiettyjä täsmällisiä sääntöjä noudattaen piirtää jokin kuvio.
Uusi!!: Vektori ja Geometrinen konstruktiotehtävä · Katso lisää »
Gramin–Schmidtin ortogonalisoimismenetelmä
Gramin–Schmidtin ortogonalisoimismenetelmän kaksi ensimmäistä vaihetta. Gramin–Schmidtin ortogonalisoimismenetelmä on menetelmä, jolla voidaan tehdä äärellinen jono sisätuloavaruuden V lineaarisesti riippumattomia vektoreita ortogonaalisiksi eli keskenään kohtisuoriksi siten että ortogonaalinen jono virittää V:n saman aliavaruuden kuin alkuperäinen jono.
Uusi!!: Vektori ja Gramin–Schmidtin ortogonalisoimismenetelmä · Katso lisää »
Hiukkasnopeus
Hiukkasnopeus on fluidin hiukkasjoukon keskimääräinen nopeus.
Uusi!!: Vektori ja Hiukkasnopeus · Katso lisää »
Hullu Haihattelija
Hullu Haihattelija (esiintynyt Suomessa myös nimellä Ajattelija) on Marvel-kustantamon luoma superroisto, joka on erikoistunut robotiikkaan ja taidokkaasti toimiviin, äärimmilleen suunniteltuihin juoniin.
Uusi!!: Vektori ja Hullu Haihattelija · Katso lisää »
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Uusi!!: Vektori ja I · Katso lisää »
Impulssi
Impulssi (tunnus \mathbf) on mekaniikassa suure, joka kuvaa voiman vaikutusta sen vaikutusajan yli.
Uusi!!: Vektori ja Impulssi · Katso lisää »
Integrointi moniulotteisessa avaruudessa
Kaksinkertaista integraalia voidaan käyttää kolmiulotteisen kappaleen tilavuuden määrittämiseen. Kuvan esimerkissä pinnan f(x, y).
Uusi!!: Vektori ja Integrointi moniulotteisessa avaruudessa · Katso lisää »
Isotropia
Isotropia tarkoittaa suunnasta riippumatonta.
Uusi!!: Vektori ja Isotropia · Katso lisää »
Itseisarvo
Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä.
Uusi!!: Vektori ja Itseisarvo · Katso lisää »
Itseorganisoituva kartta
Itseorganisoituva kartta on ohjaamattomaan oppimiseen perustuva neuroverkkomalli.
Uusi!!: Vektori ja Itseorganisoituva kartta · Katso lisää »
Jakosuhdevektori
Matematiikassa jakosuhdevektori missä suhteessa annettu jana on jaettu kahteen osaan.
Uusi!!: Vektori ja Jakosuhdevektori · Katso lisää »
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Uusi!!: Vektori ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »
Jana (geometria)
Jana ''AB'' on muodostettu suorasta päätepisteiden A ja B avulla. Kaikki päätepisteet, ja niiden väliset sisäpisteet (punainen osa), muodostavat yhdessä ''janan AB''. Kolmio, jota rajoittavat janat AB, BC ja AC. Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa, johon kuuluvat kaikki pisteiden väliset suoran pisteet.
Uusi!!: Vektori ja Jana (geometria) · Katso lisää »
Joukko
Joukko on matematiikassa joukko-oppiin kuuluva peruskäsite.
Uusi!!: Vektori ja Joukko · Katso lisää »
Kaksiulotteisuus
Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Kaksiulotteisuus tarkoittaa kahden vektorin virittämää avaruutta.
Uusi!!: Vektori ja Kaksiulotteisuus · Katso lisää »
Kannanvaihto
Kannanvaihto tarkoittaa lineaarialgebrassa siirtymistä vektoriavaruuden kannasta toiseen.
Uusi!!: Vektori ja Kannanvaihto · Katso lisää »
Kanootti
Kanootti Eufratjoella Irakissa Kanootti viittaa usein suomen puhekielessä lähes mihin tahansa melottavaan vesikulkuneuvoon, mutta sanan merkitys kansainvälisesti on kuitenkin ”avokanoottina” tai ”intiaanikanoottina” tunnettu avonainen yhden tai useamman melojan alus.
Uusi!!: Vektori ja Kanootti · Katso lisää »
Kanta (lineaarialgebra)
Lineaarialgebrassa kanta on pienin mahdollinen joukko vektoreita, joiden lineaarikombinaationa saadaan kaikki annetun avaruuden vektorit.
Uusi!!: Vektori ja Kanta (lineaarialgebra) · Katso lisää »
Käänteishila
Kaksiulotteinen kidehila ja sen käänteishila Käänteishila on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa käytetty matemaattinen konstruktio, joka saadaan toisen hilan, useimmiten Bravais'n hilan Fourier’n-muunnoksena.
Uusi!!: Vektori ja Käänteishila · Katso lisää »
Kenttä (fysiikka)
Kenttä on fysikaalinen suure, jolla on arvo jokaisessa avaruuden pisteessä jokaisena ajan kohtana.
Uusi!!: Vektori ja Kenttä (fysiikka) · Katso lisää »
Kenttä (matematiikka)
Matematiikassa kenttä on kuvaus, joka liittää jokaiseen määrittelyjoukon alkioon ko.
Uusi!!: Vektori ja Kenttä (matematiikka) · Katso lisää »
Kerroin
Kerroin tarkoittaa matematiikassa vakiota, jolla on kerrottu siihen liittyvä objekti.
Uusi!!: Vektori ja Kerroin · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Vektori ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Kohtisuora
Kohtisuoralla (ts. normaalilla) tarkoitetaan yleensä kahden suoran tai tason välistä suhdetta, joka muodostaa 90° kulman.
Uusi!!: Vektori ja Kohtisuora · Katso lisää »
Kolmio
Kolmio eli kolmikulmio on yksinkertaisin monikulmio.
Uusi!!: Vektori ja Kolmio · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Vektori ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Komponentti
Komponentti voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Vektori ja Komponentti · Katso lisää »
Kosinilause
Kolmio, jonka symbolit ovat samat kuin viereisessä kaavassa Kosinilause on trigonometrian tulos, jonka perusteella on mahdollista määrittää kolmion kulmat, kun sen kaikki sivut tunnetaan tai kolmion tuntematon sivu, kun yksi kolmion kulma ja sen viereiset sivut tunnetaan.
Uusi!!: Vektori ja Kosinilause · Katso lisää »
Kosmidi
Kosmidi on lambdafagin cos-kohdasta ja bakteerin plasmidista koostuva vektori.
Uusi!!: Vektori ja Kosmidi · Katso lisää »
Kovarianssi
Kovarianssi on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä kahden satunnaismuuttujan välisen riippuvuuden mitta.
Uusi!!: Vektori ja Kovarianssi · Katso lisää »
Kulmataajuus
Kulmataajuus (tunnus \omega\) ilmaisee, kuinka suuren kulman jokin sini-signaalin syntymistä kuvaava vektori pyörähtää aikayksikössä.
Uusi!!: Vektori ja Kulmataajuus · Katso lisää »
Kvaternio
Kvaterniot ovat kompleksilukujen nelikomponenttinen laajennus, jossa yhden imaginääriakselin i sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia i, j ja k. Kvaterniot keksi irlantilainen matemaatikko Sir William Rowan Hamilton vuonna 1843.
Uusi!!: Vektori ja Kvaternio · Katso lisää »
Laivanupotus
Esimerkkipeli. Laivanupotus, joka tunnetaan myös nimillä shippaus, merisotapeli ja laivastopeli, on kahden pelaajan lautapeli, jossa tarkoituksena on tuhota vastustajan laivasto.
Uusi!!: Vektori ja Laivanupotus · Katso lisää »
Laskutoimitus
Yhteenlaskun konkreettisuus tulee näkyviin lukumäärien yhdistämisestä. Peruslaskutoimitusten symbolit. Laskutoimitukseksi kutsutaan matematiikassa tiettyjä vakiintuneita tapoja liittää yhteen tai kahteen alkioon yksi alkio.
Uusi!!: Vektori ja Laskutoimitus · Katso lisää »
Lien ryhmä
Matematiikassa Lien ryhmä on (reaalinen tai kompleksinen) monisto ja samalla ryhmä, jonka tulo ja käänteisalkio ovat analyyttisiä kuvauksia.
Uusi!!: Vektori ja Lien ryhmä · Katso lisää »
Lieriö
Suora, ympyräpohjainen lieriö Lieriö on pinta, jonka suora muodostaa kulkiessaan umpinaista käyrää pitkin, pysyen koko ajan samansuuntaisena.
Uusi!!: Vektori ja Lieriö · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Vektori ja Liikemäärä · Katso lisää »
Liitännäisyys
Liitännäisyys eli assosiatiivisuus tarkoittaa laskutoimituksen riippumattomuutta sitomisjärjestyksestä.
Uusi!!: Vektori ja Liitännäisyys · Katso lisää »
Lineaarialgebra
Euklidisessa avaruudessa jokainen taso kuvaa yhden lineaarisen yhtälön ratkaisujoukkoa. Kuvassa kolme tasoa kohtaa yhdessä pisteessä, joka on näiden kolmen lineaarisen yhtälön muodostaman yhtälöryhmän ratkaisu. Sininen viiva kuvaa suoraa, jolla tietyt kaksi yhtälöä kolmesta toteutuu. Lineaarialgebra on matematiikan osa-alue, joka tutkii vektoreita, vektoriavaruuksia, lineaarikuvauksia ja lineaarisia yhtälöryhmiä.
Uusi!!: Vektori ja Lineaarialgebra · Katso lisää »
Lineaarikombinaatio
Lineaarikombinaatio tai lineaariyhdistely on matematiikassa lause, jossa joukko termejä kerrotaan kukin omalla kertoimellaan ja lasketaan yhteen.
Uusi!!: Vektori ja Lineaarikombinaatio · Katso lisää »
Lineaarinen riippumattomuus
Lineaarinen riippumattomuus on eräs matematiikan ja erityisesti lineaarialgebran keskeisimpiä teemoja.
Uusi!!: Vektori ja Lineaarinen riippumattomuus · Katso lisää »
Luettelo matemaattisista merkeistä
Seuraavassa taulukossa on matematiikassa usein käytettyjä symboleja.
Uusi!!: Vektori ja Luettelo matemaattisista merkeistä · Katso lisää »
Lukio Suomessa
Lappajärven lukio. Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Lukio on Suomessa yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suorittamaan oppivelvollisuutta.
Uusi!!: Vektori ja Lukio Suomessa · Katso lisää »
Magneettikentän voimakkuus
Magneettikentän voimakkuus (tunnus H) on magnetismia kuvaava vektorisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä ampeeri per metri (A/m).
Uusi!!: Vektori ja Magneettikentän voimakkuus · Katso lisää »
Magneettinen momentti
Magneettimomentti eli magneettinen (dipoli)momentti on magnetismiin liittyvä suure, jolla on merkitystä fysiikassa, tähtitieteessä, kemiassa ja sähkötekniikassa.
Uusi!!: Vektori ja Magneettinen momentti · Katso lisää »
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Uusi!!: Vektori ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Vektori ja Magnetismi · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Vektori ja Matematiikka · Katso lisää »
Mathcad
Mathcad on laskentaan tarkoitettu tietokoneohjelmisto.
Uusi!!: Vektori ja Mathcad · Katso lisää »
Matriisi
Matriisi Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita.
Uusi!!: Vektori ja Matriisi · Katso lisää »
Minkowskin avaruus
Minkowskin avaruus on erityisesti suhteellisuusteorian matemaattisessa formulaatiossa käytettävä epäeuklidinen vektoriavaruus.
Uusi!!: Vektori ja Minkowskin avaruus · Katso lisää »
Nabla
∇ Nabla-symboli Harppu, josta nabla on saanut nimensä Nabla on differentiaalilaskennassa käytetty, kärjellään seisovan tasakylkisen kolmion muotoinen symboli \nabla (∇).
Uusi!!: Vektori ja Nabla · Katso lisää »
Navierin–Stokesin yhtälöt
Väärävärikuva turbulentista virtauksesta. Turbulenssi on matemaattisesti hyvin vaikea ilmiö mallintaa. Navierin–Stokesin yhtälöt ovat joukko yhtälöitä, jotka kuvaavat fluidien eli nesteiden ja kaasujen liikettä.
Uusi!!: Vektori ja Navierin–Stokesin yhtälöt · Katso lisää »
Neliömuoto
Neliömuoto (vaihdannaisessa renkaassa) on homogeeninen polynomi, jonka kaikki termit ovat toista astetta, eli niissä on vakiolla kerrottuna joko yhden muuttujan neliö tai kahden muuttujan tulo.
Uusi!!: Vektori ja Neliömuoto · Katso lisää »
Neliliikemäärä
Neliliikemäärä on erityisen suhteellisuusteorian mukainen klassisen kolmiulotteisen liikemäärän yleistys neliulotteisessa aika-avaruudessa.
Uusi!!: Vektori ja Neliliikemäärä · Katso lisää »
Nelinopeus
Nelinopeus on fysiikassa, varsinkin suhteellisuusteoriassa nelivektori eli neliulotteisen aika-avaruuden vektori, joka vastaa kolmiulotteisessa avaruudessa määriteltyä nopeutta.
Uusi!!: Vektori ja Nelinopeus · Katso lisää »
Neliulotteisuus
Matematiikassa neliulotteisuus ("4D") on abstrakti käsite, joka johdetaan yleistämällä kolmiulotteisen avaruuden säännöt.
Uusi!!: Vektori ja Neliulotteisuus · Katso lisää »
Nelivektori
Nelivektori on suhteellisuusteoriassa neljästä komponentista koostuva vektori, joka on määritelty neliulotteisessa aika-avaruudessa.
Uusi!!: Vektori ja Nelivektori · Katso lisää »
Neutraalialkio
Joukon S alkio e on neutraalialkio eli identiteetti jonkin joukossa määritellyn binäärioperaation * suhteen, jos laskutoimituksien tulokset ovat e * a.
Uusi!!: Vektori ja Neutraalialkio · Katso lisää »
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Uusi!!: Vektori ja Nopeus · Katso lisää »
Nopeuspotentiaali
Nopeuspotentiaali on virtaavan fluidin nopeutta kuvaava potentiaalifunktio.
Uusi!!: Vektori ja Nopeuspotentiaali · Katso lisää »
Normaali (matematiikka)
Kohtisuoruus merkitään kuvioon kulmakaarella, jonka sisällä on piste tai pienellä neliöllä. Normaali on geometriassa vektori tai suora, joka leikkaa tasossa kohtisuorasti toista janaa, suoraa, vektoria tai käyrää vasten, taikka tilassa myös tasoa tai pintaa vasten.
Uusi!!: Vektori ja Normaali (matematiikka) · Katso lisää »
Normi (matematiikka)
Yksikköympyröitä eri normeissa. Matematiikassa normi on itseisarvon käsitteen yleistys, "vektorin pituus".
Uusi!!: Vektori ja Normi (matematiikka) · Katso lisää »
Normiavaruus
Normiavaruus on matematiikassa lineaariavaruus, joka on varustettu normilla.
Uusi!!: Vektori ja Normiavaruus · Katso lisää »
Nostovoimakeskiö
Nostovoimakeskiö tarkoittaa ilma-aluksen pituusakselilla sitä pistettä, josta nostovoimavektorin katsotaan lähtevän, eli sitä pituusakselin pistettä, johon nostovoima on keskittynyt.
Uusi!!: Vektori ja Nostovoimakeskiö · Katso lisää »
Oikean käden sääntö
Keskisormi osoittaa ristitulon eli '''c'''-vektorin suunnan. Oikean käden sääntö on matematiikassa ja fysiikassa käytetty muistisääntö, jolla havainnollistetaan vektorien suuntia kolmessa ulottuvuudessa.
Uusi!!: Vektori ja Oikean käden sääntö · Katso lisää »
Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus
Kuva 1. Tässä Mona Lisaa esittävässä kuvassa kuvaa on muutettu siten, että sen pystysuoraan keskustasta osoittava vektori ei muutu. (Huomaa, että kulmat ovat muuttuneet oikeanpuoleisessa kuvassa.) Sininen vektori, rinnasta olkapäähän, on muuttanut suuntaa, mutta punainen, rinnasta leukaan on pysynyt samana. Punainen vektori on siten muunnoksen '''ominaisvektori''', mutta sininen ei ole. Koska punaisen vektorin pituus ei ole muuttunut, sen ominaisarvo on yksi. Kaikki saman ''y''-koordinaatin omaavat pystysuorat vektorit ovat myös ominaisvektoreita. Ne muodostavat kyseisen ominaisvektorin '''ominaisavaruuden'''. Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus ovat alun perin lineaarialgebran piirissä kehitettyjä toisiinsa verrattavia käsitteitä.
Uusi!!: Vektori ja Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus · Katso lisää »
Operaattori (matematiikka)
Matemaattinen operaattori on funktio, joka muuntaa toista funktiota.
Uusi!!: Vektori ja Operaattori (matematiikka) · Katso lisää »
Osittaisintegrointi
Osittaisintegrointi on matematiikassa menetelmä, jolla useissa tapauksissa voidaan integroida kahden tai useamman funktion tulona muodostettu funktio yhden funktion derivaatan ja toisen integraalifunktion eli antiderivaatan avulla.
Uusi!!: Vektori ja Osittaisintegrointi · Katso lisää »
Osoitin
Osoitin voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Vektori ja Osoitin · Katso lisää »
Paikkavektori
Paikkavektori on matematiikassa ja fysiikassa vektori, joka alkaa origosta ja päättyy johonkin pisteeseen.
Uusi!!: Vektori ja Paikkavektori · Katso lisää »
Painopiste
Painopisteen lainalaisuuksien vuoksi tätä lintulelua pystyy kannattelemaan yhdellä sormella sen nokasta. Painopiste on, suuresti yksinkertaistaen, kappaleessa oleva kohta, johon kappaleelle luontainen painovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin se vaikuttaa kappaleen jokaiseen kohtaan erikseen.
Uusi!!: Vektori ja Painopiste · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Vektori ja Painovoima · Katso lisää »
Pariteetti (fysiikka)
Fysiikassa pariteettimuunnoksella eli pariteetti-inversiolla tarkoitetaan yhden paikkakoordinaatin etumerkin vaihtamista, mikä vastaa systeemin muuntamista peilikuvakseen.
Uusi!!: Vektori ja Pariteetti (fysiikka) · Katso lisää »
Paul Dirac
Paul Adrien Maurice Dirac (8. elokuuta 1902 Bristol, Yhdistynyt kuningaskunta – 20. lokakuuta 1984 Tallahassee, Florida, Yhdysvallat) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kvanttifysiikan kehittäjä.
Uusi!!: Vektori ja Paul Dirac · Katso lisää »
Permutaatiomatriisi
Permutaatiomatriisi on matematiikan matriisiteoriassa eliöllinen yksikkömatriisi, jolla on täsmälleen yksi johtava alkio 1 jokaisella rivillä ja sarakkeessa ja kaikkialla muualla 0.
Uusi!!: Vektori ja Permutaatiomatriisi · Katso lisää »
Petrofysiikka
Petrofysiikka on geologian osa-alue, joka liittyy geologian lisäksi geofysiikkaan.
Uusi!!: Vektori ja Petrofysiikka · Katso lisää »
Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica
Newtonin oma kopio ''Principian'' ensimmäisestä painoksesta, jossa on hänen tekemiään korjauksia toista painosta varten. Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica on Isaac Newtonin 5.
Uusi!!: Vektori ja Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica · Katso lisää »
Piirre
Piirre (on hahmontunnistuksessa vektori, jonka arvo on havaittu mittauksen tuloksena tai soveltamalla tarkoituksenmukaista heuristiikkaa olemassaolevaan aineistoon.
Uusi!!: Vektori ja Piirre · Katso lisää »
Pinta-alavektori
Pyöreän, tasomaisen levyn pinta-alavektori \mathbfS Pinta-alavektori tai suunnattu pinta-ala on rajoitetulle tasopinnalle määriteltävä vektorisuure, jonka suunta on pintaa vastaan kohtisuorassa ja jonka suuruus on pinnan pinta-ala.
Uusi!!: Vektori ja Pinta-alavektori · Katso lisää »
Pintaintegraali
Pintaintegraalilla tarkoitetaan funktion integroimista yli pinnan.
Uusi!!: Vektori ja Pintaintegraali · Katso lisää »
Piste (geometria)
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla piste on yksinkertaisin olio, jolla muut oliot voidaan määritellä.
Uusi!!: Vektori ja Piste (geometria) · Katso lisää »
Pistetulo
Pistetulo eli skalaaritulo on matematiikassa vektoreille määritelty laskutoimitus, jonka tulos on skalaari.
Uusi!!: Vektori ja Pistetulo · Katso lisää »
Pseudovektori
Pseudovektori eli aksiaalivektori on matemaattinen olio, joka muistuttaa tavallista (polaari)vektoria.
Uusi!!: Vektori ja Pseudovektori · Katso lisää »
Pyörimismäärä
Pyörimismäärä eli liikemäärämomentti (tunnus L) on pyörimisliikettä kuvaava suure.
Uusi!!: Vektori ja Pyörimismäärä · Katso lisää »
R (ohjelmointikieli)
R on ohjelmointikieli ja ohjelmointiympäristö tilastolliseen laskentaan ja grafiikan tuottamiseen.
Uusi!!: Vektori ja R (ohjelmointikieli) · Katso lisää »
Rata-arvo
Rata-arvot eli rataelementit määrittävät yksikäsitteisesti taivaankappaleen sijainnin tiettynä ajankohtana ellipsiradalla tai vastaavalla.
Uusi!!: Vektori ja Rata-arvo · Katso lisää »
Reaalinen projektiivinen taso
Reaalinen projektiivinen taso on eräs ei-orientoituva pinta eli kaksiulotteinen monisto, jolla on keskeinen merkitys varsinkin projektiivisessa geometriassa, mutta myös muilla matematiikan aloilla.
Uusi!!: Vektori ja Reaalinen projektiivinen taso · Katso lisää »
Resultantti
Resultantti on voima, joka yksinään vaikuttaisi kappaleen liiketilaan samoin kuin kaksi tai useampi siihen vaikuttavaa voimaa yhdessä.
Uusi!!: Vektori ja Resultantti · Katso lisää »
Ristitulo
Ristitulo eli vektoritulo on kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa \mathbb^3 määritelty kahden vektorin välinen laskutoimitus, jonka merkkinä käytetään vinoristiä ×.
Uusi!!: Vektori ja Ristitulo · Katso lisää »
Samansuuntaisuus
Samansuuntaisuus liittyy matemaattisissa yhteyksissä vektorilaskentaan.
Uusi!!: Vektori ja Samansuuntaisuus · Katso lisää »
Satunnaiskenttä
Satunnaiskenttä tai satunnaisfunktio on todennäköisyyslaskennassa stokastisten prosessien yleistys, jossa satunnaismuuttujien indeksoinnissa ei enää tarvitse rajoittua kokonaislukuihin eli "järjestysnumeroihin" (diskreetti stokastinen prosessi) tai reaalilukuarvoihin eli "aikaan" tai "matkaan" (jatkuva stokastinen prosessi).
Uusi!!: Vektori ja Satunnaiskenttä · Katso lisää »
Säteisliike
Tähden säteisliike (Rv) suhteessa liikkeen muihin komponentteihin. Eksoplaneetta heiluttaa keskustähteään vetovoimallaan ja muuttaa tähden säteisliikettä, mikä saatetaan joskus havaita. Säteisliike (myös säteittäisliike) on tähtitieteessä taivaankappaleen, yleensä tähden liikkeen komponentti, jonka suunta on joko Maata kohti tai siitä poispäin.
Uusi!!: Vektori ja Säteisliike · Katso lisää »
Sirkumfleksi
Sirkumfleksi (^) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Vektori ja Sirkumfleksi · Katso lisää »
Sironta
Lasersäteilyn diffraktiokuvio kahdesta (yllä) ja viidestä (alla) raosta. Viinilasi videoprojektorin valokeilassa saa valon siroamaan. Sironta on fysikaalinen prosessi, missä säteily, esimerkiksi valo tai liikkuva hiukkanen, muuttaa suuntaansa kohdatessaan esteen tai tiheyden muutoksen aineessa, jossa se kulkee.
Uusi!!: Vektori ja Sironta · Katso lisää »
Sisätuloavaruus
Sisätuloavaruus on matematiikan käsite, tarkemmin ottaen algebrallinen rakenne.
Uusi!!: Vektori ja Sisätuloavaruus · Katso lisää »
Skalaari
Skalaari on matematiikassa ja fysiikassa olio, joka ei muutu koordinaatiston muunnoksissa.
Uusi!!: Vektori ja Skalaari · Katso lisää »
Skalaarifunktio
Skalaarifunktio on matematiikassa kuvaus Rn:stä R:ään.
Uusi!!: Vektori ja Skalaarifunktio · Katso lisää »
Skalaarikenttä
Skalaarikenttä eli skalaarifunktio on matematiikassa ja fysiikassa käytettävä nimitys reaaliarvoisesta tai kompleksiarvoisesta funktiosta.
Uusi!!: Vektori ja Skalaarikenttä · Katso lisää »
Suora
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.
Uusi!!: Vektori ja Suora · Katso lisää »
Suunnattu derivaatta
Suunnattu derivaatta on matematiikassa usean muuttujan funktion derivaatta annetun vektorin suunnassa ja annetussa kohdassa.
Uusi!!: Vektori ja Suunnattu derivaatta · Katso lisää »
Suunnattu jana
Suunnattu jana on geometriassa janan laajennus, jossa sen pituuteen liitetty mitta voi olla myös negatiivinen.
Uusi!!: Vektori ja Suunnattu jana · Katso lisää »
Suunnikas
Yleinen suunnikas, johon on merkitty osat ja mittojen esittämistä varten sivujen, lävistäjien ja korkeusjanojen pituudet muuttujat. Suunnikas on geometriassa nelikulmio, jonka vastakkaiset sivut ovat määritelmän mukaan pareittain yhdensuuntaiset.
Uusi!!: Vektori ja Suunnikas · Katso lisää »
Suuntaissärmiö
Suuntaissärmiö (suunnikassärmiö eli parallelepipedi) on kuusitahkoinen monitahokas, jonka tahkot ovat suunnikkaita.
Uusi!!: Vektori ja Suuntaissärmiö · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Vektori ja Suure · Katso lisää »
SystemC
SystemC on C++-pohjainen laitteistokuvauskieli, joka mahdollistaa tietokonelaitteiston kuvaamisen perinteisen rekisterisiirtotason (RTL) lisäksi korkeammilla abstraktiotasoilla: järjestelmätasolla ja transaktiotasolla.
Uusi!!: Vektori ja SystemC · Katso lisää »
Taajuusresoluutio
Taajuusresoluutio kertoo, millä tarkkuudella mittalaite tai signaalinkäsittelyn algoritmi kykenee erottamaan signaalin eri taajuuskomponentit toisistaan.
Uusi!!: Vektori ja Taajuusresoluutio · Katso lisää »
Tasainen liike
Tasaiseksi liikkeeksi kutsutaan liikettä, jossa liikkeen keskinopeus on miltä tahansa aikaväliltä laskettuna sama.
Uusi!!: Vektori ja Tasainen liike · Katso lisää »
Tasaisesti kiihtyvä liike
Tasaisesti kiihtyvä liike on liikettä, jonka kiihtyvyys on vakio.
Uusi!!: Vektori ja Tasaisesti kiihtyvä liike · Katso lisää »
Taso
Taso on geometriassa kaksiulotteisen avaruuden yleisnimitys.
Uusi!!: Vektori ja Taso · Katso lisää »
Tason yhtenevyyskuvaus
Tason yhtenevyyskuvaus eli tason isometria on geometriassa euklidisen tason yhtenevyyskuvaus itselleen eli kuvaus, jossa tasokuvioiden geometriset ominaisuudet kuten janojen pituus ja kulmat säilyvät.
Uusi!!: Vektori ja Tason yhtenevyyskuvaus · Katso lisää »
Taulukko (tietorakenne)
Tietojenkäsittelytieteessä taulukko on alkeellinen tietorakenne, jota käytetään lähes kaikissa muutamaa riviä pidemmissä tietokoneohjelmissa.
Uusi!!: Vektori ja Taulukko (tietorakenne) · Katso lisää »
Törmäys
Törmäys on fysiikassa tapahtuma, jossa kaksi kappaletta vuorovaikuttavat keskenään lyhyen ajan niiden ulkopintojen koskettaessa toisiaan.
Uusi!!: Vektori ja Törmäys · Katso lisää »
Tensori
Tensori on matemaattinen objekti lineaarialgebrassa, joka yleistää skalaarin, vektorin, matriisin ja bilineaarisen muodon käsitteet.
Uusi!!: Vektori ja Tensori · Katso lisää »
TI-86
TI-86 on Texas Instrumentsin ohjelmoitava, graafinen laskin, joka esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1997.
Uusi!!: Vektori ja TI-86 · Katso lisää »
Tilastollinen tunnusluku
Tilastollinen tunnusluku on otoksen muunnos reaaliluvuksi tai reaalilukujen muodostamaksi vektoriksi.
Uusi!!: Vektori ja Tilastollinen tunnusluku · Katso lisää »
Translaatio (matematiikka)
Translaatio, siirto eli yhdensuuntaissiirto on Euklidisessa geometriassa avaruuden muunnos, jossa kuviota siirretään toiseen paikkaan.
Uusi!!: Vektori ja Translaatio (matematiikka) · Katso lisää »
Transpoosi
Lineaarialgebrassa matriisin transpoosi on matriisi, joka saadaan kun alkuperäisen matriisin rivit muutetaan sarakkeiksi ja päinvastoin.
Uusi!!: Vektori ja Transpoosi · Katso lisää »
Tukivektorikone
Tukivektorikone on 1990-luvulla kehitetty lineaarinen luokitinmalli, joka soveltuu luokitteluun ja käyränsovitustehtävään.
Uusi!!: Vektori ja Tukivektorikone · Katso lisää »
Uusi matematiikka
Uusi matematiikka (tai New Math) on nimitys, jota käytettiin 1960- ja 1970-luvuilla ensin Yhdysvalloissa, myöhemmin myös useimmissa Euroopan maissa toteutetusta varsin perusteellisesta, mutta lyhytaikaiseksi jääneestä koulujen matematiikan opetuksen uudistuksesta.
Uusi!!: Vektori ja Uusi matematiikka · Katso lisää »
Vaihdannaisuus
Kommutatiivisuus eli vaihdannaisuus on algebrallinen käsite.
Uusi!!: Vektori ja Vaihdannaisuus · Katso lisää »
Vapaakappalekuva
Vapaakappalekuva on fysiikassa kuvio, johon on piirretty jokin kappale ja siihen vaikuttavat voimat.
Uusi!!: Vektori ja Vapaakappalekuva · Katso lisää »
Vastakkaissuuntaisuus
Vastakkaissuuntaisuus liittyy matemaattisissa yhteyksissä vektorilaskentaan.
Uusi!!: Vektori ja Vastakkaissuuntaisuus · Katso lisää »
Vektori (täsmennyssivu)
Vektori voi viitata.
Uusi!!: Vektori ja Vektori (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Vektorianalyysi
Vektorianalyysi on matematiikan ala, joka käsittelee vektorikenttien differentiointia ja integrointia, pääasiassa kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa \mathbb^3.
Uusi!!: Vektori ja Vektorianalyysi · Katso lisää »
Vektoriavaruus
Vektoriavaruus eli lineaariavaruus on matemaattinen joukko, jolle on määritelty kaksi laskutoimitusta: alkioiden summa ja skalaarilla kertominen.
Uusi!!: Vektori ja Vektoriavaruus · Katso lisää »
Vektorikenttä
Vektorikenttä, jonka muodostavat vektorit Vektorikentällä tarkoitetaan matematiikassa rakennelmaa, joka liittää vektorin jokaiseen pisteeseen euklidisessa avaruudessa.
Uusi!!: Vektori ja Vektorikenttä · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Vektori ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Voiman momentti
Momentti saadaan kaavasta \vec\tau.
Uusi!!: Vektori ja Voiman momentti · Katso lisää »
Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia
Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia eli NMR-spektroskopia (eng. Nuclear Magnetic Resonance) tai pelkkä NMR on lähinnä kemiassa käytetty ydinmagneettiseen resonanssiin perustuva yleinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia molekyylien ominaisuuksia ja tunnistaa tuntemattomia molekyylejä.
Uusi!!: Vektori ja Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia · Katso lisää »
Yhdensuuntaisuus
Kaksiulotteisessa xy-koordinaatistossa esitettävät suorat y.
Uusi!!: Vektori ja Yhdensuuntaisuus · Katso lisää »
Yhteenlasku
Yhteenlasku on yksi aritmeettisista peruslaskutoimituksista ja se on ensimmäinen koululaisille opetettavista.
Uusi!!: Vektori ja Yhteenlasku · Katso lisää »
Yksikkövektori
Eräät kaksi yksikkövektoria kaksiulotteisessa koordinaatistossa. Yksikkövektoreita on muitakin. Matematiikassa yksikkövektoriksi kutsutaan vektoria, jonka pituus on 1.
Uusi!!: Vektori ja Yksikkövektori · Katso lisää »
Yleistetty lineaarinen malli
Yleistetyt lineaariset mallit on laaja tilastotieteen malliluokka, jonka avulla voidaan mallintaa erityyppisiä ja eri jakaumia noudattavia vastemuuttujia.
Uusi!!: Vektori ja Yleistetty lineaarinen malli · Katso lisää »
Ympyräliike
Ympyräliikkeessä vaikuttava voima ja sen aiheuttama radan kaareutuminen. Ympyräliikkeessä oleva kappale liikkuu ympyrän muotoisella radalla.
Uusi!!: Vektori ja Ympyräliike · Katso lisää »
3D-grafiikka
3D-grafiikkaa. 3D-grafiikka eli kolmiulotteinen grafiikka on tietokonegrafiikkaa, joka on sisäisesti mallinnettu kolmen tilaulottuvuuden suhteen.
Uusi!!: Vektori ja 3D-grafiikka · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kolmitulo, Skalaarikolmitulo, Vektorilaskenta, Vektorisuure, Vektorit.
