22 suhteet: ADSL, Argumentti, Brillouinin vyöhyke, Harmoninen voima, Himmennin, Impedanssi, Käänteishila, Kuutiojuuri, Kyllästyvä kuristin, Loisteho, Magneettivahvistin, Näennäisteho, Noetherin teoreema, QAM, Radiaani, Rataresonanssi, Reaktanssi, Siniaalto, Stroboskooppi, Tähti-kolmiomuunnos, Vaihe (täsmennyssivu), Vaihenopeus.
ADSL
ADSL on verkkokytkintekniikka, jolla on mahdollista siirtää jopa 8 Mb/s tavallista puhelinlinjaa käyttäen.
Uusi!!: Vaihekulma ja ADSL · Katso lisää »
Argumentti
Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.
Uusi!!: Vaihekulma ja Argumentti · Katso lisää »
Brillouinin vyöhyke
Neliöhilan (a) ja kuusikulmiohilan (bI) käänteishilat ja vastaavat ensimmäiset Brillouinin vyöhykkeet. Brillouinin vyöhyke on matematiikassa ja varsinkin kiinteän olomuodon fysiikassa käänteishilan alkeiskoppi.
Uusi!!: Vaihekulma ja Brillouinin vyöhyke · Katso lisää »
Harmoninen voima
Harmoninen voima on fysiikassa voima, joka pyrkii palauttamaan kappaleen tasapainoasemaan ja joka on suoraan verrannollinen etäisyyteen tästä tasapainoasemasta.
Uusi!!: Vaihekulma ja Harmoninen voima · Katso lisää »
Himmennin
Himmennin on valon kirkkauden säätämiseen käytettävä laite.
Uusi!!: Vaihekulma ja Himmennin · Katso lisää »
Impedanssi
Impedanssi (tunnus Z) on sähköopissa suure, joka kuvaa virtapiirin vaihtovirralle aiheuttamaa vastusta.
Uusi!!: Vaihekulma ja Impedanssi · Katso lisää »
Käänteishila
Kaksiulotteinen kidehila ja sen käänteishila Käänteishila on kiinteän olomuodon fysiikassa ja kristallografiassa käytetty matemaattinen konstruktio, joka saadaan toisen hilan, useimmiten Bravais'n hilan Fourier’n-muunnoksena.
Uusi!!: Vaihekulma ja Käänteishila · Katso lisää »
Kuutiojuuri
y.
Uusi!!: Vaihekulma ja Kuutiojuuri · Katso lisää »
Kyllästyvä kuristin
Säätimen toiminta perustuu muuntajaan, joka on laitteen lepotilassa kuormittamaton. Työkäämissä kulkeva magnetointivirta on niin pieni, että se ei riitä hehkuttamaan hehkulamppua. Kun ohjauskäämiin kytketään tasajännitelähteen ja säätövastuksen avulla sähkövirta, kyllästyvän kuristimen ferromagneettinen magneettipiiri saadaan osittain tai kokonaan kyllästettyä. Kun kyllästyvän kuristimen sydän kyllästyy, magnetointivastus työkäämissä romahtaa, ja jäljelle jää ainoastaan käytännössä mitätön työkäämin langan resistanssi ja induktanssi. Kuormavirran kulkua rajoittaa hehkulampun resistanssi. Kyllästymistä ja valon kirkkautta voidaan säätää portaattomasti muuttamalla ohjausvirran suuruutta. Säätimenä käytetyn kyllästyvän kuristimen magnetointikäyrä. Kun ohjauskäämissä ei kulje virtaa, magnetointisilmukka (punainen) on jyrkkä ja työkäämin läpi kulkee vain pieni magnetointivirta dI1. Kun ohjauskäämin virtaa kasvatetaan, toimintapiste siirtyy (piirroksessa oikealle ja ylös), jolloin magnetointisilmukka kääntyy (sininen). Suurempi virta kulkee työkäämin läpi ja kuormavirtapiirissä kyllästyvä kuristin näkyy entistä pienempänä vastajännitteenä. Ohjauskäämin virtaa kasvatettaessa magnetointsilmukka (keltainen) kääntyy vielä enemmän ja virta edelleen kasvaa. Näin voidaan kuormavirtaa kasvattaa yhä enemmän, kunnes kyllästyvän kuristimen ferromagneettinen sydän on magneettisesti täysin kyllästynyt. Sarjaan kytketyt kyllästyvät kuristimet, jotka ovat E. F. W. Alexandersonin patentoiman keksinnön ydin. Kuormapiirin vaihtosähkö pyrkii indusoimaan ohjauskäämeihin ja sitä kautta ohjausvirtapiiriin häiritsevän suuren vaihtojännitteen. Käyttämällä kahta sarjaan kytkettyä kyllästyvää kuristinta haitallinen muuntajavaikutus kumoutuu. Rinnan kytketyt kyllästyvät kuristimet. Käyttämällä kahta rinnan kytkettyä ohjauskäämien osalta vastakkaisvaiheista kuristinta haitallinen muuntajavaikutus kumoutuu. Yhteen ferromagneettiseen sydämeen rakennettu sarjaan kytketty kyllästyvä kuristin. Ohjauskäämi on keskellä. Työkäämit ovat sen vasemmalla ja oikealla puolella. Tämän rakenteen esitteli Francis B. Crocker vuonna 1904. Muuntajasydämen piiseosteisen magneettiteräksen magnetointikäyrä (1) ja magneettivahvistimen kyllästyvään kuristimeen soveltuvan sydänmateriaalin magnetointikäyrä (2). Yksinkertainen kyllästyvän kuristimen magnetointivirran ja kyllästymisen mittausjärjestely. Oskilloskoopin avulla hankittu kuva kyllästyvän kuristimen mittauksesta. Käyrien numerot viittaavat aiemman piirroksen oskilloskoopin kanaviin. Alemmasta käyrästä ilmenee, kuinka virta pysyy magnetoitumisen ajan lähes tasaisena, kunnes se magneettisydämen kyllästyessä nopeasti nousee, ja mittauksessa käytetty sarjavastus rajoittaa virran huippuarvon. Kyllästyvä kuristin, siirtokuristin tai viertokuristin on välttämätön komponentti kaikissa magneettivahvistimissa.
Uusi!!: Vaihekulma ja Kyllästyvä kuristin · Katso lisää »
Loisteho
Vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P vektoreiden erotusta.
Uusi!!: Vaihekulma ja Loisteho · Katso lisää »
Magneettivahvistin
Vuorovaiheinen H-siltakytketty magneettivahvistin, joka ei olisi mahdollinen ilman diodeja. Parittomilla numeroilla merkityt käämit kuuluvat ensimmäiseen magneettisydämeen ja parillisilla numeroilla merkityt kuuluvat toiseen magneettisydämeen. Monissa kyllästyvän kuristimen rakenteissa ohjauskäämit on yhdistetty yhdeksi yhteiseksi ohjauskäämiksi. Yksinkertaistettu kaaviokuva magneettivahvistimella toteutetun apuregulaattorin toteutuksesta. Piirroksesta on tarkoituksella jätetty pois muuntajan T1 ensiökäämi ja koko hakkuriteholähteen muu elektroniikka. Elektroniikkalohko A1 ohjaa regulaattorin toimintaa päästämällä sopivan määrän demagnetointivirtaa diodin D3 läpi kyllästyvälle kuristimelle L2. Tämä vastaa oleellisilta osin Masayuki Hattorin ja Shigeo Nakamuran patenttia vuodelta 1982. Vuorovaiheinen magneettiaudiovahvistin, jossa teholähteen tasajännitevälipiiriä hyödynnetään vahvistimen vastajännitelähteenä. Sarjaan kytketyt kyllästyvät kuristimet, jotka ovat E. F. W. Alexandersonin patentoiman keksinnön ydin. Kuormapiirin vaihtosähkö pyrkii indusoimaan ohjauskäämeihin ja sitä kautta ohjausvirtapiiriin häiritsevän suuren vaihtojännitteen. Käyttämällä kahta sarjaan kytkettyä kyllästyvää kuristinta haitallinen muuntajavaikutus kumoutuu. Tällainen kyllästyvien kuristimien kytkentä itsessään voi muodostaa magneettisen vahvistimen. Rinnan kytketyt kyllästyvät kuristimet. Käyttämällä kahta rinnan kytkettyä ohjauskäämien osalta vastakkaisvaiheista kuristinta haitallinen muuntajavaikutus kumoutuu. Tällainen kyllästyvien kuristimien kytkentä itsessään voi muodostaa magneettisen vahvistimen. Yhteen ferromagneettiseen sydämeen rakennettu sarjaan kytketty kyllästyvä kuristin. Ohjauskäämi on keskellä. Työkäämit ovat sen vasemmalla ja oikealla puolella. Tämän rakenteen esitteli Francis B. Crocker vuonna 1904. Tällainen kyllästyvä kuristin itsessään voi olla magneettinen vahvistin. Muuntajasydämen piiseosteisen magneettiteräksen magnetointikäyrä (1) ja magneettivahvistimen kyllästyvään kuristimeen soveltuvan sydänmateriaalin magnetointikäyrä (2). Magneettivahvistin tai magneettinen vahvistin on sähköisen signaalin vahvistin, jossa vahvistus tapahtuu yhden tai useamman ferromagneettisen magneettisydämen kyllästyvässä kuristimessa.
Uusi!!: Vaihekulma ja Magneettivahvistin · Katso lisää »
Näennäisteho
Vaihtovirtapiireissä näennäisteho (tunnus S) on tehollisen jännitteen U ja tehollisen sähkövirran I tulo.
Uusi!!: Vaihekulma ja Näennäisteho · Katso lisää »
Noetherin teoreema
Noetherin (ensimmäinen) teoreema sanoo, että jokaiseen fysikaalisen systeemin aktion differentioituvaan symmetriaan liittyy jokin sitä vastaava säilymislaki.
Uusi!!: Vaihekulma ja Noetherin teoreema · Katso lisää »
QAM
QAM on modulointitekniikka, joka yhdistää vaihemodulaation ja amplitudimodulaation.
Uusi!!: Vaihekulma ja QAM · Katso lisää »
Radiaani
Kun kulman suuruus on 1 radiaani, niin ympyrän säde ja kulmaa vastaava ympyrän kaari ovat yhtä pitkät. Radiaani (tunnus rad) on SI-järjestelmän mukainen tasokulman suuruuden mittayksikkö.
Uusi!!: Vaihekulma ja Radiaani · Katso lisää »
Rataresonanssi
Jupiterin kolme sisintä suurta kuuta ovat resonanssissa keskenään. Rataresonanssi on tietty kiertoaikojen ja asemien suhde taivaankappaleiden välillä, esimerkiksi 1:2.
Uusi!!: Vaihekulma ja Rataresonanssi · Katso lisää »
Reaktanssi
Reaktanssi (tunnus X) on sähkötekniikan suure, jolla ilmaistaan vaihtovirtapiirin 'vaihtovirtavastuksen' eli impedanssin (tunnus Z) imaginaarisen osan suuruutta.
Uusi!!: Vaihekulma ja Reaktanssi · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Vaihekulma ja Siniaalto · Katso lisää »
Stroboskooppi
Stroboskooppi Stroboskooppi on pyörimisnopeuden ja mekaanisen värähtelyn taajuuden mittauslaite, jossa kirkas valo välkkyy tasaisesti.
Uusi!!: Vaihekulma ja Stroboskooppi · Katso lisää »
Tähti-kolmiomuunnos
tähtipisteeksi. Tähti-kolmiomuunnos on sähkötekniikassa kolmivaihekytkennöissä käytettävä muunnos, jonka avulla resistanssien tähtikytkentä voidaan helposti muuntaa kolmiokytkennäksi.
Uusi!!: Vaihekulma ja Tähti-kolmiomuunnos · Katso lisää »
Vaihe (täsmennyssivu)
Vaihe voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Vaihekulma ja Vaihe (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Vaihenopeus
ryhmänopeudella. Tässä syvän veden tapauksessa vaihenopeus on kaksi kertaa niin suuri kuin ryhmänopeus. Jokainen punainen neliö kohtaa kaksi vihreää kiekkoa kulkiessaan kuvan vasemmasta laidasta oikeaan. Aaltoryhmän takana näyttää muodostuvan uusia aaltoja, joiden amplitudi kasvaa, kunnes ne ovat kuvan keskellä, minkä jälkeen ne häviävät ennen saapumistaan kuvan oikeaan laitaan. Veden pinnalla etenevissä painovoima-aalloissa vesipisaroiden nopeudet nopeudet ovat useimmiten paljon pienempiä kuin aallon vaihenopeus. Etenevä aaltopaketti, jossa vaihenopeus on suurempi kuin ryhmänopeus. pmid.
Uusi!!: Vaihekulma ja Vaihenopeus · Katso lisää »