Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Vaaliruhtinas

Indeksi Vaaliruhtinas

Henrik VII:n valintaan osallistuneet vaaliruhtinaat. Pergamentti ''Codex Balduineus'' vuodelta 1341. Vaaliruhtinas oli eräiden kirkollisten tai maallisten ruhtinaiden nimitys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.

128 suhteet: Adam Krieger, Albrekt Rohkea, Andreas Schlüter, Anna Preussilainen, Ansbach, August (Saksi), Badenin vaaliruhtinaskunta, Baijeri, Baijerin kuningaskunta, Baijerin perimyssota, Baijerin vaaliruhtinaskunta, Böömin kuningaskunta, Beatrix, Berliinin kasvitieteellinen puutarha, Berliner Stadtschloss, Brandenburg, Brandenburg-Preussi, Brandenburgin Maria Eleonoora, Brandenburgin markkreivikunta, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, Breisachin piiritys, Carl Gustaf Wrangel, Christian Braunschweig, Düsseldorf-Kaiserswerth, Dorotea Brandenburgilainen, Dresden, Elisabet Farnese, Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas), Ferdinand III (keisari), François Luxembourg, Franz von Sickingen, Fredrik I (Brandenburg), Fredrik I (Württemberg), Fredrik I Barbarossa, Fredrik Suuri, Fredrik V (Pfalz), Fredrik Viisas, Fredrik Vilhelm (Brandenburg), Friedrich Hölderlin, Gottfried Leibniz, Großer Tiergarten, Hannoverin evankelisluterilainen maakirkko, Henri Turenne, Henrik Hurskas, Hessenin vaaliruhtinaskunta, Hohenzollern, Jagdschloss Grunewald, James Stuart, Jülichin perimyssota, Johann Crüger, ..., Juhana Sigismund, Juhana V, Kaarle I (Englanti), Kaarle IV (keisari), Kaarle V (keisari), Kaarle VII (keisari), Kaarle X Kustaa, Kölnin vaaliruhtinaskunta, Königsberg, Keisari, Keisarillinen välittömyys, Kolmas Rooma, Kultainen bulla, Kuninkaanvaali, Kur, Kurfürstendamm, Kurpfalz, Leopold I (keisari), Ludvig IV (keisari), Ludwig van Beethovenin elämäkerta, Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista, Magdeburgin ryöstö, Maksimilian I (herttua), Maksimilian I Joosef, Maria Amalia (Espanjan kuningatar), Maria Anna (Espanjan kuningatar, 1667–1740), Mühlbergin taistelu, München, Morits, Mustan kotkan ritarikunta, Oranienburg, Paha kulkee, Patukkasota, Pfalz, Pohjan sota, Potsdam, Pressburgin rauha, Preussin herttuakunta, Preussin Kultarannikko, Privilegium Maius, Puolan sota, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät, Reinin liitto (1806), Rikhard Cornwallilainen, Rudolf IV (Itävalta), Ruhtinas, Ruhtinaskunta, Ruhtinaspiispa, Ruptuurisota, Saksan historia, Saksi (alue), Saksin kuningaskunta, Saksin vaaliruhtinaskunta, Salzburgin vaaliruhtinaskunta, Schöner Brunnen, Schmalkaldenin liitto, Schmalkaldenin opinkohdat, Schmalkaldenin sota, Uskonpuhdistus, Vaalimonarkia, Valtakunnanruhtinas, Valtakunnansääty, Vilhelm I (Hessenin vaaliruhtinas), Vuoden 1356 kultainen bulla, Württembergin vaaliruhtinaskunta, Würzburgin suurherttuakunta, Weinheim, Welf, Wenzel IV Luxemburgilainen, Werbenin taistelu, Wettin (suku), Wittelsbach, Wormsin valtiopäivät, Yrjö III, Yrjö Vilhelm, 15. kesäkuuta, 1806. Laajenna indeksi (78 lisää) »

Adam Krieger

Adam Krieger Adam Krieger (7. tammikuuta 1634 Driesen, Neumark, Saksa – 30. kesäkuuta 1666 Dresden, Saksa) oli saksalainen urkuri, kapellimestari ja säveltäjä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Adam Krieger · Katso lisää »

Albrekt Rohkea

Albrekt Rohkea, tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva. Albrekt Rohkea (myös Albrekt Animosus; 27. tai 31. heinäkuuta 1443 Grimma – 12. syyskuuta 1500 Emden) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Albrekt Rohkea · Katso lisää »

Andreas Schlüter

Andreas Schlüter, piirros 1800-luvulta. Schlüterin veistämä suuren vaaliruhtinaan ratsastajapatsas Berliinissä alkuperäisellä paikallaan. Andreas Schlüter (22. toukokuuta 1664 Hampuri – 1714 Pietari, Venäjä) oli saksalainen kuvanveistäjä ja arkkitehti.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Andreas Schlüter · Katso lisää »

Anna Preussilainen

Preussin herttuatar Anna eli Anne von Hohenzollern (1576 – 1625) oli Preussin herttua Albrecht Friedrichin ja Marie Eleonore von Jülich-Kleve-Bergin tytär.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Anna Preussilainen · Katso lisää »

Ansbach

Ansbach on kaupunki Baijerin osavaltiossa, eteläisessä Saksassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ansbach · Katso lisää »

August (Saksi)

Lucas Cranach nuoremman maalaama muotokuva vuodelta 1586. August (31. heinäkuuta 1526 Freiberg – 12. helmikuuta 1586 Dresden) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1553–1586.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja August (Saksi) · Katso lisää »

Badenin vaaliruhtinaskunta

Badenin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Badenin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Baijeri

Laibarösin kylä Pohjois-Baijerissa. Baijeri, virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Baijeri · Katso lisää »

Baijerin kuningaskunta

Baijerin kuningaskunta oli vuosina 1806–1918 kuningaskunta nykyisen Saksan alueella.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Baijerin kuningaskunta · Katso lisää »

Baijerin perimyssota

Baijerin perimyssota oli Baijerin vaaliruhtinaskunnan vallanperimykseen liittynyt perimyssota, jota käytiin heinäkuusta 1778 toukokuuhun 1779.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Baijerin perimyssota · Katso lisää »

Baijerin vaaliruhtinaskunta

Baijerin vaaliruhtinaskunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan vaaliruhtinaskunta vuodesta 1623 vuoteen 1806, jolloin Baijerin kuningaskunta tuli sen tilalle.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Baijerin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Böömin kuningaskunta

Böömin kuningaskunta, josta joskus käytetään myös nimitystä Tšekin kuningaskunta, oli Böömin alueella Keski-Euroopassa sijainnut valtio, jonka alue nykyisin kuuluu Tšekin tasavaltaan.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Böömin kuningaskunta · Katso lisää »

Beatrix

Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau (s. 31. tammikuuta 1938) on entinen Alankomaiden kuningatar.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Beatrix · Katso lisää »

Berliinin kasvitieteellinen puutarha

Berliinin kasvitieteellisen puutarhan ns. italialainen puutarha, taustalla maailman suurin kasvihuone Alppikasvillisuutta Berliinin kasvitieteellinen puutarha (saks. Botanischer Garten und Botanisches Museum Berlin-Dahlem) on merkittävä kasvitieteellinen puutarha Berliinissä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Berliinin kasvitieteellinen puutarha · Katso lisää »

Berliner Stadtschloss

Berliner Stadtschloss, joskus myös Berliner Schloss (Berliinin linna), on linna Berliinissä Spreeinselin saarella.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Berliner Stadtschloss · Katso lisää »

Brandenburg

Brandenburg on Berliiniä ympäröivä osavaltio, joka kuuluu Saksan liittotasavaltaan.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Brandenburg · Katso lisää »

Brandenburg-Preussi

Brandenburg-Preussiksi kutsutaan Hohenzollernin suvun vaaliruhtinaiden personaaliunionina hallitsemaa ruhtinaskuntaa vuosina 1618–1701.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Brandenburg-Preussi · Katso lisää »

Brandenburgin Maria Eleonoora

Brandenburgin Maria Eleonoora (Marie Eleanore von Hohenzollern) (11. marraskuuta 1599 – 28. maaliskuuta 1655) oli saksalainen prinsessa ja Ruotsin kuningatar Kustaa II Aadolfin puolisona.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Brandenburgin Maria Eleonoora · Katso lisää »

Brandenburgin markkreivikunta

Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Brandenburgin markkreivikunta · Katso lisää »

Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta

Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, epämuodollisesti Hannoverin vaaliruhtinaskunta (Kurfürstentum Hannover), perustettiin vuonna 1692 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan yhdeksänneksi vaaliruhtinaskunnaksi.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Breisachin piiritys

Breisachin piiritys oli osa kolmikymmenvuotista sotaa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Breisachin piiritys · Katso lisää »

Carl Gustaf Wrangel

Carl Gustaf Wrangel vuonna 1662 Carl Gustaf Wrangel (23. joulukuuta 1613 – 5. heinäkuuta 1676) oli ruotsalainen marsalkka.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Carl Gustaf Wrangel · Katso lisää »

Christian Braunschweig

Herttua Christian Braunschweig (Paulus Moreelse 1619) Herttua Christian Braunschweig (oikeastaan Christian Braunschweig-Wolfenbüttel (20. syyskuuta 1599 Gröningen Saksa – 16. kesäkuuta 1626 Wolfenbüttel) oli saksalainen palkkasoturi kolmikymmenvuotisessa sodassa ja protestanttiseksi kääntyneen Halberstadtin hiippakunnan johtaja vuodesta 1616. Braunschweig oli Hollannin armeijan palveluksessa vuosina 1620 ja 1622. vuosina 1621–22 ja 1623–25 hän oli Pfalzin vaaliruhtinas Fredrik V:n palveluksessa. Tanskan liityttyä kolmikymmenvuotiseen sotaan Braunschweig siirtyi Tanskan kuningas Kristian IV:n palvelukseen 1625. Häntä kutsuttiin lisänimellä Hullu halberstadtlainen. Braunschweig oli Braunschweig-Wolfenbüttelin herttua Henrik Juliuksen kolmas poika. Isänsä kuoleman jälkeen 1613 hänet kasvatti eno Tanskan kuningas Kristian IV. Kun Halberstadtin hiippakunnan johtaja ja Braunschweigin veli Rudolf kuoli 1616, valittiin hänet seuraavaksi hiippakunnan johtajaksi. Braunschweig oli yksi harvoista merkittävistä protestanttisen puolen taistelijoista, jotka jatkoivat sotaa hävityn Valkeavuoren taistelun jälkeen. Hän hävisi kuitenkin 20. kesäkuuta 1622 Höchstin taistelussa Johann Tillylle kärsien raskaat tappiot. Tämän jälkeen hän siirtyi yhdessä Ernst von Mansfeldin kanssa Hollannin palvelukseen, jossa he taistelivat hyvin Fleurusin taistelussa 26. elokuuta (Braunschweig menetti taistelussa toisen kätensä) ja vapauttivat espanjalaisten piirittämän Bergen op Zoomin 4. lokakuuta. Braunschweig siirtyi armeijoineen talvimajoitukseen Itä-Friisinmaalle, josta seuraavan keväänä oli tarkoitus hyökätä Böömiin. Tilly kuitenkin johti armeijansa pohjoiseen ja katkaisi Braunschweigin hyökkäysreitin, ja Braunschweig päätti johtaa armeijansa takaisin Hollantiin, jossa oli sotinut menestyksekkäästi edellisenä syksynä. Tilly kuitenkin pakotti hänet taisteluun Stadtlohnissa 6. elokuuta 1623, jossa Braunschweigin armeija lähes tuhoutui. Alkuperäisestä 21 000:sta miehestä jäi jäljelle vain 6 000, joiden kanssa Braunschweig vetäytyi Hollantiin. Stadtlohnin taistelu lopetti ensimmäisen vaiheen kolmikymmenvuotisessa sodassa kun Fredrik V teki rauhan keisari Ferdinand II:n kanssa. Sota jatkui vuonna 1625 kun Tanska liittyi mukaan. Braunschweig asettui Tanskan palvelukseen, mutta sairastui vaikeasti ja kuoli 16. kesäkuuta 1626.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Christian Braunschweig · Katso lisää »

Düsseldorf-Kaiserswerth

Düsseldorf-Kaiserswerth on Düsseldorfin vanha kaupunginosa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Düsseldorf-Kaiserswerth · Katso lisää »

Dorotea Brandenburgilainen

Dorothea, Ruotsin kuningatar Dorotea Brandenburgilainen (n. 1430 – 10. marraskuuta 1495) oli kahteen otteeseen Pohjolan unionivaltion kuningatar.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Dorotea Brandenburgilainen · Katso lisää »

Dresden

Elbejoen ylittävä Marienbrücke Dresdeniä yöaikaan. Frauenkirche Dresdenissä. Dresdenin varuskuntakirkko. Coop Himmelb(l)au, UFA-elokuvapalatsi, 1998. Dresden on Saksan liittotasavallan Saksin osavaltion pääkaupunki.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Dresden · Katso lisää »

Elisabet Farnese

Kuningatar Elisabet Farnese, Louis-Michel van Loon maalaama virallinen muotokuva n. 1739. Elisabet Farnese; (25. lokakuuta 1692 Parma, Parman herttuakunta – 11. heinäkuuta 1766 Aranjuez, Espanjan kuningaskunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 11.10.2017. oli italialaissyntyinen Parman herttuatar ja Espanjan kuningatar. Hän oli kuningas Filip V:n toinen puoliso, jolla oli suuri vaikutusvalta Espanjan politiikkaan miehensä valtakaudella vuosina 1714–1746. Nuori kuningatar Elisabet Farnese, Ilario Spovelrini n. 1715-1724.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Elisabet Farnese · Katso lisää »

Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas)

Ernst August, Jacob Ferdinand Voetin maalaama muotokuva. Ernst August (20. marraskuuta 1629 Herzberg am Harz – 23. tammikuuta 1698 Herrenhausen) oli ensimmäinen Hannoverin vaaliruhtinas vuosina 1692–1698.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ernst August (Hannoverin vaaliruhtinas) · Katso lisää »

Ferdinand III (keisari)

Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 Graz – 2. huhtikuuta 1657 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1637–1657, Böömin kuningas vuodesta 1627 ja Unkarin kuningas vuodesta 1625.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ferdinand III (keisari) · Katso lisää »

François Luxembourg

François Luxembourg. François Luxembourg (oik. François Henri de Montmorency-Bouteville, Piney-Luxemburgin herttua (8. tammikuuta 1628 Pariisi – 4. tammikuuta 1695 Versailles) oli ranskalainen sotilas ja Ranskan marsalkka vuodesta 1675. Hän komensi Ranskan Alankomaissa operoivaa armeijaa vuosina 1677–78 ja 1690–95. Hän oli komentajana kärsivällinen, mutta nopea havaitsemaan pienetkin mahdollisuudet ja tarttumaan niihin. Hän oli Ranskan kyvykkäin kenraali yhdeksänvuotisen sodan aikana ja Ranskan marsalkka Louis II Condén serkku.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja François Luxembourg · Katso lisää »

Franz von Sickingen

Franz von Sickingenin muotokuva 1500-luvulta. Franz von Sickingen (2. maaliskuuta 1481 – 7. toukokuuta 1523) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakunnanritari, joka yhdessä Ulrich von Huttenin kanssa johti ritarien kapinaa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Franz von Sickingen · Katso lisää »

Fredrik I (Brandenburg)

Fredrik I Fredrik I (s. 1371 Nürnberg – 20. syyskuuta 1440 Cadolzburg, Nürnberg) oli Brandenburgin vaaliruhtinas vuodesta 1415 kuolemaansa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik I (Brandenburg) · Katso lisää »

Fredrik I (Württemberg)

Fredrik I, (6. marraskuuta 1754 Treptow an der Rega, Länsi-Pommeri, Preussin kuningaskunta – 30. lokakuuta 1816 Stuttgart, Württembergin kuningaskunta) oli Württembergin herttua vuosina 1797–1805 (nimellä Fredrik II) ja ensimmäinen Württembergin kuningas vuosina 1806–1816.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik I (Württemberg) · Katso lisää »

Fredrik I Barbarossa

Fredrik I Barbarossa (noin joulukuu 1122/1125 – 10. kesäkuuta 1190) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik I Barbarossa · Katso lisää »

Fredrik Suuri

Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik Suuri · Katso lisää »

Fredrik V (Pfalz)

Böömin kuningas Fredrik I. Fredrik V (26. elokuuta 1596 Neumarkt in der Oberpfalz – 29. marraskuuta 1632 Mainz) oli vuosina 1610–1623 Pfalzin vaaliruhtinas ja vuosina 1619–1620 Böömin kuningas nimellä Fredrik I. Koska Fredrikin kuninkuus kesti vain yhden vuoden (4. marraskuuta 1619 – 8. marraskuuta 1620), hän sai lisänimen talvikuningas Tietosanakirja.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik V (Pfalz) · Katso lisää »

Fredrik Viisas

Fredrik III Viisas (17. tammikuuta 1463 Torgau – 5. toukokuuta 1525 Lochau) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik Viisas · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm (Brandenburg)

Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Fredrik Vilhelm (Brandenburg) · Katso lisää »

Friedrich Hölderlin

Johann Christian Friedrich Hölderlin (20. maaliskuuta 1770 Lauffen am Neckar, Württembergin herttuakunta – 7. kesäkuuta 1843 Tübingen, Württembergin kuningaskunta) oli saksalainen runoilija ja filosofi.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Friedrich Hölderlin · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Großer Tiergarten

Großer Tiergarten Näkymä puistoon Großer Tiergarten, lyhyemmin Tiergarten (suom. eläinpuisto), on kuuluisa puisto Berliinin keskustassa, Tiergartenin kaupunginosassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Großer Tiergarten · Katso lisää »

Hannoverin evankelisluterilainen maakirkko

Hannoverin evankelisluterilainen maakirkko on yksi Saksan 20 protestanttisesta maakirkosta ja siten Saksan evankelisen kirkon jäsenkirkko.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Hannoverin evankelisluterilainen maakirkko · Katso lisää »

Henri Turenne

Henri Turenne oikeammin Henri de la Tour d'Auvergne, Turennen varakreivi (11. syyskuuta 1611 Sedan – 27. heinäkuuta 1675 Sasbach Baden) oli Ranskan marsalkka vuodesta 1643, ja 1600-luvun merkittävimpiä sotilaita.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Henri Turenne · Katso lisää »

Henrik Hurskas

Lucas Cranach vanhemman maalaama muotokuva vuodelta 1528. Henrik Hurskas (16. maaliskuuta 1473 Dresden – 18. elokuuta 1541 Dresden)Elisabeth Werl: Neue Deutsche Biographie (1969), Deutsche Biographie.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Henrik Hurskas · Katso lisää »

Hessenin vaaliruhtinaskunta

Hessenin vaaliruhtinaskunta oli alun perin Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Hessenin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Hohenzollern

Hohenzollern-suvun vaakuna Hohenzollernin linna on lähellä Hechingenia Baden-Württembergissä. Vilhelm II (1859–1941) hallitsi vuosina 1888–1918. Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Hohenzollern · Katso lisää »

Jagdschloss Grunewald

Jadschloss Grunewald Berliinissä Jagdschloss Grunewald on Berliinin vanhin säilynyt linnarakennus.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Jagdschloss Grunewald · Katso lisää »

James Stuart

260x260px James Francis Edward Stuart (10. kesäkuuta 1688, Lontoo – 1. tammikuuta 1766, Rooma) oli Skotlannin ja Englannin kruununtavoittelija (16. syyskuuta 1701 – 1. tammikuuta 1766), jota yleisesti kutsuttiin "Vanhemmaksi kruununtavoittelijaksi".

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja James Stuart · Katso lisää »

Jülichin perimyssota

Jülichin perimyssota käytiin vuosina 1609–1614.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Jülichin perimyssota · Katso lisää »

Johann Crüger

Johann Crüger Praxis-Pietatis-Melica, kansilehti Johann Crüger (9. huhtikuuta 1598 Groß Breesen, Guben – 23. helmikuuta 1662 Berliini) saksalainen säveltäjä ja kanttori, aikansa merkittävin koraalisäveltäjä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Johann Crüger · Katso lisää »

Juhana Sigismund

Juhana Sigismund (s. 8. marraskuuta 1572 Halle – k. 23. joulukuuta 1619 Berliini) oli Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinas vuosina 1608–1619 ja Preussin herttua.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Juhana Sigismund · Katso lisää »

Juhana V

Juhana V Jalomielinen (João Francisco António José Bento Bernardo), (22. lokakuuta 1689 – 31. heinäkuuta 1750) oli Portugalin kuningas. Hän hallitsi Portugalia vuoden 1707 alusta aina kuolemaansa saakka vuonna 1750. Nuori kuningas Juhana V, Pompeo Batoni (attr.).

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Juhana V · Katso lisää »

Kaarle I (Englanti)

Kaarle I (Charles I) (19. marraskuuta 1600 – 30. tammikuuta 1649) oli Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas vuosina 1625–1649.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kaarle I (Englanti) · Katso lisää »

Kaarle IV (keisari)

Kaarle IV:tä esittävä yksityiskohta teoksesta noin vuodelta 1370. Kaarle IV:n patsas Prahassa lähellä Kaarlensiltaa. Arnost Händelin tekemä patsas pystytettiin 1848 Prahan yliopiston 500-vuotisjuhlan kunniaksi. Kaarle IV (14. toukokuuta 1316 – 29. marraskuuta 1378) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kaarle IV (keisari) · Katso lisää »

Kaarle V (keisari)

Kaarle, (esp. Carlos Quinto, Carlos V); (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Extremadura, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kaarle V (keisari) · Katso lisää »

Kaarle VII (keisari)

Kaarle VII Albrekt (6. elokuuta 1697 – 20. tammikuuta 1745) oli Baijerin vaaliruhtinas vuodesta 1726 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuodesta 1742 aina kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kaarle VII (keisari) · Katso lisää »

Kaarle X Kustaa

Kaarle X Kustaa oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kaarle X Kustaa · Katso lisää »

Kölnin vaaliruhtinaskunta

Kartta Kölnin vaaliruhtinaskunnasta vuodelta 1756. Kölnin vaaliruhtinaskunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vaaliruhtinaskunta vuosina 953–1803.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kölnin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Königsberg

Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Königsberg · Katso lisää »

Keisari

Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Keisari · Katso lisää »

Keisarillinen välittömyys

Lyypekin vapauskirja vuodelta 1226, jossa Fredrik II antoi sille valtakunnankaupungin aseman. Keisarillinen välittömyys (tai Reichsunmittelbarkeit) oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa saksalaiseen feodaalilakiin perustuva etuoikeutettu asema, jossa valtakunnansäätyihin kuuluvat valtakunnankaupungit sekä ruhtinaspiispojen tai maallisten valtakunnanruhtinaiden alueet, tai yksittäiset henkilöt kuten valtakunnanritarit, olivat välittömästi keisarin (myöhemmin myös valtiopäivien ja keisarikunnan ylimpien tuomioistuimien) alamaisia.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Keisarillinen välittömyys · Katso lisää »

Kolmas Rooma

Bysantin valtakunnan perinteinen tunnus. Kolmas Rooma eli Moskova — kolmas Rooma on poliittinen ja uskonnollinen oppi, jonka mukaan Moskova (tai Venäjä yleensä) on Rooman ja Bysantin valtakuntien ainoa aito perillinen ja puhdasoppisen kristinuskon keskus.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kolmas Rooma · Katso lisää »

Kultainen bulla

Kultainen bulla tarkoittaa kultaista sinettiä tai kultaisella sinetillä varustettua asiakirjaa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kultainen bulla · Katso lisää »

Kuninkaanvaali

Kuninkaanvaali tarkoittaa kuninkaan valitsemista vaalilla, yleensä tilanteessa, jossa monarkian vanha hallitsijasuku on sammunut.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kuninkaanvaali · Katso lisää »

Kur

Kur eli keisarinvaali oli saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa vaali, jossa valittiin keisari.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kur · Katso lisää »

Kurfürstendamm

Näkymä lännestä kohti Kurfürstendammin itäpäätyä ja Breitscheidplatzia Kurfürstendammin komediateatteri Kurfürstendamm (paikallisesti usein myös Ku'damm) on Berliinin kuuluisimpia puistokatuja ja tärkeä kauppakatu.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kurfürstendamm · Katso lisää »

Kurpfalz

Kurpfalz on entinen ruhtinaskunta ja alue Baden-Württembergin osavaltion pohjoisosassa Lounais-Saksassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Kurpfalz · Katso lisää »

Leopold I (keisari)

Leopold I, Leopold Ignaz Joseph Balthasar Felician (9. kesäkuuta 1640 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 5. toukokuuta 1705 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Habsburgien sukuun kuulunut Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Böömin ja Unkarin kuningas.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Leopold I (keisari) · Katso lisää »

Ludvig IV (keisari)

Ludvig IV Baijerilainen (1282–1347) oli Wittelsbachin sukuun kuulunut Saksan kuningas (1314–), Italian kuningas (1314–) ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Rooman keisari (1328–).

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ludvig IV (keisari) · Katso lisää »

Ludwig van Beethovenin elämäkerta

Ludwig van Beethoven (16. joulukuuta 1770 Bonn – 26. maaliskuuta 1827 Wien) oli saksalainen säveltäjä klassismin ja romantiikan siirtymäkaudella.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ludwig van Beethovenin elämäkerta · Katso lisää »

Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista

Tämä on luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista · Katso lisää »

Magdeburgin ryöstö

redutteja kohti etelää Elben itärannalle. Huhtikuun loppuun mennessä Tillyn armeija (keltainen) oli kuitenkin vallannut suurimman osan kaupunginmuurin ulkopuolisista varustuksista. Magdeburgin ryöstö tapahtui 20. toukokuuta 1631 kolmikymmenvuotisen sodan aikana, kun Johann Tillyn johtama katolinen armeija piirityksen jälkeen valtasi ja ryösti Magdeburgin kaupungin.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Magdeburgin ryöstö · Katso lisää »

Maksimilian I (herttua)

Maksimilian I. Joachim von Sandrartin maalaama muotokuva vuodelta 1643. Maksimilian I (17. huhtikuuta 1573 München – 27. syyskuuta 1651 Ingolstadt) oli Baijerin herttua vuosina 1597–1623 ja ensimmäinen Baijerin vaaliruhtinas vuosina 1623–1651.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Maksimilian I (herttua) · Katso lisää »

Maksimilian I Joosef

Maksimilian I Joosef (27. toukokuuta 1756 Schwetzingen, Pfalz – 13. lokakuuta 1825 München, Baijeri) oli Baijerin vaaliruhtinas vuosina 1799–1806 (nimellä Maksimilian IV Joosef) ja Baijerin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas vuosina 1806–1825.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Maksimilian I Joosef · Katso lisää »

Maria Amalia (Espanjan kuningatar)

Napolin kuningatar Maria Amalia, Giuseppe Bonito, n. 1744–1745. Maria Amalia Christina Franziska Xaveria Flora Walburga (24. marraskuuta 1724 Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta – 27. syyskuuta 1760 Madrid, Espanja) oli Saksin prinsessa, josta tuli Kaarle III:n puolisona Sisilian ja Napolin kuningatar ja myöhemmin myös Espanjan kuningatar.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Maria Amalia (Espanjan kuningatar) · Katso lisää »

Maria Anna (Espanjan kuningatar, 1667–1740)

Maria Anna, Claudio Coellon maalaama muotokuva 1600-luvun lopulta. Espanjan kuningatar Maria Anna, Pfalz-Neuburgin prinsessa, Robert Gabriel Gence 1715 Maria Anna, Pfalz-Neuburgin prinsessa (28. lokakuuta 1667 Düsseldorf, Pfalzin vaaliruhtinaskunta – 16. heinäkuuta 1740 Bayonne, Ranska) oli Espanjan viimeisen Habsburg-sukuisen kuninkaan Kaarle II:n toinen puoliso ja Espanjan kuningatar.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Maria Anna (Espanjan kuningatar, 1667–1740) · Katso lisää »

Mühlbergin taistelu

Mühlbergin taistelu käytiin 24. huhtikuuta 1547 Elbe-joella Mühlbergissä, keisari Kaarle V:n johtaman armeijan ja Schmalkaldenin liiton armeijan välillä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Mühlbergin taistelu · Katso lisää »

München

München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja München · Katso lisää »

Morits

Saksin vaaliruhtinas Morits Morits (myös Morits Saksilainen,; 21. maaliskuuta 1521 Freiberg – 11. heinäkuuta 1553 Sievershausen) oli Saksin herttua vuodesta 1541 ja Saksin vaaliruhtinas vuodesta 1547.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Morits · Katso lisää »

Mustan kotkan ritarikunta

Mustan kotkan ritarikunnan rintatähti. Ritarikuntanauha Olkanauhan kunniamerkkiMustan kotkan ritarikunta oli Preussin kuningaskunnan korkea-arvoisin ritarikunta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Mustan kotkan ritarikunta · Katso lisää »

Oranienburg

Oranienburg on kaupunki Saksassa, Brandenburgin osavaltiossa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Oranienburg · Katso lisää »

Paha kulkee

Paha kulkee on suomalainen televisionäytelmä vuodelta 1968.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Paha kulkee · Katso lisää »

Patukkasota

Joakim II:n muotokuva. Lucas Cranach nuorempi, 1550-luku. Patukkasota oli Berliinin ja Spandaun välillä elokuussa 1567 käyty taistelu.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Patukkasota · Katso lisää »

Pfalz

Pfalz on alue Saksan länsiosassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Pfalz · Katso lisää »

Pohjan sota

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Pohjan sota · Katso lisää »

Potsdam

Templiner See ja Potsdam Sanssoucin linna on Potsdamin merkittävimpiä nähtävyyksiä Filmstudio Babelsberg Potsdamissa on maailman vanhin suurelokuvastudio Potsdam on Saksan Brandenburgin osavaltion pääkaupunki ja sijaitsee Havel-joen varrella Berliinin naapurissa, 26 kilometriä lounaaseen Berliinin keskustasta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Potsdam · Katso lisää »

Pressburgin rauha

Pressburgin rauha eli neljäs Pressburgin rauha solmittiin Napoleonin sotien aikana vuonna 1805 Ranskan ja Itävallan välillä Pressburgissa eli nykyisessä Bratislavassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Pressburgin rauha · Katso lisää »

Preussin herttuakunta

Preussin herttuakunta (raidoitus) vuoden 1575 paikkeilla. Preussin herttuakunta oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Preussin herttuakunta · Katso lisää »

Preussin Kultarannikko

Preussin Kultarannikko, joka tunnettiin ensiksi nimeltä Brandenburgin Kultarannikko, oli siirtomaa, joka oli osa Kultarannikon aluetta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Preussin Kultarannikko · Katso lisää »

Privilegium Maius

Privilegium Maius on Itävallan herttua Rudolf IV Habsburgilaisen vuonna 1358 tai 1359 teettämä väärennetty asiakirja, joka loi pohjan Habsburgin suvun vallalle Itävallassa, kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta tunnusti sen aidoksi vuonna 1453.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Privilegium Maius · Katso lisää »

Puolan sota

Sigismund Puolan sota (myös toinen Puolan sota) oli sota Puolan ja Ruotsin välillä vuosina 1600–1629.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Puolan sota · Katso lisää »

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät

valtakunnan­kaupunkien edustajat istumassa selin etualalla. Valtiopäivät olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakunnansäätyjen kokous, joka teki keisarin rinnalla päätöksiä tärkeistä asioista.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät · Katso lisää »

Reinin liitto (1806)

Reinin liitto oli vuosina 1806–1813 voimassa ollut yhteistoimintasopimus, johon vähitellen yhtyivät lähes kaikki Saksan valtiot.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Reinin liitto (1806) · Katso lisää »

Rikhard Cornwallilainen

Rikhard Cornwallilainen, piirros 1300-luvun alusta. Rikhard, Cornwallin jaarli, Poitoun kreivi (6. tammikuuta 1209 Winchester – 2. huhtikuuta 1272 Berkhamsted) Encyclopædia Britannica.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Rikhard Cornwallilainen · Katso lisää »

Rudolf IV (Itävalta)

Rudolf IV hautamuistomerkkinsä yhteyteen teetetyssä muotokuvassa. Rudolf IV Habsburgilainen (lempinimi der Stifter, ”perustaja”; 1. marraskuuta 1339 Wien – 27. heinäkuuta 1365 Milano) oli Habsburgin sukuun kuulunut Itävallan herttua vuosina 1358–1365.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Rudolf IV (Itävalta) · Katso lisää »

Ruhtinas

Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhäisaateliin.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ruhtinas · Katso lisää »

Ruhtinaskunta

Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ruhtinaskunta · Katso lisää »

Ruhtinaspiispa

Karel Nicolaas Alexander d'Oultremont (1716–1771), Liègen ruhtinaspiispa. Ruhtinaspiispa on Saksassa aiemmin käytössä ollut arvonimi, jonka valtio myönsi sellaisille katolisille piispoille, jotka olivat myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan (962–1806) valtakunnanruhtinaita.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ruhtinaspiispa · Katso lisää »

Ruptuurisota

Ruotsille 1658 kuuluneet alueet esitetty keltaisella värillä. Prinssi Kaarle, myöhemmin Kaarle X Kustaa (1622–1660), Ruotsin kuningas 1654–1660. Aleksei I, Venäjän tsaari 1645–1676. Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1656–1658 käydyn Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Ruptuurisota · Katso lisää »

Saksan historia

Saksan historian valtiollisena alkuna pidetään Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka oli olemassa noin 900-luvulta vuoteen 1806.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Saksan historia · Katso lisää »

Saksi (alue)

Saksi on historiallinen alue nykyisen Saksan alueella.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Saksi (alue) · Katso lisää »

Saksin kuningaskunta

Saksin kuningaskunta oli vuosina 1806–1918 kuningaskunta nykyisen Saksan alueella.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Saksin kuningaskunta · Katso lisää »

Saksin vaaliruhtinaskunta

Saksin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta, joka perustettiin, kun keisari Kaarle IV nosti Askania-suvun hallitseman Saksi-Wittenbergin herttuakunnan vaaliruhtinaan statukselle vuoden 1356 kultaisen bullan mukaan.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Saksin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Salzburgin vaaliruhtinaskunta

Salzburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vaaliruhtinaskunta vuosina 1803–1805.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Salzburgin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Schöner Brunnen

Schöner Brunnen on 1300-luvulla rakennettu Nürnbergissä Saksassa sijaitseva suihkukaivo.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Schöner Brunnen · Katso lisää »

Schmalkaldenin liitto

Keisari Kaarle V (''Tizianin maalaus, 1548'') Schmalkaldenin liitto oli Saksan protestanttisten ruhtinaitten ja valtakunnankaupunkien muodostama liitto keisari Kaarle V:tä vastaan.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Schmalkaldenin liitto · Katso lisää »

Schmalkaldenin opinkohdat

Schmalkaldenin opinkohdat eli artiklat eli kappaleet (latinaksi Articuli Smalcaldici, saksaksi Die Schmalkaldischen Artikel) ovat yksi luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Schmalkaldenin opinkohdat · Katso lisää »

Schmalkaldenin sota

Schmalkaldenin sota käytiin 1546–1555 keisari Kaarle V:n ja Saksan protestanttisten ruhtinaiden muodostaman Schmalkaldenin liiton välillä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Schmalkaldenin sota · Katso lisää »

Uskonpuhdistus

Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »

Vaalimonarkia

Vaalimonarkia on monarkia, jota hallitsee vaaleilla valittu monarkki; yleisesti niin sanottu vaalikuningas, joka on valittu vaaleilla eliniäksi asemaansa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Vaalimonarkia · Katso lisää »

Valtakunnanruhtinas

Valtakunnanruhtinaan arvokruunu. Valtakunnanruhtinas oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa aatelinen, jolla oli edustusoikeus valtiopäivillä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Valtakunnanruhtinas · Katso lisää »

Valtakunnansääty

Valtakunnansääty oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa käytetty nimitys henkilöstä tai yhteisöstä, jolla oli oikeus ottaa osaa valtiopäiville.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Valtakunnansääty · Katso lisää »

Vilhelm I (Hessenin vaaliruhtinas)

Hessen-Kasselin maakreivi Vilhelm IX (myöhemmin vaaliruhtinas Vilhelm I), Wilhelm Böttnerin maalaama muotokuva noin vuodelta 1795. Vilhelm I (3. kesäkuuta 1743 Kassel – 27. helmikuuta 1821) oli Hessen-Kasselin maakreivi vuosina 1785–1803 (nimellä Vilhelm IX) ja Hessenin vaaliruhtinaskunnan ensimmäinen vaaliruhtinas vuodesta 1803.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Vilhelm I (Hessenin vaaliruhtinas) · Katso lisää »

Vuoden 1356 kultainen bulla

Trierin arkkipiispalle kuulunut kappale vuoden 1356 kultaisesta bullasta alkuperäisine kultasinetteineen Stuttgartin päävaltionarkistossa. Wenzelin käsikirjoituskopio). Vuoden 1356 kultainen bulla oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle IV:n vuonna 1356 antama säädös, josta tuli keskeisin keisarikunnan valtiosäännön määrittäjä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Vuoden 1356 kultainen bulla · Katso lisää »

Württembergin vaaliruhtinaskunta

Württembergin vaaliruhtinaskunta oli lyhytikäinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtio Reinin rannalla.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Württembergin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

Würzburgin suurherttuakunta

Würzburgin suurherttuakunta oli saksalainen Würzburgin kaupunkiin keskittynyt suurherttuakunta, joka oli olemassa vuosien 1805 ja 1814 välillä.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Würzburgin suurherttuakunta · Katso lisää »

Weinheim

Weinheim on kaupunki Lounais-Saksassa, Baden-Württembergin osavaltion luoteisosassa.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Weinheim · Katso lisää »

Welf

Welf (myös Guelf, Guelph tai Guelpho) on saksalaista alkuperää oleva eurooppalainen hallitsijasuku.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Welf · Katso lisää »

Wenzel IV Luxemburgilainen

Wenzel IV Luxemburgilainen (26. helmikuuta 1361, Nürnberg – 16. elokuuta 1419) oli Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija ja Saksan kuningas vuosina 1376–1400 ja Böömin kuningas vuosina 1378–1419.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Wenzel IV Luxemburgilainen · Katso lisää »

Werbenin taistelu

Werbenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisen sodan aikana 22.–28.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Werbenin taistelu · Katso lisää »

Wettin (suku)

Wettin-suvun vaakuna. Wettin on eurooppalainen hallitsijasuku, alkuperältään Saksasta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Wettin (suku) · Katso lisää »

Wittelsbach

Wittelsbachin vaakuna Wittelsbach on eurooppalainen hallitsijasuku, alun perin kotoisin Saksan Baijerista.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Wittelsbach · Katso lisää »

Wormsin valtiopäivät

Luther puolustaa näkemyksiään Wormsin valtiopäivillä. Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen kokous Wormsin pikkukaupungissa vuonna 1521.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Wormsin valtiopäivät · Katso lisää »

Yrjö III

Yrjö III (George William Frederick) oli Ison-Britannian ja Irlannin kuningas vuosina 1760–1801 ja maiden yhdistyttyä hän oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas kuolemaansa asti.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Yrjö III · Katso lisää »

Yrjö Vilhelm

Brandenburgin vaaliruhtinas Yrjö Vilhelm Yrjö Vilhelm oli Hohenzollern-sukuinen Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua vuosina 1619–1640.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja Yrjö Vilhelm · Katso lisää »

15. kesäkuuta

15.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »

1806

Ei kuvausta.

Uusi!!: Vaaliruhtinas ja 1806 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kurfürsten, Prince-Électeur.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »