40 suhteet: Adolf Erik Nordenskiöld, Alaskan varhaiset arktiset kulttuurit, Beringia, Dežnjovinniemi, Elgygytgyn, Eveenit, Fridolf Höök, Gambell, George W. De Long, Jäämeri 30 päivässä, Jouni Hiltunen, Juri Rytheu, Kerekin kieli, Koiralohi, Krestinlahti, Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio, Luettelo niemimaista, Lumilammas, Mustaviklo, Oleg Kuvajev, Otto Kalvitsa, Päivämääräraja, Poljudje, Providenijanlahti, Sergei Buturlin, Siperian jäätyneet mammutit, Siperianhusky, Sirenikin kieli, Tšukotka, Tšukotkan lippu, Tšukotkan ylänkö, Tšuktšimeri, Tšuktšin kieli, Tšuktšit, Tundrakurppelo, Tundravikla, Venäjä, Venäjän maantiede, Vladislav Zolotarjov, Wrangelinsaari.
Adolf Erik Nordenskiöld
Nils Adolf Erik Nordenskiöld (18. marraskuuta 1832 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 12. elokuuta 1901 Dalbyö, Södermanland, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, tutkimusmatkailija, mineralogi ja naparetkeilijä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Adolf Erik Nordenskiöld · Katso lisää »
Alaskan varhaiset arktiset kulttuurit
Alaskan varhaiset arktiset kulttuurit olivat metsästäjä-keräilijäryhmien luomia pyyntikulttuureja, jotka saattoivat alkaa jo yli 25 000 vuotta ihmisen saavuttua Beringiaan, jonka itäosa Alaska on.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Alaskan varhaiset arktiset kulttuurit · Katso lisää »
Beringia
Beringinmerta oli alankoa. Nykyinen salmi oli silloin kuivaa maata, kun valtamerien vettä sitoutui jäätiköihin ja vesi laski. Beringia oli muinainen Pohjois-Amerikan ja Aasian yhdistänyt kannas.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Beringia · Katso lisää »
Dežnjovinniemi
Dežnjovinniemi Beringinsalmen länsirannalla. Dežnjovinniemi eli Itäniemi on Tšuktšien niemimaan itäisin niemi Beringinsalmen rannalla.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Dežnjovinniemi · Katso lisää »
Elgygytgyn
Järven sijainti. Elgygytgyn on Koillis-Venäjällä Tšuktšien niemimaalla sijaitseva järvi.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Elgygytgyn · Katso lisää »
Eveenit
Eveenit (aikaisemmin lamuutit) ovat etninen ryhmä Venäjän kaukoidässä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Eveenit · Katso lisää »
Fridolf Höök
Fridolf Höök Fridolf Fabian Höök (Fridolf Kirillovitš Gek; 30. joulukuuta 1836 Danskog, Tammisaari – heinäkuussa 1904 Vladivostok, Venäjä) oli suomalainen merikapteeni, valaanpyytäjä, tutkimusmatkailija, kansanperinteen kerääjä ja Amur-joen varteen Venäjän Kaukoitään vuonna 1868 perustetun suomalaisen siirtokunnan johtaja.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Fridolf Höök · Katso lisää »
Gambell
Gambell on kaupunki Alaskassa Saint Lawrencen saarella Beringinmeressä 325 kilometriä lounaaseen Nomesta.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Gambell · Katso lisää »
George W. De Long
George Washington De Long vuonna 1879. George Washington De Long (22. elokuuta 1844 New York, Yhdysvallat – 30. lokakuuta 1881 Siperia, Venäjä) oli Yhdysvaltain laivaston upseeri ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja George W. De Long · Katso lisää »
Jäämeri 30 päivässä
Jäämeri 30 päivässä on tammikuussa 2014 alkanut kymmenosainen kulttuuriohjelmasarja, jossa seurataan Ville Haapasalon matkaa pitkin Venäjän pohjoisrannikkoa, Pohjoisen jäämeren äärellä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Jäämeri 30 päivässä · Katso lisää »
Jouni Hiltunen
Jouni Hiltunen (s. 1964) on suomalainen dokumenttielokuvaohjaaja, tuottaja, kuvaaja ja leikkaaja.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Jouni Hiltunen · Katso lisää »
Juri Rytheu
Juri Sergejevitš Rytheu (tšuktšiksi Юрий Рытгэв) (8. maaliskuuta 1930 Uelen, Tšuktšien niemimaa, Neuvostoliitto – 14. toukokuuta 2008 Pietari, Venäjä) oli tšuktšeihin kuuluva kirjailija, kääntäjä ja toimittaja.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Juri Rytheu · Katso lisää »
Kerekin kieli
Kerekin kieli eli kerekki on Venäjällä Tšuktšien niemimaalla asuvien kerekkien puhuma tšuktšilais-kamtšatkalainen kieli.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Kerekin kieli · Katso lisää »
Koiralohi
Koiralohi (Oncorhynchus keta) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Koiralohi · Katso lisää »
Krestinlahti
Krestinlahti Tšuktšien niemimaan eteläreunalla Krestinlahti on Beringinmeren luoteisosassa Tšuktšien niemimaan eteläreunaan työntyvä merenlahti Tšukotkassa, Venäjän koillisosassa.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Krestinlahti · Katso lisää »
Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio
Lambertin oikeapintaisen lieriöprojektion mukainen maailmankartta Tyyntämerta. Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio ja alueiden muotojen vääristymistä siinä kuvaavat Tissot'n indikaattorit Miten maapallo kuvataan lieriölle Lambertin oikeapintaisessa projektiossa Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio on Johann Heinrich Lambertin vuonna 1772 laatima karttaprojektio.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio · Katso lisää »
Luettelo niemimaista
Tämä on luettelo maailman niemimaista maanosittain järjestettynä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Luettelo niemimaista · Katso lisää »
Lumilammas
Lumilammas eli siperianlammas (Ovis nivicola) on Koillis-Siperian vuorilla elävä villi lammaslaji, joka on sopeutunut arktisiin oloihin.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Lumilammas · Katso lisää »
Mustaviklo
Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Mustaviklo · Katso lisää »
Oleg Kuvajev
Oleg Mihailovitš Kuvajev (12. elokuuta 1934 nykyisen Kostroman alueen Ponazyrevon asema – 8. huhtikuuta 1975 Moskovan alueen Kaliningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Oleg Kuvajev · Katso lisää »
Otto Kalvitsa
Otto Kalvitsa (21. marraskuuta 1888 Kontiolahti – 7. maaliskuuta 1930 Sangar) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen lentäjä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Otto Kalvitsa · Katso lisää »
Päivämääräraja
Päivämääräraja kulkee 180. pituuspiirillä tai sen läheisyydessä. Päivämääräraja on Tyynenmeren poikki kulkeva linja, jonka eri puolilla on eri päivämäärä ja viikonpäivä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Päivämääräraja · Katso lisää »
Poljudje
Ruhtinas keräämässä veroja alaisiltaan. N. K. Rerih, 1908. Poljudje oli tapa kerätä veroja itäslaavilaisilta heimoilta.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Poljudje · Katso lisää »
Providenijanlahti
Providenijanlahden sijainti Beringinmeressä. US Coast Survey, kartan yksityiskohta, 1928. Emman satama 1849. Providenijanlahti (Bukhta Providenija) on merenlahti Koillis-Siperiassa Beringinmeressä Tšuktšien niemimaan eteläosassa.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Providenijanlahti · Katso lisää »
Sergei Buturlin
Sergei Aleksandrovitš Buturlin (1872-1938) Sergei Aleksandrovitš Buturlin (22. syyskuuta 1872 Montreux – 22. tammikuuta 1938 Moskova) oli venäläinen lintutieteilijä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Sergei Buturlin · Katso lisää »
Siperian jäätyneet mammutit
Eräs Siperiasta löydetty säilynyt mammutti. Siperian jäätyneet mammutit ovat Siperian pohjoisosien ikiroudasta löytyneitä mammutteja, jotka ovat harvinaisen hyvin säilyneitä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Siperian jäätyneet mammutit · Katso lisää »
Siperianhusky
Siperianhuskyjä rekikoirina. Siperianhusky on pystykorvaisiin koiratyyppeihin kuuluva rekikoirarotu, joka on alun perin kotoisin Siperiasta.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Siperianhusky · Katso lisää »
Sirenikin kieli
Sirenikin kieli on kuollut eskimo-aleuttilainen kieli, joka kuuluu jupikkikielten ryhmään.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Sirenikin kieli · Katso lisää »
Tšukotka
Tšukotka, Tšuktšien autonominen piirikunta, TšuktšiaHakulinen, K. Maailman paikannimet.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tšukotka · Katso lisää »
Tšukotkan lippu
Tšukotkan lippu Tšukotkan lippu on Venäjälle kuuluvan Tšukotkan autonomisen piirikunnan tunnus.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tšukotkan lippu · Katso lisää »
Tšukotkan ylänkö
Tšukotkan ylänkö, aiemmin myös Anadyrvuoristo (Анадырский хребет, Anadyrski hrebet) on Tšuktšien niemimaalla Venäjän koilliskolkassa Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa sijaitseva ylänkömaa, joka käsittää keskikorkeita vuoristoja.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tšukotkan ylänkö · Katso lisää »
Tšuktšimeri
Tšuktšimeri Tšuktšimeri eli Tšuktšienmeri on Pohjoiseen jäämereen kuuluva matala reunameri, joka sijaitsee Itä-Siperian meren ja Beaufortinmeren välissä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tšuktšimeri · Katso lisää »
Tšuktšin kieli
Tšuktšin kieli (aikaisempi nimitys luoravetlaani; tšuktšiksi ԓыгъоравэтԓьэн йиԓыйиԓ, lyg"oravetl'an jiljil) on Venäjällä Tšuktšien niemimaalla ja sen lähialueilla asuvien tšuktšien puhuma tšuktšilais-kamtšatkalainen kieli.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tšuktšin kieli · Katso lisää »
Tšuktšit
Tšuktšit (oma nimitys lygoravetlyan) ovat etupäässä Koillis-Siperiassa Tšuktšien niemimaalla, Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa asuva alkuperäiskansa.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tšuktšit · Katso lisää »
Tundrakurppelo
Tundrakurppelo (Limnodromus scolopaceus) on kurppien (Scolopacidae) heimoon kuuluva keskikokoinen kahlaajalintu.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tundrakurppelo · Katso lisää »
Tundravikla
Tundravikla (Calidris subruficollis, aiemmin Tryngites subruficollis) on pieni rantalintu, Suomeen harvoin eksyvä muuttolintu.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Tundravikla · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän maantiede
Venäjän maantiede on maan suuren koon takia monipuolista.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Venäjän maantiede · Katso lisää »
Vladislav Zolotarjov
Vladislav Andrejevitš Zolotarjov (13. syyskuuta 1942 De-Kastri, Habarovskin aluepiiri, Neuvostoliitto – 13. toukokuuta 1975 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen säveltäjä, joka on tullut kansainvälisesti tunnetuksi erityisesti bajan-harmonikalle sävelletyn taidemusiikin uranuurtajana.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Vladislav Zolotarjov · Katso lisää »
Wrangelinsaari
Saaren rannikkoa ilmakuvassa. Wrangelinsaari (tšuktšiksi Умӄилир, Umqilir, ”Jääkarhusaari”) on Venäjälle kuuluva noin 7 600 neliökilometrin laajuinen saari Pohjoisessa jäämeressä Tšuktšimeren ja Itä-Siperian meren välissä.
Uusi!!: Tšuktšien niemimaa ja Wrangelinsaari · Katso lisää »