Viestintä

492 suhteet: Abramsån, Agros, Ahokylä (Venäjä), Aitonevan rata, Ajoneuvon vaihtoehtoiset polttoaineet, Akaattikotilo, Aktiivihiili, Alajärvi, Alankomaat, Alankomaiden maantiede, Alavieska, Alånin vesistö, Alsterånin vesistö, Alterälvenin vesistö, Altersundetin vesistö, Alvar Aalto, Amazonin sademetsä, Ardbeg, Arokosteikko, Atjekjaure, Atjekjoki, Atte Korhola, Auma, Šatskin järvet, Öreälvenin vesistö, Örekilsälvenin vesistö, Örkaggens Järnväg, Örsundaån, Överstbyträsket, Övre Flåsjön (järvi), Ähtäri, Äijänneva, Ätranin vesistö, Åbyälvenin vesistö, Åkerströmin vesistö, Ångermanjoen vesistö, Bäveånin vesistö, Bölsselet, BelAZ, Bernhard Wuolle, Biomassa, Biopolttoaine, Bjurån (Rånejoki), Botorpsströmmenin vesistö, Bouvet’nsaari, Brachypelma vagans, Brahelinna, Bräkneånin vesistö, Brännässelet, Bredträsket (Rånejoki), ..., Broströmmenin vesistö, Bruatorpsånin vesistö, Bureälvenin vesistö, Byskeälvenin vesistö, Cambridgeshire, Daljoen vesistö, Dalkarlsånin vesistö, Degerselet, Degervattnet, Delångersånin vesistö, Djupsjön (Norrbotten), Ežerėlis, Eero O. Erkko, Ekologinen sukkessio, Emånin vesistö, Energia, Energia Ruotsissa, Energia Suomessa, Energiantuotanto, Erkki Kivinen, Eskilstunaån, Espoo, Etelä-Karjalan maakunta, Euroopan unionin energiapolitiikka, Evijärvi, Färsaarten historia, Fennica (elokuvayhtiö), Ferrokromikuona, Floridansuosypressi, Forsmarksånin vesistö, Friedrich von Bodelschwingh, Fylleånin vesistö, Fyrisån, Gavleånin vesistö, Gásadalur, Gådeånin vesistö, Götajoen vesistö, Genevadsånin vesistö, Geologinen kartta, Gidejoen vesistö, Gnarpsånin vesistö, Grundträsket (Rånejoki, Råneån, Fredrikafors), Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk), Gunnars-Djupträsket, Gunnarsbyträsket, Gustaf Komppa, H. G. Paloheimo, Haaga (kauppala), Haapavesi, Hagbyånin vesistö, Halkjärvi, Halmejärvi, Hamrångeånin vesistö, Hanhisuo (Urjala), Hanhisuon rautatieasema, Harjasvihvilä, Harmångersånin vesistö, Harrejaure (Rånejoki, Harrejaur), Hauho, Haukineva, Haukivuori, Hämeenkangas, Höje ån vesistö, Hörnånin vesistö, Heerenveen, Heinijärvi (Liminka), Heinrich Friedrich Link, Helge ån vesistö, Hemträsket (Rånejoki), Hiilidioksidi, Himleånin vesistö, Holmsvattnet (Rånejoki, Norrbotten), Huittisten ja Pelson varavankiloiden rautatiet, Hulanlaakso, Humus, Humuspitoisuus, Huokoisuus, Husånin vesistö, Hyrynsalmi, Idbyånin vesistö, Ii, Ilmajuurrutus, Ilmaston lämpeneminen, Ilmaston lämpenemisen vaikutukset, Ilmaston takaisinkytkentä, Ilvesjoki (joki), Imukaasumoottori, Indalinjoen vesistö, Inkeri, Inre-Fällträsket, Inupiatit, Irlannin talous, Irlanti, Iso Karvasjärvi, Iso Kivijärvi (Utajärvi), Iso-Ätämö, Jäkälänapalakki, Jäte, Jätteenpoltto, Jävreånin vesistö, Joensuun voimalaitos, John Nurmisen Säätiö, Jouni Tummavuori, Kaipajoki (Rånejoki), Kajaani, Kajaanin linna, Kalajoki, Kalixjoen vesistö, Kalkkuna, Kalliojärvi (Tammela), Kammi, Kanala, Kankaanpää, Kankarinjärvi, Kannus (kaupunki), Karevansuo, Kasvihuoneilmiö, Kasvualusta, Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto, Kaukolämpö, Kauri (kasvi), Kärsämäki, Kävlingeånin vesistö, Kågeälvenin vesistö, Kålabodaånin vesistö, Keräsjoen vesistö, Kerrostuma, Kerry Bog Pony, Kiiminki, Kilaånin vesistö, Kinder Scout, Kivihiili, Klarjoki, Koivujoki (Utajärvi), Korotka, Korpi, Kortejärvi (Utajärvi), Korvajärvi (Jalasjärvi), Krokträsket (Rånejoki, Överstbyn), Kuivajärvi (Tammela), Kuivatislaus, Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio), Kungsbackaånin vesistö, Kuobmujåkkå, Kuortane, Kuuppavaunu, Kvarnån (Rånejoki), Kvarnbäcken (Rånejoki, Näätäsuanto), Kypasjarv, Kytöviljely, Laganin vesistö, Lamminrahkan turverata, Lanta, Lapinjärvi (Sangisjoki, Haaparanta), Lappajärvi, Lapua, Latvia, Laulujoutsen, Laurila–Kelloselkä-rata, Lämmitys, Lämpöarvo, Lämpölaitos, Länsi-Siperian alanko, Lögdeälvenin vesistö, Leduånin vesistö, Lehtimäki, Leijukerroskattila, Leningradin alue, Lestijärvi, Leteensuon turverata, Levo-Patamo, Lielahden kartanon rata, Lillpiteälvenin vesistö, Lillträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån), Liminka, Ljunganin vesistö, Ljungbyånin vesistö, Ljusnanin vesistö, Luonnontuotteet, Luonnonvarat, Luulajanjoen vesistö, Luvaton viljelys, Lyckebyånin vesistö, Maalaji, Maanparannus, Maaseututyöväen Liitto, Maatuli, Magor Marsh, Mankkaan kaatopaikka, Marströmmenin vesistö, Matkalampi (Utajärvi), Mänty, Mångbyånin vesistö, Mörruminjoen vesistö, Mörtträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån), Meštšoran alanko, Merijärvi, Metaani, Metsäojitus, Metsolat, Mieånin vesistö, Miekojärvi (Norrbotten), Moälvenin vesistö, Molvotitsy, Moskovan alue, Motalanvirran vesistö, Muhos, Muinaissukset, Multa, Mustalampi (Jyväskylä, Keltinmäki), Muurasjärvi (Pihtipudas), Myllymäen rautatieasema, Naamankylä, Naantalin monipolttoainevoimalaitos, Nagorskin piiri, Natriumkloridi, Naulajärvi, Nätraånin vesistö, Nättrabyånin vesistö, Nekouzin piiri, Nianånin vesistö, Niemiselet, Nissanin vesistö, Nivos Energia, Norr-Lillån (Rånejoki), Norralaånin vesistö, Norrströmin vesistö, Norrtäljeånin vesistö, Nuorittajoki, Nybroånin vesistö, Nyköpingsånin vesistö, Oijärvi (järvi), Okavangon suisto, Okavangon suiston luonto, Olandsånin vesistö, Oligotrofinen järvi, Onni Mäkelä, Orkidearukoilijasirkka, Oulainen, Oulunsalo, Paavo Haavikko, Palolakki, Palsasuo, Paltamo, Päästökauppa, Päiväjoki (Rånejoki), Pålkemjaure, Pehku, Pekunitsa, Penikkajärvi (Norrbotten), Perho (kunta), Perhoskirjoahven, Perliitti (vulkaaninen tuhka), Permin aluepiiri, Permin Komi, Petri Raivio, Peurasuo, Pienhiukkanen, Piennartie, Pietarinojansuo–Suurisuo, Piitimenjoen vesistö, Pilpajärvi, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Polttoturve, Pori, Pounu, Prästholmsselet, Primäärienergia, Prince Rupertin lentoasema, Pudasjärvi, Puhdistamoliete, Puolanka, Puupellettitehtaat Suomessa, Pyhä-Häkin kansallispuisto, Pyhä-Luoston kansallispuisto, Pyhäjärvi, Pyhäjärvi (Tammela), Pyhäjoki, Pyhältö (suo Pirkkalassa), Pyhäntä, Raahe, Rahkasammalet, Rahkasara, Randaträsket, Rantakarakara, Ranua, Rastunsuon turverata, Räme, Rämerahkasammal, Råånin vesistö, Råckstaån, Rånejoen vesistö, Råneträsket, Rånträsket, Röjsjön turverata, Rönne ån vesistö, Rörån, Reksuo, Rickleånin vesistö, Rjazanin alue, Rokånin vesistö, Rokuan turveöljytehdas, Rolfsånin vesistö, Ronnebyånin vesistö, Rosånin vesistö, Ruskohiili, Rutnajaure, Rutnajoki, Sagån, Sammalet, Sammallahdenmäki, Sanginjärvi, Sangisjoen vesistö, Satakunnan maakunta, Sauna, Saxånin vesistö, Sävaån, Sävarånin vesistö, Såg-Djupträsket, Söderköpingsånin vesistö, Sör-Lillån (Rånejoki), Sedimenttikivilaji, Sege ån vesistö, Seinäjoki, Selångersånin vesistö, Selbäcken, Seututie 273, Seututie 836, Siekajärvi, Siekajoki, Siikajoki, Siikalatva, Sikavuori, Silbury Hill, Simojoki, Siuruanjoki, Skärjånin vesistö, Skeboånin vesistö, Skelleftejoen vesistö, Skinnarvikin lasitehdas, Skräbeånin vesistö, Skrydstrupin tyttö, Slåttmossen, Smolenskin alue, Snärjebäckenin vesistö, Soikkomustikka, Soini, Stensån vesistö, Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån), Stor-Stenträsket (Rånejoki), Storånin vesistö, Strömsånin vesistö, Suo, Suomen geologia, Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008, Suomen lasimuseo, Suomen maantiede, Suomi, Suomi 1970-luvulla, Suomussalmi, Suseånin vesistö, Svartån (Västmanland), Svärtaånin vesistö, Svetlopoljansk, Talpianjärvi, Talvivaaran kaivos, Tavelånin vesistö, Tämnarånin vesistö, Töreälvenin vesistö, Töysä, Teijon ylänkö, Telemachus, Terva, Tervahauta, Testeboånin vesistö, The Fens, Tina, Toholampi, Tollundin mies, Tomakomai, Toppila, Toppilan rautatieasema, Toppilan voimalaitokset, Tornionjoen vesistö, Torrefiointi, Trosaånin vesistö, Tsumeb, Tuhka, Tuiran rautatieasema, Tundraluokat, Tuohi, Turve Suomen energiantuotannossa, Turvehoito, Turvepehku, Turvetuotanto, Tyresånin vesistö, Udmurtia, Ulvonkylä, Urjala, Urjalan vaakuna, Uumajanjoen vesistö, Uusiutumaton energia, Uusiutuva energia, Uusiutuva energia Ruotsissa, Vaala, Vaasa, Vahriselkä, Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle, Valkeasuon rata, Valkjärvi (Käkisalmen piiri), Valko-Venäjä, Valko-Venäjän maantiede, Valkolahosieni, Valvträsket (Rånejoki, Råneå), Vanajan voimalaitos, Vasemmistoliitto, Vaskervillet, Vaskiluoto 2, Vege ån vesistö, Venetjoki (Rånejoki), Vesikate, Vierydsånin vesistö, Vihanti, Viherkatto, Villa Mairea, Vimpeli, Vindånin vesistö, Virånin vesistö, Viro, Viskanin vesistö, Viski, Vitånin vesistö, Vitträsket (Rånejoki, Råneå, Sörbyn), Vuottasjaure (Rånejoki, Rörån, Vuottas), Yhdystie 7140, Yhteismaa, Yli-Ii, Ylivallin rautatieasema, Ylivieska, Ypäyssuo, Yttre-Fällträsket, Zbrutš. Laajenna indeksi (442 lisää) » « Kutistua indeksi

Abramsån

Abramsån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin kunnassa sijaitseva 28 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Abramsån · Katso lisää »

Agros

Agros Osakeyhtiö oli suomalainen vuosina 1892–1943 toiminut maataloustarvikkeiden ja -koneiden tukkukauppa, joka oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alallaan suurin Suomessa.

Uusi!!: Turve ja Agros · Katso lisää »

Ahokylä (Venäjä)

Ahokylän kunta Jaaman piirin kartalla. Ahokylä on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Ahokylä (Venäjä) · Katso lisää »

Aitonevan rata

Aitonevan rata oli Kihniössä sijainnut leveäraiteinen turpeen kuljetukseen tarkoitettu pistoraide.

Uusi!!: Turve ja Aitonevan rata · Katso lisää »

Ajoneuvon vaihtoehtoiset polttoaineet

Biodiesel -bussi Ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet tarkoittavat muita kuin fossiiliseen mineraaliöljyyn perustuvia ajoneuvon energianlähteitä.

Uusi!!: Turve ja Ajoneuvon vaihtoehtoiset polttoaineet · Katso lisää »

Akaattikotilo

Akaattikotilo (Lissachatina fulica, syn. Achatina fulica) on nilviäinen, joka on kotoisin Itä-Afrikan sademetsistä.

Uusi!!: Turve ja Akaattikotilo · Katso lisää »

Aktiivihiili

Aktiivihiiltä Lääkehiiltä Aktiivihiili on puhdasta, hyvin huokoista hiiltä, jonka pinta-ala massa­yksikköä kohti on erityisen suuri.

Uusi!!: Turve ja Aktiivihiili · Katso lisää »

Alajärvi

Maxiale-kauppakeskus. Alajärven entinen palolaitos. Alajärvi on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Turve ja Alajärvi · Katso lisää »

Alankomaat

Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.

Uusi!!: Turve ja Alankomaat · Katso lisää »

Alankomaiden maantiede

Alankomaiden maantiede keskittyy valtion Euroopassa sijaitsevaan osaan, joka ulottuu leveyspiiriltä 50° leveyspiirille 54° N, ja pituuspiirien 3° ja 8° E välille.

Uusi!!: Turve ja Alankomaiden maantiede · Katso lisää »

Alavieska

Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Alavieska · Katso lisää »

Alånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alånin uomaa Seletin ruukin luonna syyskuussa 2007. Alånin vesistö (vesistöaluetunnus 10) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Alånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 592 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Alånin vesistö · Katso lisää »

Alsterånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alsterånin vesistö (vesistöaluetunnus 75) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Alsterånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 525 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Alsterånin vesistö · Katso lisää »

Alterälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alterälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 12) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Alterälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 459 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Alterälvenin vesistö · Katso lisää »

Altersundetin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Altersundetin vesistö (vesistöaluetunnus 8) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Altersundetin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 403 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Altersundetin vesistö · Katso lisää »

Alvar Aalto

Hugo Alvar Henrik Aalto oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko.

Uusi!!: Turve ja Alvar Aalto · Katso lisää »

Amazonin sademetsä

Amazonin sademetsäalue. Amazonin sademetsä (toisinaan myös Amazonia) on Etelä-Amerikassa sijaitseva maailman suurin sademetsä.

Uusi!!: Turve ja Amazonin sademetsä · Katso lisää »

Ardbeg

Ardbegin tislaamo Ardbeg on skotlantilainen viskitislaamo.

Uusi!!: Turve ja Ardbeg · Katso lisää »

Arokosteikko

Arokosteikko on osaksi vuotta kausittain kuivuva kosteikko, jossa esiintyy soiden kasvilajistoa, vaikka turvetta ei juurikaan ole.

Uusi!!: Turve ja Arokosteikko · Katso lisää »

Atjekjaure

Atjekjaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Atjekjaure · Katso lisää »

Atjekjoki

Atjekjoki (joskus myös Atjejoki) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaarassa Rånejoen vesistössä virtaava 13 kilometriä pitkä Rånejoen sivujoki.

Uusi!!: Turve ja Atjekjoki · Katso lisää »

Atte Korhola

Atte Korhola (s. 19. elokuuta 1957 Lahti) on Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori vuodesta 2007.

Uusi!!: Turve ja Atte Korhola · Katso lisää »

Auma

Sokerijuurikkaista tehty auma. Auma on kumpumainen rakenne lähinnä maataloustuotteiden säilyttämiseen ulkosalla.

Uusi!!: Turve ja Auma · Katso lisää »

Šatskin järvet

Svityaz-järvi Lucimer-järvi. Pesochnoe-järvi. Pulemets-järvi. Šatskin järvet on yli 30:n järven ryhmä Ljubomlin ja Šatskin seudulla Volynian alueella Ukrainassa Pripetin ja Läntisen Bugin välisellä alueella.

Uusi!!: Turve ja Šatskin järvet · Katso lisää »

Öreälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Öreälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 30) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Öreälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 029 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Öreälvenin vesistö · Katso lisää »

Örekilsälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Örekilsälvenin sivujoki Munkedalsälven. Örekilsälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 110) muodostuu Pohjanmeren Skagerrakiin laskevan Örekilsälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 340 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Örekilsälvenin vesistö · Katso lisää »

Örkaggens Järnväg

Örkaggens Järnväg (ÖkJ) on yksityisomisteinen kapearaiteinen harrastus- ja metsärautatie Motalassa Etelä-Ruotsissa.

Uusi!!: Turve ja Örkaggens Järnväg · Katso lisää »

Örsundaån

Örsundaån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Enköpingin ja Hebyn kunnissa virtaava 57 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Örsundaånin valuma-alueessa sen 71 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Turve ja Örsundaån · Katso lisää »

Överstbyträsket

Rånejoen Korpforsen laskee järven luoteiskulmalle. Överstbyträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Överstbyträsket · Katso lisää »

Övre Flåsjön (järvi)

Övre Flåsjön on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Övre Flåsjön (järvi) · Katso lisää »

Ähtäri

Ähtäri, aik.

Uusi!!: Turve ja Ähtäri · Katso lisää »

Äijänneva

Äijänneva on Virroilla sijaitseva kylä.

Uusi!!: Turve ja Äijänneva · Katso lisää »

Ätranin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki nähtynä Falkenbergin Tullbronilta (Tullisillalta). Ätranin vesistö (vesistöaluetunnus 103) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Ätranin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 342 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Ätranin vesistö · Katso lisää »

Åbyälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä joelle Åbyn taajamassa. Åbyälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 17) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Åbyälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 344 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Åbyälvenin vesistö · Katso lisää »

Åkerströmin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Åkerströmin vesistö (vesistöaluetunnus 60) muodostuu Itämeren pääaltaaseen Tukholman saaristossa laskevan Åkerströmin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 396 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Åkerströmin vesistö · Katso lisää »

Ångermanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Högakustenbron silta ylittää joen sen joensuun kohdalta. Ångermanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 38) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ångermanjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 31 864 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Ångermanjoen vesistö · Katso lisää »

Bäveånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bäveån virtaa Uddevallan läpi. Joki Fossumin lähellä Fossumsbergin vesivoimalaitoksen padon alapuolella. Bäveånin vesistö (vesistöaluetunnus 109) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Skagerrakiin laskevan Bäveånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 301 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Bäveånin vesistö · Katso lisää »

Bölsselet

Bölsselet on Ruotsissa Norrbottenissa Råneåssa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Bölsselet · Katso lisää »

BelAZ

BelAZ 540. Neuvostoliittolainen postimerkki vuodelta 1971. BelAZ (Valko-Venäjän autotehdas) on valkovenäläinen raskaita maansiirtoajoneuvoja sekä kuormaajia valmistava yritys.

Uusi!!: Turve ja BelAZ · Katso lisää »

Bernhard Wuolle

Kustaa Bernhard Wuolle (ent. Wennerblom, 20. huhtikuuta 1876 Tampere – 3. marraskuuta 1962 Helsinki)Pääjohtajakunta, s. 409.

Uusi!!: Turve ja Bernhard Wuolle · Katso lisää »

Biomassa

Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.

Uusi!!: Turve ja Biomassa · Katso lisää »

Biopolttoaine

Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.

Uusi!!: Turve ja Biopolttoaine · Katso lisää »

Bjurån (Rånejoki)

Bjurån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan kunnassa sijaitseva 40 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Bjurån (Rånejoki) · Katso lisää »

Botorpsströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Botorpsströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 71) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Botorpsströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 999 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Botorpsströmmenin vesistö · Katso lisää »

Bouvet’nsaari

Bouvet’nsaari on Norjalle kuuluva asumaton saari Etelä-Atlantilla.

Uusi!!: Turve ja Bouvet’nsaari · Katso lisää »

Brachypelma vagans

Brachypelma vagans on keskikokoinen lintuhämähäkkilaji.

Uusi!!: Turve ja Brachypelma vagans · Katso lisää »

Brahelinna

Brahelinnan aluetta ja ympärysmuurin raunioita Brahelinna oli Ristiinassa nykyisen Mikkelin alueella sijainnut linnakartano.

Uusi!!: Turve ja Brahelinna · Katso lisää »

Bräkneånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Jokimaisemaa Knällsbergissa valtatie 29 lähellä. Bräkneånin vesistö (vesistöaluetunnus 84) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Bräkneånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 462 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Bräkneånin vesistö · Katso lisää »

Brännässelet

Brännässelet on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Brännässelet · Katso lisää »

Bredträsket (Rånejoki)

Bredträsket on on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Bredträsket (Rånejoki) · Katso lisää »

Broströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Broströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 58) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Broströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 227 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Broströmmenin vesistö · Katso lisää »

Bruatorpsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bruatorpsånin vesistö (vesistöaluetunnus 79) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Bruatorpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 430 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Bruatorpsånin vesistö · Katso lisää »

Bureälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bureälven kuvattuna yläjuoksulla Brattforsin lähellä. Bureälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 21) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Bureälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 046 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Bureälvenin vesistö · Katso lisää »

Byskeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki on tunnettu lohen nousustaan yläjuoksulle. Byskeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 18) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Byskeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 662 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Byskeälvenin vesistö · Katso lisää »

Cambridgeshire

Cambridgeshire on hallinnollinen, muodollinen ja historiallinen kreivikunta Itä-Englannissa.

Uusi!!: Turve ja Cambridgeshire · Katso lisää »

Daljoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Torsångissa Daljokeen yhtyy Lillälven. Daljoen vesistö (vesistöaluetunnus 53) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Daljoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 28 954 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Daljoen vesistö · Katso lisää »

Dalkarlsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Dalkarlsån Dalkarlsånin vesistö (vesistöaluetunnus 25) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Dalkarlsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 347 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Dalkarlsånin vesistö · Katso lisää »

Degerselet

Degerselet on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin ja Luulajan kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Degerselet · Katso lisää »

Degervattnet

Degervattnet on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Degervattnet · Katso lisää »

Delångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Delångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 45) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Delångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 008 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Delångersånin vesistö · Katso lisää »

Djupsjön (Norrbotten)

Djupsjön on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Djupsjön (Norrbotten) · Katso lisää »

Ežerėlis

Ežerėlis on Liettuan lounaisosassa, Kaunasin läänissä sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Turve ja Ežerėlis · Katso lisää »

Eero O. Erkko

Eero Olavi Erkko (12. huhtikuuta 1899 Helsinki – 15. helmikuuta 1969 Mallorca, Espanja) oli suomalainen kemian alan diplomi-insinööri, tutkija ja kemiallisen teollisuuden kehittäjä.

Uusi!!: Turve ja Eero O. Erkko · Katso lisää »

Ekologinen sukkessio

Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.

Uusi!!: Turve ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »

Emånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Yläjuoksun osuus Emånista. Emånin vesistö (vesistöaluetunnus 74) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Emånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 472 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Emånin vesistö · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Uusi!!: Turve ja Energia · Katso lisää »

Energia Ruotsissa

Ruotsin energiapolitiikka kertoo Ruotsin energiapolitiikasta eli energian käytön kehityksestä ja ohjaamisesta mukaan lukien energiantuotanto, sähköntuotanto, lämmöntuotanto, jakelu, kulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelu aiheesta.

Uusi!!: Turve ja Energia Ruotsissa · Katso lisää »

Energia Suomessa

Energian kokonaiskulutus Suomessa energialähteittäin vuonna 2021. Puupolttoaineet (Muut puupolttoaineet+Puun pienkäyttö), öljy ja ydinvoima ovat selvästi suurimmat energianlähteet. Suomen sähkönkulutus energialähteittäin vuonna 2021. Energia Suomessa käsittelee Suomen energian tuotantoon, kulutukseen ja jakeluun liittyviä asioita.

Uusi!!: Turve ja Energia Suomessa · Katso lisää »

Energiantuotanto

Eri väylät joilla ihmiskunnan käytössä oleva pääasiallinen energianlähde, eri ydinreaktiot, kulkeutuvat energiankulutukseen. Selvästi eniten käytetään Auringon fuusioreaktioista peräisin olevaa energiaa. Energiantuotanto on yleisnimitys toiminnoille, joilla primäärienergiavaroista muunnetaan ihmiskäyttöön sopivaa sekundääristä energiaa eli lämpöä, sähköä, höyryä sekä mekaanista ja kineettistä energiaa.

Uusi!!: Turve ja Energiantuotanto · Katso lisää »

Erkki Kivinen

Erkki Oskari Kivinen (11. huhtikuuta 1903 Pälkjärvi – 4. lokakuuta 1985) oli suomalainen maanviljelyskemian ja -fysiikan professori ja Helsingin yliopiston rehtori.

Uusi!!: Turve ja Erkki Kivinen · Katso lisää »

Eskilstunaån

Auringonlasku vuonna 2007 keskustassa Faktoriet ja sen voimalaitos Skljustan myllyn pohjapatoa Eskilstunaån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä Eskilstunassa virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Norrströmin vesistön pääuomasta sen Hjälmarenin ja Mälarenin välisen osuuden.

Uusi!!: Turve ja Eskilstunaån · Katso lisää »

Espoo

Espoo on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Turve ja Espoo · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Turve ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Euroopan unionin energiapolitiikka

Euroopan unionin energiapolitiikka on Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisesti sopimaa energiapolitiikkaa.

Uusi!!: Turve ja Euroopan unionin energiapolitiikka · Katso lisää »

Evijärvi

Evijärven Nuorisoseura Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Evijärvi · Katso lisää »

Färsaarten historia

''Färsaarelaisten saagan'' mukaan Grímr Kamban oli ensimmäinen Färsaarille asettunut ihminen. Färsaarten historian on oletettu alkaneen viikinkien asuttamisesta, mutta vuonna 2013 julkaistujen tutkimustulosten mukaan Färsaaret asutettiin todennäköisesti jo 300–500 vuotta aikaisemmin, 300–500-luvuilla.

Uusi!!: Turve ja Färsaarten historia · Katso lisää »

Fennica (elokuvayhtiö)

Oy Fennica Ab tai Fennica-Filmi oli suomalainen elokuvatuotantoyhtiö.

Uusi!!: Turve ja Fennica (elokuvayhtiö) · Katso lisää »

Ferrokromikuona

Ferrokromikuona on ferrokromin valmistuksessa syntyvää sivutuotetta.

Uusi!!: Turve ja Ferrokromikuona · Katso lisää »

Floridansuosypressi

Floridansuosypressi eli suosypressi (Taxodium distichum) on sypressikasvien heimon suosypressien sukuun kuuluva havupuulaji.

Uusi!!: Turve ja Floridansuosypressi · Katso lisää »

Forsmarksånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Forsmarksånin vesistö (vesistöaluetunnus 55) muodostuu Itämeren pohjoisosaan Ahvenanmereen laskevan Forsmarksånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 376 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Forsmarksånin vesistö · Katso lisää »

Friedrich von Bodelschwingh

Friedrich von Bodelschwingh. Friedrich von Bodelschwingh (6. maaliskuuta 1831 Tecklenburg – 2. huhtikuuta 1910 Bielefeld-Bethel) oli merkittävä saksalainen diakonian edistäjä.

Uusi!!: Turve ja Friedrich von Bodelschwingh · Katso lisää »

Fylleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joen uomasta 1970-luvulla. Fylleånin vesistö (vesistöaluetunnus 100) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Fylleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 394 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Fylleånin vesistö · Katso lisää »

Fyrisån

Fyrisån ilmakuvassa virtamassa Uppsalan läpi. Fyrisån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Östhammarissa, Knivstassa ja Uppsalassa virtaava 54 kilometriä pitkä joki, jolla on Fyrisånin valuma-alueen 86 kilometriä pitkällä pääuoman alajuoksulla 36 kilometriä pitkä osuus.

Uusi!!: Turve ja Fyrisån · Katso lisää »

Gavleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen kaupunkialueen uomaa Gävlessä. Gavleånin vesistö (vesistöaluetunnus 52) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gavleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 460 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Gavleånin vesistö · Katso lisää »

Gásadalur

Gásadalur on kylä Vágarin saaren länsirannikolla Färsaarilla.

Uusi!!: Turve ja Gásadalur · Katso lisää »

Gådeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gådeånin vesistö (vesistöaluetunnus 39) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gådeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 293 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Gådeånin vesistö · Katso lisää »

Götajoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Götajoen vesistö (vesistöaluetunnus 108) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatin ja Skagerrakin rajalle laskevan Götajoen ja sen lähdejärven Vänernin laskujokien ja sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka 50 229 neliökilometrin pinta-alasta on Ruotsin puolella 42 468 neliökilometriä ja Norjan puolella loput 7 761 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Götajoen vesistö · Katso lisää »

Genevadsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Genevadsånin vesistö (vesistöaluetunnus 99) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Genevadsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 224 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Genevadsånin vesistö · Katso lisää »

Geologinen kartta

Geologinen kartta on visuaalinen esitys geologisesta eli maahan liittyvästä paikkatiedosta.

Uusi!!: Turve ja Geologinen kartta · Katso lisää »

Gidejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gidejoen virtauksia Gideåbackan lähellä. Gidejoen vesistö (vesistöaluetunnus 34) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gidejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 442 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Gidejoen vesistö · Katso lisää »

Gnarpsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gnarpsånin vesistö (vesistöaluetunnus 43) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gnarpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Gnarpsånin vesistö · Katso lisää »

Grundträsket (Rånejoki, Råneån, Fredrikafors)

Grundträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Grundträsket (Rånejoki, Råneån, Fredrikafors) · Katso lisää »

Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk)

Grundträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Grundträsket (Rånejoki, Rörån, Grundträsk) · Katso lisää »

Gunnars-Djupträsket

Gunnars-Djupträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Gunnars-Djupträsket · Katso lisää »

Gunnarsbyträsket

Gunnarsbyträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Gunnarsbyträsket · Katso lisää »

Gustaf Komppa

Gustaf Komppa (28. heinäkuuta 1867 Viipuri – 20. tammikuuta 1949 Helsinki) oli arvostetuimpia suomalaisia kemistejä 1900-luvun alkupuolella.

Uusi!!: Turve ja Gustaf Komppa · Katso lisää »

H. G. Paloheimo

Hjalmar Gabriel (H. G.) Paloheimo (sukunimi vuoteen 1906 saakka Brander, 17. lokakuuta 1864 Kangasala – 29. kesäkuuta 1919 Loppi) oli suomalainen teollisuusmies, joka perusti ensimmäisen merkittävän suomenkielisten hallitseman teollisuuskonsernin Suomeen.

Uusi!!: Turve ja H. G. Paloheimo · Katso lisää »

Haaga (kauppala)

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Turve ja Haaga (kauppala) · Katso lisää »

Haapavesi

Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakunta vuoteen 1863 asti) on kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä.

Uusi!!: Turve ja Haapavesi · Katso lisää »

Hagbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hagbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 78) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Hagbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 468 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Hagbyånin vesistö · Katso lisää »

Halkjärvi

Halkjärvi on Uskelanjoen vesistöön kuuluva järvi Somerniemellä Somerolla.

Uusi!!: Turve ja Halkjärvi · Katso lisää »

Halmejärvi

Halmejärvi on kylä ja järvi Nurmeksen Valtimolla, Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Turve ja Halmejärvi · Katso lisää »

Hamrångeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hamrångeånin vesistö (vesistöaluetunnus 50) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Hamrångeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 518 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Hamrångeånin vesistö · Katso lisää »

Hanhisuo (Urjala)

Hanhisuon rautatieasema vuonna 1956. Hanhisuo on kulmakunta Urjalassa Pirkanmaalla.

Uusi!!: Turve ja Hanhisuo (Urjala) · Katso lisää »

Hanhisuon rautatieasema

Hanhisuon rautatieasema (lyh. Hns) oli laiturivaihdetasoinen liikennepaikka Urjalassa noin 23 km Toijalasta, Toijalan ja Turun välisellä rataosalla.

Uusi!!: Turve ja Hanhisuon rautatieasema · Katso lisää »

Harjasvihvilä

Harjasvihvilä (Juncus squarrosus) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon, vihvilöiden (Juncus) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji.

Uusi!!: Turve ja Harjasvihvilä · Katso lisää »

Harmångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Harmångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 44) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Harmångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Harmångersånin vesistö · Katso lisää »

Harrejaure (Rånejoki, Harrejaur)

Harrejaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Harrejaure (Rånejoki, Harrejaur) · Katso lisää »

Hauho

Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa.

Uusi!!: Turve ja Hauho · Katso lisää »

Haukineva

Haukineva on puoleksi Kurikan ja puoleksi Seinäjoen puolella sijaitseva suo.

Uusi!!: Turve ja Haukineva · Katso lisää »

Haukivuori

Haukivuoren Asemankylää. Haukivuori on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Turve ja Haukivuori · Katso lisää »

Hämeenkangas

Hämeenkangasta lokakuussa Hämeenkangas on hieman yli 20 kilometriä pitkä harjujakso, joka sijaitsee Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään ja Jämijärven alueilla.

Uusi!!: Turve ja Hämeenkangas · Katso lisää »

Höje ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Höje ån vesistö (vesistöaluetunnus 91) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Höje ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Höje ån vesistö · Katso lisää »

Hörnånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hörnånin vesistö (vesistöaluetunnus 29) muodostuu Pohjanlahden Merenkurkkuun laskevan Hörnånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 392 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Hörnånin vesistö · Katso lisää »

Heerenveen

Kartta Heerenveenin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (''Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen''). Heerenveen (friisiksi It Hearrenfean) on kunta Friisinmaalla, Alankomaissa.

Uusi!!: Turve ja Heerenveen · Katso lisää »

Heinijärvi (Liminka)

Nykyään yksityiskäytössä oleva Hirvinevan rautatieaseman asemarakennus Kiiskilänjärveä kuivataan vuonna 1961. Kuvassa kaivinkone kaivaa kanavaa. Heinijärvi on Limingan kunnassa sijaitseva noin 80 asukkaan kylä.

Uusi!!: Turve ja Heinijärvi (Liminka) · Katso lisää »

Heinrich Friedrich Link

Johann Heinrich Friedrich Link (2. helmikuuta 1767 Hildesheim, Saksa – 1. tammikuuta 1851 Berliini, Saksa) oli saksalainen kasvitieteilijä, joka tutki kasvien anatomiaa ja ensimmäisenä mikroskoopilla kivihiiltä.

Uusi!!: Turve ja Heinrich Friedrich Link · Katso lisää »

Helge ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Helge ån vesistö (vesistöaluetunnus 88) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Helge ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 749 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Helge ån vesistö · Katso lisää »

Hemträsket (Rånejoki)

Hemträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Hemträsket (Rånejoki) · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Turve ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Himleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Himleånin vesistö (vesistöaluetunnus 104) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Himleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 201 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Himleånin vesistö · Katso lisää »

Holmsvattnet (Rånejoki, Norrbotten)

Holmsvattnet on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Holmsvattnet (Rånejoki, Norrbotten) · Katso lisää »

Huittisten ja Pelson varavankiloiden rautatiet

Pelson ja Huittisten varavankiloiden molemmat höyryveturit museokäytössä Kovjoella 1.toukokuuta 2003. Huittisten ja Pelson varavankiloiden rautatiet olivat turpeen nostoa ja varavankiloiden sisäistä liikennettä varten rakennettuja raideleveydeltään 600 mm:n kapearaiteisia teollisuusratoja; suolta nostettua turvetta käytettiin polttoturpeen ja turvepehkun valmistukseen.

Uusi!!: Turve ja Huittisten ja Pelson varavankiloiden rautatiet · Katso lisää »

Hulanlaakso

Vehnäpelto Hulan laaksossa maaliskuussa 2007. Taustalla Hermonvuori. Maatila Hulan laaksossa Hulan laakso (Emek Ha-Ḥula) on nykyisin suurimmaksi osaksi viljelyksessä oleva alue Pohjois-Israelissa.

Uusi!!: Turve ja Hulanlaakso · Katso lisää »

Humus

Humusta. Humus (lat.

Uusi!!: Turve ja Humus · Katso lisää »

Humuspitoisuus

Humuspitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön yleistilaa ja sen eliöiden ravintotilannetta.

Uusi!!: Turve ja Humuspitoisuus · Katso lisää »

Huokoisuus

Huokoisuus on muun muassa geologiassa, maaperätieteessä ja rakennustekniikassa käytettävä suure, joka ilmoittaa kuinka tiheään materiaali on pakkaantunut.

Uusi!!: Turve ja Huokoisuus · Katso lisää »

Husånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Husånin vesistö (vesistöaluetunnus 33) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Husånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 578 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Husånin vesistö · Katso lisää »

Hyrynsalmi

Hyrynsalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa.

Uusi!!: Turve ja Hyrynsalmi · Katso lisää »

Idbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Idbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 35) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Idbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 222 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Idbyånin vesistö · Katso lisää »

Ii

Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Ii · Katso lisää »

Ilmajuurrutus

Miekkaikiviuhkon (''Limonium dendroides'') ilmajuurrutusta. Ilmajuurrutus on suvuton kasvien lisäämistapa.

Uusi!!: Turve ja Ilmajuurrutus · Katso lisää »

Ilmaston lämpeneminen

Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2021. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.

Uusi!!: Turve ja Ilmaston lämpeneminen · Katso lisää »

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset

Viiden asteen lämpenemisellä on todennäköisesti laajamittaisia vaikutuksia, IPCC arvioi kolmannessa arviointiraportissaan. Neljännessä arviointiraportissaan IPCC arvioi lämpötilan nousevan 1,8–4,5 °C vuoteen 2100 mennessä. Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia ympäristöön ja ihmiselämään kohdistuvia vaikutuksia.

Uusi!!: Turve ja Ilmaston lämpenemisen vaikutukset · Katso lisää »

Ilmaston takaisinkytkentä

Ilmastollinen takaisinkytkentä on tapahtuma, jossa ilmasto muuttaa ilmastoon vaikuttavaa tekijää, joka taas muuttaa ilmastoa.

Uusi!!: Turve ja Ilmaston takaisinkytkentä · Katso lisää »

Ilvesjoki (joki)

Ilvesjoki on Karviassa ja Kurikassa entisen Jalasjärven kunnan Ilvesjoen kylässä virtaava noin 35 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Turve ja Ilvesjoki (joki) · Katso lisää »

Imukaasumoottori

Imukaasumoottori oli varhainen harvakäyntinen polttomoottorityyppi, jossa moottorin polttoaineena oli erityisessä kaasunkehittäjässä tuotettu häkäkaasu eli imukaasu.

Uusi!!: Turve ja Imukaasumoottori · Katso lisää »

Indalinjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Indalinjoen yli Stadsbergetin lähellä. Indalinjokea Sillressä Indalinjoen vesistö (vesistöaluetunnus 40) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Indalinjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 26 727 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Indalinjoen vesistö · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Turve ja Inkeri · Katso lisää »

Inre-Fällträsket

Inre-Fällträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Inre-Fällträsket · Katso lisää »

Inupiatit

Kuva inupiat-perheestä vuodelta 1929. Inupiatit tai iñupiatit ovat Pohjois-Alaskassa elävä inuiittikansa, joka elää Alaskan ja Kanadan pohjoisosissa ja Grönlannissa.

Uusi!!: Turve ja Inupiatit · Katso lisää »

Irlannin talous

Irlannin talous on muuntunut maatalousvaltaisesta palvelukeskeiseksi korkean teknologian taloudeksi.

Uusi!!: Turve ja Irlannin talous · Katso lisää »

Irlanti

Irlanti on valtio, joka käsittää suuren osan Irlannin saarta ja sen edustan pienempiä saaria, mutta ei kuitenkaan saaren koillisosaa, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvaa Pohjois-Irlantia.

Uusi!!: Turve ja Irlanti · Katso lisää »

Iso Karvasjärvi

Iso Karvasjärvi on järvi Utajärven kunnan itäosassa Sanginkylässä Pohjois-Pohjanmaalla, lähellä Oulun kaupungin rajaa.

Uusi!!: Turve ja Iso Karvasjärvi · Katso lisää »

Iso Kivijärvi (Utajärvi)

Iso Kivijärvi on järvi Muhoksen ja Utajärven rajalla, Utajärven kuntakeskuksesta seitsemisen kilometriä pohjoiskoilliseen Oulujoen pohjoispuolella, jonka vesistöön järvi kuuluu.

Uusi!!: Turve ja Iso Kivijärvi (Utajärvi) · Katso lisää »

Iso-Ätämö

Iso-Ätämö on Karjaanjoen vesistöön kuuluva järvi Somerniemellä Somerolla.

Uusi!!: Turve ja Iso-Ätämö · Katso lisää »

Jäkälänapalakki

Jäkälänapalakki, aiemmin vihersuomujäkälä (Lichenomphalia hudsoniana) on Suomessa luonnonvaraisena kasvava jäkälänapalakkilaji.

Uusi!!: Turve ja Jäkälänapalakki · Katso lisää »

Jäte

Yhdyskuntajätteitä Jäte on mistä tahansa toiminnasta syntyvää sen tuottajalle hyödyntämiskelvotonta materiaa.

Uusi!!: Turve ja Jäte · Katso lisää »

Jätteenpoltto

Arkkitehti Friedensreich Hundertwasserin suunnittelema jätteenpolttolaitos Wienissä. Jätteenpoltto on energiantuotantomuoto, jossa jätettä poltetaan ja polttamisesta saatu energia hyödynnetään lämmöksi ja sähköksi.

Uusi!!: Turve ja Jätteenpoltto · Katso lisää »

Jävreånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Jävreånin vesistö (vesistöaluetunnus 16) muodostuu Pohjanlahti Perämeri laskevan Jävreånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 196 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Jävreånin vesistö · Katso lisää »

Joensuun voimalaitos

Joensuun voimalaitos on Savon Voiman yhteistuotantovoimalaitos Joensuussa.

Uusi!!: Turve ja Joensuun voimalaitos · Katso lisää »

John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiö on suomalainen säätiö, joka suojelee Itämerta ja sen kulttuuriperintöä.

Uusi!!: Turve ja John Nurmisen Säätiö · Katso lisää »

Jouni Tummavuori

Jouni Lennart Tummavuori (s. 1937)Paavo Lumme & Jouni Tummavuori: Kansalliskirjasto Finna.

Uusi!!: Turve ja Jouni Tummavuori · Katso lisää »

Kaipajoki (Rånejoki)

Kaipajoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jokimukan ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 36 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Kaipajoki (Rånejoki) · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Uusi!!: Turve ja Kajaani · Katso lisää »

Kajaanin linna

Kajaanin linna (ruots. Kajaneborg, aiemmin myös Cajanaborg tai Cajaneborg) on 1600-luvulla rakennettu raunioitunut linnoitus Kajaanissa.

Uusi!!: Turve ja Kajaanin linna · Katso lisää »

Kalajoki

Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Kalajoki · Katso lisää »

Kalixjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kalixjoen vesistö (vesistöaluetunnus 4) on Ruotsissa sijaitseva vesistöalue, jonka pääuomana toimiva Kalixjoki laskee Perämereen.

Uusi!!: Turve ja Kalixjoen vesistö · Katso lisää »

Kalkkuna

Kalkkuna (Meleagris gallopavo) on kalkkunoiden sukuun kuuluva kanalintu, joka on peräisin Pohjois-Amerikasta.

Uusi!!: Turve ja Kalkkuna · Katso lisää »

Kalliojärvi (Tammela)

Kalliojärvi tai Kallionjärvi on kuivatettu järvi Kanta-Hämeessä Tammelassa.

Uusi!!: Turve ja Kalliojärvi (Tammela) · Katso lisää »

Kammi

Kammi (turvekota, turvekammi, saameksi gámme) on kotatyyppi, jonka katteena on käytetty turvetta.

Uusi!!: Turve ja Kammi · Katso lisää »

Kanala

Kanala. Pienimuotoisen kotitarvekanalan ulkoilutarha. Kanala on kanojen ja broilerien kasvatuksessa sekä kananmunien tuotannossa käytettävä kotieläinrakennus.

Uusi!!: Turve ja Kanala · Katso lisää »

Kankaanpää

Kankaanpää on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Kankaanpää · Katso lisää »

Kankarinjärvi

Kankarinjärvi on Pirkanmaalla Kihniössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen.

Uusi!!: Turve ja Kankarinjärvi · Katso lisää »

Kannus (kaupunki)

Kannus on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Kannus (kaupunki) · Katso lisää »

Karevansuo

Ilmakuva Karevansuosta vuodelta 2015. Keskellä näkyvä vaaleampi kohta on avointa niukalti lyhytkortista nevaa eli avosuota. Sen pohjoispuolella oleva vesistö on Karevanlampi. Karevansuo eli Karevanrahka on Varsinais-Suomessa Maskun ja Ruskon rajalla sijaitseva yhtenäinen suoalue, joka on tyypiltään lounaissuomalainen keidassuo.

Uusi!!: Turve ja Karevansuo · Katso lisää »

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö perustuu kasvihuonekaasujen lämpöä vangitsevaan vaikutukseen. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalis-kemiallinen ilmiö, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksesta ilmakehän alimmat osat lämpenevät.

Uusi!!: Turve ja Kasvihuoneilmiö · Katso lisää »

Kasvualusta

Kasvualusta on se materiaali, missä kasveja kasvatetaan.

Uusi!!: Turve ja Kasvualusta · Katso lisää »

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto

Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on Kauhajoen kaupungissa ja Karvian kunnassa, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Turve ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto · Katso lisää »

Kaukolämpö

420x420px Kaukolämpö on rakennusten lämmitysmuoto, jossa lämpöä toimitetaan kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden tai kuuman vesihöyryn avulla.

Uusi!!: Turve ja Kaukolämpö · Katso lisää »

Kauri (kasvi)

Kauri (Agathis australis) on araukariakasvien heimon kaurien sukuun kuuluva havupuulaji.

Uusi!!: Turve ja Kauri (kasvi) · Katso lisää »

Kärsämäki

Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä.

Uusi!!: Turve ja Kärsämäki · Katso lisää »

Kävlingeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kävlingeån Kävlingeånin vesistö (vesistöaluetunnus 92) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Kävlingeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 204 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Kävlingeånin vesistö · Katso lisää »

Kågeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki kuvattuna Räftforsin sillalta. Kågeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 19) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Kågeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 909 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Kågeälvenin vesistö · Katso lisää »

Kålabodaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kålabodaånin vesistö (vesistöaluetunnus 23) muodostuu Pohjanladen Perämereen laskevan Kålabodaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 506 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Kålabodaånin vesistö · Katso lisää »

Keräsjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Keräsjoen vesistö (vesistöaluetunnus 2) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Keräsjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 427 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Keräsjoen vesistö · Katso lisää »

Kerrostuma

Kerrostuma on maan sisässä olevaa maa-ainesta, joka on suunnilleen samanlajista ja levittäytyneenä levymäisesti laajelle alueelle.

Uusi!!: Turve ja Kerrostuma · Katso lisää »

Kerry Bog Pony

Kerry Bog Pony on irlantilainen harvalukuinen ponirotu.

Uusi!!: Turve ja Kerry Bog Pony · Katso lisää »

Kiiminki

Kiimingin keskustaa Kiiminki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, noin 20 kilometriä Oulusta koilliseen.

Uusi!!: Turve ja Kiiminki · Katso lisää »

Kilaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kilaån Svanvikenin kohdalla Kilaånin vesistö (vesistöaluetunnus 66) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Kilaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 432 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Kilaånin vesistö · Katso lisää »

Kinder Scout

Kinder Scout on 636 metriä korkea vuori Derbyshiren kreivikuntaan kuuluvalla Peak Districtin ylänköalueella.

Uusi!!: Turve ja Kinder Scout · Katso lisää »

Kivihiili

Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.

Uusi!!: Turve ja Kivihiili · Katso lisää »

Klarjoki

Klarjoki on Ruotsissa Värmlannin läänissä ja Norjassa Hedmarkin läänissä virtaava noin 460 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Götajoen vesistön pääuoman ylimmän osuuden, lukuun ottamatta aivan pääuoman latvavesistöjä.

Uusi!!: Turve ja Klarjoki · Katso lisää »

Koivujoki (Utajärvi)

Koivujoki on Sanginjoen pieni sivujoki.

Uusi!!: Turve ja Koivujoki (Utajärvi) · Katso lisää »

Korotka

Kirovskin kulttuuritalo ja kaupungille nimensä antaneen bolševikkijohtaja Sergei Kirovin patsas. Nevan sillanpääaseman taistelujen muistomerkki. Korotka eli Kirovsk on kaupunki, kunta ja Leningradin alueen Kirovskin piirin hallinnollinen keskus Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Korotka · Katso lisää »

Korpi

Korpi Michiganissa Korpi on Suomessa kehitetyn metsätyyppiopin mukaan puustoinen suotyyppi.

Uusi!!: Turve ja Korpi · Katso lisää »

Kortejärvi (Utajärvi)

Kortejärvi on Oulujoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Utajärven Naamankylän Järvikylän alueella, josta saa osaltaan alkunsa Naamanjoki.

Uusi!!: Turve ja Kortejärvi (Utajärvi) · Katso lisää »

Korvajärvi (Jalasjärvi)

Korvajärvi on pieni järvi Kurikan kunnassa, entisen Jalasjärven kunnan länsiosan Korvajärvenkylässä.

Uusi!!: Turve ja Korvajärvi (Jalasjärvi) · Katso lisää »

Krokträsket (Rånejoki, Överstbyn)

Krokträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Krokträsket (Rånejoki, Överstbyn) · Katso lisää »

Kuivajärvi (Tammela)

Kuivajärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueen Pyhäjärven alueeseen.

Uusi!!: Turve ja Kuivajärvi (Tammela) · Katso lisää »

Kuivatislaus

Kuivatislaus eli pyrolyysi (myös destruktiivinen tislaus) on kemiallinen reaktio, jossa orgaanisia kiinteitä aineita hajotetaan kuumentamalla hapen pääsemättä vaikuttamaan prosessiin.

Uusi!!: Turve ja Kuivatislaus · Katso lisää »

Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio)

Kukasjärvi (myös) on Ruotsissa Norrbottenissa pääasiassa Ylitornion kunnassa Kukasjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Kukasjärvi (Sangisjoki, Ylitornio) · Katso lisää »

Kungsbackaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kungsbackaån lähellä merenrannikkoa. Kungsbackaånin vesistö (vesistöaluetunnus 107) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Kungsbackaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 302 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Kungsbackaånin vesistö · Katso lisää »

Kuobmujåkkå

Kuobmujåkkå on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaarassa Rånejoen vesistössä virtaava 9 kilometriä pitkä Rånejoen sivujoki.

Uusi!!: Turve ja Kuobmujåkkå · Katso lisää »

Kuortane

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Turve ja Kuortane · Katso lisää »

Kuuppavaunu

Kuuppavaunu on irrallisen materiaalin, kuten hiilen, hiekan, turpeen, kalkkikiven ja vastaavien aineiden kuljetukseen tehty, etupäässä kapearaiteisilla rautateillä käytetty tavaravaunu.

Uusi!!: Turve ja Kuuppavaunu · Katso lisää »

Kvarnån (Rånejoki)

Kvarnån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Luulajan ja Bodenin kunnissa sijaitseva 9 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Kvarnån (Rånejoki) · Katso lisää »

Kvarnbäcken (Rånejoki, Näätäsuanto)

Kvarnbäcken on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva Rånejoen sivu-uoma, jonka nimikko-osuus on vain kilometrin pitkä.

Uusi!!: Turve ja Kvarnbäcken (Rånejoki, Näätäsuanto) · Katso lisää »

Kypasjarv

Kypasjärv (myös, meänkiel. Kypäsjärvi) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylikainuun kunnassa Kypäsjärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Kypasjarv · Katso lisää »

Kytöviljely

Kytöviljely eli kydönpoltto on historiallinen polttoviljelymenetelmä, jossa pellon ruokamultakerrosta poltettiin maata lannoittavaksi tuhkaksi.

Uusi!!: Turve ja Kytöviljely · Katso lisää »

Laganin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lagan virtaa Hamnedan läpi lokakuussa 2010. Laholmin voimalassa on käynnissä juoksutus Laganin vesistö (vesistöaluetunnus 98) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Laganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 6 452 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Laganin vesistö · Katso lisää »

Lamminrahkan turverata

Lamminrahkan turverata (myös Mossin rata) oli Kangasalla (nykyisin Ojalassa) sijainnut 600 mm:n raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen rautatie.

Uusi!!: Turve ja Lamminrahkan turverata · Katso lisää »

Lanta

Lanta (myös sonta, arkikielessä usein paska) on eläinten, mutta myös ihmisten, ulostetta, jota hyödynnetään yleensä viljelysmaan lannoitteena.

Uusi!!: Turve ja Lanta · Katso lisää »

Lapinjärvi (Sangisjoki, Haaparanta)

Lapinjärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Haaparannan kunnassa Lappträskin kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Lapinjärvi (Sangisjoki, Haaparanta) · Katso lisää »

Lappajärvi

järvestä, jonka rantaviivasta 124 kilometriä on kunnan alueella. Yleisurheilukenttä Stadio Nissi. Purolan kylää. Lappajärven Kirkonkylää. Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa Lappajärven pohjois- ja länsirannoilla ja saarissa.

Uusi!!: Turve ja Lappajärvi · Katso lisää »

Lapua

Kauppakatua Lapuan keskustassa. Lapua on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Lapua · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Turve ja Latvia · Katso lisää »

Laulujoutsen

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintulaji.

Uusi!!: Turve ja Laulujoutsen · Katso lisää »

Laurila–Kelloselkä-rata

Rovaniemen rautatieasema Joutsijärven liikennepaikka Radan päätepiste Kelloselässä Laurila–Kelloselkä-rata on Suomen rataverkon osuus Kemin pohjoispuolella sijaitsevalta Laurilan rautatieasemalta Keminmaasta Rovaniemen ja Kemijärven kautta Suomen ja Venäjän rajalle Sallan Kelloselkään.

Uusi!!: Turve ja Laurila–Kelloselkä-rata · Katso lisää »

Lämmitys

avotakka Allgäussa Etelä-Saksassa. Lämmityksellä tarkoitetaan talotekniikassa lämpöenergian tuottamista, varastointia, siirtoa ja jakoa rakennuksen huonetilaan tai käyttöveteen.

Uusi!!: Turve ja Lämmitys · Katso lisää »

Lämpöarvo

Polttoaineen, kuvan tapauksessa sokeripalan, lämpöarvon määrityksessä otetaan huomion polttoaineen massa ja sen palaessa vapautuva lämpö. Lämpöarvo (polttoarvo) ilmaisee aineen täydellisessä palamisessa kehittyvän lämpöenergiamäärän aineen massayksikköä kohden.

Uusi!!: Turve ja Lämpöarvo · Katso lisää »

Lämpölaitos

Lukiokadun lämpökeskus Tornion keskustassa Lämpölaitos (usein myös lämpökeskus) on teollisen mittakaavan lämmitykseen tarkoitettu laitos.

Uusi!!: Turve ja Lämpölaitos · Katso lisää »

Länsi-Siperian alanko

Länsi-Siperian alangon sijainti Vasjugan virtaa Tomskin alueella Länsi-Siperian alanko on laaja alankoalue Aasian luoteiskulmassa Länsi-Siperiassa Venäjällä ja Kazakstanissa.

Uusi!!: Turve ja Länsi-Siperian alanko · Katso lisää »

Lögdeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lögdeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 32) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Lögdeälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 608 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Lögdeälvenin vesistö · Katso lisää »

Leduånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Leduånin vesistö (vesistöaluetunnus 31) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Leduånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Leduånin vesistö · Katso lisää »

Lehtimäki

Lehtimäen Keskikylää. Lehtimäki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Kuusiokuntien seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä.

Uusi!!: Turve ja Lehtimäki · Katso lisää »

Leijukerroskattila

Leijukerroskattila on biopolttoaineiden polttoon kehitetty lämpökeskusten ja -voimaloiden kattilatyyppi.

Uusi!!: Turve ja Leijukerroskattila · Katso lisää »

Leningradin alue

Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.

Uusi!!: Turve ja Leningradin alue · Katso lisää »

Lestijärvi

Lestijärvi on Keski-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva Suomen kunta.

Uusi!!: Turve ja Lestijärvi · Katso lisää »

Leteensuon turverata

Leteensuon turverata oli Hattulan Leteensuolla sijainnut kapearaiteinen turpeen kuljetukseen tarkoitettu rautatie.

Uusi!!: Turve ja Leteensuon turverata · Katso lisää »

Levo-Patamo

Levo-Patamo (paikallisesti myös Ala-Patamo, Hämihuhdan Patamo, Väli-Patamo, Pikku-Patamo) on eräs Somerniemen Härjänojan kylän pienistä metsäjärvistä Somerolla.

Uusi!!: Turve ja Levo-Patamo · Katso lisää »

Lielahden kartanon rata

Lielahden kartanon rata oli vuosina 1892–1907 käytössä ollut 750mm kapearaiteinen rautatie, joka johti Tampere–Pori-radan varrella olevalta kuormauspistoraiteelta Lielahden kartanoon.

Uusi!!: Turve ja Lielahden kartanon rata · Katso lisää »

Lillpiteälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lillpiteälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 14) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Lillpiteälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 619 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Lillpiteälvenin vesistö · Katso lisää »

Lillträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)

Lillträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Lillträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån) · Katso lisää »

Liminka

Liminka on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Liminka · Katso lisää »

Ljunganin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljunganin vesistö (vesistöaluetunnus 42) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ljunganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 12 851 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Ljunganin vesistö · Katso lisää »

Ljungbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljungbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 77) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Ljungbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 758 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Ljungbyånin vesistö · Katso lisää »

Ljusnanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljusnanin uomaa Ljusnedalin lähellä Vesistön yläjuoksulla olevien sivujokien jokiverkostosta. Ljusnanin vesistö (vesistöaluetunnus 48) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ljusnanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 19 828 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Ljusnanin vesistö · Katso lisää »

Luonnontuotteet

Kantokääpä (''Fomitopsis pinicola'') on värikäs lahottajasieni. Luonnontuotteet ovat metsistä ja muualta luonnosta maanomistajan luvalla tai jokamiehenoikeuksien turvin kerättäviä luonnonmarjoja, metsäsieniä ja yrttejä sekä muita ruuan tai käsitöiden raaka-aineiksi soveltuvia materiaaleja (nk. erikoisluonnontuotteet).

Uusi!!: Turve ja Luonnontuotteet · Katso lisää »

Luonnonvarat

Luonnonvarat tarkoittaa kaikkea luonnossa olevaa, mitä ihminen kykenee hyödyntämään omaksi edukseen.

Uusi!!: Turve ja Luonnonvarat · Katso lisää »

Luulajanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki Edeforssin kohdalla. Luulajanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 9) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Luulajanjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 25 241 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Luulajanjoen vesistö · Katso lisää »

Luvaton viljelys

Luvaton viljelys oli aiemmin Suomen rikoslain mukainen rikos, joka loukkasi toisen oikeutta kiinteän omaisuutensa hyödyntämiseen.

Uusi!!: Turve ja Luvaton viljelys · Katso lisää »

Lyckebyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lyckebyånin vesistö (vesistöaluetunnus 80) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Lyckebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 810 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Lyckebyånin vesistö · Katso lisää »

Maalaji

Maalaji on geologisten prosessien tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi.

Uusi!!: Turve ja Maalaji · Katso lisää »

Maanparannus

Metsälannoitesäkkejä Juorkunan Hillatiellä. Maanparannus on kasvintuotantoon ja metsätalouteen liittyvä menetelmä, jolla yritetään parantaa maaperän ominaisuuksia siten, että kasvit kasvaisivat siinä paremmin.

Uusi!!: Turve ja Maanparannus · Katso lisää »

Maaseututyöväen Liitto

Maaseututyöväen Liitto (vuoteen 1953 Suomen Maa- ja Sekatyöväen Liitto, MSL, epävirallisesti "maaliitto") oli vuosina 1945–1993 toiminut ammattiliitto.

Uusi!!: Turve ja Maaseututyöväen Liitto · Katso lisää »

Maatuli

Maatuli eli maapalo tarkoittaa maa-aineen palamista yleensä metsäpalon yhteydessä.

Uusi!!: Turve ja Maatuli · Katso lisää »

Magor Marsh

Magor Marsh (kymriksi Cors Magwyr) on luonnonsuojelualue Monmouthshiren kreivikunnassa kaakkois-Walesissa.

Uusi!!: Turve ja Magor Marsh · Katso lisää »

Mankkaan kaatopaikka

Mankkaan kaatopaikka oli Espoon Laajalahden kaupunginosassa vuosina 1957–1986 toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikka.

Uusi!!: Turve ja Mankkaan kaatopaikka · Katso lisää »

Marströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Marströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 72) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Marströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 496 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Marströmmenin vesistö · Katso lisää »

Matkalampi (Utajärvi)

Matkalampi on pieni järvi, tai paremminkin lampi Utajärven kunnassa.

Uusi!!: Turve ja Matkalampi (Utajärvi) · Katso lisää »

Mänty

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.

Uusi!!: Turve ja Mänty · Katso lisää »

Mångbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mångbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 22) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Mångbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 219 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Mångbyånin vesistö · Katso lisää »

Mörruminjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mörrumjoki Blidingsholmin kivisillan luona Mörruminjoen vesistö (vesistöaluetunnus 86) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mörruminjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 369 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Mörruminjoen vesistö · Katso lisää »

Mörtträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)

Mörtträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Mörtträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån) · Katso lisää »

Meštšoran alanko

Meštšoran alanko (Мещёра, Meštšora) on jääkauden muodostama alava tasanko, joka sijaitsee Keski-Venäjällä Moskovan, Vladimirin ja Rjazanin alueilla.

Uusi!!: Turve ja Meštšoran alanko · Katso lisää »

Merijärvi

Merijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä.

Uusi!!: Turve ja Merijärvi · Katso lisää »

Metaani

Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.

Uusi!!: Turve ja Metaani · Katso lisää »

Metsäojitus

Metsäojitus on termi, joka viittaa pääasiassa soiden kuivattamiseen ojittamalla.

Uusi!!: Turve ja Metsäojitus · Katso lisää »

Metsolat

Metsolat oli Yleisradion tuottama, alun perin vuosina 1993–1995 esitetty suomalainen draamasarja.

Uusi!!: Turve ja Metsolat · Katso lisää »

Mieånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mieånin joensuu Karlshamnissa. Mieånin vesistö (vesistöaluetunnus 85) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mieånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 284 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Mieånin vesistö · Katso lisää »

Miekojärvi (Norrbotten)

Miekojärvi (myös) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylikainuun ja Ylitornion kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Miekojärvi (Norrbotten) · Katso lisää »

Moälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Moälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 36) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Moälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 307 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Moälvenin vesistö · Katso lisää »

Molvotitsy

Molvotitsy on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Marjovon piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Molvotitsy · Katso lisää »

Moskovan alue

Moskovan alue on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä maan pääkaupungin Moskovan ympärillä.

Uusi!!: Turve ja Moskovan alue · Katso lisää »

Motalanvirran vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Motalanvirta tulee Boren järvelle. Motalanvirta laskee Norrköpingin läpi. Motalanvirran vesistö (vesistöaluetunnus 67) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Motalanvirran ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 15 481 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Motalanvirran vesistö · Katso lisää »

Muhos

Muhos on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Muhos · Katso lisää »

Muinaissukset

viitattu.

Uusi!!: Turve ja Muinaissukset · Katso lisää »

Multa

Multaan istutettuja kasveja. Multa on kasvien kasvualustaksi sopivaa kivennäismaan ja humuksen seosta.

Uusi!!: Turve ja Multa · Katso lisää »

Mustalampi (Jyväskylä, Keltinmäki)

Mustalampi on Keski-Suomessa Jyväskylässä Mustalammen asuinalueen lähellä sijaitseva lampi tai pieni järvi.

Uusi!!: Turve ja Mustalampi (Jyväskylä, Keltinmäki) · Katso lisää »

Muurasjärvi (Pihtipudas)

Muurasjärvi on Pihtiputaan kylä, joka sijaitsee kunnan luoteisosassa, keskustasta 29 kilometriä Reisjärventien varrella Haapajärvelle päin.

Uusi!!: Turve ja Muurasjärvi (Pihtipudas) · Katso lisää »

Myllymäen rautatieasema

Myllymäen rautatieasema on itäisin Ähtärin neljästä rautatieliikennepaikasta ja kolmesta matkustajaliikenteen asemasta.

Uusi!!: Turve ja Myllymäen rautatieasema · Katso lisää »

Naamankylä

Naamantietä kylän länsilaidalla Leikonsuon kohdalla, itään eli kylälle päin nähtynä. Naamankylä on kylä Naamanjoen varrella Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Turve ja Naamankylä · Katso lisää »

Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Naantalin monipolttoainevoimalaitos on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalissa Naantalin sataman lähelle sijaitseva monipolttoainevoimalaitos.

Uusi!!: Turve ja Naantalin monipolttoainevoimalaitos · Katso lisää »

Nagorskin piiri

Nagorskin piiri Kirovin alueen kartalla. Nagorskin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Nagorskin piiri · Katso lisää »

Natriumkloridi

Suolarakeita Suolakide Viitattu.

Uusi!!: Turve ja Natriumkloridi · Katso lisää »

Naulajärvi

Naulajärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Naulajärvi · Katso lisää »

Nätraånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Pääuoman kulku Nätraånin vesistö (vesistöaluetunnus 37) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nätraånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 024 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Nätraånin vesistö · Katso lisää »

Nättrabyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nättrabyånin vesistö (vesistöaluetunnus 81) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nättrabyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 444 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Nättrabyånin vesistö · Katso lisää »

Nekouzin piiri

Nekouzin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Jaroslavlin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Nekouzin piiri · Katso lisää »

Nianånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nianån pikatein sillan äärellä talvella 2018. Nianånin vesistö (vesistöaluetunnus 46) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nianånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Nianånin vesistö · Katso lisää »

Niemiselet

Niemiselet (meänk. Niemisuvanto) on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Niemiselet · Katso lisää »

Nissanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nissan halkoo Halmstadia. Oikealla kaupunginkirjasto. Nissanin vesistö (vesistöaluetunnus 101) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Nissanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 686 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Nissanin vesistö · Katso lisää »

Nivos Energia

Mäntsälän Sähkön logo. Nivos Energia oli vuoteen 2017 asti Mäntsälän Sähkö. Nivos Energia (vuoteen 2017 Mäntsälän Sähkö) on sähköyhtiö, joka toimittaa muun muassa sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja laajakaistaliittymiä.

Uusi!!: Turve ja Nivos Energia · Katso lisää »

Norr-Lillån (Rånejoki)

Norr-Lillån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 38 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Norr-Lillån (Rånejoki) · Katso lisää »

Norralaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norralaånin vesistö (vesistöaluetunnus 47) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Norralaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 319 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Norralaånin vesistö · Katso lisää »

Norrströmin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norrströmin vesistö (vesistöaluetunnus 61) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Norrströmin, Mälarenin ja Hjälmarenin suurjärvistä ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 22 650 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Norrströmin vesistö · Katso lisää »

Norrtäljeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norrtäljeån laskee Norrtäljevikeniin Norrtäljessä. Norrtäljeånin vesistö (vesistöaluetunnus 59) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Norrtäljeånin (myös Ålderskärrån) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 352 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Norrtäljeånin vesistö · Katso lisää »

Nuorittajoki

Nuorittajoki eli Nuorittanjoki on Kiiminkijoen pisin sivuhaara Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella.

Uusi!!: Turve ja Nuorittajoki · Katso lisää »

Nybroånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nybroånin vesistö (vesistöaluetunnus 89) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Nybroånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Nybroånin vesistö · Katso lisää »

Nyköpingsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ilme Nyköpingissä. Melontaradan merkintöjä Pääuoman kohteita Nyköpingsånin vesistö (vesistöaluetunnus 65) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nyköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 632 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Nyköpingsånin vesistö · Katso lisää »

Oijärvi (järvi)

Oijärvi on järvi Kuivajoen vesistöalueella Oijärven kylässä Iin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Turve ja Oijärvi (järvi) · Katso lisää »

Okavangon suisto

Kartta Okavangon suistosta. Okavangon suisto eli Okavangon suoalue on Okavangojoen muodostama alluviaalikeila Kalaharin laidalla Botswanassa.

Uusi!!: Turve ja Okavangon suisto · Katso lisää »

Okavangon suiston luonto

Okavangon suiston elävä luonto on monimuotoinen.

Uusi!!: Turve ja Okavangon suiston luonto · Katso lisää »

Olandsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ympäristöä Hökhuvudin kirkon vaiheilla. Olandsånin vesistö (vesistöaluetunnus 56) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Olandsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 881 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Olandsånin vesistö · Katso lisää »

Oligotrofinen järvi

Oligotrofinen järvi on limnologiassa niukkaravinteinen eli karu järvi.

Uusi!!: Turve ja Oligotrofinen järvi · Katso lisää »

Onni Mäkelä

Onni Alarik Mäkelä (12. toukokuuta 1916 Jyväskylä – 28. marraskuuta 1978 Kuopio) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Turve ja Onni Mäkelä · Katso lisää »

Orkidearukoilijasirkka

Orkidearukoilijasirkka (Hymenopus coronatus) on rukoilijasirkkoihin kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Turve ja Orkidearukoilijasirkka · Katso lisää »

Oulainen

Oulainen (epävirallisesti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjanmaan radan ja kantatie 86:n varressa.

Uusi!!: Turve ja Oulainen · Katso lisää »

Oulunsalo

Oulunsalo (epävir.) on entinen Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, noin 10 kilometrin päässä Oulusta etelään.

Uusi!!: Turve ja Oulunsalo · Katso lisää »

Paavo Haavikko

Paavo Juhani Haavikko (25. tammikuuta 1931 Helsinki – 6. lokakuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kustantaja.

Uusi!!: Turve ja Paavo Haavikko · Katso lisää »

Palolakki

Palolakki, aiemmin palonapalakki (Loreleia postii) on kupera tai laakealakkinen kirkkaanoranssi sienilaji.

Uusi!!: Turve ja Palolakki · Katso lisää »

Palsasuo

Iiton palsasuo Käsivarressa Enontekiöllä. Etualalla iso palsakumpu. Taustalla palsojen sulamislampia. Palsoja ilmakuvassa Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi, jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja.

Uusi!!: Turve ja Palsasuo · Katso lisää »

Paltamo

Paltamo (aiemmin) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla.

Uusi!!: Turve ja Paltamo · Katso lisää »

Päästökauppa

Hiilivoimala Dattelnissa Saksassa. Hiilidioksidin päästökauppa nostaa sähkön tuotantoon käytettävän hiili- ja kaasuvoiman kustannuksia. Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään.

Uusi!!: Turve ja Päästökauppa · Katso lisää »

Päiväjoki (Rånejoki)

Päiväjoki (meänk. Päiväjoki) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva Rånejoen sivujoki, jonka nimikko-osuus on 11 kilometriä pitkä.

Uusi!!: Turve ja Päiväjoki (Rånejoki) · Katso lisää »

Pålkemjaure

Pålkemjaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran ja Bodenin kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Pålkemjaure · Katso lisää »

Pehku

Pehku voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Turve ja Pehku · Katso lisää »

Pekunitsa

Pekunitsan kirkko. Pekunitsa on kylä ja maalaiskunta Leningradin alueen Volossovan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Pekunitsa · Katso lisää »

Penikkajärvi (Norrbotten)

Penikkajärvi (myös) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylitornion kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Penikkajärvi (Norrbotten) · Katso lisää »

Perho (kunta)

Perho on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa valtatie 13:n varrella.

Uusi!!: Turve ja Perho (kunta) · Katso lisää »

Perhoskirjoahven

Perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi) on värikäs ja pienikokoinen kirjoahvenlaji.

Uusi!!: Turve ja Perhoskirjoahven · Katso lisää »

Perliitti (vulkaaninen tuhka)

right Perliitti on vulkaanista lasia ja se valmistetaan raemaisena vulkaanisesta kivestä noin tuhannen asteen kuumuudessa, jolloin sen tilavuus kasvaa 10–20 kertaiseksi.

Uusi!!: Turve ja Perliitti (vulkaaninen tuhka) · Katso lisää »

Permin aluepiiri

Permin aluepiiri on hallintoalue Volgan federaatiopiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Permin aluepiiri · Katso lisää »

Permin Komi

Permin Komin piirikunta (komipermjakiksi Коми-Пермяцкöй округ, Komi-Permjatsköi okrug tai Перым-Коми кытш, Perym-Komi kytš) on Permin aluepiiriin kuuluva hallintoalue Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Permin Komi · Katso lisää »

Petri Raivio

Petri Raivio (s. 1979) on Ylen ajankohtaisohjelmien toimittaja ja A-studion juontaja.

Uusi!!: Turve ja Petri Raivio · Katso lisää »

Peurasuo

Peurasuo on Oulussa sijaitseva myöhäiskivikautinen löydös.

Uusi!!: Turve ja Peurasuo · Katso lisää »

Pienhiukkanen

Pienhiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia.

Uusi!!: Turve ja Pienhiukkanen · Katso lisää »

Piennartie

Utajärven Juorkunassa. Piennartie eli penkka- tai luomatie on suolle ja metsään tehty maastoajoneuvolla, traktorilla, mönkijällä tai metsätyökoneella ajettava ura.

Uusi!!: Turve ja Piennartie · Katso lisää »

Pietarinojansuo–Suurisuo

Pietarinojansuo–Suurisuo on suo Mäntsälässä, 14 kilometriä kirkonkylästä lounaaseen.

Uusi!!: Turve ja Pietarinojansuo–Suurisuo · Katso lisää »

Piitimenjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Piitimenjoen Benbryteforsen Piitimenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 13) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Piitimenjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Piitimenjoen vesistö · Katso lisää »

Pilpajärvi

Pilpajärvi on järvi Oulun kaupungin Lapinkankaan ja Sanginjoen kaupunginosissa Pohjois-Pohjanmaalla, Oulujoen pohjoispuolella.

Uusi!!: Turve ja Pilpajärvi · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.

Uusi!!: Turve ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Polttoturve

Polttoturve on kuivilta soilta polttoainekäyttöön rouhittua turvetta.

Uusi!!: Turve ja Polttoturve · Katso lisää »

Pori

Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Pori · Katso lisää »

Pounu

Pounu on havumetsävyöhykkeen pohjoisosien soilla tavattava verkkomaisesti haarainen turvevalli, jonka ovat aikaansaaneet jäätymiseen liittyvät ilmiöt.

Uusi!!: Turve ja Pounu · Katso lisää »

Prästholmsselet

Prästholmsselet on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Prästholmsselet · Katso lisää »

Primäärienergia

Primäärienergia tarkoittaa luonnosta saatavaa energiaa sen jalostamattomassa muodossa.

Uusi!!: Turve ja Primäärienergia · Katso lisää »

Prince Rupertin lentoasema

Prince Rupertin lentoasema on Digbysaarella, Prince Rupertin kaupungin lähistöllä, Brittiläisessä Kolumbiassa sijaitseva lentoasema.

Uusi!!: Turve ja Prince Rupertin lentoasema · Katso lisää »

Pudasjärvi

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla.

Uusi!!: Turve ja Pudasjärvi · Katso lisää »

Puhdistamoliete

Selkeytin, jossa lietettä erotetaan jätevedestä. Puhdistamoliete on yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla syntyvää jätevesilietettä joka muodostuu tulevan jäteveden kiintoaineesta ja puhdistusprosessissa kiintoainemuotoon saatetusta aineesta.

Uusi!!: Turve ja Puhdistamoliete · Katso lisää »

Puolanka

Puolanka (myös Puolango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Turve ja Puolanka · Katso lisää »

Puupellettitehtaat Suomessa

Puupellettitehtaat Suomessa koostuvat noin 30 pellettitehtaasta, jotka ovat sijoittuneet tasaisesti eri puolille maata lähinnä puunjalostustehtaiden yhteyteen.

Uusi!!: Turve ja Puupellettitehtaat Suomessa · Katso lisää »

Pyhä-Häkin kansallispuisto

Pyhä-Häkin kansallispuisto on Saarijärvellä ja Kannonkoskella, Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Turve ja Pyhä-Häkin kansallispuisto · Katso lisää »

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Pyhä-Luoston kansallispuisto on Lapin maakunnassa Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Turve ja Pyhä-Luoston kansallispuisto · Katso lisää »

Pyhäjärvi

Pyhäjärvi (vuoteen 1968 virallisissa yhteyksissä usein Pyhäjärvi Ol (Oulun lääni) erotukseksi muista samannimisistä kunnista, vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Turve ja Pyhäjärvi · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Tammela)

Pyhäjärvi (tunnetaan myös nimellä Tammelan Pyhäjärvi) on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueeseen.

Uusi!!: Turve ja Pyhäjärvi (Tammela) · Katso lisää »

Pyhäjoki

Etelänkylän isosilta Pyhäjoella. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen maanrankennustöitä Pyhäjoella. Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kaupunkien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa.

Uusi!!: Turve ja Pyhäjoki · Katso lisää »

Pyhältö (suo Pirkkalassa)

Pyhältö on kuivatettu järvi Pirkanmaalla Pirkkalassa Anian kylässä, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.

Uusi!!: Turve ja Pyhältö (suo Pirkkalassa) · Katso lisää »

Pyhäntä

Pyhännän kirkko kesällä 2008 Pyhäntä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Turve ja Pyhäntä · Katso lisää »

Raahe

Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Turve ja Raahe · Katso lisää »

Rahkasammalet

Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku.

Uusi!!: Turve ja Rahkasammalet · Katso lisää »

Rahkasara

Rahkasara (Carex pauciflora) on sarakasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen siemenkasvi.

Uusi!!: Turve ja Rahkasara · Katso lisää »

Randaträsket

Randaträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran ja Jokimukan kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Randaträsket · Katso lisää »

Rantakarakara

Rantakarakara (Phalcoboenus australis) on Etelä-Amerikassa elävä jalohaukkalaji.

Uusi!!: Turve ja Rantakarakara · Katso lisää »

Ranua

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen eteläpuolella.

Uusi!!: Turve ja Ranua · Katso lisää »

Rastunsuon turverata

Rastunsuon turverata oli Rautalammin Rastunsuolla sijainnut kapearaiteinen turpeen kuljetukseen tarkoitettu rautatie.

Uusi!!: Turve ja Rastunsuon turverata · Katso lisää »

Räme

Räme on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty.

Uusi!!: Turve ja Räme · Katso lisää »

Rämerahkasammal

Rämerahkasammal (Sphagnum angustifolium) eli vanhalta nimeltään jokasuonrahkasammal on Suomessa yleinen rahkasammallaji.

Uusi!!: Turve ja Rämerahkasammal · Katso lisää »

Råånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Råånin vesistö (vesistöaluetunnus 94) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Råånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 193 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Råånin vesistö · Katso lisää »

Råckstaån

Yläreunassa laskee Råckstaån Mälareniin Gripsholmfjärdeniin Marielundissa. Råckstaån tai myös Råcksta å on Ruotsissa Södermanlandin läänissä Strängnäsin kunnassa virtaava 8 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Råckstaånin valuma-alueessa sen 40 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Turve ja Råckstaån · Katso lisää »

Rånejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rånejoki levenee selkeästi Näätämösuandossa. Rånejoen keskijuoksulla Överstbyssä Korpforsenin koski. Valuma-alueen yläjuoksulla Jällivaarassa virtaava Venetjoki on matala. Rånejoen vesistö (vesistöaluetunnus 7) muodostuu Pohjanlahden Perämereen Rånefjärdeniin Råneåssa laskevan Rånejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 206 neliökilometriä (km²).

Uusi!!: Turve ja Rånejoen vesistö · Katso lisää »

Råneträsket

Råneträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Råneträsket · Katso lisää »

Rånträsket

Rånträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Råneåssa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Rånträsket · Katso lisää »

Röjsjön turverata

Röjsjön turverata oli Röisuolla Pernajassa 1900-luvun alussa sijainnut turpeen kuljetukseen tarkoitettu 750 mm kapearaiteinen rautatie, jonka omisti vuosina 1902–1916 alueella turvetta tuottanut Röjsjö Ab.

Uusi!!: Turve ja Röjsjön turverata · Katso lisää »

Rönne ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rönne å Ängelholmissa Rönne ån vesistö (vesistöaluetunnus 96) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rönne ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 897 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Rönne ån vesistö · Katso lisää »

Rörån

Rörån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 7 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Rörån · Katso lisää »

Reksuo

Reksuo on suo Somerolla, Kosken rajalla Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Reksuo · Katso lisää »

Rickleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Rickleåniin Robertsforsin alapuolelta. Sågforsenin pato kuvattuna vuonna 1946 Rickleånin vesistö (vesistöaluetunnus 24) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rickleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 649 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Rickleånin vesistö · Katso lisää »

Rjazanin alue

Rjazanin alue on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa, Moskovan alueen kaakkoispuolella.

Uusi!!: Turve ja Rjazanin alue · Katso lisää »

Rokånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rokånin vesistö (vesistöaluetunnus 15) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rokånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Rokånin vesistö · Katso lisää »

Rokuan turveöljytehdas

Rokuan turveöljytehdas oli Suomeen 1940-luvun alkuvuosina jatkosodan aikana nykyisen Vaalan alueelle suunniteltu tuotantolaitos, joka olisi valmistanut turpeesta synteettisiä poltto- ja voiteluöljyjä monivaiheisessa kemiallisessa prosessissa.

Uusi!!: Turve ja Rokuan turveöljytehdas · Katso lisää »

Rolfsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rolfsånin vesistö (vesistöaluetunnus 106) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rolfsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 694 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Rolfsånin vesistö · Katso lisää »

Ronnebyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ronnebyånin joki virtaa Korrön vanhan myllyn ohitse Ronnebyånin vesistö (vesistöaluetunnus 82) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Ronnebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 113 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Ronnebyånin vesistö · Katso lisää »

Rosånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rosån virtaa Hälleströmin kohdalla Rosånin vesistö (vesistöaluetunnus 11) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rosånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Rosånin vesistö · Katso lisää »

Ruskohiili

10 tuhatta kiloa painava ruskohiili museossa. Ruskohiili on energiasisällöltään vähäistä kivihiiltä.

Uusi!!: Turve ja Ruskohiili · Katso lisää »

Rutnajaure

Rutnajaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Rutnajaure · Katso lisää »

Rutnajoki

Rutnajoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaarassa virtaava 12 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Rutnajoki · Katso lisää »

Sagån

Joen uomaa Salan lähellä Blånstassa Sagån on Ruotsissa Uppsalan läänissä virtaava 65 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Sagånin valuma-alueen 73 kilometriä pitkästä pääuomasta alimmat 49 kilometriä ja on 17 kilometrin osalta pääuoman sivujoki.

Uusi!!: Turve ja Sagån · Katso lisää »

Sammalet

Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.

Uusi!!: Turve ja Sammalet · Katso lisää »

Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat ovat Satakunnassa Raumalla, entisen Lapin kunnan Kivikylässä sijaitseva muinaisjäännösalue, joka hyväksyttiin 1999 Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena.

Uusi!!: Turve ja Sammallahdenmäki · Katso lisää »

Sanginjärvi

Sanginjärvi on Utajärven kunnan suurin järvi.

Uusi!!: Turve ja Sanginjärvi · Katso lisää »

Sangisjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Sangisjoen vesistö (vesistöaluetunnus 3) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Sangisjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 230 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Sangisjoen vesistö · Katso lisää »

Satakunnan maakunta

Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.

Uusi!!: Turve ja Satakunnan maakunta · Katso lisää »

Sauna

suomalainen rantasaunamaisema Tyypillinen nykyaikainen sauna Saunojia Sauna on saunomista ja kylpemistä varten rakennettu tila.

Uusi!!: Turve ja Sauna · Katso lisää »

Saxånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Saxån kevättulvan aikoina Annemarieholmissa Häljarpin lähellä. Saxånin vesistö (vesistöaluetunnus 93) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Saxånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 360 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Saxånin vesistö · Katso lisää »

Sävaån

Joen ilme Västerbyn ja Ålandin kirkon vaiheilla vuonna 2018. Sävaånin silta Västerbyssä. Sävaån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Enköpingin ja Uppsalan kunnissa virtaava 32 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Sävaånin valuma-alueessa sen 42 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Turve ja Sävaån · Katso lisää »

Sävarånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Sivujoki Vårflod yhtyy Sävaråniin Sävarissa. Sivu-uoma Pålböleån yhtyy Sävaråniin. Sävarånin vesistö (vesistöaluetunnus 26) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Sävarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 161 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Sävarånin vesistö · Katso lisää »

Såg-Djupträsket

Såg-Djupträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Såg-Djupträsket · Katso lisää »

Söderköpingsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Söderköpingsånin vesistö (vesistöaluetunnus 68) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Söderköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 882 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Söderköpingsånin vesistö · Katso lisää »

Sör-Lillån (Rånejoki)

Sör-Lillån tai Aimojåkk (myös) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin, Jällivaaran ja Jokimukan kunnissa sijaitseva 70 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Sör-Lillån (Rånejoki) · Katso lisää »

Sedimenttikivilaji

Uudessa Etelä-Walesissä, Australiassa. Pala silttikiveä. Sedimenttikivilajit eli kerrostuneet kivilajit ovat jään, tuulen tai veden vaikutuksesta lajittunutta ja sedimentaatioaltaaseen kerrostunutta kivennäis- tai eloperäistä ainesta, joka sedimenttikerroksissa kasvavan paineen ja kohoavan lämpötilan johdosta aikojen kuluessa tiivistyy kiveksi.

Uusi!!: Turve ja Sedimenttikivilaji · Katso lisää »

Sege ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kartta Sege ån vesistöstä Sege ån vesistö (vesistöaluetunnus 90) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Sege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 334 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Sege ån vesistö · Katso lisää »

Seinäjoki

Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin.

Uusi!!: Turve ja Seinäjoki · Katso lisää »

Selångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Selångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 41) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Selångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 460 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Selångersånin vesistö · Katso lisää »

Selbäcken

Selbäcken on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin kunnassa sijaitseva Rånejoen sivupuro, jonka nimikko-osuus on vain noin kilometrin pitkä.

Uusi!!: Turve ja Selbäcken · Katso lisää »

Seututie 273

Seututie 273 on Kankaanpäästä Karvian kautta Jalasjärvelle johtava seututie.

Uusi!!: Turve ja Seututie 273 · Katso lisää »

Seututie 836

Seututie 836 on Oulun Ylikiimingin taajamasta Utajärven Sanginkylään johtava seututie.

Uusi!!: Turve ja Seututie 836 · Katso lisää »

Siekajärvi

Siekajärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Siekajärvi · Katso lisää »

Siekajoki

Siekajoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva 2 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Siekajoki · Katso lisää »

Siikajoki

Siikajoen kirkko Siikajoen vanha vaakuna (1954–2006) Siikajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa.

Uusi!!: Turve ja Siikajoki · Katso lisää »

Siikalatva

Siikalatva on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Siikalatva · Katso lisää »

Sikavuori

Sikavuori on 145,5 metriä korkea mäki Kurikan eteläosassa entisen Jalasjärven kunnan alueen keskiosassa.

Uusi!!: Turve ja Sikavuori · Katso lisää »

Silbury Hill

Ilmakuva Silbury Hillistä, Wiltshireissa, takan kulkee A4-tie. Silbury Hill, muinainen maakumpu Englannissa melko lähellä Stonehengea. Silbury Hill on neoliittisellä kaudella rakennettu maakumpu Englannissa melko lähellä Stonehengea ja Avebury Circleä Wiltshiren piirikunnassa, jossa on myös West Kennetin pitkäkumpu.

Uusi!!: Turve ja Silbury Hill · Katso lisää »

Simojoki

Simojoki on Simojoen vesistön Lapin maakunnan eteläosassa sijaitseva 193 kilometrin pituinen laskujoki, jonka alkulähde on Simojärvi Ranualla.

Uusi!!: Turve ja Simojoki · Katso lisää »

Siuruanjoki

Siuruanjoki on läntisin Iijoen merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin.

Uusi!!: Turve ja Siuruanjoki · Katso lisää »

Skärjånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Skärjånin vesistö (vesistöaluetunnus 49) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Skärjånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Skärjånin vesistö · Katso lisää »

Skeboånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Skeboånin yli joensuun lähellä Hallstavikissa. Skeboån virtaa vuolaana Skebon ruukin vierestä. Skeboånin vesistö (vesistöaluetunnus 57) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Skeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 483 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Skeboånin vesistö · Katso lisää »

Skelleftejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki Arjeplogin lähellä. Skelleftejoen vesistö (vesistöaluetunnus 20) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Skelleftejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 731 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Skelleftejoen vesistö · Katso lisää »

Skinnarvikin lasitehdas

Skinnarvikin lasitehdas toimi Dragsfjärdissä 1875–1934 Skinnarviks Glasbruk Ab:n omistuksessa.

Uusi!!: Turve ja Skinnarvikin lasitehdas · Katso lisää »

Skräbeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Skräbeånin vesistö (vesistöaluetunnus 87) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Skräbeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 006 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Skräbeånin vesistö · Katso lisää »

Skrydstrupin tyttö

Skrydstrupin tyttö (noin 1300–1200 eaa., Skandinavian pronssikausi, Monteliuksen periodi III) oli tyttö tai nuori nainen, jonka hyvin säilyneet jäännökset löydittiin vuonna 1935 Tanskan Etelä-Jyllannin Skrydstrupista läheltä Vojensin kylää.

Uusi!!: Turve ja Skrydstrupin tyttö · Katso lisää »

Slåttmossen

Slåttmossen Slåttmossen on suo ja luonnonsuojelualue Helsingin ja Vantaan rajalla.

Uusi!!: Turve ja Slåttmossen · Katso lisää »

Smolenskin alue

Smolenskin alue on hallinnollinen alue Venäjän länsirajalla Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Turve ja Smolenskin alue · Katso lisää »

Snärjebäckenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Snärjebäckenin vesistö (vesistöaluetunnus 76) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Snärjebäckenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Snärjebäckenin vesistö · Katso lisää »

Soikkomustikka

Soikkomustikka (Vaccinium ovalifolium) on kanervakasvien (Ericaceae) heimoon, puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kasvilaji.

Uusi!!: Turve ja Soikkomustikka · Katso lisää »

Soini

Soinin kirkonkylää Soini on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Soini · Katso lisää »

Stensån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Stensånin joensuu Laholmsbuktenissa Hemmeslövissä elokuussa 2014 Joen ylittävä silta Åstadissa Stensån vesistö (vesistöaluetunnus 97) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Stensånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Stensån vesistö · Katso lisää »

Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)

Stor-Lappträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån) · Katso lisää »

Stor-Stenträsket (Rånejoki)

Stor-Stenträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Stor-Stenträsket (Rånejoki) · Katso lisää »

Storånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Storånin vesistö (vesistöaluetunnus 70) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Storånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 522 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Storånin vesistö · Katso lisää »

Strömsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Strömsånin vesistö (vesistöaluetunnus 111) muodostuu PohjanmerenSkagerrakiin laskevan Strömsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 256 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Strömsånin vesistö · Katso lisää »

Suo

Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.

Uusi!!: Turve ja Suo · Katso lisää »

Suomen geologia

Suomen geologia käsittää Suomen kallioperään, maaperään ja niihin kätkeytyviin luonnonvaroihin liittyviä seikkoja.

Uusi!!: Turve ja Suomen geologia · Katso lisää »

Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008

Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008 kuvaa marraskuussa 2008 Vanhasen II hallitus julkaisemaa ilmastostrategiaa ja energiastrategiaa.

Uusi!!: Turve ja Suomen hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 2008 · Katso lisää »

Suomen lasimuseo

Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva valtakunnallinen vastuumuseo, joka on keskittynyt lasinvalmistukseen, lasiteollisuuteen ja lasitaiteen historiaan.

Uusi!!: Turve ja Suomen lasimuseo · Katso lisää »

Suomen maantiede

Suomen maantiede tarkoittaa Suomen aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Turve ja Suomen maantiede · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Turve ja Suomi · Katso lisää »

Suomi 1970-luvulla

Urho Kekkonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä koko 1970-luvun. Kuva vuodelta 1975. Keilaniemeen vuonna 1976 ja oli pitkään Suomen korkein tornitalo. Se on nykyään Fortumin pääkonttori. Suomi oli 1970-luvulla voimakkaasti kehittyvä runsaan neljän ja puolen miljoonan asukkaan yhteiskunta.

Uusi!!: Turve ja Suomi 1970-luvulla · Katso lisää »

Suomussalmi

Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Turve ja Suomussalmi · Katso lisää »

Suseånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joensuusta 1970-luvulla. Suseånin vesistö (vesistöaluetunnus 102) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Suseånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 450 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Suseånin vesistö · Katso lisää »

Svartån (Västmanland)

Joen tulo Västeråsiin Joen kapein osuus Västeråsissa apteekin kulmalla. Svartån sijaitsee kartan oikeassa reunassa Svartån on Ruotsissa Västmanlandin läänissä Västeråsin, Salan ja Norbergin kunnissa virtaava 89 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Svartånin valuma-alueen pääuomaan.

Uusi!!: Turve ja Svartån (Västmanland) · Katso lisää »

Svärtaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ylittää Häradsbro Svärta gårdin kohdalla. Svärtaånin vesistö (vesistöaluetunnus 64) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Svärtaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 372 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Svärtaånin vesistö · Katso lisää »

Svetlopoljansk

Svetlopoljansk on kaupunkimainen taajama Venäjällä Kirovin alueen Ylä-Kaman piirissä.

Uusi!!: Turve ja Svetlopoljansk · Katso lisää »

Talpianjärvi

Talpianjärvi on kuivatettu järvi Kanta-Hämeessä Tammelassa.

Uusi!!: Turve ja Talpianjärvi · Katso lisää »

Talvivaaran kaivos

Talvivaaran kaivosaluetta kesäkuussa 2013. Talvivaaran kaivos on Sotkamossa lähellä Talvivaara-nimistä vaaraa sijaitseva Terrafamen monimetallikaivos, joka tuottaa pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä.

Uusi!!: Turve ja Talvivaaran kaivos · Katso lisää »

Tavelånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Tavelån heti sivujoen Fällforsånin alapuolella Uumajan pohjoispuolella. Tavelånin vesistö (vesistöaluetunnus 27) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Tavelånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 410 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Tavelånin vesistö · Katso lisää »

Tämnarånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä joelle Tämnarånin vesistö (vesistöaluetunnus 54) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen sen eteläreunalle laskevan Tämnarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 258 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Tämnarånin vesistö · Katso lisää »

Töreälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Töreälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 5) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Töreälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 449 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Töreälvenin vesistö · Katso lisää »

Töysä

Töysän entinen kunnantalo Töysän yläaste Töysä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Turve ja Töysä · Katso lisää »

Teijon ylänkö

Teijon ylänkö on maantieteellinen alue Salon kaupungissa Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Turve ja Teijon ylänkö · Katso lisää »

Telemachus

Telemachus on triaskautisista fossiileista tunnettu esihistoriallinen siemenkasvien suku.

Uusi!!: Turve ja Telemachus · Katso lisää »

Terva

Tervavene Oulujoella vuonna 1910. Puuterva on kasvipohjainen, tumma ja huoneenlämmössä juoksevassa olomuodossa oleva hiilivety-yhdiste, jota useimmiten tuotetaan pihkaisesta männystä hapettomassa ja riittävän kuumassa ympäristössä (pyrolyysi).

Uusi!!: Turve ja Terva · Katso lisää »

Tervahauta

1950-luvulla. Tervahauta on tervanpoltossa käytettävä luonnonmateriaaleista tehty ja maahan kaivettu kuivatislaus- eli pyrolyysilaite, jolla puusta saadaan irrotettua terva.

Uusi!!: Turve ja Tervahauta · Katso lisää »

Testeboånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen takana Strömsbossa näkyy vanha tekstiilitehdas. Testeboånin vesistö (vesistöaluetunnus 51) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Testeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 112 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Testeboånin vesistö · Katso lisää »

The Fens

Wicken Fen on harvoja yhä alkuperäisessä tilassaan olevia soita The Fensin alueella. The Fens (myös Fenland) on Itä-Englannissa sijaitseva, noin neliökilometriä laaja ja lähes kokonaan pelloiksi kuivatettu marskimaa-alue, joka ulottuu Lincolnista pohjoisessa Cambridgeen etelässä.

Uusi!!: Turve ja The Fens · Katso lisää »

Tina

Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.

Uusi!!: Turve ja Tina · Katso lisää »

Toholampi

Toholampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Toholampi · Katso lisää »

Tollundin mies

Tollundin mies näytteillä Silkeborgin museossa. Tollundin mies on luonnollisesti muumioitunut suoruumis, joka löydettiin Tollundin kylästä Silkeborgin läheltä Tanskan Jyllannista vuonna 1950.

Uusi!!: Turve ja Tollundin mies · Katso lisää »

Tomakomai

Tomakomai on Japanin kaupunki Hokkaidōn saarella Hokkaidōn prefektuurissa.

Uusi!!: Turve ja Tomakomai · Katso lisää »

Toppila

Entisten viljasiilojen tilalle rakennettu asuinrakennus Toppilansalmessa. Asuntorakentamista. Lapin sodassa syksyllä 1944. Toppilan satama vuonna 1955. KCL Ballerina-laiva Toppilan satamassa Oulussa tammikuussa 2008 Toppila Oy:n tehdas sen toiminnan alkuvaiheessa 1930-luvun alussa. Taustalla Toppilansaari ja Nallikarin alue. Saarten etupuolella Toppilan satama-alue. Toppila on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä pohjoiseen, Oulujoen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Turve ja Toppila · Katso lisää »

Toppilan rautatieasema

Toppilan rautatieasema (aiemmin Tpa) oli Suomen rataverkon liikennepaikka aina 5. kesäkuuta 2005 saakka.

Uusi!!: Turve ja Toppilan rautatieasema · Katso lisää »

Toppilan voimalaitokset

Toppilan voimalaitos on Oulun Energian omistama sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos Toppilan kaupunginosassa.

Uusi!!: Turve ja Toppilan voimalaitokset · Katso lisää »

Tornionjoen vesistö

Matkakoski. Tornionjoen vesistö (vesistöaluetunnus 67 (Suomessa) ja 1 (Ruotsissa)) on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sijaitseva päävesistöalue, jonka pääuoma Tornionjoki laskee Perämereen.

Uusi!!: Turve ja Tornionjoen vesistö · Katso lisää »

Torrefiointi

Torrefiointi (paahtaminen, ransk. torréfaction) on biomassan, kuten puun (hakkeen, sahan- tai kutterinpurun, ym.), joskus myös ruohon tai turpeen paahtamista hapettomissa olosuhteissa 220–300 °C:ssa eli mietoa pyrolyysiä.

Uusi!!: Turve ja Torrefiointi · Katso lisää »

Trosaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Trosaånin vesistö (vesistöaluetunnus 63) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Trosaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 572 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Trosaånin vesistö · Katso lisää »

Tsumeb

Entisen kaivoksen torni Tsumebissa (2014) Tsumeb (hereroksi: Okavisume) on kaupunki Pohjois-Namibiassa ja Oshikoton alueen suurin kaupunki.

Uusi!!: Turve ja Tsumeb · Katso lisää »

Tuhka

Nuotion tuhkaa Kivihiilen tuhkaa Tuhka on orgaanisten aineiden, varsinkin kasvi- ja eläinsolukkojen mutta myös kivihiilen palaessa jäljelle jäävä jauhemainen palamisjäännös.

Uusi!!: Turve ja Tuhka · Katso lisää »

Tuiran rautatieasema

Tuiran rautatieasema (virallisesti Oulu Tuira) on Oulun liikennepaikkaan kuuluva Suomen rataverkon liikennepaikka Tuiran kaupunginosassa Oulussa.

Uusi!!: Turve ja Tuiran rautatieasema · Katso lisää »

Tundraluokat

Tundraluokat ovat erilaisia arktisen, antarktisen ja vuoristoissa olevien tundrakasvillisuuksien alatyyppejä.

Uusi!!: Turve ja Tundraluokat · Katso lisää »

Tuohi

Tuohta elävän koivun rungossa. Tuohi on koivujen ulointa, valkoista kuorta, joka on monipuolinen raaka-aine.

Uusi!!: Turve ja Tuohi · Katso lisää »

Turve Suomen energiantuotannossa

Toppilan turvevoimala Oulussa (2006). Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa on noin 4 prosenttia.

Uusi!!: Turve ja Turve Suomen energiantuotannossa · Katso lisää »

Turvehoito

Turvehoito on hoitokeino, jossa käytetään turvetta kehon rentouttamiseen ja puhdistamiseen.

Uusi!!: Turve ja Turvehoito · Katso lisää »

Turvepehku

Turvelato Huhmassuolla Ypäjällä. Turvepehku on hienonnettua, kuivattua suoturvetta, jota käytetään maataloudessa kuivikkeena kotieläimille.

Uusi!!: Turve ja Turvepehku · Katso lisää »

Turvetuotanto

Turvetuotantoalue Liettuassa. Turvetuotanto tarkoittaa turpeennostoa suosta ja jalostamista joko lämmön- tai sähköntuotantoon kelpaavaksi polttoaineeksi, kasvuturpeeksi tai joskus myös kompostoivaksi.

Uusi!!: Turve ja Turvetuotanto · Katso lisää »

Tyresånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Tyresånin vesistö (vesistöaluetunnus 62) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Tyresånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 252 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Tyresånin vesistö · Katso lisää »

Udmurtia

Udmurtia eli Udmurtian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva suomalais-ugrilaisten udmurttien nimikkotasavalta Koillis-Euroopassa Kama- ja Vjatkajokien välissä.

Uusi!!: Turve ja Udmurtia · Katso lisää »

Ulvonkylä

Ulvonkylä on kylä Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pohjanmaalla, Soinin kunnan eteläosassa, lähellä Ähtärin ja Pylkönmäen rajaa.

Uusi!!: Turve ja Ulvonkylä · Katso lisää »

Urjala

Urjalan kirkko. Nuutajärven lasitehdas Urjalassa. Kortejärvi, yksi Urjalan järvistä Urjala (myös Urdiala, aiemmin Airanne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Urjala · Katso lisää »

Urjalan vaakuna

Urjalan vaakuna Urjalan vaakuna on Pirkanmaalla sijaitsevan Urjalan kunnan tunnus.

Uusi!!: Turve ja Urjalan vaakuna · Katso lisää »

Uumajanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Uumajanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 28) muodostuu Pohjanlahden Merenkurkkuun laskevan Uumajanjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 26 815 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Uumajanjoen vesistö · Katso lisää »

Uusiutumaton energia

Uusiutumaton energia tarkoittaa inhimillisessä aikaperspektiivissä uusiutumattomia energialähteitä erotukseksi niin sanotuista uusiutuvista energialähteistä.

Uusi!!: Turve ja Uusiutumaton energia · Katso lisää »

Uusiutuva energia

Tuuliturbiineja Tanskassa. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja maailmassa, siellä sähköstä 20 % tuotetaan tuulella. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kulutuksesta vuonna 2019. Uusiutuva energia on energiaa, jota saadaan uusiutuvista lähteistä.

Uusi!!: Turve ja Uusiutuva energia · Katso lisää »

Uusiutuva energia Ruotsissa

Uusiutuva energia Ruotsissa kertoo uusiutuvan energiaan liittyvistä seikoista Ruotsissa.

Uusi!!: Turve ja Uusiutuva energia Ruotsissa · Katso lisää »

Vaala

Vaala (vuoteen 1954 Säräisniemi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Turve ja Vaala · Katso lisää »

Vaasa

Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Turve ja Vaasa · Katso lisää »

Vahriselkä

Yksi Vahriselän sotamuistomerkeistä. Vahriselkä on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Vahriselkä · Katso lisää »

Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle

Vaihtoehtoisia energianlähteitä öljylle etsitään, koska maaöljyn odotetaan ehtyvän lähivuosikymmenien aikana.

Uusi!!: Turve ja Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle · Katso lisää »

Valkeasuon rata

Valkeasuon rata oli Tohmajärvellä sijainnut leveäraiteinen turpeen kuljetukseen tarkoitettu pistoraide.

Uusi!!: Turve ja Valkeasuon rata · Katso lisää »

Valkjärvi (Käkisalmen piiri)

Valkjärvi eli Mitšurinskoje on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Turve ja Valkjärvi (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.

Uusi!!: Turve ja Valko-Venäjä · Katso lisää »

Valko-Venäjän maantiede

Valko-Venäjän maantiedettä hallitsevat laajat alangot, jotka kuuluvat Itä-Euroopan tasankoon.

Uusi!!: Turve ja Valko-Venäjän maantiede · Katso lisää »

Valkolahosieni

Valkolahosienet kuuluvat kantasieniin.

Uusi!!: Turve ja Valkolahosieni · Katso lisää »

Valvträsket (Rånejoki, Råneå)

Valvträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Valvträsket (Rånejoki, Råneå) · Katso lisää »

Vanajan voimalaitos

Vanajan voimalaitos on Loimuan yhteistuotantovoimalaitos Hämeenlinnassa.

Uusi!!: Turve ja Vanajan voimalaitos · Katso lisää »

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto (lyhenne Vas.) on suomalainen poliittiseen vasemmistoon kuuluva puolue.

Uusi!!: Turve ja Vasemmistoliitto · Katso lisää »

Vaskervillet

Kaksi Vaskervillen klaanin edustajaa Don Rosan tarinassa ''Transvaalin tuittupää'' (osa sarjaa Roope Ankan elämä ja teot). Vaskervillet ovat Aku Ankka -tarinoissa esiintyvä kuvitteellinen klaani Skotlannissa.

Uusi!!: Turve ja Vaskervillet · Katso lisää »

Vaskiluoto 2

Nesteen terminaali. Vaskiluoto 2 on Vaasassa sijaitseva hiilivoimalaitos, jonka omistaa Vaskiluodon Voima.

Uusi!!: Turve ja Vaskiluoto 2 · Katso lisää »

Vege ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vege ån vesistö (vesistöaluetunnus 95) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Vege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 488 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Vege ån vesistö · Katso lisää »

Venetjoki (Rånejoki)

Venetjoki on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Jällivaaran kunnassa sijaitseva 38 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma.

Uusi!!: Turve ja Venetjoki (Rånejoki) · Katso lisää »

Vesikate

Vesikatteella tarkoitetaan rakennuksen vesikaton vettä pitävää osaa.

Uusi!!: Turve ja Vesikate · Katso lisää »

Vierydsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vierydsånin vesistö (vesistöaluetunnus 83) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vierydsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 165 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Vierydsånin vesistö · Katso lisää »

Vihanti

Vihanti on Suomen entinen kunta.

Uusi!!: Turve ja Vihanti · Katso lisää »

Viherkatto

Chicagon kaupungintalon viherkatto. Viherkatto on sellainen rakennuksen katto, jonka päällä on elävää kasvillisuutta.

Uusi!!: Turve ja Viherkatto · Katso lisää »

Villa Mairea

Villa Mairea Villa Mairea on Porin Noormarkussa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka valmistui vuonna 1939 Harry ja Maire Gullichsenin kodiksi.

Uusi!!: Turve ja Villa Mairea · Katso lisää »

Vimpeli

Vimpelin keskustaa. Vimpelin kirkko Vimpeli on Suomen kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Lappajärven itärannoilla.

Uusi!!: Turve ja Vimpeli · Katso lisää »

Vindånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vindånin vesistö (vesistöaluetunnus 69) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vindånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 304 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Vindånin vesistö · Katso lisää »

Virånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Virånin vesistö (vesistöaluetunnus 73) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Virånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 588 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Virånin vesistö · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Turve ja Viro · Katso lisää »

Viskanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä melottaessa Boråsissa. Viskanin vesistö (vesistöaluetunnus 105) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Viskanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 202 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Viskanin vesistö · Katso lisää »

Viski

Skotlantilaista viskiä Viski on viljasta tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma.

Uusi!!: Turve ja Viski · Katso lisää »

Vitånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vitånin vesistö (vesistöaluetunnus 6) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Vitån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 519 neliökilometriä.

Uusi!!: Turve ja Vitånin vesistö · Katso lisää »

Vitträsket (Rånejoki, Råneå, Sörbyn)

Vitträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Vitträsket (Rånejoki, Råneå, Sörbyn) · Katso lisää »

Vuottasjaure (Rånejoki, Rörån, Vuottas)

Vuottasjaure on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Vuottasjaure (Rånejoki, Rörån, Vuottas) · Katso lisää »

Yhdystie 7140

Yhdystie 7140 (Multiantie) kulkee Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajakunnissa Multian pohjoisimmassa osassa sijaitsevasta Saarisen tienhaarasta Vehunkylän, Ulvonkylän, Pirttiperän, Iiroonrannan ja Saurun halki Soinin kirkonkylään.

Uusi!!: Turve ja Yhdystie 7140 · Katso lisää »

Yhteismaa

Yhteismaa tarkoitti ennen isojakojen suorittamista kylän tai jakokunnan osakkaiden yhteisesti hallitsemaa maata, joka tavallisesti oli metsää.

Uusi!!: Turve ja Yhteismaa · Katso lisää »

Yli-Ii

Yli-Ii (epävirallisesti tai Över-Ijo) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luoteisosassa.

Uusi!!: Turve ja Yli-Ii · Katso lisää »

Ylivallin rautatieasema

Ylivallin rautatieasema (ratakm 301,8) on rautatieliikennepaikka rataosalla.

Uusi!!: Turve ja Ylivallin rautatieasema · Katso lisää »

Ylivieska

Ylivieska on kaupunki Pohjois-Pohjanmaan lounaisosassa Keski-ja Pohjois-Pohjanmaan rajan lähellä.

Uusi!!: Turve ja Ylivieska · Katso lisää »

Ypäyssuo

Ypäyssuo, on 20 000 hehtaarin kokoinen aapasuo Venäjän Karjalassa Kalevalan piirissä.

Uusi!!: Turve ja Ypäyssuo · Katso lisää »

Yttre-Fällträsket

Yttre-Fällträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Luulajan kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.

Uusi!!: Turve ja Yttre-Fällträsket · Katso lisää »

Zbrutš

Zbrutš tai Zbruč on Dnestrin vasen sivujoki Ternopilin ja Hmelnytskyin alueiden rajalla Länsi-Ukrainassa.

Uusi!!: Turve ja Zbrutš · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Blokkiturvemenetelmä, Humifikaatio, Palaturvemenetelmä.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat