Viestintä

3752 suhteet: A. A. A. Laitinen, A. F. Airo, A. I. Virtanen, A. K. Cajander, A. Suojärvi & Kumpp., Aapeli Vuoristo, Aapo Savolainen, Aares Salli, Aarne Aho, Aarne Ahola, Aarne Alaja, Aarne Arvonen, Aarne Blick, Aarne Honkavaara, Aarne J. Aarnio, Aarne Juutilainen, Aarne Kauhanen, Aarne Kivekäs, Aarne Kivimäki, Aarne Kokkonen, Aarne Koskelo, Aarne Kuula, Aarne Lakomaa, Aarne Orjatsalo, Aarne Pietarinen, Aarne Sainio, Aarne Salminen, Aarne Sihvo, Aarne Snellman, Aarne Taube, Aarne Uimonen, Aarni Erä-Esko, Aarno Liuksiala, Aarno Sihvo, Aarno Yrjö-Koskinen, Aaro Astola, Aaro Kivilinna, Aaro Kivilinnan muistopalkinto, Aaro Korkeakivi, Aaro Pajari, Aaro Pakaslahti, Aaro Rautiainen, Aarre Ekomaa, Aarre M. Peltonen, Aarre Savolainen, Aatto Sallinen, Aavetykki, Adolf Ehrnrooth, Adolf Hitler, Adolf Hitlerin elämäkerta, ..., Adolf Molnár, Adolf Taimi, Aerosani, Afganistanin sota, Afrosuomalaiset, Agnes Lindh, Ahdistettu maa, Ahjärvi, Ahokas, Ahti Anthos, Ahti Karjalainen, Ahti M. Salonen, Ahti Myrsky, Ahti Paulaharju, Ahti Sonninen, Ahti Tele, Ahti Vuorensola, Ahvenanmaan sopimus, Ahvo Yli-Lonttinen, Aikajana sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana, Aili Nevalainen, Aili Nurminen, Aimo Eerola, Aimo Erhola, Aimo Huhtala, Aimo Kanerva, Aimo Koivunen, Aimo Lahti, Aimo Mustonen, Aimo Raassina, Aimo Rikka, Aimo Tukiainen, Aino Kallio (radiokuuluttaja), Aino Yliruokanen, Ainola, Aira Kemiläinen, Aisti-ilmavalvonta, Aito Keravuori, Ajan Suunta, Ajatus (vuosikirja), Akateeminen Karjala-Seura, Aksel Vuokko, Akseli Anttila, Akseli ja Elina, Akseli Koskela, Akseli Olli Väänänen, Akseli Riihonen, Akselivallat, Aktiva studentförbundet, Aku Korhonen, Ala-Kuusaa, Aladár Paasonen, Alakurtin rata, Alakurtti, Alaluostarin kirkko, Alankomaiden ja Suomen suhteet, Alapuusti, Alasäiniö, Alaska, Alatun luterilainen kirkko, Alavuden Ilmailukerho, Albert Lilius, Albert Puroma, Albert Räsänen, Albert Szent-Györgyi, Aleksandr Prokofjev, Aleksanteri Aava, Aleksanteri Ahola-Valo, Aleksanteri II (patsas, Helsinki), Aleksanteri Karpin, Aleksei Surkov, Aleksei Vinogradov, Aleksi Nurminen, Aleksis Kiven muistopatsas, Alex Rounemaa, Alexander Mellblom, Alf Korhonen, Alhola (Vuoksela), Ali Koskimaa, Aliina Laurila, Alko, Allan Ingelin, Allan Lahtinen, Allan Nukari, Allan Silván, Allan Soiniemi, Allen Järvenpää, Alpo Kantola, Aluejärjestelmä, Alvar Wilska, Alvari Rinne, Amerikan Suomalainen Legioona, Amerikansuomalaiset, Amper, Ampuminen, André Weil, Andrei Bondarev, Andrei Gretško, Andrei Zelentsov, Aniara, Anitra Karto, Anna Haverinen, Anna Olsoni, Anna Vyrubova, Annantehtaan kirkko, Anne-Marie Appelgren, Anni Walden, Annilan kartano, Ansa Ikonen, Antero Alpola, Antero ei enää palaa, Antero Havola, Antero Laakso, Antero Rinne, Antero Rokka, Antero Svensson, Anthony Gilkison, Anto Eskola, Anton Eonsuu, Anton Leinonen, Anton Pihlava, Antrea, Antti Favén, Antti Hackzell, Antti Hannikainen, Antti Hanninen, Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä), Antti Hyvönen, Antti Isotalo (jääkäri), Antti Järvi, Antti Juntunen, Antti K. Mäkelä, Antti Kääriäinen, Antti Marjoniemi, Antti Pennanen (sotilas), Antti Rantamaa, Antti Sokka, Antti Tani, Antti V. Pitkänen, Antti Vorho, Antti Wihuri, Arijoutsi, Arkadius Presas, Armas Ahlroth, Armas Äikiä, Armas Hutri, Armas Liljeberg, Armas Pärssinen, Armas Pihlajamaa, Armas Pohjola, Armas Ruusuvuori, Armas Ylinen, Armas-Eino Martola, Armeija (sotilasyksikkö), Armi Kuusela, Armi Metsäpelto, Armo Vuotila, Arndt Pekurinen, Arne Andersson (liikenneneuvos), Arne Beurling, Arne Halonen, Arne Ilander, Arne Somersalo, Arno Almqvist, Arno Tuurna, Arnold Majewski, Arnold Tilgmann, Arrajoen kartano, Arthur Cotter, Arthur Nordenswan, Arthur Rönnqvist, Arto Heikki Virkkunen, Arto Paasilinna, Artturi Laitinen, Artturi Paimela, Arvi Kalsta, Arvi Kilpinen, Arvi Ojaniemi, Arvi Tikkala, Arvi Wartiovaara, Arvid Janhunen, Arvid von Martens, Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, Arvo A. Juvonen, Arvo Alanne, Arvo Emil Greis, Arvo Jansson, Arvo Korsimo, Arvo Kytölä, Arvo Turtiainen, Arvo Ukkola, Aseistakieltäytyminen Suomessa, Asekulttuuri, Asevelisosialistit, Ashtonin perhe, Askolan kunnanvaltuusto, Asser Aromaa, Astrid Reponen-Juvas, Asutustoiminta Suomessa, Atilla the Hun, Atos Wirtanen, Atte Kalajoki, August Hietaro, August Kuistio, August Soininen (jääkäri), August Takala, August Wesley, Aukusti Tuhka, Aulanko, Aulis Ensio Soininen, Aulis Lehtikangas, Aulis Louko, Aulis Sutinen, Aune Leppänen, Aune Somersalmi, Auno Kerola, Aunuksen Puuliike, Aunuksen rata, Aunuksenkannas, Autoilun historia Suomessa, Autovarikko, Auvo Maunula, Auvo Säntti, Avangard-stadion (Viipuri), Avoveteen, AVS-36, Avtomat Fjodorova, Axel Rappe, Axel Ringström, Ayn Rand, Štš-311, Štš-322, Štš-323, Štš-324, Äänislinnan Tiedustelijainkoulu, Äärioikeisto Suomessa, Ägläjärven kirkko, Ägläjärvi (kylä), Ähtäri, Ähtärin historia, Ähtärin kirkko, Äideistä parhain (elokuva), Ässärykmentin muistomerkki, Ässärykmentti, Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta, Äyräpään kirkko, Åke Heiniö, Ålands Hemvärn, Édouard Daladier, BA-10, BA-20, BA-27, BA-3, BA-6, Backaksen kartano, Bang & Bonsomer, Barbro Alving, Börje Backström, Börje Brotell, Börje Söderström, Bengt Ljungquist, Bengtskärin majakka, Bengtskärin taistelu, Benjamin Rubinstein, Berdan, Berit Paatsi, Berndt Dyhr, Bernt Balchen, Bertel Fallenius, Bertel Gardberg, Bertel Storskrubb, Bertel Strömmer, Bertil Nordlund, Bertil Tallberg, Betanian kirkko, Betel-kirkko (Viipuri), Birger Åkerman, Birger Ek, Birger Johansson, Birger Palonkoski, Birger Sweins, Birger Wasenius, Björn Borg (uimari), Björn Kontiopää, Björn-Olof Alholm, BL 8 inch Howitzer Mk 7, Blackburn Ripon, Blitzkrieg (videopeli), BMH Technology, Bo Klenberg, Bofors 37mm, Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna, Bolax, Bom, Boris Šapošnikov, Boris Štšerbina, Boris Bažanov, Boris Novitsky, Boris Popper, Boris Sirpo, Boys-panssarintorjuntakivääri, Breda M35, Brewster F2A, Bristol Bulldog, Bror Kraemer, Bror Laurla, Bruno Nurmi, BT-sarja, Budjonnovka, Cajanderin III hallitus, Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond, Canon de 155 C Mle 1917 Schneider, Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho, Canon de 155 L de Bange Mle 1877, Carcano, Carl Gustaf Björnberg, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Carl Gustaf von Kraemer, Carl Gustav von Rosen, Carl H. Salminen, Carl Lindh, Carl Pelo, Carl Rothe, Carl von Haartman, Carl Voss-Schrader, Carl-Erik af Geijerstam, Carl-Martin Bergroth, Caudron C.714, Cay Sundström, Cessna 165 Airmaster, Chamberlainin toinen hallitus, Charles Holmberg, Chauchat m1915 (pikakivääri), Chicago Tribune, Christer Strömholm, Christian Frederik von Schalburg, Christian Günther, Christian Oesch, Christopher Lee, Chymos, Crichton-Vulcan, Curtiss P-36 Hawk, D-8 (panssariauto), Daily Worker, Dallapé, Daniel Pesu, David L. Leivo, De Gamlas Hem, De Havilland D.H.89 Dragon Rapide, Demilitarisointi, Denys Prokopenko, Desantit Suomessa, Diesen Wood, Divisioona, Divisioonan määrävahvuus, Dmitri Kozlov (kenraali), Dmitri Pavlov, Dolinin hiihtoprikaati, Dolly von Alfthan, Donald S. Day, DP (pikakivääri), Dynamiittivaihde, E. A. Tuomivaara, E. J. Vehmas, E. R. Wahlman (yritys), Eduskunta, Eduskuntavaalit 1939, Eduskuntavaalit 1958, Edvard Hanell, Edvard Heikkinen, Edvard Skarp, Edvard Vähäsarja, Edward Ward, Edwin Linkomies, Eeli Aalto, Eemeli Lakkala, Eemeli Pehkonen, Eemeli Toikka, Eero A. Berg, Eero Aaku, Eero Hautojärvi, Eero Helkama, Eero Juva, Eero Kalaja, Eero Kivelä, Eero Koskela, Eero Lano, Eero Naapuri, Eero Rahola, Eero Salmela, Eero Siirala, Eero Urpola, Eeva Joenpelto, Eeva Kilpi, Eheytyminen, Eigil Reims, Eila Pennanen, Eila Roine, Einar Böök, Einar Björnström, Einar Englund, Einar Hakasalo, Einar Schadewitz, Einar Vihma, Einar Winqvist, Einari Jaakkola, Einari Weijo, Einari Wuori, Eino Altis, Eino Hirva, Eino Hosia, Eino Hyyryläinen, Eino Iisakki Järvinen, Eino Jutikkala, Eino Kaipainen, Eino Kanerva, Eino Laakso, Eino Lainio, Eino Lassila, Eino Luukkanen, Eino Luukkonen, Eino Mallila, Eino Murole, Eino Mykkänen, Eino O. Ahonen, Eino Partanen, Eino Pauko, Eino Prykä, Eino Rantanen, Eino S. Repo, Eino Suolahti, Eino Tervo, Eino Tirronen, Eino Tuompo (eversti), Eino Viding, Eino Yliruusi, Eirik Arnkil, Ejwind Ahonius, Eläinten käyttö sodassa, Ele Alenius, Elektroninen sodankäynti, Elias Simojoki, Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana, Elisenvaara, Elisenvaaran koulu ja lukio, Eljas Erkko, Eljot, Ella Eronen, Elof Roschier, Elsa Könönen, Emanuel Nobel, Emil Hagelberg, Emil Korsisaari, Emil Kukkonen, Emil Kvick, Emil Liljeberg, Emil Pasanen, Emil Pekkanen, Emil Puronen, Emil Rauta, Emil Söderström, Emil Vaateri, Emmi Jurkka, Ennu Oka, Eno, Ensio Hukkataival, Ensio Mäkinen, Ensio Pihkala, Ensio Siilasvuo, Ensio Uoti, Enso, Enso-Gutzeit, Eri-Aaroni, Eric Åkerman, Eric Hobsbawm, Eric Wilkman, Erich Buschenhagen, Erik Borg, Erik Castrén, Erik Granholm, Erik Heinrichs, Erik Lyly, Erik Mandelin, Erik Munsterhjelm, Erik Reinius, Erik Sandström, Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945, Erillinen pataljoona 17 (talvisota), Erillinen pataljoona 4 (talvisota), Erillinen pataljoona 6 (talvisota), Erillinen rajajääkäripataljoona 2, Erillissotateesi, Erkki Aaltonen, Erkki Airas, Erkki Halme (maanviljelysneuvos), Erkki Hannula, Erkki Heikkonen, Erkki Heino, Erkki Kivalo, Erkki Lehtonen (teollisuusneuvos), Erkki Mantere (metsäneuvos), Erkki Mikkola, Erkki Mutru, Erkki Niskanen (teollisuusneuvos), Erkki Nordberg, Erkki Nummi, Erkki Oinonen, Erkki Pahkinen, Erkki Palolampi, Erkki Palosuo, Erkki Polojärvi, Erkki Priha, Erkki Raappana, Erkki Räikkönen, Erkki Rintala (jääkiekkoilija), Erkki Ryömä, Erkki Salomaa, Erkki Salonen, Erkki Setälä, Erkki Tamila, Erkki Virta, Erkki Yrjänä, Erkki Yrjänäinen, Ermei Kanninen, Erna (partio), Erno Paasilinna, Ernst Linder, Ernst von Born, Ernst von Essen, Esa Anttala, Esa Kivekäs, Esa Pakarinen, Eskelisen Lapin Linjat, Eskil Peura, Esko Järvinen, Esko Kangas, Esko Kausti, Esko Kilpiö, Esko Raunio, Esko Vahla, Espanjalainen ratsu, Esra Terä, Ester Ståhlberg, Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri, Etelä-Karjalan maakunta, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, Eugen Malmstén, Eugen Wist, Eurasia Septentrionalis Antiqua, Eva Louise Tigerstedt, Evakuointi, Evert Nyman, Evon metsäopisto, Eyvind Johnson, F. W. Borgman, FAI (auto), Fanni Luukkonen, FC Jazz, FC Kuusysi, FDF Mod, Feeli Isosomppi, Felix Forsman, Felix Krohn, Ferdinand Salokangas, Fiat G.50, Filip Hollming, Filipp Gorelenko, Fingerpori, Finlandia (auto), Finlandia (Punkaharju), Finlands sak är vår, Finnair, Finnairin historia, Finnish Labour Temple, Finnish Relief Fund, FinnWars, Flygflottilj 19, FN Browning M1903, Fokker C.V, Fokker C.X, Fokker D.XXI, Fokker F.VIII, Fokker G.1, Forcitin tehdasrata, Ford (maahantuoja), Ford Motor Company, Forum Marinum, Franklin D. Roosevelt, Frans Emil Sillanpää, Frans Helminen, Frans Ilomäki, Frans Kärki, Frans Wilhelm Lüchow, Fredrik August Odenwall, Fredrik Isacsson, Frigga Maria Honkapirtti, Fritz Remmler, Gabriel von Bonsdorff (jääkäri), Gabriela Mistral, Galvanoimis, Göran Hjelmman, Göran Schildt, Gösta Hallberg-Cuula, Gösta von Stedingk, Gennadi Fiš, Georg Backlund, Georg Baronin, Georg Henrik Theslöf, Georg Malmstén, George Bernard Shaw, Georges von Swetlik, Georgi Žukov, Gerald V. Kuss, Gerdt Wrede, Gerhard Fieseler, Glory Leppänen, Glosholmin majakka, Gloster Gauntlet, Gloster Gladiator, Gnevnyi (1936), Gotthelm Klenberg, Gramota-arkisto, Granit (yritys), Gregorius Ekholm, Grigori Kulik, Grigori Mirošnitšenko, Grigori Zverev, Gulag, Gun Lanciai, Gunnar Artkoski, Gunnar Haase, Gunnar Höckert, Gunnar Heinrichs, Gunnar Johansson, Gunnar Lindqvist, Gunnar Mickwitz, Gunnar Palmgren, Gunnar von Hertzen, Gustaf Dyrssen, Gustaf Ehrnrooth, Gustaf Hartala, Gustaf Magnusson, Gustaf Nyholm (kirkkoherra), Gustaf Renholm, Gustaf Stjernberg, Gustaf Storgårds, Gustav Donner, Gustavsvärn, Guy Arto, Haagan sankarihautausmaa, Haankylä, Haapalampi (Karjalan tasavallan kunta), Haapamäki, Haapamäki–Pori-rata, Haavisto-korsu, Halilan parantola, Hamarin vesitorni, Hamina, Haminan työväentalo, Hangon laajentamissuunnitelma, Hangon rannikkopatteristo, Hangon rata, Hangon vesitorni, Hangon vuokra-alue, Hangonlehti, Hankoniemi, Hanna Rydh, Hanna Taini, Hannele Lauri, Hannes Häyrinen, Hannes Hynönen, Hannes Ignatius, Hans Berggren, Hans Elo, Hans Kalm, Hans Metzger, Hans von Essen, Hans Wind, Hanssin-Jukka, Hanttula, Haparainen, Hapenensaari, Harald Öhquist, Harald Dahlman, Harald Hägerström, Harald Roos, Harald Silander, Harald Storbacka, Harhauttaminen, Harju (Jyväskylä), Harjula (Hyvinkää), Harlu, Harlu (Karjalan tasavalta), Harparskog-linja, Harri Paarma, Harry Alfthan, Harry Järv, Harry Martinson, Harry Siljander, Harry Wihtol, Harsuvaara, Hartikanvaara, Hartonen, Harvialan rautatieasema, Harvialan työväentalo, Harvola, Hasan Abdrahim, Hasan Kanykoff, Hattula (Muolaa), Hattuvaaran työväentalo, Haukilahden historia, Haukilahti, Haukivaara (Korpiselkä), Hausjärvi, Havi, Havi (yritys), Havuvaara, Hawker Hurricane, Häkäpönttöauto, Hämäläinen (Viipurin mlk), Hämeen museo, Hämeen panssaripataljoona, Hämeen ratsurykmentti, Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko), Hämekosken rautasulatto, Härjänoja, Hästö-Busö, Hävittäjä (lentokone), Hävittäjä-ässä, Håkan af Heurlin, Höyrysäiliöveturi, Hearts of Iron II, Heikki A. Reenpää, Heikki Anttonen, Heikki Asunta, Heikki Hannikainen, Heikki Hildén, Heikki Joki, Heikki Lankinen, Heikki Loikkanen, Heikki Lounaja, Heikki Mikkola (everstiluutnantti), Heikki Niskanen, Heikki Oksanen, Heikki S. Heikkilä, Heikki Saure, Heikki Savolainen (urheilija), Heikki Sorko, Heikki Tuominen (ministeri), Heikki Väisänen (sotakirjailija), Heikki Värtsi, Heiluritaktiikka, Heimo (Maple Crossin albumi), Heimo Haitto, Heimolan talo, Heinäsaaret, Heinävesi, Heino Ponkala, Heinolainen, Heinolan Sanomat, Heinz Ramm-Schmidt, Helena Eeva, Helena Kara, Helge Berghell, Helge Dahlman, Helge Gyllenberg, Helge Halsti, Helge Lassila, Helkko Honkaniemi, Hella Wuolijoki, Helmer Adler, Helmer Kalas, Helmer Selin, Helsingfors Skridskoklubb, Helsingin Jalkapalloklubin historia, Helsingin olympiastadion, Helsingin ortodoksinen hautausmaa, Helsingin Puhelinyhdistyksen talo, Helsingin Saalem-seurakunta, Helsingin Saksalainen koulu, Helsingin suurpommitukset, Helsingin vapaa-ajattelijat, Helsinki-Malmin lentoasema, Helylä, Henkilömiina, Henry Laakso, Henry Oliver Rinnan, Herbert Hoover, Herman Haapaniemi, Herman Sippus, Hermann Göring, Hermann Lorentz, Hermes Linnapuomi, Herralahden kenttä, Herrick Hackman, Hertta Kuusinen, Heteka, Hevonen, HFM, Hietajärvi (Suomussalmi), Hietaniemen hautausmaa, HIFK, HIFK Bandy, Hiidenselkä, Hiitola (Karjalan tasavalta), Hikiä, Hilding Hedengren, Hilkka Helinä, Hilkka Nieminen, Hilkka Toivola, Hille Kaisla, Hilma Kilkkinen, Himala, Hirvisaari (Käkisalmen mlk), Hirvisaari (Vuoksela), Hjalmar Askolin-Ingelberg, Hjalmar J. Procopé, Hjalmar Kokko, Hjalmar Pölhö, Hjalmar Siilasvuo, Hjalmar Skog, Hjalmar von Bonsdorff, Hjkr 10 Fidra, Hjkr 14 Wiros, Hjkr 4 Waria, Hjkr 5 Warun, Holger Kraemer, Hollolan lentokenttä, Hollolan Pyhäniemen lentokenttä, Hominvaara, Honkajoki (Tuntematon sotilas), Honkaniemen taistelu, Hornborgin komitea, Hotelli Aulanko, Hotelli Kämp, Hotelli Pohjanhovi, Hotelli Torni, Hotelli Vaakuna, Hotokka, Hubert Julian, Hugo Österman, Hugo Hytönen, Hugo Ilander, Hugo L. Mäkinen, Hugo Schmeisser, Hugo Suoranta, Huittinen, Hupisaarten kaupunginpuisto, Hurtti Ukko (lehti), Huumeiden historia Suomessa, Hyrsylä, Hyrynsalmen kirkko, Hyrynsalmen rautatieasema, Hyväntekeväisyyskaupat, Hyvinkään yhteiskoulu, I armeijakunta, I/KTR 10 (talvisota), Ibrahim Arifulla, Igor Vahros, Ihala (Lumivaara), Ihantalan seurakunta, Ihmisaalto, II armeijakunta, II/KTR 10 (talvisota), III armeijakunta, III/KTR 10 (talvisota), Iijärvi (Jaakkima), Iikka Törrönen, Iisalmen yhteiskoulu, Iittalan junaturma, Iivo Antila, Ikämiessuojeluskunnan säätiö, Iku-Turso (sukellusvene), Ilari Rantasalo, Iljušin DB-3, Illegaali, Ilmajoen helluntaiseurakunta, Ilmari Helle, Ilmari Honkanen, Ilmari Järvinen, Ilmari Joensuu, Ilmari Juutilainen, Ilmari Kianto, Ilmari Kunnas, Ilmari Paasio, Ilmari Pallari, Ilmari Pohjanpalo, Ilmari Rytkönen, Ilmari Salovaara, Ilmari Salpakari, Ilmari Sihvo, Ilmari Solin, Ilmari Talvitie, Ilmarinen (1924–1947 toiminut yhtiö), Ilmatorjunta, Ilmavalvonta-aluekeskus, Ilmavalvonta-asema, Ilmavartioasema, Ilmo Hela, Ilola (Muolaa), Ilomantsi, Ilta-Sanomat, Impilahti (Karjalan tasavalta), Imre Kémeri Nagy, Inari, Inarin seurakunta, Inkeriläiset, Inkeriläisten kansanmurha, Inkilän kartano, Ino, Inon linnake, Instrumentarium, Interposjolok, Intian kongressipuolue, Into Ahonen, Irma Nissinen, Irma Seikkula, Irredentismi, Isä Akaki, Isänmaallinen kansanliike, Isänmaallinen Kansanliike (1993), Isko Korpela, Isku rajalle (2011), Iso-Hannu, Isosaaren leirikeskus, Isoviha, Isoviha (elokuva), Itä-Karjala, Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Suomen hovioikeus, Itä–Länsi-ottelu 1940, Itäinen Pitkäkatu, Itämeren laivasto, Itämeren taistelut, Itärintama (toinen maailmansota), Itsenäisen Suomen historia, Itsenäisyyden leijona, Itsenäisyyden Liitto, Itsenäisyyspäivän vastaanotto, IV armeijakunta, Ivan Habarov, Ivan Jakovlev (rehtori), Ivan Zotov, Ivar Hast, Ivar Holmquist, J. A. Lehtinen, J. Chr. Fabritius, J. F. Aalto, J. K. Paasikiven päiväkirjat, J. O. E. Donner, J. O. Hannula, J. S. Sirén, Jaakkima, Jaakko Ahde, Jaakko Gauriloff, Jaakko Ikola, Jaakko Kivi, Jaakko Kolppanen, Jaakko Leppo, Jaakko Luoma, Jaakko Lyytinen (diplomaatti), Jaakko Malkamäki, Jaakko Pänttäjä, Jaakko Pärssinen, Jaakko Rytöniemi, Jaakko Sauli, Jaakko Somero, Jaakko Tiitola, Jaakko Valtanen, Jaakko Virkkunen, Jaakko Voipio, Jaakko Vuorela, Jack Churchill, Jack S. Kotschack, Jakob Suomela, Jakov Smuškevitš, Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939, Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–1941, Jalkaväenkivääri M/27, Jalkaväkipataljoonan määrävahvuus, Jalkaväkirykmentti 10 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 11, Jalkaväkirykmentti 11 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 13 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 14 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 15 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 27 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 28 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 29 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 31 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 32 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 32 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 33 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 36 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 37 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 48 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 53 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota), Jalkaväkirykmentti 64 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 69 (talvisota), Jalkaväkirykmentti 7, Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota), Jalmari Hirvonen, Jalmari Jaakkola, Jalmari Kauppala, Jalmari Rinne, Jalmari Sauli, Jalmari Takkinen, Jalmari Vaara, Jalo Ant-Wuorinen, James H. Magill, Jan Hannelius, Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla), Janne Rajamaa, Jarl Jaatinen, Jarl Sjöblom, Jarl Sundqvist, Jarl Ungern, Jarl Vallikari, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta, Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt, Jatkosodan vastarinta, Jatkosota, Jazz, Jääkäri, Jääkäriliike, Jääkiekon SM-sarjakausi 1939–1940, Jääkiekon SM-sarjakausi 1940–1941, Jäänmurtaja Sisu (1939), Jäänmurtaja Tarmo (1907), Jääpallon pohjoismaisen sarjan kausi 1938–1939, Jääpallon SM-sarja 1939, Jääpallon SM-sarja 1940, Jääpallon SM-sarja 1941, Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta, Jälleenrakennuskausi, Jämsä, Jämsän työväentalo, Järvenpää, Jean Sibelius, Jees ja just, Jelisei Sinitsyn, Jenny Pajunen, Jenny Wihuri, Jevgeni Dolmatovski, Joel Rinne, Joel Walldén, Joensuu (Käkisalmen mlk), Joensuun bunkkerimuseo, Johan Arajuuri, Johan Bäckman, Johan Evert Tarjovaara, Johan Holst, Johan Jauhiainen, Johan Kull, Johan Lindström, Johan Nykopp, Johan Rikama, Johan Rusanen, Johan Sainio, Johan Similä, Johan Werner Paulin, Johannes Angere, Johannes Rae, Johannes Sillanpää, Johannes Takanen, Johannes Valtonen, Johannes Virolainen, Johannes Wahlberg, John Dager Stenberg, John Langdon-Davies, John O. Virtanen, John Rosberg, John Steinbeck, John Wiita, Jonas Lie (poliitikko), Joni Skiftesvik, Jonne Kuivala, Jonni Sauli, Joonas Iisalo, Joose Vilkuna, Jooseppi Juntunen, Jorma Gallen-Kallela, Jorma Heiskanen, Jorma Järventaus, Jorma Johteinen, Jorma Karhunen, Jorma Palo, Jorma Sarvanto, Jorma Vanamo, Jorma Verno, Josef Kaartinen, Jouko Hynninen, Jouko Juuramo, Jouko Kiiskinen, Jouko Norén, Jouko Pirhonen, Jouko Rämö, Joulu, Joulu Suomessa, Joulurauha, Joutseno, Joutsenon lentokenttä, Joutsijärvi (Kemijärvi), Joutsijärvi (Ulvila), Juha Vainio, Juhana Perkki, Juhani Arajärvi, Juhani Mussaari, Juhani Nuotto, Juhani Ruutu, Juhani Suomi, Juhani Yli-Rantala, Juho Arvi Kemiläinen, Juho Aula, Juho Autio, Juho Hukari, Juho Kusti Paasikivi, Juho Niukkanen, Juho Pakkanen, Juho Parkkinen, Juho Penttinen, Juho-Eino Niemi, Jukka Haavisto, Jukka Malmivaara, Jukka Mäki, Jukka Rangell, Jukka Seppinen, Julius Kärnä, Julius Lehtonen, Jungfruskär, Junkers F 13, Juntusranta, Juoksuhauta, Juri German, Juri Ljubimov, Juri Repin, Juséliuksen mausoleumi, Juséliuksen mausoleumin freskot, Jussi Hänninen, Jussi Isosaari, Jussi Jouppi, Jussi Jurkka, Jussi Kekkonen (majuri), Jussi Ronkanen, Jussi Sihvo, Jussi Tiitola, Juttulampi, Juupajoen työväentalo Nummela, Jyrkilä (yritys), Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, K. A. Paasio, K. A. Pinomaa, K. H. Pentti, K. H. Wiik, K. J. Ståhlbergin kyyditys, K. M. Wallenius, Kaarlo Anttinen, Kaarlo Halkilahti, Kaarlo Halttunen, Kaarlo Kivekäs (kenraali), Kaarlo Kivilahti, Kaarlo Kurko, Kaarlo Miettinen, Kaarlo Nieminen (teollisuusneuvos), Kaarlo Nisula, Kaarlo Partanen, Kaarlo Rauramo, Kaarlo Simojoki, Kaarlo Svärd, Kaarlo Tetri, Kaarlo Varmavuori, Kaarlo Vuorenmaa, Kaarlo Waltonen, Kaarna (Tuntematon sotilas), Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut, Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut (yleisurheilu), Kaatuneitten muistopäivä, Kaatuneitten Omaisten Liitto, Kai Dammert, Kai Halmevaara, Kai Kustaa Vähäkallio, Kai Sarmanne, Kai Savonjousi, Kai Söderhjelm, Kaija Rahola, Kaikkien pyhien kirkko (Käkisalmi), Kaikkien pyhien kirkko (Viipuri), Kaimaoja, Kaino Niemeläinen, Kainuu 39, Kainuulaiset, Kainuun ammattiopisto, Kainuun historia, Kainuun maakunta, Kainuun prikaati, Kainuun risti, Kaipola (Viipurin mlk), Kaisu Puuska-Joki, Kaivopuiston kaunis Regina, Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi, Kalastajasaarento, Kalela, Kalervo Hämäläinen, Kalervo Kurkiala, Kalervo Loimu, Kalervo Seppola, Kalevan pikatalot, Kalevi Mykkänen, Kalevi Numminen, Kalevi Rinta-Panttila, Kalevi Seppälä, Kalle Aapro, Kalle Kaihari, Kalle Kotimäki, Kalle Mata, Kalle Päätalo, Kalle Putkisto, Kalle Savolainen, Kalle Sistola, Kalle Ylöstalo, Kallio Kotkas, Kalmosärkkä, Kalvola, Kanala (Kivennapa), Kandrat Krapiva, Kangasala, Kangaspellon kirkko, Kangaspelto, Kangasranta, Kankaanpään patteristo, Kannaksen armeija, Kannaksen suurhyökkäys 1944, Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt, Kannas-sarja, Kanneljärven kirkko, Kanneljärven Opisto, Kannila, Kannonkoski, Kansa taisteli, Kansainliitto, Kansallisarkisto, Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka, Kansan Valta, Kansankulttuuri (kustantamo), Kansanvihollinen, Kantturaniemen varuskunta, Kapeasalmi, Karali, Karelija (TV- ja radioyhtiö), Karhu (yritys), Karhu-apteekin talo, Karhula (Muolaa), Kari Palaste, Kari Suomalainen, Karjala (sanomalehti), Karjala (Suomen entinen kunta), Karjala-kysymys, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaisen I hallitus, Karjalan armeija, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan Ääni, Karjalan historia, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalan kaartin rykmentti, Karjalan kannaksen pääpuolustusasema, Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa, Karjalan kansallinen pataljoona, Karjalan kielen sanakirja, Karjalan kieli, Karjalan Liitto, Karjalan prikaati, Karjalan Suunta, Karjalan yhteiskoulu, Karjalankannaksen taistelut talvisodassa, Karjalankannaksen valtaus 1941, Karjalankannas, Karjalankarhukoira, Karkku (Salmi), Karkun kirkko, Karl Öist, Karl Fredrik Wilkama, Karl Gustaf Åhman, Karl Henrikson, Karl Herman Pankakoski, Karl Hilén, Karl Mandelin, Karl Nickul, Karl Söderholm (jääkäri), Karl Schnurre, Karl Sigurd Shultz, Karl Sjöström, Karl Sundberg, Karl-August Fagerholm, Karl-Erik Ladau, Karl-Erik Lång, Karl-Jan Govenius, Karppila, Kartanolaisuus, Kartanon naiset, Karvala (Kivennapa), Karvia, Karvian varavankila, Kasapanos, Kasematti, Kastehelmi Karjalainen, Katolinen kirkko Suomessa, Katri Lehto, Katriina Rinne, Katsaus Suomen väestönsuojelutoimintaan, Katynin joukkomurha, Kauhajoen vaakuna, Kauhajoki, Kauko Kanervo, Kauko Käyhkö, Kauko Kotivuori, Kauko Kuismanen, Kauko Kuosma, Kauko Salovaara, Kauko Tiili, Kaukolan kirkko, Kauksamo, Kaupin sairaala-alue, Kaustinen, Kautvaara, Kähäri (Viipurin mlk), Käkisalmen luterilainen kirkko, Käkisalmen maalaiskunta, Käkisalmen Palloilijat, Käkisalmen piiri, Käkisalmen Sanomat, Käkisalmen yhteislyseo, Käkisalmi, Kämärä, Käppärän hautausmaa, Käpylän peruskoulu, Käsityöläiskatu, Kössi Leino, Köyliön varavankila, Keitele, Kekkosen konstit, Kekkostiet, Kekrola, Kelirikkoalus Aallokas, Kelja (Sakkola), Keljan taistelu, Kelkkala, Kellomäki, Kelloselän koulu, Kelloselkä, Kemi, Kemi (yritys), Kemin kirkko, Kemin lyseon lukio, Kenneth Alexander Wrede, Kenraali, Kenraali Talvi, Kenttäharmaita naisia, Kenttäoikeus, Kenttäposti, Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus (talvisota), Kenttätykistörykmentin määrävahvuus (talvisota), Kenttätykistörykmentti 1 (1918–1939), Kenttätykistörykmentti 10 (talvisota), Kenttätykistörykmentti 2 (1918–1939), Kenttätykistörykmentti 3 (1918–1939), Keravan keskuskoulu, Kervanto, Kesäolympialaiset 1940, Kesäolympialaiset 1952, Keski-Kannaksen risti, Keski-Suomen rykmentti (1919–1939), Keski-Suomen Suunta, Keskijärvi (Korpiselkä), Keskikylä (Muolaa), Kevyt osasto 10 (jatkosota), Kevyt osasto 10 (talvisota), Kevyt osasto 5 (talvisota), Kevyt osasto 6 (jatkosota), Kevyt osasto 8 (jatkosota), Kevyt osasto 8 (talvisota), Kiantajärvi, Kiekua, Kiikalan lentokenttä, Kiila (yhdistys), Kiimasjärven retki, Kiimingin kirkko, Kiipula, Kiiskilä (Viipurin mlk), Kilpeenjoki, Kilpijärvi (Korpiselkä), Kimmo Sorko, Kimonkylä, Kintauden tasoristeysturma, Kirill Meretskov, Kirjallisuusvuosi 1939, Kirjallisuusvuosi 1940, Kirjallisuusvuosi 1941, Kirjolan kartano, Kirkkojoki (Pitkäranta), Kirkkoranta, Kirkollinen työ Suomen puolustusvoimissa, Kirkon ulkomaanapu, Kirsi Kunnas, Kirsti Hurme, Kirsti Toppari, Kirvun luonnonparantola, Kisapirtti, Kitilän suurmotti, Kitilänselkä, Kiuruveden kirkko, Kiviranta (Tornio), Klaus Holma, Klaus Johannes Väisälä, Kliment Vorošilov, KNM Gyller, Knut Pipping (sosiologi), Kohtalon kirja, Koirala (Muolaa), Koirinoja, Koirivaara, Koivisto (Leningradin alue), Koiviston kirkko, Koivulahti, Koivuniemi (Tunkua), Kokardi, Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma, Kokkari, Kokkarin tsasouna, Kolikkoinmäki (Viipuri), Kollaa ja Simo Häyhä -museo, Kollaa kestää, Kollaa kestää (kirja), Kollaan risti, Kollaan taistelu, Kollaanjoki, Kolmen kannaksen raja, Kolosjoen kaivos, Koltat, Kolttakönkään hotelli, Kolttasaamelaisten historia, Kommunismi Suomessa, Komppania, Konepistooli, Konetykki, Konevitsan Jumalanäiti, Konstantin Päts, Kontinkankaan sairaala, Konttorityö, Kontula (Vuoksela), Koolhoven, Koolhoven F.K.52, Koria–Voikkaa-rata, Korjausmuunnin, Korkeajännitys, Korpiselän luterilainen kirkko, Korpiselän ortodoksinen kirkko, Korpiselän ortodoksinen seurakunta, Korpiselän rukoushuonekunta, Korpiselkä, Korpiselkä (kirkonkylä), Korpisotaa, Koski (ruukki), Kosti Huuhka, Kosti Kurkela, Kosti Palmqvist, Kosti-Paavo Eerolainen, Koti, uskonto ja isänmaa, Kotiryssä, Kotselkä, Kottila, Kouvolan yhteislyseo, Kozelštšanin Jumalanäiti, Kristuksen kirkastumisen katedraali, Kristus, Ristiinnaulittu, Kuhmo, Kuhmon kirkko, Kuhmon taistelut, Kuikka (Soanlahti), Kuitu (yritys), Kulkurin valssi, Kullervo Kalske, Kullervo Mutanen, Kullervo Virtanen, Kulosaaren hautausmaa, Kumela, Kuninkaanristi, Kunnallisvaalit 1936, Kunniamerkki, Kunto Karmo, Kuolajärvi (kylä), Kuolansuomalaiset, Kuolemajärven kirkko, Kuolemajärvi, Kuolemanrangaistus Suomessa, Kuollut mies rakastuu, Kuopion Palloseuran historia, Kuorajärvi, Kuortane, Kupittaan ruotsalaistaloalue, Kupittaanpuisto, Kuressaare, Kuritushuone, Kurki (Paanajärvi), Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta, Kurkijoen maamiesopisto, Kurkijoki, Kurkijoki (Karjalan tasavalta), Kurt Bäckman, Kurt Berger, Kurt Buch, Kurt Jansson, Kurt Nuotio, Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi), Kustaa Estlin, Kustaa Pukkinen, Kustaa Sihvo, Kustaa Tapola, Kustaa Tiitu, Kustaa Vall, Kustaa Ylimäki, Kusti Kulo, Kuuliaiset, Kuunari Koivisto, Kuurilan junaturma, Kuusamo-opisto, Kuusiluoto, Kuusisaari, Kuuskajaskari, KV-sarja, Kyökin puolella, Kyösti Kallio, Kylmäkosken hautausmaa, Kylmäkoski, Kymen jääkäripataljoona, Kymen pioneeripataljoona, Kymenlaakson Suunta, Kymijokilinja, Kymin Korkeakosken-Kymin Läntisen työväentalo, Kymin työväentalo, Kyynel (radio), Kyyrölä (kylä), Kyyrölän kirkko, L. A. Puntila, Laaja (Soanlahti), Laatokan ja Äänisjärven taistelut, Laatokan Karjala, Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa, Laatokan Karjalan valtaus 1941, Laatokka (sanomalehti), Lahden diakonian instituutti, Lahden Diakoniasäätiö, Lahden kaupungintalo, Lahden lentokenttä, Lahden radioasema, Lahden varuskunta, Lahdenpohja, Lahja Aalto, Lahti L-35, Lahti L-39, Laikko, Laikon lentokenttä, Laila Järvinen, Lakeus (sanomalehti), Lamminpään osuuskuntatalo, Lammio, Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa, Lapin historia, Lapin lääni, Lapin sota, Lapinjärven kirkko, Lappajärvi, Lappeenrannan Lyseon lukio, Lapuan päivä, Lars Erik Carpelan, Lars Junttila, Lasaretinsaari, Lasikylä, Lasse Pöysti, Lasse Terho, Lassi Parkkinen, Laukaan kirkko, Launo Laakkonen, Lauri Airila, Lauri Öhman, Lauri Äijö, Lauri Boldt, Lauri Gulin, Lauri Haikola, Lauri Harvila, Lauri Hyvämäki, Lauri Immonen, Lauri Kaarta, Lauri Kaunisvesi, Lauri Kivioja, Lauri Koho, Lauri Korhonen, Lauri Koskela, Lauri Laitinen (kirkkoherra), Lauri Lehtinen (yleisurheilija), Lauri Leppäluoto, Lauri Malmberg, Lauri Maskula, Lauri Mölsä, Lauri Mela, Lauri Miettinen, Lauri Nissinen, Lauri Nurminen, Lauri Paavola, Lauri Pieti, Lauri Salpakari, Lauri Sutela, Lauri Törni, Lauri Tiainen, Lauri Tilus, Lauri Vähälä, Lauri Vilenius, Laurila–Kelloselkä-rata, Laurin Zilliacus, Lauttasaari, Lavajärven motti, Lavansaaren kirkko, Lavansaari, Lavastettu hyökkäys, Lavola (Kivennapa), Lavola (Muolaa), Lähellä syntiä, Längelmäki, Länsi-Pohjan keskussairaala, Länsilinjat, Lönnrotin koulu, Lönnrotinkatu, Lea Joutseno, Leevi Kinnunen, Lehmivaara, Lehmusten kaupunki -sarja, Lehtomäki (Soanlahti), Leif Wager, Leino Hassinen, Leinon vangit, Leipäsuo, Leiri (Lappeenranta), Lemin lentokenttä, Lempäälä, Leningradin piiritys, Leningradin sotilaspiiri, Leninin kunniamerkki, Lennart Hannelius, Lennart Oesch, Lennart Rönnback, Lentolaivue 10, Lentolaivue 14, Lentolaivue 16, Lentolaivue 22, Lentolaivue 24, Lentolaivue 26, Lentolaivue 28, Lentolaivue 30, Lentolaivue 32, Lentolaivue 34, Lentolaivue 42, Lentolaivue 44, Lentomestari, Lentopommi, Lentorykmentti 1, Lentorykmentti 2, Lentorykmentti 4, Lentosotakoulu, Leo (nimi), Leo Heikurainen, Leo Jokela, Leo Karttimo, Leo Lankinen, Leo Lehtonen, Leo Magnus Schwanck, Leo Meller (toimittaja), Leo Saressalo, Leonid Govorov, Lepolan huvila, Leppäniemen kotiseutumuseo, Lesogorskin vesivoimalaitos, Lestijärven lentokenttä, Lev Mehlis, Lex Tokoi, Liekinheitin, Lieksan työväentalo Kulma, Lietsalan koulu, Liettuan historia, Lihaniemi, Liikekannallepano, Liikkuva poliisi, Liimatan kartano, Liinahamari, Liinahamarin reitti, Liisa Tomberg, Linnanpellon lukio, Linnansilta (Viipuri), Lintula (Kivennapa), Lintulan luostari, Lintulan luostari (Kivennapa), Lipola, Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille, Liusvaara, Livvinkarjala, Lohdutus (hevonen), Lohjan miesten talvisota, Lohjan sankarihautausmaa, Lohjansaaren koulu, Lohjansaari, Loimolan luterilainen kirkko, Loimujen aikaan, Lokakuun ryhmä, Lokalahti, Lotat (dokumenttielokuva), Lotfulla Fättaxov, Lotta Svärd, Ludwig Weissauer, Luettelo DC-2 ja DC-3 -koneista Suomessa, Luettelo Helsingin olympiarakennuksista, Luettelo jääkäreistä A, Luettelo jääkäreistä I, Luettelo jääkäreistä J, Luettelo jääkäreistä L, Luettelo jääkäreistä M, Luettelo jääkäreistä P, Luettelo jääkäreistä R, Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä Suomessa, Luettelo Neuvostoliiton sodista, Luettelo Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä, Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa, Luettelo suomalaisista kestävyysjuoksun arvokisamitalisteista, Luettelo Suomen historian sodista, Luettelo Suomen liputuspäivistä, Luettelo Suomen sahoista, Luettelo Suomen sodanaikaisista lentokentistä, Luettelo Suomen sokeritehtaista, Luettelo taisteluista, Luettelo talvisodan tykistöyksiköistä, Luettelo tunnetuista Kalevankankaan hautausmaalle haudatuista henkilöistä, Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista, Luettelo vuonna 1940 kuolleista henkilöistä, Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä, Lumijoen kunnantalo, Lumipuku, Lumivaaran kirkko, Lunkulansaari, Luopioisten Linja, Luostari (Petsamon piiri), Luovutettu Karjala, Luovutettujen alueiden maantiede, Luovutetut alueet, Lupaus (elokuva), Luumäki, Lyykylänjärvi, Lyyli Hagan, M/S Jäämeri, Maa on ikuinen, Maamme, Maan Turva, Maanpuolustuskoulutus, Maanviljelijäin Maitokeskus, Maarianhamina, Maarit Niiniluoto, Maatalousministeriön asutusasiainosasto, Maattivuono (kylä), Magnus Cedercreutz, Magnus Haaksalo, Maija Kellokumpu, Mainilan laukaukset, Majakkalaiva Helsinki, Majakkalaiva Kemi, Majakkalaiva Storbrotten, Makkarasota, Makkarkosken osuusmeijeri, Malcolm Murray, Malli Cajander, Malmin hautausmaa, Mannerheim-linja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mannerheimin patsas (Tampere), Mannikkala, Manssila, Mantsinsaari, Maple Cross, Marianne Thesleff, Marjalanniemi, Marjatta Leppänen, Marjatta Müller, Markan miehet, Markovilla, Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, Martha Gellhorn, Martin Berg, Martin Ekström, Martin Wetzer, Marton Taiga, Martta Salmela-Järvinen, Martti Aho, Martti Avela, Martti Frick, Martti Hela, Martti Hovi, Martti Huhtala, Martti Kasari, Martti Kemppi, Martti Marttelin, Martti Miettinen (sotilas), Martti Nurmi (Taipaleen lohkon komentaja), Martti Pihkala, Martti Ruola, Martti Salomaa, Martti Tertti, Martti Tiitola, Martti Tolamo, Martti Ulkuniemi, Martti Uosikkinen, Martti V. Terä, Martti Viitala, Mary Mandelin, Matkustajakone Kalevan pudotus, Matti Aarnio, Matti Autio (s. 1920), Matti Edvard Takala, Matti Hannila, Matti Hämäläinen (kielitieteilijä), Matti J. Pulkka, Matti Järvinen (juoksija, s. 1910), Matti Kuiri, Matti Lång, Matti Myllylä, Matti Piippo, Matti Rajula, Matti Rantasila, Matti Ruponen, Matti S. Martela, Matti Sadeniemi, Matti Suominen, Matti Varstala, Matti Visanti, Matti-Trikoo, Mauno Koivisto, Mauno Koivuneva, Mauno Liesi, Mauno Suoramaa, Mauno Vannas, Maunu Siitonen, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio, Mauri Lintera, Mauri Melamies, Mauri Noroma, Mauri Rantasalo, Mauri Ryömä, Mauri Sariola, Mauri Tiilikainen, Maurits Ylismäki, Mauritz Nylund, Max Jakobson, Max Manus, Max Viinioksa, Max von Hellens, Maxim m/1910, Maxim-konekivääri, Maximilian Savonius, Mäkiluodon historia, Mäkiluoto, Mäkkylän mustalaisleiri, Mäkrälä, Mälkölä, Mäntän työväentalo, Mäntsälän kesäkapina, Mäntsälän seurojentalo, Mänttä, Mäntyvaaran taistelu, Märta Laurent, Märynummen teloitukset, Mätäsvaaran kaivos, Mårten Flink, Möhkö, Mölkälampi, Münchenin sopimus, Me olimme nuoria sotilaita, Meri Genetz, Meri-Tuuli, Merikosken voimalaitos, Merja Mäki, Messukylän kaksoismurha 1924, Mestaritalo, Metsäkaarti, Metsämiesten Säätiö, Metsäpirtti (Käkisalmen piiri), Miehen tie, Miehen tie (elokuva), Miessaari, Miettilä, Mihail Duhanov, Mihail Kirponos, Mihail Tšumandrin, Miinala, Miinala (Salmi), Miinalaiva Baltic, Miinalaiva Frej, Miinalaiva Louhi, Miinalaiva Poseidon, Miinalaiva Suomi, Miinavene Lieska, Miinavene Loimu, Miinavene Miina, Miinavene Paukku, Mika Waltari, Mikael Agricola, Mikael Agricolan kirkko, Mikael Agricolan muistomerkki, Mikael Höckert, Mikael Kriisin, Mikkeli, Mikkelin rautatieasema, Mikkelin vaakuna, Mikkelin Yhteiskoulun lukio, Mikkelinsaaret, Mikko Anttonen, Mikko Asunta, Mikko Matilainen, Mikko Pöllä, Mikko Reponen, Minkiön asema, Mirjami Kuosmanen, Mirus-patteri, Miss Suomi, Missä kuljimme kerran, Mittauspatteristo, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Molotovin leipäkori, Montgomery Clift, Moottorikelkka, Moottoripyörä, Moottoritorpedovene Häijy, Moottoritorpedovene Hirmu, Moottoritorpedovene Hurja, Moottoritorpedovene Hurja (H 3), Moottoritorpedovene Hyöky, Moottoritorpedovene Hyrsky, Moottoritorpedovene Isku, Moottoritorpedovene Nuoli, Morane-Saulnier M.S.406, Morgonlandetin taistelu, Moritz Rabinowitz, Moskova (Petsamo), Moskovan Ahvenanmaa-sopimus, Moskovan radio, Moskovan rauhansopimus (1940), Moskovan välirauha, Motala, Motti, Muistomitali, Muistomitali inhimillisestä auliudesta, Muistoristi, Munkkiniemen sankarihautausmaa, Muolaan kirkko, Muolaan ryhmä, Muolaankylä, Murmanskin alue, Mursula, Murtuneet mielet, Museo Militaria, Museotie, Mussalo, Musta pörssi, Mustamäen kirkko, Mustat ja punaiset vuodet, Mustavuori (Tampere), Mustolan koulu, Muumi, Muumilaakso, Muumitalo, Muurame (huonekalutehdas), Muuramen työväentalo, Muurikkala, Muusa/Muistijälki, Muuttoliike, Myrsky Koillismaassa, Myrskylän ilmavalvonta-asema, Myrskyn aikaa, Naamankylä, Naistenjärvi, Naisvuori, Naruska, Narvalaisuus, Narvi (saari), Naulasaari (Tienhaara), Naum Levin, Näätälä, Näkkileipä, Näpinlahti, Neitsyt Marian syntymän kirkko (Käkisalmi), Neitsytniemi, Nerkoon lentokenttä, Nestor Rusi, Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona, Neuvostoliiton 15. armeija, Neuvostoliiton 163. divisioona, Neuvostoliiton 44. divisioona, Neuvostoliiton 54. vuoristodivisioona, Neuvostoliiton 7. armeija, Neuvostoliiton 8. kaartinarmeija, Neuvostoliiton 9. armeija, Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodassa, Neuvostoliiton historia, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi, Neuvostoliiton laivasto, Neuvostoliiton sankari, Neuvostoliiton sotarikokset, Neuvostoliitto, Niemelänkylän lentokenttä, Niilo Honkala, Niilo Kärki, Niilo Koskinen, Niilo Lahdenperä, Niilo Tammilehto, Niilo Tarvajärvi, Niinisalon rautatieasema, Nikke Pärmi, Nikkeli (Murmanskin alue), Nikolai Beljajev, Nikolai Gusevski, Nikolai Virta, Nikolaus von Falkenhorst, Nils Palme, Nils Stolpe, Nils Wikberg (taidemaalari), Nils-Gustav Hahl, Nina Terno, Nivala, Noisniemi, Nokia (kaupunki), Nora (lentokenttä), Nora 2, Nordenswan, Norjalaiset reservipoliisijoukot, Norjan kuninkaalliset ilmavoimat, Norrskensflammanin pommi-isku, Norsjoki, Notung, Novasolkka, Novikovin huvila, Novosti Kalevaly, Nuijamaa, Nuoraa, Nurmii, Nykysuomen sanakirja, Nyrki Tapiovaara, O. R. Bäckman, Ohtola (Virrat), Oinala, Oiva Koivisto, Oiva Laine, Oiva Mentula, Oiva Rönkä, Oiva Somppi, Oiva Tuominen, Oiva Turunen, Oiva Väisänen, Oksenja Mäkiselkä, Ola Fogelberg, Olavi Alakulppi, Olavi Andersson, Olavi Ehrnrooth, Olavi Eronen (everstiluutnantti), Olavi Haikala, Olavi Helo, Olavi Huhtala, Olavi Karpalo, Olavi Larkas, Olavi Lehti, Olavi Merinen, Olavi Paavolainen, Olavi Reimas, Olavi Seeve, Olavi Siippainen, Olavi Silvo (teollisuusneuvos), Olavi Tuomaala, Olavi Valtonen, Olavi Virta, Ole Malmstén, Ole Wasz-Höckert, Oleg Penkovski, Olga Manner, Olkkajärvi, Olli Ant-Wuorinen, Olli Huttunen (hiihtäjä), Olli Jalo, Olli Kestilä, Olli Kleemola, Olli Koivistoinen, Olli Korhonen (sotilas), Olli Paloheimo, Olli Remes, Olli Tiitola, Olli Tikka, Olof Lindeman, Olof Nyholm, Olof Thörnell, Olympiakylä, Onegan traktoritehdas, Onni Kohonen, Onni Mantere, Onni Määttänen, Onni Mäkelä, Onni Palaste, Onni Paronen, Onni Saarelainen, Onttoni Miihkali, OP-ryhmän taidesäätiö, Opaskoirakoulu, Operaatio Alaska, Operaatio Chevalier, Operaatio Kilpapurjehdus, Operaatio Seelöwe, Operaatio Weserübung, Opioidit, Oripää, Ormonde Winter, Orrilan kartano, Ortodoksinen Pokrovan seurakunta, Orusjärvi, Orvar Nilsson, Orvo Raippamaa, Osasto Sisu, Oscar Enckell, Oskar (lentokenttä), Oskar Boijer, Oskar Mandelin, Oskar Sippola, Oskari Pyhälahti, Osmo Alaja, Osmo Kivilinna, Osmo Korhonen, Osmo Laakso, Osmo Vesikansa, Ossi Barck, Ossi Runne, Ossippa Borissainen, Ostamo, Osuuspankintalo (Tampere), Osvi Lahtinen, Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar, Otava (Mikkeli), Otto Ahmala, Otto Kumenius, Otto Lilius, Otto Wegelius, Otto Wille Kuusinen, Oulu II, Oulun historia, Oulun keskuskansakoulu, Oulun Konepaja, Oulun palo 1916, Oulun Villatehdas, Ovako Imatra, Ove Andersen, P. E. Svinhufvud, Paakkola, Paatio, Paavali (arkkipiispa), Paavalinkirkko (Helsinki), Paavo Aalto, Paavo Alkio, Paavo Berg, Paavo E. Kauppinen, Paavo Forsblom, Paavo Haanpää, Paavo Harve, Paavo Hynynen, Paavo Ilmola, Paavo Kahla, Paavo Kairinen, Paavo Kastari, Paavo Korpi, Paavo Korven-Korpinen, Paavo Koskinen (liikenneneuvos), Paavo Lammetmaa, Paavo Myllylä, Paavo Nurmi, Paavo Olkinuora, Paavo Pajunen, Paavo Palletvuori, Paavo Prokkonen, Paavo Ravila, Paavo Rintala, Paavo Susitaival, Paavo Talvela, Paavo Velander, Paavo Vierto, Paavo von Pandy, Padasjoen kirkonkylän työväentalo, Paijala, Pajala (taajama), Pakkalankulma, Pakkotyövankina Siperiassa, Palkealan kirkko, Palkealan ortodoksinen seurakunta, Pallokerho-35, Paltamon kirkko, Panssariauto, Panssarieste, Panssarijoukot, Panssarijuna, Panssarilaiva Ilmarinen, Panssarilaiva Väinämöinen, Panssarimuseo, Panssarintorjunta, Panssariprikaati, Pantsarlahti, Panu Toivonen (poliitikko), Papinniemi, Papula, Papulanvuori, Parkkila (Muolaa), Parkkinan kirkko, Parolan lentokenttä, Partisaani, Pasi Jaakkonen, Patrikki, Paul Dukes, Paul Eriksson (jääkäri), Paul Luostarinen, Paul Påhlson, Pauli Kajavo, Pauli Marttina, Pauli Pitkänen, Pauli Savinainen, Pauli Suhonen, Pavel Kurotškin, Pavel Ponedelin, Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat), Päämaja, Päämajakoulu, Päämajamuseo, Päämajan radiopataljoona, Päätyy, Päiväkäsky, Päiväkivi, Päivö Oksala, Pällilä, Pällilä (lahjoitusmaa), Pärnä, Pölläkkälä, Pörtsykkä, Pehr Norrmén, Pehr Sommar, Pehr-Axel Wahren, Pehr-Johan Gummerus, Peikola, Peippola (Muolaa), Pekka Häkli, Pekka Ikonen (metsästäjä), Pekka Jokipaltio, Pekka Kare, Pekka Karunki, Pekka Liljendahl, Pekka Myrberg, Pekka Parikka, Pekka Pellervo Halonen, Pekka Pennanen, Pekka Perttu, Pekka Toropainen, Pekka Turpeinen (pormestari), Pelastusarmeija, Pelastusarmeija Suomessa, Pelkosenniemen taistelu, Pellervo Takatalo, Peltosaari, Penaty, Peninsaari, Pentti Eronen, Pentti Haanpää, Pentti Huhanantti, Pentti Iisalo, Pentti Kaitera, Pentti Koivisto, Pentti Koskinen (yleisurheilija), Pentti Kosola, Pentti Kujala, Pentti Laamanen, Pentti Lehtonen, Pentti Perttuli, Pentti Poukka, Pentti Rauhalammi, Pentti Rautajärvi, Pentti Sola, Pentti Syrjä, Pentti T. Ahola, Pentti Tevä, Pentti Tuikkala, Pentti Valkama, Pentti Väyrynen, Per Edvin Sköld, Per Ekholm, Per von Bonsdorff, Perherauhan päivä, Perinneradiotapahtuma, Perkjärven ampuma-alue, Perkjärven asemakylä, Perkjärven kirkko, Perkjärvi, Perojoensuu, Pertti Ehrnrooth, Pertti Järvinen, Pertti Uotila, Perushankintaohjelma, Pesäpallon aluesarjat, Pesäpallon SM-sarja 1940, Pesiönlahden koulu, Pesiönlahti, Petäjäsaaren taistelu, Peter de Hemmer Gudme, Petsamo, Petsamon luostari, Petsamon luterilainen seurakunta, Petsamon rata, Petsamon taistelu, Petter Pirhonen, Pielisen museo, Pienviljelijäin puolue, Pietari Autti, Pietari Suuren patsas (Viipuri), Pietari Tiikkiläinen, Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri), Pihkala (Viipurin mlk), Pihlainen, Pika-asutuslaki, Pikonlinna, Pioneerikomppanian määrävahvuus (talvisota), Pioneerimuseo, Pioneeripuisto, Pioneeritoiminta, Pipo, Pirjo Honkasalo, Pirkanmaan maakunta, Pirkko Helenoro, Pirkkola, Pirttikylä-Petolahden helluntaiseurakunta, Pitäjänmäen kenttärata, Pitkärannan sellutehdas, Pitkäranta, Pjotr Hohlov, Pjotr Pavlenko, Pjotr Sokolov, Pohjankankaan ampuma-alue, Pohjanmaa-sarja, Pohjanmaan historiallinen maakunta, Pohjois-Karjala (IKL:n lehti), Pohjois-Pohjanmaan historia, Pohjois-Suomen Ryhmä, Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941, Poikkeustila, Pola (yritys), Polikarpov I-15, Polikarpov I-16, Polikarpov R-5, Polikarpov R-Z, Poltetun maan taktiikka, Polttopullo, Pommisuoja, Porajärvi (Suojärven piiri), Porin lentoasema, Porin rautatieasema, Porkanniemi, Porkansaari, Porkkalan majakka, Poro, Porvarihallitus, Porvoon historia, PPD-34, Presidentit, Probus Rahikainen, Profeetta Elian kirkko (Viipuri), Prolavaara, Propaganda-Aseveljet, Psykiatrinen sairaala Suomessa, Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa, Pudasjärvi, Pulkkaniemen teloitukset, Pummanki, Puna-armeija, Puna-armeijan marssiopas Suomeen, Punahousut, Punainen tähti (järjestö), Punaisten hautamuistomerkki (Tampere), Punaisten muistomerkki (Halikon Märynummi), Punakaarti, Punalesket, Punnus (Käkisalmen piiri), Punnus (Muolaa), Puolueeton maa, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Puolustusvoimien ylipäällikkö, Putikko, Putikon junaturma, Putikon työväentalo Työnvalta, Putkimiina PM-43 ja PM-68, Puukemia, Puutalo (yritys), Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi), Pyhän Hyacinthuksen kirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Pyhän Panteleimonin kirkko (Pietari), Pyhäniemen kartano, Pyhäntä, Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta, Pyynikin näkötorni, Raatitorni, Raatteen Portti, Raatteen tien taistelu, Raatteentie, Rafael Lönnström, Rafael Suvanto, Rafael Svinhufvud, Ragnar Aakenus, Ragnar Dunkers, Ragnar Granit, Ragnar Grönvall, Ragnar Nordström, Ragnar Wahlbeck, Ragnar Ypyä, Raikuun salpa-asema, Raili Kahilainen, Raimo Heiskanen, Raimo Ilaskivi, Raimo Raimela, Rainer Ahonius, Raisio (yritys), Raivaaja (amerikansuomalainen lehti), Raivaaja Rautu, Raivaaja Vilppula, Raja-Jooseppi (henkilö), Raja-Karjala, Rajajoen rautatieasema, Rajajoki, Rajamäen tehtaat, Rajamäki, Rajavartiolaitos, Rakkaudenhauta, Rannikkopuolustus, Rannikkoryhmä, Rannikkosotilaskoti, Rantakylä (Kivennapa), Rantarata, Rantasalmi, Raoul Palmgren, Rasala, Rasalahti, Raskas patteristo 27 (jatkosota), Ratinanlinna, Ratsuväki, Ratsuväkiprikaati, Raudun kirkko, Raudun ryhmä, Raudun taistelu, Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi, Rauhansopimus, Rauli Tuomi, Rauni Luoma, Rautalampi, Rautasormus, Rautjärvi, Rautu (Viipurin lääni), Ravansaari, Räihäranta, Räisälän kansanopisto, Räisälän kirkko, Regina Linnanheimo, Reijo Nikkilä, Reima (yritys), Reinhold Stackelberg, Reinhold Svento, Reino Artola, Reino Castrén, Reino Halkilahti, Reino Hallamaa, Reino Häyhänen, Reino Helanto, Reino Hirva, Reino Honkanen, Reino Inkinen, Reino Lamppu, Reino Lehväslaiho, Reino Mäkeläinen, Reino Paasilinna, Reino Reunanen, Reino Rinne, Reino Saarinen, Reino Turkki, Reino Uusisalmi, Rekolan historia, Renault FT-17, Repola, Repola–Tervajoki, Reposaaren linnakepuisto, Reserviläinen (lehti), Reserviupseeri, Reserviupseerikoulun lippu, Reserviupseerikurssi, Richard Lorentz, Richard Pesola, Richard Seppälä, Rickard Sandler, Riihiö, Riihimäen Pallonlyöjät, Riihimäki, Riihisyrjä, Riitta Immonen, Rikhard Sotamaa, Rimpi (Kuhmo), Rintamaelämää (kirja), Rintamamiesliitto, Rintamanaisten Liitto, Rintamaveteraaniliitto, Ristiinan lentokenttä, Ristiniemen linnake, Ristlahden taistelu, Risto Jarva, Risto Kare, Risto Knaapi, Risto Nivari, Risto Pajari, Risto Ryti, Risto Vasara, Risto Westerlund, Robert E. Sherwood, Rokuan turveöljytehdas, Rolf Sundström, Rolf Winqvist, Rontu, Rovaniemen II hautausmaa, Ruben Lagus, Ruben Nirvi, Rudolf Hemnell, Rudolf Prüss, Rudolf Walden, Runon kuningas ja muuttolintu, Runonlaulajapatsas (Tolvajärvi), Ruokolahden ilmataistelu, Ruokolahden lentokenttä, Ruokolahti, Ruotsalainen prikaati, Ruotsi toisessa maailmansodassa, Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu 1940, Ruotsin historia, Ruotsin sotahistoria, Ruotsinpyhtään kirkko, Ruskeasuo, Ruuskasen talo, Ruuskeri, Ryhmä Sihvo, Ryhmä Talvela, Ryhmy ja Romppainen, Ryhmy ja Romppainen (elokuva), Rykmenttimotti, Rytin I hallitus, Rytin II hallitus, Ryttylän lasitehdas, S 1 (sukellusvene), S 2 (sukellusvene), S. S. Taula, S/S Arcturus, S/S Ariadne, S/S Bolheim, S/S Saimaa, SA-kuva-arkisto, Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945, Saamelaiskirkko, Saamelaisten historia, Saara Kanerva, Saara Rampanen, Saara Ranin, Saaren kartano (Mietoinen), Saarenmaa (Kivennapa), Saarenpään linnake, Saari (Mietoinen), Saari (Suomen entinen kunta), Saarivaara (Korpiselkä), Saattaja 762, Saattaja Aura II, Saattaja Uisko, Sabaton, Sadıyq Äbelxanov, Saija (Salla), Saimaan kanava, Saimaan Sanomat, Saimi Kuivala, Saimi Virtanen, Sairasmaja, Sairilan kartano, Sakari Rusama, Sakari Salo, Sakari Simelius, Sakkali, Sakkaroosi, Sako, Saksan Helsingin-suurlähetystö, Salla, Sallan autosavotta, Sallan kirkko, Sallan kirkonkylä, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, Sallan soturit, Sallan taistelut (talvisota), Sallan–Kuusamon alue, Sallansuu, Sallatunturi (Venäjä), Salme Haltia, Salmi (Karjalan tasavalta), Salmi (kunta), Salmijärven lentokenttä, Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta, Salmin kihlakunta, Salmin ortodoksinen kirkko, Salomiehikkälän työväentalo, Salpalinja, Salpausselän kisat, Samola, Sampo-konekivääri, Samppa Luoma, Samuli Autio, Samuli Inkinen, Sankarihauta, Sankarivainaja, Sanssin koulu, Santalan kartano, Santalan seisake, Santeri Jacobsson, Santeri Jehkonen, Santtu Karhu & Talvisovat, Sarja suomalaisiin teemoihin, Sarjatulta!, Saseka, Sauli Kousa, Saustala, Savitaipale, Savo-Karjalan Osake-Pankki, Savon prikaati, Savon Suunta, Savonlinna, Savonlinnan tuomiokirkko, Sähköaita (laidun), Sähköautot Suomessa, Sähkövalo, Säkkijärvi, Säkylän lentokenttä, Säyneisen kirkko, Sörnäisten kurvi, Scania, Seija Karpiomaa, Seiskari, Seiskarinkoira, Seivästön majakka, Selänpään lentokenttä, Semjon Budjonnyi, Semjon Timošenko, Sensuuri Suomessa, Seppälä (Kivennapa), Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut, Sergei Antonov, Sergei Dikovski, Sergei Kabanov, Seurahuone, Severin Dobrovolski, Seversky P-35, SF-paraati, Shakin Suomen-mestaruus, Sigrid Undset, Sigurd Erixon, Sigurd Hiiliranta, Siiranmäki, Siiri Angerkoski, Siiri Åkerberg, Siiri Rantanen, Siiri Vihantola, Siirtoväki, Sillanpään marssilaulu, Silmien välliin, Simo Brofeldt, Simo Eronen, Simo Häyhä, Simo Pursiainen, Simo Simola, Simo Taavetti Hämäläinen, Simo Zitting, Simon kirkko, Simpele, Simpele–Elisenvaara-rata, Sinipunahallitus, Sinuhe egyptiläinen, Sipi Siljamäki, Sirkka Sari, Sirpa Kähkönen, Sissiluutnantti, Sissipataljoona 5, Sisu, Siviilipalvelus Suomessa, Ski Patrol, Skogbyn seisake, SKP:n Turun piirijärjestö, Smetlivyi (1937), SMK:n talo, Snellmankoti, Soanlahden kirkko, Soanlahden ortodoksinen kirkko, Soanlahden seurakunta, Soihtu (opiskelijalehti), Soittola, Solmu Salonmies, Solovetskin luostari, Someri, Somerin taistelu, Sommers, af Hällström & Waldens, Sonnilanjoki, Sophie Mannerheim (nuorempi), Soppikylä, Sormula, Sortavala, Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Sortavalan luterilainen kirkko, Sortavalan lyseo, Sortavalan pyhän Johannes Teologin kirkko, Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko, Sortavalan seminaari, Sortavalan tyttökoulu, Sortavalan yleisradioasema, Sosialistinen eduskuntaryhmä, Sota-arkisto, Sotaerakko, Sotainvalidi, Sotakirjallisuus, Sotakuukausipalkka, Sotalapset, Sotalapset (elokuva), Sotamarsalkka, Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana, Sotamuseo, Sotamuseon Maneesi, Sotapoimulehti, Sotapsykoosi, Sotasaalis, Sotatalous Suomessa talvisodan aikana, Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana, Sotatalous Suomessa välirauhan aikana, Sotatila, Sotatoimialue, Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana, Sotavanki, Sotaveteraani, Sotiemme Veteraanit, Sotilaspojat, Sotkamon kirkko, Sotkian työväentalo, Soturi, Sten Suvio, Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo, Strömberg Park, Sudenoja, Suhteellinen etu (sodankäynti), Suistamo, Suistamon kirkko, Sukellusvene Saukko, Sukellusvene Vesikko, Sulkava, Sulo Kolkka (sotilashahmo), Sulo Malm, Sulo Muuri, Sulo Tuorila, Summan risti, Summan taistelun muistomerkki, Suodenniemi, Suojajoukot, Suojärvi, Suojeluskunta, Suojoki, Suomalainen elokuva, Suomalainen oopperamusiikki, Suomalainen rukous, Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona, Suomalaisen divisioonan määrävahvuus, Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa, Suomalaisen kenttätykistön kalusto talvisodassa, Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota), Suomalaiset Aseveljet Amerikassa, Suomalaiset historiapäivät, Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella, Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, Suomen 1. divisioona (1918–1939), Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa, Suomen Aseveljien Liitto, Suomen asutushistoria, Suomen Etelä-Amerikan linja, Suomen historia, Suomen historian aikajana, Suomen Huolto, Suomen huoltoreitit, Suomen I armeijakunta (talvisota), Suomen II armeijakunta (talvisota), Suomen III armeijakunta (talvisota), Suomen ilmavoimien Bristol Blenheimit, Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat, Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918–1939, Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944, Suomen ilmavoimien historia, Suomen IV armeijakunta (talvisota), Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus, Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941, Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941, Suomen ja Tanskan suhteet, Suomen ja Unkarin suhteet, Suomen ja Viron puolustusyhteistyö, Suomen jalkapallon historia, Suomen jääkiekkomaajoukkue, Suomen jääpallomaajoukkue, Suomen Joutsen, Suomen juutalaiset, Suomen kaarti, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö, Suomen kansanarmeija, Suomen kansantasavalta, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen karjalankieliset, Suomen kaukopartiotoiminta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen Kommunistisen Puolueen historia, Suomen koripallon historia, Suomen kulkuneuvot, Suomen Laatokan-laivasto, Suomen maa- ja metsätalousministeriö, Suomen merivoimat, Suomen Moskovan-suurlähetystö, Suomen Palloliiton Saimaan piiri, Suomen panssaridivisioona, Suomen Pienviljelijä, Suomen poliittinen historia, Suomen postilaitoksen historia, Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, Suomen puolustusneuvosto, Suomen puolustusvoimat, Suomen puolustusvoimien palveluspuku, Suomen rannikkotykistö, Suomen rataverkon historia, Suomen sahateollisuuskoulu, Suomen sisällissodan nimet, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia, Suomen sotahistoria, Suomen sotaveteraaniliitto, Suomen sotien Korkeajännitys, Suomen sukellusveneet, Suomen talvisodassa saama sotasaalis, Suomen Talvisota, Suomen Talvisota 1939–1940, Suomen tasavallan presidentin adjutantit, Suomen tataarit, Suomen tieverkon historia, Suomen Tykistömuseo, Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana, Suomen ulkopolitiikka, Suomen urheilu 1939, Suomen valkoinen kaarti, Suomen viestijoukkojen historia, Suomen-pojat, Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, Suomenhevonen, Suomenlahden tykistösulku, Suomenlahden ulkosaaret, Suomenlinna, Suomenmaa, Suomenruotsalaiset, Suomettuminen, Suomi, Suomi 1930-luvulla, Suomi 1940-luvulla, Suomi 1970-luvulla, Suomi Finland Perkele, Suomi toisessa maailmansodassa, Suomi-konepistooli, Suomi–Neuvostoliitto-Seura, Suomi–Ruotsi-maaottelu 1940, Suomi–Venäjä-Seura, Suomisen Ollin tempaus, Suomisen perhe (elokuva), Suomussalmen kirkko, Suomussalmen kotiseutumuseo, Suomussalmen taistelu, Suomussalmi, Suotniemi, Surun risti, Susi-Kustaa, Susisaari, Suu- ja sorkkatauti, Suur-Merijoen lentokenttä, Suur-Suomi, Suuren isänmaallisen sodan keskusmuseo, Suuret nälkävuodet, Suuri isänmaallinen sota, Suurpero, Suursaaren valtaus, Suursaari, Suurselkälä, Suvanto (järvi), Suvilahti (Suojärvi), Suviseurat, Svante Sundman, Svea (lentokenttä), Sveitsin elokuva, Sven Hassel, Sven Lokka, Sven Oskar Lindgren, Sven von Wright, Svenska Aero Jaktfalken, Svenska frivilligbataljonen, Svenska frivilligkåren, Sveriges Radio Finska, Svetlana Probirskaja, Svetogorsk (yritys), Svetogorskin vesivoimalaitos, SVT-40, Sylvi Salonen, Synkkä yksinpuhelu, Syvänniemi, Syyskuun 11. päivän terroritekojen salaliittoteoriat, T-26, T-28, T-34, T-35, T-37A, T-38, T. M. Kivimäki, Taannehtiva laki, Taaperniemi, Taavetti Heikkinen, Taavi Taina, Taavi Törmälehto, Taipale (Käkisalmen piiri), Taipaleen taistelu, Taipaleenjoki, Taipalsaaren lentokenttä, Taistelevat metsot, Taistelijan talo, Taistelu Norjasta, Taistelujen tie, Taistelun tie, Taisto Mäki, Taisto Olavi Lehti, Taisto Sinisalo, Taito Mörk, Taka-asema, Talikkalan Toverit, Talin kartano, Tallinna, Taloussprii, Talvisodan henki, Talvisodan ilmasotatoimet, Talvisodan ilmatorjunta, Talvisodan merisotatoimet, Talvisodan muistomitali, Talvisodan pommitukset, Talvisodan pommitukset Helsingissä, Talvisodan pommitukset Jyväskylässä, Talvisodan pommitukset Porissa, Talvisodan pommitukset Viipurissa, Talvisodan puolustusvoimien kotiuttaminen, Talvisodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt, Talvisodan tausta, Talvisodan täydennyslento-osastot, Talvisodan ulkomainen apu, Talvisota (elokuva), Talvisota (kirja), Talvisota (täsmennyssivu), Talvisota (videopeli), Talvisota: Icy Hell, Talvisotamuseo, Tamfelt, Tammela (Tampere), Tammelan koulu, Tammikuun kihlaus, Tammisaaren rautatieasema, Tammisaaren vankileiri, Tammiselkä, Tammisuon rata, Tampere, Tampere-Härmälän lentoasema, Tampereen asevelikylä, Tampereen Ilves kausina 1931–1939, Tampereen Ilves kausina 1940–1950, Tampereen Liikenne (yritys), Tampereen linja-autoasema, Tampereen Rykmentti, Tampereen Sanomat, Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys, Tampereen vanha tavara-asema, Tampereen vankileiri, Tanssikielto Suomessa, Tapani Harmaja, Tapani Klöf, Tapio Hiisivaara, Tapio Kunnas, Tapio M. Köykkä, Tapio Peitsara, Tapio Rautavaara, Tapio Tarjanne, Tapio Wartiovaara, Tapiolan syntyvaiheet, Tarja Halonen, Tarja Lappalainen, Tarkka-ampuja, Tarton rauha, Taru Stenvall, Tarzanin poika (elokuva), Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe, Tataarit Suomen sotilaina, Tatu Huhanantti, Tauno Hannus, Tauno Kare, Tauno Kekkonen, Tauno Kivelä, Tauno Kivimäki, Tauno Kurki, Tauno Mustanoja, Tauno Palo, Tauno Paronen, Tauno Peussa, Tauno Pohjanlehto, Tauno Räisänen, Tauno Saukkonen (kenraalimajuri), Tauno Savolainen, Tauno Tönning, Tauno Viiri, Tauno Viljanen, Tavajärven luostari, Tšiipakka, Tšikki, Tšokin tsasouna, Tšokki, Täydennyslentolaivue 25, Täydennyslentolaivue 35, Töölön sairaala, Teikarsaari, Teivo Pentikäinen, Teka (yritys), Telkkälä (Muolaa), Temmes (taajama), Temppeliaukion kirkko, Tenkalahti, Terassitalo (Eura), Terävälä, Terenttilä, Terijoen hallitus, Terijoen huvilayhdyskunta, Terijoen kirkko, Terijoki, Terje Olsen, Tervola (Muolaa), Teuvo Tulio, Teuvo Wartiovaara, The Art of War, The Spirit of 1939..., Theodor Sörensen, Thom Thesleff, Thoralf Kyrre, Thorbjörn Kramer, Thure Larjo, Thure Svedlin, Tie- ja vesirakennushallitus, Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä, Tiiskeri (majakkasaari), Tikkakosken koulu, Tilisiirto, Timo Brofeldt, Timo Lipitsä, Timo Puustinen, Timur Frunze, Tirttula, Tiurulan ortodoksinen seurakunta, Tiurun sairaala, TK-komppania, Tk3, Tohmajärvi, Toimi Simokorpi, Toinen maailmansota, Toinen maailmansota (kirja), Toivo Armas Putkonen, Toivo Elomaa, Toivo Fahlenius, Toivo Härkönen, Toivo Kaario, Toivo Kauppinen, Toivo Kolehmainen, Toivo Koljonen, Toivo Korpela, Toivo Korte, Toivo Kytölä, Toivo Laitinen, Toivo Luukko, Toivo Manninen (sotilas), Toivo Matilainen, Toivo Mänttäri, Toivo Reponen, Toivo Salokorpi, Toivo Sarparanta, Toivo Soini, Toivo Tommola, Toivo V. Lipponen, Toivo Vähä, Tolvajärven matkailumaja, Tolvajärven tsasouna, Tolvajärven–Ägläjärven taistelu, Tolvajärvi (kylä), Tom of Finland (musikaali), Torsten Aminoff (eversti), Torsten Björkman, Torsten Liljeberg, Torvald Ekman, Tottisalmen perillinen (elokuva), Tounan, Tove Hedström, Tove Jansson, Tove Janssonin elämäkerta, Trokari, Truvor Svento, Tuire Orri, Tulenkantajat (lehti 1932–1939), Tulevaisuuden tiellä, Tuliholvin alla, Tungelmajoki, Tunnuslevy, Tuntematon sotilas, Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva), Tuomas Iisalo, Tuotannon talo, Tupolev SB-2, Tupolev TB-3, Turengin junaturma, Turengin rautatieasema, Turjanlinna, Turku, Turku 1900-luvulla, Turulila, Turun historia, Turun Historiallinen Yhdistys, Turun Palloseura (jalkapallo), Turun postitalo, Turun punaisten muistomerkit, Turun raitioliikenne, Turun rannikkorykmentti, Turvasäilö, Tuttu Jänis, Tuulikki Paananen, Tuure Junnila, Tuure Lehén, Työläisrintamamiehet, Työmies (Yhdysvallat), Työn Suunta, Työväen Arkisto, Tykinvetäjä, Tykkivene Aunus, Tykkivene Hämeenmaa, Tykkivene Karjala (1918), Tykkivene Matti Kurki, Tykkivene Turunmaa (1916), Tykkivene Uusimaa, Tyrjä, Tyrjän rykmentti (kirja), Tyrvää, Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Tyrvännön lentokenttä, Tytärsaaren majakka, Tytärsaari, Tyyne Martikainen, Tyyne-Kerttu Virkki, Tyyppitalo, U. E. Moisala, U. V. Halminen, Ukkosmyrsky (sotaromaani), Ukrainan 24. mekanisoitu prikaati, Ulf-Ola Olin, Ulrik (lentokenttä), Ulrik 2 (lentokenttä), Unelma Konkka, Unilever, Unio Hiitonen, Unio Sarlin, Uno Fagernäs, Uno Forss, Uno Jansson, Uno Lamminen, Uno Pikarla, Uno Wikström, Unto Heikura, Unto Karri, Unto Kumpulainen, Unto Lehtonen, Unto Mielonen, Unto Oksala, Unto Parvilahti, Unto Varjonen, Uolevi Punnonen, Urho Heiskala, Urho Kaipainen, Urho Lehtovaara, Urho Pikkarainen, Urpo Jokinen, Urpo Lahtinen, Usko Haahti, Usko Kemppi, Usko Santavuori, Uskonnottomuus Suomessa, Utin lentoasema, Uudenkirkon ryhmä, Uudenkylän kartano, Uudenkylän rautatieasema, Uudenmaan historia, Uudenmaan rakuunarykmentti, Uukuniemi, Uuno Hakola, Uuno Hannula, Uuno Kailas, Uuno Klami, Uuno Koivisto, Uuno Mikael Heinonen, Uuno Tiirikkala, Uuraan linnoitus, Uuras, Uusi Häme, Uusi Viipuri, Uusikirkko, Uusikylä (Vuoksela), V. A. M. Karikoski, V. E. Törmänen, V. J. Myyrinmaa, V. J. Sukselainen, Vaajakosken naulatehdas, Vaalankurkun rautatiesilta, Vaasan helluntaiseurakunta, Vaasan ruotsalainen baptistiseurakunta, Vadim Gardner, Vahviala, Vahvialan kirkko, Vaikkojoki, Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori, Vala (laulu), Valamo, Valamon luostari (Heinävesi), Valamon luostari (Laatokka), Valde Hämäläinen, Valde Näsi, Valdemar Kosonen, Valdemar Leppänen, Valdemar Pirhonen, Valentin Vaala, Valentina Prudskova, Valentina Tereškova, Valesota, Valkjärven kirkko, Valkjärvi (Viipurin lääni), Valkoinen kuolema, Valkoisten muistomerkki (Viipuri), Valkoisten voitonparaati, Vallilan työväentalo, Vallovaara, Valtatie 6, Valter Valli, Valter Vieska, Valtion tiedoituslaitos, Valtionrautatiet, Valto Tynnilä, Vammala, Vammalan rautatieasema, Vanha kirkko (Helsinki), Vanhoillislestadiolaisuus, Vanja, Vapaa Sana (kanadalainen sanomalehti), Vapaa Työ, Vapaa-ajattelijain liitto, Vapaa-ajattelu, Vapaudenristin ritarikunta, Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys, Vapaussodan Perinneliitto, Vapautemme hinta, Varastettu kuolema, Varkauden rautatieasema, Vartiolaiva Tursas, Vartiomoottorivene, Vartiomoottorivene 12, Vartiomoottorivene 13, Vartiomoottorivene 14, Vartiomoottorivene 15, Vartiomoottorivene 16, Vartiomoottorivene 17, Vartiomoottorivene 9, Vartiovene Turja, Vasemmistopuolue (Ruotsi), Vasili Škajev, Vasili Tšuikov, Vateva, Väestönsuojelu, Väinämöisen laulu, Väinö B. Wahlgrén, Väinö E. Koskinen, Väinö Forsberg, Väinö Hakkila, Väinö Havas, Väinö Heusala, Väinö Horelli, Väinö I. Haapalainen, Väinö Iisakkala, Väinö Kainula, Väinö Karanko, Väinö Karvinen, Väinö Kolhonen, Väinö Kotilainen, Väinö Kristian Ahola, Väinö Leivo, Väinö Linna, Väinö Marjanen, Väinö Merikallio, Väinö Muinonen, Väinö Myllyrinne, Väinö Oinonen, Väinö Palomäki, Väinö Peltonen, Väinö Renvik, Väinö Salmela, Väinö Seiro, Väinö Sihvonen, Väinö Suvivuo, Väinö Svanström, Väinö Tanner, Väinö Tuomisto, Väinö Vainio, Väinö Valve, Väinö Vähäkallio, Väinö Ventoniemi, Väinö Wäinölä, Väliasema, Välirauha, Vänrikki, Vänrikki Stoolin tarinat, Värtsilä (Suomen entinen kunta), Värtsilä (Venäjä), Värtsilän ruukki, Vöyrin puukirkko, Vehkalahti, Vehmaan kirkko, Vehmainen (Kivennapa), Veikko Axelson, Veikko Hannuniemi, Veikko Hassinen, Veikko Hauhia, Veikko Hauru, Veikko Ihalainen, Veikko Ilmari Suorsa, Veikko Kallio (maanviljelysneuvos), Veikko Karhunen, Veikko Karu, Veikko Kasslin, Veikko Korttila, Veikko Lavi, Veikko Linnakko, Veikko Loppi, Veikko Matikainen, Veikko Mikkola, Veikko Niemi-Aro, Veikko Porkkala, Veikko Räsänen (jääkäri), Veikko Räsänen (vuorineuvos), Veikko Reinikainen, Veikko Sjöblom (teollisuusneuvos), Veikko Tuominen (juoksija), Veikko Valtonen, Veikko Vehviläinen, Veikko Vennamo, Veitsiluoto (lentokenttä), Veli Aine, Veli Arrela, Veli Hyrskyn taistelujärjestö, Veli Klami, Veli Orava, Venäjä, Venäjän historia, Venäjän keskitys, Venäjän Maarianhaminan konsulaatti, Venäjän sisällissota, Venäjän yleissotilaallinen liitto, Venäjänsuomalaiset, Venäläisvastaisuus, Venni Kuosma, Venny Soldan-Brofeldt, Veripalvelu, Vesa E. Syrjänen, Vesikkala, Vesilahden hautausmaan sankaripatsas, Vesilinna (Turku), Vesterås (Lahti), Vetehis-luokan sukellusvene, Vetterli M 1869, Vieksinki, Vientirauha, Vierus verta täynnä, Viestimies, Vihola (Muolaa), Vihreä kulta, Vihtarin rautatieasema, Vihtori Heinonen, Vihtori Kosola, Vihtori Nuottimäki, Vihtori Siivo, Viihdytysjoukot, Viikko Pohjois-Karjala, Viipuri, Viipurin Diakonissalaitos, Viipurin historiallinen museo, Viipurin ilmapuolustusaluekeskus, Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta, Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos, Viipurin Kaupunginteatteri, Viipurin Lauluveikot, Viipurin linna, Viipurin maaseurakunnan kirkko, Viipurin Markovillan Jalkaväen Aliupseerikoulu, Viipurin Palloseura, Viipurin raitioliikenne, Viipurin Reipas, Viipurin Rykmentti, Viipurin Saha, Viipurin synagoga, Viipurin taidemuseo, Viipurin taistelu (1940), Viipurin taistelu (1941), Viipurin taistelu (1944), Viipurin tuomiokirkko, Viipurin Urheilijat, Viipurin vanha tuomiokirkko, Viipurin yleisradioasema, Viipurinlahden taistelu (1940), Viirit, Viivytystaistelu, Viking Tamm, Viktor J. Sucksdorff, Viktor Paavilainen, Viktor Simolin, Vilhelm (Ruotsin prinssi), Vilho Elo, Vilho Helanen, Vilho Kankare, Vilho Karvala, Vilho Kettunen, Vilho Korte, Vilho Koskela, Vilho Linnamo, Vilho Manninen, Vilho Nenonen, Vilho Pentikäinen, Vilho Pernu, Vilho Pikkarainen, Vilho Rättö, Vilho Rikkonen, Vilho Roininen, Vilho Tervasmäki, Vilho Timonen, Vilho Torniainen, Vilho Väyrynen, Viljam Pylkäs, Viljo Hämäläinen, Viljo Heino, Viljo Kajava, Viljo Laakso, Viljo Lantto, Viljo Lius, Viljo Luukka, Viljo Mäntysaari, Viljo Paloheimo, Viljo Parvio, Viljo Rantala, Viljo Salminen, Viljo Saraja, Viljo Suhonen, Viljo Suokas, Viljo Turunen, Viljo Vienola, Viljo Vyyryläinen, Villa Havulinna (Oulunkylä), Villateollisuuden muistomerkki, Ville Kuronen, Ville Paakonmaa, Ville Rajakaltio, Ville Salminen, Ville Tikkanen, Ville Vainio, Ville Vallgren, Virkkilä, Virmajärvi, Virolahti, Viron historia, Vjatšeslav Molotov, VL Tuisku, Vladi Marmo, Vladimir Žirinovski, Vladimir Kirpitšnikov, Vladimir Stavski, Vladimir Terjoškin, Vladimir von Witte, Voitto Koskela, Vojakkala (Tornio), VTT, Vuohensalo, Vuoksela, Vuokselan kirkko, Vuoksi, Vuonokylä, Vuoremi, Vuosalmen yhteismetsä, Vuosalmi, Vyborgskaja tselljuloza, Walde Sario, Waldemar Schauman, Walter Suni, Warren Irvin, Wärtsilä, Werner Walldén, Westland Lysander, Wiborg Wood Company, Wiborgs Nyheter, Wihtori Kause, Wilhelm Teittinen, Wiljo Einar Tuompo, Wilma Eho, Wivi Lönn, Wladimir Gröndahl, Wolf H. Halsti, Wolter Stenbäck, Y. P. I. Kaila, Y. S. Koskimies, Yhdysvaltain Suomalainen Työväenjärjestö, Yhteishallitus, Ykspää, Ylä-Hotokka, Ylä-Kuusaa, Ylä-Urpala, Yläjärvi (Korpiselkä), Yläluostarin lentokenttä, Ylämaa, Ylämaa (Muolaa), Yläpuusti, Yläsäiniö, Yläsommee, Yleisluistelun Suomen-mestaruuskilpailut 1941, Ylentelä, Ylipäällikkö, Ylitornion kirkko, Ylivesi, Ymär Abdrahim, Ympäristöpuolue Vihreät, Yrjö Haahti, Yrjö Haapanen (metsäneuvos), Yrjö Haavisto, Yrjö Hanste, Yrjö Hautala, Yrjö Holm, Yrjö Jylhä, Yrjö Könni, Yrjö Keinonen, Yrjö Kilpeläinen, Yrjö Kivenoja, Yrjö Kostermaa, Yrjö Kulovesi, Yrjö Laine, Yrjö Lako, Yrjö Loimaranta, Yrjö Massa, Yrjö Nora, Yrjö Nykänen, Yrjö Opas, Yrjö Paatero, Yrjö Paloheimo, Yrjö Pöyhönen, Yrjö Pernu, Yrjö Piitulainen, Yrjö Ponto, Yrjö Rajatora, Yrjö Rantala, Yrjö Ruutu, Yrjö Sairio, Yrjö Salmela (kauppaneuvos), Yrjö Sirolan Säätiö, Yrjö Somer, Yrjö Takkula, Yrjö Tikka, Yrjö Tuompo, Yrjö Valkama (sotilas), Yrjö Vasama, Yrjö Vuorjoki, YYA-sopimus, Zinovi Kolobanov, 1. divisioona (talvisota), 1. erillinen autokomppania, 1. huhtikuuta, 1. joulukuuta, 1. prikaati (välirauha), 10. divisioona (talvisota), 10. helmikuuta, 10. huhtikuuta, 105 (luku), 105 K 34, 11. divisioona (talvisota), 11. joulukuuta, 11. prikaati (välirauha), 12. divisioona (talvisota), 12. joulukuuta, 12. maaliskuuta, 13. maaliskuuta, 130/50 N, 138. erillinen kaartin moottoroitu jalkaväkiprikaati, 14. helmikuuta, 14. joulukuuta, 152 mm haupitsi M1910, 152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877, 18. helmikuuta, 1905, 1930-luku, 1939, 1939 (dokumenttielokuva), 1940, 1940-luku, 1942, 1947, 1952, 1956, 1957, 1959, 1967, 1968, 1979, 1980, 1984, 1988, 1989, 1990, 1999, 2 cm Flak 30, 2. divisioona (jatkosota), 2. divisioona (talvisota), 2. joulukuuta, 20 × 138 mm B, 20 ITK 40 VKT, 2009, 203/45 C, 21 cm Mörser 16, 21. divisioona (talvisota), 21. tammikuuta, 22. divisioona (talvisota), 23. divisioona (talvisota), 23. pioneerikomppania (talvisota), 234/50 Be, 29. helmikuuta, 29. tammikuuta, 3. jääkärirykmentti, 3. prikaati (jatkosota), 30. marraskuuta, 30. Sotasairaala, Jyväskylä, 37 mm automaattinen ilmatorjuntatykki M/1939 61-K, 4. divisioona (talvisota), 4. tammikuuta, 45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K), 47 Pst.K/35, 5. divisioona (talvisota), 5. tammikuuta, 6. divisioona (talvisota), 6. joulukuuta, 6. maaliskuuta, 6. prikaati (välirauha), 7,62 ITKK 31 VKT, 7. divisioona (talvisota), 7. tammikuuta, 76 K 02, 8. divisioona (talvisota), 9. divisioona (talvisota). Laajenna indeksi (3702 lisää) » « Kutistua indeksi

A. A. A. Laitinen

Aatu Armas Attila Laitinen (23. lokakuuta 1878 Kiihtelysvaara − 5. maaliskuuta 1940 Sortavala) oli suomalainen filosofian tohtori ja Sortavalan opettajaseminaarin lehtori.

Uusi!!: Talvisota ja A. A. A. Laitinen · Katso lisää »

A. F. Airo

Aksel Fredrik (A. F.) Airo (vuoteen 1906 Johansson, 14. helmikuuta 1898 Turku – 9. toukokuuta 1985 Heinolan mlk) oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja A. F. Airo · Katso lisää »

A. I. Virtanen

Artturi Ilmari Virtanen (15. tammikuuta 1895 Helsinki – 11. marraskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kemisti, professori ja Suomen Akatemian ensimmäinen esimies.

Uusi!!: Talvisota ja A. I. Virtanen · Katso lisää »

A. K. Cajander

Aimo Kaarlo (A. K.) Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.

Uusi!!: Talvisota ja A. K. Cajander · Katso lisää »

A. Suojärvi & Kumpp.

A.

Uusi!!: Talvisota ja A. Suojärvi & Kumpp. · Katso lisää »

Aapeli Vuoristo

Aapeli Vuoristo (31. lokakuuta 1913 Rovaniemi – 23. tammikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen kuoronjohtaja ja musiikkineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Aapeli Vuoristo · Katso lisää »

Aapo Savolainen

Aapo Aatos Savolainen (18. joulukuuta 1921 Heinävesi – 10. syyskuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnatti.

Uusi!!: Talvisota ja Aapo Savolainen · Katso lisää »

Aares Salli

Aares Eino Salli (21. elokuuta 1914 Vaasa – 14. kesäkuuta 2009 Espoo) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Aares Salli · Katso lisää »

Aarne Aho

Aarne Rafael Aho (10. kesäkuuta 1904 Tampere – 12. syyskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen taidegraafikko ja -maalari.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Aho · Katso lisää »

Aarne Ahola

Johan Aarne Einari (Einar) Ahola (21. kesäkuuta 1910 Karijoki – 21. toukokuuta 1994 Kauhajoki) oli Mannerheim-ristin ritari, kapteeni, maanviljelijä ja sosiaalineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Ahola · Katso lisää »

Aarne Alaja

Aarne Olavi Alaja (vuoteen 1935 Alander, 20. toukokuuta 1912 Längelmäki – 26. syyskuuta 1942 Malgobek) oli suomalainen yleisurheilija, joka toisen maailmansodan aikana kuului Waffen-SS-joukkoihin.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Alaja · Katso lisää »

Aarne Arvonen

Aarne Armas Arvonen (4. elokuuta 1897 Helsinki – 1. tammikuuta 2009 Järvenpää) oli suomalainen puuseppä, joka kuollessaan oli viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt suomalainen.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Arvonen · Katso lisää »

Aarne Blick

Aarne Leopold Blick (3. helmikuuta 1894 Ulvila – 15. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 11.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Blick · Katso lisää »

Aarne Honkavaara

Aarne Väinö Edvard Honkavaara (7. kesäkuuta 1924 Tampere – 22. maaliskuuta 2016 Tampere) oli suomalainen jääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja- ja vaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Honkavaara · Katso lisää »

Aarne J. Aarnio

Aarne Johannes Aarnio (14. joulukuuta 1917 Viipuri – 6. huhtikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne J. Aarnio · Katso lisää »

Aarne Juutilainen

Aarne Edward Juutilainen oli talvi- ja jatko­sodassa sekä Lapin sodassa palvellut suomalainen upseeri, joka nousi rintamalla taistelu­henkensä ansiosta legendaariseksi hahmoksi.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Juutilainen · Katso lisää »

Aarne Kauhanen

Aarne (Ari) Emil Kauhanen (29. marraskuuta 1909 Helsinki – 11. lokakuuta 1949 Venezuela) oli suomalainen Etsivän Keskuspoliisin ja sen seuraajaksi perustetun Valtiollisen poliisin virkailija, jonka vastuulla 1930–1940-luvuilla oli erityisesti ulkomaalaisvalvonta.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Kauhanen · Katso lisää »

Aarne Kivekäs

Aarne Kivekäs (vuoteen 1924 Sippola,, 27. maaliskuuta 1902 Helsinki – 30. lokakuuta 1982 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen yleisurheilija ja upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Kivekäs · Katso lisää »

Aarne Kivimäki

Aarne Akseli Kivimäki (25. elokuuta 1911 Jyväskylä – 2. tammikuuta 1988) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Kivimäki · Katso lisää »

Aarne Kokkonen

Aarne Johannes Kokkonen (5. helmikuuta 1898 Tuusula – 5. elokuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen lakimies, joka toimi korkeimman oikeuden jäsenenä ja Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Kokkonen · Katso lisää »

Aarne Koskelo

Aarne Kaarlo Koskelo (vuoteen 1918 Lindgren; 8. maaliskuuta 1900 Värtsilä – 12. kesäkuuta 1998 Helsinki) (Runeberg.org)Kari Ansio ja Matti Sundberg: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.6.1998.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Koskelo · Katso lisää »

Aarne Kuula

Aarne Mauri Kuula (22. kesäkuuta 1892 Teuva – 18. huhtikuuta 1966) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Kuula · Katso lisää »

Aarne Lakomaa

Aarne Aksel Gustaf Lakomaa (31. toukokuuta 1914 – 3. huhtikuuta 2001 Linköping) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka tuli tunnetuksi erityisesti SAAB-lentokoneiden suunnittelijana.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Lakomaa · Katso lisää »

Aarne Orjatsalo

Aarne Alarik Orjatsalo (vuoteen 1906 Riddelin, nimellä Alaric Arnee Englannissa ja Yhdysvalloissa, 13. lokakuuta 1883 Simo – 1. tammikuuta 1941 New York) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja -ohjaaja, seikkailija ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Orjatsalo · Katso lisää »

Aarne Pietarinen

Aarne Pietarinen (18. syyskuuta 1902 Liperi – 16. maaliskuuta 1975 Helsinki)Kuolleita.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Pietarinen · Katso lisää »

Aarne Sainio

Ohimarssi Joensuussa toukokuussa 1940. Sainio etualalla äärioikealla. Aarne Rafael Sainio (4. heinäkuuta 1893 Orivesi – 7. kesäkuuta 1968) oli suomalainen jääkärieversti ja liikennepäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Sainio · Katso lisää »

Aarne Salminen

Aarne Antero Johannes Salminen (9. helmikuuta 1894 Köyliö – 7. maaliskuuta 1965) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Salminen · Katso lisää »

Aarne Sihvo

Aarne Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher, 22. marraskuuta 1889 Virolahti – 12. kesäkuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi sotaväen päällikkönä vuosina 1926–1933 ja puolustusvoimain komentajana vuosina 1946–1953.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975 Sihvo liittyi jääkäriliikkeeseen ensimmäisten joukossa. Sotilaskoulutuksensa jälkeen hänet lähetettiin useasti Suomeen jääkärivärväriksi; kolmannella värväysreissullaan hän joutui kalterijääkäriksi Špalernajan tutkintavankilaan vapautuen vasta helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917. Hän palasi sisällissodan alla Suomeen jääkärien pääjoukon edellä kouluttamaan suojeluskuntia, ja komensi sisällissodassa Karjalan ryhmää. Sisällissodan jälkeen Sihvo osallistui Heimosotiin ja toimi Aunuksen retken komentajana vuonna 1919. Hän toimi Sotakorkeakoulun johtajana toimittuaan sitä ennen sotaministeriön erikoistehtävissä, vajaan kauden kansanedustajana, sekä käytyään täydentämässä sotilaskoulutustaan ulkomailla. Mäntsälän kapinan aikana hän pysyi hallituksen puolella ja olisi halunnut kukistaa kapinan aseellisesti. Sihvoa pidettiin usein Mannerheimin kilpailijana. Talvi- ja jatkosodassa hänet jätettiin kotirintamalle väestönsuojelupäälliköksi ja ilmasuojelukomentajaksi. Vasta sotien jälkeen hän palasi puolustusvoimissa johtavaan asemaan.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Sihvo · Katso lisää »

Aarne Snellman

Aarne Snellman Aarne Snellman oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Snellman · Katso lisää »

Aarne Taube

Aarne Olavi Taube (6. elokuuta 1902 – 8. joulukuuta 1939 Kuhmo) oli suomalainen sotilas, jonka kaatuminen pataljoonankomentajana talvisodassa Kuhmossa vaikutti merkittävästi taistelujen kulkuun.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Taube · Katso lisää »

Aarne Uimonen

Aarne Uimonen vuonna 1919. Aarne Adolf Uimonen (29. marraskuuta 1891 Asikkala – 11. joulukuuta 1958 Lahti)Suomen lakimiehet 1958, s. 745–746.

Uusi!!: Talvisota ja Aarne Uimonen · Katso lisää »

Aarni Erä-Esko

Aarni Erä-Esko (3. elokuuta 1923 Lappee – 31. elokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen arkeologi, taidehistorioitsija ja filosofian tohtori.

Uusi!!: Talvisota ja Aarni Erä-Esko · Katso lisää »

Aarno Liuksiala

Aarno Elias Liuksiala (7. huhtikuuta 1903 Helsinki – 30. huhtikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen ylimetsänhoitaja, pilapiirtäjä ja sarjakuvien tekijä.

Uusi!!: Talvisota ja Aarno Liuksiala · Katso lisää »

Aarno Sihvo

Aarno Antero Sihvo (30. joulukuuta 1922 Käkisalmi – 30. tammikuuta 1991 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.2.1991.

Uusi!!: Talvisota ja Aarno Sihvo · Katso lisää »

Aarno Yrjö-Koskinen

Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.

Uusi!!: Talvisota ja Aarno Yrjö-Koskinen · Katso lisää »

Aaro Astola

Aaro Ilmari Astola (21. marraskuuta 1904 – 11. lokakuuta 1981) oli Suomen puolustusvoimien kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Astola · Katso lisää »

Aaro Kivilinna

Aaro Gabriel Kivilinna (5. joulukuuta 1906 Viipuri – 11. helmikuuta 1940 Johannes) oli suomalainen pesäpalloilija, jääkiekkoilija ja urheiluvaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Kivilinna · Katso lisää »

Aaro Kivilinnan muistopalkinto

Aaro Kivilinnan muistopalkinto on jääkiekon SM-liigan vuosittain myöntämä tunnustuspalkinto parhaalle seuralle.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Kivilinnan muistopalkinto · Katso lisää »

Aaro Korkeakivi

Aaro Juhani Korkeakivi (2. huhtikuuta 1924 Oulu – 28. kesäkuuta 2001 Oulu) oli Kirjapaino Osakeyhtiö Kalevan pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, joka vaikutti laajasti Pohjois-Suomen yhteiskunnalliseen ja elinkeinoelämään.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Korkeakivi · Katso lisää »

Aaro Pajari

Aaro Olavi Pajari oli suomalainen kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Pajari · Katso lisää »

Aaro Pakaslahti

Aaro Antti Pakaslahti (7. kesäkuuta 1903 Oulu – 20. toukokuuta 1969 Madrid, Espanja) oli suomalainen diplomaatti, koulutukseltaan filosofian tohtori.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Pakaslahti · Katso lisää »

Aaro Rautiainen

Aaro Heikki Rautiainen (19. tammikuuta 1891 Nurmes – 7. elokuuta 1976) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Rautiainen · Katso lisää »

Aarre Ekomaa

Aarre Ekomaa, sukunimi aik.

Uusi!!: Talvisota ja Aarre Ekomaa · Katso lisää »

Aarre M. Peltonen

Aarre Mauno Peltonen (6. lokakuuta 1920 Antrea – 16. lokakuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Aarre M. Peltonen · Katso lisää »

Aarre Savolainen

Aarre Savolainen (27. tammikuuta 1920 Viipuri – 15. toukokuuta 2009 Joensuu) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja veturinkuljettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aarre Savolainen · Katso lisää »

Aatto Sallinen

Jalo Aatto Sallinen (1906 Orimattila – 15. syyskuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka 1920–1930-luvuilla kuului kommunistisen nuorisoliikkeen johtohahmoihin.

Uusi!!: Talvisota ja Aatto Sallinen · Katso lisää »

Aavetykki

”Aavetykki” tai ”pitkä ryssä” oli suomalaisten antama kutsumanimi rautatietykille, jolla Neuvostoliiton puna-armeija ampui Viipuriin talvisodassa (1939–1940).

Uusi!!: Talvisota ja Aavetykki · Katso lisää »

Adolf Ehrnrooth

Adolf Erik Ehrnrooth (9. helmikuuta 1905 Helsinki – 26. helmikuuta 2004 Turku) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 162, josta muodostui viimeisinä vuosikymmeninään sotaveteraanien näkyvä kärkihahmo ja puolestapuhuja.

Uusi!!: Talvisota ja Adolf Ehrnrooth · Katso lisää »

Adolf Hitler

Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).

Uusi!!: Talvisota ja Adolf Hitler · Katso lisää »

Adolf Hitlerin elämäkerta

Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1934–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).

Uusi!!: Talvisota ja Adolf Hitlerin elämäkerta · Katso lisää »

Adolf Molnár

Adolf Molnár (10. maaliskuuta 1905 Wien – 20. kesäkuuta 1988) oli Itävallasta kotoisin ollut kirjailija ja toimittaja, joka muutti vähän ennen toista maailmansotaa Suomeen.

Uusi!!: Talvisota ja Adolf Molnár · Katso lisää »

Adolf Taimi

Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Adolf Taimi · Katso lisää »

Aerosani

Aerosani oli neuvostoliittolainen työntöpotkurin voimin liikkuva lumikelkka, myös moottorireeksi, kiitoreeksi ja lentoreeksi sanottu.

Uusi!!: Talvisota ja Aerosani · Katso lisää »

Afganistanin sota

Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä.

Uusi!!: Talvisota ja Afganistanin sota · Katso lisää »

Afrosuomalaiset

Afrosuomalaiset ovat suomalaisia, joilla on sukujuuria Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Uusi!!: Talvisota ja Afrosuomalaiset · Katso lisää »

Agnes Lindh

Agnes Lindh, o.s. Gerasimowitsch (18. tammikuuta 1872 Helsinki – 25. heinäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Agnes Lindh · Katso lisää »

Ahdistettu maa

Ahdistettu maa on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan seitsemäs osa.

Uusi!!: Talvisota ja Ahdistettu maa · Katso lisää »

Ahjärvi

Ahjärvi oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Ahjärvi · Katso lisää »

Ahokas

Ahokas eli Podberezje on maaseututaajama Tienhaaran maalaiskunnassa Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ahokas · Katso lisää »

Ahti Anthos

Ahti Ilmari Anthos (29. kesäkuuta 1897 Toholampi – 30. joulukuuta 1944) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Anthos · Katso lisää »

Ahti Karjalainen

Ahti Kalle Samuli Karjalainen (10. helmikuuta 1923 Hirvensalmi – 7. syyskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen maalaisliittolainen ja keskustalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Karjalainen · Katso lisää »

Ahti M. Salonen

Ahti Markus Salonen oli suomalainen poliitikko, taloustutkija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti M. Salonen · Katso lisää »

Ahti Myrsky

Ahti Kalervo Myrsky (15. heinäkuuta 1909 Kouvola – 16. toukokuuta 1942 Karagandan alue, Neuvostoliitto) oli suomalainen diplomi-insinööri ja vasemmistososialidemokraatti.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Myrsky · Katso lisää »

Ahti Paulaharju

Ahti Ilmari Paulaharju (21. helmikuuta 1906 Oulu – 1971 Espoo) oli suomalainen eversti, museonjohtaja ja kotiseutututkija.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Paulaharju · Katso lisää »

Ahti Sonninen

Ahti Sonninen (11. heinäkuuta 1914 Kuopion mlk (nyk. Siilinjärvi) – 28. heinäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Sonninen · Katso lisää »

Ahti Tele

Ahti Tele (21. kesäkuuta 1917 Viipuri – 2. toukokuuta 1986 Lappeenranta) oli suomalainen virkamies ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Tele · Katso lisää »

Ahti Vuorensola

Ahti Kalervo Vuorensola oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 63, siviiliammatiltaan hän oli ekonomi.

Uusi!!: Talvisota ja Ahti Vuorensola · Katso lisää »

Ahvenanmaan sopimus

Ahvenanmaan sopimuksessa viitataan kahteen Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralointia koskevaan sopimukseen.

Uusi!!: Talvisota ja Ahvenanmaan sopimus · Katso lisää »

Ahvo Yli-Lonttinen

Ahvo Uuno Adolf Yli-Lonttinen (11. toukokuuta 1913 Lieto – 7. joulukuuta 1992 Kajaani) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Ahvo Yli-Lonttinen · Katso lisää »

Aikajana sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana

Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittamassa sodanjulistusta Japanin keisarikuntaa vastaan 8. joulukuuta 1941. Adolf Hitler julistamassa sodan Yhdysvalloille 11. joulukuuta 1941. Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittamassa sodanjulistusta natsi-Saksaa vastaan 11. joulukuuta 1941. Tämä on aikajana muodollisista sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Aikajana sodanjulistuksista toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Aili Nevalainen

Suomalaiset ratsastajat lähdössä Tukholmaan kilpailemaan 1941. Aili Nevalainen kuvassa kolmas oikealta. Aili Nevalainen (o.s. Kosonen, 12. tammikuuta 1906 – 8. helmikuuta 1994) oli suomalainen kilparatsastaja, joka saavutti lukuisia voittoja este-, koulu- ja laukkakilpailuissa.

Uusi!!: Talvisota ja Aili Nevalainen · Katso lisää »

Aili Nurminen

Aili Linnea Nurminen (16. heinäkuuta 1896 Pori – 27. marraskuuta 1972 Barcelona) oli suomalainen meteorologi, joka oli suomalaisen ilmailumeteorologian uranuurtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aili Nurminen · Katso lisää »

Aimo Eerola

Aimo Eerola (25. maaliskuuta 1913 Kärkölä – 3. elokuuta 2007 Kuopio) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Eerola · Katso lisää »

Aimo Erhola

Aimo Richard Erhola, vuoteen 1930 Ekholm (11. syyskuuta 1914 Porvoo – 6. maaliskuuta 2012 Hämeenlinna) oli suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Erhola · Katso lisää »

Aimo Huhtala

Eversti Aimo Huhtala vuonna 1963. Aimo Antti Elias Huhtala (4. maaliskuuta 1920 Kauhava – 20. heinäkuuta 1994 Helsinki) oli Suomen ilmavoimien eversti ja lentäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Huhtala · Katso lisää »

Aimo Kanerva

Aimo Ilmari Kanerva (19. tammikuuta 1909 Lahti – 16. joulukuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija, taidemaalari ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Kanerva · Katso lisää »

Aimo Koivunen

Aimo Allan Koivunen (17. lokakuuta 1917 Alastaro – 2. elokuuta 1989 Jyväskylä) oli suomalainen talvisodassa ja jatkosodassa taistellut sotilas, joka on mahdollisesti ensimmäinen kirjattu tapaus metamfetamiinin yliannostuksesta sodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Koivunen · Katso lisää »

Aimo Lahti

Aimo Johannes Lahti (28. huhtikuuta 1896 Viiala – 19. huhtikuuta 1970 Jyväskylä) oli suomalainen itseoppinut asesuunnittelija.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Lahti · Katso lisää »

Aimo Mustonen

Aimo Mainio Mustonen (15. tammikuuta 1909 Tampere – 5. syyskuuta 1994 Klaukkala) oli mainospäällikkö, joka on tullut tunnetuksi Sillanpään marssilaulun säveltäjänä.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Mustonen · Katso lisää »

Aimo Raassina

Aimo Tapio Raassina (18. kesäkuuta 1910 Ruskeala Runeberg.org. – 17. elokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen siviliammatiltaan rikospoliisi, jatkosodan aikainen pataljoonankomentaja ja aktiivi urheilutoimija.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Raassina · Katso lisää »

Aimo Rikka

Aimo Rikka (23. tammikuuta 1915 Kotka – 17. tammikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka toimi Suomi-Neuvostoliitto-Seuran pääsihteerinä vuosina 1944–1947 sekä myöhemmin suomalais-neuvostoliittolaisen kauppakamarin pääsihteerinä.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Rikka · Katso lisää »

Aimo Tukiainen

Aimo Johan Kustaa Tukiainen oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Aimo Tukiainen · Katso lisää »

Aino Kallio (radiokuuluttaja)

Aino Lyydia Kallio eli Moskovan Tiltu (s. 1903 Hämeenlinna) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen radiokuuluttaja, joka levitti talvi- ja jatkosodassa sotapropagandaa suomalaisille sotilaille.

Uusi!!: Talvisota ja Aino Kallio (radiokuuluttaja) · Katso lisää »

Aino Yliruokanen

Aino Sofia Yliruokanen oli suomalainen lastenlääkäri ja terveyspoliittinen vaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aino Yliruokanen · Katso lisää »

Ainola

Ainola on säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Aino Sibeliuksen asuintalo, joka on vuodesta 1974 alkaen toiminut kotimuseona.

Uusi!!: Talvisota ja Ainola · Katso lisää »

Aira Kemiläinen

Aira Tellervo Kemiläinen (4. elokuuta 1919 Kuopio – 10. heinäkuuta 2006 Vesanto)Marjatta Hietala: Suomen Historiallisen Seuran jäsenlehti 3/2006, s. 11–17.

Uusi!!: Talvisota ja Aira Kemiläinen · Katso lisää »

Aisti-ilmavalvonta

Ilmavalvontalottia vartiossa jatkosodan aikaan Aisti-ilmavalvonta (lyh. AIV) on näkö- ja kuulohavaintoihin perustuvaa ilmavalvontaa.

Uusi!!: Talvisota ja Aisti-ilmavalvonta · Katso lisää »

Aito Keravuori

Aito Keravuori (14. toukokuuta 1910 Kajaani – 4. elokuuta 1998 Union, Maine, Yhdysvallat) oli suomalainen upseeri, joka joutui pakenemaan maasta asekätkentäjutun yhteydessä ja loi sitten uuden uran Yhdysvaltain armeijassa.

Uusi!!: Talvisota ja Aito Keravuori · Katso lisää »

Ajan Suunta

Ajan Suunta oli Helsingissä vuosina 1932–1944 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Ajan Suunta · Katso lisää »

Ajatus (vuosikirja)

Ajatus on Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja.

Uusi!!: Talvisota ja Ajatus (vuosikirja) · Katso lisää »

Akateeminen Karjala-Seura

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.

Uusi!!: Talvisota ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Aksel Vuokko

Suojeluskuntaupseeri Aksel Leonard Vuokko Aksel Leonard Vuokko oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Aksel Vuokko · Katso lisää »

Akseli Anttila

Akseli Anttila (26. maaliskuuta 1897 Ruovesi – 11. maaliskuuta 1953 Moskova) oli suomalainen Neuvostoliiton puna-armeijassa palvellut kenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Akseli Anttila · Katso lisää »

Akseli ja Elina

Akseli ja Elina on vuonna 1970 ensi-iltaan tullut Edvin Laineen ohjaama elokuva, joka on jatkoa kaksi vuotta aiemmin ensi-iltansa saaneelle Täällä Pohjantähden alla -elokuvalle.

Uusi!!: Talvisota ja Akseli ja Elina · Katso lisää »

Akseli Koskela

Akseli Johannes Koskela (1887–1947) on fiktiivinen henkilöhahmo Väinö Linnan trilogiassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Talvisota ja Akseli Koskela · Katso lisää »

Akseli Olli Väänänen

Akseli Olli Väänänen, kirjailijanimimerkiltään Uula Aapa, (20. lokakuuta 1900 Kuopio – 3. joulukuuta 1987 Kotka) oli suomalainen upseeri ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Akseli Olli Väänänen · Katso lisää »

Akseli Riihonen

Akseli Riihonen oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Akseli Riihonen · Katso lisää »

Akselivallat

Akselivallat oli toinen toisen maailmansodan osapuolista.

Uusi!!: Talvisota ja Akselivallat · Katso lisää »

Aktiva studentförbundet

Aktiva studentförbundet oli vuosina 1931–1945 toiminut suomenruotsalainen oikeistoradikaali järjestö jonka perustivat Lapuan liikettä kannattaneet Ruotsalaisen Kansanpuolueen oikeistosiipeen kuuluneet opiskelijat ja aktivistitoiminnan veteraanit.

Uusi!!: Talvisota ja Aktiva studentförbundet · Katso lisää »

Aku Korhonen

August Aleksander ”Aku” Korhonen (oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Aku Korhonen · Katso lisää »

Ala-Kuusaa

Ala-Kuusaa (v:een 1948 Ала Кууса) on kylä Kannilanjoen länsipuolella Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ala-Kuusaa · Katso lisää »

Aladár Paasonen

Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898 Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Aladár Paasonen · Katso lisää »

Alakurtin rata

Alakurtin rata eli Kuolajärven rata on 97 kilometriä pitkä rataosuus Murmanskin alueella Venäjällä, osittain Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Alakurtin rata · Katso lisää »

Alakurtti

Alakurtin kunta Kantalahden piirin kartalla Alakurtti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Venäjän luoteisosassa Murmanskin alueen Kantalahden piirissä.

Uusi!!: Talvisota ja Alakurtti · Katso lisää »

Alaluostarin kirkko

Alaluostarin kirkko (храм Рождества Христова) oli Petsamon Alaluostarilla sijainnut alun perin ortodoksinen kirkko, jota Petsamon luterilainen seurakunta käytti kirkkonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Alaluostarin kirkko · Katso lisää »

Alankomaiden ja Suomen suhteet

Alankomaiden ja Suomen suhteet alkoivat Alankomaiden kuningaskunnan ja Suomen valtion välillä pian jälkimmäisen itsenäistyttyä 6.

Uusi!!: Talvisota ja Alankomaiden ja Suomen suhteet · Katso lisää »

Alapuusti

Alapuusti (v:sta 1948) on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Alapuusti · Katso lisää »

Alasäiniö

Kyltti Alasäiniön eli Verhne-Tšerkasovon rautatieasemalla. Alasäiniö (vuodesta 1948) on kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Alasäiniö · Katso lisää »

Alaska

Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.

Uusi!!: Talvisota ja Alaska · Katso lisää »

Alatun luterilainen kirkko

Alatun luterilainen kirkko oli rakenteilla ollut kirkko Alatun kylässä entisen Suistamon kunnan lounaisosassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Alatun luterilainen kirkko · Katso lisää »

Alavuden Ilmailukerho

Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) on vuonna 1963 perustettu yleisilmailukerho, jonka pääasiallisin harrastusmuoto on laskuvarjohypyt.

Uusi!!: Talvisota ja Alavuden Ilmailukerho · Katso lisää »

Albert Lilius

Albert Henrik Lilius oli lapsipsykologian uraauurtava tutkija Suomessa ja Helsingin yliopiston professori vuosina 1920–1939.

Uusi!!: Talvisota ja Albert Lilius · Katso lisää »

Albert Puroma

Hietaniemessä. Albert Aleksander Puroma ent.

Uusi!!: Talvisota ja Albert Puroma · Katso lisää »

Albert Räsänen

Albert ”Ritari” Räsänen (3. marraskuuta 1895 Kaavi – 1. huhtikuuta 1963 Kaavi) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Mannerheim-ristin ritari n:o 40.

Uusi!!: Talvisota ja Albert Räsänen · Katso lisää »

Albert Szent-Györgyi

Albert Szent-Györgyi (16. syyskuuta 1893 Budapest – 22. lokakuuta 1986) oli unkarilainen fysiologi.

Uusi!!: Talvisota ja Albert Szent-Györgyi · Katso lisää »

Aleksandr Prokofjev

Aleksandr Andrejevitš Prokofjev (2. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1900 Kobona – 18. syyskuuta 1971 Leningrad) oli venäläinen runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksandr Prokofjev · Katso lisää »

Aleksanteri Aava

Aleksanteri (Santeri) Kuparinen, kirjailijanimeltä Aleksanteri Aava (19. huhtikuuta 1883 Riiska, Sakkola – 11. maaliskuuta 1956 Saari) oli Karjalan kannaksella elänyt suomalainen pienviljelijä ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksanteri Aava · Katso lisää »

Aleksanteri Ahola-Valo

Aleksanteri (Ali, Alik) Ahola-Valo (27. tammikuuta 1900 Impilahti – 15. syyskuuta 1997 Ruotsi) oli suomalainen kuvataiteilija, graafinen suunnittelija, kirjailija ja ajattelija.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksanteri Ahola-Valo · Katso lisää »

Aleksanteri II (patsas, Helsinki)

Aleksanteri II on monumentaalinen patsaskokonaisuus, joka sijaitsee Helsingin Senaatintorilla.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksanteri II (patsas, Helsinki) · Katso lisää »

Aleksanteri Karpin

Aleksanteri Karpin (24. syyskuuta 1883 Suojärvi – 13. lokakuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen ortodoksinen pappi ja ensimmäinen syntytaustaltaan karjalainen piispa.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksanteri Karpin · Katso lisää »

Aleksei Surkov

Aleksei Aleksandrovitš Surkov (13. lokakuuta 1899 nykyisen Jaroslavin alueen Rybinskin piirin Serednevon kylä – 14. kesäkuuta 1983 Moskova) oli venäläinen neuvostorunoilija ja kirjallisuusvaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksei Surkov · Katso lisää »

Aleksei Vinogradov

Aleksei Ivanovitš Vinogradov (12. helmikuuta 1899 Tver – 11. tammikuuta 1940 Vasonvaara, Uhtua), oli neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksei Vinogradov · Katso lisää »

Aleksi Nurminen

Aleksi Nurminen (9. helmikuuta 1889 Suistamo – 26. heinäkuuta 1953 Jyväskylä) oli suomalainen opettaja ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksi Nurminen · Katso lisää »

Aleksis Kiven muistopatsas

Aleksis Kiven muistopatsas on Wäinö Aaltosen veistämä pronssipatsas Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksis Kiven muistopatsas · Katso lisää »

Alex Rounemaa

Alex Richard Rounemaa vuoteen 1936 saakka Frohne oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Alex Rounemaa · Katso lisää »

Alexander Mellblom

Alexander Mellblom Alexander Mellblom (24. elokuuta 1894 Helsinki – 5. maaliskuuta 1962) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Alexander Mellblom · Katso lisää »

Alf Korhonen

Börje Alf Aulis Korhonen (25. tammikuuta 1911 Kuopio – 18. helmikuuta 2010 Perniö) oli suomalainen merikapteeni, laivanvarustaja ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Alf Korhonen · Katso lisää »

Alhola (Vuoksela)

Alhola oli kylä Vuokselan kunnan pohjoisosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Alhola (Vuoksela) · Katso lisää »

Ali Koskimaa

Ali Walter Aleksander Koskimaa (vuoteen 1927 Dahlström 19. heinäkuuta 1906 Oulu – 15. helmikuuta 1973) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Ali Koskimaa · Katso lisää »

Aliina Laurila

Aliina Laurila on torppari Anton Laurilan vaimo Väinö Linnan kirjasarjassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Talvisota ja Aliina Laurila · Katso lisää »

Alko

Alko Oy on Suomen valtion omistama monopoliyritys, jolla on yksinoikeus yli 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin Suomessa, pois lukien pienpanimoiden oluet sekä muista hedelmistä ja marjoista kuin rypäleistä valmistetut tilaviinit.

Uusi!!: Talvisota ja Alko · Katso lisää »

Allan Ingelin

Allan Alexander Ingelin (20. maaliskuuta 1918 Helsinki – 5. maaliskuuta 1940 Säkkijärvi) oli suomalainen jääkiekkoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Allan Ingelin · Katso lisää »

Allan Lahtinen

Allan Villehard Lahtinen (11. lokakuuta 1894 Alavus – 21. toukokuuta 1973) oli suomalainen jääkäriluutnantti ja työnjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Allan Lahtinen · Katso lisää »

Allan Nukari

Allan Amos Nukari, vuoteen 1947 Virta (24. joulukuuta 1918 Halikko – 4. maaliskuuta 2006 Hämeenlinna) oli suomalainen maanviljelijä ja järjestövaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Allan Nukari · Katso lisää »

Allan Silván

Allan Johannes Silván (20. toukokuuta 1922 Piikkiö – 27. joulukuuta 2006) oli suomalainen liikennöitsijä, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Allan Silván · Katso lisää »

Allan Soiniemi

Allan Alarik Soiniemi (18. joulukuuta 1910 Turku – 31. lokakuuta 1993 Seinäjoki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja everstiluutnantti, joka toimi Suomen Rahapajan johtajana vuosina 1958–1975.

Uusi!!: Talvisota ja Allan Soiniemi · Katso lisää »

Allen Järvenpää

Allen Eugen Järvenpää (6. elokuuta 1915 Kauhava – 14. kesäkuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka työskenteli pitkään sosiaalihallituksessa ammattienylitarkastajana ja toimi myös Tampereen teknillisen korkeakoulun työsuojeluteknologian professorina.

Uusi!!: Talvisota ja Allen Järvenpää · Katso lisää »

Alpo Kantola

Alpo Anselm Kantola (9. kesäkuuta 1924 Pyhtää – 2. heinäkuuta 2001) oli suomalainen rannikkotykistön upseeri ja kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Alpo Kantola · Katso lisää »

Aluejärjestelmä

Aluejärjestelmä oli 1930-luvulla valmisteltu liikekannallepanojärjestelmä, jonka tarkoituksena oli poiketa yleisestä käytännöstä, jonka mukaan sodanaikaisen joukko-osaston runko olisi olemassa jo valmiina, ja jota vain täydennettäisiin palvelukseen määrätyillä reserviläisillä.

Uusi!!: Talvisota ja Aluejärjestelmä · Katso lisää »

Alvar Wilska

Pienoisparlamentin ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945. Alvar Pietari Johannes Wilska (14. maaliskuuta 1911 Parikkala – 22. joulukuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen tiedemies.

Uusi!!: Talvisota ja Alvar Wilska · Katso lisää »

Alvari Rinne

Alvari Santeri Rinne (11. syyskuuta 1887 Uskela – 22. maaliskuuta 1957) oli suomalainen toimittaja, kustannusvirkailija, runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Alvari Rinne · Katso lisää »

Amerikan Suomalainen Legioona

Amerikan Suomalainen Legioona (ASL) oli sotilasyksikkö, joka muodostettiin talvisodan aikana Suomeen Yhdysvalloista, Kanadasta ja Isosta-Britanniasta saapuneista vapaaehtoisista.

Uusi!!: Talvisota ja Amerikan Suomalainen Legioona · Katso lisää »

Amerikansuomalaiset

Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.

Uusi!!: Talvisota ja Amerikansuomalaiset · Katso lisää »

Amper

Amper, virallisesti Ampers Busstrafik Ab, on Bollstassa Pohjassa Raaseporissa liikennöivä linja-autoyritys.

Uusi!!: Talvisota ja Amper · Katso lisää »

Ampuminen

Albrecht Altdorferin maalaus ''Pyhän Sebastianuksen marttyyrikuolema'' (n. 1509–1516) Yhdysvaltalaissotilaat teloittavat Dachaun keskitysleirin SS-joukkojen sotilaita leirin vapauttamisen yhteydessä 29. huhtikuuta 1945. Teloittaminen ampumalla tarkoittaa tuliasein toimeenpantua kuolemanrangaistusta.

Uusi!!: Talvisota ja Ampuminen · Katso lisää »

André Weil

André Weil (6. toukokuuta 1906 – 6. elokuuta 1998) oli vaikutusvaltainen ranskalainen matemaatikko, joka tunnetaan perustavanlaatuisesta työstään lukuteorian ja algebrallisen geometrian alalla.

Uusi!!: Talvisota ja André Weil · Katso lisää »

Andrei Bondarev

Andrei Leontjevitš Bondarev oli ukrainalaissyntyinen neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Andrei Bondarev · Katso lisää »

Andrei Gretško

Andrei Gretško. Andrei Antonovitš Gretško (17. lokakuuta (J: 4. lokakuuta) 1903 Golodajevka, lähellä Rostovia, Venäjän keisarikunta – 26. huhtikuuta 1976 Moskova, Neuvostoliitto) Venäjän puolustusministeriö.

Uusi!!: Talvisota ja Andrei Gretško · Katso lisää »

Andrei Zelentsov

Andrei Ivanovitš Zelentsov oli neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden 163. divisioonan komentajana talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Andrei Zelentsov · Katso lisää »

Aniara

Aniara: Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa on Harry Martinsonin runoelmamuotoinen tieteiskertomus vuodelta 1956.

Uusi!!: Talvisota ja Aniara · Katso lisää »

Anitra Karto

Irma Anitra Karto-Härmä (ent. Heinonen, o.s. Gustafsson) oli suomalainen tanssija, näyttelijä ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Anitra Karto · Katso lisää »

Anna Haverinen

Anna Albertina Haverinen (o.s. Fonsell, ent. Kemppi, ent. Nurminen; 6. elokuuta 1884 Tammela – 16. joulukuuta 1959 Jyväskylä) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1930.

Uusi!!: Talvisota ja Anna Haverinen · Katso lisää »

Anna Olsoni

Antti Lindeblomin maalaus Anna Olsoni-Quististä Arppeanumissa.Anna Olsoni-Quist (28. elokuuta 1864 Sakkola – 19. elokuuta 1943 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen kotitalousopettaja ja julkaisi ensimmäisen suomalaisen kotitalouden oppikirjan vuonna 1892.

Uusi!!: Talvisota ja Anna Olsoni · Katso lisää »

Anna Vyrubova

Anna Aleksandrovna Vyrubova, o.s. Tanejeva (16. heinäkuuta 1884 Oranienbaum, Venäjän keisarikunta – 20. heinäkuuta 1964 Helsinki, Suomi) oli Venäjän viimeisen keisarinnan Aleksandra Fjodrovnan hovineiti ja paras ystävätär.

Uusi!!: Talvisota ja Anna Vyrubova · Katso lisää »

Annantehtaan kirkko

Annantehtaan kirkko eli apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko oli luovutetulla alueella sijainneen Suojärven kunnan eteläosan käsittäneen Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Annantehtaan kirkko · Katso lisää »

Anne-Marie Appelgren

Anne-Marie Appelgren o.s. Granberg (9. elokuuta 1903 Helsinki – 29. tammikuuta 1940 Turku) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Anne-Marie Appelgren · Katso lisää »

Anni Walden

Anni Hellin Walden, o.s. Konkola, (16. kesäkuuta 1885 Jämsä – 10. elokuuta 1962) oli kenraalitar ja sotakummivaliokunnan puheenjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Anni Walden · Katso lisää »

Annilan kartano

Annilan kartano on Mikkelin Annilassa sijaitseva kartano, joka perustettiin ratsutilaksi vuonna 1765.

Uusi!!: Talvisota ja Annilan kartano · Katso lisää »

Ansa Ikonen

Aili Ansa Inkeri Ikonen (vuodesta 1939 Ikonen-Rinne) oli suomalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä sekä yksi suomalaisen elokuvan kulta-ajan valovoimaisimpia tähtiä.

Uusi!!: Talvisota ja Ansa Ikonen · Katso lisää »

Antero Alpola

Antero Aatos Väinämö Alpola oli Yleisradion ajanvieteohjelmien pitkäaikainen toimittaja ja esimies.

Uusi!!: Talvisota ja Antero Alpola · Katso lisää »

Antero ei enää palaa

Antero ei enää palaa (myös Antero ei koskaan palaa) on kirjailija Mika Waltarin kirjoittama sotaromaani vuodelta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Antero ei enää palaa · Katso lisää »

Antero Havola

Akseli Antero Havola (16. huhtikuuta 1911 Mikkeli – 9. joulukuuta 1998 Williamsburg, Virginia, Yhdysvallat) oli Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti ja naparetkeilijä.

Uusi!!: Talvisota ja Antero Havola · Katso lisää »

Antero Laakso

Antero Hemminki Laakso (10. toukokuuta 1895 Viipuri – 5. syyskuuta 1941) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Antero Laakso · Katso lisää »

Antero Rinne

Antero Rinne (s. 7. elokuuta 1913 Helsinki – 7. maaliskuuta 1940 Säkkijärvi) oli suomalainen jalkapalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Antero Rinne · Katso lisää »

Antero Rokka

Tuntematon sotilas''. Alikersantti Antero ”Antti” Rokka on fiktiivinen hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Antero Rokka · Katso lisää »

Antero Svensson

Antero Johannes Svensson Antero Johannes Svensson (30. marraskuuta 1892, Raisio – 26. huhtikuuta 1946, Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Antero Svensson · Katso lisää »

Anthony Gilkison

Anthony Gilkison (3. kesäkuuta 1913 – 13. maaliskuuta 2000 Devon) oli brittiläinen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Anthony Gilkison · Katso lisää »

Anto Eskola

Kieli.

Uusi!!: Talvisota ja Anto Eskola · Katso lisää »

Anton Eonsuu

Anton Rikhard Eonsuu (9. toukokuuta 1896 Alahärmä – 18. maaliskuuta 1965) oli suomalainen jääkärikapteeni ja vahtimestari.

Uusi!!: Talvisota ja Anton Eonsuu · Katso lisää »

Anton Leinonen

Anton Edvard Leinonen (20. elokuuta 1893 Tampere – 30. elokuuta 1953 Tampere) oli suomalainen työmies, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punaisten Ikaalisten rintaman päällikkönä.

Uusi!!: Talvisota ja Anton Leinonen · Katso lisää »

Anton Pihlava

Kuva Anton Pihlavan henkilöllisyystodistuksesta vuodelta 1920 Anton Aleksander Pihlava oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Anton Pihlava · Katso lisää »

Antrea

Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Antrea · Katso lisää »

Antti Favén

Yrjö Antti Favén (20. toukokuuta 1882 Helsinki – 17. lokakuuta 1948 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Favén · Katso lisää »

Antti Hackzell

Anders (Antti) Verner Hackzell (20. syyskuuta 1881 Mikkeli – 14. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, maaherra, diplomaatti ja työmarkkinajohtaja sekä jatkosodan ajan viimeinen Suomen pääministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Hackzell · Katso lisää »

Antti Hannikainen

Antti Juhana Hannikainen (18. heinäkuuta 1910 – 13. tammikuuta 1976) oli suomalainen lakimies, joka toimi oikeusministerinä Sukselaisen II hallituksessa 1959–1961, oikeuskanslerina vuosina 1961–1964 ja korkeimman oikeuden presidenttinä 1964–1975.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Hannikainen · Katso lisää »

Antti Hanninen

Antti Hanninen (31. maaliskuuta 1873 Heinjoki – 22. marraskuuta 1957 Sammatti) oli suomalainen maanviljelijä, herastuomari ja kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Hanninen · Katso lisää »

Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä)

Andrus (Antti) Hämäläinen (14. heinäkuuta 1897 Skuoritsa, Inkerinmaa – 24. huhtikuuta 1976 Lieto) oli suomalainen kansakouluntarkastaja, valokuvaaja ja inkeriläisen ja Lapin kansanperinteen kerääjä.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Hämäläinen (kansanperinteen kerääjä) · Katso lisää »

Antti Hyvönen

Antti Hyvönen Hämeenlinnassa 24.3.1978 Antti Mikael Hyvönen (30. huhtikuuta 1900 Seinäjoki, toisten tietojen mukaan Oulu – 20. marraskuuta 1988 Helsinki) oli työväenliikkeen veteraani ja myöhemmin Sirola-opiston vararehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Hyvönen · Katso lisää »

Antti Isotalo (jääkäri)

Antti Isotalo (13. tammikuuta 1895 Alahärmä – 17. maaliskuuta 1964 Seinäjoki) oli suomalainen jääkäriluutnantti, maanviljelijä ja kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Isotalo (jääkäri) · Katso lisää »

Antti Järvi

Antti Järvi (s. 1977) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Järvi · Katso lisää »

Antti Juntunen

Antti Juntunen eli Parta-Antti (elokuussa 1884 Ruhtinansalmi, Suomussalmi – 1956) oli suomalainen Kainuussa vaikuttanut saarnaaja joka yhdisti saarnoissaan kommunismin ja kristillisyyden.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Juntunen · Katso lisää »

Antti K. Mäkelä

Antti Kustaa Mäkelä (3. joulukuuta 1913 Muolaa – 26. joulukuuta 1939 Kelja, Sakkola) oli suomalainen kustannusvirkailija, kääntäjä ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Antti K. Mäkelä · Katso lisää »

Antti Kääriäinen

Antti Kääriäinen Antti Kääriäinen (5. kesäkuuta 1891 Iisalmi – 20. kesäkuuta 1967) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Kääriäinen · Katso lisää »

Antti Marjoniemi

Antti Marjoniemi (24. joulukuuta 1904 Nivala – 20. tammikuuta 1922 Kiimasjärvi, Vienan Karjala) oli suomalainen vapaaehtoinen heimosoturi, joka surmattiin Karjalan kansannousun yhteydessä.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Marjoniemi · Katso lisää »

Antti Pennanen (sotilas)

Antti Pennanen (6. marraskuuta 1903 Kuusjärvi – 30. lokakuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka vaikutti erityisesti Rajavartiolaitoksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Pennanen (sotilas) · Katso lisää »

Antti Rantamaa

Antti Johannes (Antti J.) Rantamaa (26. marraskuuta 1904 Merikarvia – 17. elokuuta 1987 Sveitsi) oli suomalainen pappi ja pitkäaikainen Maalaisliiton kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Rantamaa · Katso lisää »

Antti Sokka

Antti Väinö Sokka (13. syyskuuta 1904 Antrea – 11. elokuuta 1972 Jyväskylä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 23.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Sokka · Katso lisää »

Antti Tani

Antti Johannes Tani (3. elokuuta 1918 Hämeenlinna – 30. maaliskuuta 2017 Kouvola) oli suomalainen talvi- ja jatkosodan hävittäjälentäjä joka saavutti 21,5 ilmavoittoa 272 sotalennolla jatkosodan vuosina 1941−1944.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Tani · Katso lisää »

Antti V. Pitkänen

Antti Vilho Pitkänen (5. maaliskuuta 1923 Viipuri – 23. toukokuuta 2005 Oulu) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Antti V. Pitkänen · Katso lisää »

Antti Vorho

Antti Vorho maaliskuussa 1943. Kuva: SA-kuva Antti Vorho, myöhemmin Vallebro (19. lokakuuta 1912 Valkeasaari – 3. maaliskuuta 1991 Lycksele, Ruotsi), oli Inkerin suomalainen Mannerheim-ristin ritari numero 99.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Vorho · Katso lisää »

Antti Wihuri

Antti Taavetti (Anton David) Wihuri (vuoteen 1906 Jansson; 9. lokakuuta 1883 Kustavi – 28. joulukuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Wihuri · Katso lisää »

Arijoutsi

Arijoutsi (oik.) kirjailijakollegansa seurassa vuonna 1953. Heikki Sakari Marttila alias Arijoutsi (1. syyskuuta 1915 Lahti – 31. tammikuuta 1993 Vantaa) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Arijoutsi · Katso lisää »

Arkadius Presas

Arkadius Presas (28. lokakuuta 1870 Pietari – 22. maaliskuuta 1952 Hauho) oli Liettuasta kotoisin ollut suomalainen kirjailija, joka kirjoitti suomeksi, ranskaksi ja saksaksi.

Uusi!!: Talvisota ja Arkadius Presas · Katso lisää »

Armas Ahlroth

Armas Heikki Ahlroth myöh. Arajuuri Armas Heikki Ahlroth myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Ahlroth · Katso lisää »

Armas Äikiä

Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki)Kalemaa, Armas Äikiä oli suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Äikiä · Katso lisää »

Armas Hutri

Armas Aleksanteri Hutri (10. huhtikuuta 1922 Jääski – 29. toukokuuta 2015 Kaunialan sairaala) oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Hutri · Katso lisää »

Armas Liljeberg

Armas Basilius Liljeberg (8. syyskuuta 1893 – 1. heinäkuuta 1980 Bennington, Vermont) oli suomalainen upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Liljeberg · Katso lisää »

Armas Pärssinen

Spalernajan vanki Armas Pärssinen Armas Antti Pärssinen oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Pärssinen · Katso lisää »

Armas Pihlajamaa

Armas Pihlajamaa (ent. Rönnmark, 26. syyskuuta 1896 Mikkeli – 30. toukokuuta 1955 Turku) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Pihlajamaa · Katso lisää »

Armas Pohjola

Armas Johan Pohjola (3. maaliskuuta 1912 Pyhtää – 13. lokakuuta 1997 Forssa) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Pohjola · Katso lisää »

Armas Ruusuvuori

Armas Aleksanteri Ruusuvuori (31. toukokuuta 1895 Janakkala – 19. maaliskuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti joka toimi jatkosodan aikana Sotilaspoikien komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Ruusuvuori · Katso lisää »

Armas Ylinen

Armas Johannes Ylinen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Armas Ylinen · Katso lisää »

Armas-Eino Martola

Ilmari Armas-Eino Martola (12. toukokuuta 1896 Raahe – 5. helmikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 130.

Uusi!!: Talvisota ja Armas-Eino Martola · Katso lisää »

Armeija (sotilasyksikkö)

Armeija on sotatoimiyhtymä, joka koostuu esikunnasta ja yleensä armeijakunnista, jotka on edelleen jaettu divisiooniin tai prikaateihin.

Uusi!!: Talvisota ja Armeija (sotilasyksikkö) · Katso lisää »

Armi Kuusela

Armi Helena Kuusela-Williams (o.s. Kuusela, ent. Kuusela-Hilario; s. 20. elokuuta 1934 Muhos) on ensimmäinen Miss Universum -kilpailun voittanut suomalainen.

Uusi!!: Talvisota ja Armi Kuusela · Katso lisää »

Armi Metsäpelto

Armi Hillevi Metsäpelto (14. heinäkuuta 1932 Helsinki – 30. marraskuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen lapsi, joka kuoli Helsingin pommituksessa talvisodan ensimmäisenä päivänä.

Uusi!!: Talvisota ja Armi Metsäpelto · Katso lisää »

Armo Vuotila

Armo Immanuel Vuotila (31. lokakuuta 1905 Aleksandrovsk, Venäjä – 22. tammikuuta 1951 Ranua) oli suomalainen kirjailija joka oli mukana vapaa-ajattelijoiden toiminnassa 1930-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Armo Vuotila · Katso lisää »

Arndt Pekurinen

Arndt Juho Pekurinen (29. elokuuta 1905 Juva – 5. marraskuuta 1941 Kalevalan piiri, Neuvostoliitto) oli suomalainen aseistakieltäytyjä ja pasifisti.

Uusi!!: Talvisota ja Arndt Pekurinen · Katso lisää »

Arne Andersson (liikenneneuvos)

Arne Valdemar Andersson (14. maaliskuuta 1906 Helsingin maalaiskunta – 26. lokakuuta 1973 Lohja) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvon.

Uusi!!: Talvisota ja Arne Andersson (liikenneneuvos) · Katso lisää »

Arne Beurling

Rintakuva Arne Beurlingista Arne Carl-August Beurling (3. helmikuuta 1905 Göteborg – 20. marraskuuta 1986) oli ruotsalainen matemaatikko.

Uusi!!: Talvisota ja Arne Beurling · Katso lisää »

Arne Halonen

Arne (Aarne) Elias Kyllikki Halonen (9. marraskuuta 1898 Helsinki – 14. huhtikuuta 1986 Forssa) oli amerikansuomalainen toimittaja ja yliopisto-opettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Arne Halonen · Katso lisää »

Arne Ilander

Arne Alver Bruno Ilander (28. tammikuuta 1888 Inkoo – 21. joulukuuta 1967) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Arne Ilander · Katso lisää »

Arne Somersalo

Aarne (Arne) Sakari Somersalo (vuoteen 1906 Sommer; 6. maaliskuuta 1891 Tampere – 17. elokuuta 1941 Kiestinki, Neuvostoliitto) oli suomalainen sotilas, toimittaja, oikeistoradikaali poliitikko ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Arne Somersalo · Katso lisää »

Arno Almqvist

Arno Axel Almqvist (23. syyskuuta 1881 Pori – 5. maaliskuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen upseeri ja urheilija, joka osallistui vuoden 1912 kesäolympialaisten viisiotteluun.

Uusi!!: Talvisota ja Arno Almqvist · Katso lisää »

Arno Tuurna

Otto Arno Tuurna (vuoteen 1935 Thuneberg; 12. elokuuta 1894 Lohja Runeberg.org. – 10. toukokuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja suomalaisen Viipurin ensimmäinen ja ainut kaupunginjohtaja vuosina 1928–1948 (käytännössä vuoteen 1944) sekä Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1939–1958.

Uusi!!: Talvisota ja Arno Tuurna · Katso lisää »

Arnold Majewski

Karl Arnold Woldemar Majewski (29. marraskuuta 1892, Tallinna – 10. lokakuuta 1942, Rukajärvi) oli suomalainen everstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Arnold Majewski · Katso lisää »

Arnold Tilgmann

Arnold Gotthard Tilgmann (12. syyskuuta 1902 Küssnacht, Sveitsi – 18. tammikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja, kuvittaja, sekä liikemies ja mainos- ja pilapiirtäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Arnold Tilgmann · Katso lisää »

Arrajoen kartano

Arrajoen kartanon päärakennus ennen vuoden 1948 paloa. Arrajoen kartano (kutsuttu myös Jokelan kartanoksi) on Nastolassa Arrajoen kylässä sijainnut kartano josta nykyisin on jäljellä lähinnä kartanopuisto.

Uusi!!: Talvisota ja Arrajoen kartano · Katso lisää »

Arthur Cotter

Arthur Cotter (s. 21. lokakuuta 1879 Glasgow, Skotlanti – 23. toukokuuta 1961 Donnybrook, Dublin, Irlanti) oli skotlantilainen Suomessa 1900-luvun alussa toiminut kirjeenvaihtaja, opettaja, pappi ja tiedustelija.

Uusi!!: Talvisota ja Arthur Cotter · Katso lisää »

Arthur Nordenswan

Arthur Georg Nordenswan (27. tammikuuta 1883 Tukholma – 29. joulukuuta 1970 Tukholma) oli ruotsalainen upseeri ja nuoruudessaan kilpa-ampuja.

Uusi!!: Talvisota ja Arthur Nordenswan · Katso lisää »

Arthur Rönnqvist

Arthur (Artturi) Bernhard Rönnqvist (22. tammikuuta 1897 Viipuri – 15. syyskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen puoluetoimitsija, joka vaikutti kielletyn SKP:n organisaattorina 1920–1940-luvuilla.

Uusi!!: Talvisota ja Arthur Rönnqvist · Katso lisää »

Arto Heikki Virkkunen

Arto Heikki Virkkunen (24. syyskuuta 1911 Helsinki - 15. heinäkuuta 1980) osallistui päämajan operatiivisella osastolla majurina palvellessaan miehityk­sen varalle suoritettuun aseiden kätkemiseen vuosina 1944-45.

Uusi!!: Talvisota ja Arto Heikki Virkkunen · Katso lisää »

Arto Paasilinna

Arto Tapio Paasilinna (20. huhtikuuta 1942 Kittilä – 15. lokakuuta 2018 Espoo) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Arto Paasilinna · Katso lisää »

Artturi Laitinen

Artturi Antti Laitinen (20. huhtikuuta 1882 Utajärvi – 5. tammikuuta 1959 Oulu) oli suomalainen kansakoulunopettaja, talousneuvos ja Maalaisliiton kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Artturi Laitinen · Katso lisää »

Artturi Paimela

Artturi Paimela (vuoteen 1906 Pelander, 4. maaliskuuta 1896 - 20. helmikuuta 1941) oli suomalainen kansakoulunopettaja, joka tunnetaan osallisuudestaan sisällissodan aikaiseen Harmoisten sairashuoneen joukkomurhaan.

Uusi!!: Talvisota ja Artturi Paimela · Katso lisää »

Arvi Kalsta

Arvi Kalsta (vuoteen 1927 Arvid Daniel Grönberg; 14. lokakuuta 1890 Joensuu – 25. toukokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen jääkärikapteeni, kansallissosialistisen pienpuolueen Suomen Kansan Järjestön perustaja ja liikemies.

Uusi!!: Talvisota ja Arvi Kalsta · Katso lisää »

Arvi Kilpinen

Johan Arvid (Arvi) Kilpinen (27. huhtikuuta 1905 Espoo – 9. helmikuuta 1973 Toijala) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Arvi Kilpinen · Katso lisää »

Arvi Ojaniemi

Arvid Johannes (Arvi) Ojaniemi (7. tai 9. joulukuuta 1905 Ylistaro – 11. helmikuuta 1940 Kuhmo) oli suomalainen opettaja ja kirjailija, joka valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1930.

Uusi!!: Talvisota ja Arvi Ojaniemi · Katso lisää »

Arvi Tikkala

Arvi Tikkala. Arvid Richard ”Arvi” Tikkala (18. lokakuuta 1906 Helsinki – 3. maaliskuuta 1940 Kollaa) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Arvi Tikkala · Katso lisää »

Arvi Wartiovaara

Arvi Kustaa Aleksanteri Wartiovaara, vuoteen 1906 Weckman (11. syyskuuta 1880 Anjala (Viitattu 5.1.2019) – 4. huhtikuuta 1952 Helsinki (Viitattu 5.1.2019)) oli silmälääkäri ja useiden laulukuorojen johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Arvi Wartiovaara · Katso lisää »

Arvid Janhunen

Arvid Mikael Janhunen (8. toukokuuta 1900 Porvoon mlk – 26. marraskuuta 1941 Karhumäki) oli ainoa punaisten puolella Suomen sisällissodan taistellut, jolle myönnettiin Mannerheim-risti.

Uusi!!: Talvisota ja Arvid Janhunen · Katso lisää »

Arvid von Martens

Arvid Hugo Julius von Martens (22. helmikuuta 1903 Helsinki – 28. kesäkuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen katulähetystyön uranuurtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Arvid von Martens · Katso lisää »

Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla

Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla on eversti ja filosofian maisteri Erkki Nordbergin tutkimus, jonka on julkaissut Art House vuonna 2003.

Uusi!!: Talvisota ja Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla · Katso lisää »

Arvo A. Juvonen

Arvo Antero Juvonen (4. huhtikuuta 1916 Terijoki – 29. marraskuuta 2004 Lake Oswego, Oregon, Yhdysvallat) oli suomalainen kaukopartiomies, joka toimi 1950-luvulla tiedustelijana Yhdysvaltain palveluksessa, kun norjalaiset ja amerikkalaiset värväsivät entisiä suomalaisia kaukopartiomiehiä Neuvostoliittoon tehtäviin tiedusteluretkiin (Operaatio Uppsala).

Uusi!!: Talvisota ja Arvo A. Juvonen · Katso lisää »

Arvo Alanne

Arvo Eemil August Alanne (30. elokuuta 1904 Oulu – 14. syyskuuta 1993) oli suomalainen lehtimies, pakinoitsija ja Yleisradion pitkäaikainen Pohjois-Suomen toimittaja, lempinimeltään ”Ala”.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Alanne · Katso lisää »

Arvo Emil Greis

Arvo Emil Greis (18. tammikuuta 1891 Hausjärvi – 12. maaliskuuta 1965 Helsinki) oli Aravan tarkastaja, joka on saanut Väinö Valorinnan ohella Suomessa ylitarkastajan arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Emil Greis · Katso lisää »

Arvo Jansson

Arvo Bernhard Jansson Arvo Bernhard Jansson myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Jansson · Katso lisää »

Arvo Korsimo

Arvo Ilmari Korsimo (sukunimi vuoteen 1934 saakka Korsman; 7. maaliskuuta 1901 Sauvo – 22. lokakuuta 1969 Lieto) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Maalaisliiton puoluesihteerinä vuosina 1950–1960.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Korsimo · Katso lisää »

Arvo Kytölä

Arvo Johannes Kytölä (vuoteen 1929 Mäkinen) oli hämäläinen museo- ja kotiseutualan vaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Kytölä · Katso lisää »

Arvo Turtiainen

Arvo Albin Turtiainen oli suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Turtiainen · Katso lisää »

Arvo Ukkola

Arvo Olavi Ukkola oli suomalainen muusikko.

Uusi!!: Talvisota ja Arvo Ukkola · Katso lisää »

Aseistakieltäytyminen Suomessa

Aseistakieltäytyminen Suomessa tarkoittaa siviilipalveluksen suorittamista asevelvollisuusaikana, totaalikieltäytymistä, reservinkieltäytymistä tai osittaiskieltäytymistä eli totaalikieltäytyjäksi ryhtymistä kesken varusmiespalveluksen.

Uusi!!: Talvisota ja Aseistakieltäytyminen Suomessa · Katso lisää »

Asekulttuuri

Asekulttuuri on aseiden käyttöön liittyviä tapoja, käytäntöjä, harjoituksia, kilpailuja ja saavutuksia.

Uusi!!: Talvisota ja Asekulttuuri · Katso lisää »

Asevelisosialistit

Asevelisosialistit olivat vaikutusvaltainen ryhmä suomalaisia oikeistososiaalidemokraatteja, jotka olivat sotavuosina toimineet Suomen Aseveljien Liitossa (SAL).

Uusi!!: Talvisota ja Asevelisosialistit · Katso lisää »

Ashtonin perhe

Ashtonin perhe (A Family At War) on brittiläinen television draamasarja, joka ensiesitettiin ITV-kanavalla vuodesta 1970 vuoteen 1972.

Uusi!!: Talvisota ja Ashtonin perhe · Katso lisää »

Askolan kunnanvaltuusto

Askolan kunnanvaltuusto on Askolan kunnan korkein päättävä elin.

Uusi!!: Talvisota ja Askolan kunnanvaltuusto · Katso lisää »

Asser Aromaa

Asser August Aromaa (28. joulukuuta 1911 Forssa – 4. huhtikuuta 1989 Lohja) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Asser Aromaa · Katso lisää »

Astrid Reponen-Juvas

Astrid Milda Reponen-Juvas (3. heinäkuuta 1905 Urjala – 12. maaliskuuta 1940 Helsinki) oli suomalaisen kansanperinteen ja suomen murteiden tallentaja ja tutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Astrid Reponen-Juvas · Katso lisää »

Asutustoiminta Suomessa

Torppareita ojankaivussa. Asutustoiminta oli keskeistä yhteiskuntapoliittista toimintaa Suomen itsenäisyyden alkuajoista 1950-luvulle saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Asutustoiminta Suomessa · Katso lisää »

Atilla the Hun

Atilla the Hun (oik. Raymond Quevedo, 24. maaliskuuta 1892 Port of Spain – 22. helmikuuta 1962 Trinidad. Best of Trinidad. Viitattu 11.11.2013.) oli trinidadtobagolainen calypsomuusikko ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Atilla the Hun · Katso lisää »

Atos Wirtanen

Atos Kasimir Wirtanen (27. tammikuuta 1906 Saltvik – 10. maaliskuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja poliitikko, joka toimi SDP:n ja SKDL:n kansanedustajana vuosina 1936–1954.

Uusi!!: Talvisota ja Atos Wirtanen · Katso lisää »

Atte Kalajoki

Atte Bernhard Carolus Kalajoki (24. heinäkuuta 1914 Oulu – 16. syyskuuta 2004 Oulu), vuoteen 1934 asti Calamnius, oli oululainen yliopiston apulaissihteeri, opettaja, journalisti, kirjailija, kotiseutumies ja kamarineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Atte Kalajoki · Katso lisää »

August Hietaro

August Aleksanteri Hietaro, sukunimi aik.

Uusi!!: Talvisota ja August Hietaro · Katso lisää »

August Kuistio

Kuistio toisena oikealla. Kuva on toukokuulta 1940. pienoiskuva Aloys Josef August Immanuel Kuistio (aik. Qvist) (11. huhtikuuta 1895 Viipuri – 1963) oli suomalainen eversti ja rykmentin- ja prikaatinkomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja August Kuistio · Katso lisää »

August Soininen (jääkäri)

pienoiskuva August Vilhelm Soininen oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja August Soininen (jääkäri) · Katso lisää »

August Takala

August (Akseli) Esaias Takala (23. toukokuuta 1897 Kuortane – 18. maaliskuuta 1951 Elimäki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja yleisurheilija.

Uusi!!: Talvisota ja August Takala · Katso lisää »

August Wesley

August Anselm Wesley (synt. Wesslin, 3. elokuuta 1887 Tampere - mahd. 1942 Leningrad) oli suomalainen sanomalehtimies ja puoluetoimitsija, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punakaartin yleisesikuntapäällikkönä.

Uusi!!: Talvisota ja August Wesley · Katso lisää »

Aukusti Tuhka

Aukusti Tuhka (vuoteen 1920 August Tuhkanen; 15. syyskuuta 1895 Viipuri – 26. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli taidegraafikko, joka teki etenkin litografioita ja puupiirroksia.

Uusi!!: Talvisota ja Aukusti Tuhka · Katso lisää »

Aulanko

Aulangon sijainti Hämeenlinnassa. Muun muassa Eino Leinoa inspiroinut Onnen Temppeli Aulangon puistometsässä. Aulanko on Hämeenlinnan 14.

Uusi!!: Talvisota ja Aulanko · Katso lisää »

Aulis Ensio Soininen

Aulis Ensio Soininen (25. heinäkuuta 1911 Iisalmi – 9. tammikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja ja Taljan tiedotussihteeri.

Uusi!!: Talvisota ja Aulis Ensio Soininen · Katso lisää »

Aulis Lehtikangas

Aapo Aulis Lehtikangas (16. marraskuuta 1917 Ruotsinpyhtää – 26. joulukuuta 1998 Hamina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 173.

Uusi!!: Talvisota ja Aulis Lehtikangas · Katso lisää »

Aulis Louko

Aulis Matias Louko (26. elokuuta 1936 Orismala, Isokyrö – 24. helmikuuta 1977 Palosaari, Vaasa) oli suomalainen Vaasassa asunut itseoppinut taidemaalari ja kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Aulis Louko · Katso lisää »

Aulis Sutinen

Aulis Eemil Sutinen (17. joulukuuta 1905 Juuka – 6. marraskuuta 2001 Joensuu) oli suomalainen maanviljelijä, opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Aulis Sutinen · Katso lisää »

Aune Leppänen

Aune Leppänen on fiktiivinen hahmo Väinö Linnan trilogiassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Talvisota ja Aune Leppänen · Katso lisää »

Aune Somersalmi

Aune Somersalmi vuonna 1943 Aune Franziska Somersalmi (oik. Salmio, alk. Sundell, ent. Karivirta, 19. tammikuuta 1902 – 26. elokuuta 1984 Helsinki) Billion Graves -palvelussa Viitattu 25.8.2016.

Uusi!!: Talvisota ja Aune Somersalmi · Katso lisää »

Auno Kerola

Auno Armas Kerola (22. marraskuuta 1907 Rovaniemen maalaiskunta – 26. tammikuuta 1984 Rovaniemi) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Auno Kerola · Katso lisää »

Aunuksen Puuliike

Aunuksen Puuliike Osakeyhtiö oli Laatokan-Karjalassa Suojärven alueella sahaustoimintaa harjoittanut metsäteollisuusyhtiö joka perustettiin 1917.

Uusi!!: Talvisota ja Aunuksen Puuliike · Katso lisää »

Aunuksen rata

Aunuksen rata on rautatie Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Aunuksen rata · Katso lisää »

Aunuksenkannas

Aunuksenkannas on Fennoskandian niemimaan kaakkoisosassa sijaitseva Äänisen ja Laatokan suurjärvien välinen maa-alue, kannas.

Uusi!!: Talvisota ja Aunuksenkannas · Katso lisää »

Autoilun historia Suomessa

Benz Velo Comfortable Autoilun historia Suomessa alkaa 1800-luvun loppupuolelta, jolloin maahan saapuivat ensimmäiset varakkaat venäläismatkailijat ja toisaalta ruotsalainen teollisuus alkoi kuljettaa tavaraa Suomen läpi Venäjälle.

Uusi!!: Talvisota ja Autoilun historia Suomessa · Katso lisää »

Autovarikko

Autovarikko oli Suomen puolustusvoimien yksikkö, jonka tehtävänä oli hankkia, varastoida ja toimittaa moottoriajoneuvoja ja moottoriajoneuvoalan materiaalia.

Uusi!!: Talvisota ja Autovarikko · Katso lisää »

Auvo Maunula

Maunulan jatkosodassa komentaman LeLv 12:n kalusto, Fokker D.XXI -hävittäjä. Morane-Saulnier M.S.406, konetyyppi jolla lentäessään Maunula sai surmansa. Mannerheim onnittelee Mannerheim-ristin ritari Auvo Maunulaa Mikkelin päämajan edessä 15.9.1942 Auvo Herman Toivo Maunula (7. kesäkuuta 1907 Alavieska – 17. toukokuuta 1944 Hirvas) oli suomalainen lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Auvo Maunula · Katso lisää »

Auvo Säntti

Auvo Armo Säntti (25. joulukuuta 1906 KiskoAario 1966: 11. – 21. syyskuuta 1992 Turku) oli suomalainen maantieteilijä, joka toimi Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professorina vuosina 1954–1972 ja rehtorina vuosina 1956–1959 ja 1962–1968.

Uusi!!: Talvisota ja Auvo Säntti · Katso lisää »

Avangard-stadion (Viipuri)

Avangard-stadion (ent. Viipurin keskusurheilukenttä) on Viipurissa sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka otettiin käyttöön vuonna 1933.

Uusi!!: Talvisota ja Avangard-stadion (Viipuri) · Katso lisää »

Avoveteen

Avoveteen on Urho Karhumäen romaani vuodelta 1936.

Uusi!!: Talvisota ja Avoveteen · Katso lisää »

AVS-36

AVS-36 AVS-36 (Avtomatitseskaja Vintovka Simonova obraztsa 1936 goda, Suomen armeijan nimike sotasaaliskivääreille ”7,62 aut. kiv/36”) on Sergei Simonovin 1930-luvulla Neuvostoliitossa suunnittelema kerta- ja sarjatulta ampuva automaattikivääri, joka oli käytössä toisessa maailmansodassa ja erityisesti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja AVS-36 · Katso lisää »

Avtomat Fjodorova

Avtomat Fjodorova Avtomat Fjodorova on Vladimir Fjodorovin Venäjällä vuosien 1913–1916 välillä kehittämä 6,5 × 55 mm Fedorov-kaliiperinen (käytännössä alkuperäistä patruunaa hiukan kevyemmin ladattu 6,5 × 50 mm Arisaka) lyhytrekyylitoiminen automaattikivääri.

Uusi!!: Talvisota ja Avtomat Fjodorova · Katso lisää »

Axel Rappe

Axel Oscar Rappe (22. kesäkuuta 1884 Tukholma – 31. lokakuuta 1945 Karlstad)Arvid Cronenberg: Svenskt Biografiskt Lexikon (1995–1997).

Uusi!!: Talvisota ja Axel Rappe · Katso lisää »

Axel Ringström

Axel Eugen Ringström (11. helmikuuta 1858 Loviisa – 27. elokuuta 1945 Loviisa) oli suomalainen selvänäkijä, tietäjä, parantaja ja loviisalainen raatimies.

Uusi!!: Talvisota ja Axel Ringström · Katso lisää »

Ayn Rand

Ayn Rand (virallisesti Alice O’Connor, alk. Alisa Zinovjevna Rosenbaum; 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1905 Pietari, Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 6. maaliskuuta 1982 New York City, New York, Yhdysvallat) oli amerikanvenäläinen kirjailija ja filosofi, jonka perustama oppisuunta objektivismi korostaa objektiivisen todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalistisen politiikan merkitystä.

Uusi!!: Talvisota ja Ayn Rand · Katso lisää »

Štš-311

Štš-311 Kumža oli Neuvostoliiton laivaston Štšuka-luokan sukellusvene.

Uusi!!: Talvisota ja Štš-311 · Katso lisää »

Štš-322

Štš-322 oli Neuvostoliiton laivaston Štšuka-luokan sukellusvene.

Uusi!!: Talvisota ja Štš-322 · Katso lisää »

Štš-323

Štš-323 oli Neuvostoliiton laivaston Štšuka-luokan sukellusvene.

Uusi!!: Talvisota ja Štš-323 · Katso lisää »

Štš-324

Štš-324 oli Neuvostoliiton Itämeren laivaston dieselkäyttöinen Štšuka-luokan sukellusvene.

Uusi!!: Talvisota ja Štš-324 · Katso lisää »

Äänislinnan Tiedustelijainkoulu

Äänislinnan Tiedustelijainkoulu oli suomalainen jatkosodan joukko-osasto, jonka tehtävänä oli kouluttaa ja lähettää sotavangeista värvättyjä tiedustelijoita Neuvostoliiton alueelle.

Uusi!!: Talvisota ja Äänislinnan Tiedustelijainkoulu · Katso lisää »

Äärioikeisto Suomessa

Äärioikeisto Suomessa on ollut vahvimmillaan 1920–1940-luvuilla, järjestöinä muun muassa Akateeminen Karjala-Seura, Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike ja Vientirauha-järjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Äärioikeisto Suomessa · Katso lisää »

Ägläjärven kirkko

Ägläjärven Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko oli ortodoksinen kirkko Ägläjärven kylässä Korpiselän itäosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Ägläjärven kirkko · Katso lisää »

Ägläjärvi (kylä)

Ägläjärven kirkko. Ägläjärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Ägläjärvi (kylä) · Katso lisää »

Ähtäri

Ähtäri, aik.

Uusi!!: Talvisota ja Ähtäri · Katso lisää »

Ähtärin historia

Ähtäri on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Ähtärin historia · Katso lisää »

Ähtärin kirkko

Ähtärin kirkko on vuosina 1935–1937 rakennettu, arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tiilinen, rapattu päätytornillinen pitkäkirkko Ähtärissä.

Uusi!!: Talvisota ja Ähtärin kirkko · Katso lisää »

Äideistä parhain (elokuva)

Äideistä parhain on Suomen vuoden 2006 Oscar-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa 30.

Uusi!!: Talvisota ja Äideistä parhain (elokuva) · Katso lisää »

Ässärykmentin muistomerkki

Ässärykmentin muistomerkki Ässärykmentin muistomerkki on talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden Jalkaväkirykmentti 11:n sotilaiden muistolle omistettu muistomerkki Helsingin Torkkelinmäessä.

Uusi!!: Talvisota ja Ässärykmentin muistomerkki · Katso lisää »

Ässärykmentti

Ässärykmentti eli Sörkan rykmentti oli talvi- ja jatkosodassa helsinkiläisistä Sörnäisten ja Kallion kaupunginosien reserviläisistä koottu joukko-osasto.

Uusi!!: Talvisota ja Ässärykmentti · Katso lisää »

Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta

Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Talvisota ja Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Äyräpään kirkko

Äyräpään kirkko oli luterilainen kirkko, joka sijaitsi entisen Äyräpään kunnan itäosassa Pölläkkälässä Vuoksen rannalla Lammasniemessä luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Äyräpään kirkko · Katso lisää »

Åke Heiniö

Åke Alfons Heiniö (21. helmikuuta 1919 Helsinki – 22. huhtikuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen juristi, virkamies ja järjestöjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Åke Heiniö · Katso lisää »

Ålands Hemvärn

Ålands Hemvärn oli Ahvenanmaalla toiminut suojeluskuntaa vastaava kodinturvajoukko, joka perustettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Talvisota ja Ålands Hemvärn · Katso lisää »

Édouard Daladier

Édouard Daladier (18. kesäkuuta 1884 – 10. lokakuuta 1970) oli ranskalainen poliitikko, joka tunnetaan erityisesti siitä, että hän toimi maan pääministerinä toisen maailmansodan syttyessä.

Uusi!!: Talvisota ja Édouard Daladier · Katso lisää »

BA-10

BA-10 (eli Broneavtomobil 10) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja BA-10 · Katso lisää »

BA-20

BA-20 (eli Broneavtomobil 20) oli Neuvostoliitossa vuosina 1936–1942 valmistettu kevyt panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja BA-20 · Katso lisää »

BA-27

BA-27 (eli Broneavtomobil 27) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja BA-27 · Katso lisää »

BA-3

BA-3 (eli Broneavtomobil 3) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja BA-3 · Katso lisää »

BA-6

BA-6 (eli Broneavtomobil 6) oli Neuvostoliitossa valmistettu panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja BA-6 · Katso lisää »

Backaksen kartano

Backaksen kartanoalueen talousrakennuksia: vasemmalla sikalan itäpäätyä, keskellä navettaa ja oikealla puimalaa. Backaksen kartano (ruots. Backas gård) on Vantaan kaupungin Pakkalan kaupunginosassa sijaitseva kartano.

Uusi!!: Talvisota ja Backaksen kartano · Katso lisää »

Bang & Bonsomer

Bang & Bonsomer Group Ab (ennen vuotta 1993 erilliset Bang & Co Oy ja Bonsomer Ky) on suomalainen yritysryhmä, joka toimittaa raaka-aineita ja lisäaineita eri teollisuusalojen tarpeisiin.

Uusi!!: Talvisota ja Bang & Bonsomer · Katso lisää »

Barbro Alving

Barbro Alving (nimimerkiltään Bang; 12. tammikuuta 1909 Uppsala – 22. tammikuuta 1987 Tukholma) oli ruotsalainen toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Barbro Alving · Katso lisää »

Börje Backström

Rolf Börje Backström (20. heinäkuuta 1908 Helsinki – 20. helmikuuta 1999) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Börje Backström · Katso lisää »

Börje Brotell

Börje Bror Brotell (3. helmikuuta 1922 Turku – 6. joulukuuta 2009 Turku) oli suomalainen Waffen SS-sotilas ja jatkosodan panssariässä.

Uusi!!: Talvisota ja Börje Brotell · Katso lisää »

Börje Söderström

Börje Lennartson Söderström (13. huhtikuuta 1896 Helsinki – 4. lokakuuta 1977) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Börje Söderström · Katso lisää »

Bengt Ljungquist

Bengt Helge Ljungquist (20. syyskuuta 1912 Uumaja – 15. heinäkuuta 1979 Förslöv) oli ruotsalainen miekkailun olympiamitalisti, kouluratsastaja ja ratsastusvalmentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Bengt Ljungquist · Katso lisää »

Bengtskärin majakka

Bengtskärin majakka sijaitsee Turun saaristossa Saaristomerellä noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.

Uusi!!: Talvisota ja Bengtskärin majakka · Katso lisää »

Bengtskärin taistelu

Bengtskärin taistelu käytiin jatkosodassa Bengtskärin kallioluodolla Suomenlahdella.

Uusi!!: Talvisota ja Bengtskärin taistelu · Katso lisää »

Benjamin Rubinstein

Benjamin Björn (”Beni”) Rubinstein (12. huhtikuuta 1905 Helsinki – 12. heinäkuuta 1989 New York, New York, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen lääkäri ja psykoanalyytikko.

Uusi!!: Talvisota ja Benjamin Rubinstein · Katso lisää »

Berdan

Berdan-kiväärin, kansanomaisesti "Pertaanin", yleisin malli oli vuoden 1870 ns.

Uusi!!: Talvisota ja Berdan · Katso lisää »

Berit Paatsi

Berit Linnea Paatsi, ent.

Uusi!!: Talvisota ja Berit Paatsi · Katso lisää »

Berndt Dyhr

150px Berndt Ragnar Dyhr (28. elokuuta 1893 Pyhäjärvi – 11. syyskuuta 1955) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja osuuskaupanhoitaja.

Uusi!!: Talvisota ja Berndt Dyhr · Katso lisää »

Bernt Balchen

Bernt Balchen (23. lokakuuta 1899 Tveit (nyk. Kristiansand), Norja – 17. lokakuuta 1973 Mount Kisko, New York, Yhdysvallat) oli syntyjään norjalainen, myöhemmin amerikannorjalainen lentäjä ja tutkimusmatkailija.

Uusi!!: Talvisota ja Bernt Balchen · Katso lisää »

Bertel Fallenius

Bertel Ragnar Fallenius (20. elokuuta 1893 Helsinki – 7. lokakuuta 1962) oli suomalainen jääkärimajuri ja liikemies.

Uusi!!: Talvisota ja Bertel Fallenius · Katso lisää »

Bertel Gardberg

Bertel Richard Gardberg (24. elokuuta 1916 Tammisaari – 23. maaliskuuta 2007 Karjaa) oli suomalainen hopeaseppä, muotoilija ja akateemikko.

Uusi!!: Talvisota ja Bertel Gardberg · Katso lisää »

Bertel Storskrubb

Alf Bertel "Bebbe" Storskrubb (s. 24. huhtikuuta 1917 Pietarsaari – 21. huhtikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija.

Uusi!!: Talvisota ja Bertel Storskrubb · Katso lisää »

Bertel Strömmer

Bertel Strömmer. Bertel Evert Strömmer (11. heinäkuuta 1890 Ikaalinen – 18. huhtikuuta 1962 Tampere) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Bertel Strömmer · Katso lisää »

Bertil Nordlund

Bertil Valter Nordlund (1. toukokuuta 1907 Helsinki – 4. tammikuuta 1973 TukholmaKuolleita. Helsingin Sanomat, 11.1.1973, s. 11.) oli suomalainen juristi, upseeri ja matkailun edistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Bertil Nordlund · Katso lisää »

Bertil Tallberg

Bertil Tallberg (17. syyskuuta 1883 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 20. huhtikuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos, liikkeenjohtaja, kilpapurjehtija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Bertil Tallberg · Katso lisää »

Betanian kirkko

Betanian kirkko oli Turussa sijainnut Alexander Nyströmin suunnittelma jugend-tyylinen kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Betanian kirkko · Katso lisää »

Betel-kirkko (Viipuri)

Betel-kirkko oli Viipurin kaupungissa sijainnut metodistikirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Betel-kirkko (Viipuri) · Katso lisää »

Birger Åkerman

Birger Alarik Åkerman (21. syyskuuta 1870 – 8. toukokuuta 1945) oli suomalainen korkeimman oikeuden sotilasjäsen ja kenraaliluutnantti, joka osallistui aluejärjestelmän luomiseen vapaussodan jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Birger Åkerman · Katso lisää »

Birger Ek

Rolf Birger Ek (23. tammikuuta 1911 Kymi – 7. heinäkuuta 1990 Lahti) oli suomalainen lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Birger Ek · Katso lisää »

Birger Johansson

Max Birger Johansson (20. syyskuuta 1910 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 4. tammikuuta 1940 Marjapellonmäki, Johannes) oli suomalainen ratameloja.

Uusi!!: Talvisota ja Birger Johansson · Katso lisää »

Birger Palonkoski

Birger Johannes Palonkoski, entinen Brännfors (6. joulukuuta 1913 Kauhajoki – 21. joulukuuta 1998) oli rakennusmestari, joka sai ensimmäisenä Suomessa ylirakennusmestarin arvonimen, vuonna 1978.

Uusi!!: Talvisota ja Birger Palonkoski · Katso lisää »

Birger Sweins

Birger Wilhelm Sweins (12. lokakuuta 1893 Helsinki – 1975) oli suomalainen insinööri ja radiotoiminnan pioneeri Suomessa 1920-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Birger Sweins · Katso lisää »

Birger Wasenius

Birger Adolf Wasenius (7. joulukuuta 1911 Helsinki – 2. tammikuuta 1940 Salmi) oli suomalainen pikaluistelija, maailmanmestari ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Birger Wasenius · Katso lisää »

Björn Borg (uimari)

Björn Borg (14. marraskuuta 1919 – 13. huhtikuuta 2009) oli ruotsalainen uimari.

Uusi!!: Talvisota ja Björn Borg (uimari) · Katso lisää »

Björn Kontiopää

Björn Harald WIlhelm (Nalle) Kontiopää, sukunimi vuoteen 1938 Bergh (27. maaliskuuta 1916 Pudasjärvi – 6. maaliskuuta 1997 Playa del Ingles, Kanariansaaret) oli suomalainen yleisesikuntaeversti ja toiminnanjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Björn Kontiopää · Katso lisää »

Björn-Olof Alholm

Björn-Olof Alholm (25. huhtikuuta 1925 Mikkeli – 17. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen suurlähettiläs, joka teki 40-vuotisen uran ulkoasiainhallinnossa ja kuului Kekkosen kauden toisinajattelijoihin.

Uusi!!: Talvisota ja Björn-Olof Alholm · Katso lisää »

BL 8 inch Howitzer Mk 7

Sotamuseossa BL 8 inch Howitzer Mk 7 eli 203 H 17 on heinäkuusta 1916 alkaen valmistettu järeä kahdeksantuumainen haupitsi, joita ostettiin Suomeen Yhdysvalloista talvisodan aikana 32 kappaletta.

Uusi!!: Talvisota ja BL 8 inch Howitzer Mk 7 · Katso lisää »

Blackburn Ripon

Blackburn Ripon IIF, RI-140 Blackburn Ripon oli englantilaisen Blackburn Aircraftin suunnittelema kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotukialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone.

Uusi!!: Talvisota ja Blackburn Ripon · Katso lisää »

Blitzkrieg (videopeli)

Blitzkrieg on saksalaisen CDV:n ja venäläisen 1C Companyn kehittämä toiseen maailmansotaan perustuva reaaliaikainen strategiapeli.

Uusi!!: Talvisota ja Blitzkrieg (videopeli) · Katso lisää »

BMH Technology

BMH Technology on Raumalla toimiva yritys, joka kehittää nykyisin ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja.

Uusi!!: Talvisota ja BMH Technology · Katso lisää »

Bo Klenberg

Bo Gotthelm Klenberg (10. lokakuuta 1924 Mikkeli – 31. tammikuuta 2011) oli Suomen merivoimien upseeri ja kontra-amiraali.

Uusi!!: Talvisota ja Bo Klenberg · Katso lisää »

Bofors 37mm

Parolan panssarimuseossa. Bofors 37mm (Suomen puolustusvoimissa 37 PstK/36 Bofors) on ruotsalainen panssarintorjuntatykki, lempinimeltään piiska.

Uusi!!: Talvisota ja Bofors 37mm · Katso lisää »

Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna

Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna on ruotsalaisen Bofors-tehtaan kehittämä ilmahyökkäysten torjuntaan suunniteltu sarjatuliase, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 1928.

Uusi!!: Talvisota ja Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna · Katso lisää »

Bolax

Bolax on pieni saari Kemiönsaaren kunnan Hiittisten saaristossa, missä se lähisaarineen lähisaaret muodostavat Hiittisten itäisimmän maarekisterikylän.

Uusi!!: Talvisota ja Bolax · Katso lisää »

Bom

Bom on harvinainen sukunimi, jota esiintyy Suomessa ja muualla maailmassa.

Uusi!!: Talvisota ja Bom · Katso lisää »

Boris Šapošnikov

Boris Šapošnikov Boris Mihailovitš Šapošnikov (8. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1882 Zlatoust - 26. maaliskuuta 1945 Moskova) oli Neuvostoliiton marsalkka.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Šapošnikov · Katso lisää »

Boris Štšerbina

Boris Jevdokimovitš Štšerbina (5. lokakuuta 1919 – 22. elokuuta 1990) oli neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton varapääministerinä 1984–1989.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Štšerbina · Katso lisää »

Boris Bažanov

Boris Georgijevitš Bažanov (1900 Mogiljov, Podolian kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1982 Pariisi, Ranska) Hrono.ru.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Bažanov · Katso lisää »

Boris Novitsky

Boris Novitsky (15. kesäkuuta 1904 Pietari – 28. lokakuuta 1986 Helsinki) oli venäläinen rehtori, Venäjän kulttuuridemokraattisen liiton (VKDL) puheenjohtaja sekä venäjän kielen ja kulttuurin kehittäjä Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Novitsky · Katso lisää »

Boris Popper

Boris V. Popper (19. joulukuuta 1904 Pietari – 19. helmikuuta 2000 HelsinkiVeronica Shenshin: Sotavanki pelastui Siperiasta. Helsingin Sanomat 22.3.2000. Viitattu 5.12.2020) oli suomenvenäläinen Suomessa asunut emigrantti, joka oli yksi Leinon vangeista.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Popper · Katso lisää »

Boris Sirpo

Boris Osipovitš Sirpo (aik. Sirob, alk. Wolfson; 3. huhtikuuta 1893 Vladikavkaz, Venäjä − 25. tammikuuta 1967 Portland, Oregon, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen suomalainen viulisti, kapellimestari ja musiikkipedagogi.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Sirpo · Katso lisää »

Boys-panssarintorjuntakivääri

Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia talvisodassa. Boys-panssarintorjuntakivääri on brittivalmisteinen toisessa maailmansodassa käytetty panssarintorjuntakivääri.

Uusi!!: Talvisota ja Boys-panssarintorjuntakivääri · Katso lisää »

Breda M35

Italialaisvalmisteinen 20 mm:n ilmatorjuntatykki vuosimallia 1935. Cannone-Mitragliera da 20/65 modello 35 (Breda) tai Breda M35 on italialaisen Breda-asetehtaan vuodesta 1935 valmistama ilmatorjuntaan tarkoitettu sarjatulta ampuva 20 mm:n tykki.

Uusi!!: Talvisota ja Breda M35 · Katso lisää »

Brewster F2A

Brewster F2A Buffalo oli Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen moderni tukialushävittäjä 1930-luvun lopulla.

Uusi!!: Talvisota ja Brewster F2A · Katso lisää »

Bristol Bulldog

Bristol Bulldog oli brittiläisen Bristol Aeroplane Companyn valmistama yksimoottorinen kaksitasoinen hävittäjälentokone, joka palveli eri maiden ilmavoimissa 1920-luvun lopulta 1940-luvun puoliväliin.

Uusi!!: Talvisota ja Bristol Bulldog · Katso lisää »

Bror Kraemer

Bror August Kraemer (22. helmikuuta 1900 Turku – 20. tammikuuta 1990 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja tykistökomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Bror Kraemer · Katso lisää »

Bror Laurla

Bror Laurla (17. kesäkuuta 1914 – 23. maaliskuuta 1990) oli suomalainen talvisodan ja välirauhan ajan historiasta kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Bror Laurla · Katso lisää »

Bruno Nurmi

Bruno Bernhard Nurmi (2. toukokuuta 1891 Helsinki – 2. huhtikuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Bruno Nurmi · Katso lisää »

BT-sarja

BT-sarjan panssarivaunut (venäjäksi: Быстроходный танк, nopeakulkuinen tankki) olivat sarja Neuvostoliitossa 1930-luvulla suunniteltuja panssarivaunuja, joita valmistettiin vuosina 1932–1941.

Uusi!!: Talvisota ja BT-sarja · Katso lisää »

Budjonnovka

Budionovka (будёновка), "piippalakki", on omaperäinen hattu ja oleellinen osa kommunistien pukeutumista Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Budjonnovka · Katso lisää »

Cajanderin III hallitus

Cajanderin III hallitus oli Suomen tasavallan 22.

Uusi!!: Talvisota ja Cajanderin III hallitus · Katso lisää »

Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond

Artjärven Vuorenmäellä 2006 Canon de 155 C Mle 1915 St.

Uusi!!: Talvisota ja Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond · Katso lisää »

Canon de 155 C Mle 1917 Schneider

Canon de 155 C mle 1917 Schneider on ranskalainen Schneiderin suunnittelema raskas haupitsi, jota käytettiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Canon de 155 C Mle 1917 Schneider · Katso lisää »

Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho

Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho oli vuonna 1904 suunniteltu ranskalainen raskas haupitsi.

Uusi!!: Talvisota ja Canon de 155 court Mle 1904 Tir Rapide Rimailho · Katso lisää »

Canon de 155 L de Bange Mle 1877

Canon de 155 L de Bange Mle 1877 oli ranskalainen 155 mm:n raskas kenttätykki, mikä suunniteltiin 1874 Ranskan tykistökomitean päätöksen perusteella.

Uusi!!: Talvisota ja Canon de 155 L de Bange Mle 1877 · Katso lisää »

Carcano

6.5×52mm Carcano -patruuna Oswaldin kivääristä. Carcano-kiväärit ovat italialaisia pulttilukkokivääreitä.

Uusi!!: Talvisota ja Carcano · Katso lisää »

Carl Gustaf Björnberg

Carl Gustaf Fredrik Björnberg (24. kesäkuuta 1901 Helsinki – 8. joulukuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen juristi ja Myllykoski-yhtiön pitkäaikainen johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Gustaf Björnberg · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Carl Gustaf von Kraemer

Carl Gustaf Robert von Kraemer (7. kesäkuuta 1882 Kuopio – 23. joulukuuta 1977) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Gustaf von Kraemer · Katso lisää »

Carl Gustav von Rosen

Bengt Nordenskiöld ja Carl Gustaf von Rosen. Carl Gustav von Rosen (19. elokuuta 1909 Helgesta, Ruotsi – 13. heinäkuuta 1977 Gode, Ogaden, Etiopia) oli ruotsalainen kreivi ja seikkailija-lentäjä, joka lensi muun muassa avustus- ja sotilaallisissa tehtävissä.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Gustav von Rosen · Katso lisää »

Carl H. Salminen

Carl Henrik Salminen (4. kesäkuuta 1876 Hattula – 3. helmikuuta 1948 Helsinki) oli amerikansuomalainen liikemies ja kustantaja.

Uusi!!: Talvisota ja Carl H. Salminen · Katso lisää »

Carl Lindh

Carl Axel Alexander Lindh (4. syyskuuta 1882 Piikkiö – 11. helmikuuta 1970 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.2.1970, s. 11, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Lindh · Katso lisää »

Carl Pelo

Carl Johan Pelo (30. huhtikuuta 1895 Alaveteli – 4. joulukuuta 1958 Helsinki) oli Suomen puolustusvoimien kapteeni ja asesuunnittelija.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Pelo · Katso lisää »

Carl Rothe

Carl Alfred Wilhelm Rothe (1894 Viipuri – 12. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen juristi, upseeri ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Rothe · Katso lisää »

Carl von Haartman

Carl Magnus Gunnar Emil von Haartman (lempinimi "Goggi"; 6. heinäkuuta 1897 Helsinki – 27. elokuuta 1980 El Alamillo, Espanja) oli suomalainen everstiluutnantti, kirjailija sekä elokuvanäyttelijä, -käsikirjoittaja ja -ohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Carl von Haartman · Katso lisää »

Carl Voss-Schrader

Carl Emil Fredrik Voss-Schrader (9. lokakuuta 1880 Helsingin pitäjä – 7. helmikuuta 1955 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen eversti, yritysjohtaja ja juristi.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Voss-Schrader · Katso lisää »

Carl-Erik af Geijerstam

Carl-Erik af Geijerstam (1914–2007) oli ruotsalainen runoilija, esseisti ja kääntäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Carl-Erik af Geijerstam · Katso lisää »

Carl-Martin Bergroth

Carl-Martin Bergroth (1. syyskuuta 1892 Suoniemi – 20. marraskuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen sotilas, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Carl-Martin Bergroth · Katso lisää »

Caudron C.714

Caudron-Renault C.R. 714 Suomen ilmavoimien tunnuksilla varustettuna. Caudron-Renault C.R. 714, CR-556, Vesivehmaalla 2006. Caudron-Renault C.R. 714 oli ranskalainen yksipaikkainen ja -moottorinen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Caudron C.714 · Katso lisää »

Cay Sundström

Carl-Johan (Cay) Sundström (1. heinäkuuta 1902 Hamina – 5. maaliskuuta 1959 Tukholma) oli suomalainen vasemmistopoliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Cay Sundström · Katso lisää »

Cessna 165 Airmaster

Cessna Model C-165 Airmaster oli yhdysvaltalainen, Cessna Aircraft Companyn valmistama yksimoottorinen yleisilmailukone.

Uusi!!: Talvisota ja Cessna 165 Airmaster · Katso lisää »

Chamberlainin toinen hallitus

Chamberlainin toinen hallitus oli Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, joka muodostettiin maan sotakabinetiksi 3.

Uusi!!: Talvisota ja Chamberlainin toinen hallitus · Katso lisää »

Charles Holmberg

HIFK:n Suomen-mestarijoukkue vuodelta 1930. Charles Holmberg alarivissä keskellä. Charles (Karl Thure, Chabe) Holmberg oli suomalainen jalkapalloilija ja jääpalloilija, joka menehtyi talvisodassa saamiinsa vammoihin.

Uusi!!: Talvisota ja Charles Holmberg · Katso lisää »

Chauchat m1915 (pikakivääri)

Chauchat m1915 (Le fusil-mitrailleur de 8 mm CSRG modèle 1915) on ranskalainen ensimmäisen maailmansodan aikainen pikakivääri.

Uusi!!: Talvisota ja Chauchat m1915 (pikakivääri) · Katso lisää »

Chicago Tribune

Chicago Tribune on Chicagossa Yhdysvalloissa ilmestyvä sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Chicago Tribune · Katso lisää »

Christer Strömholm

Christer Strömholm Christer Strömholm (22. heinäkuuta 1918 Tukholma – 11. tammikuuta 2002 Tukholma) oli ruotsalainen valokuvaaja, joka tuli tunnetuksi erityisesti mustavalkoisista, usein surrealistisista muotokuvistaan.

Uusi!!: Talvisota ja Christer Strömholm · Katso lisää »

Christian Frederik von Schalburg

Christian Frederik von Schalburg (15. huhtikuuta 1906 Pietari, Venäjän keisarikunta – 2. kesäkuuta 1942 Demjanskin lähistö, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliitto) oli Tanskan armeijan upseeri ja Freikorps Danmarkin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Christian Frederik von Schalburg · Katso lisää »

Christian Günther

Christian Ernst Günther (5. joulukuuta 1886 Tukholma – 6. maaliskuuta 1966 Tukholma)Ulf Brandell: Svenskt Biografiskt Lexikon (1967–1969).

Uusi!!: Talvisota ja Christian Günther · Katso lisää »

Christian Oesch

Christian Oesch (24. marraskuuta 1860 Schwarzenegg, Sveitsi – 25. marraskuuta 1935 Sortavala, Suomi) oli sveitsiläinen vuonna 1879 valtion kutsusta Suomeen saapunut meijeristi, jonka päätehtävä oli maidonjalostuksen ja karjatalouden ohjaaminen Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä.

Uusi!!: Talvisota ja Christian Oesch · Katso lisää »

Christopher Lee

Christopher Frank Carandini Lee oli englantilainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Christopher Lee · Katso lisää »

Chymos

Chymoksen logo. Chymos Oy oli vuonna 1906 perustettu suomalainen yritys, joka valmisti mehuja, hilloja, viinejä, liköörejä ja makeisia.

Uusi!!: Talvisota ja Chymos · Katso lisää »

Crichton-Vulcan

Ab Crichton-Vulcan Oy oli turkulainen telakkateollisuutta harjoittanut yhtiö, joka perustettiin vuonna 1924.

Uusi!!: Talvisota ja Crichton-Vulcan · Katso lisää »

Curtiss P-36 Hawk

Curtiss Hawk 75 eli P-36 oli toisen maailmansodan aikainen yhdysvaltalainen yksimoottorinen ja yksipaikkainen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Curtiss P-36 Hawk · Katso lisää »

D-8 (panssariauto)

D-8 oli Neuvostoliitossa 1930-luvulla valmistettu kevyt panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja D-8 (panssariauto) · Katso lisää »

Daily Worker

Daily Worker oli New Yorkissa ilmestynyt sanomalehti, jota julkaisi Kominternia tukenut Yhdysvaltain kommunistinen puolue.

Uusi!!: Talvisota ja Daily Worker · Katso lisää »

Dallapé

Dallapé (usein muodossa Dallapé-orkesteri) on 1920-luvulla perustettu suomalainen tanssiorkesteri.

Uusi!!: Talvisota ja Dallapé · Katso lisää »

Daniel Pesu

Daniel Johannes Pesu (10. joulukuuta 1891 Sortavala – 8. tammikuuta 1956 Kempele) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Daniel Pesu · Katso lisää »

David L. Leivo

David Lauri Leivo (30. joulukuuta 1890 Keuruu – 24. helmikuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen tietokirjailija, kirjankustantaja ja arkkiveisujen tekijä.

Uusi!!: Talvisota ja David L. Leivo · Katso lisää »

De Gamlas Hem

De Gamlas Hem on Viktor J. Sucksdorffin vuonna 1906 vanhainkodiksi suunnittelema jugend-tyylinen rakennus Oulun Hollihaan kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja De Gamlas Hem · Katso lisää »

De Havilland D.H.89 Dragon Rapide

De Havilland D.H.89 Dragon Rapide de Havilland D.H.89 Dragon Rapide oli englantilainen, kaksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustajalentokone.

Uusi!!: Talvisota ja De Havilland D.H.89 Dragon Rapide · Katso lisää »

Demilitarisointi

Korean demilitarisoitu vyöhyke Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla. Demilitarisointi (DMZ), jonka vastakohta on militarisointi tai remilitarisointi (uudelleen aseistaminen), tarkoittaa jonkin maantieteellisen alueen tyhjentämistä sotilaista, ampumatarvikkeista, aseista ja muusta sotilaallisesta aineksesta.

Uusi!!: Talvisota ja Demilitarisointi · Katso lisää »

Denys Prokopenko

Denys Prokopenko (s. 20. kesäkuuta 1991) on Ukrainan armeijaan kuuluvan Azov-rykmentin komentaja ja everstiluutnantti, joka oli Venäjän joukkojen sotavankina toukokuusta syyskuuhun 2022.

Uusi!!: Talvisota ja Denys Prokopenko · Katso lisää »

Desantit Suomessa

Desanttitoimintaa Suomen rintamalla johtivat jatkosodassa Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan NKVD:n osasto IV, jota komensi eversti Fjodor Kuznetsov, ja Sorokassa toiminut Karjalan rintaman esikunnan tiedusteluosasto.

Uusi!!: Talvisota ja Desantit Suomessa · Katso lisää »

Diesen Wood

Diesen Wood Company Oy oli norjalaisessa omistuksessa ollut suomalainen vuonna 1910 perustettu metsäteollisuusyhtiö joka toimi Itä-Suomessa 1910-, 1920- ja 1930-luvuilla.

Uusi!!: Talvisota ja Diesen Wood · Katso lisää »

Divisioona

Divisioona (lyh. D tai Div) on sotatoimiyhtymä, jonka vahvuus on yleensä 10 000–20 000 henkeä ja komentajana kenraalimajuri tai vastaavan arvoinen upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Divisioona · Katso lisää »

Divisioonan määrävahvuus

Divisioonan määrävahvuus oli määritelty ennen talvisotaa vuonna 1939 seuraavanlaiseksi.

Uusi!!: Talvisota ja Divisioonan määrävahvuus · Katso lisää »

Dmitri Kozlov (kenraali)

Dmitri Kozlov Dmitri Timofejevitš Kozlov (22. lokakuuta 1896 Razguljaika – 6. joulukuuta 1967) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Dmitri Kozlov (kenraali) · Katso lisää »

Dmitri Pavlov

Dmitri Pavlov vuonna 1938. Dmitri Grigorjevitš Pavlov (4. marraskuuta (J: 23. lokakuuta) 1897 Vonjuh, Kostroman kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 22. heinäkuuta 1941 Kommunarka, Moskovan alue, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Talvisota ja Dmitri Pavlov · Katso lisää »

Dolinin hiihtoprikaati

Suomalaisjoukot kävivät taisteluita hiihtoprikaatia vastaan vaikeissa korpiolosuhteissa, joissa joukkojen liikkuminen perustui hiihtämiseen. Kuvassa suksilla liikkuneita suomalaisjoukkoja tilapäisiin asemiin asettuneena. Dolinin hiihtoprikaati oli lähinnä siperialaisista koottu puna-armeijan yhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Dolinin hiihtoprikaati · Katso lisää »

Dolly von Alfthan

Dolly von Alfthan näytteli naispääosaa vuoden 1944 vakoiluelokuvassa Hiipivä vaara. Kuvassa juliste elokuvasta. Kuvan oikeassa yläreunassa Dolly von Alftan. Dolores Gabrielle Lina ”Dolly” von Alfthan (myöh. Castillon du Perron; 24. tammikuuta 1919 – 28. marraskuuta 2000)Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 2004, s. 34.

Uusi!!: Talvisota ja Dolly von Alfthan · Katso lisää »

Donald S. Day

Donald Satterlee Day (15. toukokuuta 1895 Brooklyn, New York – 1. lokakuuta 1966 Helsinki) oli yhdysvaltalainen toimittaja, joka toimi Chicago Tribune -lehden Pohjois-Euroopan kirjeenvaihtajana 1921–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Donald S. Day · Katso lisää »

DP (pikakivääri)

Degtjarjova pehotnyi tai lyhennettynä DP on Vasili Degtjarjovin suunnittelema pikakivääri, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 1921.

Uusi!!: Talvisota ja DP (pikakivääri) · Katso lisää »

Dynamiittivaihde

Dynamiittivaihde (km 199+185) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella.

Uusi!!: Talvisota ja Dynamiittivaihde · Katso lisää »

E. A. Tuomivaara

Eino Aarne (E. A.) Tuomivaara (sukunimi vuoteen 1906 Hägglund) (13. helmikuuta 1887 Säkkijärvi – 17. kesäkuuta 1975 Ikaalinen) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Maalaisliiton ja IKL:n kansanedustajana sekä ministerinä.

Uusi!!: Talvisota ja E. A. Tuomivaara · Katso lisää »

E. J. Vehmas

E. J. Vehmas Einari Johannes Vehmas (18. joulukuuta 1902 Sääksmäki – 29. marraskuuta 1980 Otalampi, Vihti) oli sodanjälkeisen ajan vaikutusvaltaisin suomalainen taidekriitikko ja Ateneumin taidemuseon apulaisintendentti.

Uusi!!: Talvisota ja E. J. Vehmas · Katso lisää »

E. R. Wahlman (yritys)

E.

Uusi!!: Talvisota ja E. R. Wahlman (yritys) · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Talvisota ja Eduskunta · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1939

Suomen 17.

Uusi!!: Talvisota ja Eduskuntavaalit 1939 · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1958

Suomen 22.

Uusi!!: Talvisota ja Eduskuntavaalit 1958 · Katso lisää »

Edvard Hanell

Edvard Fritjof Hanell (1. toukokuuta 1894 Tornio – 8. huhtikuuta 1947 Jyväskylä) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Edvard Hanell · Katso lisää »

Edvard Heikkinen

Edvard Urho Heikkinen (6. syyskuuta 1890 Nurmes – 31. toukokuuta 1966) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Edvard Heikkinen · Katso lisää »

Edvard Skarp

Edvard Leonard Skarp oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Edvard Skarp · Katso lisää »

Edvard Vähäsarja

Edvard Johan Vähäsarja oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Edvard Vähäsarja · Katso lisää »

Edward Ward

Edward Henry Harold Ward (5. marraskuuta 1905 Bangor – 8. toukokuuta 1993 Lontoo) oli brittiläinen toimittaja ja sotakirjeenvaihtaja, joka raportoi BBC:lle muun muassa talvisodasta.

Uusi!!: Talvisota ja Edward Ward · Katso lisää »

Edwin Linkomies

Edwin Johan Hildegard Linkomies (vuoteen 1928 Flinck; 22. joulukuuta 1894 Viipuri – 8. syyskuuta 1963 Helsinki) oli Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori, rehtori ja kansleri sekä suomalainen poliitikko ja pääministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Edwin Linkomies · Katso lisää »

Eeli Aalto

Eeli Alvar Aalto (s. 6. helmikuuta 1931 Viipuri, Suomi) on suomalainen kuvataiteilija ja televisio-ohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eeli Aalto · Katso lisää »

Eemeli Lakkala

Juho Eemeli Lakkala (3. toukokuuta 1900 Kolari – 9. toukokuuta 1974 Pello) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1958–1962.

Uusi!!: Talvisota ja Eemeli Lakkala · Katso lisää »

Eemeli Pehkonen

Eemeli Pehkonen oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Talvisota ja Eemeli Pehkonen · Katso lisää »

Eemeli Toikka

Emil Arvid Toikka (25. elokuuta 1901 Simola, Lappeenranta – 8. syyskuuta 1983 Moskova) oli suomalaissyntyinen neuvostoarmeijan upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Eemeli Toikka · Katso lisää »

Eero A. Berg

Eljas Erkko, Eero A. Berg ja Visa Kivi vuonna 1957. Erik (Eero) Anders Berg (29. syyskuuta 1892 Sortavala – 9. maaliskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Suomen Tietotoimiston (STT) pitkäaikainen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eero A. Berg · Katso lisää »

Eero Aaku

Eero Aaku (12. heinäkuuta 1898 Loimaa – 8. huhtikuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen pankkiylitarkastaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Aaku · Katso lisää »

Eero Hautojärvi

Eero Johannes ”Patu” Hautojärvi (21. toukokuuta 1908 Ähtäri – 14. joulukuuta 1991 Hyvinkää) oli suomalainen satamatyömies, joka toimi pitkään Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) toimitsijana ja järjestysmiehenä.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Hautojärvi · Katso lisää »

Eero Helkama

Eero Vilho Helkama, vuoteen 1926 Hellman (12. joulukuuta 1920 Viipuri – 2. huhtikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka suunnitteli 1960-luvun lopulla Helkama-yhtiön valmistaman Jopo-pyörän ja keksi 1955 suomen kieleen mopo-sanan.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Helkama · Katso lisää »

Eero Juva

Eversti Eero Juva Eero Juva (vuoteen 1935 Juvelius) (15. helmikuuta 1900 Oulu – 31. lokakuuta 1959) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja pitkäaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Juva · Katso lisää »

Eero Kalaja

Eero Armas Kalaja (30. lokakuuta 1901 Kotka – 31. joulukuuta 1985 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.1.1986, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Kalaja · Katso lisää »

Eero Kivelä

Eero Kivelä Mannerheim-ristin ritareita: vasemmalta kapteeni Eero Kivelä, kenraalimajuri Aaro Pajari, kapteeni Juho Pössi, alikersantti Vilho Rättö. Eero Olavi Kivelä (18. kesäkuuta 1908 Tampere – 19. heinäkuuta 1992 Tampere) oli suomalainen kansanedustaja ja Mannerheim-ristin ritari numero 9.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Kivelä · Katso lisää »

Eero Koskela

Eero Koskela on Väinö Linnan romaanitrilogiassa Täällä Pohjantähden alla Koskelan Akselin ja Elinan toinen poika.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Koskela · Katso lisää »

Eero Lano

Eero Lano, aiemmin Lönnroos (21. huhtikuuta 1917 Koski – 23. maaliskuuta 2007) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Lano · Katso lisää »

Eero Naapuri

Eero Johannes Naapuri (29. joulukuuta 1918 Lammi – 14. joulukuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen mestarihiihtäjä ja eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Naapuri · Katso lisää »

Eero Rahola

Eero Rahola (vuoteen 1906 Helenius, 15. tammikuuta 1897 Mänttä – 22. toukokuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen kontra-amiraali, Suomen laivaston komentaja sotavuosina ja sen jälkeen pitkäaikainen Merenkulkuhallituksen pääjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Rahola · Katso lisää »

Eero Salmela

Eero Juhani Vilhelm Salmela (22. huhtikuuta 1920 PoriKuka kukin on 1978, s. 847. – 1. toukokuuta 1999 Jyväskylän maalaiskunta)Martti Heikkinen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 22.5.1999.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Salmela · Katso lisää »

Eero Siirala

Eero Toivo Sakari Siirala, aiemmin Sirelius (4. kesäkuuta 1910 Viipuri – 13. elokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Siirala · Katso lisää »

Eero Urpola

Eero Elis Viljo Urpola (12. syyskuuta 1911 Turku – 23. joulukuuta 1939 Muolaa) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Eero Urpola · Katso lisää »

Eeva Joenpelto

Eeva Elisabeth Joenpelto (vuodesta 1945 Hellemann; 17. kesäkuuta 1921 Sammatti – 28. tammikuuta 2004 Lohja) oli palkittu suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Eeva Joenpelto · Katso lisää »

Eeva Kilpi

Eeva Karin Kilpi (o.s. Salo, s. 18. helmikuuta 1928 Hiitola) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Eeva Kilpi · Katso lisää »

Eheytyminen

Eheytyminen tarkoittaa Suomen historiassa ajanjaksoa sisällissodan ja talvisodan välissä, jonka aikana suomalaisten kahtiajako punaisiin ja valkoisiin alkoi häilyä ja kansakunta eheytyi yhtenäiseksi puolustamaan maata Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.

Uusi!!: Talvisota ja Eheytyminen · Katso lisää »

Eigil Reims

Eigil Reims oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Eigil Reims · Katso lisää »

Eila Pennanen

Säde Eila Talvikki Pennanen (8. helmikuuta 1916 Tampere – 23. tammikuuta 1994 Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eila Pennanen · Katso lisää »

Eila Roine

Eila Roine (viralliselta nimeltään Eila Orvokki Roine-Auvinen, o.s. Roine; s. 26. marraskuuta 1931 Turku) on suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Eila Roine · Katso lisää »

Einar Böök

Emil Einar Böök (10. marraskuuta 1874 Helsinki – 2. tammikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen sosiaalipoliitikan kehittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Böök · Katso lisää »

Einar Björnström

150px Einar Jarl Björnström (6. helmikuuta 1892 Rovaniemi – 11. joulukuuta 1943) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Björnström · Katso lisää »

Einar Englund

Sven Einar Englund (17. kesäkuuta 1916 Ljugarn, Ruotsi – 27. kesäkuuta 1999 Visby, Ruotsi) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Englund · Katso lisää »

Einar Hakasalo

Einar Vilhelm Hakasalo Einar Vilhelm Hackzell (myöh. Hakasalo; 25. joulukuuta 1894, Tornio – 4. tammikuuta 1948, Koivu) oli suomalainen neljään sotaan osallistunut ja kahdessa sodassa haavoittunut jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Hakasalo · Katso lisää »

Einar Schadewitz

Einar Schadewitz (1. lokakuuta 1917 Juva – 10. helmikuuta 1981 Hamina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 110.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Schadewitz · Katso lisää »

Einar Vihma

Einar August Vihma (vuoteen 1936 Wichmann; 19. syyskuuta 1893 Kuopio – 5. elokuuta 1944 Ihantala) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Vihma · Katso lisää »

Einar Winqvist

Einar Winqvist (1957) Karl Einar Winqvist (30. elokuuta 1917 Helsinki – 9. marraskuuta 1968 Tuusula) oli suomalainen maanviljelijä, kunnanjohtaja ja järjestövaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Einar Winqvist · Katso lisää »

Einari Jaakkola

Juho Einari Jaakkola (alk. Johan Einar Juurus; 29. heinäkuuta 1900 Rauman maalaiskunta – 19. kesäkuuta 1992 Eurajoki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Einari Jaakkola · Katso lisää »

Einari Weijo

Einari Walter Weijo (Saksassa peitenimellä Wickström), oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Einari Weijo · Katso lisää »

Einari Wuori

Einari Herbert Wuori, vuoteen 1905 Einar Herbert Bergh (28. syyskuuta 1884 Kajaani – 25. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Einari Wuori · Katso lisää »

Eino Altis

Eino Johannes Altis (5. tammikuuta 1900 Hongonjoki – kadonnut 1944/1945 Sztutowo, Puola) oli suomalainen työmies, jonka viranomaiset luovuttivat natsi-Saksan salaiselle poliisille Gestapolle vuonna 1942.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Altis · Katso lisää »

Eino Hirva

Eino Olavi Hirva (25. lokakuuta 1916 Sortavala – 2. lokakuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi ilmatorjunnan ja -puolustuksen eri tehtävissä sota-aikana ja sen jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Hirva · Katso lisää »

Eino Hosia

Eino Johannes Hosia (14. marraskuuta 1905 Punkalaidun – 19. heinäkuuta 1941 Joutseno) oli suomalainen kirjailija, jonka ura katkesi ennenaikaisesti kaatumiseen jatkosodan alussa.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Hosia · Katso lisää »

Eino Hyyryläinen

Eino Eemeli Hyyryläinen (23. helmikuuta 1916 Säräisniemi – 5. kesäkuuta 1992 Kajaani) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Hyyryläinen · Katso lisää »

Eino Iisakki Järvinen

Eino Iisakki (Sakki) Järvinen (17. marraskuuta 1896 Helsinki – 19. marraskuuta 1955 Isosaari, Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti sekä merivoimien komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Iisakki Järvinen · Katso lisää »

Eino Jutikkala

Eino Kaarlo Ilmari Jutikkala (vuoteen 1931 Rinne; 24. lokakuuta 1907 Sääksmäki – 22. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Jutikkala · Katso lisää »

Eino Kaipainen

Eino Herman Kaipainen oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Kaipainen · Katso lisää »

Eino Kanerva

Eino Ensio Kanerva (s. 20. syyskuuta 1910 Tampere – 8. tammikuuta 1942 Poventsa) oli suomalainen pesäpalloilija, jääpalloilija ja jalkapalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Kanerva · Katso lisää »

Eino Laakso

Eino Johannes Laakso (30. lokakuuta 1907 Tampere – 1981) oli suomalainen kommunisti, joka jatkosodan aikana oli mukana maanalaisessa vakoilu- ja sabotaasitoiminnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Laakso · Katso lisää »

Eino Lainio

Eino "Eka" Lainio (11. syyskuuta 1913 Viipuri – 30. tammikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen taidegraafikko, kirjailija ja kuvittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Lainio · Katso lisää »

Eino Lassila

Eino Ensio Lassila (24. toukokuuta 1907 Kymi – 22. tammikuuta 1986 Colorado Springs, Colorado, Yhdysvallat) oli suomalainen upseeri, joka joutui pakenemaan maasta asekätkentäjutun yhteydessä ja loi sitten uuden uran Yhdysvaltain armeijassa yleten everstiksi.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Lassila · Katso lisää »

Eino Luukkanen

Eino Antero Luukkanen (4. kesäkuuta 1909 Jaakkima – 9. huhtikuuta 1964 Jyväskylä) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Luukkanen · Katso lisää »

Eino Luukkonen

Eino Luukkonen (29. syyskuuta 1915 Helsinki – 23. elokuuta 1998 Kuopio) oli suomalainen virkamies, joka toimi Kuopion kaupunginjohtajana 13 vuoden ajan vuosina 1962–1975.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Luukkonen · Katso lisää »

Eino Mallila

Eino Ilmari Mallila (5. heinäkuuta 1919, Laihia – 26. helmikuuta 1942, Krivi) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Mallila · Katso lisää »

Eino Murole

Eino Rafael Murole (26. maaliskuuta 1901 Karkku – 16. joulukuuta 1966 Vesilahti) oli suomalainen päätoimittaja ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Murole · Katso lisää »

Eino Mykkänen

Eino Henrik Mykkänen (2. helmikuuta 1909 Lapinlahti – 1947 Sodankylä) oli suomalainen kirjailija, metsätyönjohtaja ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Mykkänen · Katso lisää »

Eino O. Ahonen

Eino Olli Ahonen (29. tammikuuta 1914 Nilsiä – 13. marraskuuta 1977 Kotka) oli suomalainen helluntailainen saarnaaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Eino O. Ahonen · Katso lisää »

Eino Partanen

Eino Partanen (7. heinäkuuta 1902 Jääski – 3. elokuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja ja valokuvausliike Helios Oy:n perustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Partanen · Katso lisää »

Eino Pauko

Eino Harald Pauko ent.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Pauko · Katso lisää »

Eino Prykä

Eino Prykä (1919–1953) oli yksi vankikapinan johtajista Neuvostoliitossa Vorkutan työleirillä vuonna 1953.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Prykä · Katso lisää »

Eino Rantanen

Eino Rantanen (15. joulukuuta 1904 Juupajoki – 7. elokuuta 1961 Tammela) oli suomalainen jalkapalloilija ja urheiluvaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Rantanen · Katso lisää »

Eino S. Repo

Eino Sakari Repo (6. syyskuuta 1919 Isokyrö – 16. joulukuuta 2002 Helsinki) oli Oy Yleisradio Ab:n pääjohtaja 1965–1969 ja radiojohtaja 1969–1974.

Uusi!!: Talvisota ja Eino S. Repo · Katso lisää »

Eino Suolahti

Eino Emil Waldemar Suolahti (vuoteen 1906 Palander, 7. marraskuuta 1879 Hämeenlinna – 16. huhtikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen lääkintäkenraalimajuri ja Suomen armeijan ylilääkäri talvi- ja jatkosodassa sekä jyrkän oikeistolaisena tunnettu kokoomuslainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Suolahti · Katso lisää »

Eino Tervo

Eino Vihtori Tervo (27. lokakuuta 1918 Kuhmo – 18. toukokuuta 1970 Rovaniemi) oli suomalainen kaukopartiomies.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Tervo · Katso lisää »

Eino Tirronen

Eino Osvald Tirronen (21. toukokuuta 1921 Pielisjärvi – 10. helmikuuta 2017 Turku) oli suomalainen upseeri, joka toimi huolto- ja sotataloustehtävissä sekä laati ja toimitti useita alansa julkaisuja.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Tirronen · Katso lisää »

Eino Tuompo (eversti)

Sulo Eino Alvar Tuompo (4. elokuuta 1902 Pornainen – 8. heinäkuuta 1979) oli Suomen Puolustusvoimien eversti, joka komensi sota-aikana useita ilmatorjuntayksiköitä.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Tuompo (eversti) · Katso lisää »

Eino Viding

Yrjö Einar (Eino) Viding (8. elokuuta 1902 Hausjärvi – 25. elokuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari ja rakennusalan yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Viding · Katso lisää »

Eino Yliruusi

Eino Yliruusi (2. syyskuuta 1899 Ikaalinen – 1. helmikuuta 1974 Tampere) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Eino Yliruusi · Katso lisää »

Eirik Arnkil

Jarl Eirik Fritjof (J. E.) Arnkil Viitattu 21.8.2015 (7. kesäkuuta 1916 Oulu – 7. elokuuta 2011 Helsinki) oli Metsähallituksen ylijohtaja ja metsäneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Eirik Arnkil · Katso lisää »

Ejwind Ahonius

Ejwind Isac Johannes Ahonius (5. helmikuuta 1897 Kangasala – 24. elokuuta 1963) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Ejwind Ahonius · Katso lisää »

Eläinten käyttö sodassa

Kaasunaamarilla varustettua kuormahevosta lastataan Passchendaelen taistelun aikana 31. lokakuuta 1917. Eläinten käyttö sodassa vartiokoirista sekä kuorma- ja vetojuhdista ja jatkuu nykyisiin pommi- ja miinakoiriin asti.

Uusi!!: Talvisota ja Eläinten käyttö sodassa · Katso lisää »

Ele Alenius

Ele Allan Alenius (5. kesäkuuta 1925 Tampere – 19. marraskuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Ele Alenius · Katso lisää »

Elektroninen sodankäynti

Elektroninen sodankäynti (lyhenne ELSO) on osa johtamissodankäyntiä, informaatiosodankäynnin sotilaallista sovellutusta.

Uusi!!: Talvisota ja Elektroninen sodankäynti · Katso lisää »

Elias Simojoki

Lauri Elias Simojoki (vuoteen 1926 Simelius, 28. tammikuuta 1899 Rautio, Keski-Pohjanmaa – 25. tammikuuta 1940 Koirinojanlahti, Laatokka,Virkkunen 1975, s. 6. Impilahti) Keskusarkisto (Pdf) oli suomalainen kansallismielinen luterilainen pappi, Sinimustat-järjestön puheenjohtaja, Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen.

Uusi!!: Talvisota ja Elias Simojoki · Katso lisää »

Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana

Kuvassa leivän ostamiseen oikeuttavia ostokortteja. Elintarvikkeiden säännöstelyllä pyrittiin Suomessa toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen takaamaan kansalaisille välttämättömien peruselintarvikkeiden mahdollisimman tasapuolinen jakelu.

Uusi!!: Talvisota ja Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Elisenvaara

Elisenvaaran rautatieasema ennen sotia. Asemarakennus tuhoutui talvisodassa. Elisenvaaran kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Elisenvaara on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Elisenvaara · Katso lisää »

Elisenvaaran koulu ja lukio

Kyrössä. Elisenvaaran lukio ja Elisenvaaran koulu (syksystä 2018 Elisenvaaran yhtenäiskoulun Elisenvaaran yksikkö) ovat Pöytyän kunnassa, entisen Karinaisten kunnan Kyrön asemanseudulla yhteisessä koulutalossa toimivat koulut.

Uusi!!: Talvisota ja Elisenvaaran koulu ja lukio · Katso lisää »

Eljas Erkko

Juho Eljas Erkko (1. kesäkuuta 1895 Helsinki – 20. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja sanomalehtimies.

Uusi!!: Talvisota ja Eljas Erkko · Katso lisää »

Eljot

Eljot eli LJ-lennätin tai Jotti oli Suomen puolustusvoimien tiedustelun, radiotiedustelun ja kaukopartio-osastojen 1930- ja 1940-luvuilla käyttämä erityisviestintäväline.

Uusi!!: Talvisota ja Eljot · Katso lisää »

Ella Eronen

Ella Siviä Eronen oli suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija.

Uusi!!: Talvisota ja Ella Eronen · Katso lisää »

Elof Roschier

Elof Roschier (26. huhtikuuta 1903 Kotka – 6. elokuuta 1976) oli suomalainen sotilas tykistön aselajissa, arvoltaan kenraaliluutnantti vuodesta 1956.

Uusi!!: Talvisota ja Elof Roschier · Katso lisää »

Elsa Könönen

Elsa Helena Könönen (13. marraskuuta 1899 – 13. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen järjestötyöntekijä sekä sairaan- ja sosiaalihoitaja, opettaja, kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Elsa Könönen · Katso lisää »

Emanuel Nobel

Emanuel Nobel Emanuel Nobel (10. kesäkuuta 1859 – 31. toukokuuta 1932) oli ruotsalais-venäläinen teollisuusmies, joka johti Bakussa toiminutta Branobel-öljy-yhtiötä.

Uusi!!: Talvisota ja Emanuel Nobel · Katso lisää »

Emil Hagelberg

Emil Alfons Hagelberg Emil Alfons Hagelberg (25. elokuuta 1895 Pyhtää – 12. elokuuta 1941 Varloi, Itä-Karjala) oli suomalainen jääkärieversti ja nykyaikainen 5-ottelija.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Hagelberg · Katso lisää »

Emil Korsisaari

Otto Emil Korsisaari, vuoteen 1937 Korzard (11. helmikuuta 1907 Nurmijärvi – 23. heinäkuuta 1996 Nurmijärvi) oli suomalainen liikennöintialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Korsisaari · Katso lisää »

Emil Kukkonen

Emil Kukkonen (1. maaliskuuta 1908 Iisalmen maalaiskunta – 16. maaliskuuta 1940 Tampere) oli suomalainen kestävyysjuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Kukkonen · Katso lisää »

Emil Kvick

Emil Kvick Emil Kvick (käytti Saksassa nimeä Viik) 30. kesäkuuta 1898 Pielavesi – 16. marraskuuta 1972 oli suomalainen jääkärikorpraali, punaupseeri ja metsätyönjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Kvick · Katso lisää »

Emil Liljeberg

Emil Brynolf Liusvaara aik.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Liljeberg · Katso lisää »

Emil Pasanen

Emil Pasanen (25. elokuuta 1910 Viitasaari – 6. lokakuuta 1981 Viitasaari) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 14.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Pasanen · Katso lisää »

Emil Pekkanen

Emil Pekkanen (21. kesäkuuta 1894, Inkeri – 1962) oli varatuomari ja heimoaktivisti.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Pekkanen · Katso lisää »

Emil Puronen

Emil Johannes Puronen (15. elokuuta 1895 Savonlinna – 21. tammikuuta 1983) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Puronen · Katso lisää »

Emil Rauta

Emil Johannes Rauta oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Rauta · Katso lisää »

Emil Söderström

Emil Sigfrid Söderström oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, heimosoturi ja 5 sodan veteraani.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Söderström · Katso lisää »

Emil Vaateri

Emil VaateriEmil Tobiaanpoika Vaateri (29. tammikuuta 1900 – 12. heinäkuuta 1941) oli suomalainen punaupseeri ja työmies.

Uusi!!: Talvisota ja Emil Vaateri · Katso lisää »

Emmi Jurkka

Emmi Irene Jurkka (o.s. Bergström, vuodesta 1906 Tuomi) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Emmi Jurkka · Katso lisää »

Ennu Oka

Ennu Oka (16. heinäkuuta 1913 Turku – 11. maaliskuuta 1940 Kärstilä, Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Ennu Oka · Katso lisää »

Eno

Eno on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalassa Pielisjoen varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Eno · Katso lisää »

Ensio Hukkataival

Kurt Ensio Napoleon Hukkataival, vuoteen 1935 Helin (26. marraskuuta 1913 Viipuri – 6. marraskuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Ensio Hukkataival · Katso lisää »

Ensio Mäkinen

Muisto Ensio Mäkinen (31. toukokuuta 1909 Jääski – 5. joulukuuta 1980 Lavia) oli suomalainen metsäteknikko ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Ensio Mäkinen · Katso lisää »

Ensio Pihkala

Ensio Samuli Pihkala, sukunimi aik.

Uusi!!: Talvisota ja Ensio Pihkala · Katso lisää »

Ensio Siilasvuo

Pehr Hjalmar Ensio Siilasvuo (vuoteen 1936 Strömberg, 1. tammikuuta 1922 Helsinki – 10. tammikuuta 2003 Kauniainen) oli suomalainen kenraali ja sotainvalidi.

Uusi!!: Talvisota ja Ensio Siilasvuo · Katso lisää »

Ensio Uoti

Ensio Ilmari Uoti (5. syyskuuta 1897 Pori – 1966 Aachen) oli suomalainen poliitikko ja kansallissosialisti, joka 1930-luvulla toimi äärioikeistolaisen Suomalaissosialistisen Työväen Puolueen johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Ensio Uoti · Katso lisää »

Enso

Viipurin piirin kartalla. Enso lokakuussa 2016 Enso lokakuussa 2016 Enso eli Svetogorsk on kaupunki ja kaupunkikunta Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä, Suomen vastaisella rajalla.

Uusi!!: Talvisota ja Enso · Katso lisää »

Enso-Gutzeit

Enso-Gutzeit Oy, sittemmin Enso Oyj, oli suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka yhdistettiin vuonna 1998 ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) kanssa Stora Enso Oyj:ksi.

Uusi!!: Talvisota ja Enso-Gutzeit · Katso lisää »

Eri-Aaroni

Eri-Aaroni 3423 Valio oli ravikuningas ja erittäin laajalti suomenhevosrotuun vaikuttanut siitosori.

Uusi!!: Talvisota ja Eri-Aaroni · Katso lisää »

Eric Åkerman

Nils Eric Johan Åkerman (25. lokakuuta 1907 Porvoo – 23. marraskuuta 1978) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen panssarikomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eric Åkerman · Katso lisää »

Eric Hobsbawm

Eric John Ernest Hobsbawm CH (9. kesäkuuta 1917 Aleksandria, Egypti – 1. lokakuuta 2012 Lontoo) oli brittiläinen historiantutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Eric Hobsbawm · Katso lisää »

Eric Wilkman

Oopperalaulaja Eric Wilkman 1920-luvulla Eric Alruni Wilkman (30. heinäkuuta 1892 Helsinki – 22. heinäkuuta 1973) oli suomalainen oopperalaulaja (tenori) ja näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Eric Wilkman · Katso lisää »

Erich Buschenhagen

Erich Buschenhagen vuonna 1946. Erich Buschenhagen oli Saksan maavoimien jalkaväenkenraali toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Erich Buschenhagen · Katso lisää »

Erik Borg

Holger Erik Borg (24. maaliskuuta 1911 Tornio – 5. joulukuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen proviisori ja yritysjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Borg · Katso lisää »

Erik Castrén

Erik Johannes Sakari Castrén (20. maaliskuuta 1904 Helsinki – 24. kesäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteen professori ja diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Castrén · Katso lisää »

Erik Granholm

Erik Olof Granholm (6. kesäkuuta 1917 Teerijärvi – 5. huhtikuuta 2006 Kruunupyy) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Granholm · Katso lisää »

Erik Heinrichs

Axel Erik Heinrichs (21. heinäkuuta 1890 Helsinki – 16. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen jääkäri ja jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Heinrichs · Katso lisää »

Erik Lyly

Erik Edward Lyly (5. elokuuta 1914 Loimaa – 5. helmikuuta 1990 Haaparanta, Ruotsi) oli suomalainen sotilaslentäjä ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Lyly · Katso lisää »

Erik Mandelin

Erik Fredrik Hjalmar Mandelin (25. lokakuuta 1887 Tartto – 26. kesäkuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen juristi, joka toimi lastensuojelualalla.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Mandelin · Katso lisää »

Erik Munsterhjelm

Erik Munsterhjelm (28. maaliskuuta 1905 Lohja – 26. maaliskuuta 1992 Brantford, Ontario) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Munsterhjelm · Katso lisää »

Erik Reinius

Erik Reinius (1968) Erik Maximilian Reinius (16. syyskuuta 1909 Tampere – 26. huhtikuuta 1996 Tukholma) oli suomalainen ekonomi, metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Reinius · Katso lisää »

Erik Sandström

Erik Arnold Alexander Sandström (31. lokakuuta 1902 Viipuri – 11. helmikuuta 1982)Kadettiupseerit 1920–2010, s. 857.

Uusi!!: Talvisota ja Erik Sandström · Katso lisää »

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 on vuonna 1971 julkaistu Vilho Tahvanaisen muistelmateos, jossa hän kertoo olleensa Mannerheimin salainen asiamies.

Uusi!!: Talvisota ja Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 17 (talvisota)

Erillinen pataljoona 17, myös nimellä Sallan pataljoona, oli talvisodan aikainen Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka perustettiin ylimääräisten harjoitusten (YH) aikana Sallan rajakomppaniassa, jonka henkilöstö muodosti pataljoonan rungon.

Uusi!!: Talvisota ja Erillinen pataljoona 17 (talvisota) · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 4 (talvisota)

Erillinen pataljoona 4 (Er.P 4) oli yksi talvisodan suojajoukkoihin kuuluneista joukkoyksiköistä, joiden tehtävänä oli suojata muiden joukkojen perustamista ja ryhmittymistä pääpuolustuslinjalle.

Uusi!!: Talvisota ja Erillinen pataljoona 4 (talvisota) · Katso lisää »

Erillinen pataljoona 6 (talvisota)

Erillinen pataljoona 6 (Er.P 6) oli talvisodan aikainen Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka kuului ennen YH:n julistamista (14. lokakuuta 1939) perustettuihin niin sanottuihin suojajoukkoihin.

Uusi!!: Talvisota ja Erillinen pataljoona 6 (talvisota) · Katso lisää »

Erillinen rajajääkäripataljoona 2

Erillinen rajajääkäripataljoona 2 (Er.RajaJP 2) perustettiin 15.7.–7.9.1941 jatkosodan II armeijakunnan komentajan kenraalimajuri Laatikaisen käskystä ja se koostui entisen Rajavartiosto 3:en rajakomppanioista.

Uusi!!: Talvisota ja Erillinen rajajääkäripataljoona 2 · Katso lisää »

Erillissotateesi

Erillissotateesi on Suomen jatkosotaan liittyvä väittämä, jonka mukaan sota Neuvostoliittoa vastaan oli erillinen natsi-Saksan samanaikaiseen idän sotaretkeen nähden.

Uusi!!: Talvisota ja Erillissotateesi · Katso lisää »

Erkki Aaltonen

Erik (Erkki) Verner Aaltonen (17. elokuuta 1910 Hämeenlinna – 8. maaliskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Aaltonen · Katso lisää »

Erkki Airas

Erkki Vilho Airas (24. syyskuuta 1908 Raahe – 8. kesäkuuta 1993 Pielavesi) oli suomalainen pappi, filosofian tohtori ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Airas · Katso lisää »

Erkki Halme (maanviljelysneuvos)

Erkki Hannes Pellervo Halme (12. huhtikuuta 1914 Nurmijärvi – 30. maaliskuuta 1989 Nurmijärvi) oli suomalainen maanviljelijä ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Halme (maanviljelysneuvos) · Katso lisää »

Erkki Hannula

Erkki Hannula Bror Erik (Erkki) Edvard Hannula (käytti Saksassa peitenimeä Hannel), (7. marraskuuta 1890 Ruovesi – 6. heinäkuuta 1961) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Hannula · Katso lisää »

Erkki Heikkonen

Erkki Heikkonen (13. maaliskuuta 1925 Taipalsaari – 21. helmikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Heikkonen · Katso lisää »

Erkki Heino

Erkki Heino (14. kesäkuuta 1904 Helsinki – 9. kesäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja radio- ja yleisradiotoiminnan kehittäjä Posti- ja lennätinhallituksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Heino · Katso lisää »

Erkki Kivalo

Erkki Kivalo (vuoteen 1935 Mittler, 4. elokuuta 1920 Naantali – 6. kesäkuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, joka toimi neurologian professorina 1963–1977 ja lääkintöhallituksen pääjohtajana 1978–1983.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Kivalo · Katso lisää »

Erkki Lehtonen (teollisuusneuvos)

Rauli Erkki Lehtonen (7. marraskuuta 1922 Hattula – 31. heinäkuuta 2004 Oulu) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Lehtonen (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Erkki Mantere (metsäneuvos)

Erkki Eino Mantere (26. huhtikuuta 1918 Karjalohja – 12. toukokuuta 2013 Espoo) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Mantere (metsäneuvos) · Katso lisää »

Erkki Mikkola

Erkki Mikael Mikkola (18. heinäkuuta 1904 Ikaalinen – 13. helmikuuta 1940) oli suomalainen maantieteilijä, valokuvaaja ja geologi.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Mikkola · Katso lisää »

Erkki Mutru

Erkki Taneli Mutru (18. marraskuuta 1910 Suurpäälä, Säkkijärvi – 18. helmikuuta 1990 Tampere) oli suomalainen prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Mutru · Katso lisää »

Erkki Niskanen (teollisuusneuvos)

Erkki Pietari Niskanen (29. kesäkuuta 1919 Kuopio – 14. joulukuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Niskanen (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Erkki Nordberg

Erkki Juhani Nordberg (17. elokuuta 1946 Helsinki – 28. maaliskuuta 2012 Helsinki) oli Suomen puolustusvoimien eversti, joka siirtyi eläkkeelle elokuussa 2006 pääesikunnan koulutusosaston osastopäällikön tehtävistä.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Nordberg · Katso lisää »

Erkki Nummi

Erkki Vihtori Nummi (18. joulukuuta 1911 Kotka – 6. helmikuuta 2003 Perniö) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Nummi · Katso lisää »

Erkki Oinonen

Erkki Oinonen Erkki Olavi Oinonen (22. syyskuuta 1915 Kuopion maalaiskunta – 7. marraskuuta 2005 Siilinjärvi) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja maanviljelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Oinonen · Katso lisää »

Erkki Pahkinen

Erkki J. Pahkinen (s. 11. heinäkuuta 1937 Viipuri)Seppo Pänkäläinen: Sattumuksia ja satunnaisuuksia (2017).

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Pahkinen · Katso lisää »

Erkki Palolampi

Alvar Erkki (Erik) Bruno Palolampi (sukunimi vuoteen 1927 Sundström; 1. kesäkuuta 1908 Tampere – 11. marraskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen sotakirjailija ja urheiluvaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Palolampi · Katso lisää »

Erkki Palosuo

Erkki Palosuo (oikealla) vuonna 1972. Takana professori Mauri Määttänen. Erkki Palosuo (vuoteen 1933 Brander; 28. kesäkuuta 1912 Kitee – 11. elokuuta 2007 Joensuu) oli suomalainen geofysiikan professori ja Suomen jääntutkimuksen uranuurtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Palosuo · Katso lisää »

Erkki Polojärvi

Erkki Akseli Polojärvi (7. helmikuuta 1912 Oulu – 19. tammikuuta 1943 Tuusula) oli suomalainen kommunisti ja desantti, joka teloitettiin jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Polojärvi · Katso lisää »

Erkki Priha

Erkki Emil Priha (31. heinäkuuta 1914 Valkeala – 31. elokuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen insinööri, keksijä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvon.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Priha · Katso lisää »

Erkki Raappana

Erkki Johannes Raappana (2. kesäkuuta 1893 Oulujoki – 14. syyskuuta 1962 Joensuu) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri joka johti 14. divisioonan hyökkäystä Rukajärvelle vuonna 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Raappana · Katso lisää »

Erkki Räikkönen

Erkki Kalervo Räikkönen (11. tammikuuta 1941 Pieksämäki – 12. toukokuuta 2001 Nokia) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Räikkönen · Katso lisää »

Erkki Rintala (jääkiekkoilija)

Heikki Erkki Rintala (10. huhtikuuta 1918 Tampere – 25. joulukuuta 1941 Poventsa oli suomalainen jääkiekkoilija, joka pelasi Tampereen Ilveksessä sekä Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kunnes kaatui jatkosodassa. Erkki Rintala pelasi jääkiekkouransa vuodesta 1935 alkaen Tampereen Ilveksessä. Hänet valittiin Suomen jääkiekkomaajoukkueeseen Sveitsin vuoden 1939 MM-kisoihin. Siellä hän pelasi neljä viidestä MM-kisojen Suomen ottelusta. Kaikkiaan hän pelasi urallaan kuusi A-maaottelua; ensimmäisen vuonna 1938. Jääkiekon pääsarjaa Rintala pelasi neljä kautta eli kaudet 1936, 1937, 1938 ja 1939, ja niissä Ilves sai Suomen mestaruuden kolmella ensimäisellä kaudella eli 1936-1938 sekä pronssin kaudella 1939. Erkki Rintala aloitti talvisodan jälkeen opinnot kadettikoulussa. Siellä ollessa hän pelasi kadettikoulun joukkueessa koripalloa ja oli mukana kaudella 1941 Suomen mestaruuden voittaneessa joukkueessa. Jatkosodassa Rintala taisteli luutnanttina kenraali Ruben Laguksen joukoissa. Hän osallistui tällöin Itä-Karjalan valtaukseen. Rintala kaatui joulupäivänä 1941 Poventsassa, jonka suomalaiset olivat juuri vallanneet. Näin hänestä tuli ensimmäinen sodan uhri vuoden 1939 MM-joukkueesta. Hänen lisäksi kaatuivat Olof Nyholm, Holger Granström ja Lasse Blom.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Rintala (jääkiekkoilija) · Katso lisää »

Erkki Ryömä

Erkki Paavo Ryömä (20. helmikuuta 1907 Karkku – 4. tammikuuta 1997 Kokemäki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko ja Maalaisliiton ja sittemmin Keskustapuolueen kansanedustaja vuosina 1955–1958 ja 1962–1966 Turun pohjoisesta vaalipiiristä.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Ryömä · Katso lisää »

Erkki Salomaa

Erkki Salomaa (16. lokakuuta 1917 Jyväskylä – 11. marraskuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, tutkija ja ammattiyhdistysmies.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Salomaa · Katso lisää »

Erkki Salonen

Erkki Aarre Kalevi Salonen (16. huhtikuuta 1920 Helsinki – 15. marraskuuta 2001 Espoo) oli suomalainen professori ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja 1900-luvun loppupuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Salonen · Katso lisää »

Erkki Setälä

Erkki Vilhelm Setälä (4. huhtikuuta 1917 Helsinki – 27. toukokuuta 2013) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Setälä · Katso lisää »

Erkki Tamila

Eerik (Erkki) Jaakko Tamila (alk. Dahlgren, 5. toukokuuta 1911 Nummi – 25. helmikuuta 2004) oli suomalainen kestävyysjuoksija ja maastohiihtäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Tamila · Katso lisää »

Erkki Virta

Johan Erkki Virta (4. lokakuuta 1915 Helsinki – ?) oli suomalainen aitajuoksija ja pikajuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Virta · Katso lisää »

Erkki Yrjänä

Erkki Urho Yrjänä (synt. Fingerroos, ent. Urho Rauhalinna, 15. toukokuuta 1898 Tarvasjoki – 3. helmikuuta 2000 Pori) oli suomalainen toimittaja ja maanviljelijä, joka osallistui Suomen sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotiin.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Yrjänä · Katso lisää »

Erkki Yrjänäinen

Erkki Abraham Yrjänäinen (26. tammikuuta 1921 Oulujoki – 27. maaliskuuta 2004 Oulu) oli suomalainen rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Erkki Yrjänäinen · Katso lisää »

Ermei Kanninen

Ermei Kanninen (19. lokakuuta 1922 Helsinki – 12. marraskuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Ermei Kanninen · Katso lisää »

Erna (partio)

Ernaksi kutsutaan toisen maailmansodan aikana Suomessa sotilaskoulutuksen saaneista virolaisista muodostettua partiota, joka toimi Neuvostoliiton miehittämässä Virossa tiedustelu- ja sissitehtävissä vuonna 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Erna (partio) · Katso lisää »

Erno Paasilinna

Erno Antero Paasilinna (14. maaliskuuta 1935 Petsamo – 30. syyskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Erno Paasilinna · Katso lisää »

Ernst Linder

Ernst Linder ruotsalaisena upseerina. Linder Suomen sisällissodan aikana. Ernst Linder (25. huhtikuuta 1868 Pohja – 14. syyskuuta 1943 Tukholma) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen ratsuväenkenraali, joka osallistui vapaaehtoisena vuoden 1918 Suomen sisällissotaan ensin valkoisen armeijan Satakunnan Ryhmän ja myöhemmin Länsiarmeijan Linderin ryhmän komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Ernst Linder · Katso lisää »

Ernst von Born

Ernst Viktor Lorenz von Born (24. elokuuta 1885 Pernaja – 7. heinäkuuta 1956 Loviisa) oli suomalainen poliitikko, vapaaherra ja varatuomari.

Uusi!!: Talvisota ja Ernst von Born · Katso lisää »

Ernst von Essen

150px Ernst Reinhold von Essen (6. toukokuuta 1885 Jepua – 10. maaliskuuta 1940 Säkkijärvi) oli suomalainen jääkärikapteeni ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ernst von Essen · Katso lisää »

Esa Anttala

Esa Anttala, oikealta nimeltään Urpo Arhosuo ja alun perin Urpo Lempiäinen, (26. syyskuuta 1917 Uusikirkko – 21. marraskuuta 1977 Lahti) Kirjasampo.fi oli suomalainen sotakirjailija, joka kirjoitti omien kokemustensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta.

Uusi!!: Talvisota ja Esa Anttala · Katso lisää »

Esa Kivekäs

Matti Esaias ”Esa” Kivekäs (6. heinäkuuta 1916 Oulu – 14. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen teologian tohtori ja uskonnonopettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Esa Kivekäs · Katso lisää »

Esa Pakarinen

Feliks Esaias ”Esa” Pakarinen (9. helmikuuta 1911 Rääkkylä – 28. huhtikuuta 1989 Varkaus) oli suomalainen näyttelijä, hanuristi, laulaja, kansantaiteilija ja viihdyttäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Esa Pakarinen · Katso lisää »

Eskelisen Lapin Linjat

matkahuollon tavaraterminaalin alueella. J.M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on vuonna 1928 perustettu suomalainen linja-autoliikenneyritys, joka toimii pääasiassa entisen Lapin läänin alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Eskelisen Lapin Linjat · Katso lisää »

Eskil Peura

Eskil William Peura (7. kesäkuuta 1906 Oulu – 23. kesäkuuta 1971 Turku) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 30.6.1971, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Eskil Peura · Katso lisää »

Esko Järvinen

Esko Järvinen tutkimassa suksia Järvisen suksitehtaalla vuonna 1940. Kauko Esko Järvinen (15. joulukuuta 1907 Lahti – 7. maaliskuuta 1976 Lahti) Viitattu 29.10.2014 oli suomalainen kauppaneuvos ja yhdistetyn hiihtäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Esko Järvinen · Katso lisää »

Esko Kangas

Mauno Esko Kangas (7. tammikuuta 1906 Virrat – 26. joulukuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja hyönteistieteilijä, joka oli Helsingin yliopiston professorina vuosina 1948–1973.

Uusi!!: Talvisota ja Esko Kangas · Katso lisää »

Esko Kausti

Esko Kausti (3. syyskuuta 1916 – 24. kesäkuuta 1944) oli talvi- ja jatkosotaan osallistunut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 136.

Uusi!!: Talvisota ja Esko Kausti · Katso lisää »

Esko Kilpiö

Esko Tapio Kilpiö (9. lokakuuta 1936 – 8. tammikuuta 2004 Tukholma) oli ruotsinsuomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Esko Kilpiö · Katso lisää »

Esko Raunio

Esko Erkki Raunio (30. maaliskuuta 1917 Puumala – 16. tammikuuta 1991) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Esko Raunio · Katso lisää »

Esko Vahla

Esko Martti Armas Vahla (31. joulukuuta 1907 Värtsilä – 25. toukokuuta 1988) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 4.6.1988, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Esko Vahla · Katso lisää »

Espanjalainen ratsu

Yhdysvaltain sisällissodasta. Espanjalainen ratsu on siirrettävä puolustuseste sodankäynnissä.

Uusi!!: Talvisota ja Espanjalainen ratsu · Katso lisää »

Esra Terä

Esra Immanuel Terä (25. lokakuuta 1903 – 13. tammikuuta 1940 Ahvenanmeri) oli suomalainen meriväenluutnantti ja Lapuan liikkeen aktivisti.

Uusi!!: Talvisota ja Esra Terä · Katso lisää »

Ester Ståhlberg

Ester Ståhlberg (ent. Hällström, o.s. Elfving, 17. helmikuuta 1870 Vaasa – 21. heinäkuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, opettaja ja toimittaja ja tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso vuodesta 1920 lähtien.

Uusi!!: Talvisota ja Ester Ståhlberg · Katso lisää »

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri oli Suomen suojeluskuntien piirijärjestö, johon kuuluivat monet Etelä-Hämeen suojeluskunnat viereisine suojeluskuntineen.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella toimiva Suomen Yrittäjien aluejärjestö, jonka tehtävänä on parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa Etelä-Pohjanmaasta ja Pohjanmaasta yrittäjyysmaakuntia.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät · Katso lisää »

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on itäisen Suomenlahden rannikolla toimiva kalatalouden neuvontajärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto · Katso lisää »

Eugen Malmstén

Jarl Eugen Malmstén (16. helmikuuta 1907 Helsinki – 1. syyskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen muusikko, laulaja, orkesterinjohtaja, säveltäjä ja sanoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Eugen Malmstén · Katso lisää »

Eugen Wist

Eugen Konrad Wist (20. syyskuuta 1920 Kaipiala, Uusikirkko – 6. heinäkuuta 1944 Noskuanselkä) oli suomalainen ylikersantti ja kaukopartiomies, joka johti välirauhan aikana kesäkuussa 1941 Karjalan kannaksella Uudellekirkolle retken tehnyttä partiota.

Uusi!!: Talvisota ja Eugen Wist · Katso lisää »

Eurasia Septentrionalis Antiqua

Eurasia Septentrionalis Antiqua oli Suomen muinaismuistoyhdistyksen vuosittain "vain suurilla sivistyskielillä" vuosina 1926–1938 julkaisema aikakauskirja.

Uusi!!: Talvisota ja Eurasia Septentrionalis Antiqua · Katso lisää »

Eva Louise Tigerstedt

Eva Louise Wilhelmina Tigerstedt (o.s. Donner, 19. huhtikuuta 1890 Helsinki – 8. joulukuuta 1967 Hyvinkää) oli suomalainen Lotta Svärd -järjestön aktiivi.

Uusi!!: Talvisota ja Eva Louise Tigerstedt · Katso lisää »

Evakuointi

Texasissa. Kuvassa ihmisiä ohjataan pois hurrikaanin tieltä moottoritietä pitkin. Evakuointi on viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle, sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuointitilanteessa.

Uusi!!: Talvisota ja Evakuointi · Katso lisää »

Evert Nyman

Frans Evert Nyman (4. marraskuuta 1918 Mustasaari – 23. elokuuta 1985 Vaasa) oli suomalainen merikapteeni ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Evert Nyman · Katso lisää »

Evon metsäopisto

Evon metsäopisto on Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin toimipaikka Lammilla.

Uusi!!: Talvisota ja Evon metsäopisto · Katso lisää »

Eyvind Johnson

Olof Edvin ”Eyvind” Verner Johnson (29. heinäkuuta 1900 Boden, Norrbotten, Ruotsi – 25. elokuuta 1976 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto yhdessä Harry Martinsonin kanssa vuonna 1974.

Uusi!!: Talvisota ja Eyvind Johnson · Katso lisää »

F. W. Borgman

Friedrich Wilhelm Johannes Borgman (29. syyskuuta 1897 Singapore – 20. syyskuuta 1946 Trelleborg, Ruotsi) oli saksalainen, Suomessa pitkään asunut taiteilija, kirjailija, toimittaja ja mainospiirtäjä.

Uusi!!: Talvisota ja F. W. Borgman · Katso lisää »

FAI (auto)

FAI eli Ford A Ižorski (Легкий бронеавтомобиль ФАИ) oli neuvostoliittolaisten 1930-luvun alusta 1940-luvun alkuun käyttämä panssariauto.

Uusi!!: Talvisota ja FAI (auto) · Katso lisää »

Fanni Luukkonen

Fanni Luukkonen. Fanni Luukkonen (13. maaliskuuta 1882 Helsinki – 27. lokakuuta 1947 Helsinki) oli Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Fanni Luukkonen · Katso lisää »

FC Jazz

FC Jazz on porilainen jalkapalloseura, joka perustettiin vuonna 1934 nimellä Porin Pallo-Toverit (PPT).

Uusi!!: Talvisota ja FC Jazz · Katso lisää »

FC Kuusysi

FC Kuusysi on lahtelainen jalkapalloseura.

Uusi!!: Talvisota ja FC Kuusysi · Katso lisää »

FDF Mod

FDF Mod (Finnish Defence Forces Mod) on suomalaisen harrasteporukan kehittämä modifikaatio Operation Flashpoint-, Armed Assault- ja ARMA 2 -peleihin.

Uusi!!: Talvisota ja FDF Mod · Katso lisää »

Feeli Isosomppi

Feeli Johannes Isosomppi (Felix Iso-Somppi, 15. lokakuuta 1909, Kauhava – 20. helmikuuta 1972 Hyvinkää) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 70.

Uusi!!: Talvisota ja Feeli Isosomppi · Katso lisää »

Felix Forsman

Felix Forsman (6. toukokuuta 1917 Baku, Venäjä – 24. lokakuuta 2005 Helsinki) oli lähinnä kuvaajana tunnetuksi tullut suomalaisen elokuvan monitoimimies.

Uusi!!: Talvisota ja Felix Forsman · Katso lisää »

Felix Krohn

Felix Julius Theofil Krohn (20. toukokuuta 1898 Tampere – 8. marraskuuta 1963 Lahti) oli suomalainen kapellimestari, säveltäjä ja Lahdessa toimineen Viipurin musiikkiopiston pitkäaikainen rehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Felix Krohn · Katso lisää »

Ferdinand Salokangas

Väinö Teodor Ferdinand Salokangas (25. lokakuuta 1903 Hyvinkää – 21. toukokuuta 1981) oli suomalainen arkkitehti joka suunnitteli 1950-luvulla useita omintakeisia rakennuksia Rovaniemelle.

Uusi!!: Talvisota ja Ferdinand Salokangas · Katso lisää »

Fiat G.50

Regia Aeronautican vaurioitunut Fiat G.50. Fiat G.50 Freccia (Nuoli) oli italialainen toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Fiat G.50 · Katso lisää »

Filip Hollming

Filip Walter Hollming (8. maaliskuuta 1894 Virtasalmi – 6. helmikuuta 1951 Rauma) oli suomalainen merikapteeni ja telakkayhtiö F. W. Hollming Oy:n perustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Filip Hollming · Katso lisää »

Filipp Gorelenko

Filipp Gorelenko Filipp Danilovitš Gorelenko (14. marraskuuta 1888 – 1956) oli neuvostoliittolainen komentaja, joka otti osaa talvisotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Filipp Gorelenko · Katso lisää »

Fingerpori

Heimo Vesa ja lukijoiden tunteita kuohuttanut Jeesus housuja sovittamassa. Helsingin Sanomissa 7. maaliskuuta 2007 julkaistun stripin kaksi viimeistä ruutua. Fingerpori on Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama suomalainen strippisarjakuva.

Uusi!!: Talvisota ja Fingerpori · Katso lisää »

Finlandia (auto)

Finlandia-merkkinen ambulanssikuorma-auto Helsingissä 1920-luvulla. Finlandia oli suomalainen automerkki, jota insinööri P. J. Heikkilä valmisti Helsingissä neljä kappaletta vuosina 1922–1924.

Uusi!!: Talvisota ja Finlandia (auto) · Katso lisää »

Finlandia (Punkaharju)

Finlandia eli Hoitokoti Finlandia (entinen Hotelli Finlandia) on vuonna 1914 hotelliksi valmistunut rakennus Punkaharjulla Savonlinnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Finlandia (Punkaharju) · Katso lisää »

Finlands sak är vår

Finlands sak är vår ("Suomen asia on meidän") on ruotsalaisten toimittajien Olof Lagercrantzin ja Karl-Gustaf Hillebrandin kirjoittama kirjanen, joka ilmestyi joulukuussa 1939, talvisodan sytyttyä.

Uusi!!: Talvisota ja Finlands sak är vår · Katso lisää »

Finnair

Finnairin pääkonttori – House of Travel and Transportation (HOTT). Helsinki-Vantaan lentoaseman miehistökeskus (TOKE-rakennus). Finnair Lounge Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalissa 2. Finnairin Airbus A320-214. Finnair (aiemmin Aero Oy) on suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä Suomen sisäisillä ja kansainvälisillä markkinoilla.

Uusi!!: Talvisota ja Finnair · Katso lisää »

Finnairin historia

Finnair on suomalainen lentoyhtiö, joka on perustettu Aero-nimellä vuonna 1923.

Uusi!!: Talvisota ja Finnairin historia · Katso lisää »

Finnish Labour Temple

Finnish Labour Temple on Kanadassa Ontarion provinssin Thunder Bayssä sijaitseva kanadansuomalainen kulttuurikeskus.

Uusi!!: Talvisota ja Finnish Labour Temple · Katso lisää »

Finnish Relief Fund

Herbert Hoover, Hendrik Willem van Loon ja Fiorello H. La Guardia Madison Square Gardenissa 20. joulukuuta 1939. Finnish Relief Fund oli entisen Yhdysvaltain presidentin Herbert Hooverin joulukuussa 1939 perustama avustusjärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Finnish Relief Fund · Katso lisää »

FinnWars

FinnWars on Iceflake Studiosin kehittämä modifikaatio Battlefield 1942 ‑videopeliin.

Uusi!!: Talvisota ja FinnWars · Katso lisää »

Flygflottilj 19

F19:n Gloster Gladiator Mk.1 Kauhavalla 30. maaliskuuta 1940 lähdössä Ruotsiin talvisodan päätyttyä. Brittiläisvalmisteinen kevyt 1930-luvun pommituskone Hawker Hart Keski-Ruotsin ilmailumuseossa Linköpingissä Suomen ilmavoimien tunnuksin. Osasto Roininen ja Svenska Frivilligkåren Sallassa F19:n pääkalusto: Gloster Gladiator I F19:n muistokivi Oulun Äimärautiolla Flygflottilj 19 (F19) (Lentolaivue 19, Lentorykmentti 19) oli ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto, joka osallistui Suomen talvisotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Flygflottilj 19 · Katso lisää »

FN Browning M1903

FN Browning M1903 (Browning No.2) on yhdysvaltalaisen John Moses Browningin suunnittelema massasulkuinen itselataava pistooli.

Uusi!!: Talvisota ja FN Browning M1903 · Katso lisää »

Fokker C.V

Fokker C.V oli alankomaalainen Fokkerin valmistama kevyt tiedustelu- ja pommikone, joka oli eräs menestyneimmistä 1920- ja 1930-luvun alun sotilaslentokoneista.

Uusi!!: Talvisota ja Fokker C.V · Katso lisää »

Fokker C.X

Fokker C.X oli kaksitasoinen ja kaksipaikkainen kevyt tiedustelu- ja pommikone, jonka hollantilainen Fokker-tehdas suunnitteli vuonna 1933.

Uusi!!: Talvisota ja Fokker C.X · Katso lisää »

Fokker D.XXI

Fokker D.XXI oli alankomaalainen Fokkerin suunnittelema ja valmistama hävittäjälentokone, joka oli palveluskäytössä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Fokker D.XXI · Katso lisää »

Fokker F.VIII

Fokker F.VIII oli yksimoottorisen Fokker F.VII-version pohjalta kehitetty suurempikokoinen ja kaksimoottorinen, tehokkaammilla moottoreilla varustettu matkustajalentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Fokker F.VIII · Katso lisää »

Fokker G.1

Fokker G.1 oli yksi harvoista ennen toista maailmansotaa kehitetyistä kaksimoottorisista ja –paikkaisista raskaista hävittäjäkoneista.

Uusi!!: Talvisota ja Fokker G.1 · Katso lisää »

Forcitin tehdasrata

Forcitin tehdasrata tarkoittaa Forcit Oy:llä Hangossa vuosina 1901–1937 ollutta omaa 600 mm:n raidelevyinen kapearaiteista rataa.

Uusi!!: Talvisota ja Forcitin tehdasrata · Katso lisää »

Ford (maahantuoja)

Oy Ford Ab on Fordin suomalainen maahantuoja, joka on perustettu 10.

Uusi!!: Talvisota ja Ford (maahantuoja) · Katso lisää »

Ford Motor Company

Fordin kokoonpanolinja vuodelta 1913. Ford Motor Company (lyh. FoMoCo) on yhdysvaltalainen Henry Fordin 1903 Detroitissa perustama autonvalmistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ford Motor Company · Katso lisää »

Forum Marinum

Forum Marinumin Kruununmakasiini. Museon päärakennus. Forum Marinum on Turussa IX kaupunginosassa sijaitseva merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo ja meripuolustuksen museo sekä toiminnallinen merikeskus.

Uusi!!: Talvisota ja Forum Marinum · Katso lisää »

Franklin D. Roosevelt

Franklin Delano Roosevelt (30. tammikuuta 1882 Hyde Park – 12. huhtikuuta 1945 Warm Springs), joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä FDR, oli Yhdysvaltojen 32. presidentti (1933–1945).

Uusi!!: Talvisota ja Franklin D. Roosevelt · Katso lisää »

Frans Emil Sillanpää

Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Frans Emil Sillanpää · Katso lisää »

Frans Helminen

Frans Edvard Helminen (6. helmikuuta 1894 Valkeasaari – 21. syyskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi toisen maailmansodan aikana Suomen ilmatorjuntajoukkojen komentajana ja rauhan tultua ilmavoimien komentajana sekä ilmapuolustuksen tarkastajana.

Uusi!!: Talvisota ja Frans Helminen · Katso lisää »

Frans Ilomäki

Frans Herman Ilomäki (4. joulukuuta 1891 Kurikka – 3. helmikuuta 1958) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Frans Ilomäki · Katso lisää »

Frans Kärki

Frans Johannes Kärki (11. helmikuuta 1884 Vesilahti – 4. helmikuuta 1965 Tampere) oli suomalainen Laihian kappalainen, rovasti ja Maalaisliiton kansanedustaja 1920-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Frans Kärki · Katso lisää »

Frans Wilhelm Lüchow

Frans Fredrik Wilhelm Lüchow (myös Lüchou, 27. toukokuuta 1837 Kristiinankaupunki – 6. tammikuuta 1884 Oulu) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Frans Wilhelm Lüchow · Katso lisää »

Fredrik August Odenwall

Fredrik August Odenwall (9. marraskuuta 1843 Turku – 12. elokuuta 1890 Pietarsaari) oli suomalaissyntyinen arkkitehti, joka toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina 1868–1884.

Uusi!!: Talvisota ja Fredrik August Odenwall · Katso lisää »

Fredrik Isacsson

Fredrik Donatus Isacsson (13. heinäkuuta 1883 Vestanfjärd – 6. elokuuta 1962 Naantalin maalaiskunta) oli suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko, director musices.

Uusi!!: Talvisota ja Fredrik Isacsson · Katso lisää »

Frigga Maria Honkapirtti

Frigga Maria (Maija) Honkapirtti (o.s. Boxström, 19. toukokuuta 1895 Sortavala – 18. lokakuuta 1957 Helsinki)Itä-Suomen Seminaari 1945-1970: Juhlajulkaisu / toimituskunta: Jalmari Mikkola, Antti Henttonen, Iivar Kemppinen; matrikkeliosan toim.

Uusi!!: Talvisota ja Frigga Maria Honkapirtti · Katso lisää »

Fritz Remmler

Friedrich Wilhem (Fritz) Remmler (1881, myös 28. maaliskuuta 1888 tai 1890 mainitaan, Tammisaari – 18. lokakuuta 1972 Kanada) oli saksalainen eläintieteilijä ja Suomessa sotien välisenä aikana ja jatkosodan aikana toiminut Gestapon vakooja.

Uusi!!: Talvisota ja Fritz Remmler · Katso lisää »

Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)

Gabriel von Bonsdorff. Gabriel von Bonsdorff (16. tammikuuta 1893 Helsinki – 12. elokuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, metsänhoitaja, vapaaherra ja von Bonsdorff -aatelissuvun vapaaherrallisen haaran päämies.

Uusi!!: Talvisota ja Gabriel von Bonsdorff (jääkäri) · Katso lisää »

Gabriela Mistral

Gabriela Mistral, oikealta nimeltään Lucila de María del Perpetuo Socorro Godoy Alcayaga, (7. huhtikuuta 1889 – 10. tammikuuta 1957) oli chileläinen runoilija, diplomaatti ja feministi, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1945 ensimmäisenä espanjalais-amerikkalaisena kirjailijana.

Uusi!!: Talvisota ja Gabriela Mistral · Katso lisää »

Galvanoimis

Galvanoimis Oy oli vuonna 1903 Tampereelle perustettu metallialan yritys joka harjoitti kuumasinkitystä ja valmisti lisäksi metallialan tuotteita kuten hevosenkenkiä ja paineastioita.

Uusi!!: Talvisota ja Galvanoimis · Katso lisää »

Göran Hjelmman

Göran Hjelmman (12. lokakuuta 1898 Viipuri – 8. toukokuuta 1969 Helsinki) oli suomenruotsalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Göran Hjelmman · Katso lisää »

Göran Schildt

Göran Gustaf Ernst Schildt (11. maaliskuuta 1917 Helsinki – 24. maaliskuuta 2009 Tammisaari) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorijoitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Göran Schildt · Katso lisää »

Gösta Hallberg-Cuula

Kypärä hautakiven päällä, Norra begravningsplatsen. Gösta Hallberg-Cuula, oik.

Uusi!!: Talvisota ja Gösta Hallberg-Cuula · Katso lisää »

Gösta von Stedingk

Gustaf "Gösta" Magnus von Stedingk (28. kesäkuuta 1897 Hammarskog – 22. elokuuta 1987 Tukholma) oli ruotsalainen upseeri ja kuului ruotsalaiseen vapaaherralliseen aatelissukuun.

Uusi!!: Talvisota ja Gösta von Stedingk · Katso lisää »

Gennadi Fiš

Gennadi Semjonovitš Fiš (10. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1903 Odessa – 6. heinäkuuta 1971 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Gennadi Fiš · Katso lisää »

Georg Backlund

Anders Georg Backlund (9. joulukuuta 1905 Närpiö – 28. heinäkuuta 2002 Närpiö) oli suomalainen SKDL:ää edustanut poliitikko ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Georg Backlund · Katso lisää »

Georg Baronin

Baronin (kesk.) Vladimir Kirpitšnikovin kuulustelussa Georg Baronin (31. maaliskuuta 1895 Viipuri – 28. joulukuuta 1992) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan tykistöaliluutnantti ja Suomen armeijan luutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Georg Baronin · Katso lisää »

Georg Henrik Theslöf

Georg Henrik Theslöf oli suomenruotsalainen sanomalehtimies, diplomaatti ja pakinoitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Georg Henrik Theslöf · Katso lisää »

Georg Malmstén

Georg "Jori" Malmstén (27. kesäkuuta 1902 Helsinki – 25. toukokuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen laulaja, muusikko ja säveltäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Georg Malmstén · Katso lisää »

George Bernard Shaw

George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925.

Uusi!!: Talvisota ja George Bernard Shaw · Katso lisää »

Georges von Swetlik

Georges von Swetlik (8. joulukuuta 1912 Pietari – 14. toukokuuta 1991 Tammisaari) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 28.5.1991, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Georges von Swetlik · Katso lisää »

Georgi Žukov

Georgi Konstantinovitš Žukov (1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1896 Strelkovka –18. kesäkuuta 1974 Moskova) oli Neuvostoliiton marsalkka ja tärkein Neuvostoliiton komentaja toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Georgi Žukov · Katso lisää »

Gerald V. Kuss

Gerald V. Kuss (1920 Navan, Irlanti – 8. kesäkuuta 1969) oli irlantilainen matkailija ja pakinoitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Gerald V. Kuss · Katso lisää »

Gerdt Wrede

Gerdt Henrik Wrede (1. toukokuuta 1896 Leppävirta – 22. kesäkuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen paroni, lentäjä ja MetroAuto-konsernin perustaja ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Gerdt Wrede · Katso lisää »

Gerhard Fieseler

Gerhard Fieseler Tempelhofin lentoasemalla 1931. Gerhard Fieseler (15. huhtikuuta 1896 – 1. syyskuuta 1987) oli saksalainen ensimmäisen maailmansodan aikainen hävittäjä-ässä, josta tuli toisen maailmansodan aikainen lentokonesuunnittelija.

Uusi!!: Talvisota ja Gerhard Fieseler · Katso lisää »

Glory Leppänen

Glory Leppänen (o.s. Renvall; 28. marraskuuta 1901 Pariisi, Ranska – 26. lokakuuta 1979 Helsinki, Suomi) oli suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja, elokuvaohjaaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Glory Leppänen · Katso lisää »

Glosholmin majakka

Glosholmin majakka (myöhemmin Glosholmin tunnusmajakka, ruots. Glosholm fyr) oli Pellingin saaristossa Glosholmin saaren eteläisellä niemellä sijainnut Suomenlahden vilkastuneen meriliikenteen ohjauslaitteeksi vuosina 1832–1835 rakennettu majakka.

Uusi!!: Talvisota ja Glosholmin majakka · Katso lisää »

Gloster Gauntlet

Gloster Gauntlet oli brittiläinen kaksitasoinen yksimoottorinen yksipaikkainen hävittäjälentokone, jota voitiin käyttää sekä päivä- että yötoimintaan.

Uusi!!: Talvisota ja Gloster Gauntlet · Katso lisää »

Gloster Gladiator

Gloster Gladiator oli Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien (RAF) 1930-luvun puolivälin kaksitasoinen hävittäjälentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Gloster Gladiator · Katso lisää »

Gnevnyi (1936)

Gnevnyi (tunnuskirjaimet GN, viirinumero 16) oli Neuvostoliiton laivaston Gnevnyi-luokan hävittäjä (Projekti 7).

Uusi!!: Talvisota ja Gnevnyi (1936) · Katso lisää »

Gotthelm Klenberg

Gotthelm Klenberg sotilaspuvussa. Gotthelm Gottfrid Klenberg (18. tammikuuta 1887 Turku – 6. helmikuuta 1973) oli suomalainen eläinlääkäri ja upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Gotthelm Klenberg · Katso lisää »

Gramota-arkisto

Gramota eli Kolttakylän arkisto Siidassa, Inarissa. Asiakirja on jäljennös, kotelo alkuperäinen. Gramota-arkisto eli ns.

Uusi!!: Talvisota ja Gramota-arkisto · Katso lisää »

Granit (yritys)

Ab Granit Oy oli vuonna 1886 perustettu suomalainen kivialan yritys, joka oli 1900-luvun alkupuolella suurin alallaan Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Granit (yritys) · Katso lisää »

Gregorius Ekholm

Gregorius Ekholm (20. helmikuuta 1921 Tukholma – 14. marraskuuta 1985 Helsinki) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 139.

Uusi!!: Talvisota ja Gregorius Ekholm · Katso lisää »

Grigori Kulik

Grigori Ivanovitš Kulik oli puna-armeijan komentaja ja aikanaan Neuvostoliiton marsalkka, joka osallistui muun muassa Venäjän sisällissotaan, talvisotaan sekä suureen isänmaalliseen sotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Grigori Kulik · Katso lisää »

Grigori Mirošnitšenko

Grigori Iljitš Mirošnitšenko (22. tammikuuta 1904 – 26. huhtikuuta 1985 Azov) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Grigori Mirošnitšenko · Katso lisää »

Grigori Zverev

Grigori Aleksandrovitš Zverev (15. maaliskuuta 1900 Ukraina, Venäjän keisarikunta – 2. elokuuta 1946 Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton, Suomen kansanarmeijan ja Venäjän vapautusarmeijan kenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Grigori Zverev · Katso lisää »

Gulag

Rekonstruktio Perm-36 -vankileirin makuulavereista. Gulag tai GULAG (lyh., ’leirihallitus’, ’leiriasioiden keskusvirasto’) oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n osa, joka hallinnoi maan noin 30 000 ojennustyöleiriä.

Uusi!!: Talvisota ja Gulag · Katso lisää »

Gun Lanciai

Gun Lanciai vuonna 1970. Gun Lanciai, nimi alun perin Gunvor Westerberg (10. marraskuuta 1920 Porvoo – 15. maaliskuuta 2013 Helsingør, Tanska) oli suomalaissyntyinen Ruotsissa pääosan elämäänsä asunut kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Gun Lanciai · Katso lisää »

Gunnar Artkoski

Gunnar Arvid Artkoski, vuoteen 1943 Arvidsson (15. toukokuuta 1922 Tampere – 13. huhtikuuta 1985 Tampere) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Artkoski · Katso lisää »

Gunnar Haase

Gunnar Hans Werner Haase (14. toukokuuta 1916 Viipuri – 25. toukokuuta 1999 Rovaniemi) oli "Lapin sähköistämisen isä", suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Haase · Katso lisää »

Gunnar Höckert

Gunnar Mikael Höckert (12. helmikuuta 1910 Helsinki – 11. helmikuuta 1940 Johannes) oli suomalainen kestävyysjuoksija, joka voitti 5 000 metrin olympiakultaa vuonna 1936.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Höckert · Katso lisää »

Gunnar Heinrichs

Karl Gunnar Heinrichs (26. huhtikuuta 1893 Helsinki – 1. marraskuuta 1953) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Heinrichs · Katso lisää »

Gunnar Johansson

Gunnar Severin Johansson (7. lokakuuta 1903 Helsinki – 15. toukokuuta 1942 Jandeba, Aunuksen Karjala) oli suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Johansson · Katso lisää »

Gunnar Lindqvist

Gunnar Isak Lindqvist oli suomalainen jääkärivääpeli ja Viron armeijan yliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Lindqvist · Katso lisää »

Gunnar Mickwitz

Gunnar Mickwitz (19. lokakuuta 1906 Turku – 18. helmikuuta 1940 Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen historian- ja antiikintutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Mickwitz · Katso lisää »

Gunnar Palmgren

John Gunnar Palmgren (23. tammikuuta 1908 Helsinki – 23. marraskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen juristi, yritysjohtaja, professori ja korkeakoulun rehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar Palmgren · Katso lisää »

Gunnar von Hertzen

Gunnar Emil von Hertzen (11. maaliskuuta 1893 Halikko – 16. heinäkuuta 1973) oli suomalainen jääkäriupseeri ja Aunuksen retken (1919) suunnittelijoita.

Uusi!!: Talvisota ja Gunnar von Hertzen · Katso lisää »

Gustaf Dyrssen

Gustaf Dyrssen (24. marraskuuta 1891 – 13. toukokuuta 1981) oli ruotsalainen upseeri, nykyaikainen viisiottelija ja olympiavoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Dyrssen · Katso lisää »

Gustaf Ehrnrooth

Ernst Gustaf Waldemar Ehrnrooth (7. joulukuuta 1898 Helsinki – 16. syyskuuta 1983 Kirkkonummi) oli suomalainen ratsuväen kenraalimajuri, joka toimi sodassa Hämeen ratsurykmentin komentajana ja myöhemmin erityisesti sotilaallisten aluehallintojen komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Ehrnrooth · Katso lisää »

Gustaf Hartala

Gustaf Hartala vuoteen 1935 Hedberg (3. huhtikuuta 1913 Viipuri – 11. tammikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen pesäpalloilija ja sotilas, joka haavoittui vakavasti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Hartala · Katso lisää »

Gustaf Magnusson

Gustaf Erik ”Eka” Magnusson (8. joulukuuta 1902 Alatornio – 27. joulukuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Magnusson · Katso lisää »

Gustaf Nyholm (kirkkoherra)

Gustaf Nyholm (14. tammikuuta 1820 Janakkala – 15. tammikuuta 1879 Merikarvia) oli suomalainen kirkkoherra.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Nyholm (kirkkoherra) · Katso lisää »

Gustaf Renholm

Gustaf Runar Renholm oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Renholm · Katso lisää »

Gustaf Stjernberg

Gustaf Arne Stjernberg oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Stjernberg · Katso lisää »

Gustaf Storgårds

Gustaf Storgårds (11. joulukuuta 1869 Lapinjärvi – 11. marraskuuta 1945 Porvoo) oli suomalainen pappi ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Gustaf Storgårds · Katso lisää »

Gustav Donner

Gustav Adolf Donner (6. marraskuuta 1902 Nürnberg, Saksa – 26. helmikuuta 1940 Yläsommee, Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen historioitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Gustav Donner · Katso lisää »

Gustavsvärn

Gustavsvärn (ent. Eldskär) on kalliosaari Hangon Tulliniemen kaakkoispuolella noin kolmen kilometrin päässä Hangosta lounaaseen.

Uusi!!: Talvisota ja Gustavsvärn · Katso lisää »

Guy Arto

Guy Elie Arto (vuoteen 1929 Grönlund; 28. toukokuuta 1897 Heinävesi – 3. elokuuta 1968) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja rykmentin komentaja sodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Guy Arto · Katso lisää »

Haagan sankarihautausmaa

Haagan sankaripatsas. Haagan sankarihautausmaa sijaitsee Helsingin Haagan sankaripuistossa, osoittessa Sankaritie 4.

Uusi!!: Talvisota ja Haagan sankarihautausmaa · Katso lisää »

Haankylä

Haankylä, myös Haka, oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Haankylä · Katso lisää »

Haapalampi (Karjalan tasavallan kunta)

Haapalammen kunta Sortavalan piirin kartalla. Haapalampi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Haapalampi (Karjalan tasavallan kunta) · Katso lisää »

Haapamäki

Haapamäen keskustaa Haapamäki on Keuruun länsiosassa sijaitseva taajama.

Uusi!!: Talvisota ja Haapamäki · Katso lisää »

Haapamäki–Pori-rata

Noormarkunjoen rautatiesilta lakkautetulla rataosuudella. Haapamäki–Pori-rata, jota joskus myös kutsutaan Mierontieksi, on vuonna 1985 pääosin liikenteeltä lakkautettu rataosa Porista Kankaanpään, Parkanon ja Virtain kautta Haapamäelle.

Uusi!!: Talvisota ja Haapamäki–Pori-rata · Katso lisää »

Haavisto-korsu

Yrjö Jylhä Haavisto-korsulla jatkosodan aikana. Haavisto-korsu oli talvisodassa Taipaleessa sijainnut komppanian päälliköiden korsu, joka sai nimensä JR 23:n neljännen komppanian jouluaattona 1939 kaatuneesta reservin luutnantti Yrjö Haavistosta.

Uusi!!: Talvisota ja Haavisto-korsu · Katso lisää »

Halilan parantola

Ilmakuva Halilan parantolan päärakennuksesta 1900-luvun alkupuolelta. Halilan parantolan rakennuksia vuonna 2008. Aleksanteri Nevskille pyhitetty Halilan parantolan kirkko vuonna 2008. Halilan parantola eli Halilan keuhkotautiparantola oli Uudellakirkolla Halilan kylässä vuosina 1889–1940 toiminut Suomen ensimmäinen tuberkuloosiparantola.

Uusi!!: Talvisota ja Halilan parantola · Katso lisää »

Hamarin vesitorni

Hamarin vesitorni on Porvoon Hamarissa sijaitseva 2 000 kuution vesitorni.

Uusi!!: Talvisota ja Hamarin vesitorni · Katso lisää »

Hamina

Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.

Uusi!!: Talvisota ja Hamina · Katso lisää »

Haminan työväentalo

Haminan työväentalo 1910-1920 Haminan työväentalo Työski sijaitsee Haminan kaupungin keskustassa.

Uusi!!: Talvisota ja Haminan työväentalo · Katso lisää »

Hangon laajentamissuunnitelma

Kontra-amiraali Belusovin Hangon laajentamissuunnitelma elokuulta 1940, sekä suomalaisten Hangon rintaman puolustus. Hangon laajentamissuunnitelma tarkoittaa Neuvostoliiton operatiivista suunnitelmaa hyökätä Hangon sotilastukikohdasta sen ympäristöön Tammisaareen ja Padvamaalle varmistaen näin sivustat laajempaa operaatiota varten.

Uusi!!: Talvisota ja Hangon laajentamissuunnitelma · Katso lisää »

Hangon rannikkopatteristo

Hangon rannikkopatteristo (HanRPsto) oli Suomen puolustusvoimien joukko-osasto.

Uusi!!: Talvisota ja Hangon rannikkopatteristo · Katso lisää »

Hangon rata

Hangon rata on Karjaan ja Hangon välinen rataosuus Suomen rataverkosta.

Uusi!!: Talvisota ja Hangon rata · Katso lisää »

Hangon vesitorni

Hangon vesitorni on Hangon kaupungin omistama vesitorni.

Uusi!!: Talvisota ja Hangon vesitorni · Katso lisää »

Hangon vuokra-alue

Moskovan rauhansopimuksen liitteenä ollut kartta Hangon vuokra-alueen rajoista. Kartassa Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskuntien allekirjoitukset. Hangon vuokra-alue oli talvisodan jälkeen Suomen Neuvostoliitolle vuokraama alue Hankoniemellä.

Uusi!!: Talvisota ja Hangon vuokra-alue · Katso lisää »

Hangonlehti

Hangötidningen-Hangonlehti oli suomenkielistä ja ruotsinkielistä aineistoa julkaiseva paikallislehti.

Uusi!!: Talvisota ja Hangonlehti · Katso lisää »

Hankoniemi

Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.

Uusi!!: Talvisota ja Hankoniemi · Katso lisää »

Hanna Rydh

Hanna Albertina Rydh (12. helmikuuta 1891 Tukholma – 29. kesäkuuta 1964 Tukholma) oli ruotsalainen arkeologi.

Uusi!!: Talvisota ja Hanna Rydh · Katso lisää »

Hanna Taini

Hanna Taini (oik. Schlimovitsch, vuodesta 1932 Lefko) oli suomalainen näyttelijä ja eräs 1930-luvun suosituimpia elo­kuva­tähtiä.

Uusi!!: Talvisota ja Hanna Taini · Katso lisää »

Hannele Lauri

Ritva Hannele Lauri (o.s. Markkula, ent. Rinne) s. 21. heinäkuuta 1952 Tampere) on suomalainen näyttelijä. Lauri aloitti uransa voittoisalla Ofelia-tulkinnallaan Jyväskylän kaupunginteatterissa 1975. Valtaosan näyttelijän urastaan hän teki Helsingin kaupunginteatterissa 1983–2015. Suuren yleisön tietoisuuteen Lauri nousi 1980-luvulla Spede Shown myötä ja kepeä komedialinja jatkui 1990-luvulla hulvattomassa televisiosarjassa Hynttyyt yhteen. Teatterissa Laurin roolit ulottuivat villeimpien viihdevuosien aikanakin ilotyttökomedioista klassiseen draamaan. Kokoillan elokuvissa Lauri on näytellyt lähinnä sivurooleja. Ensimmäisen pääroolinsa hän näytteli vuonna 2021 draamaelokuvassa 70 on vain numero. Laurin ohjaajia teatteritaiteessa ovat olleet muun muassa Jotaarkka Pennanen ja Kari Rentola. Menestyksekkäitä viihdepareja Lauri on muodostanut Vesa-Matti Loirin ja Eija Vilppaan kanssa. Spede Showssa hän näytteli Naisen logiikka -sketsejä Spede Pasasen kera. Eräs Laurin näyttelijäntyön keskeinen elementti on ollut hallittu läsnäolo.

Uusi!!: Talvisota ja Hannele Lauri · Katso lisää »

Hannes Häyrinen

Johan (Hannes) Erik ”Hanski” Häyrinen (vuoteen 1948 Högdahl) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja teatterinjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Hannes Häyrinen · Katso lisää »

Hannes Hynönen

Johannes ”Hannes” Hynönen (10. tammikuuta 1913 Joroinen – 30. marraskuuta 2015 Mikkeli) oli suomalainen maanviljelijä ja toisen maailmansodan veteraani.

Uusi!!: Talvisota ja Hannes Hynönen · Katso lisää »

Hannes Ignatius

Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius (8. lokakuuta 1871 Helsinki – 3. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen sotilas, jonka sotilasura katkesi Venäjän vallan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Hannes Ignatius · Katso lisää »

Hans Berggren

Carl Hans Berggren (5. huhtikuuta 1895 Gävle – 19. lokakuuta 1981 Gävle) oli ruotsalainen eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Hans Berggren · Katso lisää »

Hans Elo

Hans Einer Elo (15. huhtikuuta 1891 Uusikirkko Tl – 24. marraskuuta 1981 Rauma) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Hans Elo · Katso lisää »

Hans Kalm

Hans Kalm (21. huhtikuuta 1889 Kotsama (nykyään osa Unakverea), Viljandimaa – 1. helmikuuta 1981 Jyväskylä) oli pääasiassa Suomessa vaikuttanut virolainen sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Hans Kalm · Katso lisää »

Hans Metzger

Hans (Ivar August Johannes) Metzger (s. 1912 Wiesbaden) oli Suomessa lapsuutensa viettänyt ja hyvin suomea hallinnut saksalainen diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Hans Metzger · Katso lisää »

Hans von Essen

Hans Olof von Essen (31. joulukuuta 1900 Lappeenranta – 23. elokuuta 1973 Halikko) oli suomalainen eversti ja Mannerheim-ristin ritari numero 30.

Uusi!!: Talvisota ja Hans von Essen · Katso lisää »

Hans Wind

Hans Henrik ”Hasse” Wind (30. heinäkuuta 1919 Tammisaari – 24. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen hävittäjälentäjä toisessa maailmansodassa ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Hans Wind · Katso lisää »

Hanssin-Jukka

Hanssin-Jukka oli Suomen ilmavoimien vuosina 1940–1955 käytössä ollut Douglas DC-2 -kuljetuskone.

Uusi!!: Talvisota ja Hanssin-Jukka · Katso lisää »

Hanttula

Hanttula oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Hanttula · Katso lisää »

Haparainen

Haparainen oli Sakkolan kylä, joka sijaitsi seitsemän kilometriä Sakkolan kirkonkylästä Taipaleeseen johtavan tien varrella Suvantojärven pohjoispuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Haparainen · Katso lisää »

Hapenensaari

Hapenensaari on saari Viipurinlahdessa ja entinen kylä entisen Viipurin maalaiskunnan alueella Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Hapenensaari · Katso lisää »

Harald Öhquist

Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891 Helsinki – 10. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Öhquist · Katso lisää »

Harald Dahlman

Harald Alexander Dahlman (24. huhtikuuta 1907 Karjalohja – 28. helmikuuta 1940 Vatnuori, Koiviston maalaiskunta) oli suomalainen yleisurheilija.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Dahlman · Katso lisää »

Harald Hägerström

Harald Olof Wilhelm Hägerström (29. heinäkuuta 1892 Helsinki – 4. marraskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen asianajaja ja varatuomari, joka toimi muun muassa Helsingin Sanomien ja Paulig Oy Ab:n lakimiehenä.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Hägerström · Katso lisää »

Harald Roos

Pääjohtaja Harald Roos puhumassa vuonna 1952. Harald Vilhelm Roos (8. heinäkuuta 1895 Turku – 6. toukokuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi sota-aikana päämajan huoltopäällikkönä sekä vuosina 1943–1956 Rautatiehallituksen pääjohtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Roos · Katso lisää »

Harald Silander

Harald Walter Theodor Silander oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Silander · Katso lisää »

Harald Storbacka

Harald Storbacka (8. syyskuuta 1915 Ähtävä – 1. helmikuuta 1990 Ähtävä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Storbacka · Katso lisää »

Harhauttaminen

tiedustelua. Harhauttaminen on vaikuttamista kohteen toimintaan toimittamalla sille väärää tietoa.

Uusi!!: Talvisota ja Harhauttaminen · Katso lisää »

Harju (Jyväskylä)

Neron portaat talvella. Harjun vanha näkötorni (1887–1939). Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjänharju, joskus Jyväsharju, on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Harju (Jyväskylä) · Katso lisää »

Harjula (Hyvinkää)

Elokuvateatteri Harjula Hyvinkäällä vuonna 1930. Harjula oli Hyvinkään kaupungin toinen elokuvateatteri, joka perustettiin vuonna 1912.

Uusi!!: Talvisota ja Harjula (Hyvinkää) · Katso lisää »

Harlu

Harlun epävirallinen perinnevaakuna. Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Harlu · Katso lisää »

Harlu (Karjalan tasavalta)

Harlun kunta Pitkärannan piirin kartalla. Harlun asemarakennus. Harlu on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Harlu (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Harparskog-linja

Harparskog-linja oli suomalaisten talvisodan jälkeen 1940–1941 Hangon vuokra-alueen rajalle rakentama kantalinnoitettu pääpuolustusasema.

Uusi!!: Talvisota ja Harparskog-linja · Katso lisää »

Harri Paarma

Harri (Harry) Bengt Armas Paarma (sukunimi vuoteen 1934 Broms ja 1934–1945 Paatsalo; 4. elokuuta 1901 Ristiina – 18. lokakuuta 1970 Hämeenlinna) oli suomalainen tiedustelu-upseeri ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Harri Paarma · Katso lisää »

Harry Alfthan

Harry Uno Alfthan (13. lokakuuta 1884, Vaasa – 26. tammikuuta 1955, Helsinki) oli suomalainen ratsuväenupseeri ja kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Harry Alfthan · Katso lisää »

Harry Järv

Harry Johannes Järv (27. maaliskuuta 1921 Mustasaari – 21. joulukuuta 2009 Tukholma) oli suomalainen (suomenruotsalainen) kirjailija, kääntäjä ja kirjastoneuvos, joka työskenteli pitkään Ruotsin kuninkaallisen kirjaston ylikirjastonhoitajana ja toimi myös sen virkaatekevänä johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Harry Järv · Katso lisää »

Harry Martinson

Martinsonin hautakivi. Harry Martinson (6. toukokuuta 1904 Jämshög, Ruotsi – 11. helmikuuta 1978 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Harry Martinson · Katso lisää »

Harry Siljander

Harry Siljander (10. joulukuuta 1922 Helsinki – 5. toukokuuta 2010 Espoo) oli suomalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Harry Siljander · Katso lisää »

Harry Wihtol

Ratsumestari Harry Wihtol. Harry Rudolf Wihtol oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Harry Wihtol · Katso lisää »

Harsuvaara

Harsuvaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Harsuvaara · Katso lisää »

Hartikanvaara

Hartikanvaara oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Hartikanvaara · Katso lisää »

Hartonen

Hartonen oli Kivennavan pitäjän kylä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Hartonen · Katso lisää »

Harvialan rautatieasema

Harvialan rautatieasema (lyhenne Hrv) on lakkautettu rautatieliikennepaikka Riihimäki–Tampere-radalla Janakkalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Harvialan rautatieasema · Katso lisää »

Harvialan työväentalo

Harvialan työväentalo oli Hämeenlinnan kaupungin Harvialan kaupunginosassa (vuoteen 1967 saakka osa Vanajan kuntaa) sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Harvialan työväentalo · Katso lisää »

Harvola

Harvola oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Harvola · Katso lisää »

Hasan Abdrahim

Korpraali Hasan Abdrahim. Hasan Abdrahim (13. helmikuuta 1914 Helsinki – 5. maaliskuuta 1940 Säkkijärvi) oli tataaritaustainen suomalainen pikaluistelija, joka kaatui Talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Hasan Abdrahim · Katso lisää »

Hasan Kanykoff

Hasan Hairetdin Kanykoff (27. helmikuuta 1880 – 3. toukokuuta 1954) oli Suomessa vaikuttanut tataariyhteisön poliittinen aktivisti, joka oli mukana perustamassa Etuvartiokansojen klubia.

Uusi!!: Talvisota ja Hasan Kanykoff · Katso lisää »

Hattula (Muolaa)

Hattula oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Hattula (Muolaa) · Katso lisää »

Hattuvaaran työväentalo

Hattuvaaran työväentalo on Lieksan Hattuvaaran kylässä sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Hattuvaaran työväentalo · Katso lisää »

Haukilahden historia

Haukilahti on Suur-Tapiolan suuralueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa, jonka alueella on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta lähtien.

Uusi!!: Talvisota ja Haukilahden historia · Katso lisää »

Haukilahti

Haukilahti on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.

Uusi!!: Talvisota ja Haukilahti · Katso lisää »

Haukivaara (Korpiselkä)

Haukivaara oli kylä Korpiselän kunnan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Haukivaara (Korpiselkä) · Katso lisää »

Hausjärvi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Hausjärvi · Katso lisää »

Havi

Havi oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Talvisota ja Havi · Katso lisää »

Havi (yritys)

Havi on Riihimäellä toimiva kynttilöitä valmistava tehdas, jonka omistaa Suomen Kerta Oy.

Uusi!!: Talvisota ja Havi (yritys) · Katso lisää »

Havuvaara

Havuvaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Havuvaara · Katso lisää »

Hawker Hurricane

Hawker Hurricane oli Britannian kuninkaallisten ilmavoimien 1930-luvulla käyttöön ottama hävittäjälentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Hawker Hurricane · Katso lisää »

Häkäpönttöauto

Häkäpönttöauto Pihlajatiellä Helsingissä Hietalahden telakan työntekijät ihailevat Yleisradion häkäpöntöllistä ääniautoa vuonna 1939. Häkäpönttöauto on auto, jonka moottorin pääasiallisena polttoaineena käytetään joko puusta tai hiilestä erityisellä kaasunkehitinlaitteistolla tuotettavaa kaasumaista polttoainetta (puukaasua tai hiilikaasua).

Uusi!!: Talvisota ja Häkäpönttöauto · Katso lisää »

Hämäläinen (Viipurin mlk)

Hämäläinen oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Hämäläinen (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Hämeen museo

Näsilinna. Sodan tuhoja Hämeen museossa. Hämeen museo oli Tampereen vanhin museo.

Uusi!!: Talvisota ja Hämeen museo · Katso lisää »

Hämeen panssaripataljoona

Hämeen panssaripataljoonan lippu Hämeen Panssaripataljoona (HämPsP) on Suomen puolustusvoimien Panssariprikaatiin kuuluva joukkoyksikkö, joka perustettiin 1.

Uusi!!: Talvisota ja Hämeen panssaripataljoona · Katso lisää »

Hämeen ratsurykmentti

Hämeen ratsurykmentti oli alun perin Suomen sisällissodassa Viipurin valtaukseen osallistunut Karjalan ratsujääkärirykmentti, jonka sijoituspaikkoina olivat olleet Kuopio ja Lappeenranta ennen kuin se vakiintui Hämeenlinnaan.

Uusi!!: Talvisota ja Hämeen ratsurykmentti · Katso lisää »

Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko)

Hämeenlinnan Tarmo oli yksi Suomen parhaita jääkiekkoseuroja 1940- ja 1950-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko) · Katso lisää »

Hämekosken rautasulatto

Hämekosken rautasulatto toimi Laatokan Karjalassa Harlun pitäjässä Jänisjärvestä Laatokkaan laskevan Jänisjoen yläjuoksulla Hämekoskella vuosina 1921–1939.

Uusi!!: Talvisota ja Hämekosken rautasulatto · Katso lisää »

Härjänoja

Härjänoja (myös Ojankylä) on kylä Somerniemellä Somerolla.

Uusi!!: Talvisota ja Härjänoja · Katso lisää »

Hästö-Busö

Tykki Hästö-Busössä 18. maaliskuuta 1940. Hästö-Busö tai Hästö Busö on Suomenlahden saari Tvärminnen lähellä Raaseporin kaupungin alueella (aiemmin Tammisaarta).

Uusi!!: Talvisota ja Hästö-Busö · Katso lisää »

Hävittäjä (lentokone)

P-51D Mustang. Hävittäjä on pääsääntöisesti ilmamaaleja, mutta toissijaisesti myös maa- ja merimaaleja vastaan toimiva pienehkö ja nopea, yksi- tai kaksipaikkainen lentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Hävittäjä (lentokone) · Katso lisää »

Hävittäjä-ässä

Ensimmäiselle hävittäjä-ässälle, ranskalaiselle Adolphe Pégoudille, myönnetään ''Croix de guerre'' ("Sotaristi") kunniamerkki. Hävittäjä-ässä on sotilaslentäjä, joka on saavuttanut vähintään viisi ilmavoittoa.

Uusi!!: Talvisota ja Hävittäjä-ässä · Katso lisää »

Håkan af Heurlin

Håkan Gustaf Wolmar af Heurlin (14. helmikuuta 1901 Turku – 10. lokakuuta 1978 Turku) oli suomalainen tilanomistaja ja järjestövaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Håkan af Heurlin · Katso lisää »

Höyrysäiliöveturi

Pankakosken tehtaiden Porter-höyrysäiliöveturi. Veturi on säilyneistä yksi kolmesta jossa sylinterit ovat edessä. Saastamoinen Oy:n Haapaniemen sahan Borsig-höyrysäiliöveturi, "Karhu", Haapamäen talleilla. Veturista on riisuttu luistikoneistot hinausta varten, vain kiertokanget ovat jäljellä pyörien tasapainottamiseksi. Borsig-höyrysäiliöveturin höyrynlatausventtiili. Kytkimen lenkkiosa riisuttu vaihtotyön helpottamiseksi ÄSR 3 -höyrysäiliöveturi Minkiön varikolla. "Piippu" on sylinterien höyrynpoistoventtiili: tässä veturissa sylinterit ovat useimmista muista poiketen edessä. Veturiin on tässä kuvassa vaihdettu Museorautatien omat keskuspuskimet alkuperäisten tilalle. Höyrysäiliöveturi, toisinaan myös pulloveturi tai Termospullo, joissakin vanhimmissa kirjoituksissa akkumulaattoriveturiResiina, 3/2001, on omaa höyrynkehityslaitteistoa vailla oleva höyryveturi, jossa kattilan paikalla on painesäiliö.

Uusi!!: Talvisota ja Höyrysäiliöveturi · Katso lisää »

Hearts of Iron II

Hearts of Iron II on Paradox Interactiven kehittämä ja julkaisema toiseen maailmansotaan sijoittuva strategiapeli.

Uusi!!: Talvisota ja Hearts of Iron II · Katso lisää »

Heikki A. Reenpää

Heikki Allan Reenpää (vuoteen 1935 Renqvist; 14. toukokuuta 1922 – 18. syyskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja professori (1978).

Uusi!!: Talvisota ja Heikki A. Reenpää · Katso lisää »

Heikki Anttonen

Heikki Anttonen (13. elokuuta 1902 Hiitola – 31. elokuuta 1941 Joutseno) oli suomalainen jääpallomaalivahti 1920-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Anttonen · Katso lisää »

Heikki Asunta

Uuno Taavi Heikki Asunta (25. kesäkuuta 1904 Kurkijärvi, Ruovesi – 28. kesäkuuta 1959 Ruovesi) oli suomalainen runoilija, prosaisti ja taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Asunta · Katso lisää »

Heikki Hannikainen

Heikki Juhani Hannikainen (31. joulukuuta 1915 Helsinki – 11. huhtikuuta 1989 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.4.1989, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Hannikainen · Katso lisää »

Heikki Hildén

Heikki Hildén (11. tammikuuta 1914 Helsinki – 21. helmikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Hildén · Katso lisää »

Heikki Joki

Heikki Juhonpoika Joki (25. helmikuuta 1882 Sahalahti – 1968) oli suomalainen leipuri, joka toimi Suomen Ravinto- ja Nautintoainetyöväen Liiton puheenjohtajana vuosina 1926–1929.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Joki · Katso lisää »

Heikki Lankinen

Heikki Lankinen (3. maaliskuuta 1898 Käkisalmi – 23. huhtikuuta 1948 Jyväskylä) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Lankinen · Katso lisää »

Heikki Loikkanen

Heikki Juhana Loikkanen (30. maaliskuuta 1914 Parikkala – 16. lokakuuta 1967 Mikkeli) oli suomalainen everstiluutnantti ja pesä- sekä jääpalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Loikkanen · Katso lisää »

Heikki Lounaja

Matti Heikki Lounaja (sukunimi vuoteen 1946 Lilja) (12. huhtikuuta 1912 Kiuruvesi – 19. helmikuuta 1987 Varkaus) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Lounaja · Katso lisää »

Heikki Mikkola (everstiluutnantti)

Heikki Mikkola (4. lokakuuta 1910 Hattula – 19. syyskuuta 1995 Hämeenlinna) oli suomalainen upseeri, joka toimi Panssarikoulun johtajana kahteen otteeseen.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Mikkola (everstiluutnantti) · Katso lisää »

Heikki Niskanen

Heikki Niskanen (28. elokuuta 1896 Nivala – 16. kesäkuuta 1962 Nivala) oli suomalainen maanviljelijä ja kansanedustaja (1933–1945).

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Niskanen · Katso lisää »

Heikki Oksanen

Heikki (Eelis Henrik) Oksanen (10. syyskuuta 1915 Merikarvia – 7. tammikuuta 1989 Rauma) oli kaupunkineuvos, joka toimi yli kaksikymmentä vuotta Rauman kaupunginjohtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Oksanen · Katso lisää »

Heikki S. Heikkilä

Heikki Sakari Heikkilä (6. syyskuuta 1922 Pälkäne – 14. kesäkuuta 2007 Hämeenlinna) oli suomalainen gemmologi, insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki S. Heikkilä · Katso lisää »

Heikki Saure

Heikki Saure Heikki Evald Saure ent.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Saure · Katso lisää »

Heikki Savolainen (urheilija)

Heikki Ilmari Savolainen oli lääkäri ja yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista telinevoimistelijoista, kaksinkertainen olympiavoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Savolainen (urheilija) · Katso lisää »

Heikki Sorko

Heikki Sorko ent.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Sorko · Katso lisää »

Heikki Tuominen (ministeri)

Heikki Aukusti Tuominen (5. joulukuuta 1920 Perniö – 21. heinäkuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Tuominen (ministeri) · Katso lisää »

Heikki Väisänen (sotakirjailija)

Heikki Väisänen (s. 1957) on suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Väisänen (sotakirjailija) · Katso lisää »

Heikki Värtsi

Heikki (alk.) Värtsi (22. elokuuta 1931 Käkisalmi – 11. marraskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen balettitanssija ja yksi kautta aikojen tuotteliaimpia suomalaisia musikaaliohjaajia ja -koreografeja.

Uusi!!: Talvisota ja Heikki Värtsi · Katso lisää »

Heiluritaktiikka

Brewster F2A "Buffalo". Heiluritaktiikka on eräs ilmasodankäynnin esiintymismuoto.

Uusi!!: Talvisota ja Heiluritaktiikka · Katso lisää »

Heimo (Maple Crossin albumi)

Heimo on suomalaisen thrash metal -yhtyeen Maple Crossin kolmas studioalbumi.

Uusi!!: Talvisota ja Heimo (Maple Crossin albumi) · Katso lisää »

Heimo Haitto

Heimo Verneri Haitto (22. toukokuuta 1925 Viipuri – 9. kesäkuuta 1999 Marbella, Espanja) oli suomalainen viulutaiteilija ja lapsitähti.

Uusi!!: Talvisota ja Heimo Haitto · Katso lisää »

Heimolan talo

Heimolan talo vuonna 1969 ennen purkamista. Heimolan talo oli arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema myöhäisjugendia edustanut rakennus, joka sijaitsi Helsingissä nykyisen Yliopistonkadun ja Vuorikadun kulmassa osoitteessa Yliopistonkatu 5 (tuolloin Hallituskatu 15).

Uusi!!: Talvisota ja Heimolan talo · Katso lisää »

Heinäsaaret

Heinäsaaret ovat kaksi puutonta ja matalaa saarta Barentsinmeressä Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä, Petsamon piirin Petsamon kunnan alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Heinäsaaret · Katso lisää »

Heinävesi

Heinävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Heinävesi · Katso lisää »

Heino Ponkala

Heino Vilho Ponkala oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Heino Ponkala · Katso lisää »

Heinolainen

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Heinolainen oli Heinolassa vuosina 1922–1941 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Heinolainen · Katso lisää »

Heinolan Sanomat

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Heinolan Sanomat oli Heinolassa vuosina 1905–1939 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Heinolan Sanomat · Katso lisää »

Heinz Ramm-Schmidt

Heinz Harald Ramm-Schmidt (1. marraskuuta 1920 Viipuri – 17. syyskuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja kilpapurjehtija, koulutukseltaan diplomiekonomi.

Uusi!!: Talvisota ja Heinz Ramm-Schmidt · Katso lisää »

Helena Eeva

Aune Helena Eeva (13. lokakuuta 1923 Metsäpirtti – 24. maaliskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sanoittaja, joka teki uransa aikana yli 150 tunnettua iskelmätekstiä – merkittävän osan niistä Toivo Kärjen sävellyksiin.

Uusi!!: Talvisota ja Helena Eeva · Katso lisää »

Helena Kara

Aini Helena Kara (vuoteen 1927 Dahl, vuodesta 1940 Leminen) oli suomalainen elokuvanäyttelijä ja yksi toisen maailmansodan ajan suosituimmista filmi­tähdistä Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Helena Kara · Katso lisää »

Helge Berghell

Helge Hugo Trygve Berghell (2. joulukuuta 1906 Helsinki – 8. syyskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen juristi, vuorineuvos ja Strömberg-yhtiön toimitusjohtaja kolmella eri vuosikymmenellä.

Uusi!!: Talvisota ja Helge Berghell · Katso lisää »

Helge Dahlman

Helge William Dahlman (20. huhtikuuta 1924 Helsinki – 19. helmikuuta 1979) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Helge Dahlman · Katso lisää »

Helge Gyllenberg

Helge Heimo Gideon Gyllenberg (4. heinäkuuta 1924 Kulosaari – 25. joulukuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen mikrobiologi ja tiedepoliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Helge Gyllenberg · Katso lisää »

Helge Halsti

Helge Olof Halsti (vuoteen 1944 Hagman; 29. kesäkuuta 1912 Porvoo – 5. elokuuta 1992 Lahti)Ina Ruokolainen: (tilaajille) Helsingin Sanomat 13.8.1992.

Uusi!!: Talvisota ja Helge Halsti · Katso lisää »

Helge Lassila

150px Helge Emil Lassila (31. heinäkuuta 1898 Vimpeli – 6. kesäkuuta 1958) oli suomalainen jääkärikapteeni, heimosoturi ja liikemies.

Uusi!!: Talvisota ja Helge Lassila · Katso lisää »

Helkko Honkaniemi

Helge Johannes (Helkko) Honkaniemi (8. syyskuuta 1905 Turku – 14. heinäkuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen kauppias ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Helkko Honkaniemi · Katso lisää »

Hella Wuolijoki

Hella Maria Wuolijoki, vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, kirjailijanimet muun muassa Juhani Tervapää ja Felix Tuli (22. heinäkuuta 1886 Helme, Liivinmaa – 2. helmikuuta 1954 Helsinki) oli suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen.

Uusi!!: Talvisota ja Hella Wuolijoki · Katso lisää »

Helmer Adler

Karl Aksel Helmer Adler (6. toukokuuta 1908 Kuhmo – 4. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolainen toimittaja, kriitikko ja elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Helmer Adler · Katso lisää »

Helmer Kalas

Kaarlo Helmer Kalas (aiempi sukunimi Kilkki; s. 1. heinäkuuta 1921 Rantasalmi – 1976 Malmö, Ruotsi) oli suomalainen sotilas, muistelmakirjailija ja vakooja.

Uusi!!: Talvisota ja Helmer Kalas · Katso lisää »

Helmer Selin

Helmer Selin (19. heinäkuuta 1920 Hartola – 17. kesäkuuta 2017 Jyväskylä) oli suomalainen kuvataiteilija, runoilija, opettaja ja taidekriitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Helmer Selin · Katso lisää »

Helsingfors Skridskoklubb

Team Unique, seuran senioritason muodostelmaluistelujoukkue. Helsingfors Skridskoklubb on Suomen vanhin taitoluisteluseura.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingfors Skridskoklubb · Katso lisää »

Helsingin Jalkapalloklubin historia

Helsingin Jalkapalloklubin historia alkaa vuodesta 1907, jolloin seura perustettiin.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin Jalkapalloklubin historia · Katso lisää »

Helsingin olympiastadion

Helsingin olympiastadion on Helsingissä Taka-Töölössä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin olympiastadion · Katso lisää »

Helsingin ortodoksinen hautausmaa

Hautoja ortodoksisella hautausmaalla. Pyhän Eliaan kirkko hautausmaalla. Helsingin ortodoksinen hautausmaa on ortodoksinen hautausmaa Helsingin Lapinlahdessa, luterilaisen Hietaniemen hautausmaan eteläpuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin ortodoksinen hautausmaa · Katso lisää »

Helsingin Puhelinyhdistyksen talo

Helsingin Puhelinyhdistyksen talo. Helsingin Puhelinyhdistyksen talo on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus Helsingin Kaartinkaupungissa osoitteessa Korkeavuorenkatu 35, vastapäätä Erottajan paloasemaa.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin Puhelinyhdistyksen talo · Katso lisää »

Helsingin Saalem-seurakunta

Helsingin Saalem-seurakunta on Helsingissä sijaitseva helluntaiseurakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin Saalem-seurakunta · Katso lisää »

Helsingin Saksalainen koulu

Helsingin Saksalainen koulu eli Deutsche Schule Helsinki (lyhennettynä DSH) on Helsingissä sijaitseva kansainvälinen koulu, johon kuuluu sekä peruskoulu että lukio.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin Saksalainen koulu · Katso lisää »

Helsingin suurpommitukset

Helsingin suurpommitukset olivat jatkosodassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista suurpommitusta Helsinkiin.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin suurpommitukset · Katso lisää »

Helsingin vapaa-ajattelijat

Helsingin vapaa-ajattelijat on Vapaa-ajattelijain liiton itsenäinen jäsenyhdistys.

Uusi!!: Talvisota ja Helsingin vapaa-ajattelijat · Katso lisää »

Helsinki-Malmin lentoasema

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä) oli lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen.

Uusi!!: Talvisota ja Helsinki-Malmin lentoasema · Katso lisää »

Helylä

Helylän rautatieasema vuonna 2006. Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla. Helylä on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Helylä · Katso lisää »

Henkilömiina

Henkilömiinoja, Valmara 69 (kesk.), VS-50 (oik.). Henkilömiina eli jalkaväkimiina on miina, joka on tarkoitettu pääasiassa vihollisen sotilaita vastaan, mutta ne eivät erottele, vaan saattavat vahingoittaa tai tappaa kenet tahansa, joka laukaisee henkilömiinan.

Uusi!!: Talvisota ja Henkilömiina · Katso lisää »

Henry Laakso

Henry Ilmari Laakso (28. joulukuuta 1894 Vihanti – 17. lokakuuta 1944) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Henry Laakso · Katso lisää »

Henry Oliver Rinnan

Henry Oliver Rinnan (14. toukokuuta 1915 – 1. helmikuuta 1947) oli toisen maailmansodan aikana Norjassa toiminut Gestapon agentti.

Uusi!!: Talvisota ja Henry Oliver Rinnan · Katso lisää »

Herbert Hoover

Herbert Clark Hoover oli yhdysvaltalainen poliitikko, joka edusti Yhdysvaltain republikaanista puoluetta.

Uusi!!: Talvisota ja Herbert Hoover · Katso lisää »

Herman Haapaniemi

Herman Haapaniemi (10. joulukuuta 1895 Evijärvi – 21. heinäkuuta 1980 Helsinki Viitattu 27.6.2016.) oli suomalainen kommunisti ja punaupseeri, joka taisteli vapaaehtoisena Espanjana sisällissodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Herman Haapaniemi · Katso lisää »

Herman Sippus

Herman Alfred Sippus oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Herman Sippus · Katso lisää »

Hermann Göring

Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 Rosenheim, Baijerin kuningaskunta, Saksan keisarikunta – 15. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli valtakunnanmarsalkka Saksan valtakunnan kansallissosialistisella aikakaudella, ilmailuministeri ja Luftwaffen ylipäällikkö (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.

Uusi!!: Talvisota ja Hermann Göring · Katso lisää »

Hermann Lorentz

Hermann Franz August Lorentz (18. lokakuuta 1863 Viipuri – 13. lokakuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, hovineuvos ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Hermann Lorentz · Katso lisää »

Hermes Linnapuomi

Harry Hermes Linnapuomi, ent.

Uusi!!: Talvisota ja Hermes Linnapuomi · Katso lisää »

Herralahden kenttä

Herralahden kenttä on Porissa Herralahden kaupunginosassa sijaitseva jalkapallokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Herralahden kenttä · Katso lisää »

Herrick Hackman

Leo Herrick Hackman (20. joulukuuta 1902 Viipuri – 3. marraskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen teollisuusneuvos, joka toimi Hackman & Co -osakeyhtiön johtajana ja osakkaana vuodesta 1942 alkaen.

Uusi!!: Talvisota ja Herrick Hackman · Katso lisää »

Hertta Kuusinen

Hertta Elina Kuusinen (1945–1950 Kuusinen-Leino) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Hertta Kuusinen · Katso lisää »

Heteka

Kansallismuseossa. 1950-luvun lapsia istumassa Hetekalla. Heteka on teräsrakenteinen joustinsänky.

Uusi!!: Talvisota ja Heteka · Katso lisää »

Hevonen

Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.

Uusi!!: Talvisota ja Hevonen · Katso lisää »

HFM

HFM:n logo Helsingin Miekkailijat (lyh. HFM) on Suomen vanhin miekkailuseura, joka perustettiin 29. marraskuuta 1923.

Uusi!!: Talvisota ja HFM · Katso lisää »

Hietajärvi (Suomussalmi)

Hietajärvi on kylä Suomussalmen kunnassa aivan itärajan tuntumassa.

Uusi!!: Talvisota ja Hietajärvi (Suomussalmi) · Katso lisää »

Hietaniemen hautausmaa

Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.

Uusi!!: Talvisota ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »

HIFK

Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors (IFK, Helsingfors) rf (HIFK) on vuonna 1897 perustettu suomenruotsalainen helsinkiläinen urheiluseura.

Uusi!!: Talvisota ja HIFK · Katso lisää »

HIFK Bandy

HIFK Bandy on vuonna 1897 perustetun urheiluseura Helsingin IFK:n jääpallojaosto.

Uusi!!: Talvisota ja HIFK Bandy · Katso lisää »

Hiidenselkä

Hiidenselkä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Läskelän kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Hiidenselkä · Katso lisää »

Hiitola (Karjalan tasavalta)

Hiitolan kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Hiitolan kylänraittia 23.10.2016 Hiitolan asemakylää 23.10.2016 Hiitola on maalaiskunta ja sen keskustaajama (entinen asemakylä)Lehtipuu Markus, Karjala Suomalainen Matkaopas 1.

Uusi!!: Talvisota ja Hiitola (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Hikiä

Hikiää Hikiä on kylä ja taajama Hausjärvellä.

Uusi!!: Talvisota ja Hikiä · Katso lisää »

Hilding Hedengren

Hilding Hedengren Hans (Hilding) Helmer Harald Hedengren (17. helmikuuta 1892 Loviisa – 1. helmikuuta 1973) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Hilding Hedengren · Katso lisää »

Hilkka Helinä

Hilkka Helinä Halttunen (o.s. Itkonen) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Hilkka Helinä · Katso lisää »

Hilkka Nieminen

Hilkka Helvi Nieminen, o.s. Heikkonen (23. helmikuuta 1927 – 22. huhtikuuta 2015) oli suomalainen kuurosokea kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Hilkka Nieminen · Katso lisää »

Hilkka Toivola

Hilkka Terttu Hilda Toivola (20. kesäkuuta 1909 Akaa – 19. syyskuuta 2002 Rusko)Eero Toivola: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 6.10.2002.

Uusi!!: Talvisota ja Hilkka Toivola · Katso lisää »

Hille Kaisla

Hille Ossian Kaisla (30. kesäkuuta 1914 Turku – 2. maaliskuuta 1940 Turkinsaari, Viipurin maalaiskunta)http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id.

Uusi!!: Talvisota ja Hille Kaisla · Katso lisää »

Hilma Kilkkinen

Hilma Pilvikki Kilkkinen (23. joulukuuta 1897 Taipalsaari – 31. heinäkuuta 1975 Jyväskylä) oli suomalainen kansakoulunopettaja, joka vietti 15 vuotta Neuvostoliiton vankileireillä vakoilusta tuomittuna jouduttuaan talvisodan alkaessa vangiksi.

Uusi!!: Talvisota ja Hilma Kilkkinen · Katso lisää »

Himala

Himala oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Himala · Katso lisää »

Hirvisaari (Käkisalmen mlk)

Hirvisaari oli kylä Käkisalmen maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Hirvisaari (Käkisalmen mlk) · Katso lisää »

Hirvisaari (Vuoksela)

Hirvisaari oli entisen Vuokselan kunnan pohjoisin kylä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Hirvisaari (Vuoksela) · Katso lisää »

Hjalmar Askolin-Ingelberg

Fredrik Hjalmar Askolin-Ingelberg, ent.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Askolin-Ingelberg · Katso lisää »

Hjalmar J. Procopé

Johan Hjalmar Fredrik (Hjalmar Johan Fredrik, Hjalmar J.) Procopé (8. elokuuta 1889 Tukholma – 8. maaliskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar J. Procopé · Katso lisää »

Hjalmar Kokko

Hjalmar Kokko (4. maaliskuuta 1898 Helsinki – 1941 Itä-Karjala) oli suomalainen painija ja painivalmentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Kokko · Katso lisää »

Hjalmar Pölhö

Hjalmar Pölhö (18. huhtikuuta 1888 Mäntyharju – 1. kesäkuuta 1957) oli suomalainen kauppaneuvos ja sahateollisuusmies.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Pölhö · Katso lisää »

Hjalmar Siilasvuo

Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Siilasvuo · Katso lisää »

Hjalmar Skog

Hjalmar Skog oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Skog · Katso lisää »

Hjalmar von Bonsdorff

Hjalmar von Bonsdorff (26. marraskuuta 1869 Helsinki – 5. huhtikuuta 1945 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen kontra-amiraali.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar von Bonsdorff · Katso lisää »

Hjkr 10 Fidra

MS Fidra oli Stockholms Rederi AB Svean rahtialus, joka pakko-otettiin toisen maailmansodan alkaessa apuristeilijäksi Ruotsin merivoimille.

Uusi!!: Talvisota ja Hjkr 10 Fidra · Katso lisää »

Hjkr 14 Wiros

MS Wiros oli Stockholms Rederi AB Svean rahtialus, joka pakko-otettiin toisen maailmansodan alkaessa apuristeilijäksi Ruotsin merivoimille.

Uusi!!: Talvisota ja Hjkr 14 Wiros · Katso lisää »

Hjkr 4 Waria

MS Waria oli Stockholms Rederi AB Svean rahtialus, joka pakko-otettiin toisen maailmansodan alkaessa apuristeilijäksi Ruotsin merivoimille.

Uusi!!: Talvisota ja Hjkr 4 Waria · Katso lisää »

Hjkr 5 Warun

MS Warun oli Stockholms Rederi AB Svean rahtialus, joka pakko-otettiin toisen maailmansodan alkaessa apuristeilijäksi Ruotsin merivoimille.

Uusi!!: Talvisota ja Hjkr 5 Warun · Katso lisää »

Holger Kraemer

Holger Kraemer (17. toukokuuta 1902 Turku – 23. kesäkuuta 1973 Turku) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja tykistökomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Holger Kraemer · Katso lisää »

Hollolan lentokenttä

Hollolan lentokenttä on yksi alun perin talvisodan tarpeisiin rakennetuista lentokentistä.

Uusi!!: Talvisota ja Hollolan lentokenttä · Katso lisää »

Hollolan Pyhäniemen lentokenttä

Hollolan Pyhäniemen lentokenttä oli talvisodan aikainen, Hollolan Pyhäniemessä Vesijärven jäällä sijainnut lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Hollolan Pyhäniemen lentokenttä · Katso lisää »

Hominvaara

Hominvaara oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Hominvaara · Katso lisää »

Honkajoki (Tuntematon sotilas)

Aarne Honkajoki on hahmo Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Honkajoki (Tuntematon sotilas) · Katso lisää »

Honkaniemen taistelu

Honkaniemen taistelu käytiin talvisodassa 26.

Uusi!!: Talvisota ja Honkaniemen taistelu · Katso lisää »

Hornborgin komitea

Hornborgin komitea oli vuoden 1945 aikana toiminut, historiantutkija ja poliitikko Eirik Hornborgin johtama työryhmä, jonka tehtävänä oli tutkia Suomen poliittisen johdon virkatoimet vuosina 1938–1944.

Uusi!!: Talvisota ja Hornborgin komitea · Katso lisää »

Hotelli Aulanko

Hotelli Aulanko, nykyiseltä nimeltään Kylpylähotelli Scandic Aulanko, on Hämeenlinnan Aulangolla Vanajaveden rannalla sijaitseva hotelli.

Uusi!!: Talvisota ja Hotelli Aulanko · Katso lisää »

Hotelli Kämp

Hotelli Kämp on Helsingin Kluuvissa Pohjoisesplanadin varrella sijaitseva hotelli, joka on perustettu vuonna 1887.

Uusi!!: Talvisota ja Hotelli Kämp · Katso lisää »

Hotelli Pohjanhovi

Pohjanhovi ennen vuotta 1945. Hotellin sisätilat ennen vuotta 1945. Pohjanhovi saksalaisten poltettua Rovaniemen 1945. Hotelli Pohjanhovi, usein vain Pohjanhovi, on Rovaniemellä sijaitseva suomalainen hotelli, joka avattiin vuonna 1936.

Uusi!!: Talvisota ja Hotelli Pohjanhovi · Katso lisää »

Hotelli Torni

Hotelli Torni, kaupalliselta nimeltään Solo Sokos Hotel Torni, on Helsingissä sijaitseva vuonna 1931 avattu historiallinen hotelli.

Uusi!!: Talvisota ja Hotelli Torni · Katso lisää »

Hotelli Vaakuna

Hotelli Vaakuna elokuussa 2011. Hotelli Vaakuna eli Sokos Hotel Vaakuna on Sokos Hotels -ketjuun kuuluva helsinkiläinen hotelli, joka sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Helsingin keskustan Sokos.

Uusi!!: Talvisota ja Hotelli Vaakuna · Katso lisää »

Hotokka

Hotokka (myös Ala-Hotokka, v:sta 1948) on kylä Muolaanjärven pohjoisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Hotokka · Katso lisää »

Hubert Julian

Yogyakartassa Indonesiassa vuonna 1949. Hubert Fauntleroy Julian (20. syyskuuta 1897 Port of Spain, Trinidad – 19. helmikuuta 1983 New York, Yhdysvallat) oli Musta Kotka -nimellä tunnettu ilmailun pioneeri.

Uusi!!: Talvisota ja Hubert Julian · Katso lisää »

Hugo Österman

Hugo Viktor Österman (5. syyskuuta 1892 Helsinki – 17. helmikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti, joka vuosina 1933–1939 toimi nimellisesti viimeisenä sotaväen päällikkönä (puolustusvoimain komentaja).

Uusi!!: Talvisota ja Hugo Österman · Katso lisää »

Hugo Hytönen

Hugo Hytönen (6. tammikuuta 1890 Jääski – 27. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Hugo Hytönen · Katso lisää »

Hugo Ilander

Hugo Lorentz Ilander myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Hugo Ilander · Katso lisää »

Hugo L. Mäkinen

Hugo L. Mäkinen, toinen vasemmalta, tarkastaa Suomussalmen taistelun sotasaaliina saatuja venäläisiä hiihto-oppaita muiden upseerien kanssa talvisodan aikaan Hugo L. Mäkinen, kirjailijanimi Eräs-Mies (9. heinäkuuta 1908 Rockland, Maine, Yhdysvallat – 26. syyskuuta 2010 Helsinki) oli amerikansuomalainen kirjailija, toimittaja ja tiedotussihteeri.

Uusi!!: Talvisota ja Hugo L. Mäkinen · Katso lisää »

Hugo Schmeisser

Hugo Schmeisser (s. 24. syyskuuta 1884 – 12. syyskuuta 1953) oli saksalainen asesuunnittelija, joka tunnetaan konepistoolin ja rynnäkkökiväärin kehittäjänä.

Uusi!!: Talvisota ja Hugo Schmeisser · Katso lisää »

Hugo Suoranta

Hugo Einari Suoranta ent.

Uusi!!: Talvisota ja Hugo Suoranta · Katso lisää »

Huittinen

Huittinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Huittinen · Katso lisää »

Hupisaarten kaupunginpuisto

Silta Pakolansaareen Hupisaarten yleiskartta Merikosken patoa Lasaretinsaaresta kuvattuna Hupisaaret marraskuun iltana Suihkulähteet Hupisaarilla Hupisaarten kaupunginpuisto Oulussa Oulujoen alajuoksulla tunnetaan Valkoisten siltojen saaristona.

Uusi!!: Talvisota ja Hupisaarten kaupunginpuisto · Katso lisää »

Hurtti Ukko (lehti)

Hurtti Ukko oli Siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liiton vuosina 1940–1944 julkaisema aikakauslehti, joka aloitti kertomalla tarinoita talvisodasta.

Uusi!!: Talvisota ja Hurtti Ukko (lehti) · Katso lisää »

Huumeiden historia Suomessa

Bayer-lääkeyrityksen valmistama heroiinia sisältävä lääkepullo 1920-luvulta. Huumeiden historia Suomessa käsittelee eri huumeiden ilmestymistä Suomeen, niiden kriminalisointia, käyttöä ja huumeriippuvaisten hoitoa.

Uusi!!: Talvisota ja Huumeiden historia Suomessa · Katso lisää »

Hyrsylä

Hyrsylä on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Veskelyksen kunnassa, ennen sotia Suomelle kuuluneessa Raja-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Hyrsylä · Katso lisää »

Hyrynsalmen kirkko

Hyrynsalmen kirkko on Hyrynsalmen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee Hyrynsalmen kunnan kirkonkylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Hyrynsalmen kirkko · Katso lisää »

Hyrynsalmen rautatieasema

Hyrynsalmen rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Hyrynsalmen kunnassa Kainuussa rataosalla.

Uusi!!: Talvisota ja Hyrynsalmen rautatieasema · Katso lisää »

Hyväntekeväisyyskaupat

Hyväntekeväisyyskaupat olivat Suomessa toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa käytössä ollut järjestely, jolla eri järjestöt ja poliittiset puolueet saivat maahan ulkomailta tullitta ja verottomasti erilaisia kulutustavaroita kuten kahvia, sokeria, nailonsukkia ja jopa henkilöautoja sekä myydä ne sitten Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Hyväntekeväisyyskaupat · Katso lisää »

Hyvinkään yhteiskoulu

Hyvinkään yhteiskoulun lukio eli HYK tai Hyvinkään yhteiskoulu oli vuosina 1918–2020 toiminut lukio, oppikoulu ja yläkoulu Hyvinkäällä.

Uusi!!: Talvisota ja Hyvinkään yhteiskoulu · Katso lisää »

I armeijakunta

I armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Talvisota ja I armeijakunta · Katso lisää »

I/KTR 10 (talvisota)

I/KTR 10 eli Kenttätykistörykmentti 10:n ensimmäinen patteristo ("Sillan patteristo") oli talvisodan aikainen kenttätykistöpatteristo, joka perustettiin 7.

Uusi!!: Talvisota ja I/KTR 10 (talvisota) · Katso lisää »

Ibrahim Arifulla

İbrahim Arifulla vuonna 1940. Ibrahim Arifulla (30. toukokuuta 1901, Aktuk – 12. kesäkuuta 1955, HelsinkiHirvonen 2006, s. 26 (Veteraaniteos)) oli tataaritaustainen suomalainen johtaja ja julkaisija.

Uusi!!: Talvisota ja Ibrahim Arifulla · Katso lisää »

Igor Vahros

Igor Vahros (vuoteen 1942 Vahromejev; 7. tammikuuta 1917 Pietari – 23. kesäkuuta 1996 Helsinki) oli kieli- ja kirjallisuustieteilijä.

Uusi!!: Talvisota ja Igor Vahros · Katso lisää »

Ihala (Lumivaara)

Ihala on taajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin Miinalan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ihala (Lumivaara) · Katso lisää »

Ihantalan seurakunta

Ihantalan seurakunta oli 1927–1949 toiminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta Viipurin lähellä.

Uusi!!: Talvisota ja Ihantalan seurakunta · Katso lisää »

Ihmisaalto

Ranskalainen jalkaväki hyökkäämässä ihmisaaltona 1913. Ihmisaalto on sodankäynnissä jalkaväen tekemä suora hyökkäys vihollisen puolustusasemiin.

Uusi!!: Talvisota ja Ihmisaalto · Katso lisää »

II armeijakunta

II armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Talvisota ja II armeijakunta · Katso lisää »

II/KTR 10 (talvisota)

II/KTR 10 ("Niemen Patteristo") oli talvisodan aikainen Kettätykistörykmentti 10 II Patteristo.

Uusi!!: Talvisota ja II/KTR 10 (talvisota) · Katso lisää »

III armeijakunta

III armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Talvisota ja III armeijakunta · Katso lisää »

III/KTR 10 (talvisota)

III/KTR 10 eli Kettätykistörykmentti 10:n III Patteristo ("Merenheimon Patteristo") oli Suomen maavoimien patteristo talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja III/KTR 10 (talvisota) · Katso lisää »

Iijärvi (Jaakkima)

Iijärvi on kylä entisen Jaakkiman kunnan kylä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Iijärvi (Jaakkima) · Katso lisää »

Iikka Törrönen

Iikka Veikko Santeri Törrönen (27. kesäkuuta 1914 Joensuu, Suomen suuriruhtinaskunta – 2. toukokuuta 1943 Haapasaari) oli suomalainen koripalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Iikka Törrönen · Katso lisää »

Iisalmen yhteiskoulu

Iisalmen yhteiskoulu oli Iisalmessa vuosina 1896–1913 toiminut yksityinen oppikoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Iisalmen yhteiskoulu · Katso lisää »

Iittalan junaturma

Aarre Aaltosen suunnittelema muistomerkki Helsingissä Malmin hautausmaalla. Iittalan junaturma tapahtui talvisodan aikana 4. maaliskuuta 1940 puolenyön jälkeen noin kello 0.45, joidenkin lähteiden mukaan jo 3. maaliskuuta, kun pohjoisesta tulossa ollut pikajuna numero 50 ja etelästä tullut, lapsia evakkoon kuljettanut ylimääräinen juna numero 69 törmäsivät yhteen Riihimäki–Tampere-radalla Kalvolassa puolitoista kilometriä Iittalan aseman eteläpuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Iittalan junaturma · Katso lisää »

Iivo Antila

Niilo Iivo Antila (6. marraskuuta 1905 Lapua – 13. heinäkuuta 1994 Lapua) oli suomalainen maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Iivo Antila · Katso lisää »

Ikämiessuojeluskunnan säätiö

Ikämiessuojeluskunnan lippu. (Kuva: IMSKS) Ikämiessuojeluskunnan Säätiö on suomalainen maanpuolustuskoulutusta tukeva säätiö, jonka kotipaikka on Helsinki.

Uusi!!: Talvisota ja Ikämiessuojeluskunnan säätiö · Katso lisää »

Iku-Turso (sukellusvene)

Iku-Turso oli Suomen laivaston Vetehis-luokan sukellusvene talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Iku-Turso (sukellusvene) · Katso lisää »

Ilari Rantasalo

Viljo Ilari Rantasalo (2. kesäkuuta 1916 Laukaa – 13. tammikuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Ilari Rantasalo · Katso lisää »

Iljušin DB-3

Iljušin DB-3 oli Iljušinin tehtaan valmistama kaksimoottorinen pommikone, jonka ensilento tapahtui 1935.

Uusi!!: Talvisota ja Iljušin DB-3 · Katso lisää »

Illegaali

Illegaali on vakoilija, joka elää ja toimii valehenkilöllisyyden turvin kohdemaassaan toimeksiantajansa lähettämänä.

Uusi!!: Talvisota ja Illegaali · Katso lisää »

Ilmajoen helluntaiseurakunta

Ilmajoen helluntaiseurakunta (aik. Ilmajoen Elim-seurakunta) on ilmajokinen vuonna 1929 perustettu helluntaiseurakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmajoen helluntaiseurakunta · Katso lisää »

Ilmari Helle

Ilmari Herbert Helle (alk. Henriksson, 16. tammikuuta 1900 Mäntsälä – 4. maaliskuuta 1940 Keihäsniemi, Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen pikajuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Helle · Katso lisää »

Ilmari Honkanen

Ilmari Honkanen Ilmari Kalervo Honkanen (25. joulukuuta 1909 Loimaa – 8. lokakuuta 1987 Naantali) oli suomalainen kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari n:o 50.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Honkanen · Katso lisää »

Ilmari Järvinen

Eino Ilmari Järvinen (21. heinäkuuta 1897 Hartola – 12. lokakuuta 1953) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Järvinen · Katso lisää »

Ilmari Joensuu

Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu (19. maaliskuuta 1916 Pori – 8. marraskuuta 1963 Jomala) oli suomalainen sodanaikainen hävittäjälentäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Joensuu · Katso lisää »

Ilmari Juutilainen

Eino Ilmari "Illu" Juutilainen (21. helmikuuta 1914 Lieksa – 21. helmikuuta 1999 Tuusula) oli toisen maailmansodan aikana Suomen ilmavoimien menestyksekkäin taistelulentäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Juutilainen · Katso lisää »

Ilmari Kianto

Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Kianto · Katso lisää »

Ilmari Kunnas

Alfred Ilmari Kunnas (2. kesäkuuta 1902 Joutseno – 13. joulukuuta 1957) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Kunnas · Katso lisää »

Ilmari Paasio

Toivo Paavo Ilmari Paasio (31. maaliskuuta 1906 Savonlinna – 15. huhtikuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, kasvitieteen dosentti ja lyseon lehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Paasio · Katso lisää »

Ilmari Pallari

Lauri Ilmari Pallari (12. helmikuuta 1898 Oulu – 16. maaliskuuta 1965) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Pallari · Katso lisää »

Ilmari Pohjanpalo

Toivo Ilmari Mattsfrid Pohjanpalo ent.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Pohjanpalo · Katso lisää »

Ilmari Rytkönen

Ilmari Rytkönen Nietjärvellä syyskuussa 1944. Ilmari Elis Rytkönen oli suomalainen upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Rytkönen · Katso lisää »

Ilmari Salovaara

Ilmari Aleksis Salovaara Ilmari Aleksis Salovaara (23. tammikuuta 1892 Lappeenranta – 24. huhtikuuta 1970) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Salovaara · Katso lisää »

Ilmari Salpakari

Ilmari Salpakari on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjassa esiintyvä fiktiivinen sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Salpakari · Katso lisää »

Ilmari Sihvo

Ilmari Sihvo. Ilmari Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher), (20. toukokuuta 1895 Pyhäjärvi – 27. lokakuuta 1964) oli suomalainen jääkärikapteeni ja väritehtailija sekä nuorin neljästä Sihvon jääkäriveljeksestä.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Sihvo · Katso lisää »

Ilmari Solin

Ilmari Solin (19. syyskuuta 1905 Tallinna – 20. kesäkuuta 1976)Ilmari Solin in Memoriam, Suomen Shakki 6/1975, s. 130-131.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Solin · Katso lisää »

Ilmari Talvitie

Matti Ilmari Talvitie (30. lokakuuta 1892 Ilmajoki – 8. syyskuuta 1959 Seinäjoki) oli suomalainen varatuomari, asianajaja ja kolmen sodan veteraani.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmari Talvitie · Katso lisää »

Ilmarinen (1924–1947 toiminut yhtiö)

Tapaturmavakuutusosakeyhtiö Ilmarinen perustettiin vuonna 1924 Viipurissa vahinkovakuutusyhtiö Karjalan sisaryhtiöksi.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmarinen (1924–1947 toiminut yhtiö) · Katso lisää »

Ilmatorjunta

Intialaisen maasta ilmaan - Akash-ilmatorjuntaohjuksen laukaisu. Ilmatorjunta on aselaji, jonka tehtävänä on suojata kohteita vihollisen ilmahyökkäyksiltä estämällä tai häiritsemällä vihollisten ilma-alusten toimintaa.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmatorjunta · Katso lisää »

Ilmavalvonta-aluekeskus

Ilmavalvonta-aluekeskus oli Suomessa talvisodan jälkeinen keskus, jonne koottiin ilmahälytyksiä ja torjuntahälytyksiä varten tieto ilmavalvonta-asemilta.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmavalvonta-aluekeskus · Katso lisää »

Ilmavalvonta-asema

Ilmavalvontalottia vartiossa jatkosodan aikaan Ilmavalvonta-asema on yksittäinen näköhavaintopaikka ilmavalvontahavainnoille.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmavalvonta-asema · Katso lisää »

Ilmavartioasema

Ilmavartioasema oli talvisodan aikana etäällä ilmapuolustusalukeskuksesta oleva ilmavalvonta-asema, josta lähetettiin puhelimella tieto vihollisen lentokoneiden liikkeistä.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmavartioasema · Katso lisää »

Ilmo Hela

Ilmo Hela (2. maaliskuuta 1915 Jyväskylä – 25. marraskuuta 1976 Helsinki) oli merentutkimuslaitoksen ylijohtaja, professori ja akateemikko.

Uusi!!: Talvisota ja Ilmo Hela · Katso lisää »

Ilola (Muolaa)

Ilola eli Ovsjanoje on maaseututaajama Suulajärven pohjoisrannalla Viipurin piirin Raivolan kunnassa Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Ilola (Muolaa) · Katso lisää »

Ilomantsi

Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ilomantsi · Katso lisää »

Ilta-Sanomat

Ilta-Sanomat (IS) on Sanoma-konserniin kuuluvan Sanoma Media Finlandin kustantama iltapäivälehti.

Uusi!!: Talvisota ja Ilta-Sanomat · Katso lisää »

Impilahti (Karjalan tasavalta)

Impilahden kunta Pitkärannan piirin kartalla. Impilahti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Impilahti (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Imre Kémeri Nagy

Imre Kémeri Nagy (27. maaliskuuta 1903 Bürgezd, Itävalta-Unkari – 13. huhtikuuta 1942 Varsova, Puolan kenraalikuvernementti) oli unkarilainen lehtimies ja sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Imre Kémeri Nagy · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Inari · Katso lisää »

Inarin seurakunta

Seurakunnan vanhin kirkko on vuonna 1760 valmistunut Pielpajärven erämaakirkko, jossa vietetään kesäisin ainakin juhannusjumalanpalvelus. Sankarihautoja Ivalon hautausmaalla. Metsähautausmaa on erillään kirkosta. Kullankaivajien hauta-aluetta Inarin hautausmaalla. Inarin seurakunta on Inarissa Lapissa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Inarin seurakunta · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Talvisota ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Inkeriläisten kansanmurha

Inkerin luterilaiset seurakunnat noin vuonna 1925. Inkeriläisten kansanmurha on Venäjän vallankumouksen käynnistämä 1900-luvun tapahtumien sarja, jossa Neuvostoliitto karkotti, vangitsi sekä surmasi inkeriläisiä sekä mitätöi, tuomitsi ja tuhosi heidän kulttuurinsa, mikä johti Inkerin suomalaisten kansanmurhaan.

Uusi!!: Talvisota ja Inkeriläisten kansanmurha · Katso lisää »

Inkilän kartano

Inkilän kartano eli Inkilänhovi on Juvalla Inkilän kylässä sijaitseva entinen rusthollitila.

Uusi!!: Talvisota ja Inkilän kartano · Katso lisää »

Ino

Ino on paikka Uudellakirkolla Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ino · Katso lisää »

Inon linnake

Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.

Uusi!!: Talvisota ja Inon linnake · Katso lisää »

Instrumentarium

Instrumentarium Kurikassa Instrumentarium on Instru optiikka Oy:n omistama optisen alan erikoisliikeketju.

Uusi!!: Talvisota ja Instrumentarium · Katso lisää »

Interposjolok

Interposjolok on maaseututaajama Karjalan tasavallan Aunuksen piirin Kotkatjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Interposjolok · Katso lisää »

Intian kongressipuolue

Intian kongressipuolue on intialainen poliittinen puolue, viralliselta nimeltään Intian kansalliskongressi, lyhenteenä INC.

Uusi!!: Talvisota ja Intian kongressipuolue · Katso lisää »

Into Ahonen

Into Artturi Ahonen (30. syyskuuta 1897 Turku – 30. tammikuuta 1968) oli Suomen Puolustusvoimien eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Into Ahonen · Katso lisää »

Irma Nissinen

Irma Nissinen (oik. Irma Kyllikki Nissinen-Kaasalainen; 18. huhtikuuta 1910 Hanko – 6. joulukuuta 2003 Turku) oli suomalainen viulutaiteilija ja konserttimestari.

Uusi!!: Talvisota ja Irma Nissinen · Katso lisää »

Irma Seikkula

Irma Seikkula oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Irma Seikkula · Katso lisää »

Irredentismi

Irredentismi tarkoittaa pyrkimystä liittää toiselle valtiolle kuuluvia alueita omaan valtioon – varsinkin alueita, joilla asuu samaa kansallisuutta, joka on oman valtion pää­kansallisuus.

Uusi!!: Talvisota ja Irredentismi · Katso lisää »

Isä Akaki

Isä Akaki, siviilinimeltään Andrei Kuznetsov oli suomenvenäläinen munkki ja kuollessaan Valamon luostarissa Pohjoismaiden vanhin asukas sekä tiettävästi vanhin Suomessa koskaan elänyt mies ennen Aarne Arvosta.

Uusi!!: Talvisota ja Isä Akaki · Katso lisää »

Isänmaallinen kansanliike

Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.

Uusi!!: Talvisota ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »

Isänmaallinen Kansanliike (1993)

Isänmaallinen Kansanliike (lyh. IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen järjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Isänmaallinen Kansanliike (1993) · Katso lisää »

Isko Korpela

Isko Ilmari Korpela (15. heinäkuuta 1907 Keuruu – 27. maaliskuuta 1990 Kaarina) oli 1920- ja 1930-luvuilla kansallisesti tunnettu suomalainen pikaluistelija.

Uusi!!: Talvisota ja Isko Korpela · Katso lisää »

Isku rajalle (2011)

Isku rajalle on vuonna 2011 ensi-iltansa saanut Richard Holmin ohjaama ruotsalainen sotaelokuva.

Uusi!!: Talvisota ja Isku rajalle (2011) · Katso lisää »

Iso-Hannu

Iso-Hannu on Raumalla sijaitseva elokuvateatteri, jonka omistaa liikemies Riku Räsäsen yritys Kinorauma Oy.

Uusi!!: Talvisota ja Iso-Hannu · Katso lisää »

Isosaaren leirikeskus

Isosaaren leirikeskus on Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien leirikeskus, joka sijaitsee Kulkkilan Isosaaressa Teiskon Paarlahdessa.

Uusi!!: Talvisota ja Isosaaren leirikeskus · Katso lisää »

Isoviha

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.

Uusi!!: Talvisota ja Isoviha · Katso lisää »

Isoviha (elokuva)

Isoviha on Kalle Kaarnan ohjaama suomalainen historiallinen draamaelokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Isoviha (elokuva) · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Talvisota ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itä-Karjalan keskitysleirit

182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.

Uusi!!: Talvisota ja Itä-Karjalan keskitysleirit · Katso lisää »

Itä-Suomen hovioikeus

Itä-Suomen hovioikeuden sinetti Itä-Suomen hovioikeus on Suomen hovioikeuksista kolmanneksi vanhin.

Uusi!!: Talvisota ja Itä-Suomen hovioikeus · Katso lisää »

Itä–Länsi-ottelu 1940

Vuoden 1940 Pesäpallon Itä–Länsi-ottelu pelattiin Helsingissä Olympiastadionilla 22.

Uusi!!: Talvisota ja Itä–Länsi-ottelu 1940 · Katso lisää »

Itäinen Pitkäkatu

Itäinen Pitkäkatu (ruots. Österlånggatan) on Turun katu, joka on pituudeltaan noin kaksi kilometriä.

Uusi!!: Talvisota ja Itäinen Pitkäkatu · Katso lisää »

Itämeren laivasto

Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.

Uusi!!: Talvisota ja Itämeren laivasto · Katso lisää »

Itämeren taistelut

Itämeren taistelut olivat akseli­valtojen ja Neuvosto­liiton välisiä meritaisteluita Itä­merellä, sen rannikkoalueilla ja Suomenlahdella.

Uusi!!: Talvisota ja Itämeren taistelut · Katso lisää »

Itärintama (toinen maailmansota)

Itärintama oli toisen maailmansodan aikana Keski- ja pääasiassa Itä-Euroopassa käytyjen sotatoimien nimitys, jota käytetään rinnakkain Länsi-Euroopassa sijainneen länsirintaman kanssa.

Uusi!!: Talvisota ja Itärintama (toinen maailmansota) · Katso lisää »

Itsenäisen Suomen historia

Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.

Uusi!!: Talvisota ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »

Itsenäisyyden leijona

Itsenäisyyden leijona (myös Itsenäisyyden patsas) on suomalaisen kuvanveistäjän Gunnar Finnen vuonna 1927 Viipurissa paljastettu graniittiveistos, joka nykyään sijaitsee ilman jalustaansa ja osittain rikkoutuneena Monrepos’n puistossa.

Uusi!!: Talvisota ja Itsenäisyyden leijona · Katso lisää »

Itsenäisyyden Liitto

Itsenäisyyden Liitto oli Suomessa vuosina 1924–1946 toiminut järjestö, joka ilmoitti toimintansa tarkoitukseksi Suomen itsenäisyyden lujittamisen.

Uusi!!: Talvisota ja Itsenäisyyden Liitto · Katso lisää »

Itsenäisyyspäivän vastaanotto

Presidentinlinna itsenäisyyspäivänä 2011. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, epävirallisesti Linnan juhlat (ruots. Fest på Slottet), on tasavallan presidentin vuosittain Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta järjestämä juhla, jonne kutsutaan valtion, kuntien, talouselämän ja järjestökentän edustajia sekä erinäisiä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä, kuten taiteilijoita ja urheilijoita.

Uusi!!: Talvisota ja Itsenäisyyspäivän vastaanotto · Katso lisää »

IV armeijakunta

IV armeijakunta voi tarkoittaa useaa erimaalaista sotatoimiyhtymää eri aikoina.

Uusi!!: Talvisota ja IV armeijakunta · Katso lisää »

Ivan Habarov

Ivan Nikititš Habarov (12. marraskuuta 1888 Rjazan – 1960) oli neuvostoliittolainen divisioonankomentaja, joka osallistui talvisotaan Neuvostoliiton 8. armeijan komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Ivan Habarov · Katso lisää »

Ivan Jakovlev (rehtori)

Ivan Semjonovitš Jakovlev (2. heinäkuuta 1907 Jänöiselkä, Vieljärvi – 25. elokuuta 1973 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen hallintovirkailija, poliitikko ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Ivan Jakovlev (rehtori) · Katso lisää »

Ivan Zotov

Ivan Zotov (vasemmalla) Neuvostoliiton ja Latvian ystävyys- ja avunantosopimuksen allekirjoitustilaisuudessa vuonna 1939. Ivan Stepanovitš Zotov (1903–1963) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa suurlähettiläänä Suomessa talvi- ja jatkosodan välillä.

Uusi!!: Talvisota ja Ivan Zotov · Katso lisää »

Ivar Hast

Ivar Rudolf Hast (10. kesäkuuta 1894 Helsinki – 26. huhtikuuta 1973) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.5.1973, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Ivar Hast · Katso lisää »

Ivar Holmquist

Carl Axel Fredrik Ivar Holmquist (22. helmikuuta 1879 Helsingborg – 24. syyskuuta 1954 Djursholm) oli ruotsalainen kenraali ja urheilujohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ivar Holmquist · Katso lisää »

J. A. Lehtinen

Johan (Juho) Aarne Lehtinen (kirjailijanimi J. A. Lehtinen; 27. toukokuuta 1891 Hämeenlinna – 30. huhtikuuta 1975 Hämeenlinna) oli suomalainen talousneuvos, majuri evp, opettaja ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja J. A. Lehtinen · Katso lisää »

J. Chr. Fabritius

Sergei (Johan Christian) Fabritius (29. toukokuuta 1890 Moskova – 2. lokakuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja everstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja J. Chr. Fabritius · Katso lisää »

J. F. Aalto

Johan Fredrik Aalto (synt. Ståhlberg, 1. heinäkuuta 1886 Hausjärvi – 3. marraskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen sanomalehtimies ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1924–1930.

Uusi!!: Talvisota ja J. F. Aalto · Katso lisää »

J. K. Paasikiven päiväkirjat

Presidentti J. K. Paasikivi (1870–1956). J. K. Paasikiven päiväkirjat ovat Suomen presidenttinä toimineen Juho Kusti Paasikiven poliittisia päiväkirjoja, joita on julkaistu Paasikiven kuoleman jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja J. K. Paasikiven päiväkirjat · Katso lisää »

J. O. E. Donner

Joakim Otto Evert Donner (14. heinäkuuta 1864 Kokkola – 19. helmikuuta 1942 Djursholm, Ruotsi) oli suomalainen kirjallisuustieteilijä.

Uusi!!: Talvisota ja J. O. E. Donner · Katso lisää »

J. O. Hannula

Joose Olavi (J. O.) Hannula (5. marraskuuta 1900 Turku – 12. kesäkuuta 1944 Salla) oli suomalainen eversti ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Talvisota ja J. O. Hannula · Katso lisää »

J. S. Sirén

Johan Sigfrid Sirén (27. toukokuuta 1889 Ylihärmä – 5. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja J. S. Sirén · Katso lisää »

Jaakkima

Jaakkima on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliittoon 1940 liitetyllä alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakkima · Katso lisää »

Jaakko Ahde

Jaakko Erkki Ahde (29. tammikuuta 1928 Viipuri – 11. heinäkuuta 1996 Lahti) oli suomalainen perämies, pakinoitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Ahde · Katso lisää »

Jaakko Gauriloff

Jaakko Gauriloff (s. 1939 Suonikylä, Petsamo) on kolttasaamelainen laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Gauriloff · Katso lisää »

Jaakko Ikola

Jaakko Oskari (J. O.) Ikola kirjailijanimeltään Vaasan Jaakkoo (14. elokuuta 1887 Alahärmä − 10. maaliskuuta 1951 Vaasa) oli suomalainen toimittaja ja ''Vaasa''-lehden päätoimittaja, kokoomuksen kansanedustaja sekä kirjailija, joka tuli tunnetuksi Vaasa-lehdessä ilmestyneistä eteläpohjalaisella murteella kirjoitetuista pakinoista.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Ikola · Katso lisää »

Jaakko Kivi

Jaakko Severus Kivi (vuoteen 1907 Jurvala; 21. lokakuuta 1892 Humppila – 28. kesäkuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen metallityömies, kommunistipoliitikko ja ammattiyhdistysmies.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Kivi · Katso lisää »

Jaakko Kolppanen

Jaakko Kolppasen muistokivi Veteraanipuistossa Kannuksessa. Jaakko Jalmari Kolppanen (8. toukokuuta 1902 Lohtaja – 2. kesäkuuta 1975 Kannus) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Kolppanen · Katso lisää »

Jaakko Leppo

Niilo Jaakko Johannes Leppo (ent.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Leppo · Katso lisää »

Jaakko Luoma

Jaakko Artturi ”Jaska” Luoma (9. heinäkuuta 1897 Yhdysvallat – 12. maaliskuuta 1940 Uomaa, Impilahti) oli suomalainen keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Luoma · Katso lisää »

Jaakko Lyytinen (diplomaatti)

Jaakko Erkki Lyytinen (4. syyskuuta 1925 Helsinki – 28. tammikuuta 2009 Lahti) oli suomalainen diplomaattiJussi Nuorteva & Tuire Raitio (toim): Ulkoasiainhallinnon Matrikkeli 1918–1993 1, s. 391.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Lyytinen (diplomaatti) · Katso lisää »

Jaakko Malkamäki

Jaakko (Jaska) Albert Malkamäki oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Malkamäki · Katso lisää »

Jaakko Pänttäjä

Jaakko Arvi Pänttäjä oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Pänttäjä · Katso lisää »

Jaakko Pärssinen

Jaakko Pärssinen (25. heinäkuuta 1872 Kuolemajärvi – 1957 Hyvinkää) oli suomalainen opettaja, kansakouluntarkastaja ja filosofian tohtori, joka toimi sisällissodan aikana Suomen kansanvaltuuskunnan kouluneuvoston johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Pärssinen · Katso lisää »

Jaakko Rytöniemi

Jaakko Esko Rytöniemi (15. lokakuuta 1918 Sysmä – 17. syyskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Rytöniemi · Katso lisää »

Jaakko Sauli

Jaakko Jalmari Sauli (29. syyskuuta 1911 Tampere – 12. maaliskuuta 1940 Säkkijärvi) oli suomalainen pika- ja keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Sauli · Katso lisää »

Jaakko Somero

Jaakko Somero (15. elokuuta 1920 Kemi – 19. syyskuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen pianisti ja pianopedagogi.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Somero · Katso lisää »

Jaakko Tiitola

Jaakko Valio Tiitola (23. heinäkuuta 1907 Tampere – 2003) oli suomalainen jääkiekkoilija, jääkiekkoerotuomari ja ekonomi.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Tiitola · Katso lisää »

Jaakko Valtanen

Jaakko Valtanen (s. 9. helmikuuta 1925 Hämeenlinnan maalaiskunta) on suomalainen rannikkotykistön upseeri ja sotilas, joka toimi Puolustusvoimain komentajana 12.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Valtanen · Katso lisää »

Jaakko Virkkunen

Jaakko Juhana Virkkunen (ent. Snellman; 21. huhtikuuta 1912 Karttula – 18. huhtikuuta 1998) oli suomalainen toimittaja ja äärioikeistolainen aktivisti, joka toimi 1930-luvulla Sinimustat-nuorisojärjestön johtajana ja osallistui järjestön suunnittelemaan Viron vallankaappaushankkeeseen 1935.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Virkkunen · Katso lisää »

Jaakko Voipio

Jaakko Eenok Voipio (3. tammikuuta 1923 Iisalmi – 18. huhtikuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen lakimies ja Kauppakorkeakoulun julkisoikeuden professori.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Voipio · Katso lisää »

Jaakko Vuorela

Jaakko Jalmari Vuorela (2. tammikuuta 1910 Kälviä – 30. tammikuuta 1940 Ruokolahti) oli suomalainen taistelulentäjä, joka menehtyi talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jaakko Vuorela · Katso lisää »

Jack Churchill

Jack Churchill (oik.) johtamassa miekka kädessään maihinnousuharjoitusta Inverarayssa, Skotlannissa. John Malcolm Thorpe Fleming ”Jack” Churchill, DSO & Bar, MC & Bar (16. syyskuuta 1906 Brittiläinen Hongkong – 8. maaliskuuta 1996 Surrey, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), lempinimeltään Fighting Jack Churchill ja Mad Jack, oli brittiläinen sotilas, sotilasarvoltaan everstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Jack Churchill · Katso lisää »

Jack S. Kotschack

Jack S. Kotschack vuonna 1962 takanaan Radio Nordin lähetysalus M/S Bon Jour. Jack Salomon Kotschack (20. tammikuuta 1915 Helsinki – 8. joulukuuta 1988 Cannes Meliza's Genealogy. Viitattu 26.11.2013.) oli suomenruotsalainen liikemies ja elokuvatuottaja, joka vaikutti suurimman osan elämästään Ruotsissa.

Uusi!!: Talvisota ja Jack S. Kotschack · Katso lisää »

Jakob Suomela

Jakob Einari Suomela oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Jakob Suomela · Katso lisää »

Jakov Smuškevitš

Jakov Vladimirovitš Smuškevitš (14. huhtikuuta 1902 – 28. lokakuuta 1941) oli neuvostoliittolainen lentokenraaliluutnantti sekä puna-armeijan ilmavoimien, VVS:n, komentaja talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Jakov Smuškevitš · Katso lisää »

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan kymmenes kausi.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939 · Katso lisää »

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–1941

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–41 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 11.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1940–1941 · Katso lisää »

Jalkaväenkivääri M/27

Jalkaväenkivääri M/27 eli Pystykorva oli Suomen maavoimien peruskivääri 1920-luvulta talvisotaan asti.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväenkivääri M/27 · Katso lisää »

Jalkaväkipataljoonan määrävahvuus

Jalkaväkipataljoonan määrävahvuus talvisodan aikana koostui seuraavista yksiköistä.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkipataljoonan määrävahvuus · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 10 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 10 oli Uudenmaan ruotsinkielisistä reserviläisistä koottu rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 10 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 11

Jalkaväkirykmentti 11 tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 11 · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 11 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 11 eli Ässärykmentti eli Sörkan rykmentti oli helsinkiläisistä Sörnäisten ja Kallion kaupunginosien reserviläisistä koottu rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 11 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 13 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 13 oli Turunmaan alueen eli Turusta ja sen ympäristökunnista reserviläisistä muodostettu rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 13 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 14 (JR 14) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka kuului aluksi 1. divisioonaan, mutta jo ennen sodan puhkeamista siirrettiin merivoimien komentajan alaisuuteen Ahvenanmaalle.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 14 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 14 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 14 oli Varsinais-Suomen reserviläisistä koottu rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 14 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 15 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 15 oli Hämeen reserviläisistä koottu rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 15 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 23 (JR 23) oli alun perin 8.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 27 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 27 eli Kemin rykmentti oli Peräpohjolan alueen reserviläisistä muodostettu rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 27 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 28 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 28 (JR 28) oli jatkosodan Suomen maavoimien rykmentti, jonka Savonlinnan suojeluskuntapiiri perusti sen jälkeen, kun 17.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 28 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 28 eli JR 28 oli Suomen armeijan rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 29 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 29 eli JR 29 oli Suomen armeijan rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 29 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 30 eli JR 30 oli Suomen armeijan rykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 31 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 31 eli JR 31 (1.1.1940 alkaen JR 4) oli Kymenlaakson sotilaslääniin kuuluneen Lappeenrannan sotilaspiirin 13. lokakuuta 1939 perustama rykmentti talvisodassa. Rykmentti koostui pääasiassa Lappeenrannan lähikuntien reserviläisistä.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 31 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 32 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 32 (JR 32) oli jatkosodan aikainen Raahen suojeluskuntapiirin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka liitettiin 3. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 32 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 32 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 32 eli JR 32 (1.1.1940 alkaen JR 5) oli Kymenlaakson sotilaslääniin kuuluneen Haminan sotilaspiirin 14. lokakuuta 1939 perustama rykmentti talvisodassa. JR 32:n sotilaat tulivat pääasiassa silloisen Kymenlaakson alueen kunnista.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 32 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 33 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 33 (JR 33) oli jatkosodan aikainen Perä-Pohjolan sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka kuului 6. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 33 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 34 (JR 34) oli Suomen maavoimien Karjaan sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 34 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 35 (JR 35) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin perustama Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 35 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 36 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 36 (JR 36) oli Suomen maavoimien jatkosodan alussa vuonna 1941 Satakunnan sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 15. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 36 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 37 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 37 (JR 37) oli talvisodan aikainen rykmentti, joka kuului eversti Hannu Hannukselan komentamaan 13. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 37 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 43 (JR 43) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Päijänteen sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 10. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 44 (JR 44) oli jatkosodan alussa Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä perustettu jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 44 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 48 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 48 (JR 48) oli Pohjois-Hämeen sotilasläänin Jyväskylän suojeluskuntapiirin 18.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 48 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 49 (JR 49) oli Saimaan suojeluskuntapiirin perustama rykmentti.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 50 (JR 50) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Keski-Pohjanmaan sotilaslääniin kuuluneen Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin 18.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 50 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 53 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 53 eli JR 53 oli jatkosodan aikainen välirauhan 11. prikaatin perustama ja Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin täydentämä jalkaväkirykmentti.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 53 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 56 (JR 56) oli jatkosodan aikainen Lounais-Suomen sotilasläänin 18.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 60 (JR 60) oli jatkosodan Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka perustettiin Mynämäen seudulla ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 64 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 64 oli Kemissä joulukuussa 1939 perustettu talvisodan sotilasyksikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 64 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 69 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 69 (JR 69) oli talvisodassa Kollaan rintamalla palvellut suomalainen rykmentti, joka oli osa 23. divisioonaa.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 69 (talvisota) · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 7

Jalkaväkirykmentti 7 tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 7 · Katso lisää »

Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)

Jalkaväkirykmentti 7 (Tyrjän rykmentti) oli jatkosodan aikainen Suomen maavoimien jalkaväkijoukko-osasto, joka perustettiin välirauhan aikaisesta 7. prikaatista täydentämällä Savonlinnan suojeluskuntapiirin reserviläisillä täyteen sodan ajan vahvuuteen.

Uusi!!: Talvisota ja Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota) · Katso lisää »

Jalmari Hirvonen

Jalmari Johannes Hirvonen (27. elokuuta 1891 Kuopio – 10. syyskuuta 1966) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Hirvonen · Katso lisää »

Jalmari Jaakkola

Kaarle Jalmari Jaakkola (1. tammikuuta 1885 Eurajoki – 12. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Suomen historian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1932–1954.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Jaakkola · Katso lisää »

Jalmari Kauppala

Hjalmar (Jalmari) Kauppala, sukunimi vuoteen 1919 saakka Wainio (13. maaliskuuta 1883 Hausjärvi – 23. tammikuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen opettaja, helluntaiherätyksen saarnaaja ja uskonnollinen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Kauppala · Katso lisää »

Jalmari Rinne

Jalmari Ivar Rinne (13. marraskuuta 1893 Asikkala – 24. lokakuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Rinne · Katso lisää »

Jalmari Sauli

Jalmari Sauli vuonna 1929. Jalmari Verneri Sauli (vuoteen 1908 Saxelin) (17. elokuuta 1889 Hämeenlinna – 22. huhtikuuta 1957 Tampere) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja olympiaurheilija.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Sauli · Katso lisää »

Jalmari Takkinen

Jalmari Takkinen eli Ilmarinen (8. syyskuuta 1899 Rantasalmi – 11. maaliskuuta 1968 Rovaniemi) oli suomalainen heimosoturi ja metsäsissipäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Takkinen · Katso lisää »

Jalmari Vaara

Kustaa Jalmari Vaara (27. joulukuuta 1888 Sääksmäki – 1958) oli suomalainen huonekalutehtailija ja Ryttylässä toimineen Jalmari Vaara Oy:n omistaja ja johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Jalmari Vaara · Katso lisää »

Jalo Ant-Wuorinen

Jalo Urho Anton Ant-Wuorinen, sukunimi vuoteen 1930 Wuorinen (24. elokuuta 1888 Tampere – 30. marraskuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen Teknillisen korkeakoulun analyyttisen kemian lehtori, patenttiasiamies, filosofian tohtori ja diplomi-insinööri.

Uusi!!: Talvisota ja Jalo Ant-Wuorinen · Katso lisää »

James H. Magill

James ”Shamus” Henry Magill (lempinimi Suomessa Janne Mäkelä; 18. syyskuuta 1911 Knole Park, Sevenoaks, Kent – 27. elokuuta 2000 Cambridge) oli Suomessa toiminut brittiläinen liikemies, diplomaatti ja valvontakomission jäsen.

Uusi!!: Talvisota ja James H. Magill · Katso lisää »

Jan Hannelius

Jan Hannelius (7. joulukuuta 1916 Oulu – 7. maaliskuuta 2005 Kangasala) Jan Explorer *** Jorma Paavilainen: Jan Hanneliuksen muistokirjoitus *** Helsingin Sanomat 2005 Viitattu 24.12.2012 oli shakkitehtävien laatija sekä merkittävä tehtäväshakin järjestömies.

Uusi!!: Talvisota ja Jan Hannelius · Katso lisää »

Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla)

Janne Kivivuori on hahmo Väinö Linnan romaanitrilogiassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Talvisota ja Janne Kivivuori (Täällä Pohjantähden alla) · Katso lisää »

Janne Rajamaa

Johannes (Janne) Rajamaa, nimi vuoteen 1920 Ivan Rodionoff (Janne Rotonen) (3. syyskuuta 1893 Pistojärvi, Venäjän keisarikunta – 23. huhtikuuta 1972 Oulu) oli vienankarjalaista syntyperää ollut suomalainen kauppaneuvos ja Pudasjärvellä toimineen sekatavarakaupan Rajamaa Oy:n toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Janne Rajamaa · Katso lisää »

Jarl Jaatinen

Jarl Gustaf Hjalmarson Jaatinen (13. elokuuta 1914 Raahe – 23. helmikuuta 1940 Viipurin mlk) oli suomalainen arkkitehti, jonka ura jäi sodan takia lyhyeksi.

Uusi!!: Talvisota ja Jarl Jaatinen · Katso lisää »

Jarl Sjöblom

Jarl Fredrik Sjöblom (23. tammikuuta 1932 Västanfjärd – 19. huhtikuuta 1982 Tammisaari) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jarl Sjöblom · Katso lisää »

Jarl Sundqvist

Jarl Julius Sundqvist (myös Sundquist; 13. syyskuuta 1897 Tornio – 21. toukokuuta 1967 Rovaniemi) oli suomalainen metsänhoitaja ja Kemi Oy:n metsäosaston pitkäaikainen johtaja Lapissa.

Uusi!!: Talvisota ja Jarl Sundqvist · Katso lisää »

Jarl Ungern

Jarl Viking Ungern (20. lokakuuta 1888 Tammisaari – 3. toukokuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi rautatiehallituksen rakennusosaston arkkitehtina vuodesta 1923, vuosina 1945–1958 sen päällikkönä.

Uusi!!: Talvisota ja Jarl Ungern · Katso lisää »

Jarl Vallikari

Jarl "Jalle" Fredrik Vallikari (29. kesäkuuta 1915 – 24. marraskuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen keskimatkojen juoksija, joka joutui lopettamaan urheilu-uransa sodanajan vaikeaan haavoittumiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Jarl Vallikari · Katso lisää »

Jatkosodan hyökkäysvaihe

Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta tarkoittaa Suomen sotatoimia jotka häiritsivät Neuvostoliiton ilma-alusten toimintaa Suomen alueella jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta · Katso lisää »

Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt

Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt esitellään tässä artikkelissa taulukkomuodossa.

Uusi!!: Talvisota ja Jatkosodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt · Katso lisää »

Jatkosodan vastarinta

Jatkosodan vastarintaa suoritettiin Suomessa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.

Uusi!!: Talvisota ja Jatkosodan vastarinta · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Talvisota ja Jatkosota · Katso lisää »

Jazz

King & Carter Jazzing Orchestra, 1921. Jazz (harv. jatsi) on Yhdysvalloissa syntynyt musiikin laji, johon kuuluu monia toisistaan kauaksi erkaantuneita tyylejä.

Uusi!!: Talvisota ja Jazz · Katso lisää »

Jääkäri

Jääkäri (’metsästäjä’) on kevyen jalkaväkiyksikön sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Jääkäri · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Uusi!!: Talvisota ja Jääkäriliike · Katso lisää »

Jääkiekon SM-sarjakausi 1939–1940

Vuoden 1940 Jääkiekon SM-sarja peruttiin talvisodan takia.

Uusi!!: Talvisota ja Jääkiekon SM-sarjakausi 1939–1940 · Katso lisää »

Jääkiekon SM-sarjakausi 1940–1941

Vuoden 1941 jääkiekon SM-sarja voitiin taas pelata, edellisen kauden jäädessä pelaamatta talvisodan takia.

Uusi!!: Talvisota ja Jääkiekon SM-sarjakausi 1940–1941 · Katso lisää »

Jäänmurtaja Sisu (1939)

Sisu oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäänmurtaja, jonka valtio tilasi vuonna 1937 avustamaan kasvavaa meriliikennettä.

Uusi!!: Talvisota ja Jäänmurtaja Sisu (1939) · Katso lisää »

Jäänmurtaja Tarmo (1907)

Tarmo on Suomen merenkulkulaitoksen jäänmurtaja, joka palveli Suomen merivoimissa toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Jäänmurtaja Tarmo (1907) · Katso lisää »

Jääpallon pohjoismaisen sarjan kausi 1938–1939

Jääpallon pohjoismaisen sarjan kausi 1938–1939 oli vuonna 1938 perustetun Pohjoismaisen sarjan ainoa sarjakausi.

Uusi!!: Talvisota ja Jääpallon pohjoismaisen sarjan kausi 1938–1939 · Katso lisää »

Jääpallon SM-sarja 1939

Vuonna 1939 jääpallon Suomen mestaruudesta pelasi kaksitoista joukkuetta.

Uusi!!: Talvisota ja Jääpallon SM-sarja 1939 · Katso lisää »

Jääpallon SM-sarja 1940

Vuonna 1940 jääpallon Suomen mestaruudesta ei pelattu.

Uusi!!: Talvisota ja Jääpallon SM-sarja 1940 · Katso lisää »

Jääpallon SM-sarja 1941

Vuonna 1941 jääpallon Suomen mestaruus oli mahdollista ratkaista välirauhan talvena.

Uusi!!: Talvisota ja Jääpallon SM-sarja 1941 · Katso lisää »

Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta

Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminnassa ollut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Talvisota ja Jääsken, Käkisalmen ja Suvannon väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Jälleenrakennuskausi

Jälleenrakennuskauden tyypillisin talo oli rintamamiestalo. Jälleenrakennuskaudella tarkoitetaan tavallisimmin muutamaa vuotta kestänyttä ajanjaksoa toisen maailmansodan jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Jälleenrakennuskausi · Katso lisää »

Jämsä

Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen länsirannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Jämsä · Katso lisää »

Jämsän työväentalo

Jämsän työväentalo vuonna 1906 Jämsän Ahjonsali sijaitsee Jämsän kaupungin keskustassa kerrostaloyhtiön alakerrassa osoitteessa Talvialantie 1.

Uusi!!: Talvisota ja Jämsän työväentalo · Katso lisää »

Järvenpää

Järvenpää on noin 46 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Järvenpää · Katso lisää »

Jean Sibelius

Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.

Uusi!!: Talvisota ja Jean Sibelius · Katso lisää »

Jees ja just

Jees ja just on Risto Orkon ohjaama sota-ajan farssi vuodelta 1943.

Uusi!!: Talvisota ja Jees ja just · Katso lisää »

Jelisei Sinitsyn

Jelisei Tihonovitš Sinitsyn (1909–1995) oli venäläinen kemian insinööri ja diplomaatti, joka toimi NKVD:n tiedustelupäällikkönä Suomessa talvisodan ja välirauhan aikana sekä uudelleen vuosina 1944–1945.

Uusi!!: Talvisota ja Jelisei Sinitsyn · Katso lisää »

Jenny Pajunen

Jenny Maria Pajunen (30. heinäkuuta 1909 Valkeala – 11. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolaisessa työväenliikkeessä toiminut ompelija, toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jenny Pajunen · Katso lisää »

Jenny Wihuri

Jenny ja Antti Wihuri Jenny Maria Wihuri o.s. Mäkelä (18. toukokuuta 1884 Raahe – 27. kesäkuuta 1943 Kulosaaren kunta) oli suomalainen lahjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Jenny Wihuri · Katso lisää »

Jevgeni Dolmatovski

Jevgeni Domatovski Leipzigissa vuonna 1954. Jevgeni Aronovitš Dolmatovski (5. toukokuuta 1915 Moskova – 10. syyskuuta 1994 Moskova) oli venäläinen neuvostorunoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Jevgeni Dolmatovski · Katso lisää »

Joel Rinne

Toivo Joel ”Jopi” Rinne (7. kesäkuuta 1897 Asikkala – 3. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja akateemikko.

Uusi!!: Talvisota ja Joel Rinne · Katso lisää »

Joel Walldén

Joel Svante Walldén (25. tammikuuta 1894 Tampere – 25. tammikuuta 1972 Tampere) oli suomalainen eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Joel Walldén · Katso lisää »

Joensuu (Käkisalmen mlk)

Joensuu (v:sta 1948) on kylä Norsjoen kylähallintoasutuksen alueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Joensuu (Käkisalmen mlk) · Katso lisää »

Joensuun bunkkerimuseo

Joensuun bunkkerimuseo on Joensuussa sijaitseva sotahistoriallinen museo, joka on osa Suomen kaikkien aikojen suurinta rakennuskohdetta, Salpalinjaa.

Uusi!!: Talvisota ja Joensuun bunkkerimuseo · Katso lisää »

Johan Arajuuri

Johan (Janne) Viktor Ahlroth (vuodesta 1936 Arajuuri; 23. kesäkuuta 1894 Tohmajärvi – 28. helmikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja poliisikomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Arajuuri · Katso lisää »

Johan Bäckman

Erkki Johan Bäckman (s. 18. toukokuuta 1971 Porvoo) on suomalainen yhteiskuntatieteilijä ja oikeussosiologian sekä kriminologian dosentti.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Bäckman · Katso lisää »

Johan Evert Tarjovaara

Ruben Johan Evert Tarjovaara, vuoteen 1935 Tilander (29. huhtikuuta 1898 Helsinki – 26. maaliskuuta 1978 Kuopio) oli suomalainen autoalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Evert Tarjovaara · Katso lisää »

Johan Holst

Johan Martin Holst (23. kesäkuuta 1892 Kristiania, Norja – 1953) oli norjalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Holst · Katso lisää »

Johan Jauhiainen

Johan Benjamin Jauhiainen (31. heinäkuuta 1895 Pielavesi – 30. joulukuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Jauhiainen · Katso lisää »

Johan Kull

Johan Evert Kull oli suomalainen suojeluskuntaupseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Kull · Katso lisää »

Johan Lindström

Johan (Jukka) Erik Lindström (8. tammikuuta 1908 – 30. tammikuuta 1953 Kemijärvi) oli suomalainen lentäjä ja lentokoneenrakentaja joka oli Lapin ilmailun uranuurtajia.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Lindström · Katso lisää »

Johan Nykopp

Johan Albert Nykopp (27. toukokuuta 1906 Le Vésinet, Ranska – 28. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen toimien ensin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana ja sitten Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana 1962–1972.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Nykopp · Katso lisää »

Johan Rikama

Johan (Johannes, Jussi) Lambert Rikama (vuoteen 1928 Rikman) (19. marraskuuta 1895 Kuhmoinen – 24. heinäkuuta 1954) oli Suomen puolustusvoimien eversti ja rannikkotykistön komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Rikama · Katso lisää »

Johan Rusanen

Johan Leonard Rusanen (14. maaliskuuta 1895 Paltamo – 8. huhtikuuta 1977) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Rusanen · Katso lisää »

Johan Sainio

Johan Emil Sainio (19. marraskuuta 1889 Pornainen – 25. joulukuuta 1939) oli suomalainen kirjailija (J. E. Sainio) sekä jääkärivänrikki ja Viron armeijan luutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Sainio · Katso lisää »

Johan Similä

Johan Kustaa Similä (10. tammikuuta 1906 Temmes – 18. elokuuta 2002 Oulu) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 78.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Similä · Katso lisää »

Johan Werner Paulin

Johan Werner Paulin (25. helmikuuta 1869 Perniö – 31. lokakuuta 1945 Turku) oli suomalainen merikapteeni, laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Werner Paulin · Katso lisää »

Johannes Angere

Johannes Angere (1915 – 2003) oli Inkerinmaalta kotoisin ollut ja Ruotsissa asunut filosofian tohtori ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Angere · Katso lisää »

Johannes Rae

Vilhelm Palin myöhemmin Rae oli suomalainen jääkäriluutnantti ja heimosoturi.

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Rae · Katso lisää »

Johannes Sillanpää

Johannes Sillanpää (3. syyskuuta 1897 Veteli – 13. maaliskuuta 1970 Kokkola) oli suomalainen lääninrovasti, joka työskenteli pitkään myös sotilaspastorina.

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Sillanpää · Katso lisää »

Johannes Takanen

Johannes Takanen (8. joulukuuta 1849 Virolahti – 30. syyskuuta 1885 Rooma) oli suomalainen kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Takanen · Katso lisää »

Johannes Valtonen

Johannes Valtonen (28. elokuuta 1916 Kullankylä, Kosemkinan seurakunta, Jaaman kihlakunta, Pietarin kuvernementti – 19. helmikuuta 1940) oli inkeriläinen vapaaehtoinen Suomen puolella talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Valtonen · Katso lisää »

Johannes Virolainen

Johannes Virolainen (31. tammikuuta 1914 Viipurin maalaiskunta – 11. joulukuuta 2000 Lohja) oli suomalainen poliitikko ja valtioneuvos, joka edusti Maalaisliittoa (sittemmin Keskustapuoluetta).

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Virolainen · Katso lisää »

Johannes Wahlberg

Herman Johannes Wahlberg (25. kesäkuuta 1895 Johannes – 15. marraskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen sisätautilääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Johannes Wahlberg · Katso lisää »

John Dager Stenberg

John Dager Stenberg (31. elokuuta 1883 Helsinki – 14. huhtikuuta 1951) oli suomalainen diplomi-insinööri ja John Stenbergin Konetehdas Oy:n toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja John Dager Stenberg · Katso lisää »

John Langdon-Davies

John Eric Langdon-Davies (18. maaliskuuta 1897 Eshowe, Etelä-Afrikka – 5. joulukuuta 1971 Shoreham, Kent, Yhdistynyt kuningaskunta) oli brittiläinen kirjailija ja toimittaja, Plan-järjestön perustaja ja pasifisti.

Uusi!!: Talvisota ja John Langdon-Davies · Katso lisää »

John O. Virtanen

John O. (oik. Johan Oskar) Virtanen (24. lokakuuta 1916 Pusula – 21. syyskuuta 2008 Turku) oli Yhdysvalloissa vaikuttanut suomalainen liikemies ja Suomen kunniakonsuli Portlandissa Oregonissa.

Uusi!!: Talvisota ja John O. Virtanen · Katso lisää »

John Rosberg

John Rosberg (9. syyskuuta 1891 – 3. kesäkuuta 1960) oli suomalainen insinööri ja Helsingin Puhelinyhdistyksen teknillinen johtaja joka oli mukana 1930- ja 1940-luvulla äärioikeistolaisessa toiminnassa.

Uusi!!: Talvisota ja John Rosberg · Katso lisää »

John Steinbeck

John Ernst Steinbeck, Jr. (laus.; 27. helmikuuta 1902 Salinas, Kalifornia – 20. joulukuuta 1968 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja John Steinbeck · Katso lisää »

John Wiita

John Wiita (salanimi: Henry Puro, 1888 Ylistaro – 27. heinäkuuta 1981 Mystic, Connecticut, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen toimittaja ja kommunistijohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja John Wiita · Katso lisää »

Jonas Lie (poliitikko)

Jonas Lie (kirjailijanimi Max Mauser; 31. joulukuuta 1899 Kristiania (nyk. Oslo) – 11. toukokuuta 1945 Skallum, Bærum)Ivo de Figueiredo: Norsk biografisk leksikon 2014.

Uusi!!: Talvisota ja Jonas Lie (poliitikko) · Katso lisää »

Joni Skiftesvik

Jon (Joni) Harald Skiftesvik (s. 26. heinäkuuta 1948 Haukipudas) on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Joni Skiftesvik · Katso lisää »

Jonne Kuivala

Juho (Jonne) Kuivala (27. heinäkuuta 1902 Oulu – 24. marraskuuta 1956 Moskova) oli suomalainen toimittaja ja kommunistisen liikkeen aktivisti.

Uusi!!: Talvisota ja Jonne Kuivala · Katso lisää »

Jonni Sauli

Jonni (John) Otto Sauli (vuoteen 1908 Saxelin; 3. lokakuuta 1881 Hämeenlinna – 16. elokuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen professori ja kasvinjalostaja.

Uusi!!: Talvisota ja Jonni Sauli · Katso lisää »

Joonas Iisalo

Joonas Iisalo (s. 5. tammikuuta 1986 Berliini) on suomalainen koripallovalmentaja ja aktiiviuransa päättänyt koripalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Joonas Iisalo · Katso lisää »

Joose Vilkuna

Frans Josef (Joose) Vilkuna (4. lokakuuta 1905 Nivala – 4. joulukuuta 1989 Nivala) oli suomalainen maanviljelijä ja eräkirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Joose Vilkuna · Katso lisää »

Jooseppi Juntunen

Jooseppi Juntunen (14. toukokuuta 1917 Suomussalmi – 31. heinäkuuta 1975 Oulu) oli suomalainen virkamies ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Jooseppi Juntunen · Katso lisää »

Jorma Gallen-Kallela

Luutnantti Jorma Gallen-Kallela 1930-luvulla. Kaius Jorma Gallen-Kallela (22. marraskuuta 1898 Ruovesi – 30. marraskuutaSuomen Kuvalehti, Vapautemme hinta. Helsinki 1941 tai 1. joulukuuta Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tiedosto, Arkistolaitos 1939 Uusikirkko, Lempiälä) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Gallen-Kallela · Katso lisää »

Jorma Heiskanen

Pentti Jorma Heiskanen (31. heinäkuuta 1914 Otava, Mikkelin maalaiskunta – 29. kesäkuuta 1941 Enso, kadonnut) oli suomalainen pastori ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Heiskanen · Katso lisää »

Jorma Järventaus

Jorma Johannes Järventaus (1. heinäkuuta 1911 Enontekiö − 22. lokakuuta 2005) oli Suomen puolustusvoimien kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Järventaus · Katso lisää »

Jorma Johteinen

Jorma Mooses Johteinen (26. marraskuuta 1913 Tampere – 13. toukokuuta 1944 Turku) oli suomalainen kommunisti ja desantti, joka toimi jatkosodan aikana SKP:n maanalaisen johtajan Yrjö Leinon apulaisena ja yhteyshenkilönä.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Johteinen · Katso lisää »

Jorma Karhunen

Jorma ”Joppe” Karhunen (17. maaliskuuta 1913 Pyhäjärvi Ul – 18. tammikuuta 2002 Tampere) oli suomalainen upseeri, hävittäjälentäjä, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Karhunen · Katso lisää »

Jorma Palo

Jorma Heikki Ilari Palo (10. heinäkuuta 1936 Käkisalmi – 4. kesäkuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen neurologian professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Palo · Katso lisää »

Jorma Sarvanto

Jorma Sarvanto. Sarvanto ja kappale hänen 6. tammikuuta 1940 pudottamansa DB-3 -pommikoneen sivuperäsimestä. Jorma Kalevi "Zamba" Sarvanto (22. elokuuta 1912 Turku – 16. lokakuuta 1963 Inkeroinen) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja talvisodan johtava hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Sarvanto · Katso lisää »

Jorma Vanamo

Jorma Jaakko Vanamo (30. lokakuuta 1913 Mouhijärvi – 13. joulukuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Vanamo · Katso lisää »

Jorma Verno

Jorma Einari Verno (vuoteen 1935 Granbom; 25. marraskuuta 1914 Perniö – 16. toukokuuta 1986 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 21.5.1986, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Jorma Verno · Katso lisää »

Josef Kaartinen

Josef Kaartinen (noin vuodesta 1955 Juhani Kervanto; 27. maaliskuuta 1905 Viipuri – 29. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen saksofonisti.

Uusi!!: Talvisota ja Josef Kaartinen · Katso lisää »

Jouko Hynninen

Jouko Untamo Hynninen (21. elokuuta 1907 Jäppilä – 5. marraskuuta 1983 Mikkeli) oli suomalainen kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari numero 47 (14.1.1942).

Uusi!!: Talvisota ja Jouko Hynninen · Katso lisää »

Jouko Juuramo

Jouko Kalervo Juuramo, vuoteen 1927 Juselius (20. huhtikuuta 1903 Vaasa – 7. toukokuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Jouko Juuramo · Katso lisää »

Jouko Kiiskinen

Jouko Paavo Olli Kiiskinen (21. marraskuuta 1918 Rantasalmi – 30. joulukuuta 1985 Espoo) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 186.

Uusi!!: Talvisota ja Jouko Kiiskinen · Katso lisää »

Jouko Norén

Jouko Norénin EM-hopeamitali Sastamalan seudun museossa. Jouko Norén (14. joulukuuta 1914 Urjala – 7. heinäkuuta 1944) oli suomalainen kolmiloikkaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Jouko Norén · Katso lisää »

Jouko Pirhonen

Jouko Kalevi Esaias Pirhonen (13. joulukuuta 1915 Sortavala – 25. maaliskuuta 1996 Espoo) oli vara-amiraali, joka toimi Suomen merivoimien komentajana vuosina 1966–1974.

Uusi!!: Talvisota ja Jouko Pirhonen · Katso lisää »

Jouko Rämö

Jouko Viljo Rämö (2. heinäkuuta 1911 Muolaa – 17. heinäkuuta 1990 Imatra) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Jouko Rämö · Katso lisää »

Joulu

Viitattu.

Uusi!!: Talvisota ja Joulu · Katso lisää »

Joulu Suomessa

Saaristolaisen joulupöytä Luostarinmäen käsityömuseossa. Joulu Suomessa alkaa Suomen juhlapäiville ominaisesti varsinaisen juhlapäivän aattona eli 24. joulukuuta.

Uusi!!: Talvisota ja Joulu Suomessa · Katso lisää »

Joulurauha

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander lukee joulurauhan julistuksen lumisateisessa Porvoossa 2014. Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Joulurauha · Katso lisää »

Joutseno

Joutseno on entinen Suomen kaupunki.

Uusi!!: Talvisota ja Joutseno · Katso lisää »

Joutsenon lentokenttä

Joutsenon lentokenttä oli Joutsenonlahdella sijainnut, Lentorykmentti 2:n talvisodassa käyttämä jäälentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Joutsenon lentokenttä · Katso lisää »

Joutsijärvi (Kemijärvi)

Joutsijärven rautatieasemarakennus. Joutsijärvi on 130 asukkaan kylä Kemijärvellä valtatien 5 ja kantatien 82 varrella noin 40 kilometrin päässä Sallasta ja 25 kilometrin päässä Kemijärvestä.

Uusi!!: Talvisota ja Joutsijärvi (Kemijärvi) · Katso lisää »

Joutsijärvi (Ulvila)

Joutsijärvi on Satakunnassa Ulvilassa, entisen Kullaan kunnan alueella, sijaitseva järvi.

Uusi!!: Talvisota ja Joutsijärvi (Ulvila) · Katso lisää »

Juha Vainio

Juha Harri ”Junnu” Vainio eli Juha ”Watt” Vainio (10. toukokuuta 1938 Kotka – 29. lokakuuta 1990 Gryon, Sveitsi) oli suomalainen laulaja-lauluntekijä, iskelmäsanoittaja sekä kansakoulunopettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Juha Vainio · Katso lisää »

Juhana Perkki

Juhana Perkki vuonna 1977. Väinö Kaarlo Juhana Perkki (vuoteen 1934 Berg; 25. lokakuuta 1915 Hiitola – 14. helmikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen majuri, kustannusjohtaja ja kirjallisuuden suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Juhana Perkki · Katso lisää »

Juhani Arajärvi

Juhani Arajärvi (vuoteen 1906 Alin, 25. heinäkuuta 1867 Urjala – 13. marraskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja, poliitikko ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Juhani Arajärvi · Katso lisää »

Juhani Mussaari

Juhani Mussaari, vuoteen 1935 Jansson (24. kesäkuuta 1920 Perniö – 7. maaliskuuta 1998 Perniö) oli suomalainen maanviljelijä ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Juhani Mussaari · Katso lisää »

Juhani Nuotto

Juho Arvid (Juhani) Nuotto (aiemmin Nygrén; 7. elokuuta 1914 Ilomantsi – 27. toukokuuta 2002 HelsinkiAaltonen, Mirkku: (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 16.6.2002. Viitattu 6.7.2018.) oli suomalainen opettaja, lausuntataiteilija, näyttelijä ja taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Juhani Nuotto · Katso lisää »

Juhani Ruutu

Kaarle Juhani Ruutu (6. heinäkuuta 1922 Helsinki – 18. elokuuta 2015 Lahti)Ruudun kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 30.8.2015, s. C 28.

Uusi!!: Talvisota ja Juhani Ruutu · Katso lisää »

Juhani Suomi

Helsingin kirjamessuilla 2013. Juhani Martti Kalervo Suomi (s. 15. helmikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen ulkoasiainneuvos sekä historiantutkija, joka tunnetaan erityisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajana.

Uusi!!: Talvisota ja Juhani Suomi · Katso lisää »

Juhani Yli-Rantala

Johan Kustaa (Juhani) Yli-Rantala (9. kesäkuuta 1923 Lapua – 9. syyskuuta 2011 Espoo) oli yksi suomalaisen nuorisotyön uranuurtajista.

Uusi!!: Talvisota ja Juhani Yli-Rantala · Katso lisää »

Juho Arvi Kemiläinen

Juho Arvi Kemiläinen (5. elokuuta 1884 Kuopion maalaiskunta – 11. lokakuuta 1941 Äänekoski) oli suomalainen kirjastonhoitaja, Suomen kirjastoseuran ja useiden eri järjestöjen aktiivi sekä toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Arvi Kemiläinen · Katso lisää »

Juho Aula

Juho Lauri Aula (30. kesäkuuta 1897 Uusikirkko Tl – 11. kesäkuuta 1958) oli suomalainen jääkäriyliluutnantti ja isännöitsijä.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Aula · Katso lisää »

Juho Autio

Juho Autio. Juho (Jussi) Autio (21. lokakuuta 1889 Kaukola – 25. heinäkuuta 1947) oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Autio · Katso lisää »

Juho Hukari

Juho Stefanus Hukari (24. elokuuta 1910 Vanaja – 22. huhtikuuta 1979 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Hukari · Katso lisää »

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »

Juho Niukkanen

Kyösti Kallio (vas.) ja Juho Niukkanen (oik.) 1920-luvulla. Juhana (Juho) Niukkanen (27. heinäkuuta 1888 Kirvu – 17. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Niukkanen · Katso lisää »

Juho Pakkanen

Juho (Ivan) Pakkanen (1907 Aropakkasi, Skuoritsa, Inkeri – ?) oli inkeriläissyntyinen opettaja, puna-armeijan everstiluutnantti ja neuvostoliittolainen diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Pakkanen · Katso lisää »

Juho Parkkinen

Juho Oskari Parkkinen oli suomalainen jääkärivänrikki ja heimosoturi.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Parkkinen · Katso lisää »

Juho Penttinen

Juho Eemil Penttinen oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Penttinen · Katso lisää »

Juho-Eino Niemi

Juho Eino Kullervo (Jussi) Niemi (21. heinäkuuta 1911 Kokkola – 11. marraskuuta 1981) oli suomalainen maalaisliittolainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Juho-Eino Niemi · Katso lisää »

Jukka Haavisto

Juhani ”Jukka” Haavisto oli suomalainen muusikko ja musiikkineuvos ja mainosalan yrittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Jukka Haavisto · Katso lisää »

Jukka Malmivaara

Jukka Malmivaara sota-aikana. Väinö Juhani ”Jukka” Malmivaara (13. lokakuuta 1916 Lapua – 14. huhtikuuta 2002 Kuopio) oli suomalainen sotilas, piispa, kansanopiston johtaja ja kirkkoneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Jukka Malmivaara · Katso lisää »

Jukka Mäki

Johannes (Jukka) Mäki oli suomalainen jääkäriluutnantti ja Viron armeijan kapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Jukka Mäki · Katso lisää »

Jukka Rangell

Johan Wilhelm (J. W., Jukka) Rangell (25. lokakuuta 1894 Hauho – 12. maaliskuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen Kansallista Edistyspuoluetta edustanut poliitikko, pankinjohtaja ja urheiluvaikuttaja, joka toimi Suomen pääministerinä välirauhan ja jatkosodan aikana vuosina 1941–1943.

Uusi!!: Talvisota ja Jukka Rangell · Katso lisää »

Jukka Seppinen

Jukka Seppinen (s. 24. lokakuuta 1945 Helsinki) on ulkoasiainhallinnossa palvellut diplomaatti, lakimies ja historioitsija, joka on keskittynyt Suomen integraatiopolitiikan, Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden sekä kylmän sodan aikaisten itä–länsi-suhteiden tutkimiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Jukka Seppinen · Katso lisää »

Julius Kärnä

Julius Einari Kärnä (17. kesäkuuta 1895 Nivala – 31. lokakuuta 1977 Oulu) oli suomalainen jääkärimajuri ja talouspäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Julius Kärnä · Katso lisää »

Julius Lehtonen

Julius Emanuel Lehtonen (20. huhtikuuta, 1888, Sund – 21. toukokuuta, 1968) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Julius Lehtonen · Katso lisää »

Jungfruskär

Jungfruskär (1500-luvulle saakka Hundskär) on saariryhmä Paraisten kunnan Houtskarissa.

Uusi!!: Talvisota ja Jungfruskär · Katso lisää »

Junkers F 13

Junkers F 13 Deutsches Museumissa Münchenissä. Tempelhofin lentokentältä Berliinistä vuonna 1923. Junkers F 13 oli maailman ensimmäinen kokometallinen matkustajalentokone.

Uusi!!: Talvisota ja Junkers F 13 · Katso lisää »

Juntusranta

Juntusranta on Suomussalmella sijaitseva kylä.

Uusi!!: Talvisota ja Juntusranta · Katso lisää »

Juoksuhauta

Venäläissotilaat odottavat saksalaisten hyökkäystä ensimmäisessä maailmansodassa. ''National Geographic Magazine'', Volume 31 (1917), s. 379. Juoksuhauta tai ampumahauta on sodassa käytetty, maahan kaivettu ojamainen käytävä.

Uusi!!: Talvisota ja Juoksuhauta · Katso lisää »

Juri German

Juri Pavlovitš German (4. huhtikuuta (J: 22. maaliskuuta) 1910 Riika – 16. tammikuuta 1967 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Juri German · Katso lisää »

Juri Ljubimov

Juri Petrovitš Ljubimov (30. syyskuuta 1917 Jaroslavl, Venäjän tasavalta – 5. lokakuuta 2014 Moskova) oli venäläinen teatterinäyttelijä ja -ohjaaja, joka tunnetaan erityisesti Taganka-teatterin perustajana.

Uusi!!: Talvisota ja Juri Ljubimov · Katso lisää »

Juri Repin

Pietari Suuresta vuoden 1709 Pultavan taistelussa (1910). Juri Iljitš Repin (10. huhtikuuta (J: 29. maaliskuuta) 1877 Tšuhujiv, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1954 Helsinki, Suomi) Искусство и архитектура Русского зарубежья (D. S. Lihatšovin säätiö).

Uusi!!: Talvisota ja Juri Repin · Katso lisää »

Juséliuksen mausoleumi

Juséliuksen mausoleumi on Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitseva mausoleumi, jonka liikemies F. A. Jusélius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin hautamuistomerkiksi.

Uusi!!: Talvisota ja Juséliuksen mausoleumi · Katso lisää »

Juséliuksen mausoleumin freskot

Juséliuksen mausoleumin freskot ovat seinämaalauksia, jotka taidemaalari Akseli Gallen-Kallela suunnitteli vuonna 1903 Poriin valmistuneeseen Juséliuksen mausoleumiin.

Uusi!!: Talvisota ja Juséliuksen mausoleumin freskot · Katso lisää »

Jussi Hänninen

Juho (Jussi) Alfred Hänninen (7. toukokuuta 1896 Leppävirta – 25. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Hänninen · Katso lisää »

Jussi Isosaari

Jussi Isosaari (12. tammikuuta 1916 Ylihärmä – 8. heinäkuuta 2006 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, rehtori ja opettajankoulutuksen asiantuntija, joka toimi Tampereen yliopiston apulaisprofessorina.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Isosaari · Katso lisää »

Jussi Jouppi

Jussi Jouppi (9. kesäkuuta 1925 Seinäjoki – 19. marraskuuta 2018 Seinäjoki) oli suomalainen kaupunkineuvos, varatuomari ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Jouppi · Katso lisää »

Jussi Jurkka

Jussi Tapani Jurkka oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Jurkka · Katso lisää »

Jussi Kekkonen (majuri)

Uuno Johannes (Jussi) Kekkonen oli suomalainen majuri, toimitusjohtaja ja presidentti Urho Kekkosen nuorempi veli.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Kekkonen (majuri) · Katso lisää »

Jussi Ronkanen

Jussi Ronkanen (1974) Aulis Juhani (Jussi) Ronkanen (9. toukokuuta 1908 Juva – 15. marraskuuta 1994 Jyväskylä) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Ronkanen · Katso lisää »

Jussi Sihvo

Johannes ”Jussi” Sihvo Johannes (Jussi) Sihvo (käytti Saksassa peitenimeä Sicher), oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Sihvo · Katso lisää »

Jussi Tiitola

Heikki Juhani (Jussi) Tiitola (12. lokakuuta 1910 Tampere – 20. joulukuuta 1939 Suurselkä) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja varatuomari.

Uusi!!: Talvisota ja Jussi Tiitola · Katso lisää »

Juttulampi

Juttulampi oli kylä Soanlahden kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Juttulampi · Katso lisää »

Juupajoen työväentalo Nummela

Juupajoen työväentalo Nummela on Juupajoella sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Juupajoen työväentalo Nummela · Katso lisää »

Jyrkilä (yritys)

Jyrkilä Oy:n linja-auto Oulussa. Jyrkilä Oy on kaakkoissuomalainen linja-autoyhtiö ja kuljetusliike, jonka tarjontaan kuuluu linjaliikennettä, tilausajoja sekä valmismatkoja.

Uusi!!: Talvisota ja Jyrkilä (yritys) · Katso lisää »

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Jyväskylä · Katso lisää »

Jyväskylän maalaiskunta

Maalaiskunnan kunnantalo sijaitsi Jyväskylän kaupungin puolella. Jyväskylän maalaiskunta, virallisissa yhteyksissä lyhennettynä Jyväskylän mlk, oli Suomen kunta, joka sijaitsi Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä Jyväskylän kaupungin luoteis-, pohjois- ja itäpuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Jyväskylän maalaiskunta · Katso lisää »

K. A. Paasio

Kustaa Adolf Paasio (vuoteen saakka 1894 Gustaf Adolf Hellstén), (8. marraskuuta 1869 Uusikaupunki – 18. syyskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen, Uudestakaupungista kotoisin ollut pappi ja vuodesta 1936 alkaen Suomen Lähetysseuran kuudes lähetysjohtaja Matti Tarkkasen jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja K. A. Paasio · Katso lisää »

K. A. Pinomaa

K.

Uusi!!: Talvisota ja K. A. Pinomaa · Katso lisää »

K. H. Pentti

Kaarle Henrik Pentti (14. kesäkuuta 1918 Hyvinkää – 29. joulukuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja ja teollisuusneuvos, joka oli Lemminkäinen Oy:n taustavaikuttaja ja voimahahmo.

Uusi!!: Talvisota ja K. H. Pentti · Katso lisää »

K. H. Wiik

K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja K. H. Wiik · Katso lisää »

K. J. Ståhlbergin kyyditys

Kansalaisjoukko vastaanottamassa kotiin palaavia K. J. Ståhlbergia ja Ester Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla kyydityksen jälkeen 16. lokakuuta 1930. K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.

Uusi!!: Talvisota ja K. J. Ståhlbergin kyyditys · Katso lisää »

K. M. Wallenius

Kurt Martti Wallenius (käytti Saksassa peitenimeä Walle), (25. heinäkuuta 1893 Kuopio – 15. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja K. M. Wallenius · Katso lisää »

Kaarlo Anttinen

Kaarlo Erkki Kustavi Anttinen (synt. Andersin, 10. maaliskuuta 1915 Kuopio – 21. kesäkuuta 2005 Kankaanpää Helsingin Sanomat. Viitattu 30.12.2013.) oli suomalainen ratsastaja ja upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Anttinen · Katso lisää »

Kaarlo Halkilahti

Kaarlo Eerikki Halkilahti (15. tammikuuta 1901 Piikkiö – 31. toukokuuta 1980 Riihimäki) oli suomalainen yritysjohtaja ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Halkilahti · Katso lisää »

Kaarlo Halttunen

Tuntematon sotilas'' (1955). Kaarlo Einari Halttunen oli suomalainen näyttelijä, joka loi huomattavan uran Helsingin Kansanteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1952 alkaen.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Halttunen · Katso lisää »

Kaarlo Kivekäs (kenraali)

Kaarlo Edvard Kivekäs (vuoteen 1880 Karl Edvard Backman; 6. joulukuuta 1866 Valkeala – 19. helmikuuta 1940 Hämeenlinna) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka palveli ensin tykistöupseerina Venäjän keisarikunnan armeijassa ja sitten itsenäisen Suomen puolustusvoimissa.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Kivekäs (kenraali) · Katso lisää »

Kaarlo Kivilahti

Kaarlo Aate ”Kilu” Kivilahti (23. marraskuuta 1909 Helsinki – 3. maaliskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen kommunisti, joka toimi muun muassa Punaisen Valpon apulaispäällikkönä 1947–1948.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Kivilahti · Katso lisää »

Kaarlo Kurko

Kaarlo Sakari Kurko (10. lokakuuta 1899 Pieksämäki – 20. kesäkuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen seikkailija, sotilas ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Kurko · Katso lisää »

Kaarlo Miettinen

Kaarlo Olavi Miettinen (9. helmikuuta 1916 Kuopio – 22. helmikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen insinöörikenraalimajuri ja diplomi-insinööri, joka toimi puolustusvoimien pääinsinöörinä vuosina 1966–1974.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Miettinen · Katso lisää »

Kaarlo Nieminen (teollisuusneuvos)

Kaarlo Olavi Nieminen (31. lokakuuta 1915 Kärkölä – 15. huhtikuuta 1997 Nastola) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Nieminen (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Kaarlo Nisula

Kaarlo Kustaa Nisula oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Nisula · Katso lisää »

Kaarlo Partanen

Kaarlo ”Kalle” Partanen (25. elokuuta 1915 Sortavala – 2. heinäkuuta 2006 Lahti) oli suomalainen raviohjastaja, ravivalmentaja, ravihevosten kasvattaja ja suomalaisen raviurheilun keskeinen vaikuttaja vuosikymmenien ajan.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Partanen · Katso lisää »

Kaarlo Rauramo

Kaarlo Gustaf Rauramo (26. huhtikuuta 1897 Helsinki – 25. joulukuuta 1988 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.1.1989, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Rauramo · Katso lisää »

Kaarlo Simojoki

Kaarlo (Kalle) Juho Mikael Simojoki (vuoteen 1935 Simelius; 15. maaliskuuta 1913 Muhos – 12. heinäkuuta 1941 Kitee) oli suomalainen teologian ylioppilas ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Simojoki · Katso lisää »

Kaarlo Svärd

Kaarlo Akseli Svärd oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Svärd · Katso lisää »

Kaarlo Tetri

Kaarlo Tetri (29. maaliskuuta 1914 Yläsommee, Viipurin maalaiskunta – 27. lokakuuta 2001 Kauniainen)Seppo Saarinen: (maksullinen) Helsingin Sanomat 1.12.2001.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Tetri · Katso lisää »

Kaarlo Varmavuori

Kaarlo Erkki Aleksanteri Varmavuori (16. marraskuuta 1890 Sakkola – 24. joulukuuta 1939 Suomussalmi) oli Suomen sisällissodan Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonan ratsuosaston komentaja, joka menehtyi talvisodassa Suomussalmen taistelussa.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Varmavuori · Katso lisää »

Kaarlo Vuorenmaa

Kaarlo Julius (Kalle) Vuorenmaa, vuoteen 1905 Wessman, sittemmin Wuorenmaa (20. tammikuuta 1897 Pori – 20. maaliskuuta 1973 Pori) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Vuorenmaa · Katso lisää »

Kaarlo Waltonen

Kaarlo Matias Waltonen (Valtonen) (10. toukokuuta 1892 Impilahti – 20. helmikuuta 1963 Mikkeli) oli suomalainen tehtailija ja pakinoitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Waltonen · Katso lisää »

Kaarna (Tuntematon sotilas)

Kaarna on Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin hahmo, joka esiintyy vain kirjan alussa.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarna (Tuntematon sotilas) · Katso lisää »

Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut

Hakkila Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut olivat talvisodassa kuolleiden suomalaisurheilijoiden muistoksi Helsingissä 20.–22.

Uusi!!: Talvisota ja Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut · Katso lisää »

Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut (yleisurheilu)

Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut järjestettiin vuonna 1940 Helsingissä 20.–22. heinäkuuta.

Uusi!!: Talvisota ja Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut (yleisurheilu) · Katso lisää »

Kaatuneitten muistopäivä

Kaatuneitten muistopäivä Vihdin sankarihautausmaalla. Vihti 17.5.2020 Kaatuneitten muistopäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina, on Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, kuten rauhanturvaamistehtävissä, kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muillakin tavoin sodan takia kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden, muistoksi vietettävä päivä.

Uusi!!: Talvisota ja Kaatuneitten muistopäivä · Katso lisää »

Kaatuneitten Omaisten Liitto

Kaatuneitten Omaisten Liitto (KOL) on suomalaisten sotaleskien vuonna 1945 perustama järjestö, johon myöhemmin liittyi myös kaatuneiden vanhempia.

Uusi!!: Talvisota ja Kaatuneitten Omaisten Liitto · Katso lisää »

Kai Dammert

Kai Fredrik Dammert (18. marraskuuta 1919 Turku – 18. elokuuta 2018 Oulu) oli suomalainen lääkäri.

Uusi!!: Talvisota ja Kai Dammert · Katso lisää »

Kai Halmevaara

Kai Yrjö Halmevaara (9. huhtikuuta 1916 Rauma – 17. huhtikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi toisessa maailmansodassa ilmatorjuntaupseerina sekä rauhan aikana Pääesikuntassa materiaalisen puolustuskyvyn kohottajana ja viimeiset palvelusvuotensa Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Kai Halmevaara · Katso lisää »

Kai Kustaa Vähäkallio

Kai Kustaa Vähäkallio (10. maaliskuuta 1940 Orivesi – 20. heinäkuuta 1979 Hyvinkää) oli Kytäjän kartanon omistaja, joka muistetaan niin sanotun Kytäjän kolmoissurman tekijänä vuonna 1972.

Uusi!!: Talvisota ja Kai Kustaa Vähäkallio · Katso lisää »

Kai Sarmanne

Kai Bore Sarmanne (18. huhtikuuta 1919 – 23. helmikuuta 1988) oli Suomen puolustusvoimien kenraaliluutnantti ja Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Kai Sarmanne · Katso lisää »

Kai Savonjousi

Kai Lorenzo Immanuel Savonjousi (vuoteen 1936 Savonius, 10. huhtikuuta 1901 Helsinki – 22. lokakuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi rintamakomentajana sodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Kai Savonjousi · Katso lisää »

Kai Söderhjelm

Kai Henning Söderhjelm (13. elokuuta 1918 Helsinki – 18. toukokuuta 1996 Göteborg, Ruotsi) oli ruotsinsuomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija, toimittaja ja kirjastonhoitaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kai Söderhjelm · Katso lisää »

Kaija Rahola

Kaija Marja Rahola (vuodesta 1941 Lampela) oli suomalainen elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Kaija Rahola · Katso lisää »

Kaikkien pyhien kirkko (Käkisalmi)

Kirkko vuonna 1894. Käkisalmen kaikkien pyhien kirkko (myös Käkisalmen ortodoksinen hautausmaakirkko) oli entisen Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan hautausmaakirkko Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kaikkien pyhien kirkko (Käkisalmi) · Katso lisää »

Kaikkien pyhien kirkko (Viipuri)

Kaikkien pyhien kirkko oli ortodoksinen kirkko Viipurissa Ristimäen kaupunginosassa sijainneella Ristimäen hautausmaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Kaikkien pyhien kirkko (Viipuri) · Katso lisää »

Kaimaoja

Kaimaoja (kartalla myös Гаймал, Gaimal) on entinen metsätyöläisasutus Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Tedjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kaimaoja · Katso lisää »

Kaino Niemeläinen

Kaino Eino Niemeläinen (20. lokakuuta 1888 Joensuu - 1977) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Kaino Niemeläinen · Katso lisää »

Kainuu 39

Kainuu 39 on Pekka Lehdon ja Pirjo Honkasalon ohjaama suomalainen dokumentaarinen draamaelokuva vuodelta 1979.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuu 39 · Katso lisää »

Kainuulaiset

Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuulaiset · Katso lisää »

Kainuun ammattiopisto

Kainuun ammattiopisto (KAO) tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta valtakunnallisesti.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuun ammattiopisto · Katso lisää »

Kainuun historia

Kainuun historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja vanhimmat jäänteet ihmisasutuksesta ovat kivikaudelta.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuun historia · Katso lisää »

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuun maakunta · Katso lisää »

Kainuun prikaati

Kainuun prikaati (KAIPR) on yksi kolmesta Suomen maavoimien valmiusyhtymästä.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuun prikaati · Katso lisää »

Kainuun risti

Kainuun risti (lyh. Kain. mr.) on Suomen talvisodan aikainen muistomitali.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuun risti · Katso lisää »

Kaipola (Viipurin mlk)

Kaipola oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kaipola (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Kaisu Puuska-Joki

Kaisu Puuska-Joki toimi radiokuuluttajana Yleisradiossa 1936–1972. Kaisu Sisko Puuska-Joki (o.s. Puuska; 17. heinäkuuta 1907 Helsinki – 9. heinäkuuta 1996 Helsinki) oli filosofian maisteri ja Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kaisu Puuska-Joki · Katso lisää »

Kaivopuiston kaunis Regina

Kaivopuiston kaunis Regina on Toivo Särkän ohjaama romanttis-historiallinen draamaelokuva, joka valmistui vuonna 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Kaivopuiston kaunis Regina · Katso lisää »

Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi

Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi on professori Seppo Zetterbergin kirjoittama tietokirja, joka käsittelee Viron presidentin Konstantin Pätsin suhdetta Suomeen.

Uusi!!: Talvisota ja Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi · Katso lisää »

Kalastajasaarento

Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan. Kalastajasaarento (koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargg) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.

Uusi!!: Talvisota ja Kalastajasaarento · Katso lisää »

Kalela

Kalela Pöytäselän suunnasta. Kalela on taiteilija Akseli Gallen-Kallelan entinen erämaa-ateljee, joka sijaitsee Ruovedellä Näsijärven Pöytäselän rannalla noin kahdeksan kilometriä Ruoveden keskustasta itään.

Uusi!!: Talvisota ja Kalela · Katso lisää »

Kalervo Hämäläinen

Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (17. tammikuuta 1917 Vesanto – 22. heinäkuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen kamarineuvos, musiikinopettaja, säveltäjä ja laulunsanoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kalervo Hämäläinen · Katso lisää »

Kalervo Kurkiala

Lauri Kalervo Groundstroem myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Kalervo Kurkiala · Katso lisää »

Kalervo Loimu

Vilho Jalo Kalervo Loimu, vuoteen 1906 Lindberg (24. toukokuuta 1906 Asikkala – 26. toukokuuta 1975 Helsinki) oli Mannerheim-ristin ritari numero 158.

Uusi!!: Talvisota ja Kalervo Loimu · Katso lisää »

Kalervo Seppola

Pekka Kaarle Kalervo Seppola (29. kesäkuuta 1913 Kangasniemi – 2. tammikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen pääsarjatason jää- ja jalkapalloilija 1930-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Kalervo Seppola · Katso lisää »

Kalevan pikatalot

Kalevan pikatalot olivat Tampereella Kalevankankaalla sijainneita puurakenteisia asuintaloja, jotka rakennettiin sodan jälkeen helpottamaan asuntopulaa.

Uusi!!: Talvisota ja Kalevan pikatalot · Katso lisää »

Kalevi Mykkänen

Vilho Kalevi Mykkänen (12. tammikuuta 1914 Kuopio – 10. maaliskuuta 1951) oli suomalainen elokuvanäyttelijä, joka esiintyi muun muassa elokuvissa Elinan surma (1938) ja Isoviha (1939).

Uusi!!: Talvisota ja Kalevi Mykkänen · Katso lisää »

Kalevi Numminen

Veijo Kalevi Numminen (s. 31. tammikuuta 1940 Tampere) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja ja -valmentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kalevi Numminen · Katso lisää »

Kalevi Rinta-Panttila

Kalevi Veli Rinta-Panttila (8. syyskuuta 1917 Kurikka – 28. maaliskuuta 1999 Forssa) oli suomalainen maatalousyrityksen johtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Kalevi Rinta-Panttila · Katso lisää »

Kalevi Seppälä

Kalevi Seppälä (27. tammikuuta 1913 Ruovesi – 16. joulukuuta 1988 Valkeakoski) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Kalevi Seppälä · Katso lisää »

Kalle Aapro

Kalle Julius Aapro, nimi vuoteen 1920 Karl Julius Grönroos (28. tammikuuta 1892 Viipuri – 10. huhtikuuta 1941 Rio de Janeiro, Brasilia) oli suomalainen tukkukauppias ja myöhemmin Suomen Rio de Janeiron konsuli.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Aapro · Katso lisää »

Kalle Kaihari

Kaarle Vihtori (Kalle) Kaihari, vuoteen 1935 Flinck (3. elokuuta 1899 Tampere – 9. heinäkuuta 1989 Tampere) oli suomalainen liikemies, kauppatieteiden kunniatohtori, kauppaneuvos (1948) ja merkittävä urheiluvaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Kaihari · Katso lisää »

Kalle Kotimäki

Kalle Heikki Kotimäki oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Kotimäki · Katso lisää »

Kalle Mata

Paul Henrik Karl (Kalle) Mata, ent.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Mata · Katso lisää »

Kalle Päätalo

Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Päätalo · Katso lisää »

Kalle Putkisto

Kalle Putkisto (26. huhtikuuta 1919 Tampere – 22. huhtikuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Putkisto · Katso lisää »

Kalle Savolainen

Kalle Eemil Savolainen (22. joulukuuta 1879 Nilsiä – 31. maaliskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen tukkukauppias, kauppaneuvos ja Maanviljelyskauppa Oy:n sekä Kauppa Oy J. Hallenbergin toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Savolainen · Katso lisää »

Kalle Sistola

Kalle Sistola (8. elokuuta 1913 – 1990-luvulla) oli suomalainen agrologi ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Sistola · Katso lisää »

Kalle Ylöstalo

Kalle Ylöstalo on kuvitteellinen punakaartin komppanianpäällikkö Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Talvisota ja Kalle Ylöstalo · Katso lisää »

Kallio Kotkas

Kallio Kotkas. Kallio Kotkas (alk. Kalju Kotkas, 1. syyskuuta 1908 Helsinki – 8. kesäkuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen urheilu- ja yritysjohtaja sekä varatuomari.

Uusi!!: Talvisota ja Kallio Kotkas · Katso lisää »

Kalmosärkkä

Kalmosärkkä on Suomussalmella Kokkojärvessä sijaitseva hiekkaharjanne ja se kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin.

Uusi!!: Talvisota ja Kalmosärkkä · Katso lisää »

Kalvola

Kalvola on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia.

Uusi!!: Talvisota ja Kalvola · Katso lisää »

Kanala (Kivennapa)

Kanala oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Kanala (Kivennapa) · Katso lisää »

Kandrat Krapiva

Kandrat Krapiva vuonna 1940. Kandrat Krapiva valkovenäläisessä postimerkissä. Kandrat Krapiva (oikealta nimeltään Kandrat Kandratavitš Atrah’ovitš, Кандра́т Кандра́тавіч Атрахо́віч; 5. maaliskuuta 1896 Minskin läänin Igumenin kihlakunnan Nizokin kylä – 7. tammikuuta 1991 Minsk) oli valkovenäläinen kirjailija, kirjallisuus- ja kielitieteilijä sekä yhteiskuntavaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kandrat Krapiva · Katso lisää »

Kangasala

Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kangasala · Katso lisää »

Kangaspellon kirkko

Kangaspellon kirkko ennen sotia. Kangaspellon Kazanin Jumalanäidin ikonin kirkko oli yksi entisen Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan kirkoista Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kangaspellon kirkko · Katso lisää »

Kangaspelto

Kangaspellon ortodoksinen kirkko. Kangaspellon keskustaa. Kangaspelto (myös Kanki, ven. (Suomessa) Новая Деревня, Novaja Derevnja, v:sta 1948 (Venäjällä) Искра, Iskra) on entinen Venäjän huuttori ja entinen Suomen kylä Muolaanjärven ja Äyräpäänjärven välissä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Kangaspelto · Katso lisää »

Kangasranta

Kangasranta oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Talvisota ja Kangasranta · Katso lisää »

Kankaanpään patteristo

Kankaanpään patteristo (lyhenne KanPsto) oli Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä vuosina 1992–2001 toiminut Tykistöprikaatin joukkoyksikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Kankaanpään patteristo · Katso lisää »

Kannaksen armeija

Kannaksen armeijan ryhmitys talvisodan alkaessa Kannaksen armeija (Kan.A) oli suomalainen sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kannaksen armeija · Katso lisää »

Kannaksen suurhyökkäys 1944

Kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton puna-armeijan kesällä 1944 Karjalankannaksella suorittama jatkosodan massiivinen sotatoimi.

Uusi!!: Talvisota ja Kannaksen suurhyökkäys 1944 · Katso lisää »

Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt

Vapaaehtoiset linnoitustyöt käynnistyivät kesäkuussa 1939. Kuvassa kesäkauden 1939 linnoittamistöistä. Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt ovat 4.

Uusi!!: Talvisota ja Kannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt · Katso lisää »

Kannas-sarja

Kannas-sarja (kutsutaan joissakin yhteyksissä myös Kannakselaissarjaksi) on Laila Hirvisaaren (silloisen Hietamiehen) kirjoittama romaanisarja, joka käsittää viisi vuosina 1980–1984 ilmestynyttä romaania.

Uusi!!: Talvisota ja Kannas-sarja · Katso lisää »

Kanneljärven kirkko

Kanneljärven kirkko ennen sotia. Kanneljärven luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Kanneljärven kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kanneljärven kirkko · Katso lisää »

Kanneljärven Opisto

Kanneljärven Opisto on Lohjalla Hormajärven rannalla toimiva sitoutumaton kansanopisto.

Uusi!!: Talvisota ja Kanneljärven Opisto · Katso lisää »

Kannila

Kannila oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kannila · Katso lisää »

Kannonkoski

Kannonkoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, ja joka on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta.

Uusi!!: Talvisota ja Kannonkoski · Katso lisää »

Kansa taisteli

Kansa taisteli – Miehet kertovat: kuvauksia sotiemme tapahtumista oli Sotamuisto-yhdistyksen yhdessä Sanoma Oy:n kanssa julkaisema suomalainen talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan muistelmia julkaissut aikakauslehti.

Uusi!!: Talvisota ja Kansa taisteli · Katso lisää »

Kansainliitto

Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.

Uusi!!: Talvisota ja Kansainliitto · Katso lisää »

Kansallisarkisto

Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kansallisarkisto · Katso lisää »

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka on yksi Kansallisarkiston toimipaikoista.

Uusi!!: Talvisota ja Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka · Katso lisää »

Kansan Valta

Kansan Valta: Suomen työtätekevien kansanrintaman äänenkannattaja oli Neuvostoliitossa talvisodan aikana vuosina 1939–1940 ilmestynyt suomenkielinen sanomalehti, joka oli Terijoen hallituksen tärkein äänenkannattaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kansan Valta · Katso lisää »

Kansankulttuuri (kustantamo)

Kansankulttuurin ensimmäinen logo. Kansankulttuuri oli suomalainen kirjankustantamo, jonka omistivat kansandemokraattiset järjestöt ja Suomi–Neuvostoliitto-Seura.

Uusi!!: Talvisota ja Kansankulttuuri (kustantamo) · Katso lisää »

Kansanvihollinen

Kansanvihollinen (vrag naroda, suomeksi kirjoitettu myös erikseen kansan vihollinen) oli Neuvostoliitossa erityisesti Josif Stalinin valtakaudella käytetty termi, jolla haluttiin osoittaa henkilön tai ryhmän yleinen vihamielisyys Neuvostoliiton sisällä valtiota ja sen politiikkaa vastaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kansanvihollinen · Katso lisää »

Kantturaniemen varuskunta

Kantturaniemen varuskunta (Vainikkalan varuskunta 14.2.1941 saakka) on yksi niistä noin 50 parakkivaruskunnasta, jotka rakennettiin talvisodan jälkeen varusmieskoulutusta antaville suojajoukkoprikaateille ja armeijakuntien erillisille osastoille ehkäisemään Neuvostoliiton yllätyshyökkäystä.

Uusi!!: Talvisota ja Kantturaniemen varuskunta · Katso lisää »

Kapeasalmi

Kapeasalmi (myös Kapiasalmi) on kylä ja rautatieasema Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kapeasalmi · Katso lisää »

Karali

Karali oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Karali · Katso lisää »

Karelija (TV- ja radioyhtiö)

Vuonna 1959 valmistunut Petroskoin TV-torni ja lähetyskeskus. Valtiollinen TV- ja radioyhtiö Karelija eli GTRK Karelija on Karjalan tasavallassa toimiva, paikallisia TV- ja radio-ohjelmia tuottava yritys.

Uusi!!: Talvisota ja Karelija (TV- ja radioyhtiö) · Katso lisää »

Karhu (yritys)

Karhu oli vuonna 1916 nimellä Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab perustettu suomalainen urheiluvälinevalmistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Karhu (yritys) · Katso lisää »

Karhu-apteekin talo

Karhu-apteekin talo (Asunto-Osakeyhtiö Satakunnankatu 12) on Tampereella Satakunnankatu 12:ta sijaitseva punatiilinen, vuonna 1929 valmistunut asuinkerrostalo, jonka suunnitteli 1928 arkkitehti ja rakennusinsinööri Veikko Kallio.

Uusi!!: Talvisota ja Karhu-apteekin talo · Katso lisää »

Karhula (Muolaa)

Karhula eli Volotštajevka on Karjalankannaksella Vuotjärven itäpäässä sijaitseva maaseututaajama.

Uusi!!: Talvisota ja Karhula (Muolaa) · Katso lisää »

Kari Palaste

Myllypuron terveysasema Helsingissä. Kari Palaste (s. 12. huhtikuuta 1950 Kajaani) on suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Kari Palaste · Katso lisää »

Kari Suomalainen

Kari Yrjänä Suomalainen, pilapiirtäjä Kari (15. lokakuuta 1920 Helsinki – 10. elokuuta 1999 Valkeakoski), oli suomalainen taiteilija, joka saavutti suosiota erityisesti Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä vuosina 1950–1991.

Uusi!!: Talvisota ja Kari Suomalainen · Katso lisää »

Karjala (sanomalehti)

''Karjala''-lehden ja Karjalan Kirjapaino Oy:n toimitalo Viipurissa (nykyään hotelli Viipuri). Talossa toimi myös hotelli Knut Posse. Yhtiön toimitalo Karjalankulma Lappeenrannassa. Karjala on Karjalan Liiton julkaisema uutis- ja kulttuurilehti.

Uusi!!: Talvisota ja Karjala (sanomalehti) · Katso lisää »

Karjala (Suomen entinen kunta)

Karjala on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Karjala (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Karjala-kysymys

Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.

Uusi!!: Talvisota ja Karjala-kysymys · Katso lisää »

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalaisen I hallitus

Karjalaisen I hallitus oli Suomen tasavallan 47.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalaisen I hallitus · Katso lisää »

Karjalan armeija

Karjalan armeija (Kar. A) oli Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan armeija · Katso lisää »

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalan Ääni

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Karjalan Ääni oli Sortavalassa vuosina 1918–1940 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan Ääni · Katso lisää »

Karjalan historia

Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan historia · Katso lisää »

Karjalan historiallinen maakunta

Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan historiallinen maakunta · Katso lisää »

Karjalan kaartin rykmentti

Karjalan kaartin rykmentti oli Suomen puolustusvoimien yhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä ja se lakkautettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan kaartin rykmentti · Katso lisää »

Karjalan kannaksen pääpuolustusasema

Ensimmäinen Suomen pääpuolustuslinja oli 1918 linnoitettavaksi aloitettu niin sanottu Enckellin linja.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan kannaksen pääpuolustusasema · Katso lisää »

Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa

Neuvostojoukot ylittämässä Rajajokea sodan alussa. Suojajoukkotaistelut olivat talvisodan alussa käytyjä viivytystaisteluita, joissa suomalaiset joukot hidastivat Neuvostoliiton etenemistä.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan kannaksen suojajoukkotaistelut talvisodassa · Katso lisää »

Karjalan kansallinen pataljoona

Karjalan kansallinen pataljoona on Ukrainan kansainvälisen legioonan alainen vapaaehtoisjoukko.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan kansallinen pataljoona · Katso lisää »

Karjalan kielen sanakirja

Karjalan kielen sanakirja on Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1968–2005 julkaisema kuusiosainen karjalan kielen sanakirja.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan kielen sanakirja · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan Liitto

Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan Liitto · Katso lisää »

Karjalan prikaati

Karjalan prikaati (KARPR, aikaisemmin KarPr) on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien valmiusyhtymästä.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan prikaati · Katso lisää »

Karjalan Suunta

Vaatimattomana järjestölehtenä alkanut ''Karjalan Suunta'' pyrki myöhemmin kehittymään uutislehdeksi. Karjalan Suunta oli Viipurissa vuosina 1933–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan Suunta · Katso lisää »

Karjalan yhteiskoulu

Karjalan yhteiskoulu, alun perin Viipurin Uusi Yhteiskoulu, oli 1900-luvun alkupuolella Viipurissa ja 1940-luvulta 1980-luvulle Helsingissä toiminut oppikoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan yhteiskoulu · Katso lisää »

Karjalankannaksen taistelut talvisodassa

Karjalankannaksen taistelut käytiin talvisodan aikana 30.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannaksen taistelut talvisodassa · Katso lisää »

Karjalankannaksen valtaus 1941

Karjalankannaksen valtaus 1941 oli osa jatkosodan hyökkäysvaihetta, jolloin Suomen puolustusvoimat miehitti talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle menettämän pohjoisen Karjalankannaksen, mutta myös pohjoisimman osan eteläistä kannasta.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannaksen valtaus 1941 · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannas · Katso lisää »

Karjalankarhukoira

Karjalankarhukoira on pääasiassa hirven ja karhun metsästykseen käytettävä suomalainen pystykorvarotu.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalankarhukoira · Katso lisää »

Karkku (Salmi)

Karkku eli Karkunkylä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Karkku (Salmi) · Katso lisää »

Karkun kirkko

Karkun kirkko sisältä Karkun kirkko, sankarihaudat''Isänmaalle 1939–1944'' Karkun kirkko (Kristuksen tulemisen kirkko) on vuonna 1913 valmistunut Sastamalan seurakunnan harmaakivikirkko Sastamalan Karkussa Riippilänjärven rannalla lähellä Rautavettä.

Uusi!!: Talvisota ja Karkun kirkko · Katso lisää »

Karl Öist

Karl Emil Öist (11. toukokuuta 1892 Raippaluoto – 5. kesäkuuta 1984 Kristiinankaupunki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Öist · Katso lisää »

Karl Fredrik Wilkama

Kuvassa Karl Fredrik Wilkama (Tuolloin Wilkman) vuonna 1918 Karl Fredrik (Kalle) Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman, 27. maaliskuuta 1876 Helsinki – 15. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Fredrik Wilkama · Katso lisää »

Karl Gustaf Åhman

Karl Gustaf Åhman (6. kesäkuuta 1891 Helsinki – 19. toukokuuta 1978) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Gustaf Åhman · Katso lisää »

Karl Henrikson

Karl Waldemar Henrikson Karl Waldemar Henrikson (20. heinäkuuta 1891 Vaasa – 11. helmikuuta 1963) oli suomalainen jääkärikapteeni, joka osallistui Suomen sisällissotaan, talvisotaan sekä jatkosotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Henrikson · Katso lisää »

Karl Herman Pankakoski

Luonnontieteilijä K. H. Hällström saniaisten keskellä Harlun Pötsövaarassa vuonna 1906. Karl Herman Pankakoski (synt. Hällström, 17. kesäkuuta 1881 Sortavala – 10. joulukuuta 1967 Hämeenlinna)Kemppinen, s. 175 oli luonnontutkija sekä Sortavalan seminaarin johtaja ja luonnonhistorian ja maantiedon opettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Herman Pankakoski · Katso lisää »

Karl Hilén

Karl Hugo Konstantin Hilesmaa (1886 – 1961) aiemmin Hilén oli suomalainen sotilas, joka kunnostautui yhteensä neljässä sodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Hilén · Katso lisää »

Karl Mandelin

Karl Rainer Wolfgang Mandelin Karl Rainer Wolfgang Mandelin oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Mandelin · Katso lisää »

Karl Nickul

Karl Voldemar Nickul (31. joulukuuta 1900 Oulu – 2. kesäkuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen pasifisti ja saamelaisten tutkija ja puolestapuhuja.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Nickul · Katso lisää »

Karl Söderholm (jääkäri)

Karl Edvin Söderholm oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Söderholm (jääkäri) · Katso lisää »

Karl Schnurre

Karl Schnurre (24. marraskuuta 1898 Marburg – 29. syyskuuta 1990 Bonn) oli saksalainen diplomaatti ja juristi.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Schnurre · Katso lisää »

Karl Sigurd Shultz

Karl Sigurd Schultz (15. joulukuuta 1889 Alavus – 15. maaliskuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Viipurin kaupungin ensimmäisenä rakennustarkastajana.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Sigurd Shultz · Katso lisää »

Karl Sjöström

Karl Ilmari Sjöström oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Sjöström · Katso lisää »

Karl Sundberg

Jan Karl Johan (John) Sundberg (13. toukokuuta 1894 Finström – 18. kesäkuuta 1976 Maarianhamina) oli suomalainen pankinjohtaja ja jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Karl Sundberg · Katso lisää »

Karl-August Fagerholm

Karl-August Fagerholm (31. joulukuuta 1901 Siuntio – 22. toukokuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja valtioneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Karl-August Fagerholm · Katso lisää »

Karl-Erik Ladau

Karl-Erik Gustaf Ladau (3. kesäkuuta 1916 Tampere – 9. syyskuuta 2009 Aitolahti, Tampere) oli suomalainen varatuomari, vakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja ja sodanaikainen SS-vapaaehtoinen.

Uusi!!: Talvisota ja Karl-Erik Ladau · Katso lisää »

Karl-Erik Lång

Karl-Erik Lång (6. elokuuta 1918 Turku – 27. maaliskuuta 1942 Loviisan kaakkoispuolella) oli suomalainen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan maalivahti.

Uusi!!: Talvisota ja Karl-Erik Lång · Katso lisää »

Karl-Jan Govenius

Karl-Jan Paul Gustav Govenius (23. syyskuuta 1916 Tornio – 30. marraskuuta 2004 Lahti) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Karl-Jan Govenius · Katso lisää »

Karppila

Karppila eli Podborvje on maaseututaajama Viipurinlahden pohjoisrannalla Leningradin alueen Viipurin piirien Tienhaaran (Seleznjovon) maalaiskunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Karppila · Katso lisää »

Kartanolaisuus

Alma Kartanon syntymäkoti, Takakartanon torppa Huittisissa. Kartanolaisuus oli kristillisvaikutteinen lahko, joka vaikutti 1920–1950-luvuilla erityisesti Satakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kartanolaisuus · Katso lisää »

Kartanon naiset

Kartanon naiset on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Kartanon naiset · Katso lisää »

Karvala (Kivennapa)

Karvala oli ennen talvisotaa noin 40 talon kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Karvala (Kivennapa) · Katso lisää »

Karvia

Karvia (aik. Kyläkarvia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Karvia · Katso lisää »

Karvian varavankila

Soratietä Alkkiannevalla. Tien molemminpuolin vankien raivaamaa peltoa, joka on nykyisin metsittynyt. Karvian varavankila oli vuosina 1935–1960 Karvian ja Parkanon rajamailla Alkkiannevalla toiminut suovankila.

Uusi!!: Talvisota ja Karvian varavankila · Katso lisää »

Kasapanos

varsikäsikranaatti ja polttopullo. Kasapanos oli pioneeripataljoonassa palvelleen kapteeni Kaarlo Tuurnan vuonna 1936 kehittelemä panssarintorjunta-ase.

Uusi!!: Talvisota ja Kasapanos · Katso lisää »

Kasematti

Ensimmäisen maailmansodan aikainen kasematti Leppävaarassa. Kasematti on linnakkeissa kivistä tai betonista rakennettu holvattu tila, johon voidaan sijoittaa tykki lähipuolustusta varten.

Uusi!!: Talvisota ja Kasematti · Katso lisää »

Kastehelmi Karjalainen

Kastehelmi Karjalainen Kastehelmi Karjalainen (10. toukokuuta 1911 Helsinki – 11. joulukuuta 1973 Turku) oli suomalainen lausuntataiteilija, erityisesti kansanrunouden tulkitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Kastehelmi Karjalainen · Katso lisää »

Katolinen kirkko Suomessa

Katolinen kirkko pitää Suomen suojeluspyhimyksenä piispa Henrikiä. Katolinen kirkko Suomessa on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jolla on noin 15 902 jäsentä.

Uusi!!: Talvisota ja Katolinen kirkko Suomessa · Katso lisää »

Katri Lehto

Katri Lehto, o.s. Tuuteri (Tudeer), ent.

Uusi!!: Talvisota ja Katri Lehto · Katso lisää »

Katriina Rinne

Ansa-Marja Katriina Rinne (s. 6. joulukuuta 1939 Helsinki) on suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Katriina Rinne · Katso lisää »

Katsaus Suomen väestönsuojelutoimintaan

Katsaus Suomen väestönsuojelutoimintaan on Matti Junton ohjaama dokumenttielokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Katsaus Suomen väestönsuojelutoimintaan · Katso lisää »

Katynin joukkomurha

Katynin joukkohautoja. Saksalaisten ottama kuva vuodelta 1943. Katynin joukkomurhan muistomerkki. Katynin joukkomurha (Katynin rikos) oli Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun NKVD:n toteuttama puolalaisten joukkomurha, joka tapahtui vuonna 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Katynin joukkomurha · Katso lisää »

Kauhajoen vaakuna

Kauhajoen vaakuna Kauhajoen vaakunan on suunnitellut heraldikko Ahti Hammar ja se on vahvistettu 17. lokakuuta 1952.

Uusi!!: Talvisota ja Kauhajoen vaakuna · Katso lisää »

Kauhajoki

Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Kauhajoki · Katso lisää »

Kauko Kanervo

Kauko Voitto Kanervo (29. elokuuta 1911 Salo – 26. kesäkuuta 1977) oli suomalainen kirkkoherra ja sotilaspastori.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Kanervo · Katso lisää »

Kauko Käyhkö

Kauko Käyhkö (5. huhtikuuta 1916 Pietari – 8. huhtikuuta 1983 Espoo) oli suomalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Käyhkö · Katso lisää »

Kauko Kotivuori

Kauko Olavi Kotivuori (31. tammikuuta 1922 Viipuri – 7. kesäkuuta 1999) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Kotivuori · Katso lisää »

Kauko Kuismanen

Kauko Kalevi Kuismanen (10. syyskuuta 1921 Terijoki – 11. helmikuuta 2015 Oulu) oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Karjalan prikaatin ja Lapin jääkäripataljoonan komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Kuismanen · Katso lisää »

Kauko Kuosma

Kauko Einari Kuosma (14. tammikuuta 1926 Viipuri – 30. maaliskuuta 2013) oli suomalainen pianotaiteilija ja musiikkipedagogi.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Kuosma · Katso lisää »

Kauko Salovaara

Kauko Salovaara (28. syyskuuta 1916 Sippola – 17. heinäkuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja koulun- ja järjestöjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Salovaara · Katso lisää »

Kauko Tiili

Kauko Valio Tiili (14. tammikuuta 1912 Ravansaari – 6. lokakuuta 1987) oli suomalainen tykistöupseeri ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Kauko Tiili · Katso lisää »

Kaukolan kirkko

Kaukolan kirkko kesällä 2004 Kaukolan kirkko on luterilainen kirkko Kirkkojärven Munkkisalmen rannalla entisessä Kaukolan kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kaukolan kirkko · Katso lisää »

Kauksamo

Kauksamo oli kylä Kivennavan pitäjän koilliskulmalla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Kauksamo · Katso lisää »

Kaupin sairaala-alue

Kaupin sairaala-alueen uudempi parantolarakennus. Kaupin sairaala-alue on Tampereella Petsamon kaupunginosassa sijaitseva vanha sairaalamiljöö, jossa on kaksi alun perin keuhkotautiparantolaksi suunniteltua rakennusta.

Uusi!!: Talvisota ja Kaupin sairaala-alue · Katso lisää »

Kaustinen

Kaustinen on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kaustinen · Katso lisää »

Kautvaara

Kautvaara on entinen kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Tedjärven kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kautvaara · Katso lisää »

Kähäri (Viipurin mlk)

Kähäri (myös Kähärilä) on kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kähäri (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Käkisalmen luterilainen kirkko

Käkisalmen luterilainen kirkko ei ole nykyisin kirkollisessa käytössä. Käkisalmen luterilainen kirkko (myös Käkisalmen uusi luterilainen kirkko) sijaitsee Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmen luterilainen kirkko · Katso lisää »

Käkisalmen maalaiskunta

perinnevaakuna vuodelta 2021. Käkisalmen maalaiskunta (Käkisalmen mlk) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmen maalaiskunta · Katso lisää »

Käkisalmen Palloilijat

Käkisalmen Palloilijat, (KäP), oli käkisalmelainen palloiluseura.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmen Palloilijat · Katso lisää »

Käkisalmen piiri

Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmen piiri · Katso lisää »

Käkisalmen Sanomat

Vuoden 1908 ensimmäisen numeron etusivu. Käkisalmen Sanomat oli Käkisalmessa sekä myöhemmin Parikkalassa ja Lappeenrannassa vuosina 1906–1940 ja 1944 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmen Sanomat · Katso lisää »

Käkisalmen yhteislyseo

Käkisalmen yhteislyseo oli Käkisalmella Karjalan kannaksella toiminut valtion oppikoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmen yhteislyseo · Katso lisää »

Käkisalmi

Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Käkisalmi · Katso lisää »

Kämärä

Kämärä (vuodesta 1948 Gavrilovo, ven. Гаврилово) on Pietari–Viipuri-radan varrella Kähärin maalaiskunnassa Karjalan kannaksella sijaitseva kylä, joka aikaisemmin kuului Kuolemajärven kuntaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kämärä · Katso lisää »

Käppärän hautausmaa

Käppärän hautausmaa on Porissa Käppärän kaupunginosassa sijaitseva hautausmaa, joka on kaupungin suurin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkain hautausmaa.

Uusi!!: Talvisota ja Käppärän hautausmaa · Katso lisää »

Käpylän peruskoulu

Väinölä (Väinölänkatu 7). Untamo (Untamontie 2). Käpylän peruskoulu on Helsingin Käpylässä sijaitseva noin 900 oppilaan peruskoulu, joka antaa opetusta luokille 1–9.

Uusi!!: Talvisota ja Käpylän peruskoulu · Katso lisää »

Käsityöläiskatu

Käsityöläiskatua Puutarhakadun risteyksestä etelään. Etualalla vuonna 1902 valmistunut rakennus, jonka luona Vladimir Leninin kerrotaan yöpyneen pakomatkallaan. Käsityöläiskatu on Turun katu, joka sijaitsee Turun VII kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Käsityöläiskatu · Katso lisää »

Kössi Leino

Kössi Leino (1893–1957) oli suomalainen sementtityömies ja kommunisti.

Uusi!!: Talvisota ja Kössi Leino · Katso lisää »

Köyliön varavankila

Köyliön varavankila oli vuosina 1935–1998 Köyliössä toiminut vankila.

Uusi!!: Talvisota ja Köyliön varavankila · Katso lisää »

Keitele

Vuonna 1876 rakennettu Keiteleen kirkko. Keiteleen suurin järvi Nilakka. Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Keitele · Katso lisää »

Kekkosen konstit

Kekkosen konstit on nimitys vuonna 1938 sisäministerinä toimineen Urho Kekkosen yrityksille lakkauttaa Isänmaallinen kansanliike.

Uusi!!: Talvisota ja Kekkosen konstit · Katso lisää »

Kekkostiet

Yhdystie 8950 Suomussalmen Vaatovaaralla tammikuussa 2004 Yhdystie 9190 Perangalla Hossaan päin Kekkosteiksi kutsutaan Kainuuseen 1950-luvulla vankityömäärärahoilla rakennettuja teitä, joiden rakentamista silloinen pääministeri Urho Kekkonen ajoi voimakkaasti.

Uusi!!: Talvisota ja Kekkostiet · Katso lisää »

Kekrola

Kekrola oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Kekrola · Katso lisää »

Kelirikkoalus Aallokas

Yhteys- ja kelirikkoalus Aallokas oli Laatokan rannikkojoukkojen käyttöön valmistettu alus.

Uusi!!: Talvisota ja Kelirikkoalus Aallokas · Katso lisää »

Kelja (Sakkola)

Kelja on entinen kylä entisessä Sakkolan kunnassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella lähellä Suvantoa.

Uusi!!: Talvisota ja Kelja (Sakkola) · Katso lisää »

Keljan taistelu

Keljan taistelu käytiin Sakkolan pitäjän Keljan kylässä Karjalankannaksella 25.–27.

Uusi!!: Talvisota ja Keljan taistelu · Katso lisää »

Kelkkala

Kelkkala oli Viipurin kaupunginosa, joka alun perin kuului Viipurin maalaiskuntaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kelkkala · Katso lisää »

Kellomäki

Kellomäen rautatieasema. Kellomäki Kellomäki on kylä Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Kellomäki · Katso lisää »

Kelloselän koulu

Kelloselän koulu kesäkuussa 2015 Kelloselän koulu oli kaksiopettajainen koulu Sallan kunnassa, Kelloselän kylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Kelloselän koulu · Katso lisää »

Kelloselkä

Kelloselän koulu kesäkuussa 2015 Kelloselkä on kylä Sallan kunnassa noin 16 kilometrin päässä koilliseen Sallan keskustasta kantatie 82:n varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Kelloselkä · Katso lisää »

Kemi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.

Uusi!!: Talvisota ja Kemi · Katso lisää »

Kemi (yritys)

Kemi Oy oli vuonna 1893 perustettu, Kemissä puunjalostusteollisuutta harjoittanut yhtiö.

Uusi!!: Talvisota ja Kemi (yritys) · Katso lisää »

Kemin kirkko

Kemin kirkko (vuoteen 1978 Kemin kaupunginkirkko erotukseksi silloisen Kemin maaseurakunnan, nykyisen Keminmaan kirkosta) on Kemin seurakunnan pääkirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Kemin kirkko · Katso lisää »

Kemin lyseon lukio

Kemin lyseon lukio edustaa klassistista tyyliä. Vuosina 1905–1930 koulu toimi vanhassa kaupungintalossa. Kuva vuodelta 1910. Kemin lyseon lukio on Kemin kaupungin ainoa lukio.

Uusi!!: Talvisota ja Kemin lyseon lukio · Katso lisää »

Kenneth Alexander Wrede

Kenneth Alexander Wrede (13. huhtikuuta 1898 Leppävirta – 29. syyskuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen aatelismies, kemisti ja teollisuusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kenneth Alexander Wrede · Katso lisää »

Kenraali

Kenraali (lyhenne kenr.) on korkea sotilasarvo, jota käytetään eri maiden maa- ja ilmavoimissa.

Uusi!!: Talvisota ja Kenraali · Katso lisää »

Kenraali Talvi

Napoleonista vetäytymässä Moskovasta. Kenraali Talvi on sotakirjallisuudessa käytetty käsite, joka kuvaa hyökkäyksen epäonnistumista huonojen sääolojen vuoksi.

Uusi!!: Talvisota ja Kenraali Talvi · Katso lisää »

Kenttäharmaita naisia

Kenttäharmaita naisia on Irja Virtasen kirjoittama romaani, joka julkaistiin vuonna 1956.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttäharmaita naisia · Katso lisää »

Kenttäoikeus

15. Prikaatin kenttäoikeus rintamaoloissa heinäkuussa 1944. Kenttäoikeus on poikkeusoloissa, tyypillisesti sodan aikana rintamalla, muodostettu enemmän tai vähemmän laillinen erityistuomioistuin.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttäoikeus · Katso lisää »

Kenttäposti

Kenttäpostia lukevia suomalaisia jatkosodassa Kenttäpostin jakoa Yhdysvalloissa Kenttäposti (kp) on kriisitilanteisiin suunniteltu Suomen puolustusvoimien postinkuljetus- ja osoitejärjestelmä, jossa postia kuljetetaan rintamalle ja rintamalta.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttäposti · Katso lisää »

Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus (talvisota)

Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus talvisodan aikana oli riippuvainen lähinnä siitä millainen tykkikalusto patteristolla oli käytettävissään.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus (talvisota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentin määrävahvuus (talvisota)

Suomalaisen Kenttätykistörykmentin määrävahvuuteen talvisodassa kuului tykkikaluston aiheuttamista variaatioista johtuen hieman eri määrä erilaista henkilöstöä ja kalustoa.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttätykistörykmentin määrävahvuus (talvisota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 1 (1918–1939)

Kenttätykistörykmentti 1 (KTR 1) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttätykistörykmentti 1 (1918–1939) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 10 (talvisota)

Kenttätykistörykmentti 10 eli KTR 10 oli Suomen armeijan kenttätykistörykmentti talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttätykistörykmentti 10 (talvisota) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 2 (1918–1939)

Kenttätykistörykmentti 2 (KTR 2) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttätykistörykmentti 2 (1918–1939) · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 3 (1918–1939)

Kenttätykistörykmentti 3 (KTR 3) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Talvisota ja Kenttätykistörykmentti 3 (1918–1939) · Katso lisää »

Keravan keskuskoulu

Koulun Sibeliuksentien puoleinen julkisivu. Keravan keskuskoulu on Keravalla Keskustan kaupunginosassa sijaitseva peruskoulurakennus, joka ei enää ole koulukäytössä.

Uusi!!: Talvisota ja Keravan keskuskoulu · Katso lisää »

Kervanto

Kervanto (koltansaameksi Ceʹrvv-vuõnn) oli kylä Kalastajasaarennon pohjoisosassa Pummanginvuonon pohjoisrannalla Petsamon kunnan koillisosassa, jonka Suomi vuonna 1940 luovutti Neuvostoliitolle.

Uusi!!: Talvisota ja Kervanto · Katso lisää »

Kesäolympialaiset 1940

Tokion vuoden 1940 kesäkisojen juliste. XII olympiadin kisat oli alun perin tarkoitus pitää Tokiossa Japanissa, mutta järjestäjät joutuivat peruuttamaan ne Kiinan–Japanin sodan takia, ja Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) myönsi olympiakisat Helsingille Suomeen.

Uusi!!: Talvisota ja Kesäolympialaiset 1940 · Katso lisää »

Kesäolympialaiset 1952

Vuoden 1952 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1952) olivat 12.

Uusi!!: Talvisota ja Kesäolympialaiset 1952 · Katso lisää »

Keski-Kannaksen risti

Keski-Kannaksen risti ja nauha. Keski-Kannaksen risti on Suomen puolella talvisodassa, Keski-Kannaksen alueella taistelleiden sotilaiden muistoristi.

Uusi!!: Talvisota ja Keski-Kannaksen risti · Katso lisää »

Keski-Suomen rykmentti (1919–1939)

Keski-Suomen rykmentti oli Suomen maavoimien joukko-osasto, joka perustettiin 15.

Uusi!!: Talvisota ja Keski-Suomen rykmentti (1919–1939) · Katso lisää »

Keski-Suomen Suunta

Keski-Suomen Suunta oli nimellisesti Jyväskylässä vuosina 1936–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Keski-Suomen Suunta · Katso lisää »

Keskijärvi (Korpiselkä)

Keskijärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Keskijärvi (Korpiselkä) · Katso lisää »

Keskikylä (Muolaa)

Keskikylä (v:een 1948 Ке́скикюля) on kylä Muolaanjärven eteläpäässä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Keskikylä (Muolaa) · Katso lisää »

Kevyt osasto 10 (jatkosota)

Kevyt osasto 10 (KevOs 10) oli jatkosodan aikainen kolmen jalkaväkikomppanian muodostama joukko-osasto, joka kuului 11. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kevyt osasto 10 (jatkosota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 10 (talvisota)

Kevyt osasto 10 oli Keski-Suomen sotilasläänin perustama, joka taisteli talvisodassa 1939–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Kevyt osasto 10 (talvisota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 5 (talvisota)

Kevyt osasto 5 oli suomalainen joukkoyksikkö, joka taisteli talvisodassa 1939–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Kevyt osasto 5 (talvisota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 6 (jatkosota)

Kevyt osasto 6 (KevOs 6) oli Suomen maavoimien jatkosodan aikainen yksikkö, joka kuului 2. divisioonaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kevyt osasto 6 (jatkosota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 8 (jatkosota)

Kevyt Osasto 8 (KevOs 8) oli Lounais-Suomen sotilasläänin Vakka-Suomen suojeluskuntapiiri 17.

Uusi!!: Talvisota ja Kevyt osasto 8 (jatkosota) · Katso lisää »

Kevyt osasto 8 (talvisota)

Kevyt osasto 8 (KevOs 8) oli YH:n yhteydessä 14.

Uusi!!: Talvisota ja Kevyt osasto 8 (talvisota) · Katso lisää »

Kiantajärvi

Kiantajärvi sijaitsee Suomussalmella, Kainuussa.

Uusi!!: Talvisota ja Kiantajärvi · Katso lisää »

Kiekua

Kiekua oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kiekua · Katso lisää »

Kiikalan lentokenttä

Kiikalan lentokeskus on Salossa sijaitseva lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Kiikalan lentokenttä · Katso lisää »

Kiila (yhdistys)

Kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila ry. on vuonna 1936 perustettu suomalainen vasemmistolainen kulttuurijärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Kiila (yhdistys) · Katso lisää »

Kiimasjärven retki

Kiimasjärven retki oli Itä-Karjalan kansannousun aikana tammi–helmikuussa 1922 tapahtunut sotilasoperaatio, jolloin Toivo Antikaisen johtama puna-armeijan hiihtokomppania iski kapinallisten metsäsissien ja heitä tukeneiden suomalaisten vapaaehtoisten selustaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kiimasjärven retki · Katso lisää »

Kiimingin kirkko

Kiimingin kirkon alttariseinä Kiimingin kirkko on Kiimingin seurakunnan ensimmäinen ja ainoa kirkkorakennus.

Uusi!!: Talvisota ja Kiimingin kirkko · Katso lisää »

Kiipula

Kiipulasäätiö on koulutus- ja kuntoutustoimintaa harjoittava toimija, jonka päätoimipaikka sijaitsee Janakkalassa, Kanta-Hämeessä noin 6 kilometriä Turengin taajamasta kaakkoon ja Leppäkoskelta hieman pohjoiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Kiipula · Katso lisää »

Kiiskilä (Viipurin mlk)

Kiiskilä oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla aleella.

Uusi!!: Talvisota ja Kiiskilä (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Kilpeenjoki

Kilpeenjoki (v:sta 1948) on kylä Viipurista Jääskeen vievän tien varrella Suomen luovuttamalla alueella Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kilpeenjoki · Katso lisää »

Kilpijärvi (Korpiselkä)

Kilpijärvi oli kylä Korpiselän kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kilpijärvi (Korpiselkä) · Katso lisää »

Kimmo Sorko

Kimmo Sorko (s. 1954) on suomalainen filosofian maisteri ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Kimmo Sorko · Katso lisää »

Kimonkylä

Kimonkylän sijainti Lapinjärvellä Kimonkylä on kylä Lapinjärven kunnan koillisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kimonkylä · Katso lisää »

Kintauden tasoristeysturma

Kintauden tasoristeysturma tapahtui talvisodan aikana Petäjäveden Kintauden kylässä 4. maaliskuuta 1940, kun moottorijuna törmäsi Vehkasuon ylikäytävälle pysähtyneeseen linja-autoon.

Uusi!!: Talvisota ja Kintauden tasoristeysturma · Katso lisää »

Kirill Meretskov

Kirill Afanasjevitš Meretskov (7. kesäkuuta 1897 Nazarjevo, Venäjä – 30. joulukuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Espanjan sisällissodan ja toisen maailmansodan aikainen armeijakenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Kirill Meretskov · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1939

Kirjallisuusvuosi 1939 käsittelee vuoden 1939 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Talvisota ja Kirjallisuusvuosi 1939 · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1940

Kirjallisuusvuosi 1940 käsittelee vuoden 1940 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Talvisota ja Kirjallisuusvuosi 1940 · Katso lisää »

Kirjallisuusvuosi 1941

Kirjallisuusvuosi 1941 käsittelee vuoden 1941 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.

Uusi!!: Talvisota ja Kirjallisuusvuosi 1941 · Katso lisää »

Kirjolan kartano

Nobelien kartanolinna Kirjolassa valokuvaaja Signe Branderin kuvaamana 1912. Kirjola, toisinaan myös Ala-Kirjola, on Viipurin läänin Johanneksen kunnassa Vaahtolan kylässä sijainnut suurtila.

Uusi!!: Talvisota ja Kirjolan kartano · Katso lisää »

Kirkkojoki (Pitkäranta)

Kirkkojoki on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kirkkojoki (Pitkäranta) · Katso lisää »

Kirkkoranta

Kirkkoranta tai Muolaa (v:sta 1948) on kylä Kirkkojärven länsirannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kirkkoranta · Katso lisää »

Kirkollinen työ Suomen puolustusvoimissa

Ehtoollisen viettoa korsussa talvisodan aikana. Kirkolliseksi työksi Suomen puolustusvoimissa kutsutaan sotilaspappien työtä, jota tekevät tehtävään nimetyt evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sotilaspapit.

Uusi!!: Talvisota ja Kirkollinen työ Suomen puolustusvoimissa · Katso lisää »

Kirkon ulkomaanapu

Kirkon ulkomaanapu sr (säätiön käyttämä kirjoitusasu on Kirkon Ulkomaanapu ja lyhenne KUA) on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kirkon ulkomaanapu · Katso lisää »

Kirsi Kunnas

Kirsi Marjatta Kunnas-Syrjä (o.s. Kunnas, 14. joulukuuta 1924 Helsinki – 8. marraskuuta 2021 Ylöjärvi) oli suomalainen akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kirsi Kunnas · Katso lisää »

Kirsti Hurme

Kirsti Kaarina Hurme (vuodesta 1951 Martin) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kirsti Hurme · Katso lisää »

Kirsti Toppari

Kirsti Hilja Julia Toppari (o.s. Harmaja, ent. Joutsia; 31. elokuuta 1923 Helsinki – 1. marraskuuta 2018 Espoo) oli suomalainen toimittaja, koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.

Uusi!!: Talvisota ja Kirsti Toppari · Katso lisää »

Kirvun luonnonparantola

Kirvun luonnonparantola oli vuonna 1911 Karjalan kannakselle Kirvuun perustettu 300 hoitopaikan parantola, joka oli tunnettu myös Suomen ulkopuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Kirvun luonnonparantola · Katso lisää »

Kisapirtti

Kisapirtti Kisapirtti on hirsirakennus Kangasalan Liutussa, Pitkäjärven eteläpuolisella harjulla, 12 kilometrin päässä Tampereen keskustasta.

Uusi!!: Talvisota ja Kisapirtti · Katso lisää »

Kitilän suurmotti

Kitilän suurmotti oli yksi monista moteista Laatokan Karjalassa talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kitilän suurmotti · Katso lisää »

Kitilänselkä

Kitilänselkä oli kylä Korpiselän kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kitilänselkä · Katso lisää »

Kiuruveden kirkko

Kiuruveden kirkko Kiuruvedellä on arkkitehti Bertel Liljequistin vuonna 1938 suunnittelema.

Uusi!!: Talvisota ja Kiuruveden kirkko · Katso lisää »

Kiviranta (Tornio)

Kivirannan kaupat Isonpalontien varrella lähellä pohjoiseen kulkevaa valtatietä 21 Kiviranta on kaupunginosa Tornion kaupungissa noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Uusi!!: Talvisota ja Kiviranta (Tornio) · Katso lisää »

Klaus Holma

Klaus Ben Holma (3. huhtikuuta 1914 Hämeenlinna – 9. marraskuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen taidehistorioitsija ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Klaus Holma · Katso lisää »

Klaus Johannes Väisälä

Klaus Johan(nes) Väisälä, sukunimi aik.

Uusi!!: Talvisota ja Klaus Johannes Väisälä · Katso lisää »

Kliment Vorošilov

Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Kliment Vorošilov · Katso lisää »

KNM Gyller

KNM Gyller oli Norjan laivaston Sleipner-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja KNM Gyller · Katso lisää »

Knut Pipping (sosiologi)

Knut Gunnar Pipping (17. syyskuuta 1920 Turku – 27. maaliskuuta 1997 Turku) oli suomenruotsalainen sosiologi.

Uusi!!: Talvisota ja Knut Pipping (sosiologi) · Katso lisää »

Kohtalon kirja

Kohtalon kirja on suomalainen eri tyylilajeja yhdistelevä fantasiaelokuva vuodelta 2003.

Uusi!!: Talvisota ja Kohtalon kirja · Katso lisää »

Koirala (Muolaa)

Koirala (v:een 1948 Ко́йрала) on kylä Kirkkojärven pohjoispäässä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Koirala (Muolaa) · Katso lisää »

Koirinoja

Koirinoja on Pitkärannan kaupunkikuntaan kuuluva Karjalan tasavallan kylä.

Uusi!!: Talvisota ja Koirinoja · Katso lisää »

Koirivaara

Koirivaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Koirivaara · Katso lisää »

Koivisto (Leningradin alue)

Viipurin piirinkartalla Koivisto eli Primorsk on kaupunki ja sitä ympäröivä kaupunkikunta Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Koivisto (Leningradin alue) · Katso lisää »

Koiviston kirkko

Koiviston kirkko kesällä 2000. Koiviston kirkko sijaitsee entisen Koiviston kauppalan alueella Kirkkoniemessä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Koiviston kirkko · Katso lisää »

Koivulahti

Koivulahti on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Koivulahti · Katso lisää »

Koivuniemi (Tunkua)

Koivuniemi on entinen kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Koivuniemi (Tunkua) · Katso lisää »

Kokardi

Ruotsalainen teekkarilakki jossa on kullanvärinen kokardi. valtakunnankokardi että punapohjainen leijonakokardi. Kokardi on päähineeseen keskelle eteen kiinnitettävä lakkimerkki.

Uusi!!: Talvisota ja Kokardi · Katso lisää »

Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma

Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma on arkkitehti Alvar Aallon vuonna 1942 valmistunut Kokemäenjokilaakson maankäyttöä käsitellyt suunnitelma.

Uusi!!: Talvisota ja Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma · Katso lisää »

Kokkari

Kokkari oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kokkari · Katso lisää »

Kokkarin tsasouna

Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen tsasouna oli yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista ja se sijaitsi Korpiselän Kokkarin kylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Kokkarin tsasouna · Katso lisää »

Kolikkoinmäki (Viipuri)

Kolikkoinmäki oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Talvisota ja Kolikkoinmäki (Viipuri) · Katso lisää »

Kollaa ja Simo Häyhä -museo

Kollaa ja Simo Häyhä -museo on Talvisodan Kollaan taisteluun ja tarkka-ampuja Simo Häyhään liittyvä museo Rautjärven Miettilässä.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaa ja Simo Häyhä -museo · Katso lisää »

Kollaa kestää

Kollaa kestää on talvisodan Kollaan taisteluihin liittyvä sanonta, joka kuvaa suomalaisten tietynlaista periksiantamattomuutta ja yleensä niin sanottua talvisodan henkeä.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaa kestää · Katso lisää »

Kollaa kestää (kirja)

Kollaa kestää on talvisodasta kertova vuonna 1940 julkaistu sotaromaani.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaa kestää (kirja) · Katso lisää »

Kollaan risti

Kollaan risti Kollaan risti (Koll. mr.) on suomalainen talvisodan muistomitali.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaan risti · Katso lisää »

Kollaan taistelu

Kollaan taistelut käytiin Kollaanjoella Suistamon pitäjässä Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaan taistelu · Katso lisää »

Kollaanjoki

Kollaanjoki (myös: Kollasjoki) on joki Karjalan tasavallassa Venäjällä osittain Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaanjoki · Katso lisää »

Kolmen kannaksen raja

Kolmen kannaksen raja on sotilaallinen käsite, joka liittyy myös Suur-Suomi- ja heimoaatteeseen.

Uusi!!: Talvisota ja Kolmen kannaksen raja · Katso lisää »

Kolosjoen kaivos

Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään ''Nikel''. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. Kolosjoen nikkelikaivoksen suuaukko 1930-luvun loppupuolella. Kolosjoen kaivoksen sulattamon liukuvalutekniikalla rakennettu 165 metriä korkea piippu oli valmistuessaan Euroopan korkein.Skiftesvik 2008, kuvaliite Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos.

Uusi!!: Talvisota ja Kolosjoen kaivos · Katso lisää »

Koltat

Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä sekä Norjassa.

Uusi!!: Talvisota ja Koltat · Katso lisää »

Kolttakönkään hotelli

Petsamon Kolttakönkäällä (Boris Gleb) sijaitsi vuosina 1921–1944 kolme eri hotellirakennusta, jotka kaikki tuhoutuivat joko tulipalossa tai sotatoimien yhteydessä.

Uusi!!: Talvisota ja Kolttakönkään hotelli · Katso lisää »

Kolttasaamelaisten historia

Kolttasaamelaisten historia käsittää kolttien kansan historian ja vaiheet 1500-luvulta nykypäivään.

Uusi!!: Talvisota ja Kolttasaamelaisten historia · Katso lisää »

Kommunismi Suomessa

Kommunismi Suomessa on ollut usean puolueen ja ryhmittymän tavoittelema poliittinen järjestelmä.

Uusi!!: Talvisota ja Kommunismi Suomessa · Katso lisää »

Komppania

Komppania (lyhenne kompp.) on armeijan perusyksikkö, jolla on yhteinen huolto ja talous.

Uusi!!: Talvisota ja Komppania · Katso lisää »

Konepistooli

Kaksi yleistä konepistoolia, Uzi ja Heckler & Koch MP5. Konepistooli on pistoolin patruunoita ampuva kerta- ja sarjatuliase.

Uusi!!: Talvisota ja Konepistooli · Katso lisää »

Konetykki

Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykki Useissa yhdysvaltalaisissa lentokoneissa käytettävä 20 mm M61 Vulcan -tykki Konetykki eli pikatykki on räjähtäviä ammuksia eli kranaatteja ampuva asejärjestelmä, jolla voidaan ampua sarjatulta.

Uusi!!: Talvisota ja Konetykki · Katso lisää »

Konevitsan Jumalanäiti

Uuden Valamon ikonostaasissa (toukokuu 2010). Konevitsan Jumalanäidin ikoni. Kuvan ikoni ei ole Heinävedellä oleva kappale. Konevitsan Jumalanäiti on ortodoksinen ikonityyppi.

Uusi!!: Talvisota ja Konevitsan Jumalanäiti · Katso lisää »

Konstantin Päts

Konstantin Päts (23. helmikuuta 1874 Tahkuranna, Pärnun maakunta, Venäjän keisarikunta – 18. tammikuuta 1956 Buraševo, Tverin alue, Neuvostoliitto) oli virolainen valtiomies ja Viron ensimmäinen presidentti.

Uusi!!: Talvisota ja Konstantin Päts · Katso lisää »

Kontinkankaan sairaala

Kontinkankaan sairaala on Oulun kaupungin omistama terveyskeskus ja hyvinvointikeskus, johon kuuluu myös vuodenosastoja.

Uusi!!: Talvisota ja Kontinkankaan sairaala · Katso lisää »

Konttorityö

Oy Konttorityö on vuodesta 1938 toiminut konttorikoneiden ja toimistotekniikan maahantuojayritys.

Uusi!!: Talvisota ja Konttorityö · Katso lisää »

Kontula (Vuoksela)

Kontula on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kontula (Vuoksela) · Katso lisää »

Koolhoven

Koolhoven oli alankomaalainen lähellä Rotterdamia sijainnut lentokonetehdas, jonka perusti Frederick Koolhoven vuonna 1934 nimellä NV Koolhoven Vliegtuigen.

Uusi!!: Talvisota ja Koolhoven · Katso lisää »

Koolhoven F.K.52

Koolhoven F.K. 52 oli kaksitasoinen ja -paikkainen, yksimoottorinen tiedustelu- ja hävittäjäkone, jonka hollantilainen Koolhoven-lentokonetehdas kehitti 1930-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Koolhoven F.K.52 · Katso lisää »

Koria–Voikkaa-rata

Koria–Voikkaa-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut 11 kilometrin pituinen vuoden 1940 lopulla valmistunut reservirata, joka kulki Kymijoen länsipuolelta yhdistäen Korian rautatieaseman ja Voikkaan tehdastaajaman.

Uusi!!: Talvisota ja Koria–Voikkaa-rata · Katso lisää »

Korjausmuunnin

Korjausmuunnin (nykyiseltä nimeltään korjausympyrä) on vanerista ja läpinäkyvästä muovista rakennettu tykistön ja kranaatinheittimistön ampuma-arvojen laskemiseen käytettävä apuväline.

Uusi!!: Talvisota ja Korjausmuunnin · Katso lisää »

Korkeajännitys

Korkeajännitys suuralbumi 4b/2003. Korkeajännitys (”Korkkari”) on Egmontin kustantama ja julkaisema sota-aiheinen sarjakuvalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Korkeajännitys · Katso lisää »

Korpiselän luterilainen kirkko

Korpiselän luterilainen kirkko sisältä. Korpiselän luterilainen kirkko oli vuonna 1890 valmistunut luterilaiseen Soanlahden seurakuntaan kuuluneen Korpiselän rukoushuonekunnan kirkko Korpiselän kunnan kirkonkylässä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Korpiselän luterilainen kirkko · Katso lisää »

Korpiselän ortodoksinen kirkko

Korpiselän Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Korpiselän ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Korpiselän kirkonkylässä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Raja-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Korpiselän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Korpiselän ortodoksinen seurakunta

Korpiselän ortodoksinen seurakunta oli ortodoksinen seurakunta Raja-Karjalassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Korpiselän ortodoksinen seurakunta · Katso lisää »

Korpiselän rukoushuonekunta

Korpiselän rukoushuonekunta oli Soanlahden seurakuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rukoushuonekunta, joka käsitti Korpiselän kunnan alueen Raja-Karjalassa Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Korpiselän rukoushuonekunta · Katso lisää »

Korpiselkä

Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.

Uusi!!: Talvisota ja Korpiselkä · Katso lisää »

Korpiselkä (kirkonkylä)

Korpiselkä (karjalaksi Korbiselgä) oli Korpiselän kunnan kirkonkylä, joka sijaitsi kunnan länsiosassa ja jäi Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamalle alueelle aivan uuden rajan tuntumaan.

Uusi!!: Talvisota ja Korpiselkä (kirkonkylä) · Katso lisää »

Korpisotaa

Korpisotaa on Pentti Haanpään vuonna 1940 ilmestynyt omaelämäkerrallinen sotaromaani, joka kuvaa tavallisten sotilaiden elämää rintamalla talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Korpisotaa · Katso lisää »

Koski (ruukki)

Koski on kylä ja entinen rautaruukki entisessä Perniön kunnassa nykyisessä Salon kaupungissa.

Uusi!!: Talvisota ja Koski (ruukki) · Katso lisää »

Kosti Huuhka

Kosti Kalervo Huuhka (19. syyskuuta 1915 Ruokolahti – 9. lokakuuta 1995 Helsinki) Runeberg.org.

Uusi!!: Talvisota ja Kosti Huuhka · Katso lisää »

Kosti Kurkela

Kosti Fredrik Kurkela (6. kesäkuuta 1910 Eurajoki – 21. helmikuuta 1940 Heinjoki) oli suomalainen keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Kosti Kurkela · Katso lisää »

Kosti Palmqvist

Kosti Harald Palmqvist oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Kosti Palmqvist · Katso lisää »

Kosti-Paavo Eerolainen

Kosti-Paavo Eerolainen (vas.) ja Lauri Oikari Kosti-Paavo Eerolainen (31. toukokuuta 1902 Artjärvi – 22. helmikuuta 1994 Kuusamo) oli Etsivän Keskuspoliisin etsivä ja Lapuan liikkeen organisaattori, yksi liikkeen radikaalin osan aktiiveista.

Uusi!!: Talvisota ja Kosti-Paavo Eerolainen · Katso lisää »

Koti, uskonto ja isänmaa

Koti, uskonto ja isänmaa on suomalainen konservatiivisia arvoja kuvaava iskulause.

Uusi!!: Talvisota ja Koti, uskonto ja isänmaa · Katso lisää »

Kotiryssä

Kotiryssä oli suomalaisten poliitikkojen ja yhteiskunnallisten vaikuttajien neuvostoliittolainen yksityinen yhteyshenkilö.

Uusi!!: Talvisota ja Kotiryssä · Katso lisää »

Kotselkä

Kotselän kylä sijaitsi Karjalankannaksella Kivennavan kirkolta 8 kilometriä Viipurin suuntaan.

Uusi!!: Talvisota ja Kotselkä · Katso lisää »

Kottila

Kottila on kylä entisen Vuokselan kunnan itäosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kottila · Katso lisää »

Kouvolan yhteislyseo

Kouvolan Yhteislyseo on toinen kahdesta päivälukiosta Kouvolassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kouvolan yhteislyseo · Katso lisää »

Kozelštšanin Jumalanäiti

Kozelštšinan Jumalanäiti tai usein myös Kozelštšanin Jumalanäiti on Kozelštšinan kylästä nimensä saanut Jumalanäitiä eli Neitsyt Mariaa esittävä ikonityyppi, jonka tunnetuimpia kappaleita pidetään ihmeitätekevinä ikoneina.

Uusi!!: Talvisota ja Kozelštšanin Jumalanäiti · Katso lisää »

Kristuksen kirkastumisen katedraali

Kristuksen kirkastumisen katedraali vuonna 2003. Kristuksen kirkastumisen katedraali (myös Preobrašenskin katedraali, ja ennen katedraaliksi tuloa Kristuksen kirkastumisen kirkko) oli Viipurin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko ja Viipurin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.

Uusi!!: Talvisota ja Kristuksen kirkastumisen katedraali · Katso lisää »

Kristus, Ristiinnaulittu

Kristus, Ristiinnaulittu on taiteilija Aimo Kanervan öljyvärimaalaus kankaalle vuodelta 1947.

Uusi!!: Talvisota ja Kristus, Ristiinnaulittu · Katso lisää »

Kuhmo

Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuhmo · Katso lisää »

Kuhmon kirkko

Kuhmon kirkko on Kuhmon seurakunnan kirkko Kuopion hiippakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuhmon kirkko · Katso lisää »

Kuhmon taistelut

Kuhmon taistelut käytiin Neuvostoliiton ja Suomen joukkojen välillä Kuhmon suunnalla talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Kuhmon taistelut · Katso lisää »

Kuikka (Soanlahti)

Kuikka oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kuikka (Soanlahti) · Katso lisää »

Kuitu (yritys)

Kuitu Oy oli 1936 perustettu ja 1938–1940 sekä 1942–1944 Jääsken Järvenkylässä toiminut raiontekokuitua eli viskoosia valmistanut yritys.

Uusi!!: Talvisota ja Kuitu (yritys) · Katso lisää »

Kulkurin valssi

Kulkurin valssi (Vagabond-valsen) on Toivo Särkän ohjaama suomalainen mustavalkoinen elokuva vuodelta 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Kulkurin valssi · Katso lisää »

Kullervo Kalske

Keijo Kullervo Kalske oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Kullervo Kalske · Katso lisää »

Kullervo Mutanen

Jalo Kullervo Mutanen (29. helmikuuta 1920 Viipuri – 3. kesäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen klarinetisti, saksofonisti ja säveltäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Kullervo Mutanen · Katso lisää »

Kullervo Virtanen

Väinö Kullervo Virtanen (7. marraskuuta 1919 Helsinki – 26. elokuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos (1976) ja koulutarpeiden tukku- ja kustannusliike Oy Valistuksen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kullervo Virtanen · Katso lisää »

Kulosaaren hautausmaa

Leposaari ilmasta. Kulosaaren hautausmaa, jota kutsutaan myös Leposaaren hautausmaaksi, on pienin Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan kuuluvista hautausmaista.

Uusi!!: Talvisota ja Kulosaaren hautausmaa · Katso lisää »

Kumela

Kumela on kaupunginosa Riihimäellä.

Uusi!!: Talvisota ja Kumela · Katso lisää »

Kuninkaanristi

Kuninkaanristi (nyk.) on entinen suomalainen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetun Vuokselan kunnan keskiosassa sekä nykyinen Kuninkaanristin maalaiskunnan keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä.

Uusi!!: Talvisota ja Kuninkaanristi · Katso lisää »

Kunnallisvaalit 1936

Kunnallisvaalit järjestettiin Suomen kunnissa joulukuussa 1936.

Uusi!!: Talvisota ja Kunnallisvaalit 1936 · Katso lisää »

Kunniamerkki

Vapaudenristi-kunniamerkki Kunniamerkki on ansioista tai kunnianosoitukseksi annettava ja ansiomerkkiä arvokkaampi ja puvussa pidettävä merkki.

Uusi!!: Talvisota ja Kunniamerkki · Katso lisää »

Kunto Karmo

Kunto Mikko Karmo ent.

Uusi!!: Talvisota ja Kunto Karmo · Katso lisää »

Kuolajärvi (kylä)

Kuolajärvi (myöh. Кайралы, Kairaly) on kylä Alakurtin maalaiskunnassa, Kantalahden piirin länsiosassa Murmanskin alueella, Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kuolajärvi (kylä) · Katso lisää »

Kuolansuomalaiset

Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia.

Uusi!!: Talvisota ja Kuolansuomalaiset · Katso lisää »

Kuolemajärven kirkko

Kuolemajärven kirkko ennen sotia. Kuolemajärven kirkko sijaitsi Kuolemajärven Kirkkoniemessä, luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuolemajärven kirkko · Katso lisää »

Kuolemajärvi

Kuolemajärven perinnevaakuna. Kuolemajärven kirkko ennen talvisotaa. Kuolemajärvi (kappeliseurakunnan entinen nimi Hatjalahden kappeli, ruots. Hatialax Kapell) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kuolemajärvi · Katso lisää »

Kuolemanrangaistus Suomessa

Länkipohjassa. Kuolemanrangaistus on Suomessa nykyisin kielletty.

Uusi!!: Talvisota ja Kuolemanrangaistus Suomessa · Katso lisää »

Kuollut mies rakastuu

Kuollut mies rakastuu on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen jännityskomediaelokuva vuodelta 1942.

Uusi!!: Talvisota ja Kuollut mies rakastuu · Katso lisää »

Kuopion Palloseuran historia

Kuopion Palloseuran historia alkaa vuodesta 1923, jolloin seura perustettiin.

Uusi!!: Talvisota ja Kuopion Palloseuran historia · Katso lisää »

Kuorajärvi

Kuorajärvi on Lieksaan kuuluva kylä, joka sijaitsee noin 38 kilometriä Lieksan keskustasta etelään.

Uusi!!: Talvisota ja Kuorajärvi · Katso lisää »

Kuortane

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuortane · Katso lisää »

Kupittaan ruotsalaistaloalue

Kupittaan ruotsalaistalot ovat Ruotsin lahja Suomelle talvisodan jälkeen. Kupittaan ruotsalaistaloalue on Turkuun talvisodan jälkeen 1940-luvun alussa rakennettu tehdasvalmisteisten puutalojen alue, jonka taloista suurin osa saatiin Ruotsista lahjoituksena.

Uusi!!: Talvisota ja Kupittaan ruotsalaistaloalue · Katso lisää »

Kupittaanpuisto

Näkymä Kupittaanpuistosta 1800-luvun lopulta. Kupittaan lähdepaviljonki. Kupittaanpuisto on Turussa Kupittaan kaupunginosassa sijaitseva Suomen suurin, vanhin ja laajin kaupunkipuisto.

Uusi!!: Talvisota ja Kupittaanpuisto · Katso lisää »

Kuressaare

Kuressaare (viroksi Kuresaar 1918–1933, Kuressaare 1933–1952 ja 1988– sekä Kingissepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on Saarenmaan kuntaan kuuluva kaupunki Virossa, Saarenmaan saaren etelärannikolla.

Uusi!!: Talvisota ja Kuressaare · Katso lisää »

Kuritushuone

Rasphusin kuritushuone Amsterdamissa 1600-luvulla Kuritushuonerangaistus oli Suomen rikoslaissa vuosina 1889–1975 käytössä ollut vapausrangaistus, jossa vangin oli tehtävä pakkotyötä valtion hyväksi, ja tämän sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin pitämällä tätä muita vankeja tiukemmin eristettynä.

Uusi!!: Talvisota ja Kuritushuone · Katso lisää »

Kurki (Paanajärvi)

Kurki (myös Kurenkylä) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Vääräkosken kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kurki (Paanajärvi) · Katso lisää »

Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta

Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminnassa ollut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Talvisota ja Kurkijoen ja Sortavalan väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Kurkijoen maamiesopisto

Kurkijoen maamiesopisto, aik.

Uusi!!: Talvisota ja Kurkijoen maamiesopisto · Katso lisää »

Kurkijoki

Kurkijoki on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1940 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kurkijoki · Katso lisää »

Kurkijoki (Karjalan tasavalta)

Kurkijoki on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kurkijoki (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Kurt Bäckman

Kurt Erik Bäckman (20. tammikuuta 1905 Hämeenlinna – 25. tammikuuta 1945) oli suomalainen majuri, joka tuomittiin sotaylioikeudessa vuonna 1945 osavastuullisena Viipurin menetykseen jatkosodan aikana 20.

Uusi!!: Talvisota ja Kurt Bäckman · Katso lisää »

Kurt Berger

Kurt Volmar Berger (1898–1977) oli Valtion Lentokonetehtaan pääkonstruktööri, koulutukseltaan lentokoneinsinööri.

Uusi!!: Talvisota ja Kurt Berger · Katso lisää »

Kurt Buch

Kurt Karl Wilhelm Buch (9. toukokuuta 1881 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 4. tammikuuta 1967 Herrljunga, Ruotsi) oli suomalainen kemisti.

Uusi!!: Talvisota ja Kurt Buch · Katso lisää »

Kurt Jansson

Kurt Gunnar Jansson (20. marraskuuta 1915 Noormarkku – 13. tammikuuta 1998 Tampere) oli suomalainen diplomaatti ja filosofian maisteri.

Uusi!!: Talvisota ja Kurt Jansson · Katso lisää »

Kurt Nuotio

Helsingin kirjamessuilla 2013. Kurt Keijo Nuotio (s. 5. joulukuuta 1939 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kurt Nuotio · Katso lisää »

Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)

Perintöprinssi Kustaa Aadolfin ja hänen puolisonsa Sibyllan hauta. Kustaa Aadolf (Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund; 22. huhtikuuta 1906 Tukholma, Ruotsi – 26. tammikuuta 1947 Kööpenhamina, Tanska) oli Ruotsin perintöprinssi, Västerbottenin herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isä.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi) · Katso lisää »

Kustaa Estlin

Gustaf ”Kustaa” Matinpoika Estlin (30. lokakuuta 1878 Hauho – 10. maaliskuuta 1918 Kuhmoinen) oli suomalainen metsätyönjohtaja, joka vuoden 1918 sisällissodan aikana toimi Valkeakosken punakaartin päällikkönä.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Estlin · Katso lisää »

Kustaa Pukkinen

Kustaa E. Pukkinen, lempinimeltään Köpi, (28. elokuuta 1897 Isokyrö – 30. elokuuta 1926) oli vaasalainen lentäjäluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Pukkinen · Katso lisää »

Kustaa Sihvo

Kaarlo Kustaa Sihvo (23. helmikuuta 1900 Muolaa – 4. maaliskuuta 1940 Vuosalmi, Äyräpää) oli suomalainen majuri.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Sihvo · Katso lisää »

Kustaa Tapola

Kustaa Anders (K. A.) Tapola (29. maaliskuuta 1895 Lempäälä – 2. huhtikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali, armeijakunnankomentaja ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Tapola · Katso lisää »

Kustaa Tiitu

Kustaa Emil Tiitu (10. kesäkuuta 1896 Lapua – 7. heinäkuuta 1990 Lapua) oli suomalainen maanviljelijä ja Maalaisliitto-Keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Tiitu · Katso lisää »

Kustaa Vall

TUL:n 4×100 metrin viestimestaruuden voittanut Kullervon joukkue 1932: Kustaa Vall (vas.), Fjalar Sartimo, Unto Aalto ja Ensio Lehtonen. Kustaa Fredrik Vall (myös Wall, 3. huhtikuuta 1905 Helsinki – 9. maaliskuuta 1940 Äyräpää) oli suomalainen yleisurheilija, joka tunnettiin erityisesti pikajuoksijana.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Vall · Katso lisää »

Kustaa Ylimäki

Kustaa Paavali Ylimäki oli suomalainen jääkäriyliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Kustaa Ylimäki · Katso lisää »

Kusti Kulo

Gustaf Ludvik (Kustaa, Kusti) Kulo (vuoteen 1906 Källberg, 17. marraskuuta 1887 Hämeenlinna – 13. huhtikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n puheenjohtajana vuosina 1948–1966.

Uusi!!: Talvisota ja Kusti Kulo · Katso lisää »

Kuuliaiset

Kuuliaiset olivat vielä 1900-luvun alkupuolella käytössä oleva häätapa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuuliaiset · Katso lisää »

Kuunari Koivisto

Kuunari Koivisto kunnostettavana Särkisalossa 1980-luvulla. Kuunari Koivisto oli suomalainen moottoroitu purjealus, joka valmistui vuonna 1946.

Uusi!!: Talvisota ja Kuunari Koivisto · Katso lisää »

Kuurilan junaturma

Kuurilan junaturma tapahtui 15. maaliskuuta 1957Cd-Facta 2005.

Uusi!!: Talvisota ja Kuurilan junaturma · Katso lisää »

Kuusamo-opisto

Kuusamo-opisto on Kuusamossa toimiva kansanopisto, jonka toimintaan kuuluu myös paikkakunnan kansalaisopisto ja kesäyliopisto.

Uusi!!: Talvisota ja Kuusamo-opisto · Katso lisää »

Kuusiluoto

Kuusiluoto on Tornion edustalla sijaitseva saari, joka on tällä hetkellä asumaton.

Uusi!!: Talvisota ja Kuusiluoto · Katso lisää »

Kuusisaari

Kuusisaari on saari Seurasaarenselän ja Laajalahden välissä Länsi-Helsingissä.

Uusi!!: Talvisota ja Kuusisaari · Katso lisää »

Kuuskajaskari

152/50 T -rannikkotykin tuliasema Kuuskajaskarin saaressa. Kuuskajaskarin pitäjä. Kuuskajaskari on 26,5 hehtaarin kokoinen saari Rauman saaristossa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuuskajaskari · Katso lisää »

KV-sarja

Kliment Vorošilov -panssarivaunusarja (KV), joka nimettiin Neuvostoliiton marsalkka Kliment Vorošilovin mukaan, oli sarja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan edellä ja aikana kehitettyjä raskaita panssarivaunuja.

Uusi!!: Talvisota ja KV-sarja · Katso lisää »

Kyökin puolella

Helena Kara. Kyökin puolella on Risto Orkon ohjaama mustavalkoinen suomalainen romanttinen komediaelokuva vuodelta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Kyökin puolella · Katso lisää »

Kyösti Kallio

Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Kyösti Kallio · Katso lisää »

Kylmäkosken hautausmaa

Kylmäkosken hautausmaa sijaitsee Kylmäkosken kirkon välittömässä läheisyydessä Akaan kaupungissa.

Uusi!!: Talvisota ja Kylmäkosken hautausmaa · Katso lisää »

Kylmäkoski

Kylmäkoski on Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Kylmäkoski · Katso lisää »

Kymen jääkäripataljoona

Kymen Jääkäripataljoona (lyh. KymJP) on Karjalan Prikaatiin kuuluva jalkaväkeä kouluttava maavoimien joukkoyksikkö Kouvolan Vekaranjärvellä.

Uusi!!: Talvisota ja Kymen jääkäripataljoona · Katso lisää »

Kymen pioneeripataljoona

Kymen pioneeripataljoona on Suomen maavoimien valmiusyhtymään Karjalan prikaatiin kuuluva pioneeriaselajin joukkoyksikkö Vekaranjärvellä Kouvolassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kymen pioneeripataljoona · Katso lisää »

Kymenlaakson Suunta

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Kymenlaakson Suunta oli Haminassa, Kouvolassa ja Kotkassa vuosina 1933–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Kymenlaakson Suunta · Katso lisää »

Kymijokilinja

Kymijokilinja (myös K-linja) oli talvisotaa ennen ja sen jälkeen vuosina 1939–1940 Taavetista Kotkaan suunniteltu ja osin rakennettu puolustuslinja.

Uusi!!: Talvisota ja Kymijokilinja · Katso lisää »

Kymin Korkeakosken-Kymin Läntisen työväentalo

Karhulan läntisen työväentalon sijaintipaikka Kierikkalassa. Työväentalon muistolaatta on taustalla olevassa kalliossa. Kymin Korkeakosken – Kymin/Karhulan Läntisen työväentalo tunnettiin nimellä Länskä.

Uusi!!: Talvisota ja Kymin Korkeakosken-Kymin Läntisen työväentalo · Katso lisää »

Kymin työväentalo

Kymin työväentalo, myöhemmin Karhulan työväentalo, sijaitsi nykyisessä Kotkan kaupungissa Karhulassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kymin työväentalo · Katso lisää »

Kyynel (radio)

Kyynel Sotamuseossa. Utissa erikoisjääkärirykmentin perinnehuoneessa. Kyynel oli Suomessa kehitetty kevyt sähkötyspartioradio.

Uusi!!: Talvisota ja Kyynel (radio) · Katso lisää »

Kyyrölä (kylä)

Kyyrölän katukuvaa ennen talvisotaa. Kyyrölän kirkko ennen talvisotaa. Kyyrölä (ennen v. 1948 Красное Село, Krasnoje Selo) on Kyyrölän maalaiskunnan keskuskylä Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Kyyrölä (kylä) · Katso lisää »

Kyyrölän kirkko

Kyyrölän kirkon ikonostaasi ja kirkkosalia. Kyyrölän Kristuksen temppeliintuomisen kirkko oli Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Kyyrölän kirkonkylässä, Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kyyrölän kirkko · Katso lisää »

L. A. Puntila

Lauri Aadolf (L. A.) Puntila (24. elokuuta 1907 Hattula – 24. toukokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen politiikan ja historian tutkija, joka osallistui myös itse poliittiseen toimintaan.

Uusi!!: Talvisota ja L. A. Puntila · Katso lisää »

Laaja (Soanlahti)

Laaja oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Laaja (Soanlahti) · Katso lisää »

Laatokan ja Äänisjärven taistelut

Laatokan ja Äänisjärven taistelut käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton välillä Laatokalla ja Äänisjärvellä talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokan ja Äänisjärven taistelut · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa

Läntisestä Lemetistä sotasaaliina saatu BT-5 panssari Laatokan Karjalan mottitaistelut (6. tammikuuta 1940 – 13. maaliskuuta 1940) olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Vaikka tapahtumia on kuvattu Karjalankannaksen taistelujen ohella talvisodan toiseksi merkittävimmäksi sotanäyttämöksi ne tunnetaan suhteellisen huonosti.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa · Katso lisää »

Laatokan Karjalan valtaus 1941

Laatokan Karjalan valtaus 1941 oli sotatoimi jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjalan valtaus 1941 · Katso lisää »

Laatokka (sanomalehti)

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Laatokka oli Sortavalassa sekä myöhemmin Joensuussa, Jyväskylässä ja Pieksämäellä vuosina 1881–1951 ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokka (sanomalehti) · Katso lisää »

Lahden diakonian instituutti

Suomen Diakoniaopiston Lahden kampus (aiemmin Lahden diakonian instituutti) on osa Suomen Diakoniaopistoa, jolla on toimipisteet Lahden lisäksi Helsingissä, Oulussa ja Ylitorniolla.

Uusi!!: Talvisota ja Lahden diakonian instituutti · Katso lisää »

Lahden Diakoniasäätiö

Lahden Diakoniasäätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka toimii Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Lahden Diakoniasäätiö · Katso lisää »

Lahden kaupungintalo

Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema vuonna 1912 valmistunut rakennus, joka sijaitsee Lahden keskustassa Harjukadun varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Lahden kaupungintalo · Katso lisää »

Lahden lentokenttä

Lahden lentokenttä oli Lentorykmentti 2:n talvisodassa käyttämä jäälentokenttä Vesijärvellä Jalkarannassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lahden lentokenttä · Katso lisää »

Lahden radioasema

Lahden radiomastot Radiomäellä Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993.

Uusi!!: Talvisota ja Lahden radioasema · Katso lisää »

Lahden varuskunta

Lahden Upseerikerho Lahden varuskunta eli Hennalan varuskunta sijaitsi seututien 140 varrella Hennalan kaupunginosassa Lahdessa.

Uusi!!: Talvisota ja Lahden varuskunta · Katso lisää »

Lahdenpohja

Lahdenpohja on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Lahdenpohja · Katso lisää »

Lahja Aalto

Lahja Johannes Aalto (myöh. Valakivi) (29. elokuuta 1892 Iitti – 19. syyskuuta 1956 Askola) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, opettaja ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Lahja Aalto · Katso lisää »

Lahti L-35

Lahti L-35 on Aimo J. Lahden suunnittelema pistooli, jota valmistettiin vuosina 1935–1952, neljänä eri valmistussarjana noin 9 000 kappaletta.

Uusi!!: Talvisota ja Lahti L-35 · Katso lisää »

Lahti L-39

Lahti L-39 on Aimo Lahden vuonna 1939 kehittämä panssarintorjuntakivääri.

Uusi!!: Talvisota ja Lahti L-39 · Katso lisää »

Laikko

Laikko on n. 300 asukkaan kylä Rautjärven kunnassa, jonka ydin on aikoinaan syntynyt Laikon rautatieaseman ympärille.

Uusi!!: Talvisota ja Laikko · Katso lisää »

Laikon lentokenttä

Lentotukikohta jouduttiin tuhoamaan sodan jälkeen. Kuva vuonna 2001 pystytetyn muistomerkin kyltistä. Laikon lentokenttä oli Rautjärvellä talvisodan aikana käytössä ollut lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Laikon lentokenttä · Katso lisää »

Laila Järvinen

Laila Emilia Järvinen (o.s. Pesonen, 17. helmikuuta 1895 Viipuri – 28. joulukuuta 1969 Helsinki) oli kääntäjä ja kuvataiteilija, joka muistetaan etenkin Tove Janssonin ja Astrid Lindgrenin kirjojen suomentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Laila Järvinen · Katso lisää »

Lakeus (sanomalehti)

Päivälehtenä ilmestynyt ''Lakeus'' oli ulkoasultaan kilpailukykyinen maakuntalehti. Lakeus oli Seinäjoella vuosina 1935–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Lakeus (sanomalehti) · Katso lisää »

Lamminpään osuuskuntatalo

Lamminpään osuuskuntatalo on Tampereen Lamminpään kaupunginosassa sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Lamminpään osuuskuntatalo · Katso lisää »

Lammio

Lammio on hahmo Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas, karikatyyrimaisena kuvattu tärkeilevä upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Lammio · Katso lisää »

Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa

Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa on Yrjö Nortan ohjaama vuonna 1939 ensi-iltansa saanut suomalainen mustavalkoelokuva.

Uusi!!: Talvisota ja Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa · Katso lisää »

Lapin historia

Lapin historia alkaa mannerjään vetäytyessä alueelta viimeisen jääkauden lopulla.

Uusi!!: Talvisota ja Lapin historia · Katso lisää »

Lapin lääni

Lapin lääni oli vuodesta 1938 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.

Uusi!!: Talvisota ja Lapin lääni · Katso lisää »

Lapin sota

Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

Uusi!!: Talvisota ja Lapin sota · Katso lisää »

Lapinjärven kirkko

Lapinjärven kirkko on valmistunut vuonna 1746 aivan Lapinjärven keskustaan.

Uusi!!: Talvisota ja Lapinjärven kirkko · Katso lisää »

Lappajärvi

järvestä, jonka rantaviivasta 124 kilometriä on kunnan alueella. Yleisurheilukenttä Stadio Nissi. Purolan kylää. Lappajärven Kirkonkylää. Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa Lappajärven pohjois- ja länsirannoilla ja saarissa.

Uusi!!: Talvisota ja Lappajärvi · Katso lisää »

Lappeenrannan Lyseon lukio

Lappeenrannan Lyseon lukio on lukio-opetusta antava oppilaitos Lappeenrannan keskustassa Leirin kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lappeenrannan Lyseon lukio · Katso lisää »

Lapuan päivä

Lapuan päivä on Suomen sodan Lapuan taistelun muistopäivä.

Uusi!!: Talvisota ja Lapuan päivä · Katso lisää »

Lars Erik Carpelan

Lars Erik Bertelsson Carpelan (19. joulukuuta 1913 Helsinki – 2. helmikuuta 1987 Tukholma) oli suomalainen toimittaja, joka kuului vapaaherralliseen Carpelan-sukuun.

Uusi!!: Talvisota ja Lars Erik Carpelan · Katso lisää »

Lars Junttila

Lars Levi Junttila (30. kesäkuuta 1904 Kittilä – 11. maaliskuuta 1999) oli suomalainen kommunisti, joka toimi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) toimitsijana.

Uusi!!: Talvisota ja Lars Junttila · Katso lisää »

Lasaretinsaari

Lasaretinsaaren kartta. Lasaretinsaari illanhämyssä. Lasaretinsaari on saari Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Oulujoen suistossa.

Uusi!!: Talvisota ja Lasaretinsaari · Katso lisää »

Lasikylä

Lasikylä (vuoteen 1964 Hidoisenpyölivon Hertzen 1987: 176-177.) on kylä Johannislundin kulmakunnalla Kiikalassa Salossa.

Uusi!!: Talvisota ja Lasikylä · Katso lisää »

Lasse Pöysti

Lasse Erik Pöysti oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja käsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Lasse Pöysti · Katso lisää »

Lasse Terho

Lasse Kullervo Terho (25. syyskuuta 1920 Kotka – 4. joulukuuta 2006 Helsinki) oli satamajohtaja ja Satamaliiton toimitusjohtaja, joka sai ensimmäisenä Suomessa satamaneuvoksen arvonimen, vuonna 1985.

Uusi!!: Talvisota ja Lasse Terho · Katso lisää »

Lassi Parkkinen

Lauri Rikhard ”Lassi” Parkkinen (8. toukokuuta 1917 Varkaus – 3. lokakuuta 1994) oli suomalainen pikaluistelija, maailmanmestari ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Lassi Parkkinen · Katso lisää »

Laukaan kirkko

Laukaan kirkko on Laukaassa sijaitseva empiretyylinen puukirkko, jossa näkyy myös varhaisia uusgotiikan merkkejä koristelistoissa ja suippokaari-ikkunoissa.

Uusi!!: Talvisota ja Laukaan kirkko · Katso lisää »

Launo Laakkonen

Pauli Launo Johannes Laakkonen (29. heinäkuuta 1925 Puikkola, lähellä Sortavalaa – 4. huhtikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen teollisuusneuvos, joka perusti Temet Oy:n ja työskenteli sen toimitusjohtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Launo Laakkonen · Katso lisää »

Lauri Airila

Lauri Aarno Airila (10. marraskuuta 1902 Viipurin maalaiskunta – 29. heinäkuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Airila · Katso lisää »

Lauri Öhman

Lauri Johannes Öhman (ent. Sauramo; 25. lokakuuta 1902 Viipuri – 16. elokuuta 1969) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja yleisesikuntaupseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Öhman · Katso lisää »

Lauri Äijö

Lauri Alfred Äijö (17. toukokuuta 1917 Kauhajoki – 20. tammikuuta 2004 Mikkeli) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Äijö · Katso lisää »

Lauri Boldt

Johan Lauri Daniel Boldt (21. marraskuuta 1910 Turku – 18. tammikuuta 1982 Helsinki (Maksullinen lähde.)) oli suomalainen jalkaväen upseeri, joka palveli sodassa pataljoonankomentajana ja myöhemmin rauhan aikana muun muassa prikaatinkomentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Boldt · Katso lisää »

Lauri Gulin

Lauri Gulin Lauri Johannes Gulin (31. tammikuuta 1890 Lemi – 20. syyskuuta 1970) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Gulin · Katso lisää »

Lauri Haikola

Lauri RobertOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 277 Haikola (2. syyskuuta 1917 Sievi – 21. tammikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen luterilainen pappi, teologian tohtori ja professori, jota arvostetaan kansainvälisesti merkittävänä Luther-tutkijana.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Haikola · Katso lisää »

Lauri Harvila

Lauri (Lassi) Ilmari Harvila, vuoteen 1931 Hellberg (26. elokuuta 1901 Pälkäne – 24. lokakuuta 1991 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Harvila · Katso lisää »

Lauri Hyvämäki

Lauri Hyvämäki Lauri Elias Gottlieb Hyvämäki (vuoteen 1934 Hymander; 10. elokuuta 1913 Vimpeli – 15. tammikuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Hyvämäki · Katso lisää »

Lauri Immonen

Lauri Immonen (2. syyskuuta 1913 Impilahti – 26. elokuuta 1979 Outokumpu) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Immonen · Katso lisää »

Lauri Kaarta

Lauri Kaarta (käytti myös nimeä Kaarto) (23. tammikuuta 1907 Kalajoki – 11. maaliskuuta 1940 Viipuri) oli suomalainen ampuja.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Kaarta · Katso lisää »

Lauri Kaunisvesi

Lauri Jalmari Kaunisvesi oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Kaunisvesi · Katso lisää »

Lauri Kivioja

Lauri ”Late” Kivioja on Väinö Linnan kirjoissa Täällä Pohjantähden alla esiintyvä fiktiivinen autonkuljettaja ja punakaartilainen.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Kivioja · Katso lisää »

Lauri Koho

Lauri (Lassi) Anselm Koho (23. maaliskuuta 1926 Kurkijoki – 5. huhtikuuta 2014 Lappeenranta) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka palveli ison osa urastaan sotilasneuvonantajana Yhdistyneissä kansakunnissa.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Koho · Katso lisää »

Lauri Korhonen

Lauri Edvard Korhonen (22. lokakuuta 1894 Kuopio - 22. marraskuuta 1947) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Korhonen · Katso lisää »

Lauri Koskela

Lauri Koskela (16. toukokuuta 1907 Lapua – 3. elokuuta 1944 Äyräpää, Vuosalmi) oli suomalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija ja olympiavoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Koskela · Katso lisää »

Lauri Laitinen (kirkkoherra)

Lauri Johannes Laitinen, sukunimi vuodesta 1946 Lanjala (31. elokuuta 1882 Mouhijärvi – 7. syyskuuta 1955 Kemijärvi) oli suomalainen kirkkoherra, joka herätti ristiriitoja poliittisilla mielipiteillään.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Laitinen (kirkkoherra) · Katso lisää »

Lauri Lehtinen (yleisurheilija)

Lauri Aleksanteri Lehtinen (10. elokuuta 1908 Porvoon maalaiskunta – 4. joulukuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja 5 000 metrin juoksussa.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Lehtinen (yleisurheilija) · Katso lisää »

Lauri Leppäluoto

Lauri Aukusti Leppäluoto (23. marraskuuta 1900 Haukipudas – 24. heinäkuuta 1973 Rovaniemi) oli suomalainen vaatealalla toiminut yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1966.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Leppäluoto · Katso lisää »

Lauri Malmberg

Kaarlo Lauri Torvald Malmberg (8. toukokuuta 1888 Helsinki – 14. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotaväen päällikkönä vuonna 1925 ja suojeluskuntien komentajana vuosina 1921–1944.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Malmberg · Katso lisää »

Lauri Maskula

Lauri Alaksander Maskula (14. marraskuuta 1893 Turku – 26. elokuuta 1953 Turku Helsingin Sanomat 27.8.1953, s. 3.) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Maskula · Katso lisää »

Lauri Mölsä

Lauri Henrik Mölsä (28. kesäkuuta 1912 Loimaa – 14. tammikuuta 2002 Tampere) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Mölsä · Katso lisää »

Lauri Mela

Lauri Antero Mela, vuoteen 1906 Melander (4. elokuuta 1903 Suomusjärvi – 1. huhtikuuta 1987 Nummi-Pusula) oli suomalainen maanviljelijä, opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Mela · Katso lisää »

Lauri Miettinen

Lauri Johannes Miettinen (19. toukokuuta 1905 Valkeala – 27. huhtikuuta 1963 Pietarsaari) oli suomalainen vientialan toimija, urheilujohtaja ja yritysjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Miettinen · Katso lisää »

Lauri Nissinen

Lauri Vilhelm Nissinen (31. heinäkuuta 1918 Joensuu – 17. kesäkuuta 1944 Kaukjärvi) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Nissinen · Katso lisää »

Lauri Nurminen

Lauri Nurminen (9. syyskuuta 1906 – 20. helmikuuta 2009) oli ennen kuolemaansa viimeinen elossa ollut Suomen sisällissodassa valkoisten puolella palvellut henkilö.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Nurminen · Katso lisää »

Lauri Paavola

Lauri Paavola (11. lokakuuta 1906 Vehkalahti – 25. kesäkuuta 1988) oli suomalainen upseeri, joka toimi Panssarikoulun ja Kanta-aliupseerikoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Paavola · Katso lisää »

Lauri Pieti

Lauri Heikki Pieti oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Pieti · Katso lisää »

Lauri Salpakari

Lauri Albin Salpakari (ent. Lars Albin Stenbom) on kuvitteellinen rovasti Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Salpakari · Katso lisää »

Lauri Sutela

Lauri Johannes Sutela (vuoteen 1929 Schroderus; 11. lokakuuta 1918 Äänekoski – 8. marraskuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kenraali, joka toimi puolustusvoimain komentajana 1974–1983.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Sutela · Katso lisää »

Lauri Törni

Lauri Allan Törni (vuodesta 1954 Larry A. Thorne; 28. toukokuuta 1919 Viipuri – 18. lokakuuta 1965 Khâm Đứcin alue, Etelä-Vietnam) oli kolmen maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Törni · Katso lisää »

Lauri Tiainen

Lauri Taavetti Tiainen Lauri Taavetti Tiainen (käytti Saksassa peitenimeä Tienen), (15. helmikuuta 1890 Rantasalmi – 18. syyskuuta 1958) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Tiainen · Katso lisää »

Lauri Tilus

Lauri Matias Tilus oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Tilus · Katso lisää »

Lauri Vähälä

Lauri Elis Vähälä (9. huhtikuuta 1914 Ullava – 5. huhtikuuta 1995 Oulu) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvon.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Vähälä · Katso lisää »

Lauri Vilenius

Lauri ”Laukki” David Vilenius (23. toukokuuta 1900 Helsinki – 10. toukokuuta 1969 Ilmenau, Saksan demokraattinen tasavalta) oli suomalainen satamatyömies, pakinoitsija, Suomen Kommunistisen puolueen (SKP) aktiivijäsen ja ammattiyhdistysmies.

Uusi!!: Talvisota ja Lauri Vilenius · Katso lisää »

Laurila–Kelloselkä-rata

Rovaniemen rautatieasema Joutsijärven liikennepaikka Radan päätepiste Kelloselässä Laurila–Kelloselkä-rata on Suomen rataverkon osuus Kemin pohjoispuolella sijaitsevalta Laurilan rautatieasemalta Keminmaasta Rovaniemen ja Kemijärven kautta Suomen ja Venäjän rajalle Sallan Kelloselkään.

Uusi!!: Talvisota ja Laurila–Kelloselkä-rata · Katso lisää »

Laurin Zilliacus

Laurin Zilliacus (4. lokakuuta 1895 Jokohama, Japani – 9. heinäkuuta 1959 Porvoo) oli suomalainen rehtori, pedagogi ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Laurin Zilliacus · Katso lisää »

Lauttasaari

Lauttasaari on Lounais-Helsingissä sijaitseva Lauttasaarensalmen Helsingin mantereesta ja kantakaupungista erottama saari, kaupunginosa sekä peruspiiri.

Uusi!!: Talvisota ja Lauttasaari · Katso lisää »

Lavajärven motti

Lavajärven motti oli talvisodan aikana joulukuun lopulla 1939 syntynyt motti.

Uusi!!: Talvisota ja Lavajärven motti · Katso lisää »

Lavansaaren kirkko

alt.

Uusi!!: Talvisota ja Lavansaaren kirkko · Katso lisää »

Lavansaari

Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Lavansaari · Katso lisää »

Lavastettu hyökkäys

Lavastettu hyökkäys tarkoittaa operaatiota, jonka tekijäksi lavastetaan jokin vihollinen.

Uusi!!: Talvisota ja Lavastettu hyökkäys · Katso lisää »

Lavola (Kivennapa)

Lavola oli kylä Kivennavalla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Lavola (Kivennapa) · Katso lisää »

Lavola (Muolaa)

Vuonna 1936 valmistunut navetta, joka tuhoutui sodassa, mutta pystytettiin uudelleen Neuvostoaikana ja muutettiin asunnoiksi. Lavola (v:een 1948 asti Лавола) on kylä Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Lavola (Muolaa) · Katso lisää »

Lähellä syntiä

Lähellä syntiä (Nära synden) on suomalainen mustavalkoinen elokuva vuodelta 1955.

Uusi!!: Talvisota ja Lähellä syntiä · Katso lisää »

Längelmäki

Längelmäki (vuosien 1500–1510 aikaan nimi oli Längelmä) on entinen Suomen kunta, jonka alue nykyään jakautuu Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Oriveden kaupungin ja Keski-Suomen maakuntaan kuuluvan Jämsän kaupungin kesken.

Uusi!!: Talvisota ja Längelmäki · Katso lisää »

Länsi-Pohjan keskussairaala

Länsi-Pohjan keskussairaala sijaitsee Sauvosaaren kaupunginosassa Kemissä.

Uusi!!: Talvisota ja Länsi-Pohjan keskussairaala · Katso lisää »

Länsilinjat

Tampereen seudun joukkoliikenteen bussi. Kuva elokuulta 2013. Länsilinjat Oy (vuoteen 1980 saakka Länsi-Linjat Oy) on pirkanmaalainen linja-autoyritys.

Uusi!!: Talvisota ja Länsilinjat · Katso lisää »

Lönnrotin koulu

Lönnrotin koulu on noin 160 oppilaan peruskoulu Lappeenrannassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lönnrotin koulu · Katso lisää »

Lönnrotinkatu

Abrahaminkadun risteyksestä koilliseen eli kohti Mannerheimintietä. Lönnrotinkatu on noin 1,1 kilometrin mittainen koillis-lounaissuuntainen katu Helsingissä Kampin kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lönnrotinkatu · Katso lisää »

Lea Joutseno

Lea Ruth Margit Joutseno (ent. Jönsson) oli suomalainen elokuva­näyttelijä ja -käsikirjoittaja sekä kielen­kääntäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Lea Joutseno · Katso lisää »

Leevi Kinnunen

Pastori Tobias Leevi Kinnunen Tobias Leevi Kinnunen (21. lokakuuta 1905 Tornio – 30. toukokuuta 1988 Oulu) oli suomalainen rovasti ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Leevi Kinnunen · Katso lisää »

Lehmivaara

Lehmivaara oli kylä Korpiselän kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Lehmivaara · Katso lisää »

Lehmusten kaupunki -sarja

Lehmusten kaupunki -sarja (tunnetaan myös Lappeenranta-sarjana) on Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) kirjoittama seitsenosainen romaanisarja.

Uusi!!: Talvisota ja Lehmusten kaupunki -sarja · Katso lisää »

Lehtomäki (Soanlahti)

Lehtomäki oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Lehtomäki (Soanlahti) · Katso lisää »

Leif Wager

Leif Christian Wager oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Leif Wager · Katso lisää »

Leino Hassinen

Leino Pekka Päiviö Hassinen (30. kesäkuuta 1924 Sortavala – 16. marraskuuta 2015. Vihdin Uutiset 17.11.2015. Tuusula) oli pappi, joka teki pitkän uran Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Uusi!!: Talvisota ja Leino Hassinen · Katso lisää »

Leinon vangit

Sisäministeri Yrjö Leino huhtikuussa 1948. ”Leinon vangit” oli yhdeksäntoista henkilön ryhmä, jotka Suomen sisäministeri Yrjö Leino (SKDL) luovutti huhtikuussa 1945 liittoutuneiden valvontakomission neuvostoliittolaisille edustajille ja jotka vietiin vankeina Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Talvisota ja Leinon vangit · Katso lisää »

Leipäsuo

Leipäsuo on rautatieasema ja kylä Viipuri–Pietari-radan varrella Karjalankannaksella Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Leipäsuo · Katso lisää »

Leiri (Lappeenranta)

Leiri on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue.

Uusi!!: Talvisota ja Leiri (Lappeenranta) · Katso lisää »

Lemin lentokenttä

Lemin lentokenttä oli Lentorykmentti 2:n talvisodassa käyttämä jäälentokenttä Lemin kirkonkylän Lahnajärvellä.

Uusi!!: Talvisota ja Lemin lentokenttä · Katso lisää »

Lempäälä

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Uusi!!: Talvisota ja Lempäälä · Katso lisää »

Leningradin piiritys

Leningradin piiritys oli toisen maailmansodan aikana suoritettu sotilasoperaatio, jossa Leningradin (nyk. Pietari) maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon katkaistiin.

Uusi!!: Talvisota ja Leningradin piiritys · Katso lisää »

Leningradin sotilaspiiri

270px Leningradin sotilaspiiri oli Venäjän luoteinen sotilaspiiri, joka ulottui Pohjoiselta jäämereltä Norjan ja Euroopan unionin rajoilta etelään.

Uusi!!: Talvisota ja Leningradin sotilaspiiri · Katso lisää »

Leninin kunniamerkki

Leninin kunniamerkki Leninin kunniamerkki (Orden Lenina) oli Vladimir Leninin mukaan nimetty neuvostoliittolainen kunniamerkki, joka myönnettiin huomattavista siviili- ja sotilasansioista Neuvostoliiton hyväksi.

Uusi!!: Talvisota ja Leninin kunniamerkki · Katso lisää »

Lennart Hannelius

Lennart Wilhelm Hannelius Lennart Wilhelm Hannelius (8. marraskuuta 1893 Hanko – 4. toukokuuta 1950 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen jääkärieversti ja olympiaurheilija.

Uusi!!: Talvisota ja Lennart Hannelius · Katso lisää »

Lennart Oesch

Karl Lennart Oesch (8. elokuuta 1892 Pyhäjärvi Vpl – 28. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Lennart Oesch · Katso lisää »

Lennart Rönnback

Lennart Rönnback (21. toukokuuta 1905 – 4. marraskuuta 2007) oli yksi Suomen vanhimmista asukkaista sekä viimeinen aseistettu Suomen sisällissodassa valkoisten puolella taistellut sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Lennart Rönnback · Katso lisää »

Lentolaivue 10

Lentolaivue 10 (LLv 10) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoimintalaivue talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 10 · Katso lisää »

Lentolaivue 14

Lentolaivue 14 (LLv 14) oli Suomen ilmavoimien 1.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 14 · Katso lisää »

Lentolaivue 16

Lentolaivue 16 (LLv 16 1938–toukokuu 1942, LeLv 16 toukokuu 1942–helmikuu 1944, TLeLv 16 helmikuusta 1944 alkaen) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoimintalaivue, joka perustettiin ilmavoimien uudelleenjärjestelyn yhteydessä vuonna 1938.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 16 · Katso lisää »

Lentolaivue 22

Brewster B-239 Lentolaivue 22 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin talvisodan aikana lentorykmentti 2:n alaisuuteen.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 22 · Katso lisää »

Lentolaivue 24

Lentolaivue 24 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin 10.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 24 · Katso lisää »

Lentolaivue 26

Lentolaivue 26 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin 10.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 26 · Katso lisää »

Lentolaivue 28

Lentolaivue 28 oli Suomen ilmavoimien toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentolaivue.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 28 · Katso lisää »

Lentolaivue 30

Lentolaivue 30 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin 9.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 30 · Katso lisää »

Lentolaivue 32

Lentolaivue 32 oli Suomen ilmavoimien hävittäjälentolaivue, joka perustettiin nimeämällä talvisodan aikana perustettu lentolaivue 22 uudelleen 9.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 32 · Katso lisää »

Lentolaivue 34

Lentolaivue 34 oli Suomen ilmavoimien lentolaivue, joka perustettiin ensimmäisen kerran 10.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 34 · Katso lisää »

Lentolaivue 42

Laivueen kalustona talvi- jatko- ja Lapin sodissa ollut konetyyppi, Bristol Blenheim. Lentolaivue 42 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin vuonna 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 42 · Katso lisää »

Lentolaivue 44

Lentolaivue 44 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin vuonna 1934.

Uusi!!: Talvisota ja Lentolaivue 44 · Katso lisää »

Lentomestari

Lentomestari oli Suomen ilmavoimien toimi, joka vastasi maavoimien sotilasmestaria.

Uusi!!: Talvisota ja Lentomestari · Katso lisää »

Lentopommi

SC250-lentopommi Lentopommi on lentokoneesta, ilmalaivasta tai helikopterista pudotettava räjähde, joka laukeaa yleensä osuttuaan maahan tai pienellä viivellä sen jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Lentopommi · Katso lisää »

Lentorykmentti 1

Lentorykmentti 1 (LeR 1) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoiminnan joukko-osasto vuosina 1938–1941 ja 1942–1952.

Uusi!!: Talvisota ja Lentorykmentti 1 · Katso lisää »

Lentorykmentti 2

Lentorykmentti 2 (LeR 2) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1938–1952.

Uusi!!: Talvisota ja Lentorykmentti 2 · Katso lisää »

Lentorykmentti 4

Rykmentin lukumääräisesti enemmistönä ollut konetyyppi, Bristol Blenheim ilmailumuseossa Tikkakoskella. Lentorykmentti 4 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalaivueista koostunut joukko-osasto.

Uusi!!: Talvisota ja Lentorykmentti 4 · Katso lisää »

Lentosotakoulu

Kylttejä lentosotakoululla. Lentosotakoulu (LENTOSK, aik. LentoSK) (1937 asti Ilmailukoulu, 1938–1941 ja 1952–2004 Ilmasotakoulu) sijaitsi Kauhavalla.

Uusi!!: Talvisota ja Lentosotakoulu · Katso lisää »

Leo (nimi)

Leo on miehen etunimi.

Uusi!!: Talvisota ja Leo (nimi) · Katso lisää »

Leo Heikurainen

Leo Olavi Heikurainen (22. syyskuuta 1920 Alatornio – 26. huhtikuuta 1985 Bad Alexanderbad, Länsi-Saksa) oli suomalainen metsätieteilijä ja Helsingin yliopiston suometsätieteen professori vuodesta 1958.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Heikurainen · Katso lisää »

Leo Jokela

Leo Paavali Jokela oli suomalainen näyttelijä ja koomikko, joka muistetaan koomisten sivuroolien esittäjänä.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Jokela · Katso lisää »

Leo Karttimo

Leo Karttimo (15. kesäkuuta 1942 – 11. tammikuuta 2000 Oulu) oli suomalainen Suomussalmelta kotoisin ollut luutnantti, rajavartiomestari ja talvisodan Raatteen ja Suomussalmen taistelujen erityistuntija.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Karttimo · Katso lisää »

Leo Lankinen

Leo Lankinen Leo Lankinen (Langinen), nimi venäjäksi Лео Фомич Ла́нкинен (13. heinäkuuta 1926 – 17. joulukuuta 1996 Petroskoi) oli Neuvostoliitossa elänyt ja Inkerissä syntynyt kuvanveistäjä ja taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Lankinen · Katso lisää »

Leo Lehtonen

Leo Lehtonen (13. marraskuuta 1916 Hausjärvi – 12. lokakuuta 2002 Helsinki)Leena Pallari: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.11.2002.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Lehtonen · Katso lisää »

Leo Magnus Schwanck

Leo Magnus Schwanck (7. maaliskuuta 1883 Helsinki – 22. huhtikuuta 1941 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti tykistön aselajissa.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Magnus Schwanck · Katso lisää »

Leo Meller (toimittaja)

Leo Ilmari Meller (26. syyskuuta 1915 Helsinki – 25. kesäkuuta 1990 Helsinki) oli pitkäaikainen Yleisradion toimittaja sekä Mainos-TV:n ohjelmajohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Meller (toimittaja) · Katso lisää »

Leo Saressalo

Leo Anton Saressalo, entinen Skippari (23. syyskuuta 1921 Virolahti – 2. marraskuuta 1983) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Leo Saressalo · Katso lisää »

Leonid Govorov

Leonid Govorov Leonid Aleksandrovitš Govorov) (22. helmikuuta 1897 Kirov – 19. maaliskuuta 1955) oli neuvostoliittolainen kenraali, joka toimi tykistökomentajana talvisodassa 1939–1940 ja komensi jatkosodassa puna-armeijan joukkoja suurhyökkäyksen aikana Karjalankannaksella vuoden 1944 kesällä.

Uusi!!: Talvisota ja Leonid Govorov · Katso lisää »

Lepolan huvila

Lepolan huvila Lepolan huvila on Tampereen Härmälässä sijaitseva 1800-luvulla rakennettu huvila.

Uusi!!: Talvisota ja Lepolan huvila · Katso lisää »

Leppäniemen kotiseutumuseo

Leppäniemen kotiseutumuseo oli Laatokan Karjalassa Suojärven pitäjässä Leppäniemen kylässä 1930-luvulla toiminut kotiseutumuseo jota ylläpiti Leppäniemen nuorisoseura.

Uusi!!: Talvisota ja Leppäniemen kotiseutumuseo · Katso lisää »

Lesogorskin vesivoimalaitos

Rouhialan voimalaitos syyskuussa 1944 Lesogorskin vesivoimalaitos (tai Роухиала ГЭС, Rouhiala GES eli ГЭС-10, alkuperäinen nimi: Rouhialan vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Jääskessä Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.

Uusi!!: Talvisota ja Lesogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »

Lestijärven lentokenttä

Lestijärven lentokenttä oli Lestijärven Tuikankankaalla sijainnut lentokenttä, joka rakennettiin talvisodan aikana Kauhavan Lentosotakoulun apukentäksi.

Uusi!!: Talvisota ja Lestijärven lentokenttä · Katso lisää »

Lev Mehlis

Lev Mehlis Lev Zaharovitš Mehlis (1. tammikuuta 1889 Odessa – 13. helmikuuta 1953, Moskova) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja sotilasjohtaja, kenraalieversti (1944), NKP:n keskuskomitean ja korkeimman neuvoston jäsen, toimeenpanevan komitean jäsen (1938–1952), kansankomissaarien neuvoston (NL:n hallituksen) varapuheenjohtaja (1940–1944), kansanvalvontakomission kansankomissaari ja ministeri (1940–1941, 1946–1950).

Uusi!!: Talvisota ja Lev Mehlis · Katso lisää »

Lex Tokoi

Oskari Tokoi Lex Tokoi eli laki tasavallan presidentin armahdusoikeuden väliaikaisesta laajentamisesta (158/1944) oli maaliskuussa 1944 voimaan tullut määräaikainen säädös.

Uusi!!: Talvisota ja Lex Tokoi · Katso lisää »

Liekinheitin

Liekinheitintä käyttävä sotilas Vietnamin sodassa. Saksalainen liekinheitin käytössä vuonna 1917. Merijalkaväen sotilas M2-2 liekinheittimen kanssa Iwo Jimalla helmikuussa 1945.Yhdysvaltalainen M67 tankki (liekinheittimellä varustettu M48 Patton) Vietnamin sodassa 1966. Liekinheitin on laite, jonka toimintaperiaatteena on ruiskuttaa palavaa nestettä (erilaiset öljypohjaiset seokset) tai hyytelöä (kuten napalmia) ja siten mahdollistaa kohteen sytyttäminen tuleen matkan päästä.

Uusi!!: Talvisota ja Liekinheitin · Katso lisää »

Lieksan työväentalo Kulma

Lieksan työväentalo Kulma on Lieksan keskustassa sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Lieksan työväentalo Kulma · Katso lisää »

Lietsalan koulu

Lietsalan koulu on Naantalissa, Lietsalan kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1907 perustettu alakoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Lietsalan koulu · Katso lisää »

Liettuan historia

Liettuan historian historiallisen ajan katsotaan alkavan vuonna 1009, kun Liettuan nimi mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä.

Uusi!!: Talvisota ja Liettuan historia · Katso lisää »

Lihaniemi

Lihaniemi on niemi ja entinen kylä Viipurinlahden itärannalla Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Lihaniemi · Katso lisää »

Liikekannallepano

Pakko-otettuja hevosia koottuina talvisotaan lähtöä varten Tampereella lokakuussa 1939. Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.

Uusi!!: Talvisota ja Liikekannallepano · Katso lisää »

Liikkuva poliisi

Liikkuvan poliisin auto vuonna 2005. Liikkuva poliisi (lyhenne LP) oli poliisille kuuluvia turvallisuustehtäviä hoitanut, liikennevalvontaan erikoistunut poliisin valtakunnallinen yksikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Liikkuva poliisi · Katso lisää »

Liimatan kartano

Liimatta on Viipurissa sijainnut kartano.

Uusi!!: Talvisota ja Liimatan kartano · Katso lisää »

Liinahamari

Liinahamari on asutuskeskus ja jäätymätön satama Petsamonvuonon länsirannalla Petsamon kaupunkikunnassa nykyisellä Venäjän Murmanskin alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Liinahamari · Katso lisää »

Liinahamarin reitti

Liinahamarin reitti Rovaniemi-Petsamo Liikennettä hoitamaan asetettu Paavo Talvela sai suuret valtuudet asian hoitamiseksi. Tarvittaessa hallitus oli valmis turvautumaan jopa sotatilalakiin. Kuvassa kenraalimajuri Talvela talvisodan aikana. Liinahamarin reitti oli välirauhan aikana 1940–1941 Suomen ja Ruotsin ainoa vapaa ulkomaankauppareitti ohi Saksan ja Neuvostoliiton hallitsemien alueiden.

Uusi!!: Talvisota ja Liinahamarin reitti · Katso lisää »

Liisa Tomberg

Elisabeth ”Liisa” Tomberg (28. tammikuuta 1909 Inkere – 5. marraskuuta 1988 Petroskoi) oli inkeriläinen näyttelijä, joka teki uransa Neuvostoliitossa Leningradin ja Petroskoin suomenkielisissä teattereissa.

Uusi!!: Talvisota ja Liisa Tomberg · Katso lisää »

Linnanpellon lukio

Entinen Linnanpellon yläasteen ja lukion rakennus Linnanpellon lukio oli Kuopiossa Linnanpellon kaupunginosassa vuosina 1954–2006 toiminut alkujaan valtion oppikouluna aloittanut oppilaitos.

Uusi!!: Talvisota ja Linnanpellon lukio · Katso lisää »

Linnansilta (Viipuri)

Linnansilta (Krepostnoj most, vanhalta suomalaiselta nimeltään Turunsilta) on Viipurissa sijaitseva silta, joka ylittää Linnasalmen ja yhdistää vanhan kaupunkikeskustan sen länsipuoliseen Linnasaareen.

Uusi!!: Talvisota ja Linnansilta (Viipuri) · Katso lisää »

Lintula (Kivennapa)

Lintula (vuodesta 1948) oli ennen toista maailmansotaa Suomeen kuulunut kylä Kivennavalla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Lintula (Kivennapa) · Katso lisää »

Lintulan luostari

Sisänäkymä Lintulan luostarin kirkosta. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari.

Uusi!!: Talvisota ja Lintulan luostari · Katso lisää »

Lintulan luostari (Kivennapa)

Lintulan luostari oli Karjalankannaksella Kivennavan pitäjän Lintulan kylässä vuodesta 1895 toiminut ortodoksisen kirkon nunnaluostari.

Uusi!!: Talvisota ja Lintulan luostari (Kivennapa) · Katso lisää »

Lipola

Lipola oli Kivennavan kylä Karjalankannaksella, jossa oli 1939 noin 300 asukasta.

Uusi!!: Talvisota ja Lipola · Katso lisää »

Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille

Suomalaissotilaat nostavat sotalipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päättymisen jälkeen. Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille on kuuluisa toisen maailmansodan valokuva, joka otettiin Lapin sodan päättymisen jälkeen 27.

Uusi!!: Talvisota ja Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille · Katso lisää »

Liusvaara

Liusvaara oli Ilomantsin itäisin kylä.

Uusi!!: Talvisota ja Liusvaara · Katso lisää »

Livvinkarjala

Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.

Uusi!!: Talvisota ja Livvinkarjala · Katso lisää »

Lohdutus (hevonen)

Lohdutus (1929–1955) oli punarautias suomenhevosori, jonka isä oli Sisu, emä Hultu ja emänisä Alarikin Kaima.

Uusi!!: Talvisota ja Lohdutus (hevonen) · Katso lisää »

Lohjan miesten talvisota

Lohjan miesten talvisota on Esa Vuoriston kirjoittama teos Lohjan seudun miehistä kootusta Kenttätykistörykmentti 4:n III patteristosta eli Lohjan p:stosta talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lohjan miesten talvisota · Katso lisää »

Lohjan sankarihautausmaa

Lohjan sankarihautausmaa on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten vainajien hautausmaa-alue Lohjan Pyhän Laurin kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Lohjan sankarihautausmaa · Katso lisää »

Lohjansaaren koulu

Lohjansaaren koulu Lohjansaaren koulu on lakkautettu vanha koulu Lohjalla Lohjansaaressa.

Uusi!!: Talvisota ja Lohjansaaren koulu · Katso lisää »

Lohjansaari

Lohjansaari on Lohjanjärven suurin saari.

Uusi!!: Talvisota ja Lohjansaari · Katso lisää »

Loimolan luterilainen kirkko

Loimolan kirkko 1930-luvulla. Loimolan luterilainen kirkko sijaitsi Loimolan kylässä rajakarjalaisen Suistamon kunnan itäosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Loimolan luterilainen kirkko · Katso lisää »

Loimujen aikaan

Loimujen aikaan on Kalle Päätalon Juuret Iijoen törmässä -sarjan kuudes osa.

Uusi!!: Talvisota ja Loimujen aikaan · Katso lisää »

Lokakuun ryhmä

Lokakuun ryhmä on suomalainen 1933 perustettu ekspressionistinen taiteilijaryhmä, joka oli marraskuun ryhmän perillinen.

Uusi!!: Talvisota ja Lokakuun ryhmä · Katso lisää »

Lokalahti

Lokalahti on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Lokalahti · Katso lisää »

Lotat (dokumenttielokuva)

Lotat (myös Lotat - naiset kertovat) on Taru Mäkelän ohjaama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1995.

Uusi!!: Talvisota ja Lotat (dokumenttielokuva) · Katso lisää »

Lotfulla Fättaxov

Lotfulla Äbdelmän ulı Fättaxov (27. syyskuuta 1918 − 17. kesäkuuta 1981) oli tataaritaustainen neuvostoliittolainen taidemaalari ja graafikko.

Uusi!!: Talvisota ja Lotfulla Fättaxov · Katso lisää »

Lotta Svärd

Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Lotta Svärd · Katso lisää »

Ludwig Weissauer

Ludwig Weissauer (2. marraskuuta 1900 Prien am Chiemsee – 23. helmikuuta 1973 München. Haus der Bayerischen Geschichte.) oli saksalainen poliitikko, lakimies, toimittaja ja toisen maailmansodan aikainen Natsi-Saksan tiedustelija.

Uusi!!: Talvisota ja Ludwig Weissauer · Katso lisää »

Luettelo DC-2 ja DC-3 -koneista Suomessa

Luettelo Suomessa käytössä olleista Douglas DC-2 ja DC-3 -koneista. Douglas DC-2 (Douglas Commercial 2) oli Douglas Aircraft Companyn valmistama kone, joka oli tuotannossa vuosina 1934–39, ja sitä valmistettiin 198 kappaletta.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo DC-2 ja DC-3 -koneista Suomessa · Katso lisää »

Luettelo Helsingin olympiarakennuksista

Eri puolille kaupunkia pystytettiin myös väliaikaisia huoltorakennelmia, kuten tämä virallisena kisajuomana vuodesta 1928 olleen Coca-Colan välityspaikka kahvilassa Hesperian puistossa. Luettelo Helsingin olympiarakennuksista käsittää Helsingin kesäolympialaisia vuonna 1952 varten tehdyt rakennukset, rakenteet ja alueet niillä paikkakunnilla, joissa olympialaisia järjestettiin.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Helsingin olympiarakennuksista · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä A

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä A · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä I

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä I · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä J

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä J · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä L

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä L · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä M

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä M · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä P

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä P · Katso lisää »

Luettelo jääkäreistä R

Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo jääkäreistä R · Katso lisää »

Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Naantalin kaupungissa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Naantalin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä Suomessa

Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä kattaa Suomessa olevia sotilashenkilöiden hautojen muistomerkkejä, patsaita ja muistolaattoja.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Neuvostoliiton ja sen edeltäjävaltioiden sotilashenkilöiden muistomerkeistä Suomessa · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton sodista

Tämä on luettelo Neuvostoliiton käymistä sodista ja muista merkittävistä konflikteista.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Neuvostoliiton sodista · Katso lisää »

Luettelo Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä

Tämä on luettelo Neuvosto-Venäjän (vuoteen 1922) ja Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä (vuoteen 1954 saakka nimike oli lähettiläs).

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläistä · Katso lisää »

Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa

Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa sisältää vuonna 1918 Suomen sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistoksi pystytetyt muistomerkit: patsaat, veistokset, muistopaikat ja muistolaatat.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa · Katso lisää »

Luettelo suomalaisista kestävyysjuoksun arvokisamitalisteista

Kestävyysjuoksu on ollut perinteisesti menestyksekäs urheilulaji Suomelle.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo suomalaisista kestävyysjuoksun arvokisamitalisteista · Katso lisää »

Luettelo Suomen historian sodista

Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »

Luettelo Suomen liputuspäivistä

Suomen lippu Tämä on luettelo Suomen liputuspäivistä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Suomen liputuspäivistä · Katso lisää »

Luettelo Suomen sahoista

Luettelo Suomessa toimineista merkittävistä historiallisista sahalaitoksista.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Suomen sahoista · Katso lisää »

Luettelo Suomen sodanaikaisista lentokentistä

talvisodan aikana. Sodan jälkeen kenttä jouduttiin tuhoamaan. Muistomerkki on pystytetty vuonna 2001. Kun Suomen Ilmavoimat siirtyi vähitellen 1920-luvun vesitasoista 1930-luvun puolivälistä eteenpäin maalentokoneisiin, muodostui tarpeelliseksi lisätä maalentokenttien määrää.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Suomen sodanaikaisista lentokentistä · Katso lisää »

Luettelo Suomen sokeritehtaista

Luettelo Suomessa toimineista sokeritehtaista.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo Suomen sokeritehtaista · Katso lisää »

Luettelo taisteluista

Aleksanteri-mosaiikki kuvaa joko Issoksen tai Gaugamelan taistelua. Luettelo taisteluista listaa historian tärkeimmät taistelut sekä eräitä pienempiä väkivaltaisuuksia.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo taisteluista · Katso lisää »

Luettelo talvisodan tykistöyksiköistä

76 K 02 oli talvisodassa suomalaisen tykistön yleisin ase Luettelossa talvisodan tykistöyksiköistä esitellään suomalaiset tykistöyksiköt, jotka osallistuivat talvisotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo talvisodan tykistöyksiköistä · Katso lisää »

Luettelo tunnetuista Kalevankankaan hautausmaalle haudatuista henkilöistä

Luettelo tunnetuista Kalevankankaan hautausmaalle haudatuista henkilöistä käsittää tunnettuja Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle haudattuja henkilöitä.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo tunnetuista Kalevankankaan hautausmaalle haudatuista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista

Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista sisältää niin sanotun ”pitkän parlamentin” jäsenet.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo vaalikauden 1939–1945 kansanedustajista · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1940 kuolleista henkilöistä

* Kaatui toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo vuonna 1940 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja Luettelo vuonna 1959 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »

Lumijoen kunnantalo

Lumijoen kunnantalo on Lumijoen kunnan omistama, alun perin suojeluskuntataloksi rakennettu, vuonna 1938 valmistunut puinen funktionalismia edustava kaksikerroksinen historiallisesti arvokas rakennus.

Uusi!!: Talvisota ja Lumijoen kunnantalo · Katso lisää »

Lumipuku

Lumipukuisia sotilaita talvisodassa. Lumipuku on sotilaskäyttöön kehitetty, aiemmin kokovalkoinen, nykyisin usein naamiokuvioitu suoja-asu.

Uusi!!: Talvisota ja Lumipuku · Katso lisää »

Lumivaaran kirkko

Lumivaaran kirkko toukokuussa 2016. Lumivaaran kirkon vihkiäiset 7. heinäkuuta 1935. Lumivaaran luterilainen kirkko sijaitsee entisen Lumivaaran kunnan kirkonkylässä Kumolassa olevalla Rokkapatakukkulalla luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lumivaaran kirkko · Katso lisää »

Lunkulansaari

Lunkulansaari on saari ja kylä Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Lunkulansaari · Katso lisää »

Luopioisten Linja

Luopioisten Linjan linja-auto Muuramessa Luopioisten Linja Oy on linja-autoliikennettä harjoittava perheyritys, jonka kotipaikka on Pälkäneen kunnassa sijaitsevassa Kyynärön kylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Luopioisten Linja · Katso lisää »

Luostari (Petsamon piiri)

Luostari (vanhalta suom. nimeltään Yläluostari) on Venäjällä Murmanskin alueella Petsamon piirissä Korzunovon maalaiskunnassa sijaitseva taajama, jossa on noin 2 200 asukasta.

Uusi!!: Talvisota ja Luostari (Petsamon piiri) · Katso lisää »

Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.

Uusi!!: Talvisota ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »

Luovutettujen alueiden maantiede

Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »

Luovutetut alueet

Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Luovutetut alueet · Katso lisää »

Lupaus (elokuva)

Lupaus on Ilkka Vanteen ohjaama suomalainen lotista kertova elokuva, joka sai ensi-iltansa 2.

Uusi!!: Talvisota ja Lupaus (elokuva) · Katso lisää »

Luumäki

kirkko. Luumäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Luumäki · Katso lisää »

Lyykylänjärvi

Lyykylänjärvi, myös Lyykylä tai Lyykkylä, oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Venäjällä, Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Lyykylänjärvi · Katso lisää »

Lyyli Hagan

Lyyli Ingrid Hagan (14. helmikuuta 1889 Kokkola – 7. lokakuuta 1980 Helsinki) oli sairaanhoitaja, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä kouluhoitajattarena Helsingin kansakouluissa.

Uusi!!: Talvisota ja Lyyli Hagan · Katso lisää »

M/S Jäämeri

M/S Jäämeri oli suomalainen Suomen valtion omistama rahti- ja matkustajalaiva, jota käytettiin 1930-luvulla Petsamon yhteysliikenteessä.

Uusi!!: Talvisota ja M/S Jäämeri · Katso lisää »

Maa on ikuinen

Maa on ikuinen on Mika Waltarin kirjoittama yksinäytöksinen näytelmä vuodelta 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Maa on ikuinen · Katso lisää »

Maamme

Maamme on Suomen kansallislaulu.

Uusi!!: Talvisota ja Maamme · Katso lisää »

Maan Turva

Maan Turva oli Suomessa talvisodan aikana toiminut kansalaisten mielipidettä havainnoinut yhdistys.

Uusi!!: Talvisota ja Maan Turva · Katso lisää »

Maanpuolustuskoulutus

Maanpuolustuskoulutus on erotuksena asevelvollisuuslakiin perustuvasta velvoittavasta koulutuksesta vapaaehtoista maanpuolustusta tukevaa koulutusta.

Uusi!!: Talvisota ja Maanpuolustuskoulutus · Katso lisää »

Maanviljelijäin Maitokeskus

Maanviljelijäin Maitokeskus (myös Maitokeskus) oli arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema asuinrakennus- ja teollisuuskompleksi, joka sijaitsi Helsingin Kampissa osoitteessa Olavinkatu 1.

Uusi!!: Talvisota ja Maanviljelijäin Maitokeskus · Katso lisää »

Maarianhamina

Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.

Uusi!!: Talvisota ja Maarianhamina · Katso lisää »

Maarit Niiniluoto

Metro-tyttöjen kenkää Asikkalan Toivo Kärki -juhlilla vuonna 2005. Leena Maarit Anneli Niiniluoto (s. 28. heinäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen kirjailija, journalisti ja suomalaisen viihteen historioitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Maarit Niiniluoto · Katso lisää »

Maatalousministeriön asutusasiainosasto

Maatalousministeriön asutusasiainosasto (lyhenne ASO) oli vuosina 1938–1959 asutustoimintaa Suomessa johtanut virasto.

Uusi!!: Talvisota ja Maatalousministeriön asutusasiainosasto · Katso lisää »

Maattivuono (kylä)

Maattivuono oli kylä Kalastajasaarennon eteläosan, Keskisaarennon eteläosassa Maattivuonon pohjoisrannalla Petsamon kunnan koillisosassa, jonka Suomi vuonna 1940 luovutti Neuvostoliitolle.

Uusi!!: Talvisota ja Maattivuono (kylä) · Katso lisää »

Magnus Cedercreutz

Magnus Gustaf Folkern Cedercreutz (23. syyskuuta 1917 Helsinki – 8. elokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Magnus Cedercreutz · Katso lisää »

Magnus Haaksalo

Magnus Haaksalo (vuoteen 1940 Hagner), (29. toukokuuta 1920 Viipuri – 17. marraskuuta 1989 Helsinki oli suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti. Haaksalo valmistui Kadettikoulusta 1941 ja Sotakorkeakoulusta 1952 (yleisesikuntaupseeriksi 1953). Hän toimi 1941 JR 5:ssä komppanianpäällikkönä. 1942 hän toimi RUK:ssa kouluttajana. 1943–1944 hän toimi komppanianpäällikkönä ja pataljoonan komentajan viransijaisena. Puolustusvoimien komentajan adjutanttina hän työskenteli 1945–1949. Vaasan sotilaspiirin esikunnassa hän oli toimistopäällikkönä 1953–1954. Taistelukoulussa hän opetti 1954–1956. Egyptissä hän toimi suomalaisen YK-komppanian yhteysupseerina 1957. Sotakorkeakoulussa hän opetti taktiikkaa vuosina 1957–1963. Rannikkojääkäripataljoonaa Haaksalo komensi 1963–1966. Kadettikoulun johtajana hän toimi everstiksi ylennettynä 1966–1971. Sisä-Suomen sotilasläänin komentajana hän toimi 1971–1974 ja Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana 1974–1980 josta tehtävästä jäi reserviin. Ylennykset: vänrikki 1941, luutnantti 1941, kapteeni 1943, majuri 1954, everstiluutnantti 1959, eversti 1966, kenraalimajuri 1971, kenraaliluutnantti 1976. (Runeberg.org) Hänen tuhkauurnansa kätkettiin Hietaniemen uurnalehtoon. Sittemmin uurna on siirretty Kulosaaren hautausmaalle.

Uusi!!: Talvisota ja Magnus Haaksalo · Katso lisää »

Maija Kellokumpu

Maija Kellokumpu. Maija Kellokumpu: ''Poro vanhalla Sallatunturilla'' (1927). Kaisa Maria (Maija) Kellokumpu (15. helmikuuta 1892 Kuolajärvi – 18. marraskuuta 1935 Oulu) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Maija Kellokumpu · Katso lisää »

Mainilan laukaukset

Mainila vuoden 1939 rajojen kartalla Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Mainilan laukaukset · Katso lisää »

Majakkalaiva Helsinki

Majakkalaiva Helsinki (myöhemmin S/S Hyöky) on entinen Helsingin edustan Äransgrundin matalikon majakkalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Majakkalaiva Helsinki · Katso lisää »

Majakkalaiva Kemi

Kemi oli Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Majakkalaiva Kemi · Katso lisää »

Majakkalaiva Storbrotten

Majakkalaiva Storbrottenin ankkurit muistomerkkinä Merenkulkulaitoksen toimitalon edessä Porkkalankadulla Helsingissä; etualalla sieniankkuri. Storbrotten oli majakkalaiva, jonka sijoituspaikka oli vaarallinen matalikko Ahvenanmerellä Lågskäristä pohjoiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Majakkalaiva Storbrotten · Katso lisää »

Makkarasota

Makkarasota oli yöllä 10–11.

Uusi!!: Talvisota ja Makkarasota · Katso lisää »

Makkarkosken osuusmeijeri

Makkarkosken osuusmeijeri oli vuonna 1903 perustettu osuusmeijeri Oripäässä, Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Makkarkosken osuusmeijeri · Katso lisää »

Malcolm Murray

Charles Gustaf Uno Malcolm Murray (9. heinäkuuta 1904 Tukholma – 21. huhtikuuta 1995 Tukholma) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti, joka toimi merkittävän osan uraansa Ruotsin sotilasoppilaitosten opetustehtävissä sekä uransa jälkeen Ruotsin kuningashuoneen palveluksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Malcolm Murray · Katso lisää »

Malli Cajander

Malli Cajander on termi, jolla pyritään kuvaamaan Suomen armeijan heikkoa varustetasoa talvisodan alkaessa vuonna 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Malli Cajander · Katso lisää »

Malmin hautausmaa

Malmin hautausmaa ilmasta. Käytävä. Malmin hautausmaa on Helsingin Malmin kaupunginosassa sijaitseva Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaa.

Uusi!!: Talvisota ja Malmin hautausmaa · Katso lisää »

Mannerheim-linja

Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.

Uusi!!: Talvisota ja Mannerheim-linja · Katso lisää »

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry - Mannerheims Barnskyddsförbund rf (lyhenne MLL, engl. The Mannerheim League for Child Welfare) on vuonna 1920 perustettu avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Uusi!!: Talvisota ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto · Katso lisää »

Mannerheimin patsas (Tampere)

Mannerheimin patsas on Tampereen Leinolassa sijaitseva, kuvanveistäjä Evert Porilan tekemä noin kolme metriä korkea C. G. E. Mannerheimiä kuvaava pronssipatsas.

Uusi!!: Talvisota ja Mannerheimin patsas (Tampere) · Katso lisää »

Mannikkala

Mannikkala (v:sta 1948) on kylä Lyykylänjärven etelärannalla Viipurin koillispuolella Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Mannikkala · Katso lisää »

Manssila

Manssila on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Manssila · Katso lisää »

Mantsinsaari

Mantsinsaari, Mantsi on saari Laatokan koillisrannikolla Salmin kunnallishallintoalueella Pitkärannan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Mantsinsaari · Katso lisää »

Maple Cross

Maple Cross on jääliläinen thrash metal -yhtye, joka on perustettu vuonna 1985.

Uusi!!: Talvisota ja Maple Cross · Katso lisää »

Marianne Thesleff

Marianne Alice Johanna Thesleff (14. heinäkuuta 1908 Viipuri – 31. maaliskuuta 1992 Tukholma) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut muistelmakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Marianne Thesleff · Katso lisää »

Marjalanniemi

Marjalanniemi tai Marjolanniemi (v:sta 1948) on kylä Norsjoen maalaiskunnan eteläosassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Marjalanniemi · Katso lisää »

Marjatta Leppänen

Varpu Marjatta Leppänen (s. 24. elokuuta 1937 Helsinki) on suomalainen laulaja, näyttelijä ja viihdeartisti.

Uusi!!: Talvisota ja Marjatta Leppänen · Katso lisää »

Marjatta Müller

Irja Marjatta Müller (o.s. Miettinen; 25. elokuuta 1925 Pyhäjärvi Vpl – 8. heinäkuuta 2017 Jyväskylä) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Marjatta Müller · Katso lisää »

Markan miehet

Markan miehet olivat Talvisodan aikana Suomessa vaikuttaneita liikemiehiä.

Uusi!!: Talvisota ja Markan miehet · Katso lisää »

Markovilla

Markovilla kuvattuna elokuussa 1941. Markovilla on Viipurin Imatran kaupunginosassa sijaitseva opetusrakennus, jossa ovat vuosien varrella toimineet muun muassa Reserviupseerikoulu, Taistelukoulu ja jalkaväen aliupseerikoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Markovilla · Katso lisää »

Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset

Vasemmalla suojeluskuntien toimesta Mannerheimille vuonna 1928 lahjoitettu epävirallinen marsalkansauva, oikealla vuoden 1933 sotamarsalkan arvonimen yhteydessä lahjoitettu sauva.Presidentti, Suomen marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset ovat eri maiden myöntämiä kunnianosoituksia aina ritarikuntien suurristeistä muistomerkkeihin ja lippujuhlapäiviin.

Uusi!!: Talvisota ja Marsalkka Mannerheimille myönnetyt kunnianosoitukset · Katso lisää »

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä monumentti, jossa Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim istuu hevosensa selässä.

Uusi!!: Talvisota ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas · Katso lisää »

Martha Gellhorn

Martha Gellhorn ja Ernest Hemingway kiinalaisten upseereiden seurassa vuonna 1941. Martha Gellhorn (8. marraskuuta 1908 – 15. helmikuuta 1998) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja journalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Martha Gellhorn · Katso lisää »

Martin Berg

Martin Rafael Berg (7. kesäkuuta 1894 Kruunupyy – 12. elokuuta 1985 Vaasa) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Martin Berg · Katso lisää »

Martin Ekström

Martin Ekström Martin Eugén Ekström (7. joulukuuta 1887 Gålsbo, By (nyk. Avestan kunta), Ruotsi – 28. joulukuuta 1954 Helsinki, Suomi) oli ruotsalainen ammattisotilas ja seikkailija.

Uusi!!: Talvisota ja Martin Ekström · Katso lisää »

Martin Wetzer

Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.

Uusi!!: Talvisota ja Martin Wetzer · Katso lisää »

Marton Taiga

Marton Taiga, oikealta nimeltään Martti Erik Hjalmar Löfberg, (5. maaliskuuta 1907 Helsinki – 24. helmikuuta 1969 Järvenpää) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Marton Taiga · Katso lisää »

Martta Salmela-Järvinen

Martta Helena Salmela-Järvinen (o.s. Hellstedt, 31. maaliskuuta 1892 Kylmäkoski – 16. syyskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuodet 1939–1959 ja TPSL:n kansanedustajana 1959–1966.

Uusi!!: Talvisota ja Martta Salmela-Järvinen · Katso lisää »

Martti Aho

Jalkaväkirykmentti 50:n komentaja everstiluutnantti Martti Aho. Martti Johannes "Juhani" Aho (19. marraskuuta 1896 Kemin maalaiskunta – 21. kesäkuuta 1968 Kokkola) oli suomalainen eversti ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Aho · Katso lisää »

Martti Avela

Martti Sakari Avela (4. joulukuuta 1910 Tornio – 1. lokakuuta 1996) oli suomalainen Rajavartioston kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Avela · Katso lisää »

Martti Frick

Martti Leonard Frick (1. huhtikuuta 1916 Uusikaupunki – 15. elokuuta 1994 Hämeenlinna) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana ja Porin prikaatin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Frick · Katso lisää »

Martti Hela

Martti Mikael Hela ent.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Hela · Katso lisää »

Martti Hovi

Martti Kalervo Hovi (20. tammikuuta 1915 Virenoja, Orimattila – 6. helmikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Hovi · Katso lisää »

Martti Huhtala

Martti Elias Huhtala (12. marraskuuta 1918 Rovaniemi – 25. lokakuuta 2005 Rovaniemi) oli suomalainen yhdistetyn hiihtäjä ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Huhtala · Katso lisää »

Martti Kasari

Martti Jaakko Kasari (7. marraskuuta 1913 Kurikka – 1. kesäkuuta 1990 Kurikka) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Kasari · Katso lisää »

Martti Kemppi

Martti Kemppi (13. syyskuuta 1919 Antrea - 3. marraskuuta 2002 Lahti) oli suomalainen yrittäjä, yritysjohtaja, Kemppi-yhtiön perustaja ja teollisuusneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Kemppi · Katso lisää »

Martti Marttelin

Martti Berttil Marttelin (18. kesäkuuta 1897 Nummi – 1. maaliskuuta 1940 Taipaleenjoki) oli suomalainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Marttelin · Katso lisää »

Martti Miettinen (sotilas)

Martti Juho Miettinen (14. lokakuuta 1903 Muuruvesi – 3. toukokuuta 1976 Espoo) oli suomalainen sotilas, kenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Miettinen (sotilas) · Katso lisää »

Martti Nurmi (Taipaleen lohkon komentaja)

Martti Sakari Nurmi (28. toukokuuta 1894 Helsinki – 6. helmikuuta 1940 Jyväskylä) oli suomalainen talvisotaan osaa ottanut komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Nurmi (Taipaleen lohkon komentaja) · Katso lisää »

Martti Pihkala

Martti Aleksander Pihkala (vuoteen 1906 Gummerus) oli Kokoomuksen kansanedustaja, joka tuli tunnetuksi jääkäriliike-aktivistina, Pohjanmaan suojeluskuntien perustajana, 1920- ja 1930-luvulla lakkojen murtamiseen keskittyneen Vientirauha-yhtymän eli ”Pihkalan kaartin” johtajana sekä lapuanliikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen vaikuttajana.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Pihkala · Katso lisää »

Martti Ruola

Martti Olavi Ruola (8. heinäkuuta 1917 Kustavi – 18. syyskuuta 1988 Turku) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Ruola · Katso lisää »

Martti Salomaa

Martti Salomaa (16. syyskuuta 1920 Viipurin mlk – 30. tammikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen pikaluistelija ja kauppaneuvos (1987).

Uusi!!: Talvisota ja Martti Salomaa · Katso lisää »

Martti Tertti

Martti Tertti (sukunimi Hertz vuoteen 1906 ja 1922–1935 ja Sydänheimo 1906–1922) 4. maaliskuuta 1898 Helsinki – 5. tammikuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän toimi Helsingin yliopiston metsänhoitajana.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Tertti · Katso lisää »

Martti Tiitola

Martti Uolevi Tiitola (31. heinäkuuta 1904 Tampere – 1980) oli koulutukseltaan diplomi-insinööri ja monipuolinen urheilija, parhaiten tunnettu jääkiekosta.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Tiitola · Katso lisää »

Martti Tolamo

Martti Leo Tolamo (vuoteen 1930 Topelius, 21. helmikuuta 1907 Kangasniemi – 14. maaliskuuta 1940) oli suomalainen yleisurheilija, jonka päälajit olivat pituushyppy ja moniottelut.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Tolamo · Katso lisää »

Martti Ulkuniemi

Martti Oskari Ulkuniemi (19. joulukuuta 1913 Salla – 13. helmikuuta 1996) oli suomalainen rehtori, kouluneuvos ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Ulkuniemi · Katso lisää »

Martti Uosikkinen

Martti ”Make” Uosikkinen (20. elokuuta 1909 Kuopio – 9. maaliskuuta 1940 Kollaa, Suistamo) oli suomalainen telinevoimistelija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Uosikkinen · Katso lisää »

Martti V. Terä

Martti Vihtori Terä (17. toukokuuta 1902 Pielisensuu – 4. kesäkuuta 1969) oli suomalainen everstiluutnantti ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Martti V. Terä · Katso lisää »

Martti Viitala

Martti Viljami Viitala (3. marraskuuta 1922 – 4. marraskuuta 2005) oli suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä, joka käytti nimimerkkejä Viljami ja Will Martin.

Uusi!!: Talvisota ja Martti Viitala · Katso lisää »

Mary Mandelin

Mary Emmeline Eleonore Mandelin-Dixon (24. huhtikuuta 1918 Helsinki – 12. tammikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Mary Mandelin · Katso lisää »

Matkustajakone Kalevan pudotus

Matkustajakone Kaleva (OH-ALL) oli Aero O/Y:n kolmimoottorinen Junkers Ju-52-3/mge -lentokone, jonka kaksi neuvostoliittolaista Iljušin DB-3 -pommikonetta ampui alas sen ollessa reittilennolla 1631 Tallinnasta Helsinkiin 14.

Uusi!!: Talvisota ja Matkustajakone Kalevan pudotus · Katso lisää »

Matti Aarnio

Matti Armas Aarnio (24. helmikuuta 1901 Kouvola – 16. joulukuuta 1984) oli suomalainen upseeri ja eversti, joka kuului talvisodan kuuluisimpiin komentajiin ja ansioitui erityisesti Laatokan koillispuoleisissa mottitaisteluissa.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Aarnio · Katso lisää »

Matti Autio (s. 1920)

Matti Autio vuonna 1978. Matti Autio (3. marraskuuta 1920 Sääminki – 8. helmikuuta 1999) oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli Helsingin Sanomissa 1946–1954, turkulaisen Uuden Auran päätoimittajana 1954–1956 ja sitten Uuden Suomen poliittisen toimituksen päällikkönä.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Autio (s. 1920) · Katso lisää »

Matti Edvard Takala

Uudessa Suomettaressa'' vuonna 1916 julkaistussa piirustuksessa. Matti Edvard Takala (17. maaliskuuta 1869 Ylihärmä – 13. tammikuuta 1961 Ylihärmä) oli suomalainen maanviljelijä, hevosmies ja kansanmuusikko, joka ajatusmaailmaltaan tunnettiin tolstoilaisena pasifistina.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Edvard Takala · Katso lisää »

Matti Hannila

Matti Sakari Hannila (entinen Hannelin; 10. elokuuta 1915 Kotka – 27. syyskuuta 1970) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Hannila · Katso lisää »

Matti Hämäläinen (kielitieteilijä)

Matti Hämäläinen (7. lokakuuta 1903 Saaren kihlakunnan Luukkasin kylä – 1988 Petroskoi) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Hämäläinen (kielitieteilijä) · Katso lisää »

Matti J. Pulkka

Matti Jalmari Pulkka (8. marraskuuta 1903 Iisalmen maalaiskunta – 23. joulukuuta 1993) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai talousneuvoksen ja teollisuusneuvoksen arvonimet.

Uusi!!: Talvisota ja Matti J. Pulkka · Katso lisää »

Matti Järvinen (juoksija, s. 1910)

Matti Arvo Järvinen (30. joulukuuta 1910 – 27. marraskuuta 1972 Hyvinkää) oli suomalainen kestävyysjuoksija 1930-luvun lopulta yli sotavuosien 1950-luvun alkuun.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Järvinen (juoksija, s. 1910) · Katso lisää »

Matti Kuiri

Matti Joeli Kuiri oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Kuiri · Katso lisää »

Matti Lång

Matti Aleksander Lång (25. lokakuuta 1913 Hollola – 26. lokakuuta 1943 Hämeenlinna) oli suomalainen kommunisti ja desantti.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Lång · Katso lisää »

Matti Myllylä

Matti Ilkka Johannes Myllylä (3. toukokuuta 1920 Helsinki – 3. heinäkuuta 2004 Kangasala) oli suomalainen järjestö- ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Myllylä · Katso lisää »

Matti Piippo

Matti Piippo (24. lokakuuta 1910 Suonenjoki – 3. maaliskuuta 1996 Lempäälä) oli suomalainen insinööri, teollisuusneuvos ja Piippo Oy:n perustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Piippo · Katso lisää »

Matti Rajula

Matti Viljam Rajula (4. maaliskuuta 1905 Oulu – 24. toukokuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen muusikko, jonka instrumentteja olivat klarinetti ja saksofoni.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Rajula · Katso lisää »

Matti Rantasila

Matti Henrik Rantasila (26. joulukuuta 1922 Tampere – 15. maaliskuuta 2004 Pori) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Rantasila · Katso lisää »

Matti Ruponen

Matti Armas Ruponen (11. elokuuta 1901 Antrea – 25. lokakuuta 1997 Savonlinna) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai sekä talousneuvoksen että liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Ruponen · Katso lisää »

Matti S. Martela

Matti Sakari Martela, vuoteen Malenius (9. marraskuuta 1913 Somero – 27. marraskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Matti S. Martela · Katso lisää »

Matti Sadeniemi

Matti Sadeniemi vuonna 1959 Matti Juho Sadeniemi (vuoteen 1928 Sadenius; 12. huhtikuuta 1910 Tampere – 29. heinäkuuta 1989 Tyrväntö) oli suomen kielen dosentti.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Sadeniemi · Katso lisää »

Matti Suominen

Matti Aleksi Suominen (29. tammikuuta 1933 Suodenniemi – 26. huhtikuuta 2021 Sastamala) oli suomalainen yrittäjä, kuntapoliitikko ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Suominen · Katso lisää »

Matti Varstala

Martti Varstala (ent. Villman; 31. lokakuuta 1919 Vaasa – 25. kesäkuuta 1944 Konkkala) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 26.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Varstala · Katso lisää »

Matti Visanti

August Mattias (Matti) Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 31. toukokuuta 1885 Oulu – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.

Uusi!!: Talvisota ja Matti Visanti · Katso lisää »

Matti-Trikoo

Matti-Trikoo Oy oli suomalainen Tampereella toiminut tekstiiliteollisuusyritys (trikookutomo ja ompelimo).

Uusi!!: Talvisota ja Matti-Trikoo · Katso lisää »

Mauno Koivisto

Mauno Henrik Koivisto (25. marraskuuta 1923 Turku – 12. toukokuuta 2017 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.

Uusi!!: Talvisota ja Mauno Koivisto · Katso lisää »

Mauno Koivuneva

Mauno Koivuneva (9. maaliskuuta 1904 Viipuri – 7. heinäkuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen vanhoillislestadiolainen pappi, Päivämiehen pakinoitsija Paimenpoika 1955–1978 ja Koiviston Viesti -lehden perustaja ja päätoimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Mauno Koivuneva · Katso lisää »

Mauno Liesi

Maunu Samuel Liesi ent.

Uusi!!: Talvisota ja Mauno Liesi · Katso lisää »

Mauno Suoramaa

Mauno Oskar Suoramaa (29. elokuuta 1919 Taivassalo – 19. joulukuuta 1996 Rauma) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Mauno Suoramaa · Katso lisää »

Mauno Vannas

Mauno Viktor Vannas (vuoteen 1905 Johansson; 18. elokuuta 1891 Uusikaupunki – 19. joulukuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston neljäs oftalmologian eli silmätautiopin vakinainen professori.

Uusi!!: Talvisota ja Mauno Vannas · Katso lisää »

Maunu Siitonen

Maunu Siitosen omakuva RUK XIX-kurssilehdestä (1931) Maunu Keijo Siitonen (27. maaliskuuta 1911 Helsinki – 16. lokakuuta 1986) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Maunu Siitonen · Katso lisää »

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio on Helsingin Maunulassa sijaitseva yksityinen oppilaitos, jossa toimii perusopetuksen luokat 7.–9., yleislukio sekä matematiikan erikoislukio.

Uusi!!: Talvisota ja Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio · Katso lisää »

Mauri Lintera

Mauri Lintera (17. tammikuuta 1923 Helsinki – 17. toukokuuta 2011 Kauniainen) oli suomalainen lehdenkustantaja ja päätoimittaja, joka perusti useita suomalaisia laajalevikkisiä aikakauslehtiä.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Lintera · Katso lisää »

Mauri Melamies

Mauri Robert Melamies (vuoteen 1935 Mellenius) (22. syyskuuta 1916 Sodankylä – 3. helmikuuta 2008 Helsinki) oli Kemi Oy:n toimitusjohtaja ja vuorineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Melamies · Katso lisää »

Mauri Noroma

Voimisteluesitys Töölön pallokentällä, Helsingissä 29.6.1932. Voimistelija Mauri Noroma nojapuilla.''finna.fi'' Mauri Kalervo Noroma (synt. Nyberg, 31. tammikuuta 1908 Viipuri – 20. joulukuuta 1939 Muolaa) oli suomalainen telinevoimistelija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Noroma · Katso lisää »

Mauri Rantasalo

Mauri Nikolai Rantasalo oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Rantasalo · Katso lisää »

Mauri Ryömä

Mauri Ryömä (30. lokakuuta 1911 Helsinki – 28. marraskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1936–1937 ja SKDL:n kansanedustajana 1945–1958.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Ryömä · Katso lisää »

Mauri Sariola

Mauri Aukusti Sariola (25. marraskuuta 1924 Helsinki – 9. elokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, tunnettu erityisesti rikosromaaneistaan.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Sariola · Katso lisää »

Mauri Tiilikainen

Rovasti Mauri Tiilikainen (15. helmikuuta 1915 Heinävesi – 3. huhtikuuta 2008 Helsinki) oli 1900-luvun merkittävimpiä kirkollisia järjestöjohtajia Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Mauri Tiilikainen · Katso lisää »

Maurits Ylismäki

Maurits Eskild Ylismäki (8. lokakuuta 1905 Vehmaa – 30. heinäkuuta 1987 Turku) oli suomalainen rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Maurits Ylismäki · Katso lisää »

Mauritz Nylund

Edmund Mauritz Nylund (4. maaliskuuta 1892 Turku – 19. joulukuuta 1941) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Mauritz Nylund · Katso lisää »

Max Jakobson

Max Jakobson (30. syyskuuta 1923 Viipuri – 9. maaliskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti, ministeri ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja, joka paljolti muovasi Suomen puolueettomuuspolitiikkaa 1960-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Max Jakobson · Katso lisää »

Max Manus

Maximo Guillermo Manus (9. joulukuuta 1914 Bergen – 20. syyskuuta 1996 Bærum) oli norjalainen vastarintaliikkeen taistelija toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Max Manus · Katso lisää »

Max Viinioksa

Max Viinioksa (27. lokakuuta 1905 Helsinki – 1. helmikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Max Viinioksa · Katso lisää »

Max von Hellens

Maximilian von Hellens (13. joulukuuta 1898 Pietari – 28. kesäkuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, majuri, Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917ja merkittävin Suomessa sotavuosina 1939–1945 paljastunut vakoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Max von Hellens · Katso lisää »

Maxim m/1910

Maxim m/1910 (Pulemjot Maksima obraztsa 1910 goda) oli Venäjän keisarillisen armeijan parannettu versio Maxim m/1905 -konekivääristä.

Uusi!!: Talvisota ja Maxim m/1910 · Katso lisää »

Maxim-konekivääri

Maxim-konekivääri vuodelta 1884 M/32 Maxim M/21 jalustalla talvisodassa Maxim-konekivääri on Sir Hiram Maximin kehittämä vyösyöttöinen ja vesijäähdytteinen konekivääri, jota pidetään ensimmäisenä nykyaikaisena konekiväärimallina.

Uusi!!: Talvisota ja Maxim-konekivääri · Katso lisää »

Maximilian Savonius

Maximilian Lars Helge Savonius Maximilian Lars Helge Savonius (7. syyskuuta 1886 Helsingin pitäjä – 28. kesäkuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Maximilian Savonius · Katso lisää »

Mäkiluodon historia

Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.

Uusi!!: Talvisota ja Mäkiluodon historia · Katso lisää »

Mäkiluoto

Eteläkärjen ammusvarasto ja 130 TK -tornikanuuna. Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.

Uusi!!: Talvisota ja Mäkiluoto · Katso lisää »

Mäkkylän mustalaisleiri

Mäkkylän mustalaisleiri oli vuosina 1951–1957 Espoon Mäkkylässä sijainnut suuri romanileiri.

Uusi!!: Talvisota ja Mäkkylän mustalaisleiri · Katso lisää »

Mäkrälä

Yö Orjansaaren kylässä (Krutaja Gora). Mäkrälän kunta Käkisalmen piirin kartalla. Mäkrälä (myös Mäkrä) eli Razdolje on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Mäkrälä · Katso lisää »

Mälkölä

Mälkölä (vuoteen 1948 asti Мялькёля) on kylä Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Mälkölä · Katso lisää »

Mäntän työväentalo

Mäntän työväentalo oli Mäntän kunnassa (vuodesta 2009 Mänttä-Vilppula) sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Mäntän työväentalo · Katso lisää »

Mäntsälän kesäkapina

Mäntsälän kesäkapina oli Mäntsälässä kesäkuussa 1932 tapahtunut yhteenotto paikallisten edellistalviseen Mäntsälän kapinaan osallistuneiden Lapuan liikkeen kannattajien ja viranomaisten välillä.

Uusi!!: Talvisota ja Mäntsälän kesäkapina · Katso lisää »

Mäntsälän seurojentalo

Mäntsälän seurojentalo. Mäntsälän seurojentalo on Mäntsälän kirkonkylän keskustassa osoitteessa Huvitie 3 sijaitseva vanha seurojentalo, alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan suojeluskuntatalo.

Uusi!!: Talvisota ja Mäntsälän seurojentalo · Katso lisää »

Mänttä

Mäntän paperitehdas Mänttä on Mänttä-Vilppulan kaupungin keskustaajama ja entinen Suomen kaupunki Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan rajalla.

Uusi!!: Talvisota ja Mänttä · Katso lisää »

Mäntyvaaran taistelu

Mäntyvaaran taistelu oli talvisodassa 20.

Uusi!!: Talvisota ja Mäntyvaaran taistelu · Katso lisää »

Märta Laurent

Anna Märta Laurent (vuosina 1938–1941 oik. Jaatinen, vuodesta 1941 oik. Laurent-Aalto; 8. tammikuuta 1920 Helsinki – 21. elokuuta 2011 Helsinki) oli muun muassa Helsingin ruotsalaisen teatterin näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Märta Laurent · Katso lisää »

Märynummen teloitukset

Märynummen teloitukset tapahtuivat Halikon Märynummella Suomen sisällissodan loppuvaiheessa 13.

Uusi!!: Talvisota ja Märynummen teloitukset · Katso lisää »

Mätäsvaaran kaivos

Mätäsvaaran kaivos oli Lieksan Mätäsvaarassa vuosina 1939–1947 toiminut molybdeenikaivos.

Uusi!!: Talvisota ja Mätäsvaaran kaivos · Katso lisää »

Mårten Flink

Mårten Isak Flink Mårten Isak Flink (19. kesäkuuta 1897 Kuopio – 1. helmikuuta 1943) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Mårten Flink · Katso lisää »

Möhkö

Möhkö on Ilomantsissa Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa Koitajoen varrella sijaitseva kylä.

Uusi!!: Talvisota ja Möhkö · Katso lisää »

Mölkälampi

Mölkälampi on metsäjärvi Ilomantsin keskustan itäpuolella Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Mölkälampi · Katso lisää »

Münchenin sopimus

Hitler neuvottelemassa Münchenin sopimuksesta. Münchenin sopimus oli eräiden Euroopan suurvaltojen solmima sopimus Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta Saksalle.

Uusi!!: Talvisota ja Münchenin sopimus · Katso lisää »

Me olimme nuoria sotilaita

Me olimme nuoria sotilaita – Tuntemattomat sotakuvat kertovat on vuonna 2009 ilmestynyt teos, jossa julkaistaan ensi kerran noin kaksisataa yksityisistä kokoelmista peräisin olevaa valokuvaa.

Uusi!!: Talvisota ja Me olimme nuoria sotilaita · Katso lisää »

Meri Genetz

Meri Genetz: ''Omakuva'', ajankohta tuntematon. Meri Genetz (10. marraskuuta 1885 Hamina – 3. huhtikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Meri Genetz · Katso lisää »

Meri-Tuuli

Höyrylaiva Meri-Tuuli oli Kotkaan rekisteröity vuonna 1905 Yhdysvalloissa rakennettu pikimänty- ja tammirunkoinen 770 bruttorekisteritonnin rahtialus.

Uusi!!: Talvisota ja Meri-Tuuli · Katso lisää »

Merikosken voimalaitos

Merikosken vesivoimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos ja se sijaitsee Oulun Koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Merikosken voimalaitos · Katso lisää »

Merja Mäki

Merja Mäki (s. 1983 Seinäjoki) on Kauhavalla asuva lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, jonka 2022 ilmestynyt esikoisromaani voitti Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon.

Uusi!!: Talvisota ja Merja Mäki · Katso lisää »

Messukylän kaksoismurha 1924

Messukylän kaksoismurha tapahtui Tampereen lähellä Messukylässä aamuyöllä 5. elokuuta 1924.

Uusi!!: Talvisota ja Messukylän kaksoismurha 1924 · Katso lisää »

Mestaritalo

Mestaritalo on nykyisin pääasiassa toimistokäytössä oleva Fazerin entinen teollisuustalo Helsingin Punavuoressa.

Uusi!!: Talvisota ja Mestaritalo · Katso lisää »

Metsäkaarti

Metsäkaartilla tai käpykaartilla tarkoitetaan Suomessa sodanaikaisia rintamakarkureita.

Uusi!!: Talvisota ja Metsäkaarti · Katso lisää »

Metsämiesten Säätiö

Metsämiesten Säätiö on 18. marraskuuta 1948 perustettu metsäalan yleishyödyllinen säätiö.

Uusi!!: Talvisota ja Metsämiesten Säätiö · Katso lisää »

Metsäpirtti (Käkisalmen piiri)

Metsäpirtin kunta Käkisalmen piirin kartalla. Metsäpirtti eli Zaporožskoje on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Metsäpirtti (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »

Miehen tie

Miehen tie – Ahrolan talon oloista Paavon isännyyden vakiintuessa on F. E. Sillanpään romaani vuodelta 1932.

Uusi!!: Talvisota ja Miehen tie · Katso lisää »

Miehen tie (elokuva)

Miehen tie on suomalainen draamaelokuva vuodelta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Miehen tie (elokuva) · Katso lisää »

Miessaari

Miessaari on 61 hehtaarin laajuinen saari Espoon edustalla.

Uusi!!: Talvisota ja Miessaari · Katso lisää »

Miettilä

Miettilä oli Kivennavan pitäjän kylä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Miettilä · Katso lisää »

Mihail Duhanov

Mihail Pavlovits Duhanov, oli neuvostoliittolainen komentaja, joka otti osaa talvisotaan ja joka toimi alkuun Neuvostoliiton 9. armeijan komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Mihail Duhanov · Katso lisää »

Mihail Kirponos

Mihail Kirponos Mihail Petrovitš Kirponos (21. tammikuuta (J: 9. tammikuuta) 1892 Vertijevka, Tšernigovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. syyskuuta 1941 lähellä Lohvitsaa, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) Hrono.ru.

Uusi!!: Talvisota ja Mihail Kirponos · Katso lisää »

Mihail Tšumandrin

Mihail Tšumandrin vuonna 1930. Mihail Fjodorovitš Tšumandrin (18. syyskuuta 1905 Tula – 4. helmikuuta 1940) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Mihail Tšumandrin · Katso lisää »

Miinala

Miinalan kunta Lahdenpohjan piirin kartalla. Miinala on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä VenäjälläGeneralnyi plan, s. 3.

Uusi!!: Talvisota ja Miinala · Katso lisää »

Miinala (Salmi)

Miinala on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Miinala (Salmi) · Katso lisää »

Miinalaiva Baltic

Miinalaiva Baltic oli Suomen merivoimissa palvellut miinalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Miinalaiva Baltic · Katso lisää »

Miinalaiva Frej

Frej oli Suomen höyrylaiva osakeyhtiön matkustajalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Miinalaiva Frej · Katso lisää »

Miinalaiva Louhi

Miinalaiva Louhi (aiemmin Voin ja M-1) oli 1918–1945 Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Miinalaiva Louhi · Katso lisää »

Miinalaiva Poseidon

Miinalaiva Poseidon oli Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Miinalaiva Poseidon · Katso lisää »

Miinalaiva Suomi

Miinalaiva Suomi oli Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Miinalaiva Suomi · Katso lisää »

Miinavene Lieska

Miinavene Lieska (aiemmin T-16) oli Suomen merivoimien miinavene.

Uusi!!: Talvisota ja Miinavene Lieska · Katso lisää »

Miinavene Loimu

Miinavene Loimu (aiemmin T 21) oli Suomen merivoimien venäläisten maahanjättämä maayhdysmiinakenttien laskualus, joka oli valmistunut 1915 Porin Konepaja Oy:n telakalta.

Uusi!!: Talvisota ja Miinavene Loimu · Katso lisää »

Miinavene Miina

Miinavene Miina (aiemmin T-17) oli Suomen merivoimien miinavene.

Uusi!!: Talvisota ja Miinavene Miina · Katso lisää »

Miinavene Paukku

Miinavene Paukku (aiemmin T-15) oli Suomen merivoimien miinavene vuosina 1920-1943.

Uusi!!: Talvisota ja Miinavene Paukku · Katso lisää »

Mika Waltari

Mika Toimi Waltari (19. syyskuuta 1908 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 26. elokuuta 1979 Helsinki, Suomi) oli merkittävä suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Mika Waltari · Katso lisää »

Mikael Agricola

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Uusi!!: Talvisota ja Mikael Agricola · Katso lisää »

Mikael Agricolan kirkko

Kuori ja alttari. Mikael Agricolan kirkko on Helsingin Punavuoressa sijaitseva kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Mikael Agricolan kirkko · Katso lisää »

Mikael Agricolan muistomerkki

Alkuperäinen muistomerkki Viipurin tuomiokirkon edustalla, kuvattuna patsaan paljastuspäivänä 21. kesäkuuta 1908. Mikael Agricolan muistomerkki on suomalaisen kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä Mikael Agricolaa esittävä puolivartalokuva, joka paljastettiin vuonna 1908 Viipurin tuomiokirkon edustalla.

Uusi!!: Talvisota ja Mikael Agricolan muistomerkki · Katso lisää »

Mikael Höckert

Ernst John Mikael (Mikko) Höckert (1. lokakuuta 1882 Helsinki – 1966) oli suomalainen konsuli ja pankkiiriliike Mikael Höckert & Co:n omistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Mikael Höckert · Katso lisää »

Mikael Kriisin

Isä Mikael Kriisin (20. lokakuuta 1920 Korpiselkä – 5. elokuuta 2014 Helsinki) oli Helsingin Uspenskin katedraalin ylidiakoni ja sitä ennen oopperalaulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Mikael Kriisin · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Mikkeli · Katso lisää »

Mikkelin rautatieasema

Mikkelin rautatieasema (lyh. Mi) sijaitsee Mikkelin Savilahdessa Hallituskadun itäpäässä, Mannerheimintien varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Mikkelin rautatieasema · Katso lisää »

Mikkelin vaakuna

Mikkelin kaupungin vaakuna Mikkelin vaakuna on Mikkelin kaupungin virallinen tunnus ja sen aiheena on Savon jousi ja marsalkansauvat.

Uusi!!: Talvisota ja Mikkelin vaakuna · Katso lisää »

Mikkelin Yhteiskoulun lukio

Mikkelin Yhteiskoulun lukio oli Mikkelissä sijaitseva, vuonna 1905 perustettu toisen asteen oppilaitos.

Uusi!!: Talvisota ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio · Katso lisää »

Mikkelinsaaret

Mikkelinsaaret on Vöyrin kunnassa entisen Maksamaan kunnan alueella noin 10 kilometrin päässä rannikolta sijaitseva saariryhmä Merenkurkussa.

Uusi!!: Talvisota ja Mikkelinsaaret · Katso lisää »

Mikko Anttonen

Parikkalan ritarimuistomerkki Harjulinnassa. Mikko Johannes Anttonen (15. maaliskuuta 1911 Parikkala – 22. helmikuuta 2005) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja maanviljelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Mikko Anttonen · Katso lisää »

Mikko Asunta

Mikko Pellervo Asunta (12. elokuuta 1911 Ruovesi – 1. huhtikuuta 2005 Ruovesi) oli suomalainen poliitikko ja kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Mikko Asunta · Katso lisää »

Mikko Matilainen

Mikko Olavi Matilainen (19. lokakuuta 1920 Liperi - 12. heinäkuuta 1996 Tikkakoski) oli Mannerheim-ristillä n:o 58 palkittu suomalainen sotilas, sotilasarvoltaan korpraali.

Uusi!!: Talvisota ja Mikko Matilainen · Katso lisää »

Mikko Pöllä

Ylikersantti Mikko Pöllä Mikko Pöllä (16. syyskuuta 1916 Valkeasaari – 28. huhtikuuta 1994 Mäntyharju) oli suomalainen sotilas, kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Mikko Pöllä · Katso lisää »

Mikko Reponen

Mikko Reponen (18. kesäkuuta 1892 Revonsaari, Johannes – 22. lokakuuta 1951 Ylihärmä) oli suomalainen Viipurissa ennen sotia asunut kalakauppias, joka tuli tunnetuksi Karjalan profeettana.

Uusi!!: Talvisota ja Mikko Reponen · Katso lisää »

Minkiön asema

Minkiön asema on Kiipun kylän kulmakunta ja Jokioisten Museorautatien rautatieasema Minkiön kylästä pohjoiseen Jänhijoen pohjoisrannalla, Jänhijoen kylän länsipuolella Jokioisten kunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Minkiön asema · Katso lisää »

Mirjami Kuosmanen

Anni Mirjam Mielikki Kuosmanen (oik. Blomberg) oli suomalainen näyttelijä ja elokuvakäsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Mirjami Kuosmanen · Katso lisää »

Mirus-patteri

Mirus-patteri oli Guernseyn saarella Saint Peter Portin ja Saint Saviourin kylien alueilla sijainnut järeä rannikkotykistöpatteri, joka kuului toisen maailmansodan länsirintaman miehitettyjen alueiden rannikkoja kiertäneeseen Atlantin valliin.

Uusi!!: Talvisota ja Mirus-patteri · Katso lisää »

Miss Suomi

Miss Suomi -kilpailun tunnus. Miss Suomi on kerran vuodessa järjestettävä kauneuskilpailu.

Uusi!!: Talvisota ja Miss Suomi · Katso lisää »

Missä kuljimme kerran

Missä kuljimme kerran on suomenruotsalaisen kirjailijan Kjell Westön vuonna 2006 julkaistu romaani.

Uusi!!: Talvisota ja Missä kuljimme kerran · Katso lisää »

Mittauspatteristo

Mittauspatteristo (lyhenne MittPsto) oli Suomen puolustusvoimien entinen joukkoyksikkö, joka toimi Tykistöprikaatissa Niinisalossa.

Uusi!!: Talvisota ja Mittauspatteristo · Katso lisää »

Molotov–Ribbentrop-sopimus

Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.

Uusi!!: Talvisota ja Molotov–Ribbentrop-sopimus · Katso lisää »

Molotovin leipäkori

Molotovin leipäkori Molotovin leipäkori, viralliselta neuvostoliittolaiselta nimeltään RRAB-3, oli rypälepommi, jota Neuvostoliitto käytti ensimmäisen kerran talvisodassa Suomen kaupunkien pommituksissa.

Uusi!!: Talvisota ja Molotovin leipäkori · Katso lisää »

Montgomery Clift

Edward Montgomery Clift (17. lokakuuta 1920 Omaha, Nebraska – 23. heinäkuuta 1966 New York City, New York) oli yhdysvaltalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Montgomery Clift · Katso lisää »

Moottorikelkka

Ski-doo-moottorikelkka. Moottorikelkka jossa on lämmitetty ohjaamo. Moottorikelkka on kevyt ja avoin maalla telamaton avulla kulkeva ajoneuvo.

Uusi!!: Talvisota ja Moottorikelkka · Katso lisää »

Moottoripyörä

Honda 2000 Hornet. Moottoripyörä (lyhenne mp.) on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa pyörät ovat peräkkäin samassa linjassa.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoripyörä · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Häijy

Moottoritorpedovene Häijy (H 5) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen Hurja-luokan moottoritorpedovene jatkosodan lopulla.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Häijy · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hirmu

Moottoritorpedovene Hirmu (H 2) oli Suomen merivoimien Hurja-luokan moottoritorpedovene.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Hirmu · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hurja

Moottoritorpedovene Hurja oli Suomen merivoimien Sisu-luokan moottoritorpedovene, joka hankittiin 1920 Italiasta.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Hurja · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hurja (H 3)

Hurja (H 3) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen jatkosodan lopun Hurja-luokan moottoritorpedovene, joka Pariisin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti muutettiin 1949 moottoritykkiveneeksi.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Hurja (H 3) · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hyöky

Moottoritorpedovene Hyöky (H 1) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen jatkosodan lopun Hurja-luokan moottoritorpedovene, joka Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti muutettiin 1949 moottoritykkiveneeksi.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Hyöky · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Hyrsky

Moottoritorpedovene Hyrsky (H 4) oli Suomen merivoimien italialaisvalmisteinen Hurja-luokan moottoritorpedovene jatkosodan lopulla.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Hyrsky · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Isku

Moottoritorpedovene Isku (MTV 3) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Isku · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Nuoli

Moottoritorpedovene Nuoli (MTV 5) oli Suomen merivoimien Nuoli-luokan moottoritorpedovene, joka ostettiin 1928 Britanniasta.

Uusi!!: Talvisota ja Moottoritorpedovene Nuoli · Katso lisää »

Morane-Saulnier M.S.406

Morane-Saulnier M.S.406 oli ranskalaisen Morane-Saulnier-tehtaan valmistama toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone, joka otettiin käyttöön vuonna 1938.

Uusi!!: Talvisota ja Morane-Saulnier M.S.406 · Katso lisää »

Morgonlandetin taistelu

Morgonlandetin taistelu käytiin 16.

Uusi!!: Talvisota ja Morgonlandetin taistelu · Katso lisää »

Moritz Rabinowitz

Moritz Rabinowitzin muistomerkki Haugesundissa Moritz Moses Rabinowitz (20. syyskuuta 1887 Rajgrod, Puola – 27. helmikuuta 1942 Sachsenhausen, Saksa) oli menestyvä norjalainen liikemies.

Uusi!!: Talvisota ja Moritz Rabinowitz · Katso lisää »

Moskova (Petsamo)

Moskovan kylää Alexander Borisovin öljymaalauksessa vuodelta 1896. Moskova oli lähinnä kolttien asuttama kylä Petsamossa Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Moskova (Petsamo) · Katso lisää »

Moskovan Ahvenanmaa-sopimus

Moskovan Ahvenanmaa-sopimus eli Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista on vuonna 1940 solmittu valtiosopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan asemasta.

Uusi!!: Talvisota ja Moskovan Ahvenanmaa-sopimus · Katso lisää »

Moskovan radio

Moskovan radion tunnus QSL-kortissa vuodelta 1969. Moskovan radion 50-vuotisjuhlalle omistettu postimerkki. Moskovan radio oli Neuvostoliiton radion vuonna 1929 perustettu ulkomaanpalvelu, joka lähetti vuodesta 1939 lähtien myös suomenkielistä ohjelmaa.

Uusi!!: Talvisota ja Moskovan radio · Katso lisää »

Moskovan rauhansopimus (1940)

Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.

Uusi!!: Talvisota ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »

Moskovan välirauha

Moskovan välirauha on Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Moskovan välirauha · Katso lisää »

Motala

Motala on samannimisen Motalan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Talvisota ja Motala · Katso lisää »

Motti

Motti (motitus, saarros) tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, laajemmin käytettynä saartorengasta, sen sisällä olevia joukkoja ja renkaan vartijoita.

Uusi!!: Talvisota ja Motti · Katso lisää »

Muistomitali

Muistomitali on jonkun asian tai tapahtuman muistoksi annettava mitali.

Uusi!!: Talvisota ja Muistomitali · Katso lisää »

Muistomitali inhimillisestä auliudesta

Muistomitalin kunniamerkkinauha Muistomitali inhimillisestä auliudesta (Pro Benignitate Humana, PBH) on Pohjoismaissa Suomen hyväksi sodan aikana tehdystä työstä jaettu muistomitali.

Uusi!!: Talvisota ja Muistomitali inhimillisestä auliudesta · Katso lisää »

Muistoristi

Summan risti Muistoristi on toisen maailmansodan, Suomessa talvi- ja jatko- ja Lapin sodan eli vuosien 1939–1945 sotien aikaisten ponnistusten luoman yhteishengen vaalimiseksi luotu muistomitali.

Uusi!!: Talvisota ja Muistoristi · Katso lisää »

Munkkiniemen sankarihautausmaa

Munkkiniemen sankarihautausmaa sijaitsee Helsingin Munkkiniemessä Gert Skytten puistossa.

Uusi!!: Talvisota ja Munkkiniemen sankarihautausmaa · Katso lisää »

Muolaan kirkko

Muolaan kirkko ennen talvisotaa. Muolaan kirkon peruskivi, joka löytyi kirkon paikan raivastöiden yhteydessä. Muolaan kirkko oli Muolaan luterilaisen seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Muolaan kirkko · Katso lisää »

Muolaan ryhmä

Muolaan ryhmä oli yksi talvisodan suojajoukkoihin kuuluneista joukkoyksiköistä, joiden tehtävänä oli suojata muiden joukkojen perustaminen ja ryhmittyminen pääpuolustuslinjalle.

Uusi!!: Talvisota ja Muolaan ryhmä · Katso lisää »

Muolaankylä

Muolaankylä (myös Muolaa,, v:een 1948 Муолаанкюля) on kylä Muolaanjärven pohjoisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Muolaankylä · Katso lisää »

Murmanskin alue

Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Murmanskin alue · Katso lisää »

Mursula

Impilahden kunta Karjalassa. Mursula on kylä Laatokan pohjoisrannikolla entisen Impilahden kunnan alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Mursula · Katso lisää »

Murtuneet mielet

Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 on historiantutkija Ville Kivimäen kirjoittama suomalainen tietokirja, joka käsittelee toisen maailmansodan aikaista sotilaspsykiatriaa.

Uusi!!: Talvisota ja Murtuneet mielet · Katso lisää »

Museo Militaria

Museo Militaria on Hämeenlinnassa Linnanniemen kaupunginosassa sijaitseva erikoismuseo, johon ovat yhdistyneet Pioneerimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Viestimuseo vuoden 2013 alussa.

Uusi!!: Talvisota ja Museo Militaria · Katso lisää »

Museotie

Tuusulan Rantatie on asfaltoitu 1970-luvun lopulla. Liedon linnavuorelta. Oikealla virtaa Aurajoki. Museotie on tieverkon osa, joka on erityispiirteiltään tai historiansa perusteella merkityksellinen.

Uusi!!: Talvisota ja Museotie · Katso lisää »

Mussalo

Mussalo on saari Suomenlahden pohjoisrannikolla Kotkassa kaupungin keskustan Kotkansaaren länsipuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Mussalo · Katso lisää »

Musta pörssi

Saksalaiset poliisit tutkivat mustan pörssin tuotteita vuonna 1947. Musta pörssi on luvatonta kaupankäyntiä, jota esiintyy usein erilaisten poikkeustilanteiden, kuten sodan tai laajojen lakkojen yhteydessä.

Uusi!!: Talvisota ja Musta pörssi · Katso lisää »

Mustamäen kirkko

Mustamäen Kristuksen kirkastumisen kirkko oli yksi entisen Uudenkirkon ortodoksisen seurakunnan kirkoista ja se sijaitsi entisen Kanneljärven kunnan Sykiälän kylässä luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Mustamäen kirkko · Katso lisää »

Mustat ja punaiset vuodet

Mustat ja punaiset vuodet on Liisa Vuoriston käsikirjoittama ja Eila Arjoman ohjaama kymmenosainen television minisarja vuodelta 1973.

Uusi!!: Talvisota ja Mustat ja punaiset vuodet · Katso lisää »

Mustavuori (Tampere)

Mustavuori on harju, joka sijaitsee Tampereen länsiosassa Villilän kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Mustavuori (Tampere) · Katso lisää »

Mustolan koulu

Mustolan koulu oli Lappeenrannassa Saimaan kanavan itäpuolella valtatie 6:n eteläpuolella Mustolan sulun läheisyydessä vuosina 1896–2017 toiminut noin 100 oppilaan kuusiluokkainen koulu.

Uusi!!: Talvisota ja Mustolan koulu · Katso lisää »

Muumi

Tove Janssonin piirtämä sarjakuvakirjan kansikuva. Muumihahmot vasemmalta oikealle: Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Mymmelin tytär, Mörkö, Niiskuneiti, Samun serkku ja hattivatteja. Muumi on suomenruotsalaisen kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmolaji.

Uusi!!: Talvisota ja Muumi · Katso lisää »

Muumilaakso

Muumilaakso vuonna 1997 julkaistussa tietokonepelissä ''Muumit ja Taikurin hattu''. Muumilaakso on Tove Janssonin Muumi-teosten keskeinen tapahtumapaikka, jossa Muumit ystävineen asuvat.

Uusi!!: Talvisota ja Muumilaakso · Katso lisää »

Muumitalo

Muumitalo Naantalin Muumimaailmassa. Muumitalo Hannōn Moominvalley Parkissa Japanissa. Muumitalo on Tove Janssonin Muumi-maailman keskeisin rakennus, muumiperheen ja heidän ystäviensä kotitalo.

Uusi!!: Talvisota ja Muumitalo · Katso lisää »

Muurame (huonekalutehdas)

Muurame Oy on suomalainen huonekalutehdas, jonka Martti Vaara veljineen perusti Lahteen vuonna 1925 nimellä Veljekset Vaaran huonekalutehdas.

Uusi!!: Talvisota ja Muurame (huonekalutehdas) · Katso lisää »

Muuramen työväentalo

Muuramen työväentalon kattotalkoot 1910 Kuva Muuramen työväentalosta 1960-luvulla tehdystä maalauksesta Muuramen työväentalo on Muuramen kirkonkylän keskustassa sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Uusi!!: Talvisota ja Muuramen työväentalo · Katso lisää »

Muurikkala

Muurikkalan seurojentalo Muurikkala on kylä Miehikkälän kunnassa Kymenlaaksossa.

Uusi!!: Talvisota ja Muurikkala · Katso lisää »

Muusa/Muistijälki

Wäinö Aaltosen entisen ateljeen paikalle tehty muistomerkki Turun Hirvensalon Lauttarannassa, Pikisaarentien alussa. Muistijälki on Juhani Pallasmaan suunnittelema taideteos.

Uusi!!: Talvisota ja Muusa/Muistijälki · Katso lisää »

Muuttoliike

Muuttajia per 1000 ihmistä vuosina 2015–2020. Vihreä kuvaa positiivista ja punainen negatiivista nettomuuttoa. Harmaalla merkityistä alueista ei ole dataa. Siirtolaisten määrä maailmassa 1960-2015 Muuttoliike eli migraatio on väestön siirtymistä toiselle alueelle.

Uusi!!: Talvisota ja Muuttoliike · Katso lisää »

Myrsky Koillismaassa

Myrsky Koillismaassa on Kalle Päätalon Koillismaa -sarjan kolmas osa.

Uusi!!: Talvisota ja Myrsky Koillismaassa · Katso lisää »

Myrskylän ilmavalvonta-asema

Myrskylän ilmavalvonta-asema aloitti toimintansa talvisodan alkaessa 30.

Uusi!!: Talvisota ja Myrskylän ilmavalvonta-asema · Katso lisää »

Myrskyn aikaa

Myrskyn aikaa on Arvo ”Poika” Tuomisen neljäs muistelmakirja.

Uusi!!: Talvisota ja Myrskyn aikaa · Katso lisää »

Naamankylä

Naamantietä kylän länsilaidalla Leikonsuon kohdalla, itään eli kylälle päin nähtynä. Naamankylä on kylä Naamanjoen varrella Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Naamankylä · Katso lisää »

Naistenjärvi

Naistenjärven kunta Suojärven piirin kartalla. Naistenjärvi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Naistenjärvi · Katso lisää »

Naisvuori

Naisvuorta vesitornista nähtynä. Mikkelin vanha vesitorni rakennettiin Naisvuorelle vuonna 1912. Naisvuori on Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva korkea mäki.

Uusi!!: Talvisota ja Naisvuori · Katso lisää »

Naruska

Karhutunturi on eräs Naruskan nähtävyyksistä. Naruska on kylä Sallassa.

Uusi!!: Talvisota ja Naruska · Katso lisää »

Narvalaisuus

Suomen ja Karjalan lestadiolaisuuden sukupuu joka sisältää myös kuolleet haarat. Venäjän ja Inkerin (ei niinkään Karjalan) lestadiolaisuuden sukupuu joka sisältää myös kuolleet haarat.Kinnunen 2004. s. 348-349Talonen 2012. Luento Laestadius-seminaarissa Oulussa 5. lokakuuta 2012. Virtuaalikirkko on videoinut ja arkistoinut seminaarin luennot Internettiin: http://www.virtuaalikirkko.fi/kirkot/virtuaalikirkkosali/arkisto.html Narvalaisuus on lestadiolaisuuden haara, joka sai nimensä syntysijastaan Narvasta.

Uusi!!: Talvisota ja Narvalaisuus · Katso lisää »

Narvi (saari)

Narvi on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Narvi (saari) · Katso lisää »

Naulasaari (Tienhaara)

Naulasaari (Otradnoje) on Viipurin lähistöllä Karjalankannaksella, Tienhaaran kunnassa sijaitseva vanha suomalaiskylä, jonka Suomi menetti talvi- ja jatkosodissa Neuvostoliitolle.

Uusi!!: Talvisota ja Naulasaari (Tienhaara) · Katso lisää »

Naum Levin

Naum Levin (29. syyskuuta 1907 Viipuri – 5. kesäkuuta 1978) oli suomalainen viulisti.

Uusi!!: Talvisota ja Naum Levin · Katso lisää »

Näätälä

Näätälä (v:sta 1948) on kylä Kähärin kunnallishallintoalueella Viipurin piirissä Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Näätälä · Katso lisää »

Näkkileipä

Näkkileipiä. Suorakaiteen muotoisia näkkileipäpaloja. Ruotsalainen näkkileipäpaketti. Näkkileipä on alun perin pohjoismaalainen kova leipätyyppi, joka leivotaan yleensä täysjyvärukiista veteen.

Uusi!!: Talvisota ja Näkkileipä · Katso lisää »

Näpinlahti

Näpinlahti eli Sinjovo on kylä ja rautatieseisake Norsjoen (Larionovon) maalaiskunnan eteläosassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Näpinlahti · Katso lisää »

Neitsyt Marian syntymän kirkko (Käkisalmi)

Käkisalmen ortodoksinen kirkko on jälleen kirkollisessa käytössä. Käkisalmen Neitsyt Marian syntymän kirkko (myös Käkisalmen ortodoksinen kirkko) oli entisen Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Neitsyt Marian syntymän kirkko (Käkisalmi) · Katso lisää »

Neitsytniemi

Neitsytniemi oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista, joka sijaitsi Linnasaaren lounaisosassa samannimisellä niemellä.

Uusi!!: Talvisota ja Neitsytniemi · Katso lisää »

Nerkoon lentokenttä

Nerkoon lentokenttä oli talvisodan alussa Lapinlahden kunnan Nerkoon kylään rakennettu sotilaslentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Nerkoon lentokenttä · Katso lisää »

Nestor Rusi

Nestor Rusi (19. maaliskuuta 1916 Kuolemanjärvi – 2. kesäkuuta 2003 Espoo) oli suomalainen sotaveteraani, joka oli sodan jälkeen vankina ja karkotettuna Neuvostoliitossa lähes 50 vuoden ajan ja pääsi palaamaan Suomeen vasta vuonna 1993.

Uusi!!: Talvisota ja Nestor Rusi · Katso lisää »

Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona

Neuvostoliiton 139.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 15. armeija

Neuvostoliiton 15.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 15. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 163. divisioona

163.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 163. divisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 44. divisioona

44.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 44. divisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 54. vuoristodivisioona

54.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 54. vuoristodivisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 7. armeija

Neuvostoliiton 7. armeijan joukkoja Karjalankannaksella 7.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 7. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 8. kaartinarmeija

8. kaartinarmeijaksi suuri tunnus Neuvostoliiton 62.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 8. kaartinarmeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 9. armeija

Neuvostoliiton 9.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 9. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodassa

Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodan aikana esitellään tässä artikkelissa muun muassa henkilöstön ja kaluston määrän sekä divisioonan organisaation osalta.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodassa · Katso lisää »

Neuvostoliiton historia

Neuvostoliitto oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan raunioille perustettu sosialistinen valtio.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton historia · Katso lisää »

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi on vuonna 1938 ilmestynyt NKP(b):n historian oppikirja.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi · Katso lisää »

Neuvostoliiton laivasto

Neuvostolaivaston lippu Neuvostolaivaston rainelippu Neuvostoliiton laivasto oli puna-armeijan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien laivastohaara.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton laivasto · Katso lisää »

Neuvostoliiton sankari

Neuvostoliiton sankari oli korkein Neuvostoliiton myöntämä arvonimi.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton sankari · Katso lisää »

Neuvostoliiton sotarikokset

Neuvostoliiton sotarikoksilla tarkoitetaan Neuvostoliiton (1922–1991) armeijan suorittamia sotarikoksia.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton sotarikokset · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Niemelänkylän lentokenttä

Niemelänkylän lentokenttä oli Ylivieskan keskustasta noin 5 kilometriä luoteeseen sijainnut lentokenttä, joka rakennettiin talvisodan aikana Kauhavan Lentosotakoulun apukentäksi.

Uusi!!: Talvisota ja Niemelänkylän lentokenttä · Katso lisää »

Niilo Honkala

Niilo Mikael Honkala ent.

Uusi!!: Talvisota ja Niilo Honkala · Katso lisää »

Niilo Kärki

Niilo Tapio Kärki (31. elokuuta 1921 Pälkäne – 18. elokuuta 2010 Oulu) oli Oulun yliopiston farmakologian professori.

Uusi!!: Talvisota ja Niilo Kärki · Katso lisää »

Niilo Koskinen

Niilo Johannes Koskinen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Niilo Koskinen · Katso lisää »

Niilo Lahdenperä

Niilo Johannes Lahdenperä Niilo Johannes Lahdenperä (5. lokakuuta 1896 Ii – 19. marraskuuta 1944) oli suomalainen jääkärikapteeni ja liikemies.

Uusi!!: Talvisota ja Niilo Lahdenperä · Katso lisää »

Niilo Tammilehto

Niilo Sigfrid Tammilehto (ent. Eklund; 17. heinäkuuta 1908 Pirkkala – 30. kesäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen teknikko ja autoalalla toiminut yritysjohtaja ja yrittäjä, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1971.

Uusi!!: Talvisota ja Niilo Tammilehto · Katso lisää »

Niilo Tarvajärvi

Niilo Einar ”Tarva” Tarvajärvi (6. joulukuuta 1914 Espoo – 25. elokuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen radio- ja televisiotoimittaja, majuri evp ja kamarineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Niilo Tarvajärvi · Katso lisää »

Niinisalon rautatieasema

Niinisalon rautatieasema on Kankaanpään Niinisalossa sijaitseva rautatieliikennepaikka.

Uusi!!: Talvisota ja Niinisalon rautatieasema · Katso lisää »

Nikke Pärmi

Nikke Pärmi (alkujaan Nikolai Pärmini, 9. toukokuuta 1887 Alahärmä – 17. lokakuuta 1957 Kuopio) oli jääkärieverstiluutnantti ja suojeluskuntaupseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Nikke Pärmi · Katso lisää »

Nikkeli (Murmanskin alue)

Nikkeli eli Nikel (suom. aikaisemmin Kolosjoki) on kaupunkityyppinen taajama ja samannimisen kaupunkikunnan keskus Petsamon piirissä, Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Nikkeli (Murmanskin alue) · Katso lisää »

Nikolai Beljajev

Nikolai Ivanovitš Beljajev (20. kesäkuuta 1897 – 24. helmikuuta 1976) oli talvisodassa neuvostoliittolainen 139. Jalkaväkidivisioonan komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Nikolai Beljajev · Katso lisää »

Nikolai Gusevski

Nikolai Andrianovitš Gusevski oli neuvostoliittolainen komentaja, joka otti osaa talvisotaan ja suureen isänmaalliseen sotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Nikolai Gusevski · Katso lisää »

Nikolai Virta

Nikolai Jevgenjevitš Virta (oikealta sukunimeltään Karelski, Каре́льский; 19. joulukuuta 1906 Tambovin läänin Kalikinon kylä – 9. tammikuuta 1976 Moskova) oli neuvostovenäläinen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Nikolai Virta · Katso lisää »

Nikolaus von Falkenhorst

Paul Nikolaus von Falkenhorst (17. tammikuuta 1885 Breslau, Sleesia – 18. kesäkuuta 1968 Holzminden, Ala-Saksi) oli saksalainen kenraalieversti (Generaloberst), joka suunnitteli Tanskan ja Norjan valloituksen, operaatio Weserübungin, vuonna 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Nikolaus von Falkenhorst · Katso lisää »

Nils Palme

Nils Palmen hauta Svärtan hautausmaalla. Nils Palme (26. helmikuuta 1895 Djursholm – 6. tammikuuta 1963 Sjösa) oli ruotsalainen upseeri ja tilanomistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Nils Palme · Katso lisää »

Nils Stolpe

Nils Thorfinn Stolpe (26. maaliskuuta 1903 Kangasniemi – 21. syyskuuta 1985 Espoo) oli suomalainen sotilas, metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Nils Stolpe · Katso lisää »

Nils Wikberg (taidemaalari)

Nils Gustaf Waldemar Wikberg (5. lokakuuta 1907 Viipuri – 20. toukokuuta 1971) oli suomalainen taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Nils Wikberg (taidemaalari) · Katso lisää »

Nils-Gustav Hahl

Nils-Gustav Hahl (7. elokuuta 1904 Helsinki – 3. syyskuuta 1941 Bromarv) oli suomalainen taidehistorioitsija ja kriitikko, joka oli Artekin perustajia ja sen ensimmäinen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Nils-Gustav Hahl · Katso lisää »

Nina Terno

''Havukka-ahon ajattelija'' 1989, Hirvisaaren puistikko, Sotkamoon menevän tien varrella. Nina Terno (31. toukokuuta 1935 Viipuri – 3. joulukuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, kuvataiteilija ja soitonopettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Nina Terno · Katso lisää »

Nivala

Nivala on kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä Kalajoen keskijuoksun varrella n. 150 km:n päässä Oulusta sekä n. 90 km:n päässä Kokkolasta ja n. 29 km:n päässä Ylivieskasta valtateiden 27 ja 28 risteyskohdassa.

Uusi!!: Talvisota ja Nivala · Katso lisää »

Noisniemi

Noisniemi on nykyisin Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin maalaiskuntaan kuuluva taajama Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Noisniemi · Katso lisää »

Nokia (kaupunki)

Nokia (vuoteen 1938 Pohjois-Pirkkala) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Nokia (kaupunki) · Katso lisää »

Nora (lentokenttä)

Hawker Hart I. Nora oli etutukikohta, jonka ruotsalainen vapaaehtoisyksikkö Lentorykmentti 19 perusti talvisodan aikana 17.

Uusi!!: Talvisota ja Nora (lentokenttä) · Katso lisää »

Nora 2

Hawker Hart I. Nora 2 oli ruotsalaisen vapaaehtoisyksikön, Lentorykmentti 19:n, talvisodan aikana 30. tammikuuta 1940 Kemijärvelle perustama lentotukikohta.

Uusi!!: Talvisota ja Nora 2 · Katso lisää »

Nordenswan

Nordenswan on suomalainen Ruotsin vallan aikainen aatelissuku. Suku polveutuu savolaisesta Alopaeus-pappissuvusta. Osa suvun jäsenistä on suomentanut nimen muotoon Norosmaa.sekä Tuomas-Kettunen. Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninkamreeri Johan Alopaeus (1731–1811) aateloitiin vuonna 1772 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 2114 nimellä Nordenswan. Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 suku sai numeron 157.

Uusi!!: Talvisota ja Nordenswan · Katso lisää »

Norjalaiset reservipoliisijoukot

Norjalaiset reservipoliisijoukot (epävirallisemmin polititroppene) olivat toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan miehittämästä Norjasta 1943–1945 Ruotsiin paenneista pakolaisista koottu ja salassa sotilaallisesti koulutettu joukko, jonka tarkoituksena oli turvata järjestys Norjassa saksalaisten vetäytymisen tai antautumisen jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Norjalaiset reservipoliisijoukot · Katso lisää »

Norjan kuninkaalliset ilmavoimat

Norjan kuninkaalliset ilmavoimat on virallisesti 10.

Uusi!!: Talvisota ja Norjan kuninkaalliset ilmavoimat · Katso lisää »

Norrskensflammanin pommi-isku

Norrskensflammanin pommi-isku tehtiin Luulajassa 3.

Uusi!!: Talvisota ja Norrskensflammanin pommi-isku · Katso lisää »

Norsjoki

Myllypellon rautatieasemalta. Norsjoen kunta Käkisalmen piirin kartalla. Norsjoki eli Larionovo (ven. Ларио́ново) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Norsjoki · Katso lisää »

Notung

S/S Notung oli suomalaisen varustaja Ernst Sohnin omistaman Rederi Ab Notung -laivanvarustamon nimissä ollut höyryrahtilaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Notung · Katso lisää »

Novasolkka

Inkerin luterilaiset seurakunnat. Novasolkan kirkko 1930-luvulla. Kirkko vuonna 1943. Novasolkka on kylä Venäjällä Leningradin alueen Jaaman piirin Opoljan kunnassa ja entinen luterilainen seurakunta Inkerissä.

Uusi!!: Talvisota ja Novasolkka · Katso lisää »

Novikovin huvila

Novikovin huvila on Terijoella sijaitseva huvila, joka on rakennettu vuonna 1914.

Uusi!!: Talvisota ja Novikovin huvila · Katso lisää »

Novosti Kalevaly

Lehden etusivu joulukuussa 2023. Novosti Kalevaly (nimiössä myös Kalevalan Uutiset) on Karjalan tasavallassa Uhtualla ilmestyvä Kalevalan piirin paikallislehti.

Uusi!!: Talvisota ja Novosti Kalevaly · Katso lisää »

Nuijamaa

Nuijamaa on Etelä-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Lappeenrantaan 1989.

Uusi!!: Talvisota ja Nuijamaa · Katso lisää »

Nuoraa

Nuoraa eli Sokolinskoje on maaseututaajama ja rautatiepysäkki (ennen asema) Viipuri–Koivisto-radalla Johanneksen kunnassa Viipurin eteläpuolella, nykyisin Venäjälle kuuluvalla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Nuoraa · Katso lisää »

Nurmii

Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylilleRepo 1952, s. 483-484 Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Nurmii · Katso lisää »

Nykysuomen sanakirja

Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.

Uusi!!: Talvisota ja Nykysuomen sanakirja · Katso lisää »

Nyrki Tapiovaara

Veikko Nyyrikki "Nyrki" Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Nyrki Tapiovaara · Katso lisää »

O. R. Bäckman

Nuorempi adjutantti kapteeni Bäckman (oik.) ylipäällikkö Mannerheimin työhuoneessa. Osvald Rafael Bäckman (4. heinäkuuta 1911 Tyrvää – 12. helmikuuta 2007 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti.

Uusi!!: Talvisota ja O. R. Bäckman · Katso lisää »

Ohtola (Virrat)

Ohtola on Virtain kylä, joka sijaitsee Toisveden rannalla keskustasta 13 kilometriä pohjoiseen Ähtäriin suuntaan kantatie 68:n varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Ohtola (Virrat) · Katso lisää »

Oinala

Oinala (myös Oinaala, v:sta 1948) oli kylä Muolaan kunnan keskiosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Oinala · Katso lisää »

Oiva Koivisto

Oiva Tapio Koivisto (1. elokuuta 1904 Lappee – 28. kesäkuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen upseeri ja vara-amiraali.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Koivisto · Katso lisää »

Oiva Laine

Oiva Sakeus Laine (9. kesäkuuta 1908 Helsinki – 7. helmikuuta 1940 Joutseno) oli suomalainen jalkapalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Laine · Katso lisää »

Oiva Mentula

Oiva Ensio Mentula (12. huhtikuuta 1908 Muolaa – 8. joulukuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kiekonheittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Mentula · Katso lisää »

Oiva Rönkä

Oiva Vilho Rönkä (11. heinäkuuta 1913 Iisalmi – 21. marraskuuta 1983 Kemi) oli Mannerheim-ristin ritari numero 32.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Rönkä · Katso lisää »

Oiva Somppi

Oiva Jalmari Somppi (käytti Saksassa peitenimeä Hjalmar Mattsson, 24. tammikuuta 1892 Kauhava – 18. maaliskuuta 1987 Jyväskylä) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Somppi · Katso lisää »

Oiva Tuominen

Oiva Emil Kalervo "Oippa" Tuominen (5. maaliskuuta 1908, Iitti – 28. tammikuuta 1976, Helsinki) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari numero 6.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Tuominen · Katso lisää »

Oiva Turunen

Oiva Antero Turunen (19. marraskuuta 1910 Ilomantsi – 23. syyskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja Turo Oy:n perustajia ja yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja 1938–1962.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Turunen · Katso lisää »

Oiva Väisänen

Oiva Olavi Väisänen (24. huhtikuuta 1911 Vaasa – 11. syyskuuta 1972 Ikaalinen) oli suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Oiva Väisänen · Katso lisää »

Oksenja Mäkiselkä

Oksenja (Ksenia) Mäkiselkä, sukunimi vuoteen 1931 Buljugina, o.s. Valokainen (21. tammikuuta 1878 Suistamo – 16. toukokuuta 1946 Laihia) oli suomalainen itkuvirsien esittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Oksenja Mäkiselkä · Katso lisää »

Ola Fogelberg

Ola ”Fogeli” Fogelberg (20. heinäkuuta 1894 Helsinki – 25. elokuuta 1952 Tammisaari) oli suomenruotsalainen sarjakuvataiteilija ja Osuusliike Elannon mainospäällikkö, jota pidetään yhtenä suomalaisen sarjakuvan tärkeimmistä pioneereista.

Uusi!!: Talvisota ja Ola Fogelberg · Katso lisää »

Olavi Alakulppi

Olavi Eelis Alakulppi (17. heinäkuuta 1915 Rovaniemen maalaiskunta – 19. elokuuta 1990 Petersburg, Virginia) oli suomalainen maastohiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Alakulppi · Katso lisää »

Olavi Andersson

Olavi Johan Andersson Olavi Johan Andersson (myöh. Ahima, 24. heinäkuuta 1895 Turku – 5. tammikuuta 1963) oli suomalainen jääkärikapteeni, hänen vanhempansa olivat maalarimestari Olof Oskar Andersson ja Naema Ulrika Åhman, hänen puolisonsa oli Ida Leinonen.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Andersson · Katso lisää »

Olavi Ehrnrooth

Erkki Olavi Ehrnrooth (4. heinäkuuta 1907 Oulu – 27. maaliskuuta 1943 Utti) oli suomalainen sotilaslentäjä ja toisen maailmansodan aikainen hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Ehrnrooth · Katso lisää »

Olavi Eronen (everstiluutnantti)

Olavi Eronen (14. helmikuuta 1922 Viipuri – 27. marraskuuta 2017 Hamina) oli suomalainen everstiluutnantti ja toimi Suomen Ampujainliiton (SAL) valmennus- ja koulutuspäällikkönä 13 vuotta ja oli myös olympiakomitean valmennusvaliokunnan päällikkönä kahdeksan vuotta.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Eronen (everstiluutnantti) · Katso lisää »

Olavi Haikala

Olavi Haikala (7. huhtikuuta 1912 Lappee – 14. kesäkuuta 1994) oli Suomen merivoimien muun muassa sodan aikana panssarilaivoilla palvellut ja useissa merenkulun ja meriupseerien luottamustehtävissä toiminut meriupseeri, sotilasarvoltan kommodori.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Haikala · Katso lisää »

Olavi Helo

Juho Olavi Helo (29. marraskuuta 1914 Helsinki – 19. joulukuuta 1939 Impilahti) oli suomalainen pesäpalloilija ja jääkiekkoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Helo · Katso lisää »

Olavi Huhtala

Vilho Olavi Huhtala (1. tammikuuta 1903 Ulvila – 2. toukokuuta 1977 HelsinkiKuolleita. Helsingin Sanomat, 3.5.1977, s. 21.) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Huhtala · Katso lisää »

Olavi Karpalo

Olavus (Olavi) Gustavus Adolphus Karpalo (21. lokakuuta 1916 Helsinki – 1988 Venezuela) oli suomalainen SS-vapaaehtoinen.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Karpalo · Katso lisää »

Olavi Larkas

Larkas vuonna 1961 Helge Nestor Olavi Larkas (vuoteen 1935 Lindberg, 30. syyskuuta 1913 Helsinki – 6. toukokuuta 1984 Vantaa) oli suomalainen yleisesikuntaeversti sekä nykyaikainen viisiottelija ja miekkailija.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Larkas · Katso lisää »

Olavi Lehti

Olavi Johannes Lehti (2. maaliskuuta 1914 Salo – 25. lokakuuta 1993 Turku) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 29.10.1993.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Lehti · Katso lisää »

Olavi Merinen

Aarre Olavi Merinen (23. huhtikuuta 1917 Nurmijärvi – 24. tammikuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Merinen · Katso lisää »

Olavi Paavolainen

Olavi Paavolainen (17. syyskuuta 1903 Kivennapa – 19. heinäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, esseisti, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Paavolainen · Katso lisää »

Olavi Reimas

Olavi Reimas (oik. Unto Kalervo Eskola) oli suomalainen näyttelijä ja aikansa suosituimpia suomalaisen elokuvan miestähtiä.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Reimas · Katso lisää »

Olavi Seeve

Fjalar Olavi Seeve (vuoteen 1927 Sevón; 12. syyskuuta 1909 TurkuOtavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1217. Otava, 1966. – 7. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen sotilaslentäjä, Suomen ilmavoimien upseeri ja komentaja 1958–1964.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Seeve · Katso lisää »

Olavi Siippainen

Otto Olavi Siippainen (15. heinäkuuta 1915 Kuopio – 1. marraskuuta 1963 Siilinjärvi) oli suomalainen prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Siippainen · Katso lisää »

Olavi Silvo (teollisuusneuvos)

Pentti Edvard Olavi Silvo (26. kesäkuuta 1919 Vehkalahti – 30. tammikuuta 1999 Lahti) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Silvo (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Olavi Tuomaala

Oiva August Olavi Tuomaala (29. toukokuuta 1908 Kemi – 13. helmikuuta 2002 Raahe) oli suomalainen, Saloisissa asunut Valimo-yrittäjä, kunnallisneuvos, pitkäaikainen Saloisten kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varakaupunginjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Tuomaala · Katso lisää »

Olavi Valtonen

Jouna Olavi Valtonen (28. elokuuta 1907 Masku – 8. tammikuuta 1965 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 9.1.1965, s. 9.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Valtonen · Katso lisää »

Olavi Virta

Oskari Olavi ”Ola” Virta (vuoteen 1926 Ilmén, 27. helmikuuta 1915 Sysmä – 14. heinäkuuta 1972 Tampere) oli laulaja, näyttelijä ja yksi Suomen eniten levyttäneistä artisteista.

Uusi!!: Talvisota ja Olavi Virta · Katso lisää »

Ole Malmstén

Ole Georgsson Malmstén (23. syyskuuta 1925 Helsinki – 23. toukokuuta 1981 Helsinki) oli teollisuusneuvos ja perustamansa Kuntek Oy:n toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ole Malmstén · Katso lisää »

Ole Wasz-Höckert

Bror Ole Wasz-Höckert (28. elokuuta 1918 Helsinki – 23. lokakuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen lastenlääkäri, professori ja kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ole Wasz-Höckert · Katso lisää »

Oleg Penkovski

Oleg Vladimirovitš Penkovski, CIA:n arkiston kuva. Oleg Vladimirovitš Penkovski (23. huhtikuuta 1919 Vladikavkaz, Pohjois-Ossetia, Neuvosto-Venäjä – 16. toukokuuta 1963 Lubjankan vankila, Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRU:n eversti, joka paljasti lännelle muun muassa Neuvostoliiton ICBM-ydinohjusten todellisen määrän.

Uusi!!: Talvisota ja Oleg Penkovski · Katso lisää »

Olga Manner

Olga Maria Manner (synt. Seger, vuodesta 1906 Arjanne, 17. helmikuuta 1883 Mäntsälä – 17. lokakuuta 1938 Leningrad) oli suomalainen toimittaja ja suomentaja, joka tunnettiin myös feministinä.

Uusi!!: Talvisota ja Olga Manner · Katso lisää »

Olkkajärvi

Olkkajärvi on Rovaniemen kaupunkiin kuuluva säännöstelty järvi.

Uusi!!: Talvisota ja Olkkajärvi · Katso lisää »

Olli Ant-Wuorinen

Olli Viljo Anton Ant-Wuorinen (vuoteen 1930 Wuorinen; 21. huhtikuuta 1904 Helsinki – 26. kesäkuuta 1993 NurmijärviWilenius, Reijo: (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 7.7.1993. Viitattu 30.5.2018.) oli suomalainen kemisti.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Ant-Wuorinen · Katso lisää »

Olli Huttunen (hiihtäjä)

Olavi ”Olli” Huttunen (10. syyskuuta 1915 Vieremä – 19. helmikuuta 1940) oli suomalainen maastohiihtäjä, joka hiihti toiseksi vuoden 1936 talviolympialaisten näytöslajissa sotilaspartiohiihdossa.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Huttunen (hiihtäjä) · Katso lisää »

Olli Jalo

Olli Jalo 1950-luvulla, kuvaaja tuntematon Olli Eerik Jalo (2. marraskuuta 1917 Savitaipale – 4. elokuuta 1985 Tikkakoski) oli valokuvaaja ja puolustusvoimien ylivääpeli, joka toimi ilmavalvonnan valokuvamestarina.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Jalo · Katso lisää »

Olli Kestilä

Puistokatu 3, Turku, 1955. Olli Heikki Kestilä (5. elokuuta 1920 Naantali – 3. huhtikuuta 2013 Turku) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli paljon merkittäviä kohteita erityisesti kotikaupunkiinsa Turkuun.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Kestilä · Katso lisää »

Olli Kleemola

Olli Kleemola (s. 20. kesäkuuta 1987 Kaarina) on suomalainen sotahistoriakeräilijä, tietokirjailija ja tutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Kleemola · Katso lisää »

Olli Koivistoinen

Olli Koivistoinen eli Kakkisen Olli (18. joulukuuta 1877 Suonenjoki – 4. huhtikuuta 1953) oli Suonenjoen ja Karttulan rajalla Kakkisen salon erämaa-alueella asunut sanavalmis savolaisukko josta on jäänyt elämään paljon tarinoita.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Koivistoinen · Katso lisää »

Olli Korhonen (sotilas)

Antti Olavi ”Olli” Korhonen (9. tammikuuta 1911 Raahe – 3. elokuuta 1992 Hattula)Jaana Laitinen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 12.8.1992.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Korhonen (sotilas) · Katso lisää »

Olli Paloheimo

Martti Olavi (Olli) Paloheimo (vuoteen 1906 Brander, peitenimi Saksassa Martin Brand) oli suomalainen jääkärieversti ja vuorineuvos sekä teollisuusmies joka johti 40 vuoden ajan H. G. Paloheimo Oy:tä.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Paloheimo · Katso lisää »

Olli Remes

Olli Remes (8. syyskuuta 1909 Iisalmen maalaiskunta – 31. joulukuuta 1942 Krivi) oli suomalainen maastohiihtäjä ja Mannerheim-ristin ritari numero 10.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Remes · Katso lisää »

Olli Tiitola

Olli Eero Juhani Tiitola (8. syyskuuta 1939 Tampere – 7. toukokuuta 2017 Pälkäne) oli suomalainen lääkäri, Tampereen Työterveys ry:n perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Tiitola · Katso lisää »

Olli Tikka

Olli Yrjö Julius Tikka (3. lokakuuta 1923 Viipuri – 11. tammikuuta 2012) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin ja Panssariprikaatin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Olli Tikka · Katso lisää »

Olof Lindeman

Lindeman (kesk.) vierailulla Ruotsissa vuonna 1970 Carl Olof Lindeman (4. syyskuuta 1911 Helsinki – 26. lokakuuta 1990 Turku) oli suomalainen ratsuväkitaustainen upseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi erityisesti useissa sotilaallisen aluehallinnon tehtävissä.

Uusi!!: Talvisota ja Olof Lindeman · Katso lisää »

Olof Nyholm

Olof Osvald Nyholm (14. tammikuuta 1918 Helsinki – 20. helmikuuta 1940 Joutseno) oli suomalainen jääkiekkoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Olof Nyholm · Katso lisää »

Olof Thörnell

Olof Gerhard Thörnell (19. lokakuuta 1877 Trönö – 25. kesäkuuta 1977 Uppsala) oli ruotsalainen kenraali, joka oli Ruotsin puolustusvoimien komentaja toisen maailmansodan aikaan vuosina 1939–1944.

Uusi!!: Talvisota ja Olof Thörnell · Katso lisää »

Olympiakylä

Olympiakylän rakennuksia Untamontiellä. Rakennus rakenteilla Helsingin Käpylän Kisakylässä syyskuussa 1951. Asuintalo Untamontiellä Olympiakylässä. Käpylän Olympiakylää. Olympiakylä on Helsingin Käpylässä, Koskelantien pohjoispuolella sijaitseva lamelli- ja pistetaloista koostuva asuinalue, joka rakennettiin alun perin Helsingin vuoden 1940 olympialaisiin osallistuvien ulkomaisten joukkueiden majoitustiloiksi.

Uusi!!: Talvisota ja Olympiakylä · Katso lisää »

Onegan traktoritehdas

Onegan traktoritehdas on Venäjällä Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa toimiva konepajatehdas.

Uusi!!: Talvisota ja Onegan traktoritehdas · Katso lisää »

Onni Kohonen

Onni Armas Kohonen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Kohonen · Katso lisää »

Onni Mantere

Onni Olavi Mantere (30. tammikuuta 1911 Keuruu – 25. huhtikuuta 1970 Ähtäri) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 13.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Mantere · Katso lisää »

Onni Määttänen

Onni Henrik Määttänen (10. helmikuuta 1908 Ilomantsi – 13. kesäkuuta 2010 Joensuu) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 119 ja ainoa 100 vuotta täyttänyt ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Määttänen · Katso lisää »

Onni Mäkelä

Onni Alarik Mäkelä (12. toukokuuta 1916 Jyväskylä – 28. marraskuuta 1978 Kuopio) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Mäkelä · Katso lisää »

Onni Palaste

Onni Palaste (vuoteen 1945 Onni Bovellán, 27. joulukuuta 1917 Kiuruvesi – 1. heinäkuuta 2009 Helsinki) oli tuottelias suomalainen sotakirjailija, genressään yksi maan tunnetuimmista.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Palaste · Katso lisää »

Onni Paronen

Vääpeli Paronen MT-229:n ohjaamossa 9. kesäkuuta 1943. Onni Kullervo Paronen (2. tammikuuta 1918 Viipuri – 22. elokuuta 2010 Oulu) oli suomalainen lentomestari ja hävittäjälentäjä, joka saavutti talvi- ja jatkosodan aikana kaikkiaan 12,5 ilmavoittoa Fokker D.XXI, Fiat G.50 ja Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäkoneilla.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Paronen · Katso lisää »

Onni Saarelainen

Onni Oiva Saarelainen (s. 19. heinäkuuta 1900 Nurmes – 15. lokakuuta 1959) oli suomalainen sotilas, joka taisteli talvisodassa ja jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Onni Saarelainen · Katso lisää »

Onttoni Miihkali

Onttoni Miihkali (oik. Mikko Miihkali Karvonen, vuodesta 1952 Mikael Karresand; 3. tammikuuta 1904 Kiestinki – 2. joulukuuta 1979 Lövbo, Ruotsi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja.

Uusi!!: Talvisota ja Onttoni Miihkali · Katso lisää »

OP-ryhmän taidesäätiö

OP-ryhmän taidesäätiö (säätiörekisterissä OP Ryhmän Taidesäätiö, aiemmin Pohjola Pankin Taidesäätiö, sitä ennen OKOn taidesäätiö) omistaa arvokkaan jousisoitinkokoelman ja tukee kuvataiteita hankkimalla nykytaiteilijoiden teoksia finanssiryhmä OP:n toimitiloihin.

Uusi!!: Talvisota ja OP-ryhmän taidesäätiö · Katso lisää »

Opaskoirakoulu

Opaskoirakoulu on Vantaan Itä-Hakkilassa toimiva oppilaitos, jossa koulutetaan opaskoiria näkövammaisten käyttöön.

Uusi!!: Talvisota ja Opaskoirakoulu · Katso lisää »

Operaatio Alaska

Operaatio Alaska, Finalaska tai Uusi Suomi oli joidenkin Yhdysvaltain viranomaisten ehdottama suunnitelma ottaa suomalaispakolaisia Alaskaan, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen.

Uusi!!: Talvisota ja Operaatio Alaska · Katso lisää »

Operaatio Chevalier

Operaatio Chevalier on elokuussa 2011 julkaistu Juhan-Ville Kaarnakarin sotatrilleri.

Uusi!!: Talvisota ja Operaatio Chevalier · Katso lisää »

Operaatio Kilpapurjehdus

Operaatio Kilpapurjehdus oli 22.

Uusi!!: Talvisota ja Operaatio Kilpapurjehdus · Katso lisää »

Operaatio Seelöwe

Kartta operaatio Seelöwen suunnitellusta etenemisestä Operaatio Seelöwe oli koodinimi Saksan asevoimien suunnittelemalle maihinnousulle Isoon-Britanniaan toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Operaatio Seelöwe · Katso lisää »

Operaatio Weserübung

Operaatio Weserübung oli Saksan asevoimien koodinimi Tanskan ja Norjan miehitykseen tähtäävälle operaatiolle toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Operaatio Weserübung · Katso lisää »

Opioidit

Oopiumiunikko (''Papaver somniferum''), josta saadaan oopiumialkaloideja sellaisenaan hyödynnettäväksi tai puolisynteettisten opioidien – esimerkiksi heroiinin – raaka-aineeksi. Opioidit eli euforisoivat analgeetit (ent. narkoottiset analgeetit) ovat kehossa oleviin opioidireseptoreihin vaikuttavia yhdisteitä.

Uusi!!: Talvisota ja Opioidit · Katso lisää »

Oripää

Oripää on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Oripää · Katso lisää »

Ormonde Winter

Ormonde de l'Épée Winter (15. tammikuuta 1875 – 13. helmikuuta 1962) oli brittiläinen upseeri ja poliisipäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Ormonde Winter · Katso lisää »

Orrilan kartano

Orrilan kartano on Nastolassa Villähteen Orrilanmäellä sijaitseva kartano.

Uusi!!: Talvisota ja Orrilan kartano · Katso lisää »

Ortodoksinen Pokrovan seurakunta

Ortodoksinen Pokrovan seurakunta on Suomessa toimiva Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen uskonnollinen yhdyskunta.

Uusi!!: Talvisota ja Ortodoksinen Pokrovan seurakunta · Katso lisää »

Orusjärvi

Orusjärvi on kylä Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Salmin kunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Orusjärvi · Katso lisää »

Orvar Nilsson

Orvar Nilsson (20. huhtikuuta 1919 – 21. joulukuuta 2008 Halmstad, Ruotsi) oli ruotsalainen sotilas, joka osallistui vapaaehtoisena sekä talvi- että jatkosotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Orvar Nilsson · Katso lisää »

Orvo Raippamaa

Orvo Raippamaa (22. elokuuta 1907 Viipuri – 20. syyskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja parapsykologian ja rajatiedon tuntija.

Uusi!!: Talvisota ja Orvo Raippamaa · Katso lisää »

Osasto Sisu

Talvisodan unkarilainen vapaaehtoisjoukko lähtökatselmuksessa Turun satamassa. Lähtökatselmuksen suoritti kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Vapaaehtoisjoukon päällikkönä toimi kapteeni Imre Kémeri Nagy. Osasto Sisu oli kapteeni Bertil Nordlundin komentama 8. tammikuuta 1940 perustettu jalkaväkiyksikkö, johon koottiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia taistelemaan talvisodassa Suomen puolustusvoimissa.

Uusi!!: Talvisota ja Osasto Sisu · Katso lisää »

Oscar Enckell

Talvisodan unkarilainen vapaaehtoisjoukko lähtökatselmuksessa Turun satamassa. Lähtökatselmuksen suoritti kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Vapaaehtoisjoukon päällikkönä toimi kapteeni Imre Kémeri Nagy. Oscar Paul Enckell (2. maaliskuuta 1878 Pietari, Venäjä – 5. marraskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja teollisuusmies, joka oli merkittävän osan urastaan keisarillisen Venäjän armeijassa.

Uusi!!: Talvisota ja Oscar Enckell · Katso lisää »

Oskar (lentokenttä)

F19:n tukikohta Oskar Olkkajärvellä. Oskar oli toinen kahdesta ruotsalaisen vapaaehtoisyksikön Lentorykmentti 19:n talvisodan aikaista päätukikohdasta.

Uusi!!: Talvisota ja Oskar (lentokenttä) · Katso lisää »

Oskar Boijer

Johannes Oskar Boijer (1. joulukuuta 1868 Pöytyä – 25. helmikuuta 1943 Hämeenlinna) oli suomalainen insinööri.

Uusi!!: Talvisota ja Oskar Boijer · Katso lisää »

Oskar Mandelin

Oskar Valdemar Mandelin (3. joulukuuta 1898 Helsinki – 28. tammikuuta 1998) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Oskar Mandelin · Katso lisää »

Oskar Sippola

Oskar Isak Sippola oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Oskar Sippola · Katso lisää »

Oskari Pyhälahti

Oskari Peltola myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Oskari Pyhälahti · Katso lisää »

Osmo Alaja

Osmo Viktor Johannes Alaja (vuoteen 1935 Alander, 26. tammikuuta 1915 Helsinki – 30. kesäkuuta 2001 Tampere) oli Mikkelin hiippakunnan piispa lähes yhdeksäntoista vuoden ajan 1959–1978.

Uusi!!: Talvisota ja Osmo Alaja · Katso lisää »

Osmo Kivilinna

Osmo Kullervo Kivilinna (29. marraskuuta 1910 Turku – 23. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kapteeniluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Osmo Kivilinna · Katso lisää »

Osmo Korhonen

Osmo Jorma Korhonen (17. toukokuuta 1914 Karvia – 10. syyskuuta 2006 Mikkeli) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Osmo Korhonen · Katso lisää »

Osmo Laakso

Osmo Laakso Osmo Tapio Laakso (11. toukokuuta 1916 Hämeenlinna – 10. marraskuuta 2004 Hämeenlinna) oli Mannerheim-ristin ritari numero 61.

Uusi!!: Talvisota ja Osmo Laakso · Katso lisää »

Osmo Vesikansa

Osmo Olavi Vesikansa (ent. Sjöstedt; 13. toukokuuta 1917 Tampere – 27. heinäkuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen sosiaalipäällikkö, kaupunginvaltuutettu ja partioliikkeen vaikuttaja.

Uusi!!: Talvisota ja Osmo Vesikansa · Katso lisää »

Ossi Barck

Ossi Aksel Barck (7. marraskuuta 1906 Pori – 4. toukokuuta 1994) oli suomalainen merikapteeni ja Neste Oy:n pitkäaikainen lippukapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Ossi Barck · Katso lisää »

Ossi Runne

Yrjö Osvald ”Ossi” Runne (vuoteen 1936 Rundberg; 23. huhtikuuta 1927 Viipuri – 5. marraskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen musiikkineuvos, trumpetisti, kapellimestari, orkesterinjohtaja, säveltäjä, sovittaja ja levytuottaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ossi Runne · Katso lisää »

Ossippa Borissainen

Ossippa Borissainen, nimenmuutoksen jälkeen Oskari Kivinen (Borisoff) (16. marraskuuta 1886 Tunkua, Vienan Karjala – 10. elokuuta 1964 Ruotsi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija ja yksi Itä-Karjalan kansannousun johtajista yhdessä Ilmarisen eli Jalmari Takkisen ja Ukki Väinämöisen kanssa.

Uusi!!: Talvisota ja Ossippa Borissainen · Katso lisää »

Ostamo

Ostamo (vuodesta 1948) on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ostamo · Katso lisää »

Osuuspankintalo (Tampere)

Osuuspankintalo (alun perin Kansallis-Osake-Pankin talo) on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, vuonna 1910 valmistunut pankkirakennus, joka sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Kauppakatu 4.

Uusi!!: Talvisota ja Osuuspankintalo (Tampere) · Katso lisää »

Osvi Lahtinen

Osvi Heikki Jooseppi Lahtinen (23. heinäkuuta 1912 Helsinki – 15. syyskuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja tuomari.

Uusi!!: Talvisota ja Osvi Lahtinen · Katso lisää »

Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar

”Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar” on venäjänkielinen, propagandistinen marssilaulu, jota puna-armeijan sotilaat lauloivat talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar · Katso lisää »

Otava (Mikkeli)

Otava on sahan, rautatieaseman ja Puulan sataman puitteisiin muodostunut kaupunginosa ja taajama Mikkelissä, 15 kilometriä torilta lounaaseen.

Uusi!!: Talvisota ja Otava (Mikkeli) · Katso lisää »

Otto Ahmala

Otto Johannes Ahmala Otto Johannes Ahmala (8. toukokuuta 1898 Oulu – 23. maaliskuuta 1972) oli suomalainen jääkäriluutnantti, joka teki myöhemmän työuransa armeijan palveluksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Otto Ahmala · Katso lisää »

Otto Kumenius

Otto Vilhelm Kumenius (22. joulukuuta 1912 Turku – 9. lokakuuta 1996 Alaró, Mallorca, Espanja) oli suomalainen päämajan vastavakoilun parissa sotavuosina 1940–1944 työskennellyt tiedustelumies.

Uusi!!: Talvisota ja Otto Kumenius · Katso lisää »

Otto Lilius

Carl Otto Lilius (2. heinäkuuta 1902 Espoo – 1. helmikuuta 1979) oli suomalainen everstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Otto Lilius · Katso lisää »

Otto Wegelius

Carl Otto Wegelius (21. lokakuuta 1920 Rauma – 4. huhtikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen vakuutuslääkäri ja Helsingin yliopiston sisätautiopin professori.

Uusi!!: Talvisota ja Otto Wegelius · Katso lisää »

Otto Wille Kuusinen

Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Talvisota ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »

Oulu II

Oulu II oli Oulu Oy:n omistama höyrykäyttöinen, jatkosodan aikana kadonnut hinaaja, jonka rakensi Oulun Konepaja Oy toiminimi J. W. Snellmannille.

Uusi!!: Talvisota ja Oulu II · Katso lisää »

Oulun historia

Oulu 1840-luvulla, J. Boströmin piirros Oulun historia alkaa luonnollisesti jo kauan ennen kaupungin perustamista ja ulottuu kivikauden lopulle, jolloin kaupungin alue paljastui merestä.

Uusi!!: Talvisota ja Oulun historia · Katso lisää »

Oulun keskuskansakoulu

Entinen Oulun keskuskansakoulu on Oulun Vanhatullin kaupunginosassa toiminut kansakoulu ja loppuvaiheessa peruskoulun ala-aste sekä myöhemmin terveysasemana toiminut rakennus.

Uusi!!: Talvisota ja Oulun keskuskansakoulu · Katso lisää »

Oulun Konepaja

Oulun Konepajan rakennuksia Pikisaaressa 1880-luvulla. Oulun Konepaja Oy (Uleåborgs Mekaniska Werkstads Aktiebolag) oli suomalainen metalliteollisuusyritys, joka toimi Oulun Pikisaaressa.

Uusi!!: Talvisota ja Oulun Konepaja · Katso lisää »

Oulun palo 1916

Oulun palo vuonna 1916 oli Suomen viimeinen varsinainen kaupunkipalo.

Uusi!!: Talvisota ja Oulun palo 1916 · Katso lisää »

Oulun Villatehdas

Oulun Villatehdas Oy (Uleåborgs Yllefabrik Ab) oli suomalainen tekstiiliteollisuusyritys, joka toimi Oulun Pikisaaressa.

Uusi!!: Talvisota ja Oulun Villatehdas · Katso lisää »

Ovako Imatra

Ovako Imatra Oy Ab on imatralainen terästehdas, joka valmistaa pyörö-, neliö- ja lattaterästankoja.

Uusi!!: Talvisota ja Ovako Imatra · Katso lisää »

Ove Andersen

Ove Andersen (22. elokuuta 1899 Kymi Kymi – 13. tammikuuta 1967 Lahti) oli suomalainen estejuoksija ja olympiamitalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Ove Andersen · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.

Uusi!!: Talvisota ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »

Paakkola

Paakkola on kylä Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Paakkola · Katso lisää »

Paatio

Paatio on saari Suomenlahdessa Venäjän Viipurin piirissä Leningradin alueella, aivan Suomen valtakunnanrajan tuntumassa.

Uusi!!: Talvisota ja Paatio · Katso lisää »

Paavali (arkkipiispa)

Paavali (maallikkonimeltään Georgij Aleksandrovitš Gusev,, myöhemmin Yrjö Olmari; 28. elokuuta 1914 Pietari, Venäjän keisarikuntaOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 811 – 2. joulukuuta 1988 Kuopio, Suomi) oli suomalainen Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa vuosina 1960–1987.

Uusi!!: Talvisota ja Paavali (arkkipiispa) · Katso lisää »

Paavalinkirkko (Helsinki)

Paavalinkirkko on Helsingin Vallilassa sijaitseva, Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvan Paavalin seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Paavalinkirkko (Helsinki) · Katso lisää »

Paavo Aalto

Paavo Reino Aalto (8. marraskuuta 1898 Pori – 2. marraskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen ekonomi, yritysjohtaja ja taidekauppias, joka sai intendentin arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Aalto · Katso lisää »

Paavo Alkio

Ista Paavo Alkio (21. lokakuuta 1902 Laihia – 14. toukokuuta 1983 Laihia) oli suomalainen juristi ja hovioikeudenneuvos joka toimi Vaasan hovioikeuden presidenttinä 1970-luvun alussa.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Alkio · Katso lisää »

Paavo Berg

Paavo Daavid "Pate" Berg (23. marraskuuta 1911 Lahti – 1. marraskuuta 1941 Hanko) oli suomalainen hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Berg · Katso lisää »

Paavo E. Kauppinen

Paavo Erik Olavi Kauppinen (29. kesäkuuta 1911 Tampere – 28. helmikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen merikapteeni sekä filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtori.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo E. Kauppinen · Katso lisää »

Paavo Forsblom

Paavo Birger Forsblom (12. huhtikuuta 1917 Porvoo – 21. syyskuuta 2001) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvon.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Forsblom · Katso lisää »

Paavo Haanpää

oikea Paavo Jalmari Haanpää (20. marraskuuta 1893 Merikarvia – 4. maaliskuuta 1985 Merikarvia) oli suomalainen jääkärivääpeli.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Haanpää · Katso lisää »

Paavo Harve

Paavo Vilho Harve, vuoteen 1931 Heinonen (8. helmikuuta 1907 Helsinki – 26. marraskuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, opettaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Harve · Katso lisää »

Paavo Hynynen

Paavo Hynynen (20. marraskuuta 1917 Kittilä – 11. heinäkuuta 1941 Salla) oli suomalainen jatkosodassa kaatunut lakitieteen ylioppilas ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Hynynen · Katso lisää »

Paavo Ilmola

Paavo Ilmola (vuoteen 1918 Ivkov; 21. toukokuuta 1911 Terijoki – 31. tammikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka jatkosodan aikaan toimi viestitehtävissä ja sodan jälkeen niin ikään eri tehtävissä erityisesti Pääesikunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Ilmola · Katso lisää »

Paavo Kahla

Paavo Kahla Fokker C.X, konetyyppi jolla Kahla lensi kaikki sotalentonsa. Paavo Elias Kahla (4. marraskuuta 1918 Lohtaja – 23. lokakuuta 1944 Kittilä) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Kahla · Katso lisää »

Paavo Kairinen

Paavo A. Kairinen (5. maaliskuuta 1912 Yläne – 12. elokuuta 2000 Turku) oli suomalainen upseeri ja asekätkijä, joka pakeni vuonna 1945 perheineen Ruotsiin sekä vuonna 1947 edelleen Yhdysvaltoihin, jonka armeijassa hän palveli 21 vuotta.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Kairinen · Katso lisää »

Paavo Kastari

Paavo Kristian Kastari (13. marraskuuta 1907 Kuru – 27. huhtikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Kastari · Katso lisää »

Paavo Korpi

Paavo Armas Korpi (18. marraskuuta 1919 Sievi – kadonnut 8. joulukuuta 1941 Poventsa) oli Mannerheim-ristin ritari numero 34.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Korpi · Katso lisää »

Paavo Korven-Korpinen

Paavo Korven-Korpinen (sukunimi vuoteen 1911 Korpinen; 3. huhtikuuta 1884 Janakkala – 22. maaliskuuta 1969) oli suomalainen opettaja, suojeluskuntien valistusupseeri ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Korven-Korpinen · Katso lisää »

Paavo Koskinen (liikenneneuvos)

Paavo Armas Koskinen (1. toukokuuta 1912 Hausjärvi – 7. kesäkuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen liikennöintialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Koskinen (liikenneneuvos) · Katso lisää »

Paavo Lammetmaa

Paavo Lammetmaa (16. kesäkuuta 1908 Viipuri – 21. helmikuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Lammetmaa · Katso lisää »

Paavo Myllylä

Kuvan Hurricane Mk.1 vuonna 1942 Tiiksjärvellä. Urho Paavo Johannes "Pampsa" Myllylä oli suomalainen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Myllylä · Katso lisää »

Paavo Nurmi

Paavo Johannes Nurmi (13. kesäkuuta 1897 Turku – 2. lokakuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen yhdeksänkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Nurmi · Katso lisää »

Paavo Olkinuora

Paavo Veikko Olkinuora (5. helmikuuta 1919 Viipuri – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen maatalouskaupan alan yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Olkinuora · Katso lisää »

Paavo Pajunen

Paavo Pajunen (15. helmikuuta 1904 Asikkala – tammikuu 1940 Terijoki) oli suomalainen kommunisti, joka taisteli kansainvälisten prikaatien vapaaehtoisena Espanjan sisällissodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Pajunen · Katso lisää »

Paavo Palletvuori

Paavo Anto Albinus Palletvuori (30. heinäkuuta 1897 Taivassalo – 6. syyskuuta 1979) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Palletvuori · Katso lisää »

Paavo Prokkonen

Pavel Stepanovitš (Paavo) Prokkonen (16. heinäkuuta 1909 Porajärvi – 18. heinäkuuta 1979 Petroskoi) oli karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan ministerineuvoston puheenjohtajana (pääministeri) 1940–1947 ja 1950–1956 sekä Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana (presidentti) 1956–1979.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Prokkonen · Katso lisää »

Paavo Ravila

Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Ravila · Katso lisää »

Paavo Rintala

Paavo Olavi Rintala (20. syyskuuta 1930 Viipuri – 8. elokuuta 1999 Kirkkonummi) oli suomalainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu näytelmiä, kuunnelmia ja romaaneja.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Rintala · Katso lisää »

Paavo Susitaival

Paavo Oskar Edvard Susitaival, vuoteen 1927 Sivén, salanimi Paul Sandberg, (9. helmikuuta 1896 Helsinki – 27. joulukuuta 1993 Lappeenranta) oli suomalainen everstiluutnantti, kansanedustaja ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivi.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Susitaival · Katso lisää »

Paavo Talvela

Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Talvela · Katso lisää »

Paavo Velander

Paavo Kalervo Velander (2. syyskuuta 1909 Hanko – 29. tammikuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja Ylen teknillinen johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Velander · Katso lisää »

Paavo Vierto

Paavo Kustaa Vierto (29. elokuuta 1915 Lehtimäki – 9. joulukuuta 1941 Jasinovski, Ukraina) oli suomalainen mäkihyppääjä.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Vierto · Katso lisää »

Paavo von Pandy

Paavo von Pandy (unk. Pándy Pál) (7. elokuuta 1905 Gyula, Unkari – 24. syyskuuta 1986 Inari) oli suomenunkarilainen sotilas, matkanjohtaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo von Pandy · Katso lisää »

Padasjoen kirkonkylän työväentalo

Padasjoen kirkonkylän työväentalo on Padasjoen kunnan kirkonkylässä sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Padasjoen kirkonkylän työväentalo · Katso lisää »

Paijala

Paijala on kylä Tuusulassa, Tuusulanjärven länsipuolella Hyrylästä luoteeseen.

Uusi!!: Talvisota ja Paijala · Katso lisää »

Pajala (taajama)

Pajala vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Pajala on samannimisen Pajalan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Talvisota ja Pajala (taajama) · Katso lisää »

Pakkalankulma

Näkymä Pakkalankulmaan. Pakkalankulma on Pirkkalan 16.

Uusi!!: Talvisota ja Pakkalankulma · Katso lisää »

Pakkotyövankina Siperiassa

Pakkotyövankina Siperiassa on Martta Piilin (oik. Martta Piilikangas, 1902–1978) vuonna 1957 julkaisema ja Kustannusliike Pohjola & kumppanin kustantama omaelämäkerrallinen muistelmateos.

Uusi!!: Talvisota ja Pakkotyövankina Siperiassa · Katso lisää »

Palkealan kirkko

Palkealan kirkko. Palkealan kirkko eli Pyhän apostoli Andreaan ja pyhän apostoleinvertaisen Maria Magdalenan kirkko oli Palkealan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Palkealan kylässä Raudun entisessä kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Palkealan kirkko · Katso lisää »

Palkealan ortodoksinen seurakunta

Palkealan ortodoksinen kirkko ennen sotia. Palkealan ortodoksinen seurakunta oli suomalainen ortodoksinen seurakunta luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Palkealan ortodoksinen seurakunta · Katso lisää »

Pallokerho-35

Pallokerho-35 eli PK-35 on Viipurissa vuonna 1935 perustettu jalkapalloseura.

Uusi!!: Talvisota ja Pallokerho-35 · Katso lisää »

Paltamon kirkko

Paltamon kirkko on Paltamon seurakunnan vuonna 1946 käyttöön vihitty kirkko Paltamon kirkonkylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Paltamon kirkko · Katso lisää »

Panssariauto

toisen maailmansodan aikainen venäläinen panssariauto Parolan Panssarimuseossa. Panssariauto on sotilaskäyttöön tarkoitettu yleensä kevyesti aseistettu ja panssaroitu joukkojenkuljetus-, tiedustelu- ja taisteluajoneuvo.

Uusi!!: Talvisota ja Panssariauto · Katso lisää »

Panssarieste

ensimmäisen maailmansodan rintamalta Verdunista. Panssarieste (myös panssarineste) on sotilaallinen rakennelma, jonka tarkoituksena on estää vastustajan panssarivaunujen ja muiden ajoneuvojen etenemistä.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarieste · Katso lisää »

Panssarijoukot

Panssarijoukot ovat maavoimien aselaji, joka käyttää taistelupanssarivaunuja, rynnäkköpanssarivaunuja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarijoukot · Katso lisää »

Panssarijuna

ensimmäisen maailmansodan ajalta. Panssarijuna on sotilaskäyttöön tarkoitettu juna, joka on suojattu lähinnä kevyiden aseiden tulitukselta vahvistamalla sen kuorta panssaroimalla.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarijuna · Katso lisää »

Panssarilaiva Ilmarinen

Panssarilaiva Ilmarinen oli vuonna 1931 vesillelaskettu rannikkopanssarilaiva, joka oli Suomen laivaston lippulaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarilaiva Ilmarinen · Katso lisää »

Panssarilaiva Väinämöinen

Panssarilaiva Väinämöinen oli vuonna 1932 valmistunut Suomen merivoimien rannikkopanssarilaiva.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarilaiva Väinämöinen · Katso lisää »

Panssarimuseo

Parolan panssarimuseon pihamaa. Vasemmalla uusin näyttelyhalli, oikealla moottorihalli. T-26 panssarimuseon rinteessä. Panssarivaunu museon uudemmassa näyttelyhallissa. Parolan panssarimuseo on Hattulassa sijaitseva panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja ja niiden historiaa esittelevä aselajimuseo, jossa on esillä kattava kokoelma itsenäisyyden ajan panssarivaunuja, -autoja ja panssarintorjunta-aseita sekä panssarijuna.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarimuseo · Katso lisää »

Panssarintorjunta

taktinen merkki. Lahti L-39 -panssarintorjuntakivääri. M72 LAW -kertasinko. AgustaWestland Apache panssarintorjuntahelikopteri Panssarintorjunta (pst) on panssarivaunujen ja muiden panssaroitujen kohteiden tuhoamisesta käytetty yleisnimitys.

Uusi!!: Talvisota ja Panssarintorjunta · Katso lisää »

Panssariprikaati

Panssariprikaati on maailmanlaajuisesti tunnettu itsenäiseen toimintaan kykenevä rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuista koostuva sotilasyksikkö, jonka nimitys ja koko vaihtelee maittain.

Uusi!!: Talvisota ja Panssariprikaati · Katso lisää »

Pantsarlahti

Pantsarlahti oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Talvisota ja Pantsarlahti · Katso lisää »

Panu Toivonen (poliitikko)

Panu Antti Toivonen (27. syyskuuta 1921 Helsinki – 24. elokuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, toimittaja, kaupunginvaltuutettu ja Perustuslaillisen Kansanpuolueen ja sen seuraajan Perustuslaillisen oikeistopuolueen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Panu Toivonen (poliitikko) · Katso lisää »

Papinniemi

Valamon luostarin pääkirkko Valamon luostarin siajinti Papinniemessä Papinniemi on kylä pohjoisella Heinävedellä, Juojärven rannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Papinniemi · Katso lisää »

Papula

Papula oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Talvisota ja Papula · Katso lisää »

Papulanvuori

Papulanvuoren televisiotorni. Papulanvuori (myös Papulanmäki,, Gora Papula) on Viipurissa sijaitseva kallioinen mäki, joka kohoaa yli 30 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Uusi!!: Talvisota ja Papulanvuori · Katso lisää »

Parkkila (Muolaa)

Parkkila ((Suomessa) Паркино, Parkino, v:sta 1948 (Venäjällä) Подгоре, Podgorje) on entinen Suomen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Parkkila (Muolaa) · Katso lisää »

Parkkinan kirkko

Parkkinan kirkko eli Apostoli Andreaksen ja Pyhän Nikolaoksen kirkko (храм во имя апостола Андрея Первозванного и святителя Николая Чудотворца) oli Petsamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Petsamon kirkonkylässä Parkkinassa.

Uusi!!: Talvisota ja Parkkinan kirkko · Katso lisää »

Parolan lentokenttä

Parolan lentokenttä toimi Hattulan Parolannummella vuodet 1935–1962.

Uusi!!: Talvisota ja Parolan lentokenttä · Katso lisää »

Partisaani

saksalaissotilasta Chartresissa, poseeraa MP-40-konepistoolin kanssa, 23. elokuuta 1944. Partisaani on yleisnimitys sissitaistelijalle, joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään.

Uusi!!: Talvisota ja Partisaani · Katso lisää »

Pasi Jaakkonen

Pasi Jaakkonen (s. 1967) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pasi Jaakkonen · Katso lisää »

Patrikki

Patrikki oli kylä, joka sijaitsi Kivennavan pitäjän lounaislaidalla kahden pienen järven rantamilla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Patrikki · Katso lisää »

Paul Dukes

Paul Dukes vuonna 1922 Paul Henry Dukes (10. helmikuuta 1889 – 27. elokuuta 1967) oli brittiläinen kirjailija ja MI6-upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Paul Dukes · Katso lisää »

Paul Eriksson (jääkäri)

Paul Eriksson (31. tammikuuta 1896 Kokkola – 13. heinäkuuta 1959) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Paul Eriksson (jääkäri) · Katso lisää »

Paul Luostarinen

Paul Albin Luostarinen (10. heinäkuuta 1870 Enonkoski – 5. tammikuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen Mikkelissä vaikuttanut kauppias ja kauppaneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Paul Luostarinen · Katso lisää »

Paul Påhlson

Paul Emil Påhlson Paul Emil Påhlson (käytti Saksassa peitenimeä Pauwald; 14. lokakuuta 1882 Pietarsaari – 29. toukokuuta 1961) oli suomenruotsalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Paul Påhlson · Katso lisää »

Pauli Kajavo

Pauli Kajavo, vuoteen 1935 Paul Krestjaninoff (3. kesäkuuta 1907 Oulu – 24. huhtikuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen teollisuusneuvos, radiotekniikan insinööri ja yritys- ja järjestöjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pauli Kajavo · Katso lisää »

Pauli Marttina

Paul (Pauli) Marttina (14. joulukuuta 1898 ViipuriJanhila (toim.) 2009, 105 – 25. tammikuuta 1963http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1963_01-02_234a.pdf) oli suomalainen sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Pauli Marttina · Katso lisää »

Pauli Pitkänen

Paul (Pauli) Einar Pitkänen (2. joulukuuta 1911 Nilsiä – 28. syyskuuta 1941 Siilinjärvi) oli suomalainen maastohiihtäjä ja maailmanmestari.

Uusi!!: Talvisota ja Pauli Pitkänen · Katso lisää »

Pauli Savinainen

Pauli Savinainen (1922 Lieksa – 2009 Joensuu) oli suomalainen metsätyömies, autonasentaja ja osasto Marttinan kaukopartiomies.

Uusi!!: Talvisota ja Pauli Savinainen · Katso lisää »

Pauli Suhonen

Pauli Juhani Suhonen (16. tammikuuta 1912 Helsinki – 9. helmikuuta 1994 Kouvola) oli suomalainen lääkäri ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pauli Suhonen · Katso lisää »

Pavel Kurotškin

Pavel Aleksejevitš Kurotškin (19. marraskuuta 1900 – 28. joulukuuta 1989) oli neuvostoliittolainen sotilasjohtaja, kenraali ja NKP:n keskuskomitean jäsen.

Uusi!!: Talvisota ja Pavel Kurotškin · Katso lisää »

Pavel Ponedelin

Pavel Grigorjevitš Ponedelin oli neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja ja kenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Pavel Ponedelin · Katso lisää »

Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Fabianinkadun puolella. Pääesikunta (lyhenne PE) on Suomen puolustusvoimien puolustusvoimain komentajan johtoesikunta.

Uusi!!: Talvisota ja Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat) · Katso lisää »

Päämaja

Ylipäällikkö, Suomen Marsalkka Mannerheim aamuratsastuksella Päämajalla tarkoitetaan tässä artikkelissa Suomen sisällissodan, talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista ylimmän sodanjohdon toimintaympäristöä, ylipäällikön esikuntaa.

Uusi!!: Talvisota ja Päämaja · Katso lisää »

Päämajakoulu

Päämajakoulu on Mikkelin keskustassa, Kaukolan kaupunginosassa toimiva alakoulu (peruskoulun luokka-asteet 1-6).

Uusi!!: Talvisota ja Päämajakoulu · Katso lisää »

Päämajamuseo

Päämajamuseo on Mikkelin Kaukolassa toimiva museo, joka esittelee talvi- ja jatkosodan aikaisia ylipäällikön ja muun ylimmän sodanjohdon (päämajan) työskentelytiloja silloisessa Mikkelin Keskuskansakoulussa.

Uusi!!: Talvisota ja Päämajamuseo · Katso lisää »

Päämajan radiopataljoona

Päämajan radiopataljoonan kuunteluasema korsussa, 7.10.1942(SA-kuva 111799) Päämajan radiopataljoona (PMRad.P) oli Suomen puolustusvoimien radiotiedustelua ja eräitä viestiliikenteen toimintoja hoitanut joukko-osasto jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Päämajan radiopataljoona · Katso lisää »

Päätyy

Päätyy tai Päätyekylä oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Päätyy · Katso lisää »

Päiväkäsky

Mannerheimin 11.7.1941 antama miekantuppipäiväkäsky. Päiväkäsky on sotilaallisten yhtymien, joukko-osastojen tai vastaavien yksiköiden komentajan tai päällikön julkaisema kirjallinen käsky tai kirjelmä.

Uusi!!: Talvisota ja Päiväkäsky · Katso lisää »

Päiväkivi

Päiväkivi oli kylä entisen Vuokselan kunnan eteläosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Päiväkivi · Katso lisää »

Päivö Oksala

Päivö Nyyrikki Oksala (14. elokuuta 1907 Jyväskylä – 28. joulukuuta 1974 Jyväskylä) oli suomalainen professori, latinisti, antiikin tutkija ja antiikin kirjallisuuden kääntäjä, joka vaikutti pitkään Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa.

Uusi!!: Talvisota ja Päivö Oksala · Katso lisää »

Pällilä

Pällilä (v:een 1948 ja v:sta 1948 Вишнёвка Višnjovka) on kylä Yskjärven itärannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pällilä · Katso lisää »

Pällilä (lahjoitusmaa)

Pällilä on entinen lahjoitus­maa­kartano Karjalankannaksella Viipurin läänissä Muolaan pitäjässä Pällilän kylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Pällilä (lahjoitusmaa) · Katso lisää »

Pärnä

Pärnä (vuodesta 1948) on kylä Käkisalmen kaupungin pohjoispuolella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pärnä · Katso lisää »

Pölläkkälä

Äyräpään kirkko. Pölläkkälän rukoushuone, joka toimi väliaikaisena kirkkona ennen Äyräpään kirkon rakentamista. Pölläkkälä (vuodesta 1948) oli taajaväkinen yhdyskunta ja kylä Äyräpään kunnassa Vuoksen varrella Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Pölläkkälä · Katso lisää »

Pörtsykkä

Pörtsykkä (v:sta 1948) on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pörtsykkä · Katso lisää »

Pehr Norrmén

Pehr Herman Norrmén Pehr Herman Norrmén oli suomalainen jääkäri ja aktivisti, suomenruotsalainen teollisuus- ja pankkimies sekä saksalaismielinen ja oikeistoradikaali taustavaikuttaja Suomen politiikassa 1930-luvulla ja sotien aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Pehr Norrmén · Katso lisää »

Pehr Sommar

Pehr Georg Johan Sommar (14. syyskuuta 1915 Heinola – 18. tammikuuta 2008 Kauniainen) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Pehr Sommar · Katso lisää »

Pehr-Axel Wahren

Pehr-Axel Wahren (29. syyskuuta 1898 Urjala – 21. kesäkuuta 1961) oli suomalainen jääkärimajuri ja myyntipäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Pehr-Axel Wahren · Katso lisää »

Pehr-Johan Gummerus

Pehr-Johan Gummerus (30. kesäkuuta 1911 Helsinki – 8. tammikuuta 1967) oli suomalainen kenraalimajuri, joka teki uraansa erityisesti viestitehtävissä.

Uusi!!: Talvisota ja Pehr-Johan Gummerus · Katso lisää »

Peikola

Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Peikola · Katso lisää »

Peippola (Muolaa)

Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Peippola (Muolaa) · Katso lisää »

Pekka Häkli

Pekka Häkli (9. heinäkuuta 1893 Kaukola – 9. toukokuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Häkli · Katso lisää »

Pekka Ikonen (metsästäjä)

Pekka ("Hukka-Pekka") Antinpoika Ikonen (3. heinäkuuta 1875 Lokanlahti, Ilomantsi – 9. kesäkuuta 1940 Kihlovirta, Iisalmi) oli suomalainen Ilomantsissa asunut tunnettu metsästäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Ikonen (metsästäjä) · Katso lisää »

Pekka Jokipaltio

Pekka Jokipaltio (19. toukokuuta 1901 Nurmo – 31. toukokuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka tuli tunnetuksi Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentajana jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Jokipaltio · Katso lisää »

Pekka Kare

Pekka Elias Kare (14. huhtikuuta 1931 Viipurin maalaiskunta – 8. marraskuuta 2022 Siuntio) oli suomalainen juristi, toimitusjohtaja ja urheilujohtaja, joka toimi Suomen Painonnostoliiton puheenjohtajana vuosina 1967–1974 ja 1980–1992.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Kare · Katso lisää »

Pekka Karunki

Pekka Karunki (sukunimi vuoteen 1935 Sahlstén; 7. maaliskuuta 1906 Kivennapa – 10. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Karunki · Katso lisää »

Pekka Liljendahl

Pekka Erkki Sakari Liljendahl (12. kesäkuuta 1921 Kärkölä – 24. maaliskuuta 2002 Kärkölä) oli suomalainen maanviljelijä ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Liljendahl · Katso lisää »

Pekka Myrberg

Pekka Juhana Myrberg (30. joulukuuta 1892 Viipuri – 21. heinäkuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko ja tiedevaikuttaja, joka toimi myös Helsingin yliopiston kanslerina.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Myrberg · Katso lisää »

Pekka Parikka

Pekka Johannes Parikka (2. toukokuuta 1939 Helsinki – 21. maaliskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Parikka · Katso lisää »

Pekka Pellervo Halonen

Pekka Pellervo Halonen (27. maaliskuuta 1912 Valkeala – 30. joulukuuta 1967 Las Palmas) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Pellervo Halonen · Katso lisää »

Pekka Pennanen

Pekka Pennanen (24. helmikuuta 1872 Kesälahti – 18. heinäkuuta 1960 Kesälahti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajana vuosina 1936–1943.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Pennanen · Katso lisää »

Pekka Perttu

Pekka Perttu (ven. Пётр Алексеевич Пертту, Pjotr Alekseevitš Perttu; 14. lokakuuta 1917 – 10. elokuuta 1992) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Perttu · Katso lisää »

Pekka Toropainen

Pekka Toropainen (17. elokuuta 1890 Rääkkylä – 7. huhtikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen ravintoloitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Toropainen · Katso lisää »

Pekka Turpeinen (pormestari)

Pekka Edvard Turpeinen (13. kesäkuuta 1874 Oulu – 29. marraskuuta 1941 Oulu) oli suomalainen tuomari joka toimi Tornion ja Oulun pormestarina.

Uusi!!: Talvisota ja Pekka Turpeinen (pormestari) · Katso lisää »

Pelastusarmeija

Pelastusarmeijan toiminnan laajeneminen 1865–1990. Nils Dardell, ''Pelastusarmeija'', 1915. Ensimmäisen maailmansodan aikainen Pelastusarmeijan juliste Yhdysvalloissa. Pelastusarmeijan joulupatakeräys Lausannessa. Pelastusarmeijan Booth Memorial -sairaala Japanissa. Pelastusarmeija on kansainvälinen avustusjärjestö ja kristillinen liike, joka toimii paikallisesti 134 eri maassa.

Uusi!!: Talvisota ja Pelastusarmeija · Katso lisää »

Pelastusarmeija Suomessa

Pelastusarmeija Suomessa on sosiaalista avustustyötä tekevä hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Pelastusarmeija Suomessa · Katso lisää »

Pelkosenniemen taistelu

Pelkosenniemen taistelu oli Pelkosenniemellä 16.–18.

Uusi!!: Talvisota ja Pelkosenniemen taistelu · Katso lisää »

Pellervo Takatalo

Ahti Pellervo "Peuhu" Takatalo (2. huhtikuuta 1914Selin, s. 126–127. – 1976) oli suomalainen kommunisti, joka jatkosodan aikana toimi sotaa vastustaneessa maanalaisessa vastarintaliikkeessä.

Uusi!!: Talvisota ja Pellervo Takatalo · Katso lisää »

Peltosaari

Peltosaari on Riihimäen kaupunginosa Vantaanjoen varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Peltosaari · Katso lisää »

Penaty

Penaty oli Karjalan kannaksella Kuokkalassa (nyk. Repino) sijainnut huvila, jossa taiteilija Ilja Repin asui ja työskenteli 30 vuoden ajan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Uusi!!: Talvisota ja Penaty · Katso lisää »

Peninsaari

Peninsaari ("Vähäinen", vuoteen 1950) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Peninsaari · Katso lisää »

Pentti Eronen

Pentti Eronen oli suomalainen jalkapalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Eronen · Katso lisää »

Pentti Haanpää

Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905 Piippola – 30. syyskuuta 1955 Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Haanpää · Katso lisää »

Pentti Huhanantti

Pentti Juhani Huhanantti (11. lokakuuta 1909 Oulu – 28. maaliskuuta 1985 Helsinki) oli juristi, joka toimi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääjohtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Huhanantti · Katso lisää »

Pentti Iisalo

Keijo Pentti Iisalo (8. helmikuuta 1920 Akaa – 30. lokakuuta 2008 Lahti) oli Mannerheim-ristin ritari numero 16 ja samalla ensimmäinen vänrikki, joka nimitettiin ritariksi.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Iisalo · Katso lisää »

Pentti Kaitera

Pentti Veikko Kaitera (19. marraskuuta 1905 Rantasalmi – 8. kesäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tekniikan tohtori ja Teknillisen korkeakoulun maatalouden vesirakennuksen ja vesitalouden professori vuosina 1942–1972.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Kaitera · Katso lisää »

Pentti Koivisto

Pentti Kullervo Koivisto (17. toukokuuta 1917 Oulu – 5. joulukuuta 1961 Oulu) oli oululainen taidemaalari ja lapinaiheistaan tunnetun taiteilija Aukusti Koiviston poika.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Koivisto · Katso lisää »

Pentti Koskinen (yleisurheilija)

Pentti Viktor Kullervo Koskinen (vuodesta 1937 Koskenala, 7. helmikuuta 1911 Helsinki – 23. joulukuuta 1939 Muolaa) oli suomalainen yleisurheilija, jonka päälaji oli pituushyppy.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Koskinen (yleisurheilija) · Katso lisää »

Pentti Kosola

Pentti Vihtori Kosola (1. toukokuuta 1909 Lapua – 29. helmikuuta 1940 Ruokolahti) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen jäsen, joka tunnetaan suutari Erik Mätön murhaajana.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Kosola · Katso lisää »

Pentti Kujala

Pentti Johannes Kujala (18. toukokuuta 1919 Isokyrö – 13. heinäkuuta 2005) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Kujala · Katso lisää »

Pentti Laamanen

Kauko Pentti Ilmari Laamanen (24. joulukuuta 1927 Mikkeli – 20. elokuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri ja eräs suomalaisen rauhanturvatoiminnan pioneereista.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Laamanen · Katso lisää »

Pentti Lehtonen

Pentti Robert Lehtonen (2. lokakuuta 1922 Pyhäjärvi Vpl – 22. marraskuuta 2007) oli suomalainen upseeri, joka toimi Reserviupseerikoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Lehtonen · Katso lisää »

Pentti Perttuli

Pentti Olavi Perttuli (13. maaliskuuta 1916 Hausjärvi – 23. toukokuuta 2017 Laitila) oli suomalainen maanviljelysneuvos ja talvisodan ja jatkosodan veteraani.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Perttuli · Katso lisää »

Pentti Poukka

Kalle Pentti Poukka (13. syyskuuta 1919 Tampere – 31. lokakuuta 2012 Helsinki) oli Uuden Suomen päätoimittaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Poukka · Katso lisää »

Pentti Rauhalammi

Pentti Sakari Rauhalammi (5. helmikuuta 1912 Pori – 29. marraskuuta 1980 Noormarkku) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Rauhalammi · Katso lisää »

Pentti Rautajärvi

Pentti Rautajärvi on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa esiintyvä kuvitteellinen kansakoulunopettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Rautajärvi · Katso lisää »

Pentti Sola

Pentti Olavi Sola (28. toukokuuta 1907 Helsinki – 9. huhtikuuta 1940 Kuopio) oli suomalainen pianotaiteilija ja merkittävä šakkitehtävien laatija.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Sola · Katso lisää »

Pentti Syrjä

Pentti Heikki Syrjä (14. lokakuuta 1919 Teisko – 25. elokuuta 2002 Kuopio) oli suomalainen upseeri, kenraalimajuri ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Syrjä · Katso lisää »

Pentti T. Ahola

Toimitusjohtaja Pentti Ahola (1966) Pentti Tapio Ahola (29. huhtikuuta 1912 Hausjärvi – 11. syyskuuta 1978) oli suomalainen merikapteeni, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti T. Ahola · Katso lisää »

Pentti Tevä

Pentti Kalervo Tevä, ent. Ax. Pentti Kalervo Tevä (ent. Ax, 8. joulukuuta 1907 – 25. helmikuuta 1940) oli suomalainen Harmon-patsaalla palkittu lentäjä, joka kaatui talvisodassa taistelulennolla.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Tevä · Katso lisää »

Pentti Tuikkala

Pentti Tuikkala (17. joulukuuta 1911 – 27. huhtikuuta 1969) oli suomalainen taiteilija ja kuvaamataidonopettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Tuikkala · Katso lisää »

Pentti Valkama

Pentti Valkama (5. helmikuuta 1916 Turku – 19. joulukuuta 1939 Muolaa) oli suomalainen yleisurheilija.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Valkama · Katso lisää »

Pentti Väyrynen

Pentti Väyrynen (10. toukokuuta 1926 Lappee – 20. tammikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Väyrynen · Katso lisää »

Per Edvin Sköld

Per Edvin Sköld (25. toukokuuta 1891 Svedala – 13. syyskuuta 1972 Norra Rörum) oli ruotsalainen sosiaalidemokraattisen puolueen poliitikko, joka toimi toisen maailmansodan aikana Ruotsin puolustusministerinä sekä valtiovarainministerinä vuosina 1949–1955.

Uusi!!: Talvisota ja Per Edvin Sköld · Katso lisää »

Per Ekholm

Per Ole Ekholm Per Ole Ekholm (12. toukokuuta 1893 Vaasa – 8. elokuuta 1973) oli suomalainen jääkärieversti, joka teki upseeriuransa pääasiassa Suojeluskuntajärjestön päällikkötehtävissä toimien muun muassa Helsingin suojeluskuntapiirin päällikkönä vuosina 1924–1927 ja 1934–1939.

Uusi!!: Talvisota ja Per Ekholm · Katso lisää »

Per von Bonsdorff

150px Per Adolf von Bonsdorff (13. elokuuta 1896 Helsinki – 7. joulukuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen jääkärimajuri ja vapaaherra (vapaaherrallinen suku numero 49, von Bonsdorff).

Uusi!!: Talvisota ja Per von Bonsdorff · Katso lisää »

Perherauhan päivä

Perherauhan päivä julistettiin Suomessa 4.huhtikuuta Ensi- ja turvakotien liiton alotteesta.

Uusi!!: Talvisota ja Perherauhan päivä · Katso lisää »

Perinneradiotapahtuma

Perinneradiotapahtuma on Suomessa kaksi kertaa vuodessa toistuva tapahtuma, jossa pääasiassa sodanaikaisilla radiolla suoritetaan radioamatööriliikennettä ja pyritään saamaan yhteyksiä mahdollisimman laajalta alueelta museoikäisillä radiolaitteilla.

Uusi!!: Talvisota ja Perinneradiotapahtuma · Katso lisää »

Perkjärven ampuma-alue

Kenttätykistörykmentti 2:n iltahartaus Perkjärvellä kesällä 1936; vasemmalla miehistöparakit, oikealla tykkipiha Perkjärven ampuma-alue sijaitsi Uudenkirkon Kaukjärven kylässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Perkjärven ampuma-alue · Katso lisää »

Perkjärven asemakylä

Perkjärven asemakylä eli Kirillovskoje on maaseututaajama Kyyrölän maalaiskunnassa Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Perkjärven asemakylä · Katso lisää »

Perkjärven kirkko

Perkjärven ortodoksinen kirkko ennen sotia. Perkjärven Pyhän Sergei Radonežilaisen kirkko oli yksi entisen Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan kirkoista Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Perkjärven kirkko · Katso lisää »

Perkjärvi

Perkjärvi (v:een 1948 Перк-ярви ja v:sta 1948 Кирпичное, Kirpitšnoje) on kylä Perkjärven eteläpuolella Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Perkjärvi · Katso lisää »

Perojoensuu

Perojoensuu (myös Perojoki) on entinen kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Perojoensuu · Katso lisää »

Pertti Ehrnrooth

Pertti Oskar Ehrnrooth (25. huhtikuuta 1934 Kurkijoki – 5. syyskuuta 2023) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pertti Ehrnrooth · Katso lisää »

Pertti Järvinen

Pertti Heikki Järvinen (s. 5. huhtikuuta 1940 Tampere) on Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen emeritusprofessori.

Uusi!!: Talvisota ja Pertti Järvinen · Katso lisää »

Pertti Uotila

Pertti Uotila noin vuonna 1920. Pertti Uotila (synt. Bertil Oskar Lemmitty Favén, 17. maaliskuuta 1880 Helsinki – 18. elokuuta 1943 Lapua Viitattu 15.7.2014.) oli suomalainen toimittaja, runoilija, kansatieteilijä ja sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Pertti Uotila · Katso lisää »

Perushankintaohjelma

Perushankintaohjelma oli Suomessa 1930-luvulla toteutettu hanke, jolla pyrittiin kohentamaan armeijan kaluston määrällistä ja laadullista tasoa.

Uusi!!: Talvisota ja Perushankintaohjelma · Katso lisää »

Pesäpallon aluesarjat

Pesäpallon aluesarjoilla tarkoitetaan vuosina 1931–1940 pelattuja aluemestaruussarjoja, joiden voittajat pääsivät jatkamaan pelejä B-sarjaan, myöhemmin Valtakunnansarjaan, ja tavoittelemaan nousua Suursarjaan.

Uusi!!: Talvisota ja Pesäpallon aluesarjat · Katso lisää »

Pesäpallon SM-sarja 1940

Vuoden 1940 Pesäpallon Suursarja oli 19.

Uusi!!: Talvisota ja Pesäpallon SM-sarja 1940 · Katso lisää »

Pesiönlahden koulu

Uusi koulu oli alun perin puulämmitteinen ja siihen kuului 2 asuntoa (etualalla). Pohjoispuolen opettaja-asunto muutettiin keittolaksi 1990 tienoilla ja eteläpuolen huoneisto muutettiin teknisen työn tiloiksi 1996. Koululaisia odottamassa kotiinkuljetusta. Joukokylän tieltä rakennettu uusi tieliittymä paransi huomattavasti kulkua koululle. Pesiönlahden koulu oli Suomussalmella Pesiönlahden kylässä sijainnut peruskoulu, joka aloitti toimintansa alun perin kansakouluna.

Uusi!!: Talvisota ja Pesiönlahden koulu · Katso lisää »

Pesiönlahti

Kekkoskolmonen rakennettiin osin vankityövoimalla. Tammikuinen näkymä Vaatovaaralta Pesiönlahteen päin. Ämmän korjaamo lahjoitti pelipaidat kylän joukkueelle. Koulun kentällä vuonna 1970. Näkymä Pesiönlahden perästä kohti Niskanselkää, n. 1970. Valkohiekkainen Lemetinniemi erottuu matalan veden takia hyvin. Pesiönlahti on Suomussalmen Kiantajärven läntisin lahti ja sen ympärille sijoittunut kyläyhteisö.

Uusi!!: Talvisota ja Pesiönlahti · Katso lisää »

Petäjäsaaren taistelu

Petäjäsaaren taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1940, osana Kitilän suurmotin taisteluja.

Uusi!!: Talvisota ja Petäjäsaaren taistelu · Katso lisää »

Peter de Hemmer Gudme

Peter de Hemmer Gudme (28. syyskuuta 1897 Kööpenhamina – 30. marraskuuta 1944 Kööpenhamina) oli tanskalainen lehtimies, kirjailija ja tanskalainen vastarintaliikkeen aktivisti.

Uusi!!: Talvisota ja Peter de Hemmer Gudme · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Petsamo · Katso lisää »

Petsamon luostari

Trifon Petsamolaisen luostarin sisäänkäynti (2014) Trifon Petsamolaisen luostarin rakennuksia (2014) Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Petsamon luostari · Katso lisää »

Petsamon luterilainen seurakunta

Petsamon seurakunta oli evankelis-luterilainen seurakunta Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Petsamon luterilainen seurakunta · Katso lisää »

Petsamon rata

Petsamon rata oli vuosina 1918–1944 suunnitteilla ollut rautatiehanke, joka olisi yhdistänyt Jäämeren rannikon Suomen rataverkkoon.

Uusi!!: Talvisota ja Petsamon rata · Katso lisää »

Petsamon taistelu

Petsamon taistelu käytiin Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä Petsamossa Lapissa.

Uusi!!: Talvisota ja Petsamon taistelu · Katso lisää »

Petter Pirhonen

Petter Pirhonen (1974) Petter Olavi Pirhonen (19. lokakuuta 1904 Jääski – 23. elokuuta 1984 Forssa) oli suomalainen opettaja ja koulunjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Petter Pirhonen · Katso lisää »

Pielisen museo

Pielisen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka sijaitsee Lieksan Pappilanniemessä Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Pielisen museo · Katso lisää »

Pienviljelijäin puolue

Pienviljelijäin puolue (1940-luvun alkuun asti Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue, PMP) oli suomalainen 1930-luvulta 1950-luvulle toiminut pientalonpoikien etupuolue.

Uusi!!: Talvisota ja Pienviljelijäin puolue · Katso lisää »

Pietari Autti

Pietari Aleksanteri Autti. Pietari Aleksanteri Autti (17. elokuuta 1893 Rovaniemi – 23. lokakuuta 1959 Rovaniemi) oli suomalainen jääkärikenraali, talvi- ja jatkosotien rykmentinkomentaja ja Mannerheim-ristin ritari n:o 51.

Uusi!!: Talvisota ja Pietari Autti · Katso lisää »

Pietari Suuren patsas (Viipuri)

Pietari Suuren patsas on pronssiveistos Pietarinpuistossa Viipurissa, Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pietari Suuren patsas (Viipuri) · Katso lisää »

Pietari Tiikkiläinen

Tiikkiläisen muistomerkki Suojärvellä. Pietari Tiikkiläinen (3. elokuuta 1921 nykyisen Leningradin alueen Volossovan piirin Pekunitsan kunnan Markkovan kylä – 28. heinäkuuta 1941 Suojärven piirin Tolvajärven lähellä) oli puna-armeijan alikersantti, joka kuolemansa jälkeen sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Pietari Tiikkiläinen · Katso lisää »

Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri)

Pietari–Paavalin kirkko Viipurissa kesällä 2012. Pietari–Paavalin kirkko on nykyisin Viipurin ainoa säilynyt luterilainen kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Pietari–Paavalin kirkko (Viipuri) · Katso lisää »

Pihkala (Viipurin mlk)

Pihkala oli luovutetulle alueelle jääneen Viipurin maalaiskunnan pohjoisin kylä.

Uusi!!: Talvisota ja Pihkala (Viipurin mlk) · Katso lisää »

Pihlainen

Pihlainen oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Pihlainen · Katso lisää »

Pika-asutuslaki

Pika-asutuslailla tarkoitetaan 28. kesäkuuta 1940 hyväksyttyä lakia, jonka perusteella valtio hankki haltuunsa kantaväestön maa-alueita ja jakoi niitä uudelleen talvisodan evakoille.

Uusi!!: Talvisota ja Pika-asutuslaki · Katso lisää »

Pikonlinna

Pikonlinna (Keski-Hämeen parantola, Pikonlinnan parantola, myöhemmin Pikonlinnan sairaala) on Kangasalle vuonna 1931 perustettu sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana.

Uusi!!: Talvisota ja Pikonlinna · Katso lisää »

Pioneerikomppanian määrävahvuus (talvisota)

Pioneerikomppanian määrävahvuus talvisodan aikana koostui mm.

Uusi!!: Talvisota ja Pioneerikomppanian määrävahvuus (talvisota) · Katso lisää »

Pioneerimuseo

Pioneerimuseo oli Suomen vanhin aselajimuseo.

Uusi!!: Talvisota ja Pioneerimuseo · Katso lisää »

Pioneeripuisto

Pioneeripuisto on Kouvolan kaupungin Korian kaupunginosassa/taajamassa Elimäen suuralueella, Kymijoen rannalla sijaitseva entinen varuskunta-alue.

Uusi!!: Talvisota ja Pioneeripuisto · Katso lisää »

Pioneeritoiminta

maanjäristyksen aiheuttamia tuhoja Pakistanissa vuonna 2005. Pioneeritoiminta on aselaji, jonka tehtävänä on hidastaa vihollisen liikettä, edistää omien joukkojen liikkumista ja suojata omia joukkoja vihollisen toiminnan vaikutuksilta.

Uusi!!: Talvisota ja Pioneeritoiminta · Katso lisää »

Pipo

Piirros naisesta pipo päässään. Pipo on päälaen peittävä vaatekappale, jota usein käytetään kylmällä säällä pitämään päälaki ja korvat lämpiminä.

Uusi!!: Talvisota ja Pipo · Katso lisää »

Pirjo Honkasalo

Pirjo Irene Honkasalo (s. 22. helmikuuta 1947 Helsinki) on suomalainen dokumenttielokuvaohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pirjo Honkasalo · Katso lisää »

Pirkanmaan maakunta

Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »

Pirkko Helenoro

Pirkko Helenoro (s. 11. helmikuuta 1935) on suomalainen kasvatustieteen maisteri, opettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pirkko Helenoro · Katso lisää »

Pirkkola

Pirkkola on Oulunkylän kaupunginosan osa-alue ja Maunulan peruspiirin osa Pohjois-Helsingissä, Länsi-Pakilan ja Maunulan välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Pirkkola · Katso lisää »

Pirttikylä-Petolahden helluntaiseurakunta

Pirttikylä-Petolahden helluntaiseurakunta on vuonna 1935 perustettu Maalahden Petolahdessa ja Pirttikylässä sijaitseva helluntaiseurakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Pirttikylä-Petolahden helluntaiseurakunta · Katso lisää »

Pitäjänmäen kenttärata

Pitäjänmäen kenttärata oli venäläisten vuosina 1915–1916 tukkien kuljetusta varten rakentama 750 mm:n raideleveydellä ollut kapearaiteinen metsärautatie Helsingin maalaiskunnan, nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien, alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Pitäjänmäen kenttärata · Katso lisää »

Pitkärannan sellutehdas

Pitkärannan sellutehdas on Venäjällä Laatokan pohjoisrannalla Pitkärannan kaupungin Pusunsaaressa sijaitseva sellutehdas.

Uusi!!: Talvisota ja Pitkärannan sellutehdas · Katso lisää »

Pitkäranta

Pitkärannan kaupunkikunta Pitkärannan piirin kartalla. Pitkäranta on kaupunki, kaupunkikunta ja Pitkärannan piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pitkäranta · Katso lisää »

Pjotr Hohlov

Pjotr Iljitš Hohlov (12. tammikuuta 1910 Jesipovo Moskovan alue, Venäjän keisarikunta − 7. maaliskuuta 1990 Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton ilmavoimien kenraaliluutnantti ja Neuvostoliiton sankari.

Uusi!!: Talvisota ja Pjotr Hohlov · Katso lisää »

Pjotr Pavlenko

Pjotr Andrejevitš Pavlenko (11. heinäkuuta (J: 29. kesäkuuta) 1899 Pietari – 16. kesäkuuta 1951 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Pjotr Pavlenko · Katso lisää »

Pjotr Sokolov

Pjotr Petrovitš Sokolov (28. joulukuuta 1890 Pietari – 11. toukokuuta 1971 Enköping) oli venäläinen jalkapalloilija ja vakooja.

Uusi!!: Talvisota ja Pjotr Sokolov · Katso lisää »

Pohjankankaan ampuma-alue

Pohjankankaan ampuma-alue sijaitsee Pohjankankaalla Kankaanpään Niinisalossa.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjankankaan ampuma-alue · Katso lisää »

Pohjanmaa-sarja

Pohjanmaa-sarja on kirjailija Antti Tuurin kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo fiktiivisen pohjalaisen Hakalan suvun vaiheista Suomessa ja siirtolaisena Amerikassa.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjanmaa-sarja · Katso lisää »

Pohjanmaan historiallinen maakunta

Pohjanmaa (kirjaimellisesti ”Itäpohja”, vrt. Ruotsissa Länsipohja) on Suomen historiallinen maakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjanmaan historiallinen maakunta · Katso lisää »

Pohjois-Karjala (IKL:n lehti)

''Pohjois-Karjalan'' etusivut olivat nimiötä lukuun ottamatta identtisiä ''Savon Suunnan'' kanssa. Pohjois-Karjala oli nimellisesti Joensuussa vuosina 1936–1939 ilmestynyt IKL:n sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Karjala (IKL:n lehti) · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan historia

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan historiaa.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Pohjanmaan historia · Katso lisää »

Pohjois-Suomen Ryhmä

Ryhmän komentaja kenraalimajuri Wiljo Einar Tuompo. Pohjois-Suomen Ryhmä perustettiin ennen talvisotaa tehtävänään puolustaa Suomen valtakunnan aluetta Lieksan ja Jäämeren välisellä alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Suomen Ryhmä · Katso lisää »

Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941

Hyökkäystavoitteet pohjoisella rintamanosalla. Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 on nimitys Lapin sotatoimille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Suomi jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 · Katso lisää »

Poikkeustila

Poikkeustila on väliaikainen yhteiskunnallinen tilanne, jolloin normaali lainsäädäntö, valtiosääntö tai kansalaisoikeudet eivät päde, ja viranomaisten valtuudet ovat suuremmat kuin tavallisesti.

Uusi!!: Talvisota ja Poikkeustila · Katso lisää »

Pola (yritys)

Pola Oy oli suomalainen vaateyritys ja Kurikan perheen sukuyritys, jonka historiaan liittyy myös paitavalmistaja Pallo-Paita Oy.

Uusi!!: Talvisota ja Pola (yritys) · Katso lisää »

Polikarpov I-15

Polikarpov 1-15bis Polikarpov I-15 ja I-15bis ja niistä edelleen kehitetty I-153 olivat neuvostoliittolaisia kaksitasoisia hävittäjälentokoneita, joita käyttivät tasavaltalaiset Espanjan sisällissodassa, Kiina sodassa Japania vastaan ja Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Polikarpov I-15 · Katso lisää »

Polikarpov I-16

I-16 Espanjan tasavaltalaisten väreissä Polikarpov I-16 I-16 UTI ''UT-1'' Suomen ilmailumuseossa. I-16 UTI ''UT-1'' Suomen ilmailumuseossa. Polikarpov I-16 oli Neuvostoliiton ensimmäinen alatasoinen hävittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Polikarpov I-16 · Katso lisää »

Polikarpov R-5

Polikarpov R-5 on neuvostoliittolaisen Polikarpovin valmistama kevyt, kaksitasoinen ja yksimoottorinen lentokone, jota käytettiin tiedustelu- ja pommitustehtävissä.

Uusi!!: Talvisota ja Polikarpov R-5 · Katso lisää »

Polikarpov R-Z

Polikarpov R-Z on neuvostoliittolaisen Polikarpovin valmistama kevyt, kaksitasoinen ja yksimoottorinen lentokone, jota käytettiin tiedustelu- ja pommitustehtävissä.

Uusi!!: Talvisota ja Polikarpov R-Z · Katso lisää »

Poltetun maan taktiikka

Sodankylän kirkonkylään Lapin sodan aikaan vuonna 1945. Palavia öljylähteitä Kuwaitissa vuonna 1991. Poltetun maan taktiikassa sotajoukko tuhoaa vetäytyessään infrastruktuuria, perusrakennetta, josta voisi olla etenevälle viholliselle hyötyä.

Uusi!!: Talvisota ja Poltetun maan taktiikka · Katso lisää »

Polttopullo

talvisodassa käyttämä panssarintorjunta-ase. Polttopullo eli Molotovin cocktail on ase, joka on tavallisesti lasinen, nestemäistä polttoainetta sisältävä pullo, jossa on mukana erikseen sytytettävä tulenlähde (yksinkertaisimmillaan pullon suussa oleva palavalla nesteellä kasteltu riepu).

Uusi!!: Talvisota ja Polttopullo · Katso lisää »

Pommisuoja

Helsinkiläisiä pommisuojassa talvisodan aikana. Pommisuoja tarkoittaa erilaisilta uhilta, kuten lentopommituksilta suojautumiseen käytettävää tilaa.

Uusi!!: Talvisota ja Pommisuoja · Katso lisää »

Porajärvi (Suojärven piiri)

Porajärven kunta Suojärven piirin kartalla. Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Porajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Porin lentoasema

Porin lentoasema sijaitsee Porin kaupungissa, Satakunnan maakunnassa, kaksi kilometriä keskustasta etelään.

Uusi!!: Talvisota ja Porin lentoasema · Katso lisää »

Porin rautatieasema

Porin rautatieasema sijaitsee Porin ydinkeskustan etelälaidalla Riihikedon kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Porin rautatieasema · Katso lisää »

Porkanniemi

Porkanniemi oli Käkisalmen esikaupunkialue Käkisalmen maalaiskuntaan kuuluneen Tenkalahden kylän itäosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Porkanniemi · Katso lisää »

Porkansaari

Porkansaari on Viipurinlahden saari ja entinen kylä entisen Viipurin maalaiskunnan alueella Venäjällä, Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Porkansaari · Katso lisää »

Porkkalan majakka

Porkkalan majakka eli Kallbådan majakka on entinen merimajakka, joka sijaitsee Suomenlahdella Kallbådanin matalalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään.

Uusi!!: Talvisota ja Porkkalan majakka · Katso lisää »

Poro

Poro Finnmarkin läänissä Norjassa. Poro vaeltaa Kebnekaisen laaksossa Ruotsissa. Poro on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsä-Lapin alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Poro · Katso lisää »

Porvarihallitus

Porvarihallitus on hallitus, joka muodostuu vain porvarillisista puolueista.

Uusi!!: Talvisota ja Porvarihallitus · Katso lisää »

Porvoon historia

Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.

Uusi!!: Talvisota ja Porvoon historia · Katso lisää »

PPD-34

PPD-34 (ППД-34) on Vasili Degtjarjovin 1930-luvulla Neuvostoliitossa kehittämä konepistooli, joka oli käytössä toisessa maailmansodassa ja talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja PPD-34 · Katso lisää »

Presidentit

Presidentit on vuosina 2005–2006 Yle TV1:llä esitetty suomalainen televisiosarja, jossa on dramatisoitu Suomen poliittisen historian tapahtumia.

Uusi!!: Talvisota ja Presidentit · Katso lisää »

Probus Rahikainen

Probus (Prokopi, Prokko) Rahikainen (19. heinäkuuta 1885 Jyskyjärvi, Vienan Karjala – 2. helmikuuta 1946 Kuopio) oli vienankarjalainen liikemies, toimitusjohtaja ja heimoaktivisti.

Uusi!!: Talvisota ja Probus Rahikainen · Katso lisää »

Profeetta Elian kirkko (Viipuri)

Profeetta Elian kirkko kesällä 2012. Profeetta Elian kirkko (aikaisemmin Neitsyt Marian elävöittävän lähteen ikonin kirkko) on Viipurissa sijaitseva ortodoksinen kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Profeetta Elian kirkko (Viipuri) · Katso lisää »

Prolavaara

Prolavaara tai Prolanvaara oli kylä Soanlahden kunnan eteläosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Prolavaara · Katso lisää »

Propaganda-Aseveljet

R. W. (Reino Wilhelm) Palmroth eli Palle (1906–1992). Propaganda-Aseveljet ry oli suomalainen erityisesti jatkosodan aikana aktiivisesti toiminut järjestö, joka perustettiin kesällä 1940 henkisen sodankäynnin tueksi.

Uusi!!: Talvisota ja Propaganda-Aseveljet · Katso lisää »

Psykiatrinen sairaala Suomessa

Keroputaan psykiatrisen sairaalan rakennuksia Torniossa. Psykiatrinen sairaala (ent. mielisairaala) on sairaala, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivien henkilöiden hoitoon.

Uusi!!: Talvisota ja Psykiatrinen sairaala Suomessa · Katso lisää »

Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa

Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa käsittelee Suomen psykiatristen sairaaloiden historiaa.

Uusi!!: Talvisota ja Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa · Katso lisää »

Pudasjärvi

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla.

Uusi!!: Talvisota ja Pudasjärvi · Katso lisää »

Pulkkaniemen teloitukset

Pulkkaniemen teloitukset tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana 29.

Uusi!!: Talvisota ja Pulkkaniemen teloitukset · Katso lisää »

Pummanki

Pummanki (nykyisin) on entinen suomalainen kalastajakylä Kalastajasaarennossa Petsamossa Jäämeren Pummanginvuonon rannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Pummanki · Katso lisää »

Puna-armeija

Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.

Uusi!!: Talvisota ja Puna-armeija · Katso lisää »

Puna-armeijan marssiopas Suomeen

Puna-armeijan marssiopas Suomeen (ven. Finljandija: opisanie maršrutov) on Neuvostoliitossa puna-armeijan sotilaskäyttöön tehty kuvaus Suomesta vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Puna-armeijan marssiopas Suomeen · Katso lisää »

Punahousut

Punahousut on vuonna 1939 ilmestynyt Ilmari Unhon ohjaama suomalainen sotilasfarssi.

Uusi!!: Talvisota ja Punahousut · Katso lisää »

Punainen tähti (järjestö)

Punainen tähti oli Punaisen ristin kaltainen kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena oli varustaa hevoshoitoambulansseja ja kouluttaa vapaaehtoista henkilökuntaa sodanaikaisen eläinlääkintähuollon avuksi.

Uusi!!: Talvisota ja Punainen tähti (järjestö) · Katso lisää »

Punaisten hautamuistomerkki (Tampere)

Tampereen punaisten hautamuistomerkki on Kalevankankaan hautausmaalla sijaitseva Suomen sisällissodan punaisten muistomerkki, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Jussi Hietanen.

Uusi!!: Talvisota ja Punaisten hautamuistomerkki (Tampere) · Katso lisää »

Punaisten muistomerkki (Halikon Märynummi)

Punaisten muistomerkki Halikon Märynummella Salossa Halikon sairaalan hautausmaalla entisen Halikon sairaalan alueella seututien 224 varressa on pystytetty 3.

Uusi!!: Talvisota ja Punaisten muistomerkki (Halikon Märynummi) · Katso lisää »

Punakaarti

Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.

Uusi!!: Talvisota ja Punakaarti · Katso lisää »

Punalesket

Punaleskiksi kutsuttiin vuonna 1918 käydyn Suomen sisällissodan seurauksena kuolleiden punaisten leskiä.

Uusi!!: Talvisota ja Punalesket · Katso lisää »

Punnus (Käkisalmen piiri)

Näkymä Svetlojen radioteleskoopista Vasiljevon laskettelurinteille. Punnuksen kunta Käkisalmen piirin kartalla. Punnus eli Krasnoozjornoje on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Käkisalmen piirissä VenäjälläProjekt, s. 10.

Uusi!!: Talvisota ja Punnus (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »

Punnus (Muolaa)

Punnus (v:sta 1948 tai Красноозерное, Krasnoozernoje) on Suomen entiseen Muolaan kuntaan kuulunut kylä ja nykyisen Venäjän Leningradin alueen Käkisalmen piirin Punnuksen eli Krasnoozernojen kunnan keskuskylä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Punnus (Muolaa) · Katso lisää »

Puolueeton maa

Aiemmin puolueettomat Puolueeton maa tai puolueeton valtio ei kuulu sotilasliittoihin tai ei osallistu käynnissä olevaan sotaan tai pyrkii lisäksi pysyttelemään suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Puolueeton maa · Katso lisää »

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäivänä Ensossa 1944 Ohimarssissa Ensossa 1944 saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.

Uusi!!: Talvisota ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Katso lisää »

Puolustusvoimien ylipäällikkö

Puolustusvoimien ylipäällikkö Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex johtaa Suomen puolustusvoimia.

Uusi!!: Talvisota ja Puolustusvoimien ylipäällikkö · Katso lisää »

Putikko

Näkymä Putikon satamasta pohjoiseen. Putikko on kylä Savonlinnan Punkaharjulla.

Uusi!!: Talvisota ja Putikko · Katso lisää »

Putikon junaturma

Putikon junaturma tapahtui talvisodan jälkeen 18. maaliskuuta 1940 Punkaharjulla Putikon rautatieasemalla, kun tavarajuna törmäsi ratapihalla siirtoväkeä kuljettaneeseen junaan.

Uusi!!: Talvisota ja Putikon junaturma · Katso lisää »

Putikon työväentalo Työnvalta

Putikon työväentalo Työnvalta on Punkaharjulla Putikon kylässä sijaitseva työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Putikon työväentalo Työnvalta · Katso lisää »

Putkimiina PM-43 ja PM-68

Toisen maailmansodan aikainen putkimiina m/43 Putkimiinat PM-43 ja PM-68 ovat Suomessa valmistettuja sirpalevaikutteisia jalkaväkimiinoja.

Uusi!!: Talvisota ja Putkimiina PM-43 ja PM-68 · Katso lisää »

Puukemia

Puukemia on orgaanisen kemian osa-alue, joka tutkii puun kemiallista koostumusta, puun rakenneosien reaktioita ja puunjalostusta (mm. sellunkeitto ja paperinvalmistus).

Uusi!!: Talvisota ja Puukemia · Katso lisää »

Puutalo (yritys)

Puutalo Oy, myöhemmin Myyntiyhdistys Puutalo, oli vuonna 1940 perustettu yleishyödyllinen yritys, jonka synty liittyi Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Puutalo (yritys) · Katso lisää »

Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi)

Pyhän Andreaksen kirkko 1920- tai 1930-luvulla Pyhän Andreaksen kirkko (myös Käkisalmen vanha luterilainen kirkko) oli Pyhälle Andreaalle omistettu Käkisalmen luterilaisen seurakunnan vanhempi kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi) · Katso lisää »

Pyhän Hyacinthuksen kirkko

Pyhän Hyacinthuksen kirkko oli katolinen kirkko Viipurissa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhän Hyacinthuksen kirkko · Katso lisää »

Pyhän Nikolauksen kirkko

Pyhän Nikolauksen kirkko on Helsingin Hietaniemessä sijaitseva Venäjän ortodoksisen kirkon piiriin kuuluvan Pyhän Nikolauksen seurakunnan kirkko, jota ympäröi seurakunnan pieni hautausmaa.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhän Nikolauksen kirkko · Katso lisää »

Pyhän Panteleimonin kirkko (Pietari)

Pyhän Panteleimonin kirkko Pestelinkadulta nähtynä. Pyhän Panteleimonin kirkko (viralliselta nimeltään церковь Святого великомученика Пантелеимона Целителя, tserkov Sjatogo velikomutšenika Panteleimona Tselitelja) on barokkityyliä edustava rakennusmuistomerkki Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhän Panteleimonin kirkko (Pietari) · Katso lisää »

Pyhäniemen kartano

Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin vievän tien varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhäniemen kartano · Katso lisää »

Pyhäntä

Pyhännän kirkko kesällä 2008 Pyhäntä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhäntä · Katso lisää »

Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta

Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta (lyhenne PSHV) on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö, joka on perustettu vuonna 1885.

Uusi!!: Talvisota ja Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta · Katso lisää »

Pyynikin näkötorni

Pyynikin näkötorni on Tampereen Pyynikinharjulle vuonna 1929 valmistunut näkötorni.

Uusi!!: Talvisota ja Pyynikin näkötorni · Katso lisää »

Raatitorni

Viipurin keskiaikaiseen kaupunginmuuriin kuulunut raatitorni. Raatitorni on yksi Viipurin keskiaikaiseen kaupunginmuuriin kuuluneista torneista ja sijaitsee Viipurin entisen Luostarinkadun varrella.

Uusi!!: Talvisota ja Raatitorni · Katso lisää »

Raatteen Portti

Raatteen Portti sijaitsee talvisodan aitojen taistelupaikkojen välittömässä läheisyydessä.

Uusi!!: Talvisota ja Raatteen Portti · Katso lisää »

Raatteen tien taistelu

Raatteen tien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.

Uusi!!: Talvisota ja Raatteen tien taistelu · Katso lisää »

Raatteentie

Raatteentien museotiekyltti. Raatteentie eli yhdystie 9125 on Suomussalmen kunnassa Raatteenportista Raatteeseen kulkeva sorapintainen yhdystie.

Uusi!!: Talvisota ja Raatteentie · Katso lisää »

Rafael Lönnström

Frans Gottfrid Rafael Lönnström (8. lokakuuta 1892 Lappeenranta – 11. joulukuuta 1943 Tukholma) oli suomalainen teknikko, asetehtailija, keksijä ja Lönnström-yhtiöiden perustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Rafael Lönnström · Katso lisää »

Rafael Suvanto

Rafael Suvanto (28. kesäkuuta 1909 Turku – 9. maaliskuuta 1940 Kärstilänjärvi, Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen tähtitieteilijä ja rehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Rafael Suvanto · Katso lisää »

Rafael Svinhufvud

Rafael Armand Sigismund Svinhufvud oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Rafael Svinhufvud · Katso lisää »

Ragnar Aakenus

Ragnar (Raku) Johannes Aakenus, vuoteen 1945 Allén (12. lokakuuta 1897 Juva – 22. maaliskuuta 1977 Tampere) oli suomalainen metsänhoitaja, joka työskenteli koko uransa Metsähallituksen palveluksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Aakenus · Katso lisää »

Ragnar Dunkers

Ragnar Johannes Dunkers (17. helmikuuta 1900 Pori – 20. lokakuuta 1941 Bromarv) oli suomalainen diplomi-insinööri ja teollisuuskoulun lehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Dunkers · Katso lisää »

Ragnar Granit

Ragnar Arthur Granit (30. lokakuuta 1900 Riihimäki – 12. maaliskuuta 1991 Tukholma) oli suomalainen fysiologi, jolle myönnettiin Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinto näön fysiologiaa koskevista tutkimuksista vuonna 1967 yhdessä Haldan Keffer Hartlinen ja George Waldin kanssa.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Granit · Katso lisää »

Ragnar Grönvall

Ragnar Robert Grönvall (28. helmikuuta 1901 Helsinki – 12. syyskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Grönvall · Katso lisää »

Ragnar Nordström

Gustav Ragnar Enos Nordström (16. tammikuuta 1894 Loviisa – 25. joulukuuta 1982 Loviisa) oli suomalainen laivanvarustaja, jääkärieverstiluutnantti, heimoaktivisti ja poliittinen taustavaikuttaja, harmaa eminenssi.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Nordström · Katso lisää »

Ragnar Wahlbeck

Osasto W:n alias Jalkaväkirykmentti 49:n komentaja eversti Ragnar Wahlbeck. Frans Ragnar Wahlbeck (31. tammikuuta 1899 Helsinki – 4. heinäkuuta 1944) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Wahlbeck · Katso lisää »

Ragnar Ypyä

Saaristonkatu 11 Oulussa. Valmistunut 1947 (suunniteltu jo 1941). Ragnar Ypyä ja Martta Martikainen-Ypyä. TYKS, U-sairaala (kokonaisuuteen kuuluu lisäksi talousrakennus, lämpökeskus ja pysäköintitalo). Valmistunut 1965-69, Ragnar Ypyä ja Martta Martikainen-Ypyä. Ragnar Amandus Ypyä (20. toukokuuta 1900 Helsinki – 5. lokakuuta 1980 Tukholma) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Ragnar Ypyä · Katso lisää »

Raikuun salpa-asema

Raikuun salpa-asema on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusrakennelmaa, joka sijaitsee Kerimäellä.

Uusi!!: Talvisota ja Raikuun salpa-asema · Katso lisää »

Raili Kahilainen

Raili Kahilainen (4. marraskuuta 1892 Helsinki – 12. huhtikuuta 1957 Kokkola) oli suomalainen sanoittaja, laulaja ja laulunopettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Raili Kahilainen · Katso lisää »

Raimo Heiskanen

Raimo Valmari Heiskanen (9. heinäkuuta 1922 Viipuri – 4. huhtikuuta 2000 Vantaa) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi pitkään Suomen rauhanaikaisen sotilastiedustelun rakentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Raimo Heiskanen · Katso lisää »

Raimo Ilaskivi

Raimo Ilaskivi (vuoteen 1947 Hämäläinen; s. 26. toukokuuta 1928 Ruokolahti) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Raimo Ilaskivi · Katso lisää »

Raimo Raimela

Raimo Raimelan juliste 1950-luvulta. Raimo Olavi Raimela (25. helmikuuta 1916 Kristiinankaupunki – 24. huhtikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen graafinen suunnittelija, animaattori ja Mainosgraafikkojen koulun rehtori.

Uusi!!: Talvisota ja Raimo Raimela · Katso lisää »

Rainer Ahonius

Carl Rainer Rudolf Ahonius (11. helmikuuta 1896 Kangasala – 7. helmikuuta 1975) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Rainer Ahonius · Katso lisää »

Raisio (yritys)

Raisio Oyj on kansainvälinen elintarviketeollisuuden pörssiyhtiö, jonka osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.

Uusi!!: Talvisota ja Raisio (yritys) · Katso lisää »

Raivaaja (amerikansuomalainen lehti)

Raivaajan toimitalo Fitchburgissa. Raivaaja oli Massachusettsin Fitchburgissa vuosina 1905–2009 ilmestynyt amerikansuomalainen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Raivaaja (amerikansuomalainen lehti) · Katso lisää »

Raivaaja Rautu

Raivaaja Rautu (aiemmin Murman tai Fortral) oli Suomen merivoimien raivaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Raivaaja Rautu · Katso lisää »

Raivaaja Vilppula

Vilppula (aiemmin Zashthitnik (Puolustaja) sekä T-2) oli Suomen merivoimien miinanraivaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Raivaaja Vilppula · Katso lisää »

Raja-Jooseppi (henkilö)

Raja-Joosepin asuinkenttä Inarissa. Joosef ”Jooseppi” Juhonpoika Sallila eli Raja-Jooseppi (1. tammikuuta 1877 Kuivasjärvi, Parkano – 10. toukokuuta 1946)Johanna Heiskanen: Retkipaikka.fi 24.9.2019.

Uusi!!: Talvisota ja Raja-Jooseppi (henkilö) · Katso lisää »

Raja-Karjala

Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Raja-Karjala · Katso lisää »

Rajajoen rautatieasema

Rajajoen rautatieasema (lyh. Rj, ratakm 409+000) sijaitsi Riihimäki–Pietari-radan varrella Terijoen Rajajoen kylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Rajajoen rautatieasema · Katso lisää »

Rajajoki

Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Rajajoki · Katso lisää »

Rajamäen tehtaat

Rajamäen tehtaat ovat nykyisin Anora Group Oyj:n omistuksessa olevat viinatehtaat Nurmijärven Rajamäellä.

Uusi!!: Talvisota ja Rajamäen tehtaat · Katso lisää »

Rajamäki

Toinen Rajamäen tykkitorneista. Tykkitornit rakennettiin puolustamaan vieressä sijaitsevaa silloisen Alkon (nyk. Anora) viinatehdasta. Rajamäen kirkon torni. Rajamäki on Nurmijärven kunnan kolmanneksi suurin kylä ja sen kolmesta päätaajamasta pohjoisin.

Uusi!!: Talvisota ja Rajamäki · Katso lisää »

Rajavartiolaitos

Suomen Rajavartiolaitos, lyh.

Uusi!!: Talvisota ja Rajavartiolaitos · Katso lisää »

Rakkaudenhauta

Rakkaudenhauta tarkoittaa yleensä yksityistä naisen hautaa, joka on sijoitettu varsinaisen hautausmaan ulkopuolelle.

Uusi!!: Talvisota ja Rakkaudenhauta · Katso lisää »

Rannikkopuolustus

Rannikkopuolustus käsittää kaikki ne puolustukselliset toimet, mitä rannikon puolustamiseksi tarvitaan.

Uusi!!: Talvisota ja Rannikkopuolustus · Katso lisää »

Rannikkoryhmä

Rannikkoryhmä oli Suomen maavoimien talvisodan jalkaväkiyhtymä, jonka toiminta-alueena oli Viipurinlahden länsiranta.

Uusi!!: Talvisota ja Rannikkoryhmä · Katso lisää »

Rannikkosotilaskoti

Rannikkosotilaskotiyhdistys on perustettu 3. marraskuuta 1918 Helsingissä.

Uusi!!: Talvisota ja Rannikkosotilaskoti · Katso lisää »

Rantakylä (Kivennapa)

Rantakylä sijaitsi Kivennavan pitäjän pohjoisosassa Muolaan pitäjän rajalla Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Rantakylä (Kivennapa) · Katso lisää »

Rantarata

Rantarata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Helsingistä Turkuun ja edelleen Turun satamaan.

Uusi!!: Talvisota ja Rantarata · Katso lisää »

Rantasalmi

Rantasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Varkauden ja Savonlinnan puolivälissä.

Uusi!!: Talvisota ja Rantasalmi · Katso lisää »

Raoul Palmgren

Raoul Oskar Gånge-Rolf Armin Palmgren (12. tammikuuta 1912 Karjaa – 10. maaliskuuta 1995 Tampere) oli suomalainen tietokirjailija, toimittaja, kirjallisuudentutkija ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Raoul Palmgren · Katso lisää »

Rasala

Rasala oli Kivennavan pitäjän pienimpiä kyliä ja sijaitsi Joutselän pohjoispuolella Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Rasala · Katso lisää »

Rasalahti

Rasalahti eli Novinka on maaseututaajama Leningradin alueella Tienhaaran kunnassa Venäjällä Suomen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Rasalahti · Katso lisää »

Raskas patteristo 27 (jatkosota)

Raskas patteristo 27 (Sillan Patteristo) oli Suomen maavoimien tykistöyksikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Raskas patteristo 27 (jatkosota) · Katso lisää »

Ratinanlinna

Ratinanlinna oli Tampereella Kyttälän kaupunginosassa Aleksanterinkatu 32:ssa sijainnut, vuonna 1928 valmistunut nelikerroksinen rakennus, joka toimi Tampereen suojeluskuntatalona vuosina 1928–1944.

Uusi!!: Talvisota ja Ratinanlinna · Katso lisää »

Ratsuväki

Ratsuväki tarkoittaa sotajoukkoja, jotka liikkuvat ja taistelevat ratsain.

Uusi!!: Talvisota ja Ratsuväki · Katso lisää »

Ratsuväkiprikaati

Ratsuväkiprikaati oli Suomen ratsuväen joukko-osasto, joka perustettiin Lappeenrannassa vuonna 1921.

Uusi!!: Talvisota ja Ratsuväkiprikaati · Katso lisää »

Raudun kirkko

Raudun kuudes ja viimeinen kirkko valmistui 1926 ja tuhoutui 1939. Raudun kirkko (1926-1939) oli luterilainen kirkkorakennus, joka sijaitsi entisessä Raudun kunnassa Karjalankannaksen itäosassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Raudun kirkko · Katso lisää »

Raudun ryhmä

Raudun ryhmä oli yksi talvisodan suojajoukkoihin kuuluneista joukkoyksiköistä, joiden tehtävänä oli suojata muiden joukkojen perustaminen ja ryhmittyminen pääpuolustuslinjalle.

Uusi!!: Talvisota ja Raudun ryhmä · Katso lisää »

Raudun taistelu

Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20.

Uusi!!: Talvisota ja Raudun taistelu · Katso lisää »

Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi

Aukusti Veuro, ''Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi, Someron sankaripatsas'', 1949. Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi on Suomen talvisodassa 1939–1940 ja jatkosodassa 1941–1944 kuolleitten somerolaisten sankarivainajien sankarihautojen muistomerkki.

Uusi!!: Talvisota ja Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi · Katso lisää »

Rauhansopimus

Rauhansopimus on kahden tai useamman osapuolen, yleensä valtion tai liittoutuman välinen sopimus, jolla lopetetaan osapuolten välinen sotatila.

Uusi!!: Talvisota ja Rauhansopimus · Katso lisää »

Rauli Tuomi

Rauli Rafael Arvid Tuomi oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Rauli Tuomi · Katso lisää »

Rauni Luoma

Rauni Maria Erika Luoma (vuodesta 1939 Wikström, vuodesta 1957 Luoma-Ervi; 15. lokakuuta 1911 Helsinki – 12. tammikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Rauni Luoma · Katso lisää »

Rautalampi

Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Rautalampi · Katso lisää »

Rautasormus

Rautasormus Rautasormus on sormus, jonka suomalainen sai vastineeksi lahjoittaessaan kultasormuksensa talvisotaa käyvän maan sotavarusteiden hankkimista varten ja Moskovan rauhan jälkeen erityisesti ilmapuolustuksen tarpeita varten.

Uusi!!: Talvisota ja Rautasormus · Katso lisää »

Rautjärvi

Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Rautjärvi · Katso lisää »

Rautu (Viipurin lääni)

Raudun epävirallinen perinnevaakuna. Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Rautu (Viipurin lääni) · Katso lisää »

Ravansaari

Ravansaari Uuraan kartan yläosassa Ravansaari on saari Viipurinlahdessa, lähellä Uurasta noin 12 kilometriä etelään Viipurin keskustasta, Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ravansaari · Katso lisää »

Räihäranta

Räihäranta (nyk.) on entinen Suomen kylä luovutetun entisen Vuokselan kunnan länsiosassa ja nykyinen taajama Leningradin alueen Käkisalmen piirin Kuninkaanristin eli Romaškin maalaiskunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Räihäranta · Katso lisää »

Räisälän kansanopisto

Räisälän kansanopisto oli vuosina 1908–2009 toiminut suomalainen kansanopisto.

Uusi!!: Talvisota ja Räisälän kansanopisto · Katso lisää »

Räisälän kirkko

Räisälän kirkko lokakuussa 2016. Räisälän kirkko elokuussa 2009. Räisälän kirkko sijaitsee entisessä Räisälän kunnassa Karjalankannaksella Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Räisälän kirkko · Katso lisää »

Regina Linnanheimo

Axa Regina Elisabeth Linnanheimo (vuoteen 1924 saakka Leino, vuodesta 1948 Mörner) oli suomalainen elo­kuva­näyttelijä ja -käsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Regina Linnanheimo · Katso lisää »

Reijo Nikkilä

Reijo Nikkilä (s. 22. joulukuuta 1939) on suomalainen toimittaja ja dokumentaristi.

Uusi!!: Talvisota ja Reijo Nikkilä · Katso lisää »

Reima (yritys)

Reima Oy on suomalainen lastenvaatevalmistaja, joka perustettiin Kankaanpäässä vuonna 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Reima (yritys) · Katso lisää »

Reinhold Stackelberg

Berndt Reinhold Hjalmar Stackelberg (11. huhtikuuta 1899 Vihti – 23. toukokuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen ratsuväenupseeri ja eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Reinhold Stackelberg · Katso lisää »

Reinhold Svento

Reinhold Konstantin Svento (vuoteen 1938 Sventorzetski; 24. heinäkuuta 1881 Pietari, Venäjän keisarikunta – 30. maaliskuuta 1973 Lappeenranta) oli suomalainen poliitikko, joka toimi 1922–1945 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) ja 1945–1948 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana, 1944–1948 toisena ulkoasiainministerinä kolmessa hallituksessa sekä 1948–1951 Suomen lähettiläänä Bernissä.

Uusi!!: Talvisota ja Reinhold Svento · Katso lisää »

Reino Artola

Reino Evert Artola, vuoteen 1926 Ahlgren, (Runeberg.org) (10. lokakuuta 1907 Lohja – 7. tammikuuta 1994) toimi Suomen ilmavoimien komentajana 1. joulukuuta 1952 – 5. joulukuuta 1958.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Artola · Katso lisää »

Reino Castrén

Reino Jalmari Castrén (4. joulukuuta 1908 Helsinki – 2. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen rautatienrakentamiseen ja liikennesuunnitteluun erikoistunut insinööri,Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1982, s. 84.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Castrén · Katso lisää »

Reino Halkilahti

Reino Oskari Halkilahti (6. elokuuta 1915 Uskela – 16. joulukuuta 2004 Salo) oli suomalainen maanviljelijä ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Halkilahti · Katso lisää »

Reino Hallamaa

Eversti Reino Hallamaa. Reino Henrik Hallamaa (sukunimi alkuaan Hummelin, käytti Espanjassa asuessaan nimeä Ricardo Palma) (12. maaliskuuta 1899 Kokemäki – 11. elokuuta 1979 Churriana, Malaga, Espanja) oli suomalainen eversti ja Suomen radiotiedustelun alkuunpanija ja kehittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Hallamaa · Katso lisää »

Reino Häyhänen

Reino Häyhänen alias Eugen Nikolai Mäki (s. 1920 Kaskisaari, Inkerinmaa - k. 1961Pohjonen 2000, 277) oli Neuvostoliiton hyväksi toiminut illegaali, amerikansuomalaista peitehenkilöllisyyttä käyttänyt vakoilija, joka oli KGB:n palveluksessa ja sotilasarvoltaan everstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Häyhänen · Katso lisää »

Reino Helanto

Reino Arvid Helanto, vuoteen 1926 Helander (15. kesäkuuta 1906 Viipuri – 11. syyskuuta 1984) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Helanto · Katso lisää »

Reino Hirva

Reino Erkki Hirva (ent. Hellgren, 20. lokakuuta 1906 Sortavala – 25. huhtikuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti tykistön aselajissa.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Hirva · Katso lisää »

Reino Honkanen

Reino Edvard Honkanen (16. heinäkuuta 1909 Helsinki – 28. joulukuuta 1995) oli suomalainen upseeri, joka toimi Panssarikoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Honkanen · Katso lisää »

Reino Inkinen

Reino Kalervo Inkinen (11. maaliskuuta 1904 Kivennapa – 9. huhtikuuta 1971) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja pitkäaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Inkinen · Katso lisää »

Reino Lamppu

Reino LamppuMäkelä 1965, 7 oli suomalainen talvisodan aikainen tiedustelu-upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Lamppu · Katso lisää »

Reino Lehväslaiho

Reino Veikko Lehväslaiho (13. huhtikuuta 1922 Akaa – 27. maaliskuuta 2019 Seinäjoki) oli suomalainen panssariässä, arvonimeltään sotakamreeri ja tuotteliaimpia suomalaisia sotakirjailijoita.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Lehväslaiho · Katso lisää »

Reino Mäkeläinen

Reino Tapio Mäkeläinen (21. toukokuuta 1915 Tammela – 15. heinäkuuta 1999) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Mäkeläinen · Katso lisää »

Reino Paasilinna

Reino Kalervo Paasilinna (5. joulukuuta 1939 Petsamo – 21. heinäkuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Paasilinna · Katso lisää »

Reino Reunanen

Reino Lauri Sakari Reunanen (10. elokuuta 1902 Hämeenlinna – 11. lokakuuta 1978) oli sodassa palvelut suomalainen jalkaväen upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Reunanen · Katso lisää »

Reino Rinne

Reino Rinne oli koillismaalainen toimittaja, kirjailija ja luonnonsuojelija.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Rinne · Katso lisää »

Reino Saarinen

Reino Kaarlo Saarinen (2. heinäkuuta 1924 Salmi – 30. joulukuuta 1994 Seinäjoki) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Saarinen · Katso lisää »

Reino Turkki

Reino Johan Turkki (5. syyskuuta 1913 Valkjärvi – 4. joulukuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen lentäjä, joka toimi Ilmavoimien komentajana vuodesta 1964 lähtien kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Turkki · Katso lisää »

Reino Uusisalmi

Edvard Reinhold (Reino Edvard) Uusisalmi (12. heinäkuuta 1898 Kittilä – 14. kesäkuuta 1945 Helsinki oli suomalainen maanviljelijä ja poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuonna 1945.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Uusisalmi · Katso lisää »

Rekolan historia

Rekola on Vantaan Koivukylän suuralueella sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa, jolla on pitkä historia.

Uusi!!: Talvisota ja Rekolan historia · Katso lisää »

Renault FT-17

Renault FT-17 (Automitrailleuse à chenilles Renault FT modèle 1917) oli ranskalaisen Renault'n valmistama vuonna 1917 palveluskäyttöön otettu panssarivaunumalli.

Uusi!!: Talvisota ja Renault FT-17 · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Repola · Katso lisää »

Repola–Tervajoki

Repola (virallisesti Repola–Tervajoki, erotukseksi Repola–Lyykylän kylästä Viipurin maalaiskunnan pohjoisosassa) oli kylä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Repola–Tervajoki · Katso lisää »

Reposaaren linnakepuisto

Reposaaren linnakepuisto on Porin Reposaaressa sijaitseva 1930-luvulla rakennettu rannikkopuolustusjärjestelmä.

Uusi!!: Talvisota ja Reposaaren linnakepuisto · Katso lisää »

Reserviläinen (lehti)

Reserviläinen on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja.

Uusi!!: Talvisota ja Reserviläinen (lehti) · Katso lisää »

Reserviupseeri

Suomessa reserviupseeri on henkilö, joka on suorittanut reserviupseerikurssin asevelvollisena.

Uusi!!: Talvisota ja Reserviupseeri · Katso lisää »

Reserviupseerikoulun lippu

Reserviupseerikoulun lippu Reserviupseerikoulun lippu on Reserviupseerikoulun (RUK) tunnus, johon kerättiin varat 14.

Uusi!!: Talvisota ja Reserviupseerikoulun lippu · Katso lisää »

Reserviupseerikurssi

Reserviupseerikurssi on sotilasopetusta, jonka tarkoituksena on pätevöittää upseerioppilas upseerikokelaaksi, jotta hänet voidaan ylentää kotiutuessaan asepalveluksesta ylentää vänrikiksi tai merivoimissa aliluutnantiksi.

Uusi!!: Talvisota ja Reserviupseerikurssi · Katso lisää »

Richard Lorentz

Richard Julius Lorentz (17. tammikuuta 1900 Viipurin Uusikirkko – 23. marraskuuta 1963 Espanja) oli suomalainen eversti, jota on kutsuttu myös Suomen hävittäjäilmailun isäksi.

Uusi!!: Talvisota ja Richard Lorentz · Katso lisää »

Richard Pesola

Richard Pesola (4. huhtikuuta 1888 Köyhäjoki, Kaustinen – 7. syyskuuta 1945 New York) oli amerikansuomalainen toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Richard Pesola · Katso lisää »

Richard Seppälä

Richard Rafael Seppälä (15. tammikuuta 1905 Pori – 25. syyskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Richard Seppälä · Katso lisää »

Rickard Sandler

Rickard Johannes Sandler (29. tammikuuta 1884 Torsåker – 12. marraskuuta 1964 Hägersten) oli ruotsalainen sosialidemokraattinen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Rickard Sandler · Katso lisää »

Riihiö

Riihiö oli pieni kyläyhteisö Karjalankannaksella sijainneella Kivennavalla Vehmaisten kylän takana rajalle päin.

Uusi!!: Talvisota ja Riihiö · Katso lisää »

Riihimäen Pallonlyöjät

Riihimäen Pallonlyöjät (RPL) on vuonna 1924 perustettu riihimäkeläinen pesäpalloseura, jonka edustusjoukkue pelaa kaudella 2023 miesten Maakuntasarjaa.

Uusi!!: Talvisota ja Riihimäen Pallonlyöjät · Katso lisää »

Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.

Uusi!!: Talvisota ja Riihimäki · Katso lisää »

Riihisyrjä

Riihisyrjä sijaitsi 7 kilometriä Kivennavan kirkolta, Rautuun johtavan maantien varrella Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Riihisyrjä · Katso lisää »

Riitta Immonen

Riitta Immonen (13. toukokuuta 1918 Ilomantsi – 24. elokuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen muotitaiteilija ja suomalaisen muodin uranuurtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Riitta Immonen · Katso lisää »

Rikhard Sotamaa

Karl Johannes Rikhard "Rikke" Sotamaa, ent.

Uusi!!: Talvisota ja Rikhard Sotamaa · Katso lisää »

Rimpi (Kuhmo)

Rimpi eli Rimminkylä on muutamien talojen asutus Kuhmossa Änättijärven itärannalla ja Rimminvaaran laella.

Uusi!!: Talvisota ja Rimpi (Kuhmo) · Katso lisää »

Rintamaelämää (kirja)

Rintamaelämää: Valokuvia sieltä jostakin 1939–1944 on vuonna 1979 julkaistu Unio Hiitosen teos hänen ottamistaan rintamavalokuvista.

Uusi!!: Talvisota ja Rintamaelämää (kirja) · Katso lisää »

Rintamamiesliitto

Rintamamiesliitto (vuoteen 1940 Vapaussodan Rintamamiesten Liitto, VRL) oli Suomessa vuosina 1929–1944 toiminut sisällissodan valkoisten veteraanijärjestö, jolla oli myös äärioikeistolaisia poliittisia tavoitteita.

Uusi!!: Talvisota ja Rintamamiesliitto · Katso lisää »

Rintamanaisten Liitto

Rintamanaisten Liitto r.y. oli vuosina 1980–2013 toiminut suomalainen järjestö, johon kuului talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikana sotatoimialueilla ja rintamilla hoito-, huolto-, viesti-, valvonta-, toimisto- ja siivoustehtävissä lottina, sairaanhoitajina, apusisarina sekä työkomennuksen saaneina toimineita.

Uusi!!: Talvisota ja Rintamanaisten Liitto · Katso lisää »

Rintamaveteraaniliitto

Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, jonka Suomen puolustusministeri pystyi myöntämään liiton esityksestä henkilölle, joka on antanut arvokasta tukea sotien veteraaneille. Rintamaveteraaniliitto – Frontveteranernas förbund ry (vuoteen 1999 Rintamamiesveteraanien liitto – Frontmannaveteranernas förbund ry) on vuonna 1964 perustettu suomalainen talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistuneiden rintamaveteraanien ja heidän perheenjäsentensä etujärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Rintamaveteraaniliitto · Katso lisää »

Ristiinan lentokenttä

Ristiinan lentokenttä oli Lentorykmentti 2:n talvisodassa käyttämä jäälentokenttä Ristiinan Pökkäänlahdella.

Uusi!!: Talvisota ja Ristiinan lentokenttä · Katso lisää »

Ristiniemen linnake

Viipurinlahden suulla Säkkijärvellä sijainnut Ristiniemen linnake oli yksi Suomen rannikkotykistön linnakkeista talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ristiniemen linnake · Katso lisää »

Ristlahden taistelu

Ristlahden taistelu tai Ristilahden taistelu käytiin heinäkuun lopulla 1614 Uukuniemen Ristlahdella Hans Munckin johtamien ruotsalaisten joukkojen ja venäläisten ja karjalaisten joukkojen välillä.

Uusi!!: Talvisota ja Ristlahden taistelu · Katso lisää »

Risto Jarva

Risto Antero Jarva (15. heinäkuuta 1934 Helsinki – 16. joulukuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Jarva · Katso lisää »

Risto Kare

Risto Ilmari Kare (vuoteen 1927 Karén) (3. syyskuuta 1905 Hattula – 20. marraskuuta 1982 Hattula) oli suomalainen kenraalimajuri, joka toimi puolustusvoimissa erityisesti viestitehtävissä uransa ajan.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Kare · Katso lisää »

Risto Knaapi

Risto Jussi Knaapi (27. toukokuuta 1921 Isokyrö – 8. joulukuuta 2018) oli suomalainen maanviljelijä, opettaja ja päätoimittaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Knaapi · Katso lisää »

Risto Nivari

Risto Johannes Nivari (sukunimi vuoteen 1933 Arola; 25. tammikuuta 1913 Mietoinen – 19. heinäkuuta 1990 Helsinki) oli helsinkiläinen rovasti, kirkon perheterapian uranuurtaja ja aforismikirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Nivari · Katso lisää »

Risto Pajari

Risto Pajari (17. kesäkuuta 1909 Oulu – 26. marraskuuta 1995 HelsinkiKuolleita. Eversti evp. Risto Pajari. Helsingin Sanomat, 3.12.1995, s. 4.) oli suomalainen eversti, virkamies, vakuutusalan toimihenkilö ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Pajari · Katso lisää »

Risto Ryti

Risto Heikki RytiRisto Ryti taivutti omaa nimeään kotiseutunsa murteen mukaisesti "Ryti: Rytin".

Uusi!!: Talvisota ja Risto Ryti · Katso lisää »

Risto Vasara

Risto Antero Vasara (27. marraskuuta 1908 Lavia – 14. lokakuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen maanviljelysneuvos, virkamies ja Valtion viljavaraston pitkäaikainen toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Vasara · Katso lisää »

Risto Westerlund

Risto Emil Westerlund (1917 Pori – 1. syyskuuta 1944 Vaasa) oli suomalainen desantti, joka teloitettiin jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Westerlund · Katso lisää »

Robert E. Sherwood

Robert Emmet Sherwood (1896 New Rochelle, New York, Yhdysvallat – 1955 New York, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija, toimittaja ja teatterikriitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Robert E. Sherwood · Katso lisää »

Rokuan turveöljytehdas

Rokuan turveöljytehdas oli Suomeen 1940-luvun alkuvuosina jatkosodan aikana nykyisen Vaalan alueelle suunniteltu tuotantolaitos, joka olisi valmistanut turpeesta synteettisiä poltto- ja voiteluöljyjä monivaiheisessa kemiallisessa prosessissa.

Uusi!!: Talvisota ja Rokuan turveöljytehdas · Katso lisää »

Rolf Sundström

Rolf Elis Sundström (14. joulukuuta 1922 Helsinki – 20. joulukuuta 2011) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Rolf Sundström · Katso lisää »

Rolf Winqvist

Suomen Ilmavoimien Bristol Blenheim Mk. IV (BL-129). LeLv 44:n Junkers Ju 88 A-4, JK-265. Rolf Robert Winqvist (3. maaliskuuta 1919 Tuusula – 23. kesäkuuta 1944 Salmi) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Rolf Winqvist · Katso lisää »

Rontu

Rontu eli Ronnunkylä sijaitsi Karjalankannaksella, nelisen kilometriä Kivennavan kirkonkylästä itään.

Uusi!!: Talvisota ja Rontu · Katso lisää »

Rovaniemen II hautausmaa

Rovaniemen II hautausmaa eli toinen hautausmaa on vuonna 1838 käyttöön otettu Rovaniemen seurakunnan hautausmaa.

Uusi!!: Talvisota ja Rovaniemen II hautausmaa · Katso lisää »

Ruben Lagus

Ernst Ruben Lagus oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Ruben Lagus · Katso lisää »

Ruben Nirvi

Ruben Erik Nirvi (vuoteen 1928 Snirvi; 16. joulukuuta 1905 Askola – 26. tammikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä.

Uusi!!: Talvisota ja Ruben Nirvi · Katso lisää »

Rudolf Hemnell

Rudolf Väinö Hemnell (19. heinäkuuta 1889 Espoo – 1. helmikuuta 1964) oli suomalainen jääkärieläinlääkintäeverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Rudolf Hemnell · Katso lisää »

Rudolf Prüss

Rudolf William Prüss (2. toukokuuta 1903 Riika – 14. helmikuuta 1940 Koiviston maalaiskunta) oli afrikkalaistaustainen suomalainen korpraali, joka taisteli vapaaehtoisena ja kaatui talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Rudolf Prüss · Katso lisää »

Rudolf Walden

Karl Rudolf Walden (1. joulukuuta 1878 Helsinki – 25. lokakuuta 1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä välirauhan ajan ja jatkosodan ajan hallitusten puolustusministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Rudolf Walden · Katso lisää »

Runon kuningas ja muuttolintu

Runon kuningas ja muuttolintu on Yrjö Nortan ja Toivo Särkän ohjaama mustavalkoinen romanttinen draamaelokuva vuodelta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Runon kuningas ja muuttolintu · Katso lisää »

Runonlaulajapatsas (Tolvajärvi)

Runonlaulajapatsas oli Korpiselän Tolvajärven kylässä niin sanotun Kivisillan luona sijainnut muistopatsas, joka paljastettiin 20. heinäkuuta 1929.

Uusi!!: Talvisota ja Runonlaulajapatsas (Tolvajärvi) · Katso lisää »

Ruokolahden ilmataistelu

Ruokolahden ilmataistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton joukkojen välillä 29. helmikuuta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Ruokolahden ilmataistelu · Katso lisää »

Ruokolahden lentokenttä

Ruokolahden lentokenttä oli talvisodan aikana Lentorykmentti 2:n Ukonsalmella käyttämä jäälentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Ruokolahden lentokenttä · Katso lisää »

Ruokolahti

Ruokolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ruokolahti · Katso lisää »

Ruotsalainen prikaati

Ruotsalainen prikaati oli valkoisten länsiarmeijaan kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsalainen prikaati · Katso lisää »

Ruotsi toisessa maailmansodassa

Internointileiri Pajalan pommitusten tuhoja Ruotsi pysyi ulkopuolella toisesta maailmansodasta.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsi toisessa maailmansodassa · Katso lisää »

Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu 1940

Suomen jääpallomaajoukkue Tukholman olympiastadionilla. Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu 1940 pelattiin talvisodan aikana 11.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu 1940 · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Ruotsin sotahistoria

Voitto Narvassa (''Segern vid Narva''). Gustaf Cederströmin maalaus vuodelta 1910. Narvan taistelua pidetään yhtenä Ruotsin historian suurimpana voittona. Ruotsin sotahistoria käsittää ajanjakson Ruotsin yhtenäistymisestä viikinkiajalla aina nykypäivään asti.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsin sotahistoria · Katso lisää »

Ruotsinpyhtään kirkko

Ruotsinpyhtään kirkko (myös; Strömforsin kirkko, ruots. Strömfors kyrka) on kirkkorakennus Loviisan Ruotsinpyhtäällä Uudellamaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsinpyhtään kirkko · Katso lisää »

Ruskeasuo

Ruskeasuo on kaupunginosa Helsingin kantakaupungin luoteiskulmassa Mannerheimintien molemmin puolin.

Uusi!!: Talvisota ja Ruskeasuo · Katso lisää »

Ruuskasen talo

Ruuskasen talo, joka myös Ruuskasen palatsina tunnetaan, on kauppias Kaarlo Ruuskasen rakennuttama asuin- ja liiketalo Tampereen Hämeenkadulla.

Uusi!!: Talvisota ja Ruuskasen talo · Katso lisää »

Ruuskeri

Ruuskeri (ja Родшер, Rödskär) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä sekä tuolla saarella sijaitseva majakka.

Uusi!!: Talvisota ja Ruuskeri · Katso lisää »

Ryhmä Sihvo

Ryhmä Sihvo oli suomalainen jalkaväkirykmentti Talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ryhmä Sihvo · Katso lisää »

Ryhmä Talvela

Ryhmä Talvelan taistelijoita Tolvajärvellä. Ryhmä Talvela oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli talvisodan aikana Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ryhmä Talvela · Katso lisää »

Ryhmy ja Romppainen

Ryhmy ja Romppainen -kirjat ovat Armas J. Pullan kirjoittama sotilasseikkailusarja, johon kuuluu 14 kirjaa vuosilta 1940–1967.

Uusi!!: Talvisota ja Ryhmy ja Romppainen · Katso lisää »

Ryhmy ja Romppainen (elokuva)

Ryhmy ja Romppainen on Risto Orkon ohjaama mustavalkoinen farssielokuva vuodelta 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Ryhmy ja Romppainen (elokuva) · Katso lisää »

Rykmenttimotti

Rykmenttimotti kuului alkujaan Kitilän suurmottiin, joka syntyi talvisodassa Suomen IV Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen seurauksena 6.–17.

Uusi!!: Talvisota ja Rykmenttimotti · Katso lisää »

Rytin I hallitus

Rytin I hallitus oli Suomen tasavallan 23.

Uusi!!: Talvisota ja Rytin I hallitus · Katso lisää »

Rytin II hallitus

Rytin II hallitus oli Suomen tasavallan 24.

Uusi!!: Talvisota ja Rytin II hallitus · Katso lisää »

Ryttylän lasitehdas

Ryttylän lasitehdas toimi vuosina 1920–1961 Ryttylässä Hausjärvellä.

Uusi!!: Talvisota ja Ryttylän lasitehdas · Katso lisää »

S 1 (sukellusvene)

S-1 Nalim (ex-N-1) oli Neuvostoliiton laivaston sarjan IX eli Stalinets-luokan sukellusvene.

Uusi!!: Talvisota ja S 1 (sukellusvene) · Katso lisää »

S 2 (sukellusvene)

S-2 (aiemmin N-2) oli Neuvostoliiton laivaston Stalinets-luokan sukellusvene (sarja IX).

Uusi!!: Talvisota ja S 2 (sukellusvene) · Katso lisää »

S. S. Taula

Saima Sigrid Pohjonen, o. s. Kaila, sukunimi aik.

Uusi!!: Talvisota ja S. S. Taula · Katso lisää »

S/S Arcturus

S/S Arcturus oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama matkustajahöyrylaiva joka liikennöi pääasiassa linjalla Helsinki/Hanko/Turku–Kööpenhamina–Hull.

Uusi!!: Talvisota ja S/S Arcturus · Katso lisää »

S/S Ariadne

S/S Ariadne oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama matkustajahöyrylaiva, joka oli liikenteessä 1914–1968.

Uusi!!: Talvisota ja S/S Ariadne · Katso lisää »

S/S Bolheim

S/S Bolheim oli saksalainen rahtilaiva, joka joutui talvisodan aikana 10.

Uusi!!: Talvisota ja S/S Bolheim · Katso lisää »

S/S Saimaa

SS Saimaa ohittaa Olavinlinnan Savonlinnassa heinäkuussa 2014 S/S Saimaa Karvalakkiregatassa 2016 lähdössä Savonlinnasta Laukansaareen. S/S Saimaa on vuonna 1893 Turussa Crichtonin telakalla rakennettu höyrylaiva, joka on nykyään Väyläviraston edustuskäytössä.

Uusi!!: Talvisota ja S/S Saimaa · Katso lisää »

SA-kuva-arkisto

Hitlerin Suomen-vierailun aikana 4. kesäkuuta 1942 otettu kuva. Lähde: SA-kuva. SA-kuva-arkisto eli SA-kuva-sivusto on Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämä kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan aikaista, pääasiassa TK-komppanioiden kuvaajien ottamaa valokuvaa.

Uusi!!: Talvisota ja SA-kuva-arkisto · Katso lisää »

Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945

Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945 on Suomen puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp.

Uusi!!: Talvisota ja Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtama tiedustelu 1939-1945 · Katso lisää »

Saamelaiskirkko

Inarin saamelaiskirkko sijaitsee Inarin kirkonkylällä.

Uusi!!: Talvisota ja Saamelaiskirkko · Katso lisää »

Saamelaisten historia

Saamelaisten historia juontaa muiden uralilaisten kansojen tavoin Volgan seudulle, nykyisen Venäjän alueelle.

Uusi!!: Talvisota ja Saamelaisten historia · Katso lisää »

Saara Kanerva

Saara Ilona Kanerva (o.s. Routamaa, 23. toukokuuta 1912 Kangasala – 15. syyskuuta 2019 Tornio) oli Suomen vanhimmaksi elänyt lotta.

Uusi!!: Talvisota ja Saara Kanerva · Katso lisää »

Saara Rampanen

Saara Rampanen oli suomalainen sairaanhoitaja (Schwester) suomalaisissa jääkärijoukoissa Saksassa.

Uusi!!: Talvisota ja Saara Rampanen · Katso lisää »

Saara Ranin

Saara Wilhelmiina Ranin, o.s. Muinonen (3. maaliskuuta 1898 HaminaNieminen, Reetta: Voimaa uneksia, voimaa elää, 1988, s. 9 – 3. maaliskuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Saara Ranin · Katso lisää »

Saaren kartano (Mietoinen)

Saaren kartano on Mietoisten Saaren kylässä Mietoistenlahden rannalla sijaitseva kartano, jossa toimii nykyään Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen Saaren kartanon residenssi ammattitaiteilijoille ja tutkijoille.

Uusi!!: Talvisota ja Saaren kartano (Mietoinen) · Katso lisää »

Saarenmaa (Kivennapa)

Saarenmaa oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Saarenmaa (Kivennapa) · Katso lisää »

Saarenpään linnake

Koiviston maalaiskunnan sijainti Karjalassa. Saarenpään linnake oli suomalaisia rannikkopattereita varten rakennettu linnake Saarenpäässä, Koiviston maalaiskunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Saarenpään linnake · Katso lisää »

Saari (Mietoinen)

Saaren kartanon päärakennus ja puisto. Saari eli Saarinen on kylä Mynämäen kunnan Mietoisissa, Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Saari (Mietoinen) · Katso lisää »

Saari (Suomen entinen kunta)

Saari on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Saari (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Saarivaara (Korpiselkä)

Saarivaaran tsasouna Saarivaara on entisen Korpiselän kunnan kylä, jonka itäosa luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944 ja jonka Suomen puolelle jäänyt osa kuuluu nykyisin Joensuun kaupunkiin.

Uusi!!: Talvisota ja Saarivaara (Korpiselkä) · Katso lisää »

Saattaja 762

Saattaja 762 oli Suomen merivoimien saattaja.

Uusi!!: Talvisota ja Saattaja 762 · Katso lisää »

Saattaja Aura II

Saattaja Aura II (aiemmin Halland, Bore II, Seagull ja Aura) oli Suomen merivoimien saattaja.

Uusi!!: Talvisota ja Saattaja Aura II · Katso lisää »

Saattaja Uisko

Saattaja Uisko (aiemmin Celtic) oli Suomen merivoimien saattaja jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Saattaja Uisko · Katso lisää »

Sabaton

Sabaton on ruotsalainen power metal -yhtye, joka perustettiin Falunissa vuonna 1999.

Uusi!!: Talvisota ja Sabaton · Katso lisää »

Sadıyq Äbelxanov

Sadıyq Fäxretdin ulı Äbelxanov (1915–1943) oli tataaritaustainen neuvostoliittolainen tykkimies ja kersantti, joka otti osaa talvisotaan ja suureen isänmaalliseen sotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Sadıyq Äbelxanov · Katso lisää »

Saija (Salla)

Osasto Roininen ja Svenska Frivilligkåren sekä Osasto Suoranta Sallassa. Saija on kylä Sallassa lähellä Savukosken rajaa.

Uusi!!: Talvisota ja Saija (Salla) · Katso lisää »

Saimaan kanava

Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Saimaan kanava · Katso lisää »

Saimaan Sanomat

Saimaan Sanomat (vuosina 1904–1918 Työ, 1919–1963 Kansan Työ) oli etupäässä Viipurissa ja Lappeenrannassa vuosina 1904–1985 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Saimaan Sanomat · Katso lisää »

Saimi Kuivala

Saimi Kuivala (o.s. Mönkkönen, 1909 tai 1910 – 5. maaliskuuta 1998) oli neuvostoliitonsuomalainen toimittaja ja kääntäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Saimi Kuivala · Katso lisää »

Saimi Virtanen

Saimi Maria Virtanen (os. Tarvainen, 3. tammikuuta 1906 Kuopio – 24. maaliskuuta 1970 Petroskoi) oli neuvostoliitonsuomalainen radiokuuluttaja, joka tunnettiin Suomessa ”Petroskoin Tiltuna”.

Uusi!!: Talvisota ja Saimi Virtanen · Katso lisää »

Sairasmaja

Sairasmajat olivat Suomen Punaisen Ristin Suomen rajaseuduille rakennuttamia terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimitiloja.

Uusi!!: Talvisota ja Sairasmaja · Katso lisää »

Sairilan kartano

Sairilan kartano on kartano Mikkelin Sairilassa noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon.

Uusi!!: Talvisota ja Sairilan kartano · Katso lisää »

Sakari Rusama

Heikki Sakari Rusama (4. huhtikuuta 1918 Viipuri – 30. kesäkuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen eversti, joka toimi muun muassa Karjalan prikaatin komentajana ja Taistelukoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Sakari Rusama · Katso lisää »

Sakari Salo

Sakari Salo (21. joulukuuta 1919 – 13. joulukuuta 2011 Espoo) oli suomalainen urheilija, joka pelasi tennistä ja jääpalloa.

Uusi!!: Talvisota ja Sakari Salo · Katso lisää »

Sakari Simelius

Jaakko Sakari Simelius (13. marraskuuta 1900 Kuopio – 18. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Suomen puolustusvoimain komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Sakari Simelius · Katso lisää »

Sakkali

Sakkali on entinen, Käkisalmen maalaiskuntaan kuulunut kylä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sakkali · Katso lisää »

Sakkaroosi

Sakkaroosi (C12H22O11) on disakkarideihin kuuluva sokeri, jota kutsutaan myös ruokosokeriksi, sukroosiksi tai (tavalliseksi) sokeriksi.

Uusi!!: Talvisota ja Sakkaroosi · Katso lisää »

Sako

Sako Finnlight.243 kivääri. Sako Oy, alkujaan Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy 1921–1938 ja vuoteen 1985 asti Oy Sako Ab, on italialaisen aseyhtiö Berettan omistama asetehdas, joka valmistaa aseita Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Sako · Katso lisää »

Saksan Helsingin-suurlähetystö

Saksan liittotasavallan Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Kuusisaaressa osoitteessa Krogiuksentie 4.

Uusi!!: Talvisota ja Saksan Helsingin-suurlähetystö · Katso lisää »

Salla

Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Salla · Katso lisää »

Sallan autosavotta

Vuosina 1934–1939 Sallan–Kuusamon seudulla oli suuria savottoja joiden yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa laajassa mittakaavassa kuorma-autoja puiden kuljetukseen.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan autosavotta · Katso lisää »

Sallan kirkko

Sallan kirkko on Sallan seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan kirkko · Katso lisää »

Sallan kirkonkylä

Sallan kirkonkylä on Sallan kunnan keskustaajama, joksi siihenastinen Märkäjärven kylä muodostui Suomen luovutettua osan Sallan kunnasta Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan kirkonkylä · Katso lisää »

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo esittelee Sallan, vuoteen 1936 Kuolajärven kunnan historiaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo · Katso lisää »

Sallan soturit

Sallan soturit on Uula Aapan kirjoittama sotaromaani.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan soturit · Katso lisää »

Sallan taistelut (talvisota)

Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan taistelut (talvisota) · Katso lisää »

Sallan–Kuusamon alue

Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan–Kuusamon alue · Katso lisää »

Sallansuu

Sallansuu (myöh. Куолоярви, Kuolojärvi) oli Sallan kylä sijaiten Sallajoen suussa eli kohdassa, jossa Sallajoki laskee Kuolajokeen.

Uusi!!: Talvisota ja Sallansuu · Katso lisää »

Sallatunturi (Venäjä)

Sallatunturi on tunturialue Kantalahden piirissä Murmanskin alueen lounaisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Sallatunturi (Venäjä) · Katso lisää »

Salme Haltia

Salme Sylvia Haltia (o.s. Halonen, 9. heinäkuuta 1912 Haukipudas – 31. heinäkuuta 2021 Oulu) oli kuollessaan Suomen vanhin lotta.

Uusi!!: Talvisota ja Salme Haltia · Katso lisää »

Salmi (Karjalan tasavalta)

Salmin kunta Pitkärannan piirin kartalla. Salmi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Salmi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »

Salmi (kunta)

Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Salmi (kunta) · Katso lisää »

Salmijärven lentokenttä

Salmijärven lentokenttä oli sodanaikainen Petsamossa 12 kilometriä Kolosjoen nikkelikaivoksen kylästä lounaaseen sijainnut lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Salmijärven lentokenttä · Katso lisää »

Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta

Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Talvisota ja Salmin ja Suojärven väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Salmin kihlakunta

Salmin kihlakunta oli yksi Viipurin läänin kihlakunnista, joka käsitti läänin pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta.

Uusi!!: Talvisota ja Salmin kihlakunta · Katso lisää »

Salmin ortodoksinen kirkko

Pyhän Nikolauksen kirkko. Kuva vuodelta 2011. Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko on raunioitunut ortodoksinen kirkko Salmissa Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Salmin ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Salomiehikkälän työväentalo

Salomiehikkälän työväentalo sijaitsee Miehikkälän Salomiehikkälän kylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Salomiehikkälän työväentalo · Katso lisää »

Salpalinja

Salpalinja Moskovan rauhan rajojen kartalla Salpalinja (myös Salpa-asema), viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.

Uusi!!: Talvisota ja Salpalinja · Katso lisää »

Salpausselän kisat

Salpausselän kisat on Lahdessa pidettävä vuosittainen hiihtolajien kansainvälinen kilpailutapahtuma, joka järjestetään tammikuun lopun ja maaliskuun alun välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Salpausselän kisat · Katso lisää »

Samola

Samola oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Samola · Katso lisää »

Sampo-konekivääri

Sampo-konekivääri L-41 on Aimo Lahden suunnittelema ilmajäähdytteinen, vyösyöttöinen ja kaasumäntätoiminen kevyt konekivääri.

Uusi!!: Talvisota ja Sampo-konekivääri · Katso lisää »

Samppa Luoma

Johan Sanfred (Samppa) Luoma (3. toukokuuta 1877 Kaustinen – 24. joulukuuta 1940 Oulu) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Samppa Luoma · Katso lisää »

Samuli Autio

Samuli Ilmari Autio Samuli Ilmari Autio (13. marraskuuta 1889 Jalasjärvi – 14. elokuuta 1968) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Samuli Autio · Katso lisää »

Samuli Inkinen

Samuli Inkinen Samuli Inkinen (17. joulukuuta 1894 Kirvu – 30. toukokuuta 1977) oli suomalainen jääkäri ja suojeluskuntaupseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Samuli Inkinen · Katso lisää »

Sankarihauta

Sankarihauta on hauta, johon on haudattu sodassa, suoraan sodan seurauksena tai sotatoimialueella kuolleita sotilaita ja heidän palvelustoimiinsa rinnastettavia eli sankarivainajia.

Uusi!!: Talvisota ja Sankarihauta · Katso lisää »

Sankarivainaja

Sankarivainaja on sotatoimissa surmansa saanut omiin joukkoihin kuulunut henkilö.

Uusi!!: Talvisota ja Sankarivainaja · Katso lisää »

Sanssin koulu

Sanssin koulu Asevelitieltä nähtynä. Sanssin koulu on Kauhajoella sijaitseva peruskoulu, jossa oli vuosiluokat 1–6.

Uusi!!: Talvisota ja Sanssin koulu · Katso lisää »

Santalan kartano

Santalan kartanon päärakennus. Santalan kartano (Sandö gård) on Hangon Santalassa sijaitseva kartano.

Uusi!!: Talvisota ja Santalan kartano · Katso lisää »

Santalan seisake

Santalan seisake (ratakm 196+908) on rautatieliikennepaikka Hangossa Hangon radalla noin 197 kilometriä Helsingin rautatieasemasta.

Uusi!!: Talvisota ja Santalan seisake · Katso lisää »

Santeri Jacobsson

Santeri (Alexander) Jacobsson (25. marraskuuta 1883 Viipuri – 13. marraskuuta 1955 Helsinki, Amitys.com, viitattu 9.8.2012) oli suomenjuutalainen aktivisti ja Lauritsalan kauppalan ensimmäinen kauppalanjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Santeri Jacobsson · Katso lisää »

Santeri Jehkonen

Santeri Jehkonen (26. maaliskuuta 1887 Kaitajärvi, Suojärvi – 8. elokuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Santeri Jehkonen · Katso lisää »

Santtu Karhu & Talvisovat

Santtu Karhu & Talvisovat on livvin eli aunuksenkarjalan kielellä esiintyvä etnorockyhtye Petroskoista, Karjalan tasavallan pääkaupungista.

Uusi!!: Talvisota ja Santtu Karhu & Talvisovat · Katso lisää »

Sarja suomalaisiin teemoihin

Sarja suomalaisiin teemoihin eli Seitsemän sovitusta suomalaisista kansanlauluista on Dmitri Šostakovitšin säveltämä sarja sopraanolle, tenorille ja kamariyhtyeelle vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Sarja suomalaisiin teemoihin · Katso lisää »

Sarjatulta!

Sarjatulta! Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat on Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen kirja suomalaisista talvi- ja jatkosodan pilapiirroksista.

Uusi!!: Talvisota ja Sarjatulta! · Katso lisää »

Saseka

Sasekan hiekkanostureiden perustuksia Hiekkajaalanpuistossa. Sasekan entinen ruokalarakennus on nykyään kerhotalo. Saseka oli Helsingissä sekä Helsingin maalaiskunnassa vuosina 1935–1961 toiminut tiili- ja kevytbetonitehdas, joka vuonna 1961 fuusioitiin Lohjan Kalkkitehdas Oy:öön.

Uusi!!: Talvisota ja Saseka · Katso lisää »

Sauli Kousa

Sauli Kousa (3. tammikuuta 1912 Mäntyharju – 13. joulukuuta 1956 Heinola) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 65.

Uusi!!: Talvisota ja Sauli Kousa · Katso lisää »

Saustala

Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylilleRepo 1952, s. 483-484 Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Saustala · Katso lisää »

Savitaipale

Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Savitaipale · Katso lisää »

Savo-Karjalan Osake-Pankki

Savo-Karjalan Osake-Pankki oli vuonna 1916 perustettu suomalainen liikepankki.

Uusi!!: Talvisota ja Savo-Karjalan Osake-Pankki · Katso lisää »

Savon prikaati

Savon prikaati (lyh. SavPr) oli Suomen puolustusvoimien 31.

Uusi!!: Talvisota ja Savon prikaati · Katso lisää »

Savon Suunta

Savon Suunta oli Kuopiossa vuosina 1934–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Savon Suunta · Katso lisää »

Savonlinna

Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Savonlinna · Katso lisää »

Savonlinnan tuomiokirkko

Näkymä kohti alttaria Savonlinnan tuomiokirkko on Savonlinnan seurakunnan pääkirkko, joka sijaitsee Savonlinnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Savonlinnan tuomiokirkko · Katso lisää »

Sähköaita (laidun)

Perinteinen sähköaita, jossa on käytetty rautalankaa ja puisia aitatolppia. Kuvassa on käytetty piikkilankaa, joka Suomessa on kielletty laidunkäytössä. Sähköaita on laitumen rajaamiseksi rakennettu aita, joka estää tuotantoeläimen karkaamisen laitumen ulkopuolelle.

Uusi!!: Talvisota ja Sähköaita (laidun) · Katso lisää »

Sähköautot Suomessa

Tämä artikkeli kertoo sähköautoista Suomessa historiassa ja nykyaikana.

Uusi!!: Talvisota ja Sähköautot Suomessa · Katso lisää »

Sähkövalo

V). Sähkövalo perustuu sähköenergian muuttamiseen eri tavoin valoksi.

Uusi!!: Talvisota ja Sähkövalo · Katso lisää »

Säkkijärvi

Säkkijärvi oli Etelä-Karjalassa Viipurinlahden länsirannalla sijainnut Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Säkkijärvi · Katso lisää »

Säkylän lentokenttä

Ranskalainen Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjä, jollaiset lensivät myös Säkylän lentokentältä. Säkylän lentokenttä oli talvisodan aikana Säkylässä sijainnut Suomen ilmavoimien lentotukikohta.

Uusi!!: Talvisota ja Säkylän lentokenttä · Katso lisää »

Säyneisen kirkko

Säyneisen kirkko on 1939 valmistunut, Sakari Honkavaaran ja Esko Suhosen suunnittelema kirkkorakennus Säyneisen taajamassa Kuopion Juankoskella.

Uusi!!: Talvisota ja Säyneisen kirkko · Katso lisää »

Sörnäisten kurvi

Sörnäisten kurvi, jota kutsutaan myös Sörkan kurviksi tai vain Kurviksi, on alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Sörnäisten, Kallion ja Alppiharjun kaupunginosien kohtauspaikassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sörnäisten kurvi · Katso lisää »

Scania

Scania AB on ruotsalainen kuorma- ja linja-autojen valmistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Scania · Katso lisää »

Seija Karpiomaa

Seija Karpiomaa-Myllys (4. heinäkuuta 1932 Viipuri – 28. kesäkuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen 1950–1960-luvun vaihteessa levyttänyt iskelmälaulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Seija Karpiomaa · Katso lisää »

Seiskari

Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Talvisota ja Seiskari · Katso lisää »

Seiskarinkoira

Seiskarinkoira oli alun perin Seiskarin saariston alueella käytetyistä hyljekoirista polveutunut harvinainen koirarotu.

Uusi!!: Talvisota ja Seiskarinkoira · Katso lisää »

Seivästön majakka

Seivästön (Stirsudden) majakka sijaitsee Karjalan kannaksella Suomenlahden rannalla entisen Kuolemajärven kunnan alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Seivästön majakka · Katso lisää »

Selänpään lentokenttä

Selänpään lentokenttä on Kouvolan Valkealassa sijaitseva Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry:n (KILY) ylläpitämä lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Selänpään lentokenttä · Katso lisää »

Semjon Budjonnyi

Semjon Mihailovitš Budjonnyi (25. huhtikuuta 1883 – 26. lokakuuta 1973) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa sekä Josif Stalinin liittolainen ja Neuvostoliiton marsalkka.

Uusi!!: Talvisota ja Semjon Budjonnyi · Katso lisää »

Semjon Timošenko

Semjon Timošenko. Semjon Konstantinovitš Timošenko oli Neuvostoliiton joukkojen komentaja kesällä 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Talvisota ja Semjon Timošenko · Katso lisää »

Sensuuri Suomessa

Sensuuri Suomessa alkoi virallisesti vuonna 1686, kun Ruotsin valtakuntaan perustettiin censor librorumin virka, jonka haltijan tuli valvoa sekä kirjallisuuden maahantuontia että maassa julkaistua kirjallisuutta.

Uusi!!: Talvisota ja Sensuuri Suomessa · Katso lisää »

Seppälä (Kivennapa)

Seppälä oli kylä Karjalankannaksella Kivennavan pitäjässä Ronnunkylän ja Kekrolan välissä Siesjärven pohjoispuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Seppälä (Kivennapa) · Katso lisää »

Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut

Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut on Toivo Särkän ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut · Katso lisää »

Sergei Antonov

Sergei Petrovitš Antonov (16. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1915 Pietari – 22. huhtikuuta 1995 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Sergei Antonov · Katso lisää »

Sergei Dikovski

Sergei Dikovski. Sergei Vladimirovitš Dikovski (14. maaliskuuta 1907 Moskova – 6. tammikuuta 1940 Suomussalmi) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Sergei Dikovski · Katso lisää »

Sergei Kabanov

Sergei Ivanovitš Kabanov (31. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1901 Pietari, Venäjä – 30. kesäkuuta 1973 Leningrad, Neuvostoliitto) Venäjän puolustusministeriö.

Uusi!!: Talvisota ja Sergei Kabanov · Katso lisää »

Seurahuone

Oulun seurahuone kuvattuna vuonna 1907 lähetettyyn postikorttiin. Seurahuone on perinteinen suomalainen hotellin ja/tai ravintolan nimi.

Uusi!!: Talvisota ja Seurahuone · Katso lisää »

Severin Dobrovolski

Severin Tsezarevitš Dobrovolski (myös Dolivo-Dobrovolski; 10. syyskuuta 1881 Pietari, Venäjän keisarikunta – 26. tammikuuta 1946 Neuvostoliitto) oli venäläinen valkoinen kenraali, joka asui Venäjän sisällissodan jälkeen poliittisena pakolaisena Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Severin Dobrovolski · Katso lisää »

Seversky P-35

Seversky P-35 oli yksi ensimmäisistä kokometallirakenteisista yksitasoisista hävittäjäkoneista, joissa oli sisään vedettävä laskuteline ja jossa oli sovellettu laajasti kuorirakennetekniikkaa.

Uusi!!: Talvisota ja Seversky P-35 · Katso lisää »

SF-paraati

SF-paraati on vuonna 1940 valmistunut Yrjö Nortan ohjaama suomalainen musiikkielokuva.

Uusi!!: Talvisota ja SF-paraati · Katso lisää »

Shakin Suomen-mestaruus

Shakin Suomen-mestaruus on kilpailu, jossa pelataan šakkipelin Suomen mestaruudesta.

Uusi!!: Talvisota ja Shakin Suomen-mestaruus · Katso lisää »

Sigrid Undset

Sigrid Undset (20. toukokuuta 1882 Kalundborg, Tanska – 10. kesäkuuta 1949 Lillehammer, Norja Kirjasampo, viitattu 20.10.2021) oli norjalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Sigrid Undset · Katso lisää »

Sigurd Erixon

Sigurd Erixon. Sigurd Emanuel Erixon (26. maaliskuuta 1888 – 18. helmikuuta 1968) oli ruotsalainen etnologi.

Uusi!!: Talvisota ja Sigurd Erixon · Katso lisää »

Sigurd Hiiliranta

Sigurd Albert Hillebrand Sigurd Albert Hillebrand myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Sigurd Hiiliranta · Katso lisää »

Siiranmäki

Siiranmäki on kylä entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Siiranmäki · Katso lisää »

Siiri Angerkoski

Siiri Saimi Angerkoski (o.s. Palmu, vuoteen 1904 Pelkonen) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Siiri Angerkoski · Katso lisää »

Siiri Åkerberg

Siiri Juliana (Johanna) Åkerberg (o.s. Lunden, 1. lokakuuta 1896 Nivala – 24. heinäkuuta 1971 Nivala) oli suomalainen opettaja, matkapuhuja ja muistelmakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Siiri Åkerberg · Katso lisää »

Siiri Rantanen

Siiri Johanna ”Äitee” Rantanen (o.s. Lintunen; 14. joulukuuta 1924 Tohmajärvi – 5. toukokuuta 2023 Lahti) oli suomalainen maastohiihtäjä, joka saavutti urallaan kolme olympiamitalia ja viisi MM-mitalia.

Uusi!!: Talvisota ja Siiri Rantanen · Katso lisää »

Siiri Vihantola

Siiri Margareta Vihantola (vuoteen 1906 Grönroos, 30. toukokuuta 1905 Turku – 30. tammikuuta 1983 Lapua) oli suomalainen lehtori ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Siiri Vihantola · Katso lisää »

Siirtoväki

Evakkoja siirtymässä luovutetusta Karjalasta jäljelle jääneen Suomen alueelle talvisodan päätyttyä. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta, vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle.

Uusi!!: Talvisota ja Siirtoväki · Katso lisää »

Sillanpään marssilaulu

Sillanpään marssilaulu on isänmaallinen sota-aikana 1940 syntynyt laulu, joka on edelleen suosittu muun muassa varusmiesten marsseilla.

Uusi!!: Talvisota ja Sillanpään marssilaulu · Katso lisää »

Silmien välliin

”Silmien välliin” on Reino Palmrothin eli nimimerkki Pallen sanoittama sota-ajan kupletti.

Uusi!!: Talvisota ja Silmien välliin · Katso lisää »

Simo Brofeldt

Simo Brofeldt. Simo Antero Brofeldt (22. marraskuuta 1892 Kuopio – 15. lokakuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, kirurgian professori, lääkintäeversti ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Brofeldt · Katso lisää »

Simo Eronen

Simo Eronen (6. joulukuuta 1881 Juuka – 29. toukokuuta 1936 Kajaani) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Eronen · Katso lisää »

Simo Häyhä

Simo Häyhä oli suomalainen sotilas Neuvostoliittoa vastaan käydyssä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Häyhä · Katso lisää »

Simo Pursiainen

Simo Pursiainen oli suomalainen jääkärivänrikki.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Pursiainen · Katso lisää »

Simo Simola

Simo Wilhelm Simola (26. lokakuuta 1923 Ylöjärvi – 19. lokakuuta 1981) oli suomalainen sotilas ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Simola · Katso lisää »

Simo Taavetti Hämäläinen

Simo Taavetti Hämäläinen (30. joulukuuta 1913 Pielisjärvi – 30. joulukuuta 1977 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.1.1978, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Taavetti Hämäläinen · Katso lisää »

Simo Zitting

Simo Johannes Zitting (14. helmikuuta 1915 Muuruvesi – 6. helmikuuta 2012 Espoo) oli suomalainen esineoikeutta tutkinut oikeustieteilijä, joka toimi virkaa tekevänä ja varsinaisena Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina vuosina 1957–1978.

Uusi!!: Talvisota ja Simo Zitting · Katso lisää »

Simon kirkko

Simon kirkko on Simon kunnan kirkonkylällä Simoniemessä sijaitseva kirkkorakennus.

Uusi!!: Talvisota ja Simon kirkko · Katso lisää »

Simpele

Simpele on nykyisessä Etelä-Karjalan maakunnassa sekä ennen viime sotien aiheuttamia aluemuutoksia Karjalan historiallisessa maakunnassa – nykymaakuntiin rinnastettavassa Laatokan Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Simpele · Katso lisää »

Simpele–Elisenvaara-rata

Simpele–Elisenvaara-rata oli Suomen rataverkon rautatieosuus Elisenvaarasta Simpeleelle, ja virallinen osa Lappeenranta–Elisenvaara-rataa.

Uusi!!: Talvisota ja Simpele–Elisenvaara-rata · Katso lisää »

Sinipunahallitus

Sinipunahallitus on Suomen hallitus, jossa päähallituskumppanit ovat Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.

Uusi!!: Talvisota ja Sinipunahallitus · Katso lisää »

Sinuhe egyptiläinen

Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin kirjoittama historiallinen romaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1945.

Uusi!!: Talvisota ja Sinuhe egyptiläinen · Katso lisää »

Sipi Siljamäki

Sipi Johannes Siljamäki, vuoteen 1934 Virtanen (22. elokuuta 1904 Turku – 29. tammikuuta 2004 Turku) oli suomalainen osuustoimintaliikkeen vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Sipi Siljamäki · Katso lisää »

Sirkka Sari

Sirkka Sari (oik. Sirkka Linnea Jahnsson) oli suomalainen elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Sirkka Sari · Katso lisää »

Sirpa Kähkönen

Sirpa Helena Kähkönen (s. 15. syyskuuta 1964 Kuopio) on suomalainen kirjailija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Sirpa Kähkönen · Katso lisää »

Sissiluutnantti

Sissiluutnantti on Paavo Rintalan romaani vuodelta 1963.

Uusi!!: Talvisota ja Sissiluutnantti · Katso lisää »

Sissipataljoona 5

Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.

Uusi!!: Talvisota ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »

Sisu

Hetta–Pallas-vaellusreitin varrella, syksyllä 2010 Sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta.

Uusi!!: Talvisota ja Sisu · Katso lisää »

Siviilipalvelus Suomessa

Lapinjärvellä sijaitsevan Siviilipalveluskeskuksen A-talo. Siviilipalvelus on Suomen perustuslain 127 §:n tarkoittama vaihtoehto varusmiespalvelukselle.

Uusi!!: Talvisota ja Siviilipalvelus Suomessa · Katso lisää »

Ski Patrol

Ski Patrol (televisioesityksessä myös Hiihtopartio!) on vuonna 1940 valmistunut yhdysvaltalainen elokuva Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä talvisodasta.

Uusi!!: Talvisota ja Ski Patrol · Katso lisää »

Skogbyn seisake

Skogbyn seisake on rautatieliikennepaikka -rataosalla Raaseporin kaupungin eteläosassa noin 10 kilometriä Tammisaaresta lounaaseen.

Uusi!!: Talvisota ja Skogbyn seisake · Katso lisää »

SKP:n Turun piirijärjestö

Suomen Kommunistisen Puolueen Turun piirijärjestö on SKP:n toimintaa Varsinais-Suomen vaalipiirissä ohjaava yhdistys, jonka piiritoimisto sijaitsee Turussa T-talolla.

Uusi!!: Talvisota ja SKP:n Turun piirijärjestö · Katso lisää »

Smetlivyi (1937)

Smetlivyi (tunnuskirjaimet SV (Itämeren laivasto) ja SM (Pohjoinen laivasto)) oli Neuvostoliiton laivaston Gnevnyi-luokan hävittäjä (Projekti 7).

Uusi!!: Talvisota ja Smetlivyi (1937) · Katso lisää »

SMK:n talo

SMK:n talo on arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema, vuonna 1943 valmistunut liike- ja toimistorakennus, joka sijaitsee Tampereella osoitteessa Hämeenkatu 7.

Uusi!!: Talvisota ja SMK:n talo · Katso lisää »

Snellmankoti

Snellmankoti on entinen lastenparantola ja joulumerkkikoti Mäntylän kaupunginosassa Oulussa.

Uusi!!: Talvisota ja Snellmankoti · Katso lisää »

Soanlahden kirkko

Soanlahden kirkko oli Soanlahden evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko Soanlahdella Laatokan Karjalan pohjoisosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Soanlahden kirkko · Katso lisää »

Soanlahden ortodoksinen kirkko

Soanlahden Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Suistamon ortodoksiselle seurakunnalle kuulunut kirkko Soanlahden kirkonkylässä Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman Karjalan pohjoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Soanlahden ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Soanlahden seurakunta

Soanlahden seurakunta oli Viipurin hiippakuntaan ja Sortavalan rovastikuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta Raja-Karjalan länsiosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Soanlahden seurakunta · Katso lisää »

Soihtu (opiskelijalehti)

Soihtu oli vuosina 1931–1991 Helsingissä ilmestynyt vasemmistolainen opiskelijalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Soihtu (opiskelijalehti) · Katso lisää »

Soittola

Vuotjärven nuorisoseurantalo Soittolassa. Soittola oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Soittola · Katso lisää »

Solmu Salonmies

Solmu Kullervo Salonmies, alkujaan Salonius (24. joulukuuta 1903 Viipuri – 15. huhtikuuta 1988) oli suomalainen upseeri, joka toimi Jääkäripataljoona 1:n ja sen tultua uudelleen nimetyksi Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Solmu Salonmies · Katso lisää »

Solovetskin luostari

Solovetskin luostari linnanmuurin ympäröimänä (2017) Julkisivu merelle Luostarin muuria vuonna 1915 Solovetskin luostari on historiallinen ortodoksisen kirkon luostari Venäjän Arkangelin alueella läntisellä Vienanmerellä sijaitsevilla Solovetskin saarilla.

Uusi!!: Talvisota ja Solovetskin luostari · Katso lisää »

Someri

Someri on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Someri · Katso lisää »

Somerin taistelu

Somerin taistelu oli jatkosotaan liittyvä meritaistelu Suomenlahden itäosassa, pienen Somerin kalliosaaren luona.

Uusi!!: Talvisota ja Somerin taistelu · Katso lisää »

Sommers, af Hällström & Waldens

Kone ja Terä Oy:n konepajaa 1930-luvulla Osakeyhtiö Sommers, af Hällström & Waldens (vuodesta 1933 Kone ja Terä Oy, yhtiöstä käytettiin myös nimeä Tampereen Konetehdas) oli suomalainen Tampereella toiminut konepajayritys, joka valmisti muun muassa laivoja ja rautatievaunuja.

Uusi!!: Talvisota ja Sommers, af Hällström & Waldens · Katso lisää »

Sonnilanjoki

Sonnilanjoki on Satakunnassa Kokemäellä ja Säkylän entisen Köyliön alueilla virtaava noin 22 kilometriä pitkä Kokemäenjoen sivujoki.

Uusi!!: Talvisota ja Sonnilanjoki · Katso lisää »

Sophie Mannerheim (nuorempi)

Sofia ”Sophie” Mannerheim (7. heinäkuuta 1895 Pietari – 8. helmikuuta 1963 Pariisi) oli Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ja vapaaherratar Anastasia Mannerheimin nuorin tytär.

Uusi!!: Talvisota ja Sophie Mannerheim (nuorempi) · Katso lisää »

Soppikylä

Soppikylä oli Kivennavan pitäjän kylä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Soppikylä · Katso lisää »

Sormula

Sormula (v:sta 1948) on kylä Yskjärven etelärannalla Kyyrölän kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Sormula · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavala · Katso lisää »

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko

320px Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, myös Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin katedraali, on ortodoksinen kirkko Sortavalassa Luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko · Katso lisää »

Sortavalan luterilainen kirkko

Sortavalan luterilainen kirkko 1930-luvulla. Sortavalan luterilainen kirkko vuonna 1927. Sortavalan luterilainen kirkko (1801-1940) oli Sortavalan maaseurakunnan ja kaupunkiseurakunnan yhteinen kirkko Kisamäellä Sortavalassa Luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan luterilainen kirkko · Katso lisää »

Sortavalan lyseo

Sortavalan lyseo oli Sortavalassa vuosina 1893–1940 ja 1942–1944 toiminut oppikoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan lyseo · Katso lisää »

Sortavalan pyhän Johannes Teologin kirkko

Pyhän Johannes Teologin kirkko vuonna 1983. Pyhän Johannes Teologin kirkko on ortodoksinen kirkko Sortavalassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan pyhän Johannes Teologin kirkko · Katso lisää »

Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko

Pyhän Nikolaoksen kirkko (myös Miikkulan kirkko) on ortodoksinen kirkko Sortavalan itäpuolella Riekkalansaaren Rantueen kylässä Luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan pyhän Nikolaoksen kirkko · Katso lisää »

Sortavalan seminaari

Sortavalan seminaari oli vuosina 1880–1944 Sortavalassa toiminut opettajainvalmistuslaitos, joka koulutti opettajia erityisesti Karjalaan.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan seminaari · Katso lisää »

Sortavalan tyttökoulu

Sortavalan tyttökoulu oli vuosina 1857–1944 useilla eri nimillä Sortavalassa toiminut tyttökoulu.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan tyttökoulu · Katso lisää »

Sortavalan yleisradioasema

Sortavalan yleisradioasema oli Sortavalassa vuosina 1934–1944 toiminut radioasema, joka välitti Suomen Yleisradion lähetysten lisäksi myös paikallisohjelmia.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavalan yleisradioasema · Katso lisää »

Sosialistinen eduskuntaryhmä

Sosialistinen eduskuntaryhmä oli Suomen sosialidemokraattisesta puolueesta (SDP) elokuussa 1940 erotettujen kansanedustajien alkuvuodesta 1941 muodostama eduskuntaryhmä, joka arvosteli voimakkaasti Suomen valtiollisen johdon omaksumaa poliittista suuntaa ja vaati ystävällismielisempää asennoitumista Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Talvisota ja Sosialistinen eduskuntaryhmä · Katso lisää »

Sota-arkisto

Sota-arkisto (lyhenne SArk) oli Suomen puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen keskusarkisto, joka toimi vuosina 1918–2007 Helsingissä.

Uusi!!: Talvisota ja Sota-arkisto · Katso lisää »

Sotaerakko

Sotaerakko on Rauni Mollbergin ohjaama draama- ja televisioelokuva vuodelta 1972.

Uusi!!: Talvisota ja Sotaerakko · Katso lisää »

Sotainvalidi

Sotainvalideja saksalaisessa julisteessa vuodelta 1917. Sotainvalidi (myös sotavammainen) on sodassa pysyvästi vammautunut henkilö.

Uusi!!: Talvisota ja Sotainvalidi · Katso lisää »

Sotakirjallisuus

Sotakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka aiheena on sota.

Uusi!!: Talvisota ja Sotakirjallisuus · Katso lisää »

Sotakuukausipalkka

Sotakuukausipalkka on korvaus, jota valtio voi maksaa sotapalveluksessa olosta.

Uusi!!: Talvisota ja Sotakuukausipalkka · Katso lisää »

Sotalapset

Turussa. Sotalapset ovat lapsia, jotka lähetettiin Suomesta toista maailmansotaa pakoon muihin Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin.

Uusi!!: Talvisota ja Sotalapset · Katso lisää »

Sotalapset (elokuva)

Sotalapset on suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2003, jonka on ohjannut Erja Dammert.

Uusi!!: Talvisota ja Sotalapset (elokuva) · Katso lisää »

Sotamarsalkka

Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg. Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista.

Uusi!!: Talvisota ja Sotamarsalkka · Katso lisää »

Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana

Saksasta saatiin välirauhan aikana ostaa mm. 48 kpl moderneja 150 mm:n haupitseja. Sotamateriaalitilanne Suomessa oli parantunut jo talvisodan aikana, mutta Moskovan välirauhan ajan viitenätoista kuukautena materiaalinen puolustusvalmius kohentui entisestään mm.

Uusi!!: Talvisota ja Sotamateriaalitilanteen kehitys Suomessa välirauhan aikana · Katso lisää »

Sotamuseo

Sotamuseo on Helsingissä sijaitseva Maanpuolustuskorkeakoulun alainen valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo ja Suomen puolustusvoimien keskusmuseo.

Uusi!!: Talvisota ja Sotamuseo · Katso lisää »

Sotamuseon Maneesi

Yleiskuva Maneesin näyttelystä Sotamuseon Maneesi on Suomenlinnassa Isolla Mustasaarella sijaitseva Sotamuseolle kuuluva näyttelytila, joka on alun perin rakennettu venäläisten tykkivarastoksi vuosina 1880–1881.

Uusi!!: Talvisota ja Sotamuseon Maneesi · Katso lisää »

Sotapoimulehti

Sotapoimulehti (Alchemilla sergii, syn. Alchemilla polemochora) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon, poimulehtien (Alchemilla) sukuun kuuluva kasvilaji.

Uusi!!: Talvisota ja Sotapoimulehti · Katso lisää »

Sotapsykoosi

Sotapsykoosi on sodan kielteisistä psykologisista vaikutuksista käytetty nimitys.

Uusi!!: Talvisota ja Sotapsykoosi · Katso lisää »

Sotasaalis

Läntisen Lemetin motista sotasaaliina saatu neuvostoliittolainen BT-5-hyökkäysvaunu. Sotasaalis on vihollisvaltion julkisyhteisöjen omaisuutta, joka saadaan haltuun taistelutoimien seurauksena.

Uusi!!: Talvisota ja Sotasaalis · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa talvisodan aikana

Talvisodan alkaessa Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius oli heikko. Kansalaiskeräyksin hankittiin muun muassa suksia armeijan käyttöön. Sotatalous Suomessa talvisodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin.

Uusi!!: Talvisota ja Sotatalous Suomessa talvisodan aikana · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana

Talvisodan alkaessa Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius oli heikko. Kansalaiskeräyksin hankittiin muun muassa suksia armeijan käyttöön. Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin.

Uusi!!: Talvisota ja Sotatalous Suomessa toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa välirauhan aikana

Sotatalous Suomessa välirauhan aikana käsittelee talvi- ja jatkosodan välistä ajanjaksoa, jonka aikana valtakunnan talouselämä sopeutettiin valtiojohdon määräyksin ja talouselämän sopeutuessa myös omaehtoisesti muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Uusi!!: Talvisota ja Sotatalous Suomessa välirauhan aikana · Katso lisää »

Sotatila

Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittaa sodanjulistuksen natsi-Saksaa vastaan 11. joulukuuta 1941. Sotatila on sodan osapuolten keskinäinen suhde.

Uusi!!: Talvisota ja Sotatila · Katso lisää »

Sotatoimialue

Sotatoimialue on alue, jossa käydään sotaa ja joka on julistettu tämän vuoksi sotatoimialueeksi.

Uusi!!: Talvisota ja Sotatoimialue · Katso lisää »

Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana

Rukajärven tiellä jatkosodan aikana. Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana olivat vuosina 1939–1945 vangittuina pidettyjä sotilaita.

Uusi!!: Talvisota ja Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana · Katso lisää »

Sotavanki

Saksalaisia sotavankeja 1944. Sotavanki on jonkin valtion sotilas, joka on jäänyt vihollisvaltion vangiksi näiden valtioiden välisessä sodankäynnissä.

Uusi!!: Talvisota ja Sotavanki · Katso lisää »

Sotaveteraani

Sotaveteraani, myös rintamaveteraani ja joskus lyhyemmin veteraani on sotaan osallistunut ja siitä hengissä selvinnyt henkilö.

Uusi!!: Talvisota ja Sotaveteraani · Katso lisää »

Sotiemme Veteraanit

Sotiemme Veteraanit on suomalaisen, sotaveteraanien hyväksi toteutettavan valtakunnallisen varainhankinnan tunnus.

Uusi!!: Talvisota ja Sotiemme Veteraanit · Katso lisää »

Sotilaspojat

Sotilaspojat olivat jatkosodan aikainen Suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuusikää nuoremmille pojille.

Uusi!!: Talvisota ja Sotilaspojat · Katso lisää »

Sotkamon kirkko

Sotkamon kirkko on Sotkamon seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Sotkamon kirkko · Katso lisää »

Sotkian työväentalo

Sotkian työväentalo oli Akaan kaupungin Sotkian kylässä sijainnut työväentalo.

Uusi!!: Talvisota ja Sotkian työväentalo · Katso lisää »

Soturi

Soturi on henkilö, jonka elämäntapaan kuuluu sotiminen, tai joka on taitava sotimaan.

Uusi!!: Talvisota ja Soturi · Katso lisää »

Sten Suvio

Sten Suvio (aik. Schuschin, 25. marraskuuta 1911 Hannila, Viipurin mlk – 19. lokakuuta 1988 Helsinki) oli ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Sten Suvio · Katso lisää »

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas liikerakennus ja tavaratalo Helsingin keskustassa.

Uusi!!: Talvisota ja Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo · Katso lisää »

Strömberg Park

Alvar Aallon asemakaavan mukaan alueelle rakennettu tehdasrakennus. Sen työpiirustukset on tehnyt Egil Nicklin, mutta pääpiirustukset ovat todennäköisesti Aallon itsensä tekemät.Mikkonen & Andersson, s. 23. Liesitehtaan pääjulkisivun muodostavat kolmikerroksisen toimisto-osan ikkunat ja niiden väliset pilasterit.Mikkonen & Andersson, s. 46. Strömberg Park on teollisuuspuisto Vaasan Huutoniemellä.

Uusi!!: Talvisota ja Strömberg Park · Katso lisää »

Sudenoja

Sudenoja ((Suomessa) Развоз, Razvoz, v:sta 1948 (Venäjällä) Среднегорье, Srednegorje) on entinen Suomen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Sudenoja · Katso lisää »

Suhteellinen etu (sodankäynti)

Suhteellinen etu on keskeinen sodankäynnin ja yleensä vastustajan (kilpailijan) sisältävän systeemin käsite.

Uusi!!: Talvisota ja Suhteellinen etu (sodankäynti) · Katso lisää »

Suistamo

Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suistamo · Katso lisää »

Suistamon kirkko

Suistamon kirkko ennen sotia. Suistamon kirkko vuonna 2009. Suistamon pyhän Nikolaoksen kirkko on ortodoksinen kirkko Suistamolla luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suistamon kirkko · Katso lisää »

Sukellusvene Saukko

Sukellusvene Saukko oli Suomen merivoimien sukellusvene, joka oli käytössä Itämerellä vuosina 1930–1945.

Uusi!!: Talvisota ja Sukellusvene Saukko · Katso lisää »

Sukellusvene Vesikko

Vesikko oli Suomen laivaston 10.

Uusi!!: Talvisota ja Sukellusvene Vesikko · Katso lisää »

Sulkava

Sulkavan Suursouduista Sulkavan linnavuorelta Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Sulkava · Katso lisää »

Sulo Kolkka (sotilashahmo)

Sulo Kolkka oli ilmeisesti kuvitteellinen suomalainen sotilas ja tarkka-ampuja talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sulo Kolkka (sotilashahmo) · Katso lisää »

Sulo Malm

Sulo Aate Malm (4. elokuuta 1895 Ropsu, Inkerinmaa – 4. huhtikuuta 1959) oli Suomen armeijan eversti, joka sodanaikana vastasi sotavangeista.

Uusi!!: Talvisota ja Sulo Malm · Katso lisää »

Sulo Muuri

Sulo Alvar Muuri (1. maaliskuuta 1910 Kymi – 16. tammikuuta 1995 Vantaa) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1945–1948.

Uusi!!: Talvisota ja Sulo Muuri · Katso lisää »

Sulo Tuorila

Sulo Tuorila (22. kesäkuuta 1911 Rovaniemi – 19. elokuuta 1979 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja, joka teki elämäntyönsä Neuvosto-Karjalassa Petroskoin Kansallisessa teatterissa.

Uusi!!: Talvisota ja Sulo Tuorila · Katso lisää »

Summan risti

Summan risti. Summan risti on Suomen puolella talvisodassa, Summan alueella taistelleiden sotilaiden muistoristi.

Uusi!!: Talvisota ja Summan risti · Katso lisää »

Summan taistelun muistomerkki

Summan taistelun muistomerkki Turun Kupittaanpuistossa. Summan taistelun muistomerkki on Jussi Vikaisen veistos Turussa Kupittaankadun ja Itäisen Pitkäkadun välissä Kupittaankentällä.

Uusi!!: Talvisota ja Summan taistelun muistomerkki · Katso lisää »

Suodenniemi

Suodenniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pirkanmaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Suodenniemi · Katso lisää »

Suojajoukot

Suojajoukko on sotilaallisena terminä yksikkö tai joukko-osasto, jonka tehtävänä on tulla perustetuksi ja keskitetyksi mahdollisimman nopeasti esimerkiksi valtakunnan rajalle.

Uusi!!: Talvisota ja Suojajoukot · Katso lisää »

Suojärvi

Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suojärvi · Katso lisää »

Suojeluskunta

Seiskarin suojeluskunta syksyllä 1917. Nummen suojeluskunta 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Suojeluskunta · Katso lisää »

Suojoki

Suojoki eli Suoju(joki) on Äänisen valuma-alueeseen kuuluva joki Karjalan tasavallan Suojärven, Prääsän ja Äänisenrannan piireissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Suojoki · Katso lisää »

Suomalainen elokuva

Suomessa on tehty elokuvia 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalainen elokuva · Katso lisää »

Suomalainen oopperamusiikki

Suomen Kansallisooppera ja -baletti Töölönlahdella Helsingissä. Suomalaisen oopperamusiikin alku sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle, jolloin maassa järjestettiin ensimmäiset oopperaesitykset.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalainen oopperamusiikki · Katso lisää »

Suomalainen rukous

Suomalainen rukous (virtenä Siunaa ja varjele meitä) on Uuno Kailaan kirjoittama kristillis-isänmaallinen runo, joka ilmestyi ensimmäisen kerran hänen runokokoelmassaan Uni ja kuolema vuonna 1931.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalainen rukous · Katso lisää »

Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona

Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona (alkujaan SS Freiwilligen-Bataillon Nordost) oli vuosina 1941–1943 toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona · Katso lisää »

Suomalaisen divisioonan määrävahvuus

Divisioonan määrävahvuus vuonna 1941 muotoutui parantuneen materiaalitilanteen, ei niinkään talvisodassa saatujen kokemuksien mukaiseksi.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaisen divisioonan määrävahvuus · Katso lisää »

Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa

Jatkosodan alussa puolustusvoimien runsaslukuisin (200kpl) tykki oli Yhdysvalloissa valmistettu 75 mm:n kanuuna. Jatkosodan kenttätykistön kalustoa käsittelevässä artikkelissa esitellään Suomen puolustusvoimien käytössä ollut tykistökalusto taulukkomuodossa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaisen kenttätykistön kalusto jatkosodassa · Katso lisää »

Suomalaisen kenttätykistön kalusto talvisodassa

Talvisodassa kenttätykistön pääkalustona oli venäläistä perua oleva 76 K 02 Suomalaisen kenttätykistön kalusto talvisodassa koostui mm.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaisen kenttätykistön kalusto talvisodassa · Katso lisää »

Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota)

Suomalaisen rannikkotykistön kalusto talvi- ja jatkosodan aikana koostui pääasiallisesti venäläisten vetäytyessään (Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917) jättämästä kalustosta, jonka poissiirtämiseen ei jäänyt aikaa tai sitä ei ollut mahdollista siirtää kuljetusvaikeuksien vuoksi.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota) · Katso lisää »

Suomalaiset Aseveljet Amerikassa

Suomalaiset Aseveljet Amerikassa on Yhdysvalloissa toimiva sinne muuttaneiden tai Yhdysvalloista Suomeen sotimaan lähteneiden suomalaisten sotaveteraanien yhdistys.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaiset Aseveljet Amerikassa · Katso lisää »

Suomalaiset historiapäivät

Suomalaiset historianpäivät on Lahdessa vuosittain toistuva historianluentotapahtuma, jossa käsitellään historian aiheita eri näkökulmista.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaiset historiapäivät · Katso lisää »

Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella

Alueen laajuus, etäisyys Port Arthurista Astoriaan vastaa välimatkaa Helsingistä Namibiaan Suomalainen virkamiesjohto Pohjoisen Tyynenmeren alueella Pohjoinen Tyynenmeren pyörre on yksi viidestä suuresta merten merivirtauspyörteestä. Luonnontieteellisessä museossa. Tyynen valtameren pohjoisosaan luetaan Bohainmeri, Koreanlahti, Keltainenmeri, Itä-Kiinan meri, Japaninmeri, Ohotanmeri, Beringinmeri, Alaskanlahti, Brittiläisen Kolumbian rannikko Kanadassa, Yhdysvaltain Länsirannikko sekä Havaijin pohjoispuolinen Tyynen valtameren alue.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella · Katso lisää »

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa

Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa olivat Suomen puolustusvoimissa talvisodan ja jatkosodan aikana taistelleita sotilaita, jotka joutuivat vangituksi ja kuljetetuksi Neuvostoliiton vankileireille.

Uusi!!: Talvisota ja Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa · Katso lisää »

Suomen 1. divisioona (1918–1939)

1.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen 1. divisioona (1918–1939) · Katso lisää »

Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto

Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) oli vuosina 1930–1969 toiminut ammatillinen keskusjärjestö, nykyisin toimivan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edeltäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto · Katso lisää »

Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa

Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot olivat pääsääntöisesti sangen hyvin varustettuja talvisodankäyntiin. Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset olivat muiden maiden kansalaisia, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuivat palvelukseen Suomen Puolustusvoimiin talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa · Katso lisää »

Suomen Aseveljien Liitto

Suomen Aseveljien Liitto (alkuperäiseltä nimeltään Suomen Aseveliliitto) oli vuosina 1940–1945 toiminut, vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehnyt järjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Aseveljien Liitto · Katso lisää »

Suomen asutushistoria

Suomen asutushistoria on arkeologian, kielitieteen, historian, paleoekologian ja populaatiogenetiikan perusteella luotu käsitys siitä, miten ihmiset ovat levittäytyneet nykyisen Suomen alueelle ja minkälaisia väestömuutoksia alueella on eri aikoina tapahtunut.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen asutushistoria · Katso lisää »

Suomen Etelä-Amerikan linja

Suomen Etelä-Amerikan linja (AL) oli vuonna 1926 perustettu suomalainen purjehdusosuuskunta, jonka jäseniä olivat Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (FÅA), Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy ja Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Etelä-Amerikan linja · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »

Suomen Huolto

Suomen Huolto oli jatkosodan ja sitä seuranneiden pulavuosien aikana toiminut, vapaaehtoista kansalaisten huoltoa tehneiden järjestöjen keskuselin, jonka tarkoituksena oli taata avustustyön tasapuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Huolto · Katso lisää »

Suomen huoltoreitit

Suomen huoltoreitit ovat liikenneväyliä, joita myöten sodan tai muun kriisin yhteydessä maahan kuljetetaan ulkomailta aseita, ammuksia, humanitääristä apua ja kaupallisia tuotteita.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen huoltoreitit · Katso lisää »

Suomen I armeijakunta (talvisota)

I Armeijakunta (I AK) oli Suomen maavoimien yhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen I armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen II armeijakunta (talvisota)

II armeijakunta (II AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen II armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen III armeijakunta (talvisota)

III armeijakunta (III AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen III armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien Bristol Blenheimit

Suomen ilmavoimien Bristol Blenheimit olivat Bristol Aeroplane Companyn valmistamia keskiraskaita kokometallisia pommikoneita, jotka ostettiin Britanniasta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ilmavoimien Bristol Blenheimit · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat tarkoittaa Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden valintakriteerien asettamista, vertailua, valintaa, ostamista ja rakennuttamista vuodesta 1918 nykypäivään saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918–1939

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat tarkoittaa Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden valintakriteerien asettamista, vertailua, valintaa, ostamista ja rakennuttamista vuodesta 1918 vuoteen 1939 eli talvisotaan saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918–1939 · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat tarkoittaa Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden valintakriteerien asettamista, vertailua, valintaa, ostamista ja rakennuttamista vuosina 1940–1944 eli talvisodan ja jatkosodan sekä niiden välisen välirauhan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944 · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien historia

Suomen ilmavoimien historia käsittelee Suomen ilmavoimien organisaatiota, kalustohankintoja sekä koulutus- ja taistelutoimintaa puolustushaaran perustamisesta vuodesta 1918 alkaen.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ilmavoimien historia · Katso lisää »

Suomen IV armeijakunta (talvisota)

Suomen IV armeijakunta oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli koko talvisodan ajan Laatokan ja Salojärven välisellä alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen IV armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus

Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus oli syksyllä 1940 Suomen ja Saksan välillä solmittu ryhmä sopimuksia, jotka sallivat saksalaisten sotilasjoukkojen kuljetukset Pohjanmaan satamien ja Pohjois-Norjan rajan välillä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus · Katso lisää »

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 käsittelee talvisodan jälkeisen välirauhan aikana tapahtunutta maiden ulkopoliittista lähentymistä ja tapahtumia ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja jatkosodan alkua.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 · Katso lisää »

Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941

Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 käsittelee välirauhan aikaista maiden sotilaallista yhteistyötä ja toimenpiteitä talvisodan lopusta jatkosodan syttymiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 · Katso lisää »

Suomen ja Tanskan suhteet

Tanska Suomen ja Tanskan suhteet alkoivat Tanskan tunnustettua Suomen valtion 18. helmikuuta 1918.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Tanskan suhteet · Katso lisää »

Suomen ja Unkarin suhteet

Unkari Suomen ja Unkarin suhteet ovat perinteisesti olleet ystävälliset.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Unkarin suhteet · Katso lisää »

Suomen ja Viron puolustusyhteistyö

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (kuvassa vasemmalla) seuraa armeijan sotaharjoitusta Pohjois-Virossa lokakuussa 1938. Toinen oikealta Viron yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Nikolai Reek. Suomen ja Viron puolustusyhteistyö oli 1920-luvulta alkaen suunniteltu ja vuonna 1930 alkanut Suomen ja Viron sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton uhan vuoksi.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Viron puolustusyhteistyö · Katso lisää »

Suomen jalkapallon historia

Suomen jalkapallon historia alkaa 1800-luvulta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen jalkapallon historia · Katso lisää »

Suomen jääkiekkomaajoukkue

Suomen jää­kiekko­maa­joukkue on Suomen Jää­kiekko­liiton hallinnoima joukkue, joka edustaa Suomea kansain­välisissä miesten jääkiekko-otteluissa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen jääkiekkomaajoukkue · Katso lisää »

Suomen jääpallomaajoukkue

Suomen jääpallomaajoukkue edustaa Suomea kansainvälisissä jääpallon maajoukkuekilpailuissa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen jääpallomaajoukkue · Katso lisää »

Suomen Joutsen

Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) oli Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Joutsen · Katso lisää »

Suomen juutalaiset

Suomen juutalaiset on noin 1 500 hengen kokoinen vähemmistö ja etninen ryhmä Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen juutalaiset · Katso lisää »

Suomen kaarti

Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kaarti · Katso lisää »

Suomen Kansallisooppera ja -baletti

Suomen kansallisooppera ja -baletti Helsingissä on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti · Katso lisää »

Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö

Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö (SKT) oli suomalainen kansallissosialistinen puolue, jota johti Teo Snellman.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö · Katso lisää »

Suomen kansanarmeija

Suomen kansanarmeija oli Neuvostoliiton 1930-luvun lopulla luoma armeija Suomen kansantasavallalle ja sen Terijoen hallitukselle.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kansanarmeija · Katso lisää »

Suomen kansantasavalta

O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen. Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kansantasavalta · Katso lisää »

Suomen kansanvaltuuskunta

alt.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »

Suomen karjalankieliset

Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »

Suomen kaukopartiotoiminta

Jatkosodan hiihtopartio etenee ahkioineen. Etummaisena Tauno Kivikoski. Suomen kaukopartiotoiminta oli Suomen armeijan lähinnä päämajan johdolla tai sen käskemänä tapahtunutta tiedustelu- ja tuhoamistoimintaa syvällä vihollisen selustassa jatkosodan ja Lapin sodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kaukopartiotoiminta · Katso lisää »

Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »

Suomen Kommunistisen Puolueen historia

Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustettiin 29.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Kommunistisen Puolueen historia · Katso lisää »

Suomen koripallon historia

Vasemmalta oikealle: Raimo Lindholm, Martti Liimo, Markku Torkkeli. Suomen koripallon historia käsittelee koripallon historiaa Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen koripallon historia · Katso lisää »

Suomen kulkuneuvot

Suomen kulkuneuvot eli Turisti on vuosina 1891–2010 ilmestynyt Suomen julkisen liikenteen aikataulukirja.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kulkuneuvot · Katso lisää »

Suomen Laatokan-laivasto

Laatokan laivasto oli suomalainen laivasto Laatokalla, joka oli muodostettu 1919 järjestettäessä alueen puolustusta itsenäistymisen jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Laatokan-laivasto · Katso lisää »

Suomen maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM, ruots. jord- och skogsbruksministeriet) on yksi Suomen valtioneuvoston alaisuudessa toimivista ministeriöistä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen maa- ja metsätalousministeriö · Katso lisää »

Suomen merivoimat

Suomen merivoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja ilmavoimien ohella.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen merivoimat · Katso lisää »

Suomen Moskovan-suurlähetystö

Suurlähetystön pääsisäänkäynti Suurlähetystö on osoitteessa Kropotkinski pereulok 15-17 Suomen Venäjän-suurlähetystö sijaitsee Venäjän pääkaupungissa Moskovassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Moskovan-suurlähetystö · Katso lisää »

Suomen Palloliiton Saimaan piiri

Saimaan piiri (vuosina 1924–1945 Viipurin piiri) oli vuosina 1924–1994 toiminut Suomen Palloliiton piirijärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Palloliiton Saimaan piiri · Katso lisää »

Suomen panssaridivisioona

Panssaridivisioona (PsD tai Ps.D) oli suomalainen panssaroitu divisioona jatkosodan ja Lapin sodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen panssaridivisioona · Katso lisää »

Suomen Pienviljelijä

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Suomen Pienviljelijä ja Suomen Sanomat olivat Eino Yliruusin johtamien Suomen pienviljelijäin puolueen ja Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueen äänenkannattajia vuosina 1929–1939 ja 1945.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Pienviljelijä · Katso lisää »

Suomen poliittinen historia

Tämä artikkeli käsittelee Suomen poliittista historiaa esihistorialliselta ajalta alkaen, Ruotsin vallan ajalla (Ruotsi-Suomi, n.1200–1808), Venäjän vallan ajalla (Suomen suuriruhtinaskunta, 1809–1917) ja itsenäisen Suomen ajalla (1917–).

Uusi!!: Talvisota ja Suomen poliittinen historia · Katso lisää »

Suomen postilaitoksen historia

Suomen postilaitoksen historia alkaa vuodesta 1638, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan Suomeen.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen postilaitoksen historia · Katso lisää »

Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö

Apusisar pesemässä potilaan jalkoja Äänislinnassa. Kuva: SA-kuva, Ensio Liesmaa Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö tai apusisaret tai pikkusisaret oli jatkosodan aikana toiminut vapaaehtoisten naisten terveydenhuoltojärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö · Katso lisää »

Suomen puolustusneuvosto

Gustaf Mannerheim vierellään luottomiehensä kenraali Rudolf Walden (toinen vasemmalta). Puolustusneuvosto (PLN) oli Suomessa vuosina 1924–2000 toiminut tasavallan presidentin alainen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen hallintoelin, jonka koostumus ja rooli vaihteli historian eri aikoina.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen puolustusneuvosto · Katso lisää »

Suomen puolustusvoimat

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen puolustusvoimat · Katso lisää »

Suomen puolustusvoimien palveluspuku

Palveluspuku on puolustusvoimien sotilaspuku, jota käytetään sisä- ja ulkopalveluksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen puolustusvoimien palveluspuku · Katso lisää »

Suomen rannikkotykistö

Johannes Indrenius vuonna 1902 Isosaaressa Helsingissä. Suomen rannikkotykistö on osa merivoimia.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen rannikkotykistö · Katso lisää »

Suomen rataverkon historia

Suomen itsenäistymisen aikoihin. Suomen rataverkon historian voidaan katsoa ulottuvan ainakin maaliskuun 20.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen rataverkon historia · Katso lisää »

Suomen sahateollisuuskoulu

Suomen sahateollisuuskoulu oli Viipurissa 1921 toimintansa aloittanut yksityinen valtionapua saanut oppilaitos, jonka toimintaa metsähallitus valvoi.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sahateollisuuskoulu · Katso lisää »

Suomen sisällissodan nimet

Suomen sisällissodan nimillä tarkoitetaan eri nimityksiä, joita käytetään vuonna 1918 käydystä sodasta Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sisällissodan nimet · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia alkaa puolueen perustamisesta nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historia · Katso lisää »

Suomen sotahistoria

Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »

Suomen sotaveteraaniliitto

Suomen sotaveteraaniliitto on suomalaisten sotaveteraanien valtakunnallinen etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sotaveteraaniliitto · Katso lisää »

Suomen sotien Korkeajännitys

Suomen sotien Korkeajännitys -nimellä kutsutaan vuosina 1998–2008 julkaistuja Suomen historiaa käsitteleviä Korkeajännitys-sarjakuvalehtien erikoisnumeroita.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sotien Korkeajännitys · Katso lisää »

Suomen sukellusveneet

Suomen sukellusveneet on filosofian maisterin ja Sotamuseon johtajan Markku Melkon kirja vuodelta 2008.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sukellusveneet · Katso lisää »

Suomen talvisodassa saama sotasaalis

Läntisen Lemetin motista sotasaaliina saatu neuvostoliittolainen BT-5-hyökkäysvaunu. Raatteen tieltä haltuunsa saamaa hylättyä neuvostoliittolaista T-26-panssarivaunua. Sotasaaliina suomalaiset hankkivat talvisodan aikana runsaasti kipeästi kaipaamaansa kalustoa, muun muassa panssarintorjuntaan, jota ei lähtökohtaisesti oltu halukkaita luovuttamaan muiden yksiköiden tarpeisiin.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen talvisodassa saama sotasaalis · Katso lisää »

Suomen Talvisota

Suomen Talvisota tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Talvisota · Katso lisää »

Suomen Talvisota 1939–1940

Suomen Talvisota 1939–1940 oli vuosina 1969–1970 toiminut suomalainen underground-rockyhtye ja performanssiryhmä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Talvisota 1939–1940 · Katso lisää »

Suomen tasavallan presidentin adjutantit

Suomen tasavallan presidentillä on nykyisin käytössään kolme adjutanttia.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen tasavallan presidentin adjutantit · Katso lisää »

Suomen tataarit

Suomen tataarit on noin 600–700 hengen etninen vähemmistö, joka muodostui 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana, kun Venäjän keisarikunnan Nižni Novgorodin kuvernementista lähtöisin olevat kauppiaat asettuivat maahan.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen tataarit · Katso lisää »

Suomen tieverkon historia

Suomen tieverkon historian on katsottu alkavan jo esihistoriallisella ajalla käytössä olleista maareiteistä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen tieverkon historia · Katso lisää »

Suomen Tykistömuseo

Suomen Tykistömuseo oli tykistöaselajin historiaan ja nykypäivään keskittyvä Tykkimiehet ry:n ylläpitämä erikoismuseo Linnankasarmin alueella Hämeenlinnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Tykistömuseo · Katso lisää »

Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana

203 mm:n järeitä haupitseja. Kuva sotamuseosta. Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana-artikkeli käsittelee niitä hankintoja, joita Suomen valtio teki talvi- ja jatkosodan välillä vallinneen ns.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana · Katso lisää »

Suomen ulkopolitiikka

Suomen ulkopolitiikka tarkoittaa Suomen valtion harjoittamaa politiikkaa sen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ulkopolitiikka · Katso lisää »

Suomen urheilu 1939

Suomen urheilu 1939 käsittelee vuoden 1939 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen urheilu 1939 · Katso lisää »

Suomen valkoinen kaarti

Suomen valkoinen kaarti oli Suomen puolustusvoimien yhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä ja lakkautettiin talvisodan alettua.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen valkoinen kaarti · Katso lisää »

Suomen viestijoukkojen historia

Viestirykmentin lippu Suomen viestijoukkojen historia perustuu paljolti jääkäriliikkeen Saksassa saamiin viestialan opetuksiin, koska Venäjän keisarikunta ei sallinut Suomen suuriruhtinaskunnalle teknisiä aselajeja, vaan pelkän jalkaväen.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen viestijoukkojen historia · Katso lisää »

Suomen-pojat

Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana. Mannerheimin tervehdys virolaisille vapaaehtoisille. Kuva on JR 200 -kirjasta. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen-pojat · Katso lisää »

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura

Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS, myöhemmässä kirjallisuudessa myös SNS I) oli talvisodan jälkeen, välirauhan aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen ystävyysseura.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura · Katso lisää »

Suomenhevonen

Suomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja vaikutusta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenhevonen · Katso lisää »

Suomenlahden tykistösulku

Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenlahden tykistösulku · Katso lisää »

Suomenlahden ulkosaaret

Suomenlahden ulkosaaret ja Suomenlahden pohjukka Suomenlahden ulkosaarista Suursaari (taaempana) erottuu selvästi Suomen rannikolta Suomenlahden ulkosaaret ovat itäisen Suomenlahden ulkomerellä sijaitseva, useasta kymmenestä saaresta koostuva saaristo Venäjän aluevesillä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenlahden ulkosaaret · Katso lisää »

Suomenlinna

Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenlinna · Katso lisää »

Suomenmaa

Suomenmaa on suomalainen verkkolehti ja Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja, joka perustettiin vuonna 1908 nimellä Maakansa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenmaa · Katso lisää »

Suomenruotsalaiset

Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenruotsalaiset · Katso lisää »

Suomettuminen

Suomettuminen eli finlandisointi on Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulko- ja sisäpolitiikkaa kuvaava termi.

Uusi!!: Talvisota ja Suomettuminen · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi · Katso lisää »

Suomi 1930-luvulla

Mäntän keskustaa kesäkuussa 1935. Jämsänkosken Patalankosken paperitehdas ja hiomo 1930-luvun alussa. Suomi 1930-luvulla oli noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi 1930-luvulla · Katso lisää »

Suomi 1940-luvulla

Rintamamiestyylisen talon rakentamista välirauhan aikana syyskuussa 1940. Yhdysvaltain armeijan ylijäämätavaraan kuuluneita elintarvikepakkauksia lajitellaan kansanhuoltoministeriössä. Elokuu 1946. Suomi 1940-luvulla oli vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton kanssa sotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi 1940-luvulla · Katso lisää »

Suomi 1970-luvulla

Urho Kekkonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä koko 1970-luvun. Kuva vuodelta 1975. Keilaniemeen vuonna 1976 ja oli pitkään Suomen korkein tornitalo. Se on nykyään Fortumin pääkonttori. Suomi oli 1970-luvulla voimakkaasti kehittyvä runsaan neljän ja puolen miljoonan asukkaan yhteiskunta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi 1970-luvulla · Katso lisää »

Suomi Finland Perkele

Suomi Finland Perkele on suomalaisen black metal -yhtye Impaled Nazarenen kolmas studioalbumi.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi Finland Perkele · Katso lisää »

Suomi toisessa maailmansodassa

Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945. Suomi toisessa maailmansodassa käsittelee tapahtumia Suomessa toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi toisessa maailmansodassa · Katso lisää »

Suomi-konepistooli

Suomi-konepistooli on Aimo Lahden vuonna 1922 suunnittelema avoimelta lukolta ampuva massasulkutoiminen konepistooli, jota Oy Tikkakoski Ab valmisti vuosina 1931–1953 kaikkiaan noin 80 000 kappaletta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi-konepistooli · Katso lisää »

Suomi–Neuvostoliitto-Seura

Suomi–Neuvostoliitto-Seura (lyhenne SNS tai SN-Seura) oli suomalainen ystävyysseura, joka perustettiin 15. lokakuuta 1944 sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt aselevon Neuvostoliiton kanssa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi–Neuvostoliitto-Seura · Katso lisää »

Suomi–Ruotsi-maaottelu 1940

Miesten Suomi–Ruotsi-maaottelu 1940 käytiin ensimmäisen kerran kolmoismaaotteluna, kun kisoihin osallistui myös Saksa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi–Ruotsi-maaottelu 1940 · Katso lisää »

Suomi–Venäjä-Seura

Suomi–Venäjä-Seura (SVS, ruots. Samfundet Finland-Ryssland ry) on Suomen ja Venäjän välinen ystävyysseura.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi–Venäjä-Seura · Katso lisää »

Suomisen Ollin tempaus

Suomisen Ollin tempaus on Orvo Saarikiven ohjaama mustavalkoinen suomalainen elokuva vuodelta 1942 ja toinen kuudesta Suomisen perhe -elokuvasta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomisen Ollin tempaus · Katso lisää »

Suomisen perhe (elokuva)

Suomisen perhe (Familjen Suominen) on Toivo Särkän ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Suomisen perhe (elokuva) · Katso lisää »

Suomussalmen kirkko

Suomussalmen kirkko on Suomussalmella sijaitseva betonista ja tiilestä arkkitehti Onni Ermalan suunnitelman mukaan 1950 rakennettu yksilaivainen torniton pitkäkirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmen kirkko · Katso lisää »

Suomussalmen kotiseutumuseo

Suomussalmen kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1967 ja se sijaitsee Kirkkoniemessä Kiantajärven rannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmen kotiseutumuseo · Katso lisää »

Suomussalmen taistelu

Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30.

Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmen taistelu · Katso lisää »

Suomussalmi

Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmi · Katso lisää »

Suotniemi

Suotniemi (v:sta 1948) on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Suotniemi · Katso lisää »

Surun risti

Surun risti (myös Murheen risti tai Kaksi äitiä,, ”Krest skorbi”) on Venäjällä Karjalan tasavallan Impilahdessa sijaitseva kuvanveistäjä Leo Lankisen veistos, joka paljastettiin vuonna 2000.

Uusi!!: Talvisota ja Surun risti · Katso lisää »

Susi-Kustaa

Susi-Kustaa on Väinö Linnan kirjasarjan Täällä Pohjantähden alla henkilöhahmo.

Uusi!!: Talvisota ja Susi-Kustaa · Katso lisää »

Susisaari

Suuren linnanpihan rakennuksia. Bastioni Kunnia. Susisaari on yksi Suomenlinnan saarista Helsingissä.

Uusi!!: Talvisota ja Susisaari · Katso lisää »

Suu- ja sorkkatauti

Suu- ja sorkkatauti on erittäin tarttuva virustauti, jota esiintyy etupäässä naudoilla ja sioilla.

Uusi!!: Talvisota ja Suu- ja sorkkatauti · Katso lisää »

Suur-Merijoen lentokenttä

Suur-Merijoen lentokenttä (myöh. Seleznjovon lentokenttä,, myös Viipurin lentokenttä) on vuonna 1929 Viipurin maalaiskuntaan perustettu lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Suur-Merijoen lentokenttä · Katso lisää »

Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Uusi!!: Talvisota ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suuren isänmaallisen sodan keskusmuseo

right Suuren isänmaallisen sodan keskusmuseo tai lyhyesti Voitonmuseo (ven. Музей Победы) on Moskovassa sijaitseva sotamuseo.

Uusi!!: Talvisota ja Suuren isänmaallisen sodan keskusmuseo · Katso lisää »

Suuret nälkävuodet

Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »

Suuri isänmaallinen sota

Äiti synnyinmaa''). Veistoksen korkeus on 62 metriä, museon piilottavan jalustarakennuksen kanssa 102 metriä. Alueella on sotahistoriallisen museon ja sotilaskalustonäyttelyn lisäksi myös sotilaiden ja partisaanien taistelulle sekä sodan ja keskitysleirien siviiliuhreille omistettuja monumentteja. Museo nimettiin uudelleen vuonna 2015; sen aikaisempi nimi oli Suuren isänmaallisen sodan museo. Suuri isänmaallinen sota on Venäjällä ja entisissä neuvostotasavalloissa (lukuun ottamatta Baltian maita, Georgiaa ja Ukrainaa) käytetty nimitys, jolla viitataan natsi-Saksan ja Neuvostoliiton väliseen sotaan toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suuri isänmaallinen sota · Katso lisää »

Suurpero

Suurpero on kylä Viipurin itäpuolella Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suurpero · Katso lisää »

Suursaaren valtaus

Suursaaren valtaus oli suomalaisten tekemä sotilasoperaatio jatkosodassa 27.

Uusi!!: Talvisota ja Suursaaren valtaus · Katso lisää »

Suursaari

Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Suursaari · Katso lisää »

Suurselkälä

Suurselkälän kylä sijaitsi Kivennavan kahden suurimman mäen Siiranmäen ja Tiemäen välisessä notkossa Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Suurselkälä · Katso lisää »

Suvanto (järvi)

Suvanto on järvi Vuoksen eteläisessä laskuhaarassa Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suvanto (järvi) · Katso lisää »

Suvilahti (Suojärvi)

Suvilahti oli kylä Suojärven kunnassa Suojärven etelärannalla luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suvilahti (Suojärvi) · Katso lisää »

Suviseurat

Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä hengellinen, kaikille avoin tilaisuus, jossa käy vilkkaimman päivän aikana lähes 90 000 seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta.

Uusi!!: Talvisota ja Suviseurat · Katso lisää »

Svante Sundman

Svante Sundman (12. toukokuuta 1895 Helsinki – 14. helmikuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen meriupseeri, kauppa- ja teollisuusministeriön merenkulkuosaston osastopäällikkö ja myöhemmin merenkulkuhallituksen pääjohtaja sekä entinen merivoimien komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Svante Sundman · Katso lisää »

Svea (lentokenttä)

F19:n Gloster Gladiator -hävittäjä. Svea oli ruotsalaisen vapaaehtoisyksikön, Lentorykmentti 19:n, talvisodan aikana Posion Aholaan perustama lentotukikohta.

Uusi!!: Talvisota ja Svea (lentokenttä) · Katso lisää »

Sveitsin elokuva

Sveitsin elokuva on kansainvälisesti melko tuntematonta, lukuun ottamatta 1970-luvun sveitsiläisen uuden aallon ohjaajia Claude Goretta (mm. Kutsut, 1973, ja Pitsinnyplääjä, 1977) ja Alain Tanner (mm. Hetki naisen elämässä, 1974, ja Jonas täyttää 25 vuonna 2000, 1976).

Uusi!!: Talvisota ja Sveitsin elokuva · Katso lisää »

Sven Hassel

Sven Hassel (19. huhtikuuta 1917 – 21. syyskuuta 2012) oli tanskalaissyntyinen kirjailija, joka kirjoitti näennäisen omaelämäkerrallisia romaaneja väitetyistä kokemuksistaan toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Sven Hassel · Katso lisää »

Sven Lokka

Sven Lokka (taiteilijanimi Oskar Talvi, 3. maaliskuuta 1924 Päiväjärvi, Murmanskin alue, Neuvostoliitto – 15. marraskuuta 2008 Ylä-Tuuloma, Venäjä) oli kuolansuomalainen kirjailija ja taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Sven Lokka · Katso lisää »

Sven Oskar Lindgren

Sven Oskar "Linkku" Lindgren (29. joulukuuta 1905 Helsinki – 18. tammikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, joka kunnostautui urheilijana ja talvisodassa, mutta sai huonon maineen sotamies Hytin ampujana.

Uusi!!: Talvisota ja Sven Oskar Lindgren · Katso lisää »

Sven von Wright

Sven von Wright (käytti Saksassa peitenimeä Filip Art), oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Sven von Wright · Katso lisää »

Svenska Aero Jaktfalken

Svenska Aero Jaktfalken oli ruotsalainen kaksitasoinen hävittäjälentokone, jonka kehitti, ja jota valmisti alkuun Svenska Aero -lentokonetehdas.

Uusi!!: Talvisota ja Svenska Aero Jaktfalken · Katso lisää »

Svenska frivilligbataljonen

Svenska frivilligbataljonen (SFB) eli Hangon pataljoona oli jatkosodassa ruotsalaisista vapaaehtoisista koostunut pataljoona, joka vuonna 1941 osallistui Lounais-Suomen Hankoniemellä olleen Neuvostoliiton laivastotukikohdan piiritykseen.

Uusi!!: Talvisota ja Svenska frivilligbataljonen · Katso lisää »

Svenska frivilligkåren

Svenska frivilligkåren (SFK) oli ruotsalaisista ja norjalaisista koostunut vapaaehtoisjoukko talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Svenska frivilligkåren · Katso lisää »

Sveriges Radio Finska

Sveriges Radio Finska on Ruotsin yleisradioyhtiön Sveriges Radio AB:n suomenkielinen kanava, joka toimittaa lähetyksiä suomeksi, meänkielellä ja ruotsiksi FM-kanavilla ja digitaalilähetyksissä.

Uusi!!: Talvisota ja Sveriges Radio Finska · Katso lisää »

Svetlana Probirskaja

Svetlana Probirskaja on käännöstieteilijä ja venäjän kääntämisen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Uusi!!: Talvisota ja Svetlana Probirskaja · Katso lisää »

Svetogorsk (yritys)

OAO Svetogorsk on hienopaperi- ja kartonkitehdas Ensossa (Svetogorskissa) Leningradin alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Svetogorsk (yritys) · Katso lisää »

Svetogorskin vesivoimalaitos

Näkymä yläjuoksulta päin kalankasvatusaltaiden takaa Pienimuotoinen juoksutus käynnissä Juoksutus nähtynä sillalta Enson voimalaitoksen sähkögeneraattorin asentaminen ennen suurhyökkäystä (?) Svetogorskin vesivoimalaitos (eli ГЭС-11, alkuperäinen nimi: Enson vesivoimalaitos) on Vuoksessa, Leningradin alueen Ensossa Venäjällä, sijaitseva vesivoimalaitos.

Uusi!!: Talvisota ja Svetogorskin vesivoimalaitos · Katso lisää »

SVT-40

SVT-40 (Samozarjadnaja vintovka Tokareva, obrazets 1940 goda) on Fjodor Tokarevin (1871–1968) 1930–luvulla Neuvostoliitossa SVT-38 (Samozarjadnaja vintovka Tokareva, obrazets 1938 goda) kivääristään kehittämä itselataava kivääri, joka oli käytössä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja SVT-40 · Katso lisää »

Sylvi Salonen

Sylvi Inkeri Salonen oli suomalainen näyttelijä, jonka nimeen on yhdistetty sellaisia määritteitä kuin diiva ja grande dame.

Uusi!!: Talvisota ja Sylvi Salonen · Katso lisää »

Synkkä yksinpuhelu

Synkkä yksinpuhelu on Olavi Paavolaisen vuonna 1946 kahtena osana julkaistu lähes tuhatsivuinen kirja.

Uusi!!: Talvisota ja Synkkä yksinpuhelu · Katso lisää »

Syvänniemi

Syvänniemi on kylä Kuopion Karttulassa Kuttajärven itärannalla, noin 30 kilometriä länsilounaaseen Kuopion keskustasta.

Uusi!!: Talvisota ja Syvänniemi · Katso lisää »

Syyskuun 11. päivän terroritekojen salaliittoteoriat

Syyskuun 11.

Uusi!!: Talvisota ja Syyskuun 11. päivän terroritekojen salaliittoteoriat · Katso lisää »

T-26

T-26 oli neuvostoliittolainen kevyt panssarivaunu, joka perustui brittiläiseen Vickers 6-ton -vaunuun.

Uusi!!: Talvisota ja T-26 · Katso lisää »

T-28

T-28 oli Neuvostoliiton ensimmäinen keskiraskas panssarivaunu.

Uusi!!: Talvisota ja T-28 · Katso lisää »

T-34

T-34 (lyhennys sanasta танк-34) on neuvostoliittolainen keskiraskas panssarivaunu, jonka valmistus alkoi vuonna 1940.

Uusi!!: Talvisota ja T-34 · Katso lisää »

T-35

T-35 Saksalaisten käsiin joutunut hylätty T-35-vaunu. Sivukuvasta saa hyvin kuvan vaunun pituudesta ja useista torneista. T-35 oli neuvostoliittolainen 1930-luvulla suunniteltu raskas panssarivaunu.

Uusi!!: Talvisota ja T-35 · Katso lisää »

T-37A

T-37A-panssarivaunu Kubinkan panssarimuseossa. T-37A on kevyt neuvostoliittolainen amfibio-tiedustelupanssarivaunu.

Uusi!!: Talvisota ja T-37A · Katso lisää »

T-38

T-38 oli neuvostoliittolainen kevyt amfibio-tiedustelupanssarivaunu, jota käytettiin toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja T-38 · Katso lisää »

T. M. Kivimäki

Toivo Mikael (T. M.) Kivimäki (5. kesäkuuta 1886 Tarvasjoki – 6. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1932–1936.

Uusi!!: Talvisota ja T. M. Kivimäki · Katso lisää »

Taannehtiva laki

Taannehtiva laki tai taannehtiva oikeus on länsimaisten oikeusperiaatteiden vastainen asiantila, jossa aikaisemmin tehty teko tuomitaan teon jälkeen asetetun normin mukaisesti.

Uusi!!: Talvisota ja Taannehtiva laki · Katso lisää »

Taaperniemi

Taaperniemi (v:een 1948 ja v:sta 1948 Глубо́кое, Glubokoje) on kylä Muolaanjärven lounaisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Taaperniemi · Katso lisää »

Taavetti Heikkinen

Tuomas Taavetti Heikkinen (30. kesäkuuta 1906 Ristijärvi – 10. joulukuuta 1969) oli suomalainen poliisi joka toimi jatkosodan aikana valvontaupseerina.

Uusi!!: Talvisota ja Taavetti Heikkinen · Katso lisää »

Taavi Taina

Taavi Taina (käytti Saksassa peitenimeä Mäkelä), oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Taavi Taina · Katso lisää »

Taavi Törmälehto

Taavi Armas Törmälehto (27. maaliskuuta 1922 Haapavesi – 15. joulukuuta 2007 Kauniainen) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Taavi Törmälehto · Katso lisää »

Taipale (Käkisalmen piiri)

Taipale oli itäisin asema nk. Mannerheim-linjalla (1940–1944). Taipale on maaseututaajama Karjalankannaksella Leningradin alueen Käkisalmen piirin Sakkolan eli Gromovon maalaiskunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Taipale (Käkisalmen piiri) · Katso lisää »

Taipaleen taistelu

Suvannosta ja kiertää kuvassa näkyvän Koukkuniemen ja kääntyy sitten oikealle kohti Laatokkaa. Taipaleenjoella Karjalankannaksella Viipurin läänin Metsäpirtin pitäjässä käytiin talvisodan (30.11.1939–13.3.1940) ratkaisevia taisteluita joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940 ja myös jatkosodan (25.6.1941–19.9.1944) taisteluita kesällä 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Taipaleen taistelu · Katso lisää »

Taipaleenjoki

Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Taipaleenjoki · Katso lisää »

Taipalsaaren lentokenttä

Taipalsaaren lentokenttä oli Talvisodan jälkeen kesällä 1940 valmistunut lentokenttä Taipalsaaressa.

Uusi!!: Talvisota ja Taipalsaaren lentokenttä · Katso lisää »

Taistelevat metsot

Taistelevat metsot on suomalaisen taidemaalari Ferdinand von Wrightin öljyvärimaalaus vuodelta 1886.

Uusi!!: Talvisota ja Taistelevat metsot · Katso lisää »

Taistelijan talo

Taistelijan talo on Ilomantsin Hattuvaaran kylässä sijaitseva museo jossa esitellään talvi- ja jatkosodan, evakkoajan sekä sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden tapahtumia ja esineistöä.

Uusi!!: Talvisota ja Taistelijan talo · Katso lisää »

Taistelu Norjasta

Kartta Norjan taistelusta Taistelu Norjasta, Norjan taistelu tai Norjan miehitys oli konflikti, jossa Saksa valloitti Norjan toisessa maailmansodassa huhti–kesäkuussa 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Taistelu Norjasta · Katso lisää »

Taistelujen tie

Taistelujen tie on Risto Orkon, K. J. Mikolan sekä Sakari Salokankaan suunnittelema dokumenttielokuva vuodelta 1960.

Uusi!!: Talvisota ja Taistelujen tie · Katso lisää »

Taistelun tie

Taistelun tie on Risto Orkon Suomi-Filmin uutiskatsauksista koostama dokumenttielokuva vuodelta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Taistelun tie · Katso lisää »

Taisto Mäki

Taisto Armas Mäki oli suomalainen kestävyysjuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Taisto Mäki · Katso lisää »

Taisto Olavi Lehti

Taisto Olavi Lehti (4. kesäkuuta 1915 Vaasa – 17. helmikuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka toimi Kainuun prikaatin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Taisto Olavi Lehti · Katso lisää »

Taisto Sinisalo

Taisto Jalo Sinisalo (29. kesäkuuta 1926 Kotka – 26. maaliskuuta 2002 Kotka) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Taisto Sinisalo · Katso lisää »

Taito Mörk

Taito Ensio Mörk (3. heinäkuuta 1922 – 7. marraskuuta 2005) oli suomalainen Jyväskylässä asunut varastopäällikkö, keräilijä ja kotiseutuneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Taito Mörk · Katso lisää »

Taka-asema

Taka-asema (T-asema) oli viimeinen Karjalankannaksen kolmesta puolustuslinjasta talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Taka-asema · Katso lisää »

Talikkalan Toverit

Talikkalan Toverit (TaTo), oli viipurilainen vuonna 1903 perustettu urheiluseura, joka toimi Talikkalan kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Talikkalan Toverit · Katso lisää »

Talin kartano

Talin kartanon päärakennus. Talin kartano on kartano Helsingin Pitäjänmäen kaupunginosan Talin osa-alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Talin kartano · Katso lisää »

Tallinna

TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.

Uusi!!: Talvisota ja Tallinna · Katso lisää »

Taloussprii

Taloussprii eli T-sprii (lempinimet tenttu, tenu ja liekkiviina) oli Suomessa vuoteen 1972Rantanen 2000, sivu 50.

Uusi!!: Talvisota ja Taloussprii · Katso lisää »

Talvisodan henki

Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan henki · Katso lisää »

Talvisodan ilmasotatoimet

hävittäjä vuonna 1939. Talvisodan ilmasotatoimet ovat talvisodan aikana käytyjä ilmasotatoimia.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ilmasotatoimet · Katso lisää »

Talvisodan ilmatorjunta

Helsingissä palaa sodan ensimmäisenä päivänä. Talvisodan ilmatorjuntajoukot kuuluivat osana Suomen ilmavoimiin ja niiden tehtävänä oli pyrkiä estämään tai vähentämään puna-armeijan ilmavoimien aiheuttamia tappioita suomalaisjoukoille ja kotialueelle.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ilmatorjunta · Katso lisää »

Talvisodan merisotatoimet

Miinalaiva ''Louhi'' ja sukellusveneet ''Vetehinen'', ''Vesihiisi'' ja ''Iku-Turso'' kesällä 1939. Talvisodassa käytyjä merisotatoimia ovat Suomen merivoimien ja Neuvostoliiton laivaston alusten sekä Suomen rannikkotykistön välillä käydyt taistelut talvisodassa 30.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan merisotatoimet · Katso lisää »

Talvisodan muistomitali

Talvisodan muistomitali miekkojen ja soljen kera Talvisodan muistomitali (lyhenne Tsmm), alkuperäiseltä nimeltään vuosien 1939–1940 sodan muistomitali, on 1940–1992 talvisotaan osallistuneille henkilöille myönnetty mitali, jonka suunnitteli taiteilija, majuri Aarno Karimo.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan muistomitali · Katso lisää »

Talvisodan pommitukset

Talvisodan pommitukset olivat laajamittaisia ilmapommituksia, jotka Neuvostoliitto kohdisti monille Suomen paikkakunnille talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset · Katso lisää »

Talvisodan pommitukset Helsingissä

Neuvostoliittolaisia SB-2-koneita Helsingin yläpuolella sodan ensimmäisenä päivänä. Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset Helsingissä · Katso lisää »

Talvisodan pommitukset Jyväskylässä

31. päivä vahingoittunut rakennus Tourulassa Jyväskylää pommitettiin talvisodassa kaksi kertaa, 29.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset Jyväskylässä · Katso lisää »

Talvisodan pommitukset Porissa

Cygnaeuksen koulu. Talvisodan pommitukset Porissa kohdistuivat kaupungin keskustaan neljänä päivänä joulukuun 1939 ja helmikuun 1940 välisenä aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset Porissa · Katso lisää »

Talvisodan pommitukset Viipurissa

Viipurin Tuomiokirkko pommituksen jälkeen 5. helmikuuta 1940. (SA-Kuva) Talvisodassa Viipuria pommitettiin useaan otteeseen.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset Viipurissa · Katso lisää »

Talvisodan puolustusvoimien kotiuttaminen

Talvisodan puolustusvoimien kotiuttaminen oli Suomen puolustusvoimien joukkojen demobilisaatiota talvisodan jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan puolustusvoimien kotiuttaminen · Katso lisää »

Talvisodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt

Talvisodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt esitellään tässä artikkelissa taulukkomuodossa.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan suomalaiset ilmatorjuntayksiköt · Katso lisää »

Talvisodan tausta

Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan tausta · Katso lisää »

Talvisodan täydennyslento-osastot

Talvisodan täydennyslento-osastot olivat Suomen ilmavoimien joukkoyksikköjä, jotka vastasivat reservistä palaavalle lentohenkilöstölle annetusta jatkokoulutuksesta talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan täydennyslento-osastot · Katso lisää »

Talvisodan ulkomainen apu

kapteeni Imre Kémeri Nagy. Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ulkomainen apu · Katso lisää »

Talvisota (elokuva)

Talvisota on suomalainen elokuva vuodelta 1989.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (elokuva) · Katso lisää »

Talvisota (kirja)

Talvisota on Antti Tuurin kirjoittama romaani, joka kertoo yhden suomalaisen jalkaväkisotilaan kokemuksista talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (kirja) · Katso lisää »

Talvisota (täsmennyssivu)

Talvisota voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Talvisota (videopeli)

Talvisota on Olli Kainulaisen kehittämä vuoropohjainen strategiapeli, jonka TrioSoft julkaisi MSX:lle vuonna 1987.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (videopeli) · Katso lisää »

Talvisota: Icy Hell

Talvisota: Icy Hell on Blitzfront Game Studion kehittämä reaaliaikainen strategiapeli.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota: Icy Hell · Katso lisää »

Talvisotamuseo

Kuhmon talvisotamuseo on Kuhmon kaupungin ylläpitämä museo, joka avattiin yleisölle heinäkuussa 1994.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisotamuseo · Katso lisää »

Tamfelt

Tamfelt Oyj oli suomalainen teknisiä tekstiilejä valmistava yritys, joka perustettiin vuonna 1797.

Uusi!!: Talvisota ja Tamfelt · Katso lisää »

Tammela (Tampere)

Näkymä Pikilinnasta länteen Emil Aaltosen puistoon ja Tammelantorille. Tammelantori sateisena kesäpäivänä. Taustalla entinen Aaltosen kenkätehdas. Raimo Utriaisen suunnittelema ''Vuorineuvos Emil Aaltosen muistomerkki'' vuodelta 1969. Entinen Aaltosen kenkätehdas. Tammela on kahden kaupunginosan muodostama alue Tampereen ydinkeskustan tuntumassa itäpuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Tammela (Tampere) · Katso lisää »

Tammelan koulu

Tammelan koulu on alakoulu ensimmäisestä luokasta kuudenteen luokkaan Tammelan kaupunginosassa Tampereella.

Uusi!!: Talvisota ja Tammelan koulu · Katso lisää »

Tammikuun kihlaus

König-ravintolan edessä. Tammikuun kihlaus on Suomen Työnantajain Keskusliiton 23. tammikuuta 1940 antama julistus, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.

Uusi!!: Talvisota ja Tammikuun kihlaus · Katso lisää »

Tammisaaren rautatieasema

Tammisaaren rautatieasema (ratakm 174+056) on rautatieliikennepaikka Tammisaaressa Raaseporin kaupungissa.

Uusi!!: Talvisota ja Tammisaaren rautatieasema · Katso lisää »

Tammisaaren vankileiri

Tammisaaren vankila-alueen karkea pohjapiirros. Tammisaaren vankileiri, myöhemmin Tammisaaren pakkotyölaitos, oli Tammisaaressa Dragsvikin kasarmialueella vuosina 1918–1940 toiminut vankila.

Uusi!!: Talvisota ja Tammisaaren vankileiri · Katso lisää »

Tammiselkä

Tammiselän kylä oli Kivennavan pitäjässä rajan tuntumassa Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Tammiselkä · Katso lisää »

Tammisuon rata

Tammisuon rata oli Viipurin maalaiskunnassa Tammisuon kylässä sijainnut kapearaiteinen rautatie.

Uusi!!: Talvisota ja Tammisuon rata · Katso lisää »

Tampere

Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Uusi!!: Talvisota ja Tampere · Katso lisää »

Tampere-Härmälän lentoasema

Tampere-Härmälän lentoasema oli Tampereella sijainnut kansainvälinen lentoasema.

Uusi!!: Talvisota ja Tampere-Härmälän lentoasema · Katso lisää »

Tampereen asevelikylä

Asevelikylä rakenteilla vuonna 1943. Tampereen asevelikylä on Suomen Aseveljien Liiton rakennuttama neljäntoista paritalon ryhmä Tampereen Nekalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen asevelikylä · Katso lisää »

Tampereen Ilves kausina 1931–1939

Ilves–HJK 30.1.1937Tampereen Ilveksen jääkiekkojoukkue kilpaili 1930-luvulla ensin kahdella kaudella SM-cupissa ja sen jälkeen vuonna 1933 perustetussa SM-sarjassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen Ilves kausina 1931–1939 · Katso lisää »

Tampereen Ilves kausina 1940–1950

Ilves–HJK 29.12.1949 Tampereen Ilveksen jääkiekkojoukkue oli 1940-luvulla mukana SM-sarjassa joka vuosi, kun sarja onnistuttiin pelaamaan.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen Ilves kausina 1940–1950 · Katso lisää »

Tampereen Liikenne (yritys)

Tampereen Liikenne Oy, vuodesta 1949 Takra Oy, oli Tampereella toiminut, linja-autoliikennettä harjoittanut yritys.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen Liikenne (yritys) · Katso lisää »

Tampereen linja-autoasema

Tampereen linja-autoasema on matkustajaterminaali Tampereella.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen linja-autoasema · Katso lisää »

Tampereen Rykmentti

2. divisioonan komentajana, eversti Eino Koskimiehenä vasemmalla. Kuvassa oikealla puolellaan on Suomen ulkoasiainministeri Väinö Tanner Tampereen Rykmentti oli vuosina 1918–1940 toiminut Suomen armeijan rykmentti, joka perustettiin sisällissodan valkoiseen armeijaan kuuluneen 5. jääkärirykmentin seuraajaksi.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen Rykmentti · Katso lisää »

Tampereen Sanomat

Tampereen Sanomat oli vuosina 1866–1900 sekä 1905–1939 Tampereella ilmestynyt sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen Sanomat · Katso lisää »

Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys

Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys oli Tampereella ja lähialueilla toiminut yhdistys, jonka päätavoitteet olivat tieteellisen maailmankuvan levittäminen ja vakaumusten tasa-arvon ajaminen.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys · Katso lisää »

Tampereen vanha tavara-asema

Tampereen vanha tavara-asema on Tampereella Tammelan kaupunginosassa sijaitseva rakennus.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen vanha tavara-asema · Katso lisää »

Tampereen vankileiri

Tampereen vankileiri (myös Kalevankankaan vankileiri) oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Tampereen Kalevankankaalla toiminut vankileiri, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia.

Uusi!!: Talvisota ja Tampereen vankileiri · Katso lisää »

Tanssikielto Suomessa

Tanssikielto oli voimassa Suomessa sotavuosina 1939–1944 ja lievennettynä sotien jälkeen vielä vuoteen 1948 saakka.

Uusi!!: Talvisota ja Tanssikielto Suomessa · Katso lisää »

Tapani Harmaja

Tapani Kaarle Arvid Harmaja (13. huhtikuuta 1917 Helsinki – 1. helmikuuta 1940 Viipurinlahti) oli suomalainen lentäjä ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Tapani Harmaja · Katso lisää »

Tapani Klöf

Tapani Ensio Klöf (16. maaliskuuta 1916 Ikaalinen – 9. marraskuuta 1983) oli suomalainen tykistössä palvellut kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Tapani Klöf · Katso lisää »

Tapio Hiisivaara

Tapio Felix Hiisivaara (16. kesäkuuta 1907 Helsinki – 25. joulukuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio Hiisivaara · Katso lisää »

Tapio Kunnas

Tapio Kunnas (21. lokakuuta 1921 Ruokolahti – 25. elokuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja sähkölaitosalan vaikuttaja, joka toimi sekä yritys- että järjestöjohtajana ja sai professorin arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio Kunnas · Katso lisää »

Tapio M. Köykkä

Tapio Matti Köykkä (22. huhtikuuta 1911 Jalasjärvi – 12. lokakuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen äänentoistoalan keksijä.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio M. Köykkä · Katso lisää »

Tapio Peitsara

Tapio Nyyrikki Peitsara (vuoteen 1935 Blässar; 24. elokuuta 1902 Viipurin maalaiskunta – 13. toukokuuta 1989 Kuopio) oli Suomen Puolustusvoimien eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio Peitsara · Katso lisää »

Tapio Rautavaara

Kaj Tapio Rautavaara (8. maaliskuuta 1915 Pirkkala – 25. syyskuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja, jousiampuja ja elokuvanäyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio Rautavaara · Katso lisää »

Tapio Tarjanne

Johannes Tapio Tarjanne (sukunimi vuoteen 1906 Törnqvist; 13. maaliskuuta 1901 Hämeenlinna – 27. elokuuta 1941 Kuukauppi, Antrea) oli suomalainen juristi ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio Tarjanne · Katso lisää »

Tapio Wartiovaara

Tapio Wartiovaara (18. toukokuuta 1909 Helsinki – 20. helmikuuta 1940 Joutseno) oli suomalainen ampuja, joka menehtyi talvisodassa Taipaleenjoen Terenttilässä saamiinsa vammoihin.

Uusi!!: Talvisota ja Tapio Wartiovaara · Katso lisää »

Tapiolan syntyvaiheet

Tapiolan syntyvaiheet liittyvät Espooseen pääosin 1950-luvulla rakennetun Tapiolan puutarhakaupungin toteutukseen.

Uusi!!: Talvisota ja Tapiolan syntyvaiheet · Katso lisää »

Tarja Halonen

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Tarja Halonen · Katso lisää »

Tarja Lappalainen

Kirjailija, kirjoittamisen maisteri (FM) Tarja Lappalaisella on laaja ja monipuolinen tuotanto. Tarja Anneli Lappalainen on suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Tarja Lappalainen · Katso lisää »

Tarkka-ampuja

Tarkka-ampuja niin sanotussa ghilliepuvussa. toisen maailmansodan ajalta. Yhdysvaltain merijalkaväen käyttämä 7,62 mm tarkkuuskivääri. Tarkka-ampuja (ennen tarkk’ampuja) on sotilas- tai poliisiorganisaatioon kuuluva erikoishenkilö.

Uusi!!: Talvisota ja Tarkka-ampuja · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Talvisota ja Tarton rauha · Katso lisää »

Taru Stenvall

Taru Stenvall (15. kesäkuuta 1909 Kiukainen – 5. joulukuuta 1999 Helsinki) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelissä Päämajan upseerien käytössä olleiden ravintoloiden tarjoilijana ja myöhemmin Kulosaaren Casinolla hovimestarina.

Uusi!!: Talvisota ja Taru Stenvall · Katso lisää »

Tarzanin poika (elokuva)

Tarzanin poika (Tarzan Finds a Son!) on Richard Thorpen ohjaama yhdysvaltalainen seikkailuelokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Tarzanin poika (elokuva) · Katso lisää »

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe

talvisodan aikana vuonna 1940. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe lähetetään Suomessa vuosittain Yleisradion sekä yhdellä radio- että televisiokanavalla uudenvuodenpäivänä, 1.

Uusi!!: Talvisota ja Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe · Katso lisää »

Tataarit Suomen sotilaina

Naim Nasibullen, Letfulla Baibulat, Fatih Bedretdin; seisomassa Abdulhak Asis, Haider Alautdin, Zinnetulla Hakim, Semiulla Wafin, Haider Asis, Abdul-Hamid Bedretdin, Semiulla Hakim. Suomen talvi- ja jatkosodassa palveli yhteensä 156 tataariyhteisön jäsentä.

Uusi!!: Talvisota ja Tataarit Suomen sotilaina · Katso lisää »

Tatu Huhanantti

Tatu Mauri Huhanantti (23. kesäkuuta 1914 Oulu – 29. helmikuuta 1940 Imatra) oli suomalainen hävittäjä-ässä, joka kaatui talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tatu Huhanantti · Katso lisää »

Tauno Hannus

Tauno Hannus (synt. Hannelius, 3. helmikuuta 1895 Uusikirkko – 11. tammikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen lentokapteeni ja Suomen ilmavoimien majuri, jota pidetään yhtenä Suomen ilmailun pioneereista.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Hannus · Katso lisää »

Tauno Kare

Tauno Kare ent.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Kare · Katso lisää »

Tauno Kekkonen

Tauno Kekkonen (1. toukokuuta 1910 Kotka – 6. lokakuuta 1982) oli suomalainen jalkapalloilija, joka pelasi kolme A-maaottelua vuosina 1935–1937.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Kekkonen · Katso lisää »

Tauno Kivelä

Tauno Kivelä (12. elokuuta 1914 Multia – 13. joulukuuta 1939 Muolaa) oli suomalainen baptistisaarnaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Kivelä · Katso lisää »

Tauno Kivimäki

Tauno Johannes Kivimäki (14. toukokuuta 1917 Salo – 2002) oli suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1970.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Kivimäki · Katso lisää »

Tauno Kurki

Tauno Valter Kurki (12. lokakuuta 1914 Valkjärvi – 20. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija 1930-luvun lopulta yli sotavuosien 1940-luvun lopulle.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Kurki · Katso lisää »

Tauno Mustanoja

Tauno Mustanoja Tauno Frans Mustanoja (vuoteen 1945 Salminen; 30. maaliskuuta 1912 Tampere – 2. maaliskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja professori, joka saavutti kansainvälistä arvostusta keskiajan englannin kielen tutkijana.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Mustanoja · Katso lisää »

Tauno Palo

Tauno Valdemar Palo (ent. Brännäs, Paloniemi) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Palo · Katso lisää »

Tauno Paronen

Tauno Ilmari Paronen (23. syyskuuta 1912 Viipuri – 3. helmikuuta 1998 Kotka) oli metsänhoitaja ja Mannerheim-ristin ritari numero 151.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Paronen · Katso lisää »

Tauno Peussa

Tauno Mikael Peussa (5. lokakuuta 1914 Koivisto – 14. helmikuuta 1940 Kuolemajärvi) Viitattu 8.5.2019 oli suomalainen pika- ja keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Peussa · Katso lisää »

Tauno Pohjanlehto

Tauno Poju Verner Pohjanlehto (30. elokuuta 1920 Karjalankannas Kanneljärvi – 23. heinäkuuta 1995 Kotka) oli suomalainen metsänhoitaja ja panssarikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Pohjanlehto · Katso lisää »

Tauno Räisänen

Tauno Räisänen (1911 – 1977) oli suomalainen lehtori, rehtori ja tietokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Räisänen · Katso lisää »

Tauno Saukkonen (kenraalimajuri)

Tauno Sakari Saukkonen (15. elokuuta 1906 Savonlinna – 12. huhtikuuta 1968 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 19.4.1968, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Saukkonen (kenraalimajuri) · Katso lisää »

Tauno Savolainen

Tauno Toivo Savolainen (16. joulukuuta 1913 Valkjärvi – 1. syyskuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 24.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Savolainen · Katso lisää »

Tauno Tönning

Oulun yliopistollinen sairaala Kontinkankaalla oli Tönning Oy:n suurimpia rakennuskohteita 1960-luvun lopulla. Tauno Tönning (26. huhtikuuta 1916 Oulujoki – 10. lokakuuta 1985 Korpilahti) oli suomalainen rakennusalan yrittäjä ja liikkeenjohtaja, joka perusti nimeään kantavan säätiön.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Tönning · Katso lisää »

Tauno Viiri

Tauno Johannes Viiri (16. joulukuuta 1908 Ylitornio – 22. lokakuuta 2002 Vancouver, Kanada) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 35.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Viiri · Katso lisää »

Tauno Viljanen

Tauno Viktor (T. V.) Viljanen (6. syyskuuta 1901 Helsinki – 17. huhtikuuta 1973) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi Suomen yleisesikunnan päällikkönä vuosina 1955–1961.

Uusi!!: Talvisota ja Tauno Viljanen · Katso lisää »

Tavajärven luostari

Tavajärven luostari oli Kuusamon Itäosassa Tavajärvellä sijainnut ortodoksinen vanhauskoisten luostari.

Uusi!!: Talvisota ja Tavajärven luostari · Katso lisää »

Tšiipakka

Korpijärven maamiesseurantalo Tšiipakassa. Tšiipakka oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Tšiipakka · Katso lisää »

Tšikki

Tšikki oli kylä Korpiselän kunnan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Tšikki · Katso lisää »

Tšokin tsasouna

Kristuksen kirkastumisen tsasouna oli yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista.

Uusi!!: Talvisota ja Tšokin tsasouna · Katso lisää »

Tšokki

Tšokki (aiemmin myös Saavanvaara) oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Tšokki · Katso lisää »

Täydennyslentolaivue 25

Täydennyslentolaivue 25 (T-LLv 25) oli Suomen ilmavoimien koulutuslentolaivue jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Täydennyslentolaivue 25 · Katso lisää »

Täydennyslentolaivue 35

Täydennyslentolaivue 35 (T-LLv 35) oli Suomen ilmavoimien koulutuslentolaivue talvi- ja jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Täydennyslentolaivue 35 · Katso lisää »

Töölön sairaala

Töölön sairaala. Taustalla vuonna 1932 valmistunut valkoinen, vanhempi osa, etualalla vuonna 1959 valmistunut punatiilinen lisärakennus. Töölön sairaala oli Helsingissä Taka-Töölön kaupunginosassa sijaitseva HYKSiin kuuluva sairaala.

Uusi!!: Talvisota ja Töölön sairaala · Katso lisää »

Teikarsaari

Teikarsaaren sijainti Viipurinlahdella Teikarsaari on aiemmin Suomelle kuulunut saari ja kylä Viipurinlahdella luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Teikarsaari · Katso lisää »

Teivo Pentikäinen

Teivo Pentikäinen (1917 Viipuri – 12. kesäkuuta 2006 Espoo) oli vakuutusmatemaatikko ja professori, jota nimitetään Suomen työeläkejärjestelmän isäksi.

Uusi!!: Talvisota ja Teivo Pentikäinen · Katso lisää »

Teka (yritys)

Oy Teka Ab oli suomalainen Riihimäellä vuosina 1910–1970 toiminut teknokemian alan teollisuusyritys.

Uusi!!: Talvisota ja Teka (yritys) · Katso lisää »

Telkkälä (Muolaa)

Telkkälä (v:sta 1948) on kylä Kirkkojärven itärannalla Punnuksen kunnassa Käkisalmen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Telkkälä (Muolaa) · Katso lisää »

Temmes (taajama)

Temmeksen vanhan osuusmeijerin rakennus. Temmeksen kirkko. Temmes on Tyrnävän kunnassa sijaitseva kylä ja taajama.

Uusi!!: Talvisota ja Temmes (taajama) · Katso lisää »

Temppeliaukion kirkko

Temppeliaukion kirkko on evankelis-luterilaisen Töölön seurakunnan kirkko Helsingin ydinkeskustan tuntumassa Etu-Töölössä.

Uusi!!: Talvisota ja Temppeliaukion kirkko · Katso lisää »

Tenkalahti

Tenkalahti oli kylä ja Käkisalmen esikaupunkialue Käkisalmen maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tenkalahti · Katso lisää »

Terassitalo (Eura)

Terassitalo on Euran Kauttualla sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen asuintalo, jota pidetään yhtenä hänen merkittävimmistä töistään.

Uusi!!: Talvisota ja Terassitalo (Eura) · Katso lisää »

Terävälä

Terävälä oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Terävälä · Katso lisää »

Terenttilä

Terenttilä on kylä entisessä Metsäpirtin kunnassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella lähellä Taipaleenjoen suuta.

Uusi!!: Talvisota ja Terenttilä · Katso lisää »

Terijoen hallitus

Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.

Uusi!!: Talvisota ja Terijoen hallitus · Katso lisää »

Terijoen huvilayhdyskunta

Terijoen huviloita ja kyläkuvaa vuonna 1910. Terijoen huvilayhdyskunta oli 1870-luvulta lähtien Karjalan kannaksen Terijoelle syntynyt huvilayhdyskunta, jonka asukkaat olivat aluksi lähinnä varakkaita pietarilaisia.

Uusi!!: Talvisota ja Terijoen huvilayhdyskunta · Katso lisää »

Terijoen kirkko

Terijoen kirkko sijaitsee Karjalan kannaksella Terijoen kaupungissa.

Uusi!!: Talvisota ja Terijoen kirkko · Katso lisää »

Terijoki

päiväys.

Uusi!!: Talvisota ja Terijoki · Katso lisää »

Terje Olsen

Terje Olsen oli 1870-luvulla Suomen Lapissa vaikuttanut norjalainen puutavaraliikemies, joka oli ensimmäisenä käynnistämässä Lapissa laajamittaisia puutavaran hakkuita ja sahateollisuutta.

Uusi!!: Talvisota ja Terje Olsen · Katso lisää »

Tervola (Muolaa)

Tervola oli kylä Muolaan kunnan keskiosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Tervola (Muolaa) · Katso lisää »

Teuvo Tulio

Teuvo Tulio (alun perin Theodor Antonius Deroschinsky-Tugai) oli suomalainen elokuvaohjaaja, -leikkaaja, -käsikirjoittaja ja -näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Teuvo Tulio · Katso lisää »

Teuvo Wartiovaara

Theodor (Teuvo) Kosti Wartiovaara Theodor (Teuvo) Kosti Wartiovaara (10. syyskuuta 1896 Joensuu – 19. maaliskuuta 1979) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Teuvo Wartiovaara · Katso lisää »

The Art of War

The Art of War on power metal -yhtye Sabatonin viides studioalbumi.

Uusi!!: Talvisota ja The Art of War · Katso lisää »

The Spirit of 1939...

The Spirit of 1939... on suomalaisen RAC-yhtye Pig Killerin ainoaksi jäänyt studioalbumi, joka julkaistiin vuonna 1996.

Uusi!!: Talvisota ja The Spirit of 1939... · Katso lisää »

Theodor Sörensen

Carl Theodor Sörensen (alk. Sørensen; 19. joulukuuta 1846 Tanska – 28. syyskuuta 1914 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta) oli tanskalais-suomalainen urkuri, säveltäjä ja orkesterinjohtaja, joka vaikutti erityisesti Porin ja Viipurin musiikkielämään.

Uusi!!: Talvisota ja Theodor Sörensen · Katso lisää »

Thom Thesleff

Thom William Thesleff (9. lokakuuta 1895 Viipuri – 27. joulukuuta 1961 Vaasa) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Thom Thesleff · Katso lisää »

Thoralf Kyrre

Thoralf Kyrre Thoralf Kyrre (1913 – 27. marraskuuta 1960 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen diplomi-insinööri, joka oli mukana saksalaisten Sonderkommando Nord -vakoiluoperaatiossa Suomessa vuosina 1944–1945.

Uusi!!: Talvisota ja Thoralf Kyrre · Katso lisää »

Thorbjörn Kramer

Mauritz Thorbjörn Hieronymus Kramer (27. heinäkuuta 1878 Turku – 10. elokuuta 1951 Turku) oli suomalainen merikapteeni, yritysjohtaja ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Thorbjörn Kramer · Katso lisää »

Thure Larjo

Thure Johannes Larjo ent.

Uusi!!: Talvisota ja Thure Larjo · Katso lisää »

Thure Svedlin

Thure William Svedlin (20. helmikuuta 1891 Uusikaarlepyy – 30. syyskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija, kustannusjohtaja ja itsenäisyysaktivisti.

Uusi!!: Talvisota ja Thure Svedlin · Katso lisää »

Tie- ja vesirakennushallitus

Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1964–1990 Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.

Uusi!!: Talvisota ja Tie- ja vesirakennushallitus · Katso lisää »

Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä

Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä.

Uusi!!: Talvisota ja Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä · Katso lisää »

Tiiskeri (majakkasaari)

Tiiskeri on majakkasaari Loviisan kunnassa Loviisan edustalla itäisellä Suomenlahdella.

Uusi!!: Talvisota ja Tiiskeri (majakkasaari) · Katso lisää »

Tikkakosken koulu

Tikkakosken yhtenäiskoulu on Jyväskylän kaupungin peruskoulu Tikkakoskella.

Uusi!!: Talvisota ja Tikkakosken koulu · Katso lisää »

Tilisiirto

Tilisiirto (myös pankkisiirto) on pankkialan terminologian mukaan tapahtuma, jossa laitos siirtää maksajan toimeksiannosta rahaa saajan pankkitilille.

Uusi!!: Talvisota ja Tilisiirto · Katso lisää »

Timo Brofeldt

Timo Kullervo Brofeldt (10. maaliskuuta 1894 Kuopio – 22. tammikuuta 1951 Renko) oli suomalainen metsänhoitaja, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Timo Brofeldt · Katso lisää »

Timo Lipitsä

Timo Lipitsä (1. toukokuuta 1857 Suistamo – 5. huhtikuuta 1950 Kiuruvesi) oli Laatokan Karjalasta Suistamon Koiton kylästä kotoisin ollut runonlaulaja ja kanteleensoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Timo Lipitsä · Katso lisää »

Timo Puustinen

Timo Puustinen Timo Johannes Puustinen (19. kesäkuuta 1909 Iisalmi – 13. helmikuuta 1962 Kuopio) oli Mannerheim-ristin ritari numero 117.

Uusi!!: Talvisota ja Timo Puustinen · Katso lisää »

Timur Frunze

Timur Mihailovitš Frunze (5. huhtikuuta 1923 Harkova, Ukrainan SNT – 19. tammikuuta 1942 Staraja Russa, Novgorodin alue, Venäjän SFNT) oli neuvostoliittolainen upseeri ja ilmavoimien taistelulentäjä toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Timur Frunze · Katso lisää »

Tirttula

Tirttulan kylä sijaitsi Karjalankannaksella Kivennavan pitäjässä kirkonkylän Linnanmäen rinteiden ja Polviselän harjun välisessä laaksossa Viipuri–Pietari-maantien varressa.

Uusi!!: Talvisota ja Tirttula · Katso lisää »

Tiurulan ortodoksinen seurakunta

Tiurulan pyhittäjä Serafim Sarovilaisen muistolle pyhitetty kirkko. Tiurulan ortodoksinen seurakunta sijaitsi Laatokan länsipuolella, pääasiassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tiurulan ortodoksinen seurakunta · Katso lisää »

Tiurun sairaala

Tiurun sairaala sijaitsee Lappeenrannan Korvenkylässä.

Uusi!!: Talvisota ja Tiurun sairaala · Katso lisää »

TK-komppania

arkistoitu.

Uusi!!: Talvisota ja TK-komppania · Katso lisää »

Tk3

Kouvolan Aseman vieressä näytteillä oleva höyryveturi Tk3 859 Tk3 Karjaan ratapihalla museoveturina. Tk3, lempinimi Pikku-Jumbo, on Valtionrautateiden käyttämä höyryveturi, tyypiltään kevyt tavarajunaveturi.

Uusi!!: Talvisota ja Tk3 · Katso lisää »

Tohmajärvi

Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9:n itäisessä päätepisteessä.

Uusi!!: Talvisota ja Tohmajärvi · Katso lisää »

Toimi Simokorpi

Toimi Elis Simokorpi ent.

Uusi!!: Talvisota ja Toimi Simokorpi · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Talvisota ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Toinen maailmansota (kirja)

Toinen maailmansota on Antony Beevorin kirja toisesta maailmansodasta.

Uusi!!: Talvisota ja Toinen maailmansota (kirja) · Katso lisää »

Toivo Armas Putkonen

Toivo Armas Putkonen (1912 Viipuri – 25. maaliskuuta 1980 Espoo) oli suomalainen lintutieteilijä ja opettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Armas Putkonen · Katso lisää »

Toivo Elomaa

Toivo Mikael Elomaa (10. joulukuuta 1893 Kälviä – 5. heinäkuuta 1944 Tulemajoki, Salmi) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Elomaa · Katso lisää »

Toivo Fahlenius

Toivo Fahlenius (1909 Viipuri – 1985 Espoo) oli suomalainen mainosgraafikko, kuvittaja ja kuvanveistäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Fahlenius · Katso lisää »

Toivo Härkönen

Toivo Johannes Härkönen (9. syyskuuta 1917 Mikkeli – 9. marraskuuta 2002 Mikkeli) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Härkönen · Katso lisää »

Toivo Kaario

Toivo Juhani Kaario (7. kesäkuuta 1912 Helsinki – 20. lokakuuta 1970 Tampere) oli suomalainen insinööri ja keksijä, joka kehitteli 1930-luvulta lähtien pintaliitäjiä rakentaen niistä useita prototyyppejä.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Kaario · Katso lisää »

Toivo Kauppinen

Toivo Kauppinen (21. tammikuuta 1907 Iisalmi – 7. heinäkuuta 1987 Lahti) oli suomalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Kauppinen · Katso lisää »

Toivo Kolehmainen

Toivo Kalervo Kolehmainen oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Kolehmainen · Katso lisää »

Toivo Koljonen

Toivo Harald Koljonen (12. joulukuuta 1910 Lahti – 21. lokakuuta 1943 Maaria) oli Huittisten varavankilasta karannut vanki, joka maaliskuussa 1943 surmasi Huittisten Karhiniemen kylässä viisihenkisen Hakasen perheen ja naapurissa asuneen Anna Maria Mäkisen.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Koljonen · Katso lisää »

Toivo Korpela

Toivo Korpela (seisomassa) noin vuonna 1945 Toivo Aleksanteri Korpela (13. tammikuuta 1900 Ähtäri – 9. tammikuuta 1963 Ähtäri) oli pienviljelijä ja metsätyömies, joka tuli tunnetuksi nimeään kantavasta uskonnollisesta hurmosliikkeestä.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Korpela · Katso lisää »

Toivo Korte

Toivo Korte (18. huhtikuuta 1911 Kaukola – 10. elokuuta 1965 Rovaniemi) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 94.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Korte · Katso lisää »

Toivo Kytölä

Toivo Armas Kytölä (6. syyskuuta 1911 Sippola – 29. heinäkuuta 1971) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, joka palveli Puolustusvoimissa vuodesta 1932 vuoteen 1970.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Kytölä · Katso lisää »

Toivo Laitinen

Toivo Vilho Kultimo Laitinen (25. marraskuuta 1905 Suomussalmi – 24. marraskuuta 1977 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 27.11.1977, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Laitinen · Katso lisää »

Toivo Luukko

Toivo Herman Luukko (30. tammikuuta 1903 Nurmo – 5. maaliskuuta 1979) oli suomalainen upseeri, joka palveli puolustusvoimissa ja Helsingin suojeluskunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Luukko · Katso lisää »

Toivo Manninen (sotilas)

Toivo Kaarlo Manninen (10. tammikuuta 1915 Calumet, Michigan, Yhdysvallat – 29. joulukuuta 1943 Oulu) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 100.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Manninen (sotilas) · Katso lisää »

Toivo Matilainen

Toivo Johannes Matilainen (16. helmikuuta 1918 Turku – 19. kesäkuuta 2011 Espoo) oli suomalainen metsänhoitaja ja järjestöjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Matilainen · Katso lisää »

Toivo Mänttäri

Suomen vapaakiväärijoukkue MM-kilpailuissa Luzernissa v. 1939. Vas. Pauli Janhonen, Onni Hynninen, Toivo Mänttäri, Olavi Elo ja Bruno Frietsch. Joukkue voitti MM-hopeaa 3 x 4 lauk.:lla ja pysty- sekä polviasennoissa vapaakiväärillä. Toivo Mänttäri (7. helmikuuta 1904 Sippola – 19. toukokuuta 1992 Jyväskylä) oli suomalainen ampuja.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Mänttäri · Katso lisää »

Toivo Reponen

Toivo Erik Immanuel Reponen (9. heinäkuuta 1900 Kuopio – 14. kesäkuuta 1960 Helsinki) oli yleisesikuntaeversti, joka palveli sodan rannikotykistöyksikköjen komentajana ja sodan jälkeen Merisotakoulun johtajana ja viime vaiheessa Suomenlahden Rannikkotykistörykmentin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Reponen · Katso lisää »

Toivo Salokorpi

Toivo Kustaa Salokorpi (aiemmin Sirén; 24. helmikuuta 1892 Tampere – 18. joulukuuta 1976 Tampere)Rislakki 2003, 55 oli suomalainen ekonomi ja tiedustelu-upseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Salokorpi · Katso lisää »

Toivo Sarparanta

Toivo Valdemar Sarparanta (vuoteen 1936 Söderman, 22. helmikuuta 1893 Turku – 19. kesäkuuta 1961 HämeenlinnaLauri Harvila, Matti Alajoki ja Pertti Jaakkola (toim.): Tykkimies-vuosikirja 1962, s. 165 (Toivo Sarparannan muistokirjoitus). Helsinki: Suomen Kenttätykistön Säätiö, 1962.) oli Suomen Puolustusvoimien eversti kenttätykistössä.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Sarparanta · Katso lisää »

Toivo Soini

Toivo Frans Matias Soini oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Soini · Katso lisää »

Toivo Tommola

Toivo Tommola (31. heinäkuuta 1905 Muolaa – 21. heinäkuuta 1986 Ivanovo, Neuvostoliitto) oli suomalaissyntyinen Neuvostoliiton armeijan kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Tommola · Katso lisää »

Toivo V. Lipponen

Toivo Vilhelm Lipponen (16. marraskuuta 1902 Salla – 21. heinäkuuta 1970 Turku) oli suomalainen sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo V. Lipponen · Katso lisää »

Toivo Vähä

Toivo Juhonpoika Vähä (vuosina 1925–1939 Ivan Mihailovitš Petrov,; 12. huhtikuuta 1901 Iitti – 18. kesäkuuta 1984 Petroskoi) oli suomalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n rajavartiojoukkojen eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Toivo Vähä · Katso lisää »

Tolvajärven matkailumaja

Tolvajärven matkailumaja oli Laatokan Karjalassa Korpiselän Tolvajärven kylässä sijainnut Suomen Matkailjayhdistyken matkailumaja, joka vihittiin käyttöön 18. heinäkuuta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Tolvajärven matkailumaja · Katso lisää »

Tolvajärven tsasouna

Profeetta Elian tsasouna oli yksi Korpiselän ortodoksisen seurakunnan tsasounista ja se sijaitsi Korpiselän Tolvajärvellä Kotijärven rannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Tolvajärven tsasouna · Katso lisää »

Tolvajärven–Ägläjärven taistelu

Tolvajärven–Ägläjärven taistelu oli suomalaisten vastahyökkäys talvisodan alussa Korpiselillä Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tolvajärven–Ägläjärven taistelu · Katso lisää »

Tolvajärvi (kylä)

Tolvajärven tsasouna ennen talvisotaa. Tolvajärvi on Loimolan maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Tolvajärvi (kylä) · Katso lisää »

Tom of Finland (musikaali)

Tom of Finland on Tuomas Parkkisen kirjoittama sekä Jussi Vahvaselän ja Jori Sjöroosin säveltämä musikaalinäytelmä suomalaisen Touko Laaksosen eli homoeroottisena taiteilijana tunnetun Tom of Finlandin elämästä.

Uusi!!: Talvisota ja Tom of Finland (musikaali) · Katso lisää »

Torsten Aminoff (eversti)

Torsten Ivan Aminoff Torsten Ivan Aminoff (28. kesäkuuta 1881 Iisalmi – 19. elokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen eversti ja metsänhoitaja.

Uusi!!: Talvisota ja Torsten Aminoff (eversti) · Katso lisää »

Torsten Björkman

Torsten Torolf Björkman Torsten Torolf Björkman (21. maaliskuuta Helsinki 1897 – 28. tammikuuta 1951) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Torsten Björkman · Katso lisää »

Torsten Liljeberg

Evald Johan Torsten ”Nappus” Liljeberg (26. lokakuuta 1916 Lauttasaari, Helsingin maalaiskunta – 26. helmikuuta 2019 HelsinkiKuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet 10.3.2019, s. 45.) oli suomalainen meloja.

Uusi!!: Talvisota ja Torsten Liljeberg · Katso lisää »

Torvald Ekman

Torvald Erik Ekman (26. lokakuuta 1900 Helsinki – 16. kesäkuuta 1981 Turku) oli suomalainen kenraaliluutnantti vuodesta 1954.

Uusi!!: Talvisota ja Torvald Ekman · Katso lisää »

Tottisalmen perillinen (elokuva)

Tottisalmen perillinen on Orvo Saarikiven ohjaama vuonna 1940 valmistunut elokuva, joka perustuu Anni Swanin kirjoittamaan menestyksekkääseenAL: Päivän elokuvia, Tv-maailma, 36/2012 sivu 21 lähinnä pojille suunnattuun seikkailukirjaan Tottisalmen perillinen (1914).

Uusi!!: Talvisota ja Tottisalmen perillinen (elokuva) · Katso lisää »

Tounan

Tounan on taajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin Hiitolan kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Tounan · Katso lisää »

Tove Hedström

Tove Hedström (18. tammikuuta 1907 Helsinki – 4. toukokuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Tove Hedström · Katso lisää »

Tove Jansson

Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.

Uusi!!: Talvisota ja Tove Jansson · Katso lisää »

Tove Janssonin elämäkerta

Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian kunniatohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.

Uusi!!: Talvisota ja Tove Janssonin elämäkerta · Katso lisää »

Trokari

Trokari on laittomasti tai ainakin paheksuttavasti toimiva epävirallinen kauppias, joka myy tai välittää vaikeasti saatavia tai kiellettyjä tuotteita tai myy tuotteita asiakkaille, joilta ne on kielletty.

Uusi!!: Talvisota ja Trokari · Katso lisää »

Truvor Svento

Truvor Svento, vuoteen 1938 Sventorzetski (20. helmikuuta 1910 Viipuri – 23. joulukuuta 1939 Summa) oli suomalainen säveltäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Truvor Svento · Katso lisää »

Tuire Orri

Tuire Sinikka Orri (oik. Orri-Björkell) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Uusi!!: Talvisota ja Tuire Orri · Katso lisää »

Tulenkantajat (lehti 1932–1939)

Tulenkantajat: Tulenkantajain seuran äänenkannattaja oli vuosina 1932–1939 Helsingissä ilmestynyt poliittis-yhteiskunnallinen kulttuurilehti.

Uusi!!: Talvisota ja Tulenkantajat (lehti 1932–1939) · Katso lisää »

Tulevaisuuden tiellä

Tulevaisuuden tiellä on Mika Waltarin kirjoittama näytelmä vuodelta 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Tulevaisuuden tiellä · Katso lisää »

Tuliholvin alla

Tuliholvin alla on satakuntalaisen, jatkosodan ensimmäisissä taisteluissa kaatuneen kirjailijan Eino Hosian vuonna 1940 ilmestynyt, talvisodasta kertova pääteos.

Uusi!!: Talvisota ja Tuliholvin alla · Katso lisää »

Tungelmajoki

Tungelmajoki jään alla. Tungelmajoki on Vuoksen vesistöön kuuluvan Saijanjoen sivujoki Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Tungelmajoki · Katso lisää »

Tunnuslevy

Suomen puolustusvoimien sotilaiden käyttämä tuntolevy. USA:n asevoimien sotilaiden toisessa maailmansodassa käyttämiä tuntolevyjä. Tunnuslevy eli tuntolevy on asevoimien käytössä oleva henkilötunniste.

Uusi!!: Talvisota ja Tunnuslevy · Katso lisää »

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan kirjoittama sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tuntematon sotilas · Katso lisää »

Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)

Tuntematon sotilas on Edvin Laineen ohjaama suomalainen sotaelokuva, joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1955.

Uusi!!: Talvisota ja Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva) · Katso lisää »

Tuomas Iisalo

Tuomas Iisalo (s. 29. heinäkuuta 1982 Helsinki) on suomalainen koripallovalmentaja ja aktiiviuransa lopettanut koripalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Tuomas Iisalo · Katso lisää »

Tuotannon talo

Tuotannon talo on Tampereella Hämeenkatu 26:ssa sijaitseva viisikerroksinen liike- ja toimistotalo, jonka suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1914.

Uusi!!: Talvisota ja Tuotannon talo · Katso lisää »

Tupolev SB-2

SB-2 Tupolev SB tai Tupolev ANT-40 oli Tupolevin Neuvostoliitossa vuosina 1934–1941 valmistama kaksimoottorinen keskiraskas pommikone.

Uusi!!: Talvisota ja Tupolev SB-2 · Katso lisää »

Tupolev TB-3

TB-3 neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Tupolev TB-3 (ANT-6) oli neuvostoliittolainen, 1930-luvulla valmistettu raskas strateginen pommikone.

Uusi!!: Talvisota ja Tupolev TB-3 · Katso lisää »

Turengin junaturma

Turengin junaturma, joskus myös Harvialan junaturma, tapahtui rataosalla Riihimäki–Tampere talvisodan aikana 12. maaliskuuta 1940, ja se on eniten uhreja vaatinut junaturma Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Turengin junaturma · Katso lisää »

Turengin rautatieasema

Turengin rautatieasema on Janakkalan kunnassa, Turengin taajamassa rataosuudella Riihimäki–Tampere sijaitseva rautatieasema.

Uusi!!: Talvisota ja Turengin rautatieasema · Katso lisää »

Turjanlinna

1912 rakennettu Turjanlinna, joka tuhoutui 1939. Turjanlinnan rauniot heinäkuussa 2015. Turjanlinna on Suomussalmella Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta sijaitseva kirjailija Ilmari Kiannon entinen asuinpaikka.

Uusi!!: Talvisota ja Turjanlinna · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Talvisota ja Turku · Katso lisää »

Turku 1900-luvulla

Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla.

Uusi!!: Talvisota ja Turku 1900-luvulla · Katso lisää »

Turulila

Turulila oli kylä Muolaan kunnan keskiosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Turulila · Katso lisää »

Turun historia

Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja se oli pitkään myös maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Talvisota ja Turun historia · Katso lisää »

Turun Historiallinen Yhdistys

Turun Historiallinen Yhdistys ry (THY) on vuonna 1923 perustettu Turun vanhin tieteellinen seura, jonka tavoitteena on tuoda yhteen historian tutkijat, opettajat, opiskelijat ja harrastajat, edistää historiantutkimusta ja historiatieteellistä harrastusta sekä ylläpitää yhteyttä alan tutkijoiden ja suuren yleisön välillä.

Uusi!!: Talvisota ja Turun Historiallinen Yhdistys · Katso lisää »

Turun Palloseura (jalkapallo)

Turun Palloseura eli TPS on vuonna 1922 perustettu turkulainen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösessä.

Uusi!!: Talvisota ja Turun Palloseura (jalkapallo) · Katso lisää »

Turun postitalo

Turun postitalo etelästä. Turun postitalo on Turun pääpostiksi vuonna 1932 valmistunut rakennus.

Uusi!!: Talvisota ja Turun postitalo · Katso lisää »

Turun punaisten muistomerkit

Turun punaisten muistomerkit ovat Suomen sisällissodan punaisten hautamuistomerkkejä, jotka sijaitsevat Turun hautausmaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Turun punaisten muistomerkit · Katso lisää »

Turun raitioliikenne

kauppatorilla. Kuva kesältä 2007. Turun raitioliikenne oli raitiotiejärjestelmä, jota käytettiin vuosina 1890–1972 Turun joukkoliikenteessä.

Uusi!!: Talvisota ja Turun raitioliikenne · Katso lisää »

Turun rannikkorykmentti

Turun rannikkorykmentti (TurRR) oli Suomen rannikkotykistön Turun saariston ja Saaristomeren alueen joukko-osasto, joka muodostettiin 10.

Uusi!!: Talvisota ja Turun rannikkorykmentti · Katso lisää »

Turvasäilö

Turvasäilö on poikkeuksellinen vangitsemisen muoto, joka tarkoittaa yleensä henkilön vangitsemista turvallisuusuhkana ilman normaalia tutkintaa ja syyteharkintaa.

Uusi!!: Talvisota ja Turvasäilö · Katso lisää »

Tuttu Jänis

Tuttu Arvo Rafael Jänis (26. lokakuuta 1905 Pietari – 18. helmikuuta 1980 Kuopio) oli suomalainen Kuopiossa vaikuttanut valokuvaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Tuttu Jänis · Katso lisää »

Tuulikki Paananen

Tuulikki Paananen oli suomalainen elo­kuva­näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Tuulikki Paananen · Katso lisää »

Tuure Junnila

Tuure Jaakko Kalervo Junnila (24. heinäkuuta 1910 Kiikka – 21. kesäkuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen pankkimies, taloustieteilijä ja kokoomuspoliitikko, joka tuli tunnetuksi Urho Kekkosen ulkopoliittisen linjan, kommunismin ja Neuvostoliiton arvostelijana sekä taitavana puhujana ja kirjoittajana.

Uusi!!: Talvisota ja Tuure Junnila · Katso lisää »

Tuure Lehén

Thure (Tuure) Valdemar Lehén (28. huhtikuuta 1893 Jämsänkoski – 12. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen punaupseeri, kommunistipoliitikko, filosofi, toimittaja ja kääntäjä, joka vaikutti Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1918–1945.

Uusi!!: Talvisota ja Tuure Lehén · Katso lisää »

Työläisrintamamiehet

Työläisrintamamiehet oli välirauhan aikana syksyllä 1940 perustettu kommunismia kannattaneiden talvisodan veteraanien liike, joka oli tarkoitettu Suomen Aseveljien Liiton ja varsinkin sisällissodan valkoista perintöä edustaneen Rintamamiesliiton vasemmistolaiseksi kilpailijaksi.

Uusi!!: Talvisota ja Työläisrintamamiehet · Katso lisää »

Työmies (Yhdysvallat)

J. A. Harpet (vas.) ja Vihtori Kosonen ''Työmiehen'' toimituksessa 1904. Työmies (aluksi Amerikan Suomalainen Työmies) oli Yhdysvalloissa vuosina 1903–1950 ilmestynyt amerikansuomalainen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Työmies (Yhdysvallat) · Katso lisää »

Työn Suunta

''Työn Suunta'' oli ulkonäöltään ja uutissisällöltään vaatimaton. Lehden viimeisen numeron etusivu. Työn Suunta oli Tampereella vuosina 1935–1939 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Työn Suunta · Katso lisää »

Työväen Arkisto

Työväen Arkisto (TyArk) on vuonna 1909 perustettu Suomen vanhin työväenliikkeeseen liittyvä arkisto ja samalla maan vanhin kansanliikearkisto.

Uusi!!: Talvisota ja Työväen Arkisto · Katso lisää »

Tykinvetäjä

Tykinvetäjä eli tykkitraktori on sotilaskäyttöön suunniteltu erikoisajoneuvo, jonka tärkein käyttötarkoitus on tykkien ja niiden miehistöjen kuljettaminen.

Uusi!!: Talvisota ja Tykinvetäjä · Katso lisää »

Tykkivene Aunus

Tykkivene Aunus oli vuonna 1919 käyttöönotettu Suomen merivoimien tykkivene.

Uusi!!: Talvisota ja Tykkivene Aunus · Katso lisää »

Tykkivene Hämeenmaa

Tykkivene Hämeenmaa oli vuosina 1920–1953 Suomen merivoimien tykkivene, joka oli alun perin Venäjän keisarikunnan laivaston Suomessa valmistettu Golub-luokan vartioalus.

Uusi!!: Talvisota ja Tykkivene Hämeenmaa · Katso lisää »

Tykkivene Karjala (1918)

Tykkivene Karjala oli Suomen merivoimien tykkivene vuosina 1918-1953.

Uusi!!: Talvisota ja Tykkivene Karjala (1918) · Katso lisää »

Tykkivene Matti Kurki

Tykkivene Matti Kurki oli Suomen merivoimien tykkivene, joka oli rakennettu Saksassa (nyk. Puolassa) Elbingissä, Pommerin maakunnassa, Schichaun telakalla 1892.

Uusi!!: Talvisota ja Tykkivene Matti Kurki · Katso lisää »

Tykkivene Turunmaa (1916)

Tykkivene Turunmaa oli Suomen merivoimien tykkivene vuosina 1918–1953.

Uusi!!: Talvisota ja Tykkivene Turunmaa (1916) · Katso lisää »

Tykkivene Uusimaa

Tykkivene Uusimaa oli 1920-1953 Suomen merivoimien tykkivene, joka oli alun perin Venäjän keisarikunnan laivaston Suomessa valmistettu Golub-luokan vartioalus.

Uusi!!: Talvisota ja Tykkivene Uusimaa · Katso lisää »

Tyrjä

Nykyistä Rasvaniemen kyläaukeaa Parikkalassa, Tyrjän rantatieltä länteen. Tyrjä on kylä Parikkalan kunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tyrjä · Katso lisää »

Tyrjän rykmentti (kirja)

Tyrjän rykmentti.

Uusi!!: Talvisota ja Tyrjän rykmentti (kirja) · Katso lisää »

Tyrvää

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tyrvää (aikaisemmin Ala-Sastamala, Kalliala) oli Turun ja Porin läänissä sijainnut Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Tyrvää · Katso lisää »

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on noin vuosina 1506–1516Hiekkanen 2007 s. 263 rakennettu myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko Tyrväällä Sastamalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko · Katso lisää »

Tyrvännön lentokenttä

Tyrvännön lentokenttä oli Lentorykmentti 2:n talvisodassa käyttämä jäälentokenttä Tyrvännön kunnan alueella Vanajavedellä.

Uusi!!: Talvisota ja Tyrvännön lentokenttä · Katso lisää »

Tytärsaaren majakka

Tytärsaaren majakka sijaitsee Tytärsaaressa, Suomenlahden itäosassa, 75 kilometriä Kotkasta etelään ja noin 18 kilometriä Suursaaresta eteläkaakkoon.

Uusi!!: Talvisota ja Tytärsaaren majakka · Katso lisää »

Tytärsaari

Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Talvisota ja Tytärsaari · Katso lisää »

Tyyne Martikainen

Tyyne Martikainen, o.s. Kuosku (s. 1931 Kuosku, Savukoski) on suomalainen Espoossa asuva terveydenhuoltoneuvos, valtiotieteen maisteri ja terveystieteiden lisensiaatti sekä kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Tyyne Martikainen · Katso lisää »

Tyyne-Kerttu Virkki

Tyyne-Kerttu Virkki nuorena. Tyyne-Kerttu Virkki (aik. Wirkki, 5. kesäkuuta 1907 Sakkola – 20. marraskuuta 2000 Helsinki) oli käsityönopettaja, yrittäjä ja Omin Käsin -lehden päätoimittaja 1944–1970.

Uusi!!: Talvisota ja Tyyne-Kerttu Virkki · Katso lisää »

Tyyppitalo

Asutushallituksen tyyppi ”Er.As.tyyppi no 4” vuodelta 1937. Asutushallituksen tyyppien ”Er.As.” rakennedetaljeja. Kaupunkityypin ”ruotsalaistaloja” Salon Kärkänkadulla syksyllä 1940. Talo Lyyli Vänslä, Tapanila, Helsinki. Tyyppitalosuunnitelman mukaan tehty piirustus. Asutusvaliokunnan suunnittelutoimisto 11. elokuuta 1947. Enso Gutzeit Oy:n työntekijöilleen rakennuttamia taloja Säynätsalossa, Jyväskylässä. Myyntiyhdistys Puutalon omakotitalomalli Einontalo vuodelta 1959. K3-talomallin mukainen nykyaikainen ''Arkkitalotyyppi A4''. 3h+k+rt 108-m², sauna 24 h-m². Arkkitalotyypin pihanäkymä. Tyyppitalo on talo, joka on rakennettu kaikkien rakentajien käytettävissä olevan yleiskäyttöisen talomallin mukaan.

Uusi!!: Talvisota ja Tyyppitalo · Katso lisää »

U. E. Moisala

Uuno Erkki Moisala (9. maaliskuuta 1923 Paavola – 4. maaliskuuta 2011 Espoo) oli suomalainen liikkeenjohdon asiantuntija, tutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja U. E. Moisala · Katso lisää »

U. V. Halminen

Urho Valdemar Halminen (30. syyskuuta 1886 Pori – 8. tammikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri ja poliitikko, joka toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen puoluesihteerinä vuosina 1926–1940.

Uusi!!: Talvisota ja U. V. Halminen · Katso lisää »

Ukkosmyrsky (sotaromaani)

Ukkosmyrsky on Lauri Vaalan kirjoittama sotaromaani.

Uusi!!: Talvisota ja Ukkosmyrsky (sotaromaani) · Katso lisää »

Ukrainan 24. mekanisoitu prikaati

24.

Uusi!!: Talvisota ja Ukrainan 24. mekanisoitu prikaati · Katso lisää »

Ulf-Ola Olin

Ulf-Ola Olin (18. heinäkuuta 1917, Helsinki – 11. tammikuuta 1995, Kassel) oli suomalainen panssariässä ja siviiliammatiltaan somistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ulf-Ola Olin · Katso lisää »

Ulrik (lentokenttä)

Ulrik oli ruotsalaisen vapaaehtoisyksikön, Lentorykmentti 19:n, talvisodan aikana Ouluun perustama lentotukikohta.

Uusi!!: Talvisota ja Ulrik (lentokenttä) · Katso lisää »

Ulrik 2 (lentokenttä)

Ulrik 2 oli ruotsalaisen Lentorykmentti 19:n talvisodan aikana Vaalan Nimisjärven jäälle perustama lentotukikohta.

Uusi!!: Talvisota ja Ulrik 2 (lentokenttä) · Katso lisää »

Unelma Konkka

Unelma Konkka (21. elokuuta 1921 Konkkala, ToksovaU istokov, s. 5. – 4. toukokuuta 2011 Lappeenranta) oli inkeriläissyntyinen kansanperinteen tutkija.

Uusi!!: Talvisota ja Unelma Konkka · Katso lisää »

Unilever

Unilever on brittiläinen päivittäistavaroita valmistava yrityskonserni.

Uusi!!: Talvisota ja Unilever · Katso lisää »

Unio Hiitonen

Sakari Unio Felix Hiitonen (vuoteen 1932 Hidén; 10. kesäkuuta 1910 Helsinki – 8. elokuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen kiinteistöneuvos, joka oli tunnettu myös sotavuosien rintamakuvaajana.

Uusi!!: Talvisota ja Unio Hiitonen · Katso lisää »

Unio Sarlin

Unio Bernhard Sarlin (6. tammikuuta 1893 Helsinki – 19. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja kilpa-ampuja.

Uusi!!: Talvisota ja Unio Sarlin · Katso lisää »

Uno Fagernäs

Uno Fagernäs Frans Uno Fagernäs (käytti Saksassa nimeä Fichte) (4. maaliskuuta 1894 Teerijärvi – 31. lokakuuta 1980) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Uno Fagernäs · Katso lisää »

Uno Forss

Uno Harald Forss (31. maaliskuuta 1892 Turku – 5. joulukuuta 1972 Espoo) oli suomalainen järjestö- ja yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Uno Forss · Katso lisää »

Uno Jansson

Uno August Jansson (6. lokakuuta 1879 Urjala – 1. joulukuuta 1961 Tampere) oli suomalainen rehtori ja teollisuusneuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Uno Jansson · Katso lisää »

Uno Lamminen

Uno Lamminen (1910 Härjänoja, Somerniemi – 1985 Salo) oli suomalainen kauppaneuvos ja kilpa-autoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Uno Lamminen · Katso lisää »

Uno Pikarla

Teollisuusneuvos Uno Pikarla (1969) Uno Valdemar Pikarla, vuoteen 1935 Pikander (21. maaliskuuta 1899 Turku – 4. tammikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Uno Pikarla · Katso lisää »

Uno Wikström

Uno Leopold Wikström (24. lokakuuta 1897 Helsinki – 19. tammikuuta 1949) oli suomalainen näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Uno Wikström · Katso lisää »

Unto Heikura

Unto Einari Heikura (11. toukokuuta 1939 Kuhmo – 7. maaliskuuta 2021 Valkeakoski) oli suomalainen luokanopettaja ja näytelmäkirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Heikura · Katso lisää »

Unto Karri

Lenni Alfred Laakso, kirjailijanimeltään Unto Karri (19. syyskuuta 1898 Nivala – 2. tammikuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Karri · Katso lisää »

Unto Kumpulainen

Unto Kumpulainen (27. lokakuuta 1917 Helsinki – 29. helmikuuta 2000 Riihimäki) oli suomalainen elokuvaaja, joka 40 vuoden aikana kuvasi noin 400 lyhytelokuvaa ja 11 pitkää näytelmäelokuvaa.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Kumpulainen · Katso lisää »

Unto Lehtonen

Unto Erkki Olavi Lehtonen (31. lokakuuta 1919 Elimäki – 1. heinäkuuta 1944 Manssila, Rajakontu) oli suomalainen runoilija joka kaatui jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Lehtonen · Katso lisää »

Unto Mielonen

Unto Oskar Mielonen (5. tammikuuta 1915 Viipuri – 6. tammikuuta 1976 Hollola) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 10.1.1976, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Mielonen · Katso lisää »

Unto Oksala

Suomen Ilmavoimien Bristol Blenheim Mk. IV (BL-129). LeLv 44:n Junkers Ju 88 A-4, JK-265. Unto Johannes Oksala (15. maaliskuuta 1915 Jyväskylä – 6. elokuuta 1995 Tampere) oli Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Oksala · Katso lisää »

Unto Parvilahti

Unto Ilmari Parvilahti (vuoteen 1944 Boman; 28. syyskuuta 1907 Maaria – 27. lokakuuta 1970 Málaga, Espanja) oli suomalainen valokuvaaja ja liikemies, joka toimi vuosina 1941–1944 vapaaehtoisen suomalaisen SS-pataljoonan yhteystoimiston päällikkönä Berliinissä.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Parvilahti · Katso lisää »

Unto Varjonen

Unto Uuno Mikael Varjonen (22. elokuuta 1916 Turku – 11. helmikuuta 1954 Washington DC, Yhdysvallat) oli suomalainen kansanedustaja, ministeri, sosiaalidemokraattinen poliitikko ja pankinjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Unto Varjonen · Katso lisää »

Uolevi Punnonen

Yrjö Uolevi Punnonen (26. elokuuta 1914 Savonlinna – 16. helmikuuta 1973) oli diplomi-insinööri ja everstiluutnantti, joka toimi virkamiehenä, yritysjohtajana ja Lahden apulaiskaupunginjohtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Uolevi Punnonen · Katso lisää »

Urho Heiskala

Urho Heiskala (18. helmikuuta 1902 Kuortane – 2. maaliskuuta 1940), lempinimeltään Guille, oli kuuluisa suomalainen lentäjä 1920–1940-luvuilla.

Uusi!!: Talvisota ja Urho Heiskala · Katso lisää »

Urho Kaipainen

Urho Johannes Kaipainen (17. kesäkuuta 1908 Jääski – 17. elokuuta 1942 Helsingin mlk) oli suomalainen kommunisti, joka teloitettiin jatkosodan aikana vakoojana.

Uusi!!: Talvisota ja Urho Kaipainen · Katso lisää »

Urho Lehtovaara

Morane M.S. 406 -hävittäjä – Lehtovaara oli tyypin kärkiässä. Urho Sakari Lehtovaara (27. lokakuuta 1917 Pyhäjärvi – 15. tammikuuta 1949 Lapinlahti) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Urho Lehtovaara · Katso lisää »

Urho Pikkarainen

Urho August Pikkarainen (käytti saksassa peitenimeä Anderson), (16. maaliskuuta 1895 Kajaani – 3. toukokuuta 1977) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Urho Pikkarainen · Katso lisää »

Urpo Jokinen

Urpo Oskari Jokinen (6. helmikuuta 1920 Hollola – 21. lokakuuta 2007 Pori Helsingin Sanomat) oli suomalainen musiikkipedagogi, musiikkikirjailija sekä -toimittaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Urpo Jokinen · Katso lisää »

Urpo Lahtinen

Urpo Juhani Lahtinen (22. huhtikuuta 1931 Helsinki – 15. lokakuuta 1994 Tampere) oli suomalainen liikemies ja aikakauslehtikustantaja.

Uusi!!: Talvisota ja Urpo Lahtinen · Katso lisää »

Usko Haahti

Usko Sakari Haahti (20. toukokuuta 1909 Helsinki – 25. lokakuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, joka johti jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 salaista asekätkentätoimintaa.

Uusi!!: Talvisota ja Usko Haahti · Katso lisää »

Usko Kemppi

Usko Urho Uljas Kemppi (vuoteen 1943 Hurmerinta, 12. helmikuuta 1907 Oripää – 13. toukokuuta 1994 Espoo) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja, kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Usko Kemppi · Katso lisää »

Usko Santavuori

Usko Volmar Abel Santavuori (16. tammikuuta 1922 Viipuri – 1. kesäkuuta 2003 Espoo) oli suomalainen toimittaja ja aikansa sensaatioreportteri.

Uusi!!: Talvisota ja Usko Santavuori · Katso lisää »

Uskonnottomuus Suomessa

Uskonnottomuus Suomessa: Vuonna 2022 Suomessa uskontokuntiin kuulumattomia oli 32,0 prosenttia väestöstä eli noin 1 782 000 henkilöä.

Uusi!!: Talvisota ja Uskonnottomuus Suomessa · Katso lisää »

Utin lentoasema

Utin lentoasema on Kouvolan Valkealassa, Utissa sijaitseva sotilaslentoasema.

Uusi!!: Talvisota ja Utin lentoasema · Katso lisää »

Uudenkirkon ryhmä

Uudenkirkon ryhmä oli yksi talvisodan suojajoukkoihin kuuluneista joukkoyksiköistä, joiden tehtävänä oli suojata muiden joukkojen perustaminen ja ryhmittyminen pääpuolustuslinjalle.

Uusi!!: Talvisota ja Uudenkirkon ryhmä · Katso lisää »

Uudenkylän kartano

Uudenkylän kartano oli Nastolan Uudessakylässä nykyisen Mustakallion tilan mailla vuosina 1879–1949 sijainnut kartano.

Uusi!!: Talvisota ja Uudenkylän kartano · Katso lisää »

Uudenkylän rautatieasema

Uudenkylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Lahti–Kouvola.

Uusi!!: Talvisota ja Uudenkylän rautatieasema · Katso lisää »

Uudenmaan historia

Nykyisin Uutenamaana tunnettu maa-alue Suomen etelärannikolla oli esihistoriallisella ajalla Varsinais-Suomen ja Hämeen takamaata.

Uusi!!: Talvisota ja Uudenmaan historia · Katso lisää »

Uudenmaan rakuunarykmentti

Gaston Ahrenberg Uudenmaan rakuunarykmentti (URR) oli vuosina 1918-1947 toiminut ratsuväkiyksikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Uudenmaan rakuunarykmentti · Katso lisää »

Uukuniemi

Uukuniemi on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Karjalassa ja joka liitettiin vuoden 2005 alusta Parikkalaan samaan aikaan Saaren kunnan kanssa.

Uusi!!: Talvisota ja Uukuniemi · Katso lisää »

Uuno Hakola

Uuno Harald Hakola, vuoteen 1936 Skog (6. kesäkuuta 1909 Lestijärvi – 1. elokuuta 2002) oli suomalainen liikennöintialan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Hakola · Katso lisää »

Uuno Hannula

Uuno Yrjö Hannula (22. lokakuuta 1891 Alatornio – 26. heinäkuuta 1963 Kemi) oli suomalainen poliitikko, virkamies ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Hannula · Katso lisää »

Uuno Kailas

Frans Uuno Kailas (alk. Salonen; 29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska) oli suomalainen runoilija ja prosaisti.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Kailas · Katso lisää »

Uuno Klami

Uuno Kalervo Klami (20. syyskuuta 1900 Virolahti – 29. toukokuuta 1961 Virolahti) oli suomalainen säveltäjä ja akateemikko.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Klami · Katso lisää »

Uuno Koivisto

Uuno Antero Koivisto (18. syyskuuta 1895 Loimaa – 8. lokakuuta 1978 Loimaa) oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Koivisto · Katso lisää »

Uuno Mikael Heinonen

Uuno Mikael (Uti) Heinonen (2. lokakuuta 1905 Taivassalo – 21. marraskuuta 1993 Turku) oli yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai ensimmäisenä Suomessa liikenneneuvoksen arvon, vuonna 1960.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Mikael Heinonen · Katso lisää »

Uuno Tiirikkala

Uuno Vilhelm Tiirikkala oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Uuno Tiirikkala · Katso lisää »

Uuraan linnoitus

Uuraan linnoitus (myös Trångsundin linnoitus) on Venäjällä Uuraan (nyk. Vysotsk) kaupungissa sijaitseva merilinnoitus, joka on rakennettu nykyiseen muotoonsa 1860-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Uuraan linnoitus · Katso lisää »

Uuras

Uuras (vanh. Uuraansalmi) on Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirissä sijaitseva satamakaupunki, kaupunkikunta, satama, rautatieasema ja saari.

Uusi!!: Talvisota ja Uuras · Katso lisää »

Uusi Häme

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Uusi Häme oli Lahdessa vuosina 1937–1939 ilmestynyt maalaisliiton sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Uusi Häme · Katso lisää »

Uusi Viipuri

Uusi Viipuri on Anna Kortelaisen kirjoittama vaihtoehtohistoriallinen romaani, jossa Urho Kekkonen rakennuttaa talvisodan jälkeen Viipurin evakoille uuden kaupungin.

Uusi!!: Talvisota ja Uusi Viipuri · Katso lisää »

Uusikirkko

Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Uusikirkko · Katso lisää »

Uusikylä (Vuoksela)

Vuokselan osuuskaupan Uudenkylän myymälä ennen talvisotaa. Uusikylä oli kylä Vuokselan kunnan länsiosassa Äyräpään rajalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Uusikylä (Vuoksela) · Katso lisää »

V. A. M. Karikoski

V. A. M. Karikoski. Väinö Adolf Mathias Karikoski (vuoteen 1906 Holmström, 9. syyskuuta 1899 Juankoski – 20. huhtikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen eversti, kokoomusnuorten puheenjohtaja 1937–1945 ja Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1945.

Uusi!!: Talvisota ja V. A. M. Karikoski · Katso lisää »

V. E. Törmänen

Vilho Edvard (V. E.) Törmänen (sukunimi aik. Kyrö; 12. huhtikuuta 1886 Inari – 3. kesäkuuta 1967 Lohja) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja V. E. Törmänen · Katso lisää »

V. J. Myyrinmaa

Viljo Johannes Myyrinmaa (vuoteen 1932 Myhrberg; 14. huhtikuuta 1910 Nurmijärvi – 11. toukokuuta 2007) oli suomalainen diplomiarkkitehti, joka suunnitteli muun muassa huviloita, maatalousrakennuksia ja puusepäntehtaita.

Uusi!!: Talvisota ja V. J. Myyrinmaa · Katso lisää »

V. J. Sukselainen

Vieno Johannes (Jussi, V. J.) Sukselainen, (vuoteen 1928 Saari, 12. lokakuuta 1906 Paimio – 6. huhtikuuta 1995 Espoo) oli suomalainen Maalaisliittoa edustanut poliitikko, joka toimi muun muassa Suomen pääministerinä vuosina 1957 ja 1959–1961 sekä valtiovarainministerinä, sisäministerinä ja ulkoministerinä 1950–1960-luvuilla.

Uusi!!: Talvisota ja V. J. Sukselainen · Katso lisää »

Vaajakosken naulatehdas

Tehdasrakennus Vaajavirran suunnasta. Vaajakosken naulatehdas oli SOK:n omistama vuonna 1939 toimintansa aloittanut metallituotteita valmistanut tehdas.

Uusi!!: Talvisota ja Vaajakosken naulatehdas · Katso lisää »

Vaalankurkun rautatiesilta

Vaalankurkun rautatiesilta sijaitsee rataosalla Oulu–Kontiomäki Vaalan keskustaajaman länsipuolella Oulujoen luusuassa Vaalankurkussa, paikassa jossa Oulujärvi muuttuu Oulujoeksi.

Uusi!!: Talvisota ja Vaalankurkun rautatiesilta · Katso lisää »

Vaasan helluntaiseurakunta

Vaasan helluntaiseurakunta eli Vaasan Siion-seurakunta on Vaasassa toimiva helluntaiherätykseen kuuluva seurakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Vaasan helluntaiseurakunta · Katso lisää »

Vaasan ruotsalainen baptistiseurakunta

Vaasan ruotsalainen baptistiseurakunta on vuonna 1881 perustettu vaasalainen baptistiseurakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Vaasan ruotsalainen baptistiseurakunta · Katso lisää »

Vadim Gardner

Vadim Danilovitš Gardner (oikea sukunimi de Paiva-Perera Gardner, де Пайва-Перера Гарднер; 30. kesäkuuta 1880 Markovilla Viipurin lähellä – 20. toukokuuta 1956 Helsinki) oli Suomessa asunut venäläinen runoilija.

Uusi!!: Talvisota ja Vadim Gardner · Katso lisää »

Vahviala

Vahvialan epävirallinen perinnevaakuna. Vahviala oli Suomen kunta Viipurin länsipuolella Viipurin läänissä Karjalan historiallisen maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vahviala · Katso lisää »

Vahvialan kirkko

Vahvialan kirkko 1930-luvulla. Vahvialan luterilainen kirkko sijaitsi entisessä Vahvialan kunnassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vahvialan kirkko · Katso lisää »

Vaikkojoki

Vaikkojoki on Vuoksen vesistön Juojärven reitin latvaosaan kuuluva vesitie Kaavin ja Juuan alueella Koillis-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vaikkojoki · Katso lisää »

Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori

Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori (myös Karjala-Ilmarisen talo) on Viipurissa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut 11-kerroksinen rakennus, joka on korkeudeltaan 40,5 metriä.

Uusi!!: Talvisota ja Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori · Katso lisää »

Vala (laulu)

Vala (tunnetaan myös nimellä Valalaulu) on suomalainen sotilaslaulu, joka lauletaan sotilasvalan yhteydessä.

Uusi!!: Talvisota ja Vala (laulu) · Katso lisää »

Valamo

Valamon rantakallioita. Valamo on saaristo, joka sijaitsee keskellä Pohjois-Laatokkaa noin 40 kilometriä Sortavalasta etelään.

Uusi!!: Talvisota ja Valamo · Katso lisää »

Valamon luostari (Heinävesi)

Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Valamon luostari (Heinävesi) · Katso lisää »

Valamon luostari (Laatokka)

Valamon luostarin pääkirkko. Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Valamon luostari (Laatokka) · Katso lisää »

Valde Hämäläinen

Valte Viljo Vieno Hämäläinen (aik. Lohi; 29. syyskuuta 1910 Rautalampi – 10. huhtikuuta 1992 Nastola) oli suomalainen opettaja ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Valde Hämäläinen · Katso lisää »

Valde Näsi

Valde Jaakko Näsi (21. heinäkuuta 1903 Karunki – 22. joulukuuta 1993 Oulu) oli suomalainen lehtitoimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Valde Näsi · Katso lisää »

Valdemar Kosonen

Valdemar Kosonen (5. maaliskuuta 1916 Nuijamaa – 22. huhtikuuta 1942 Viipuri) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 25.

Uusi!!: Talvisota ja Valdemar Kosonen · Katso lisää »

Valdemar Leppänen

Valdemar ”Valtu” Leppänen on fiktiivinen henkilö Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiassa.

Uusi!!: Talvisota ja Valdemar Leppänen · Katso lisää »

Valdemar Pirhonen

Valdemar Pirhonen oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Valdemar Pirhonen · Katso lisää »

Valentin Vaala

Valentin Vaala (oik. Valentin Jakovitsh Ivanoff) oli suomalainen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Valentin Vaala · Katso lisää »

Valentina Prudskova

Valentina Aleksandrovna Prudskova (27. joulukuuta 1938 Jeršov, Venäjän SFNT – 23. elokuuta 2020) oli Neuvostoliittoa edustanut miekkailija, olympiavoittaja ja maailmanmestari.

Uusi!!: Talvisota ja Valentina Prudskova · Katso lisää »

Valentina Tereškova

Valentina Tereškova Tiedekeskus Heurekassa 14.9.2002 Valentina Vladimirovna Tereškova (s. 6. maaliskuuta 1937 Bolšoje Maslennikovo) on venäläinen/neuvostoliittolainen kosmonautti ja ensimmäinen nainen avaruudessa, jossa hän kävi Vostok 6 -lennolla 16.–19. kesäkuuta 1963.

Uusi!!: Talvisota ja Valentina Tereškova · Katso lisää »

Valesota

Englantilainen juliste valesodan ajalta. "Hitler ei varoita etukäteen – pidä siis kaasunaamarisi aina mukanasi." Valesota (”istumasota”,, ”kummallinen sota”,, ”huijaussota”) oli ajanjakso länsirintamalla toisen maailmansodan alkuvaiheessa.

Uusi!!: Talvisota ja Valesota · Katso lisää »

Valkjärven kirkko

Valkjärven kirkko oli Valkjärven luterilaisen seurakunnan kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Valkjärven kirkko · Katso lisää »

Valkjärvi (Viipurin lääni)

Valkjärven epävirallinen perinnevaakuna. Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Valkjärvi (Viipurin lääni) · Katso lisää »

Valkoinen kuolema

Valkoinen kuolema on Petri Sarjasen kirjoittama kirja suomalaisesta talvisodan aikaan Kollaan rintamalla tarkka-ampujana toimineesta Simo Häyhästä.

Uusi!!: Talvisota ja Valkoinen kuolema · Katso lisää »

Valkoisten muistomerkki (Viipuri)

Muistomerkki vuonna 1940 Valkoisten muistomerkki eli Sankaripatsas tai Vapaudenpatsas oli Viipurissa sijainnut Suomen sisällissodan Viipurin taistelun muistoksi valkoisten joukkohaudalle pystytetty muistomerkki.

Uusi!!: Talvisota ja Valkoisten muistomerkki (Viipuri) · Katso lisää »

Valkoisten voitonparaati

Paraati kääntymässä Heikinkadulta Pohjoisesplanadille. Valkoisten voitonparaati oli 16.

Uusi!!: Talvisota ja Valkoisten voitonparaati · Katso lisää »

Vallilan työväentalo

Vallilan työväentalo oli Helsingin Vallilassa sijainnut työväentalo, jonka suunnitteli arkkitehti L. E. Hanstén.

Uusi!!: Talvisota ja Vallilan työväentalo · Katso lisää »

Vallovaara

Vallovaara on kylä ja samanniminen vaara Sallassa Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vallovaara · Katso lisää »

Valtatie 6

Valtatie 6 on Loviisan Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun ja Nurmeksen kautta Kajaaniin johtava valtatie.

Uusi!!: Talvisota ja Valtatie 6 · Katso lisää »

Valter Valli

Valter Valli Valter Juhonpoika Valli (25. elokuuta 1900 Eurajoki – 3. elokuuta 1969 Pjatigorsk) oli suomalaissyntyinen neuvostoarmeijan eversti, joka johti jatkosodan aikana Jalkaväkirykmentti 126:ta Itä-Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Valter Valli · Katso lisää »

Valter Vieska

Valter Göran Vieska (ent. Forsman, 10. lokakuuta 1896 Sysmä – 8. marraskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Valter Vieska · Katso lisää »

Valtion tiedoituslaitos

Valtion tiedoituslaitos (lyh. VTL) oli Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana toiminut tiedotus- ja sensuurielin.

Uusi!!: Talvisota ja Valtion tiedoituslaitos · Katso lisää »

Valtionrautatiet

Valtionrautateiden liikemerkki 1985–1995 ja VR-yhtymän liikemerkki 1995–2009. Logo oli aluksi sininen ja myöhemmin punainen. Urho Kekkosen vapaalippu Suomen rataverkolle (1982). Kuvassa myös vanha siipipyörälogo. Valtionrautatiet (lyh. VR, ruots. Statsjärnvägarna, vuoteen 1922 asti Suomen Valtion Rautatiet eli SVR) oli Suomen valtiollinen rautatielaitos, joka ylläpiti valtakunnallista rataverkkoa ja harjoitti sillä verkolla rautatieliikennettä sekä sitä tukevaa autoliikennettä.

Uusi!!: Talvisota ja Valtionrautatiet · Katso lisää »

Valto Tynnilä

Valto Tynnilä Valto Veikko Tynnilä (s. 19. tammikuuta 1904 Anjalassa, kadonnut talvi­sodassa 16. helmikuuta 1940 Metsäpirtin kunnassa ja julistettu kuolleeksi) oli suomalainen säveltäjä ja sanoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Valto Tynnilä · Katso lisää »

Vammala

Vammala oli Pirkanmaan maakunnassa sijaitseva Suomen kaupunki.

Uusi!!: Talvisota ja Vammala · Katso lisää »

Vammalan rautatieasema

Vammalan rautatieasema on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Tampere–Pori.

Uusi!!: Talvisota ja Vammalan rautatieasema · Katso lisää »

Vanha kirkko (Helsinki)

Helsingin vanha kirkko on Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Vanha kirkko (Helsinki) · Katso lisää »

Vanhoillislestadiolaisuus

Laestadius saarnaa Lapin asukkaille. Laestadius polvistuu Lapin Marian edessä Jukkasjärven kirkosta löytyvässä maalauksessa. Seuroissa puhuja saarnaa seuraväelle. Kuvassa maallikkosaarnaaja Perhon suviseuroissa. Vanhoillislestadiolaisuus on luterilainen lestadiolaisen herätysliikkeen suurin suuntaus, joka kuitenkin varsin paljon eroaa valtavirran luterilaisuudesta kuten osa muistakin lestadiolaisuuden suuntauksista, muun muassa pitämällä ihmisen ääneen julistamaa synninpäästöä ainoana armovälineenä, uskomalla lasten syntyvän uskovaisina sekä kieltämällä kasteen uudestisynnyttävyyden.

Uusi!!: Talvisota ja Vanhoillislestadiolaisuus · Katso lisää »

Vanja

Vanja on venäläislähtöinen etunimi, joka voi olla miehen tai naisen nimi.

Uusi!!: Talvisota ja Vanja · Katso lisää »

Vapaa Sana (kanadalainen sanomalehti)

Vapaa Sana oli vuodesta 1931 vuoteen 2012 ilmestynyt kanadansuomalainen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaa Sana (kanadalainen sanomalehti) · Katso lisää »

Vapaa Työ

Vapaa Työ oli Helsingissä ja Hyvinkäällä vuosina 1930–1944 ilmestynyt Vapaan Työväenliiton äänenkannattaja.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaa Työ · Katso lisää »

Vapaa-ajattelijain liitto

Vapaa-ajattelijain Liitto ry on suomalainen vuonna 1937 perustettu uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja aatteellinen järjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaa-ajattelijain liitto · Katso lisää »

Vapaa-ajattelu

Kieli.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaa-ajattelu · Katso lisää »

Vapaudenristin ritarikunta

Vapaudenristin suurristi. Vapaudenristin ritarikunta on vanhin kolmesta virallisesta suomalaisesta ansioritarikunnasta.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaudenristin ritarikunta · Katso lisää »

Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys

Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys (lyh. VIA) oli Suomessa jatkosodan aikana toiminut, Valtion tiedoituslaitoksen perustama salainen organisaatio.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaus – Isänmaa – Aseveljeys · Katso lisää »

Vapaussodan Perinneliitto

Vapaussodan Perinneliitto on suomalainen yhdistys, joka ylläpitää vuoden 1918 Suomen sisällissodan valkoisen osapuolen muistoa.

Uusi!!: Talvisota ja Vapaussodan Perinneliitto · Katso lisää »

Vapautemme hinta

Vapautemme hinta on Suomen Kuvalehden vuonna 1941 julkaisema kirja, johon on painettu kaikkien talvisodassa kuolleiden suomalaisten sotilaiden nimet sekä myös heidän kuvansa, jos sellainen on ollut olemassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vapautemme hinta · Katso lisää »

Varastettu kuolema

Varastettu kuolema on vuonna 1938 valmistunut Nyrki Tapiovaaran ohjaama jännityselokuva.

Uusi!!: Talvisota ja Varastettu kuolema · Katso lisää »

Varkauden rautatieasema

Varkauden rautatieasema on rautatieasema Suomen rataverkolla Varkauden kaupungissa Pohjois-Savon maakunnassa rataosalla.

Uusi!!: Talvisota ja Varkauden rautatieasema · Katso lisää »

Vartiolaiva Tursas

Vartiolaiva Tursas oli Suomen merivartiolaitoksen ulkovartiolaiva, joka talvi-jatkosodassa liitettiin Suomen merivoimiin.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiolaiva Tursas · Katso lisää »

Vartiomoottorivene

Vartiomoottorivene 1930- tai 1940-luvulta. Merikeskus Vellamossa entisöitynä ja näytteillä oleva ''Vartiomoottorivene 11'', on viimeinen nykypäiviin säilynyt vartiomoottorivene. Vartiomoottoriveneet (lyhenne VMV) olivat Suomen Merivartiolaitoksen keveitä ja nopeita puurunkoisia aluksia, jotka rakennettiin 1930-luvulla merivartiointiin sekä kieltolain aikaiseen pirtusalakuljetuksen torjuntaan.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 12

Vartiomoottorivene 12 (VMV 12) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 12 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 13

Vartiomoottorivene 13 (VMV 13) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 13 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 14

Vartiomoottorivene 14 (VMV 14) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 14 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 15

Vartiomoottorivene 15 (VMV 15) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 15 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 16

Vartiomoottorivene 16 (VMV 16) oli 1935 valmistunut Suomen merivartioston vartiomoottorivene.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 16 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 17

Vartiomoottorivene 17 (VMV 17) oli Suomen merivartioston vuonna 1935 valmistunut vartiomoottorivene.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 17 · Katso lisää »

Vartiomoottorivene 9

Vartiomoottorivene 9 (lyhyemmin VMV 9) oli Suomen merivartioston vartiomoottorivene, joka tilattiin Turun Veneveistämöltä ja valmistui 1935.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiomoottorivene 9 · Katso lisää »

Vartiovene Turja

Vartiolaiva Turja (VL Turja, nykyinen Petsamo) oli Lapin rajavartioston vartiolaiva, joka rakennettiin vuonna 1928 Helsingissä Hietalahden telakalla.

Uusi!!: Talvisota ja Vartiovene Turja · Katso lisää »

Vasemmistopuolue (Ruotsi)

Vasemmistopuolue on ruotsalainen vuonna 1917 perustettu puolue.

Uusi!!: Talvisota ja Vasemmistopuolue (Ruotsi) · Katso lisää »

Vasili Škajev

Vasili Vasiljevitš Škajev (2. marraskuuta 1919 nykyisen Nižni Novgorodin alueen Jelejev Vragin kylä – 3. helmikuuta 1988) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Vasili Škajev · Katso lisää »

Vasili Tšuikov

Vasili Tšuikov 1945 Vasili Ivanovitš Tšuikov (12. helmikuuta 1900 – 18. maaliskuuta 1982) oli Neuvostoliiton marsalkka, joka toisen maailmansodan aikana sai kahdesti, vuosina 1944 ja 1945, Neuvostoliiton sankarin arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Vasili Tšuikov · Katso lisää »

Vateva

Vateva oli suomalaisten vaatevalmistajien etujärjestöstä, Vaatetusteollisuuden Keskusliitosta (1958–1994) käytetty lyhennenimi.

Uusi!!: Talvisota ja Vateva · Katso lisää »

Väestönsuojelu

Geneven sopimuksissa. Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista.

Uusi!!: Talvisota ja Väestönsuojelu · Katso lisää »

Väinämöisen laulu

Väinämöisen laulu (myös Kanteletta soittava Väinämöinen) oli kuvanveistäjä Johannes Takasen vuonna 1873 Viipurissa Monrepos’n puistossa paljastettu veistos, joka katosi talvisodan jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinämöisen laulu · Katso lisää »

Väinö B. Wahlgrén

Väinö Bertil Wahlgrén (3. joulukuuta 1922 Sortavala – 17. tammikuuta 1994 Jyväskylä) oli suomalainen vaatetusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö B. Wahlgrén · Katso lisää »

Väinö E. Koskinen

Väinö Einari Koskinen (23. toukokuuta 1913 Ikaalinen – 30. joulukuuta 1989 Karkkila) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö E. Koskinen · Katso lisää »

Väinö Forsberg

Väinö Ilmari Forsberg Väinö Ilmari Forsberg (19. tammikuuta 1895 Turku – 2. lokakuuta 1966) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Forsberg · Katso lisää »

Väinö Hakkila

Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Hakkila · Katso lisää »

Väinö Havas

Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Havas · Katso lisää »

Väinö Heusala

Väinö Jalmar Heusala (16. toukokuuta 1914 Kalajoki – 17. toukokuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen ampuja, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Heusala · Katso lisää »

Väinö Horelli

Väinö Valpas Horelli (5. lokakuuta 1882 Kokemäki – 18. elokuuta 1973 Harjavalta) oli suomalainen ylilääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Horelli · Katso lisää »

Väinö I. Haapalainen

Väinö Ilmari Haapalainen (15. lokakuuta 1916 Viipuri – 20. helmikuuta 1977 Pori) oli suomalainen säveltäjä ja kanttori-urkuri.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö I. Haapalainen · Katso lisää »

Väinö Iisakkala

Väinö Iisakkala Väinö Iisakkala (20. tammikuuta 1890 Viipurin maalaiskunta – 12. joulukuuta 1960) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Iisakkala · Katso lisää »

Väinö Kainula

Väinö Olavi Kainula (5. joulukuuta 1918 Kuortane – 21. lokakuuta 1942 Paimio) oli suomalainen keskimatkojen juoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Kainula · Katso lisää »

Väinö Karanko

Väinö Karanko (ent. Savolainen; 5. huhtikuuta 1901 Valtimo – 24. huhtikuuta 1983) oli rajavartiolaitoksessa ja Suomen Puolustusvoimissa palvellut eversti toimien toisen maailmansodan aikana erilaisissa joukko-osastojen esikuntatehtävissä.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Karanko · Katso lisää »

Väinö Karvinen

Väinö Ilmari Mikael Karvinen (27. marraskuuta 1907 Viipuri – 20. syyskuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Karvinen · Katso lisää »

Väinö Kolhonen

Väinö ”Tommo” Kolhonen oli suomalainen elokuvaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Kolhonen · Katso lisää »

Väinö Kotilainen

Väinö Aleksanteri Kotilainen (24. helmikuuta 1887 Heinävesi – 16. maaliskuuta 1959 HelsinkiOtavan Iso tietosanakirja, osa 4, palsta 1402. Helsinki: Otava, 1962.) oli suomalainen varatuomari, vuorineuvos ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Kotilainen · Katso lisää »

Väinö Kristian Ahola

Väinö Kristian Ahola (19. elokuuta 1894 Helsinki – 18. joulukuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja virkamies, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Kristian Ahola · Katso lisää »

Väinö Leivo

Väinö August Leivo (28. elokuuta 1912 Messukylä – 30. heinäkuuta 1980 Espanja) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Leivo · Katso lisää »

Väinö Linna

Väinö Valtteri Linna oli suomalainen kirjailija ja tieteen akateemikko.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Linna · Katso lisää »

Väinö Marjanen

Edessä vasemmalla Väinö Marjanen, keskellä Risto Ryti ja oikealla Arvi Tynys syyskuussa 1941. Väinö Salomon Marjanen (24. marraskuuta 1886 Nurmijärvi – 23. huhtikuuta 1962) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja rannikkotykistön komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Marjanen · Katso lisää »

Väinö Merikallio

Väinö Leopold Merikallio (15. marraskuuta 1897 Oulu – 25. kesäkuuta 1942) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Merikallio · Katso lisää »

Väinö Muinonen

Väinö Viktor Muinonen (30. joulukuuta 1898 Lauritsala – 10. kesäkuuta 1978 Imatra) oli suomalainen kestävyysjuoksija, jonka päämatkana oli maraton.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Muinonen · Katso lisää »

Väinö Myllyrinne

Väinö Myllyrinne (27. helmikuuta 1909 Helsinki – 13. huhtikuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen mies, joka on tunnettu suuren kokonsa ansiosta.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Myllyrinne · Katso lisää »

Väinö Oinonen

Väinö Johannes Oinonen (21. maaliskuuta 1897 Kuopio – 4. helmikuuta 1975) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja divisioonan komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Oinonen · Katso lisää »

Väinö Palomäki

Väinö Iisakki Palomäki (hän käytti Saksassa peitenimeä Palm), (11. marraskuuta 1888 Oulu – 10. heinäkuuta 1965) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Palomäki · Katso lisää »

Väinö Peltonen

Väinö Rafael Peltonen (23. kesäkuuta 1902 Askola – 18. tammikuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen Aamulehden päätoimittaja 1964–1970.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Peltonen · Katso lisää »

Väinö Renvik

Väinö Rafael Renvik (29. huhtikuuta 1896 Pori – 26. marraskuuta 1963 Savonlinna) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Renvik · Katso lisää »

Väinö Salmela

Väinö Salmela (25. syyskuuta 1915 Sortavala – 14. tammikuuta 2004 Espoo) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Salmela · Katso lisää »

Väinö Seiro

Väinö Ilmari Seiro, vuoteen 1928 Snellman (29. tammikuuta 1895 Kuopio – 29. marraskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Seiro · Katso lisää »

Väinö Sihvonen

Väinö Ilmari Sihvonen (10. kesäkuuta 1889 Kangasniemi – 30. marraskuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen kemisti ja Teknillisen korkeakoulun professori.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Sihvonen · Katso lisää »

Väinö Suvivuo

Väinö Armas Suvivuo (syntyjään Söderström, 17. helmikuuta 1917 Hamina – 2. toukokuuta 1985 Lahti) oli suomalainen aitajuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Suvivuo · Katso lisää »

Väinö Svanström

Väinö Vilhelm Svanström (7. marraskuuta 1884 Helsinki – 22. tammikuuta 1966 Helsinki) oli Venäjällä koulutuksensa saanut ja Suomen armeijassa kenraalimajuriksi ylennyt tykistöupseeri.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Svanström · Katso lisää »

Väinö Tanner

Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Tanner · Katso lisää »

Väinö Tuomisto

Väinö Adolf Tuomisto (25. heinäkuuta 1912 Lammi – 14. lokakuuta 1993 Lahti) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Tuomisto · Katso lisää »

Väinö Vainio

Väinö Heikki Vainio (16. lokakuuta 1892 Hiitola – 4. marraskuuta 1989 Helsinki), kirjailijanimeltään V. H. Vainio, oli suomalainen jääkärikenraalimajuri, pioneeriupseeri ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Vainio · Katso lisää »

Väinö Valve

Väinö Lahja Rikhard Valve (vuoteen 1915 Vähätupa; 28. joulukuuta 1895 Lappeenranta – 11. maaliskuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, joka toimi Suomen rannikkopuolustuksen ja merivoimien komentajana vuosina 1927–1946 sekä puolustusministerinä joulukuusta 1944 huhtikuuhun 1945.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Valve · Katso lisää »

Väinö Vähäkallio

Väinö Niilo Vähäkallio (vuoteen 1905 Vilander; 16. kesäkuuta 1886 Helsinki – 20. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Kytäjän kartanon (Hyvinkää) omistaja.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Vähäkallio · Katso lisää »

Väinö Ventoniemi

Edvard Väinö Ventoniemi, vuoteen 1930 Walldén (5. maaliskuuta 1906 Porvoo – 26. joulukuuta 1997 Tuusula) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Ventoniemi · Katso lisää »

Väinö Wäinölä

Väinö Arvi Stenlund myöh.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Wäinölä · Katso lisää »

Väliasema

Väliasema (V-asema) oli talvisodassa Karjalankannaksella sijainnut toinen puolustuslinja, joka kulki Lihaniemi–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Vuoksi–Kiviniemi–Kiimajärvi–Pyhäjärvi–Laatokka-linjaa pitkin ja sen rakennustyöt aloitettiin talvisodan alussa.

Uusi!!: Talvisota ja Väliasema · Katso lisää »

Välirauha

Suruliputus talvisodan päättäneen rauhan johdosta Helsingissä 1940. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).

Uusi!!: Talvisota ja Välirauha · Katso lisää »

Vänrikki

Vänrikki (lyhenne vänr.) on Suomen puolustusvoimissa käytössä oleva maa- ja ilmavoimien sotilasarvo.

Uusi!!: Talvisota ja Vänrikki · Katso lisää »

Vänrikki Stoolin tarinat

''Vänrikki Stoolin tarinat'', Albert Edelfeltin kuvittaman laitoksen kansi. Vänrikki Stoolin tarinat (uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.

Uusi!!: Talvisota ja Vänrikki Stoolin tarinat · Katso lisää »

Värtsilä (Suomen entinen kunta)

Värtsilä on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Värtsilä (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »

Värtsilä (Venäjä)

Värtsilän kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Värtsilä on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Värtsilä (Venäjä) · Katso lisää »

Värtsilän ruukki

Värtsilän rautaruukki toimi Värtsilän pitäjässä Jänisjoen Juvankosken eli Värtsilänkosken rannalla vuosina 1850–1939.

Uusi!!: Talvisota ja Värtsilän ruukki · Katso lisää »

Vöyrin puukirkko

Vöyrin puukirkko on Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko.

Uusi!!: Talvisota ja Vöyrin puukirkko · Katso lisää »

Vehkalahti

päiväys.

Uusi!!: Talvisota ja Vehkalahti · Katso lisää »

Vehmaan kirkko

Vehmaan kirkko (myös Pyhän Margareetan kirkko) on Vehmaalla sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu vuosina 1425–1440.

Uusi!!: Talvisota ja Vehmaan kirkko · Katso lisää »

Vehmainen (Kivennapa)

Vehmaisen kylä sijaitsi Karjalankannaksella Kivennavan pitäjässä rajan pinnassa, Siiranmäestä pari kilometriä rajalle päin.

Uusi!!: Talvisota ja Vehmainen (Kivennapa) · Katso lisää »

Veikko Axelson

Axel Veikko Axelson (1. maaliskuuta 1910 Helsinki – 20. maaliskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen vuorineuvos, joka toimi Kemijoki Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1960–1975.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Axelson · Katso lisää »

Veikko Hannuniemi

Veikko Kullervo Hannuniemi (29. kesäkuuta 1920 Sortavala – 19. kesäkuuta 1998 Raisio) oli suomalainen upseeri ja meriaiheista kirjoittanut kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Hannuniemi · Katso lisää »

Veikko Hassinen

Veikko Hassinen (30. syyskuuta 1906 Ilomantsi – 24. kesäkuuta 1979) oli Suomen puolustusvoimien upseeri ja eversti, joka palveli pääasiassa rannikkotykistössä.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Hassinen · Katso lisää »

Veikko Hauhia

Veikko Hauhia (1908–1992) oli suomalainen puoluetoimitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Hauhia · Katso lisää »

Veikko Hauru

Veikko Johannes Hauru (9. heinäkuuta 1913 – 13. lokakuuta 1977, s.1151. Runeberg.org. Viitattu 25.3.2021.) oli suomalainen vakuutusjohtaja ja shakinpelaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Hauru · Katso lisää »

Veikko Ihalainen

Veikko Ilmari Ihalainen Veikko Ilmari Ihalainen (3. toukokuuta 1892 Pälkjärvi – 25. joulukuuta 1939 Pori) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Ihalainen · Katso lisää »

Veikko Ilmari Suorsa

Veikko Ilmari Suorsa (21. toukokuuta 1911 Oulu – 27. elokuuta 2000) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin komentajana.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Ilmari Suorsa · Katso lisää »

Veikko Kallio (maanviljelysneuvos)

Veikko Kallis Kallio (16. helmikuuta 1906 Nivala – 22. kesäkuuta 1980 Nivala) oli suomalainen maanviljelijä, maanviljelysneuvos ja presidentti Kyösti Kallion poika.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Kallio (maanviljelysneuvos) · Katso lisää »

Veikko Karhunen

Veikko Evert Karhunen (15. maaliskuuta 1905 Hanko – 5. elokuuta 1986 Espoo) oli suomalainen kenraalimajuri ja sotakirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Karhunen · Katso lisää »

Veikko Karu

Fokker D.XXI, konetyyppi jolla Karu saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa. Veikko Johannes Karu (8. marraskuuta 1910 Kajaani – 30. heinäkuuta 1991 Kärkölä) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Karu · Katso lisää »

Veikko Kasslin

Veikko Ilmari Kasslin (9. tammikuuta 1919 Helsingin maalaiskunta – 19. marraskuuta 2021 Sumiainen) oli suomalainen maantiepyöräilijä ja sodan aikana Suomen armeijan lisäksi suomalaisessa SS-vapaaehtoispataljoonassa täydennysmiehenä.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Kasslin · Katso lisää »

Veikko Korttila

Veikko Alfred Korttila (30. heinäkuuta 1903 Kuopio – 30. tammikuuta 1987) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Korttila · Katso lisää »

Veikko Lavi

Toivo Veikko Lavi (23. huhtikuuta 1912 Kotka – 22. toukokuuta 1996 Hamina) oli suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Lavi · Katso lisää »

Veikko Linnakko

Veikko Aukusti Linnakko (7. joulukuuta 1921 Inkeroinen – 2. kesäkuuta 1997) oli suomalainen upseeri, joka toimi Savon prikaatin komentajana ja Reserviupseerikoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Linnakko · Katso lisää »

Veikko Loppi

Matti Veikko Loppi (1. helmikuuta 1907 Pyhäjärvi Ol – 27. maaliskuuta 2005) oli osuustoiminnan parissa työskennellyt järjestöaktiivi.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Loppi · Katso lisää »

Veikko Matikainen

Veikko Ilmari Matikainen (7. syyskuuta 1923 Savonlinna – 24. elokuuta 2006 Tampere) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Matikainen · Katso lisää »

Veikko Mikkola

Veikko Olavi Mikkola (16. marraskuuta 1913 Temmes – 26. joulukuuta 1999 Borås, Ruotsi) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Mikkola · Katso lisää »

Veikko Niemi-Aro

Veikko Johannes Niemi-Aro (23. syyskuuta 1913 Kauhajoki – 23. heinäkuuta 1998 Oulu) oli suomalainen sahateollisuuden yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Niemi-Aro · Katso lisää »

Veikko Porkkala

Veikko Ilmari Porkkala (22. marraskuuta 1908 Loviisa – 3. syyskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen kommunisti ja ammattiyhdistysmies, joka toimi Kansainvälisen rakennus-, rakennusaine- ja puutyöväenliiton (UITBB) pääsihteerinä vuosina 1960–1983.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Porkkala · Katso lisää »

Veikko Räsänen (jääkäri)

Veikko Räsänen (7. syyskuuta 1893 Kuopio – 11. maaliskuuta 1954) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Räsänen (jääkäri) · Katso lisää »

Veikko Räsänen (vuorineuvos)

Veikko Oskari Räsänen (12. huhtikuuta 1916 Kuopio – 5. lokakuuta 1992 Kuopio) oli suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Räsänen (vuorineuvos) · Katso lisää »

Veikko Reinikainen

Veikko Olavi Reinikainen (4. kesäkuuta 1920 Helsinki – 30. huhtikuuta 1998 Vence, Ranska)Ermei Kanninen: (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.5.1998.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Reinikainen · Katso lisää »

Veikko Sjöblom (teollisuusneuvos)

Veikko Herman Sjöblom (28. helmikuuta 1927 Helsinki – 2. syyskuuta 1996 Helsinki)Erkki Salonen: (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 7.9.1996, s. 4, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Sjöblom (teollisuusneuvos) · Katso lisää »

Veikko Tuominen (juoksija)

Veikko Päiviö Tuominen (14. marraskuuta 1915 Iitti – 13. heinäkuuta 1941 Ylämaa) oli suomalainen kestävyysjuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Tuominen (juoksija) · Katso lisää »

Veikko Valtonen

Veikko Valio Valtonen (30. syyskuuta 1905 Helsinki – 7. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen hammaslääkäri, lääkintäeverstiluutnantti ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Valtonen · Katso lisää »

Veikko Vehviläinen

Veikko Kalevi Vehviläinen (23. huhtikuuta 1920 Suonenjoki – 4. helmikuuta 1998 Suonenjoki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Vehviläinen · Katso lisää »

Veikko Vennamo

Veikko Emil Aleksander Vennamo (vuoteen 1938 Fennander, 11. kesäkuuta 1913 Jaakkima – 12. kesäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) perustaja ja puheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, tullineuvos ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Veikko Vennamo · Katso lisää »

Veitsiluoto (lentokenttä)

Veitsiluoto oli ruotsalaisen vapaaehtoisyksikön, Lentorykmentti 19:n, talvisodan aikana Kemin Veitsiluotoon, Ajoksen saareen perustama päälentotukikohta.

Uusi!!: Talvisota ja Veitsiluoto (lentokenttä) · Katso lisää »

Veli Aine

Veli Valo Aine (17. helmikuuta 1919 Tornio – 30. joulukuuta 2008 Tornio) oli suomalainen yrittäjä ja liikemies, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen ja tuli tunnetuksi myös taiteen keräilijänä.

Uusi!!: Talvisota ja Veli Aine · Katso lisää »

Veli Arrela

Veli Uula Arrela (vuoteen 1935 Grönlund, 4. elokuuta 1915 Kemijärvi – 10. syyskuuta 2000 Tornio) oli suomalainen Tornionjokilaaksossa ja Lapissa tunnettu kotiseututyön toimija ja kunnallispoliitikko, arvoltaan kanslianeuvos ja ammatiltaan pankinjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Veli Arrela · Katso lisää »

Veli Hyrskyn taistelujärjestö

Veli Hyrskyn taistelujärjestö oli Suomessa keväällä 1941 perustettu salainen ja militantti kommunistinen järjestö, joka yritti kaapata Suomen kommunistisen liikkeen johdon itselleen tuolloin varsin heikolta Suomen Kommunistiselta Puolueelta (SKP).

Uusi!!: Talvisota ja Veli Hyrskyn taistelujärjestö · Katso lisää »

Veli Klami

Veli Aulis Klami (30. maaliskuuta 1909, Virolahti – 6. marraskuuta 1982) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Veli Klami · Katso lisää »

Veli Orava

Veikko Olavi (Veli) Orava (12. heinäkuuta 1912 Viipuri – 26. syyskuuta 1967) oli suomalainen teollisuusneuvos ja Oravan Tehtaat Oy:n perustaja ja johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Veli Orava · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän keskitys

Venäjän keskitys eli Wenäjän keskitys (lyhenne VK tai WK) oli nimitys usealle Suomen puolustusvoimien yleisesikunnan 1920–1930-luvulla laatimalle salaiselle sotasuunnitelmalle Neuvostoliiton kanssa käytävän sodan varalta.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjän keskitys · Katso lisää »

Venäjän Maarianhaminan konsulaatti

Venäjän Maarianhaminan konsulaatti on Venäjän valtion diplomaattinen edustusto Suomessa Ahvenanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjän Maarianhaminan konsulaatti · Katso lisää »

Venäjän sisällissota

Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »

Venäjän yleissotilaallinen liitto

Venäjän yleissotilaallinen liitto (ROVS) on vuonna 1924 perustettu sotilaallinen järjestö, jonka alkuperäinen tarkoitus oli jatkaa Venäjän valkoisen armeijan toimintaa maanpaosta käsin sen jälkeen, kun valkoiset joukot olivat hävinneet Venäjän sisällissodan.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjän yleissotilaallinen liitto · Katso lisää »

Venäjänsuomalaiset

Venäjänsuomalaiset ovat suomalaista sukujuurta olevia Venäjän asukkaita.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjänsuomalaiset · Katso lisää »

Venäläisvastaisuus

Puck'', Yhdysvallat, 1903. Venäläisvastaisuus eli russofobia voi esiintyä joko Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon tai yleisesti venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.

Uusi!!: Talvisota ja Venäläisvastaisuus · Katso lisää »

Venni Kuosma

Venni Kuosma (14. kesäkuuta 1895 Sääminki (Viitattu 16.2.2019) – 11. syyskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen urkutaiteilija, pianisti ja musiikkipedagogi.

Uusi!!: Talvisota ja Venni Kuosma · Katso lisää »

Venny Soldan-Brofeldt

Vendla ”Venny” Irene Soldan-Brofeldt (o.s. Soldan; 2. marraskuuta 1863 Helsinki – 10. lokakuuta 1945 Helsinki) oli suomenruotsalainen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvataiteilija ja taidemaalari.

Uusi!!: Talvisota ja Venny Soldan-Brofeldt · Katso lisää »

Veripalvelu

Veripalvelu on voittoa tavoittelematon, taloudellisesti riippumaton ja toiminnallisestikin erillinen osa Suomen Punaista Ristiä.

Uusi!!: Talvisota ja Veripalvelu · Katso lisää »

Vesa E. Syrjänen

Vesa Erkki Syrjänen (17. maaliskuuta 1914 Urjala – 26. elokuuta 1972 Forssa) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija joka käytti nimimerkkiä Kapteeni Hell.

Uusi!!: Talvisota ja Vesa E. Syrjänen · Katso lisää »

Vesikkala

Vesikkala oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Vesikkala · Katso lisää »

Vesilahden hautausmaan sankaripatsas

Vesilahden hautausmaan sankaripatsas. Vesilahden hautausmaan sankaripatsas on muistomerkki Vesilahden hautausmaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Vesilahden hautausmaan sankaripatsas · Katso lisää »

Vesilinna (Turku)

Näkymä seinäkiipeilyhalliin. Vesilinna on vuonna 1941 valmistunut vesitorni Turussa Yliopistonmäellä.

Uusi!!: Talvisota ja Vesilinna (Turku) · Katso lisää »

Vesterås (Lahti)

Vesterås on omakotialue Lahdessa.

Uusi!!: Talvisota ja Vesterås (Lahti) · Katso lisää »

Vetehis-luokan sukellusvene

Vetehis-luokka oli Suomen merivoimien kolmen sukellusveneen muodostama alusluokka toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vetehis-luokan sukellusvene · Katso lisää »

Vetterli M 1869

Vetterli M 1869 Vetterli M 1869 on sveitsiläisen Friedrich Vetterlin suunnittelema putkimakasiinilla varustettu jalkaväkikivääri.

Uusi!!: Talvisota ja Vetterli M 1869 · Katso lisää »

Vieksinki

Vieksinki oli kylä Korpiselän kunnan kaakkoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Vieksinki · Katso lisää »

Vientirauha

sisällissodan aikana. Vientirauha Oy oli vuonna 1920 perustettu suomalainen lakonmurtajakaarti, johon kuului enimmillään 34 000 jäsentä.

Uusi!!: Talvisota ja Vientirauha · Katso lisää »

Vierus verta täynnä

Vierus verta täynnä on Anu Kaipaisen pasifistisesta näkökulmasta kirjoitettu sotaromaani vuodelta 1995.

Uusi!!: Talvisota ja Vierus verta täynnä · Katso lisää »

Viestimies

Viestin koulutushaaramerkki Viestimies on miehistön sotamiestä vastaava sotilasarvo viestiaselajissa Suomen Puolustusvoimissa.

Uusi!!: Talvisota ja Viestimies · Katso lisää »

Vihola (Muolaa)

Vihola (v:sta 1948) on kylä Muolaanjärven itärannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Vihola (Muolaa) · Katso lisää »

Vihreä kulta

Vihreä kulta on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen mustavalkoinen romanttinen draamaelokuva vuodelta 1939.

Uusi!!: Talvisota ja Vihreä kulta · Katso lisää »

Vihtarin rautatieasema

Vihtarin rautatieasema sijaitsee Heinävedellä, noin kaksi kilometriä koilliseen Vihtarin kylän keskuksesta rataosalla.

Uusi!!: Talvisota ja Vihtarin rautatieasema · Katso lisää »

Vihtori Heinonen

Vihtori Arvi Heinonen Vihtori Arvi Heinonen (20. huhtikuuta 1891 Lapua – 15. elokuuta 1940) oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Vihtori Heinonen · Katso lisää »

Vihtori Kosola

Iisakki Vihtori Iisakinpoika Kosola (10. tai 28. heinäkuutaKosolan mukaan hänen syntymäpäivänsä oli kirkon kastekirjassa 28.7., mutta hänen äitinsä mukaan 10.7.1884 (Kosola 1935, s. 7–8). Korjus ilmoittaa päiväksi 28.7. (Korjus 1976, s. 7.) ja 10.7. 1884 Ylihärmä – 14. joulukuuta 1936 Lapua) oli suomalainen talonpoika ja aktivisti, joka toimi 1930-luvulla oikeistoradikaalin ja antikommunistisen Lapuan liikkeen johtajana ja keulakuvana sekä sen seuraajaksi perustetun Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) puheenjohtajana vuosina 1932–1936.

Uusi!!: Talvisota ja Vihtori Kosola · Katso lisää »

Vihtori Nuottimäki

Vihtori Nuottimäki oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Vihtori Nuottimäki · Katso lisää »

Vihtori Siivo

Vihtori Siivo (16. elokuuta 1913 Lappi Tl – 10. lokakuuta 2015 Kankaanpää) oli suomalainen sotaveteraani ja yrittäjä.

Uusi!!: Talvisota ja Vihtori Siivo · Katso lisää »

Viihdytysjoukot

Viihdytysjoukot olivat aluksi Valtion tiedoituslaitoksen, myöhemmin Suomen puolustusvoimien alaisuudessa vuosina 1941–1944 toiminut organisaatio.

Uusi!!: Talvisota ja Viihdytysjoukot · Katso lisää »

Viikko Pohjois-Karjala

Viikko Pohjois-Karjala on Joensuussa kerran viikossa ilmestyvä sosiaalidemokraattinen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Viikko Pohjois-Karjala · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Talvisota ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin Diakonissalaitos

Viipurin Diakonissalaitos on vuonna 1869 Viipurin Saunalahteen perustettu diakonissalaitos, jonka yhteydessä toimi orpolastenkoti sekä sairaala.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Diakonissalaitos · Katso lisää »

Viipurin historiallinen museo

Viipurin historiallinen museo (alk. Museum Wiburgense) oli vuosina 1892–1939 Viipurissa toiminut museo.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin historiallinen museo · Katso lisää »

Viipurin ilmapuolustusaluekeskus

Viipurin ilmapuolustusaluekeskus oli talvisotaa ennen perustettu ilmapuolustusaluekeskus, jolla oli useita ilmavartioasemia.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin ilmapuolustusaluekeskus · Katso lisää »

Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta

Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminnassa ollut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin ja Rannan väliaikainen tuomiokunta · Katso lisää »

Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos

Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitoksen rakennus valmistui Viipuriin vuonna 1938.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin kauppa- ja merenkulkuoppilaitos · Katso lisää »

Viipurin Kaupunginteatteri

Viipurin Kaupunginteatteri 1930-luvulla. Viipurin Kaupunginteatteri oli suomenkielinen ammattimainen puheteatteri.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Kaupunginteatteri · Katso lisää »

Viipurin Lauluveikot

Viipurin lauluveikkojen tunnus Viipurin Lauluveikot on Helsingissä toimiva mieskuoro.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Lauluveikot · Katso lisää »

Viipurin linna

Viipurin linna Viipurin linna, Torsten Wilhelm Forsténin kuvaamana vuonna 1840.250x250px Viipurin linna sijaitsee Viipurissa, pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan ja Viipurinlahden yhdistävässä Linnasalmessa.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin linna · Katso lisää »

Viipurin maaseurakunnan kirkko

Viipurin maaseurakunnan kirkko sijaitsee Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin maaseurakunnan kirkko · Katso lisää »

Viipurin Markovillan Jalkaväen Aliupseerikoulu

Markovilla on Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri Franz Albert Seynin aloitteesta Viipurin Imatran kaupunginosaan rakennettu ortodoksinen opettaja-, diakoni- ja pappisopetuslaitos.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Markovillan Jalkaväen Aliupseerikoulu · Katso lisää »

Viipurin Palloseura

Viipurin Palloseura (lyh. ViPS), oli vuonna 1928 perustettu viipurilainen jääpalloseura.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Palloseura · Katso lisää »

Viipurin raitioliikenne

Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912–1944 sekä 1946–1957.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin raitioliikenne · Katso lisää »

Viipurin Reipas

Viipurin Reipas on 13.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Reipas · Katso lisää »

Viipurin Rykmentti

Viipurin Rykmentti oli vuosina 1919–1940 toiminut Suomen armeijan rykmentti, joka perustettiin Suomen sisällissodan valkoiseen armeijaan kuuluneen Karjalan 2. rykmentin seuraajaksi.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Rykmentti · Katso lisää »

Viipurin Saha

Viipurin Saha Oy, nimi vuoteen 1918 Wiborgs Sågverks Aktiebolag oli vuosina 1889–1943 toiminut sahaustoimintaa harjoittanut suomalainen metsäteollisuusyritys.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Saha · Katso lisää »

Viipurin synagoga

Viipurin synagoga oli Viipurin juutalaisen seurakunnan synagoga, joka sijaitsi Viipurissa Kalevan kaupunginosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin synagoga · Katso lisää »

Viipurin taidemuseo

Viipurin taidemuseon portaikko 1930-luvulla. Viipurin taidemuseon pylväikkö 1930-luvulla. Viipurin taidemuseo ja sen ympäristöä 1930-luvulla. Viipurin taidemuseo (ven. Эрмитаж-Выборг, Ermitaž-Vyborg) on Viipurissa toimiva Eremitaašin taidemuseon sivupiste.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin taidemuseo · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1940)

Summan murtumisen jälkeen ylipäällikkö Mannerheim antoi 15.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin taistelu (1940) · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1941)

Viipurin taistelu oli osa Karjalankannaksen valtausoperaatiota jatkosodassa loppukesästä 1941.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin taistelu (1941) · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1944)

Viipurin taistelu käytiin jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin taistelu (1944) · Katso lisää »

Viipurin tuomiokirkko

Viipurin tuomiokirkko 1930-luvulla Viipurin tuomiokirkko (1893–1940) oli Viipurin luterilaisen seurakunnan pääkirkko ja Viipurin hiippakunnan tuomiokirkko vuodesta 1925 lähtien luovutetussa Karjalassa Viipurissa Linnankadulla (nyk. Krepostnaja-katu).

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin tuomiokirkko · Katso lisää »

Viipurin Urheilijat

Viipurin Urheilijat ry (VU) on vuonna 1918 perustettu yleisurheiluseura.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin Urheilijat · Katso lisää »

Viipurin vanha tuomiokirkko

Viipurin vanha tuomiokirkko eli Viipurin kaupunginkirkko on Viipurin vanhin olemassa oleva kirkollinen rakennus, tosin kirkosta on talvisodan jäljiltä pystyssä vain kiviseinät.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin vanha tuomiokirkko · Katso lisää »

Viipurin yleisradioasema

Viipurin yleisradioasema oli Viipurissa vuosina 1927–1940 ja 1942–1944 toiminut radioasema, joka välitti Suomen Yleisradion lähetysten lisäksi myös paikallisesti tuotettuja ohjelmia.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin yleisradioasema · Katso lisää »

Viipurinlahden taistelu (1940)

Viipurinlahden taistelu 1940 oli yksi talvisodan suurimmista sodan loppuajan taisteluista, joka päättyi ratkaisemattomana.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurinlahden taistelu (1940) · Katso lisää »

Viirit

Viirit ovat kaksi asumatonta Suomenlahden ulkosaarta Venäjän Leningradin alueen länsiosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Viirit · Katso lisää »

Viivytystaistelu

Viivytystaistelu on sotilaallinen operaatio jossa joukko perääntyy hidastaen ja kuluttaen hyökkäävää vihollista.

Uusi!!: Talvisota ja Viivytystaistelu · Katso lisää »

Viking Tamm

Viking Tamm vuonna 1940. Viking Sebastian Henricsson Tamm (21. heinäkuuta 1896 – 1975) oli ruotsalainen sotilas.

Uusi!!: Talvisota ja Viking Tamm · Katso lisää »

Viktor J. Sucksdorff

Victor Joachim Sucksdorff (13. kesäkuuta 1866 Helsinki – 26. joulukuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Viktor J. Sucksdorff · Katso lisää »

Viktor Paavilainen

Viktor Paavilainen (28. marraskuuta 1886 Mikkelin maalaiskunta – 5. tammikuuta 1940 Mikkeli) oli suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraattisen puolueen aktiivijäsen.

Uusi!!: Talvisota ja Viktor Paavilainen · Katso lisää »

Viktor Simolin

Elias Viktor Simolin (4. maaliskuuta 1896 Pietari – 15. tammikuuta 1958) oli Suomen Puolustusvoimien eversti tykistön aselajissa.

Uusi!!: Talvisota ja Viktor Simolin · Katso lisää »

Vilhelm (Ruotsin prinssi)

Vilhelm, koko nimi: Carl Wilhelm Ludvig, (17. kesäkuuta 1884 – 5. kesäkuuta 1965) Ruotsin prinssi, Södermanlandin herttua, oli Ruotsin kuningas Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian toinen lapsi.

Uusi!!: Talvisota ja Vilhelm (Ruotsin prinssi) · Katso lisää »

Vilho Elo

Vilho Nikolai "Ville" Elo (27. kesäkuuta 1895 Tampere – 3. helmikuuta 1947 Helsinki Sports-Reference. Viitattu 3.1.2021.) oli suomalainen ampuja.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Elo · Katso lisää »

Vilho Helanen

Vilho Veikko Päiviö Helanen (vuoteen 1905 Helander, 24. marraskuuta 1899 Oulu – 8. kesäkuuta 1952 Frankfurt, Länsi-Saksa) oli suomalainen kirjailija, tiedemies, poliitikko, AKS:n puheenjohtaja ja lehtimies.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Helanen · Katso lisää »

Vilho Kankare

Vilho Villam Vieno Kankare (30. toukokuuta 1917 Turku – 2008) oli suomalainen sotakirjailija, joka osallistui talvi- ja jatkosotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Kankare · Katso lisää »

Vilho Karvala

Vilho Karvala oli suomalainen jääkäriluutnantti ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Karvala · Katso lisää »

Vilho Kettunen

Vilho Nikodemus Kettunen (10. elokuuta 1899 Viipuri – 12. tammikuuta 1940) oli suomalainen jääpalloilija.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Kettunen · Katso lisää »

Vilho Korte

Vilho Korte Vilho Korte oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Korte · Katso lisää »

Vilho Koskela

Vilho Johannes Koskela on kuvitteellinen hahmo Väinö Linnan romaaneissa Tuntematon sotilas (1954) ja Täällä Pohjantähden alla (1959–1962).

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Koskela · Katso lisää »

Vilho Linnamo

Vilho Linnamo, nimi alun perin Klaus Wilhelm Lindgrén (15. heinäkuuta 1879 Terijoki – 25. lokakuuta 1953) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kauppias, tilanomistaja, tehtailija ja lahjoittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Linnamo · Katso lisää »

Vilho Manninen

Vilho Eelis Manninen (19. maaliskuuta 1913 Kangasniemi – 20. elokuuta 1990) oli suomalainen poliisi ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Manninen · Katso lisää »

Vilho Nenonen

Vilho Nenonen (oikealta nimeltään Wilho Petter Nenonen, 6. maaliskuuta 1883 Kuopio – 17. helmikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen, niin Suomen armeijassa kuin Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut tykistönkenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Nenonen · Katso lisää »

Vilho Pentikäinen

Vilho Armas Pentikäinen (5. maaliskuuta 1903 Antrea – mahdollisesti 1942 Neuvostoliitto) oli suomalainen upseeri, joka tuli tunnetuksi vakoilustaan Neuvostoliiton hyväksi.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Pentikäinen · Katso lisää »

Vilho Pernu

Vilho Johannes Pernu oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Pernu · Katso lisää »

Vilho Pikkarainen

Vilho Antero Pikkarainen (12. helmikuuta 1918 Rovaniemi – 20. toukokuuta 1974 Ylitornio) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 174.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Pikkarainen · Katso lisää »

Vilho Rättö

Vilho Rättö (10. maaliskuuta 1913 Kanneljärvi – 21. tammikuuta 2002 Anjalankoski) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari, autoilija ja tuotantomies.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Rättö · Katso lisää »

Vilho Rikkonen

Vilho Barnabas Rikkonen (22. huhtikuuta 1898 Ulvila – 28. lokakuuta 1966 Paimio) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Rikkonen · Katso lisää »

Vilho Roininen

Vilho Arvid Roininen (10. heinäkuuta 1893 Rautavaara – 25. elokuuta 1960) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Roininen · Katso lisää »

Vilho Tervasmäki

Vilho Olavi Tervasmäki (11. heinäkuuta 1915 Metsämaa – 15. heinäkuuta 2010 Kaunialan sotavammasairaala) oli suomalainen yleisesikuntaeversti, valtiotieteen tohtori ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Tervasmäki · Katso lisää »

Vilho Timonen

Vilho Timonen (28. maaliskuuta 1904 Luusalmi, Uhtua, Vienan Karjala – 20. tammikuuta 1977 Nurmijärvi) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen opettaja, joka oli aktiivi karjalaisten asioiden puolestapuhuja.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Timonen · Katso lisää »

Vilho Torniainen

Vilho Torniainen oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Torniainen · Katso lisää »

Vilho Väyrynen

Vilho Ferdinand Valdemar Väyrynen (12. maaliskuuta 1912 Kemijärvi – 23. maaliskuuta 2000 Rovaniemi) oli suomalainen asianajaja, sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Vilho Väyrynen · Katso lisää »

Viljam Pylkäs

Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva.

Uusi!!: Talvisota ja Viljam Pylkäs · Katso lisää »

Viljo Hämäläinen

Viljo Aarne Hämäläinen (ent. Hassinen, käytti Saksassa peitenimeä Siemens; 9. kesäkuuta 1892 Ruskeala – 6. toukokuuta 1941) oli suomalainen jääkärimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Hämäläinen · Katso lisää »

Viljo Heino

Viljo Akseli Heino (1. maaliskuuta 1914 Iitti – 15. syyskuuta 1998) oli suomalainen kestävyysjuoksija.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Heino · Katso lisää »

Viljo Kajava

Viljo Lennart Kajava (22. syyskuuta 1909 Tampere – 2. helmikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen runoilija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja journalisti.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Kajava · Katso lisää »

Viljo Laakso

Viljo Aukusti Laakso (13. elokuuta 1895 Pälkäne – 30. syyskuuta 1950 Renko) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, joka sai lisänimen Puujalkaritari.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Laakso · Katso lisää »

Viljo Lantto

Viljo Nikolai Lantto (6. joulukuuta 1906 Alatornio – 24. joulukuuta 1985 Oulu) oli suomalainen kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Lantto · Katso lisää »

Viljo Lius

Viljo Johannes Lius (16. syyskuuta 1915 Valkjärvi – 5. maaliskuuta 1940 43. Sotasairaala) oli suomalainen IKL:n nuorisojohtaja ja toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Lius · Katso lisää »

Viljo Luukka

Viljo Johannes Luukka (3. helmikuuta 1925 Muolaa – 14. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos ja vuorineuvos.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Luukka · Katso lisää »

Viljo Mäntysaari

Viljo Adolf Mäntysaari, aiemmin Sillanpää (13. heinäkuuta 1909 Kälviä – 8. helmikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Mäntysaari · Katso lisää »

Viljo Paloheimo

Viljo Veikko Paloheimo, ent.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Paloheimo · Katso lisää »

Viljo Parvio

Viljo Parvio (1950-l?) Viljo Ilmari Parvio, vuoteen 1919 Pehrsson (12. joulukuuta 1909 Naantali – 3. maaliskuuta 2003 Heinola) oli suomalainen metsänhoitaja, virkamies, järjestöjohtaja ja yksityismetsätalouden asiantuntija, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Parvio · Katso lisää »

Viljo Rantala

Viljo Johannes Rantala (18. marraskuuta 1892 Punkalaidun – 31. joulukuuta 1980 Punkalaidun) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Rantala · Katso lisää »

Viljo Salminen

Viljo Frithiof Salminen (11. elokuuta 1905 Askola – 8. lokakuuta 1991 Lahti) oli Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Salminen · Katso lisää »

Viljo Saraja

Viljo Anssi Saraja (sukunimi vuoteen 1927 Snellman; 24. elokuuta 1900 Hausjärvi – 8. maaliskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Saraja · Katso lisää »

Viljo Suhonen

Viljo Suhonen Kotkassa Viljo Suhonen sotisovassa Viljo Suhosen palveluskuva. Viljo Suhonen (1. syyskuuta 1916 Kotka – 18. heinäkuuta 1946 Joutseno) oli suomalainen nyrkkeilijä lempinimeltään "Tykki-Ville", jonka uran parhaat vuodet ajoittuivat 1930-luvun lopulle.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Suhonen · Katso lisää »

Viljo Suokas

Viljo Valter Suokas (31. tammikuuta 1920 Harlu – 4. lokakuuta 1943 Sekee) oli kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari n:o 44.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Suokas · Katso lisää »

Viljo Turunen

Viljo Mauri Benjamin Turunen (10. tammikuuta 1900 Kotka – 19. marraskuuta 1976 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti viestiaselajissa.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Turunen · Katso lisää »

Viljo Vienola

Kalle Viljo Vienola (17. heinäkuuta 1908 Nurmijärvi – 20. heinäkuuta 1985) oli suomalainen rakennusmestari ja rakennusalan yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Vienola · Katso lisää »

Viljo Vyyryläinen

Viljo Ilmari Vyyryläinen (29. huhtikuuta 1917 Johannes – 24. heinäkuuta 1976 Kaarina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Viljo Vyyryläinen · Katso lisää »

Villa Havulinna (Oulunkylä)

Villa Havulinna oli Helsingissä Oulunkylän Veräjämäessä nykyisen Ylänkötie 8:n paikalla sijainnut kaksikerroksinen puutalo, jossa toimi 1900-luvun alussa Winsténin pensionaattina tunnettu lepokoti.

Uusi!!: Talvisota ja Villa Havulinna (Oulunkylä) · Katso lisää »

Villateollisuuden muistomerkki

Villateollisuuden muistomerkki Hyvinkään Donnerinpuistossa Villateollisuuden muistomerkki tai Donnerin obeliski on Hyvinkään Donnerinpuistossa sijaitseva tehtailija Ossian Donnerin muistoksi pystytetty punagraniittinen obeliski, joka on noin 14 metriä korkea.

Uusi!!: Talvisota ja Villateollisuuden muistomerkki · Katso lisää »

Ville Kuronen

Ville Kuronen (29. tammikuuta 1917 Tohmajärvi – 30. toukokuuta 2000 Joensuu) oli Pohjois-Karjalassa asunut maanviljelijä ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Kuronen · Katso lisää »

Ville Paakonmaa

Ville Paakonmaa (oik. Viljo Heikki Paakkunainen) (22. syyskuuta 1913 Kesälahti – 21. helmikuuta 1986) oli suomalainen pienviljelijä ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Paakonmaa · Katso lisää »

Ville Rajakaltio

Wilhelm (Ville) Johan Abraham Rajakaltio, vuoteen 1936 Brüning (31. heinäkuuta 1908 Ii – 14. joulukuuta 1984 Oulu) oli teollisuusneuvos ja everstiluutnantti, joka toimi perustamansa betoni- ja rakennustuoteyrityksen johdossa 1950-luvulta 1970-luvulle ja vaikutti laajasti rakennusalan ja elinkeinoelämän järjestöissä.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Rajakaltio · Katso lisää »

Ville Salminen

Veikko Oskari Ville Salminen oli suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä, lavastaja, elokuvakäsikirjoittaja ja ohjelmapäällikkö.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Salminen · Katso lisää »

Ville Tikkanen

Ville Tikkanen (18. elokuuta 1919 Pistojärvi, Venäjä – 26. toukokuuta 2013 Kajaani) oli suomalainen liikennöitsijä ja kansanedustaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Tikkanen · Katso lisää »

Ville Vainio

Ville Vainio (vuoteen 1908 Karjunen, 5. tammikuuta 1882 Rautalampi – 1. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja liikemies, joka toimi SDP:n ja SSTP:n kansanedustajana vuosina 1909–1911 ja 1919–1923.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Vainio · Katso lisää »

Ville Vallgren

Carl Wilhelm ”Ville” Vallgren (alkujaan Wallgren; 15. joulukuuta 1855 Porvoo – 13. lokakuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taide-elämän keskeinen hahmo, joka työskenteli pitkään Pariisissa.

Uusi!!: Talvisota ja Ville Vallgren · Katso lisää »

Virkkilä

Virkkilä on entisen Vuokselan kunnan kirkonkylä kunnan keskiosassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Virkkilä · Katso lisää »

Virmajärvi

Virmajärvi on pieni järvi Suomen ja Venäjän rajalla.

Uusi!!: Talvisota ja Virmajärvi · Katso lisää »

Virolahti

Virolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla.

Uusi!!: Talvisota ja Virolahti · Katso lisää »

Viron historia

Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.

Uusi!!: Talvisota ja Viron historia · Katso lisää »

Vjatšeslav Molotov

Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Vjatšeslav Molotov · Katso lisää »

VL Tuisku

VL Tuisku oli suomalainen Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen kaksipaikkainen monitoimilentokone, jota käytettiin muun muassa lentäjäkoulutukseen sekä lento-, pommitus-, kuvaus- ja viestintäharjoituksiin.

Uusi!!: Talvisota ja VL Tuisku · Katso lisää »

Vladi Marmo

Vladi Marmo (vuoteen 1935 Forsblom, 20. huhtikuuta 1914 Orjol, Venäjän keisarikunta – 23. elokuuta 1969 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta, Suomi) oli professori ja Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtaja 1960–1969.

Uusi!!: Talvisota ja Vladi Marmo · Katso lisää »

Vladimir Žirinovski

Vladimir Volfovitš Žirinovski (25. huhtikuuta 1946 – 6. huhtikuuta 2022) oli venäläinen äärikansallinen poliitikko, duuman jäsen ja Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen (LDPR) perustaja ja johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Vladimir Žirinovski · Katso lisää »

Vladimir Kirpitšnikov

Vladimir Vasiljevitš Kirpitšnikov (7. heinäkuuta 1903, Simbirsk – 28. elokuuta 1950, Moskova) oli neuvostoliittolainen divisioonan komentaja toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Vladimir Kirpitšnikov · Katso lisää »

Vladimir Stavski

Vladimir Stavski. Vladimir Petrovitš Stavski (oikea sukunimi Kirpitšnikov, Кирпичников; 11. elokuuta 1900 Penza – 14. marraskuuta 1943 Nevelin lähellä) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Vladimir Stavski · Katso lisää »

Vladimir Terjoškin

Vladimir Petrovitš Terjoškin (22. heinäkuuta 1903 Suoju – 8. huhtikuuta 1967 Moskova) oli neuvostoliittolainen puoluevirkailija ja Suomen asioiden asiantuntija.

Uusi!!: Talvisota ja Vladimir Terjoškin · Katso lisää »

Vladimir von Witte

Wladimir von Witte (13. kesäkuuta 1935 Viipuri) on suomalainen liikemies ja myös ensimmäinen suomalaisen yrityksen lähettämä työntekijä Neuvostoliitossa sotien jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Vladimir von Witte · Katso lisää »

Voitto Koskela

Voitto Koskela (1918–1940) on Akseli ja Elina Koskelan kolmas poika Väinö Linnan romaanitrilogiassa Täällä Pohjantähden alla.

Uusi!!: Talvisota ja Voitto Koskela · Katso lisää »

Vojakkala (Tornio)

Suomen Vojakkala on kylä Tornion kaupungissa noin 9. km pohjoiseen kaupungin keskustasta. Ala- ja Ylävojakkala sijaitsevat Tornionjoen itäpuolella ja vastaavat Ruotsin kylät, Nedre ja Övre Vojakkala, joen länsipuolella. Vojakkala on kylä Tornionjoen varrella Tornion kaupungissa Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vojakkala (Tornio) · Katso lisää »

VTT

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja tutkimus- ja teknologiayhtiö.

Uusi!!: Talvisota ja VTT · Katso lisää »

Vuohensalo

Vuohensalo eli Motornoje on kylä Norsjoen eli Larionovon maalaiskunnassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Vuohensalo · Katso lisää »

Vuoksela

Vuokselan epävirallinen perinnevaakuna. Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Vuoksela · Katso lisää »

Vuokselan kirkko

Vuokselan kirkko on vuosina 1928–1929 rakennettu luterilainen kirkko, joka sijaitsee entisen Vuokselan kunnan Päiväkiven kylän Virkkilän Lammasniemessä luovutetussa Karjalassa Vuoksen pohjoisen laskuhaaran läheisyydessä.

Uusi!!: Talvisota ja Vuokselan kirkko · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Talvisota ja Vuoksi · Katso lisää »

Vuonokylä

Vuonokylä oli kylä Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovuttaman Petsamon kunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Vuonokylä · Katso lisää »

Vuoremi

Vuoremi (Stolbova) oli Petsamossa Vuoremivuonon itärannalla sijainnut kalastajakylä, joka kuului Suomelle vuosina 1920–1944.

Uusi!!: Talvisota ja Vuoremi · Katso lisää »

Vuosalmen yhteismetsä

Vuosalmen yhteismetsä oli Karjalankannaksen keskiosassa Äyräpään kunnan Vuosalmen kylässä sijainnut yhteismetsä.

Uusi!!: Talvisota ja Vuosalmen yhteismetsä · Katso lisää »

Vuosalmi

Vuosalmi oli kylä Äyräpään kunnassa Karjalankannaksella Viipurin läänissä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Vuosalmi · Katso lisää »

Vyborgskaja tselljuloza

OAO Vyborgskaja tselljuloza on Johanneksessa Viipurin eteläpuolella sijaitseva paperi- ja sellutehdas, aiemmalta nimeltään Viipurin paperi- ja sellutedas (Vyborgski tselljulozno-bumažnyi kombinat).

Uusi!!: Talvisota ja Vyborgskaja tselljuloza · Katso lisää »

Walde Sario

Walde Sario Mäntsälän kapinan aikana maaliskuussa 1932. Walde (Valde, Vladimir) Sario (9. heinäkuuta 1888 Suistamo – 30. syyskuuta 1952) oli suomalainen konsuli ja liikkeenharjoittaja, joka osallistui vänrikkinä aktiivisesti niin Suomen sisällissotaan kuin myöhemmin heimosotiin.

Uusi!!: Talvisota ja Walde Sario · Katso lisää »

Waldemar Schauman

Fredrik Waldemar Schauman (10. elokuuta 1844 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 16. syyskuuta 1911 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen salaneuvos, valtiopäivämies ja kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Talvisota ja Waldemar Schauman · Katso lisää »

Walter Suni

Walter Suni (17. joulukuuta 1909 Tuutari – 2. maaliskuuta 1979 Petroskoi) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja.

Uusi!!: Talvisota ja Walter Suni · Katso lisää »

Warren Irvin

Warren Irvin oli National Broadcasting Companyn Suomeen lähettämä sotakirjeenvaihtaja, joka talvisodan aikana raportoi talvisodasta yhdysvaltalaisille.

Uusi!!: Talvisota ja Warren Irvin · Katso lisää »

Wärtsilä

Kieli.

Uusi!!: Talvisota ja Wärtsilä · Katso lisää »

Werner Walldén

Werner Wallden (s. 1. tammikuuta 1906 Sortavala − 6. maaliskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenttäratsastaja.

Uusi!!: Talvisota ja Werner Walldén · Katso lisää »

Westland Lysander

Westland Lysander -muodostelma. Westland Lysander Westland Lysander oli Westland Aircraftin 1930-luvulla suunnittelema ja valmistama yhteyslentokone, jota lisäksi käytettiin sekä taktiseen lentotiedusteluun että maalinhinaukseen.

Uusi!!: Talvisota ja Westland Lysander · Katso lisää »

Wiborg Wood Company

The Wiborg Wood Company Osakeyhtiö oli suomalainen pääasiassa Laatokan Karjalassa Suojärvellä 1920- ja 1930-luvuilla toiminut metsäteollisuusyritys jonka omistivat Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen siirtyneet venäläiset Sergei ja Jakob Belaieff.

Uusi!!: Talvisota ja Wiborg Wood Company · Katso lisää »

Wiborgs Nyheter

Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu. Wiborgs Nyheter oli Viipurissa vuosina 1899–1939 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Wiborgs Nyheter · Katso lisää »

Wihtori Kause

Wihtori Kause (synt. Pelander, 15. joulukuuta 1870 – 28. huhtikuuta 1961) oli suomalainen sahateollisuusmies, joka harjoitti merkittävää sahaustoimintaa 1920- ja 1930-luvulla Suojärvellä Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Wihtori Kause · Katso lisää »

Wilhelm Teittinen

Wilhelm ”Sota-Ville” Teittinen (13. marraskuuta 1893 Pieksämäki – 28. maaliskuuta 1940) oli suomalainen everstiluutnantti, joka toimi talvisodan aikana JR 34:n komentajana Kollaan rintamalla.

Uusi!!: Talvisota ja Wilhelm Teittinen · Katso lisää »

Wiljo Einar Tuompo

Viljo (Wiljo) Einar Tuompo (23. syyskuuta 1893 Pornainen – 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja talvisodassa ja Päämajan komento-osaston päällikkö jatkosodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Wiljo Einar Tuompo · Katso lisää »

Wilma Eho

Wilma Helena Eho (11. heinäkuuta 1922 Lapinjärvi – 1. heinäkuuta 2012 Tuusula) oli suomalainen opetusneuvos, lotta ja 4.

Uusi!!: Talvisota ja Wilma Eho · Katso lisää »

Wivi Lönn

Olivia Mathilda ”Wivi” Lönn (20. toukokuuta 1872 Tampere – 27. joulukuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti.

Uusi!!: Talvisota ja Wivi Lönn · Katso lisää »

Wladimir Gröndahl

Wladimir Gröndahl noin vuonna 1938. Wladimir Gröndahl oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen kenraalieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Wladimir Gröndahl · Katso lisää »

Wolf H. Halsti

Wolfgang Hallstén Halsti (vuoteen 1936 Hagman; 13. lokakuuta 1905 Helsinki – 29. heinäkuuta 1985 Joutsa) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, eversti, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija.

Uusi!!: Talvisota ja Wolf H. Halsti · Katso lisää »

Wolter Stenbäck

Wolter Stenbäck 1930-luvun lopulla. Carl Wolter Stenbäck (13. joulukuuta 1884 Tyrvää – 2. joulukuuta 1956 Porvoo) oli suomalainen sortokausien aktivisti, joka myöhemmin teki pitkän uran Suomen Matkailijayhdistyksen johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Wolter Stenbäck · Katso lisää »

Y. P. I. Kaila

Yrjö Paavo Ilmari (Y. P. I.) Kaila (30. heinäkuuta 1912 Helsinki – 21. tammikuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen majuri, joka taisteli Francon joukoissa Espanjan sisällissodan aikana ja myöhemmin SS Wiking-divisioonassa Ukrainassa.

Uusi!!: Talvisota ja Y. P. I. Kaila · Katso lisää »

Y. S. Koskimies

Yrjö Samuel Koskimies (4. maaliskuuta 1908 Seinäjoki – 21. tammikuuta 1996 Hämeenlinna) oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston hoitaja ja historiaan perehtynyt tietokirjailija, joka sai professorin arvonimen ansioistaan historiantutkijana.

Uusi!!: Talvisota ja Y. S. Koskimies · Katso lisää »

Yhdysvaltain Suomalainen Työväenjärjestö

Yhdysvaltain Suomalainen Työväenjärjestö oli Yhdysvalloissa vuosina 1927–1941 toiminut amerikansuomalaisten kommunistien kulttuuri- ja valistusjärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Yhdysvaltain Suomalainen Työväenjärjestö · Katso lisää »

Yhteishallitus

Yhteishallitukseksi kutsutaan hallitusta, jossa ovat edustettuina kaikki eduskunnan puolueet.

Uusi!!: Talvisota ja Yhteishallitus · Katso lisää »

Ykspää

Ykspään kartano 1930-luvulla. Ykspää oli kylä ja rautatiepysäkki entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Ykspää · Katso lisää »

Ylä-Hotokka

Ylä-Hotokka oli kylä Muolaan kunnan luoteisosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Ylä-Hotokka · Katso lisää »

Ylä-Kuusaa

Ylä-Kuusaa (v:sta 1948) on kylä Äyräpäänjärven eteläpuolella Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Ylä-Kuusaa · Katso lisää »

Ylä-Urpala

Tax free kaupparakennus Ylä-Urpalan rajanylityspaikan lähellä. Ylä-Urpala eli Torfjanovka on maaseututaajama Venäjällä Suomen rajan tuntumassa, Leningradin alueen Viipurin piirin Tienhaaran kunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ylä-Urpala · Katso lisää »

Yläjärvi (Korpiselkä)

Yläjärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Yläjärvi (Korpiselkä) · Katso lisää »

Yläluostarin lentokenttä

Yläluostarin lentokenttä oli sodanaikainen Petsamossa 5 kilometriä Yläluostarin kylästä lounaaseen sijainnut lentokenttä.

Uusi!!: Talvisota ja Yläluostarin lentokenttä · Katso lisää »

Ylämaa

Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä.

Uusi!!: Talvisota ja Ylämaa · Katso lisää »

Ylämaa (Muolaa)

Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys.

Uusi!!: Talvisota ja Ylämaa (Muolaa) · Katso lisää »

Yläpuusti

Yläpuusti on kylä Norsjoen kunnallishallintoalueella, Käkisalmen piirissä, Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Yläpuusti · Katso lisää »

Yläsäiniö

Säiniön rautatieasema ennen talvisotaa. Yläsäiniö (nyk.) (myös Säiniö, ja v:sta 1948) on Leningradin alueen Viipurin piirin Kähärin (Gontšarovo) maalaiskuntaan kuuluva maaseututaajama Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Yläsäiniö · Katso lisää »

Yläsommee

Yläsommee eli Sverdlovo on maaseututaajama Johanneksen kaupunkikunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella, Viipurin kaupungin eteläpuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Yläsommee · Katso lisää »

Yleisluistelun Suomen-mestaruuskilpailut 1941

Suomen vuoden 1941 eli välirauhan ajan yleisluistelumestaruuksista kilpailtiin miesten osalta Hämeenlinnassa 1.-2.

Uusi!!: Talvisota ja Yleisluistelun Suomen-mestaruuskilpailut 1941 · Katso lisää »

Ylentelä

Ylentelä oli Kivennavan pitäjän pienimpiä ja syrjäisimpiä kyliä Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Ylentelä · Katso lisää »

Ylipäällikkö

Ylipäällikkö on maan asevoimien ylin johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Ylipäällikkö · Katso lisää »

Ylitornion kirkko

Ylitornion kirkko on Ylitornion seurakunnan kirkkorakennus Ylitornion kuntakeskuksessa.

Uusi!!: Talvisota ja Ylitornion kirkko · Katso lisää »

Ylivesi

Ylivesi oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Ylivesi · Katso lisää »

Ymär Abdrahim

Ymär Abdrahim (ent. Abdrahimoff, Умяр Абдрахимов; 24. maaliskuuta 1882 – 26. maaliskuuta 1975) oli Venäjän Nižni Novgorodin alueella syntynyt ja Suomeen muuttanut tataarikauppias, joka piti menestyksekästä kangas- ja lyhyttavarakauppaa Helsingissä.

Uusi!!: Talvisota ja Ymär Abdrahim · Katso lisää »

Ympäristöpuolue Vihreät

Ympäristöpuolue Vihreät on puolue Ruotsissa.

Uusi!!: Talvisota ja Ympäristöpuolue Vihreät · Katso lisää »

Yrjö Haahti

Yrjö Aarre Haahti (20. tammikuuta 1902 Virrat – 2. marraskuuta 1975) oli suomalainen everstiluutnantti ja sotahistorian opettaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Haahti · Katso lisää »

Yrjö Haapanen (metsäneuvos)

Yrjö Aleksander Haapanen (18. heinäkuuta 1917 Helsinki – 1. syyskuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritys- ja järjestöjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Haapanen (metsäneuvos) · Katso lisää »

Yrjö Haavisto

Yrjö Armas Haavisto (17. heinäkuuta 1897 Vaasa – 24. joulukuuta 1939 Taipale, Metsäpirtti) oli suomalainen sotilas ja painija.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Haavisto · Katso lisää »

Yrjö Hanste

Yrjö Johannes Hanste (vuoteen 1935 Hanstén) (15. marraskuuta 1897 Jyväskylä – 16. huhtikuuta 1962) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Hanste · Katso lisää »

Yrjö Hautala

Yrjö David Hautala (22. helmikuuta 1903 Kotka – 30. huhtikuuta 1969 Nivala) oli suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Hautala · Katso lisää »

Yrjö Holm

Yrjö Holm (9. huhtikuuta 1891 – 4. heinäkuuta 1930 Forssa) oli suomalainen työmies ja Forssan kauppalanvaltuuston jäsen, joka edusti Sosialistista työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestöä.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Holm · Katso lisää »

Yrjö Jylhä

Yrjö Olavi Jylhä (vuoteen 1906 Lindeman, 21. heinäkuuta 1903 Tampere – 30. joulukuuta 1956 Turku) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Jylhä · Katso lisää »

Yrjö Könni

150px Yrjö Johannes Könni (15. marraskuuta 1893 Ilmajoki – 1978) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Könni · Katso lisää »

Yrjö Keinonen

Yrjö Ilmari Keinonen (31. elokuuta 1912 Ruskeala – 29. lokakuuta 1977 Nurmijärvi) oli suomalainen jalkaväenkenraali, puolustusvoimain komentaja ja Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Keinonen · Katso lisää »

Yrjö Kilpeläinen

Yrjö Kaarle Kilpeläinen (3. lokakuuta 1907 Leppävirta – 30. tammikuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Kilpeläinen · Katso lisää »

Yrjö Kivenoja

Yrjö Efraim Kivenoja (25. toukokuuta 1880 Kuopio – 3. heinäkuuta 1948 Vehkalahti) oli suomalainen pappi, opettaja ja kokoomuksen ja IKL:n poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Kivenoja · Katso lisää »

Yrjö Kostermaa

Yrjö Kostermaa (23. helmikuuta 1921 Viipuri – 16. syyskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen oopperaohjaaja ja näyttelijä.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Kostermaa · Katso lisää »

Yrjö Kulovesi

Yrjö Sakarias Kulovesi (vuoteen 1906 Ringbom) oli suomalainen lääkäri, joka teki varhain tunnetuksi psykoanalyysin menetelmiä Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Kulovesi · Katso lisää »

Yrjö Laine

Yrjö Kullervo (Y. K.) Laine (30. kesäkuuta 1891 – 23. helmikuuta 1972)Norssit 1867–1952 – Suomalaisen normaalilyseon, Helsingin normaalilyseon, Helsingin I normaalikoulun ja sen alkuvaiheiden matrikkeli, s. 109.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Laine · Katso lisää »

Yrjö Lako

Yrjö Vihtori Lako (vuoteen 1935 Lindfors; 3. kesäkuuta 1896 Ulvila – 18. huhtikuuta 1952 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 24.4.1952, HS Aikakone.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Lako · Katso lisää »

Yrjö Loimaranta

Yrjö Arvi Vilho Loimaranta (vuoteen 1906 Lindstedt;Toiviainen 2004, s. 56. 26. joulukuuta 1874 Oulu – 27. joulukuuta 1942 Mikkeli) oli suomalainen pappi, virkamies, Viipurin hiippakunnan piispa ja opetusministeri.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Loimaranta · Katso lisää »

Yrjö Massa

Yrjö Massa (7. huhtikuuta 1918 Alatornio – 6. helmikuuta 1983) toimi Puolustusvoimien kenttäpiispana eli kirkollisen työn johtajana vuosina 1969–1978.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Massa · Katso lisää »

Yrjö Nora

Yrjö Eevertti Nora (vuoteen 1933 Nygren) (9. syyskuuta 1910 Vanaja – 16. maaliskuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen pika- ja aitajuoksija ja urheilu-uransa jälkeen liikunnan järjestötoiminnan aktiivi.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Nora · Katso lisää »

Yrjö Nykänen

Yrjö Nykänen (25. joulukuuta 1890 Leppävirta – 9. maaliskuuta 1940 Äyräpää, Vuosalmi) oli suomalainen urheilujohtaja ja -valmentaja, joka tuli tunnetuksi erityisesti voimistelun alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Nykänen · Katso lisää »

Yrjö Opas

Yrjö Johannes Opas (4. tammikuuta 1898 Kurikka – 9. helmikuuta 1964 RaumaKuolleita. Helsingin Sanomat, 11.2.1964, s. 2.) oli suomalainen eversti ja yritysjohtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Opas · Katso lisää »

Yrjö Paatero

Yrjö Veli Paatero (20. maaliskuuta 1901 Helsinki – 13. helmikuuta 1963 Turku) oli suomalainen hammaslääkäri ja professori.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Paatero · Katso lisää »

Yrjö Paloheimo

Yrjö Alfred Paloheimo, sukunimi aik.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Paloheimo · Katso lisää »

Yrjö Pöyhönen

Yrjö August Pöyhönen (22. marraskuuta 1897 – 10. lokakuuta 1971) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodan ajan rykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Pöyhönen · Katso lisää »

Yrjö Pernu

Yrjö Pernu oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Pernu · Katso lisää »

Yrjö Piitulainen

Yrjö Olavi Piitulainen (5. tammikuuta 1921 Viipuri – 2. lokakuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen välisarjan nyrkkeilijä, joka teki ammattilaisdebyyttinsä vuonna 1945.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Piitulainen · Katso lisää »

Yrjö Ponto

Yrjö Väinö Ponto oli suomalainen jääkärikapteeni.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Ponto · Katso lisää »

Yrjö Rajatora

Kai Yrjö Rajatora, entinen Rydman (22. maaliskuuta 1918 Tampere – 13. syyskuuta 2009 Tampere) oli suomalainen upseeri, joka toimi muun muassa Panssarikoulun johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Rajatora · Katso lisää »

Yrjö Rantala

Yrjö Aleksanteri Rantala (9. joulukuuta 1904 Mäntsälä – 18. marraskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi Metallityöväen Liiton puheenjohtajana vuosina 1940–1947.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Rantala · Katso lisää »

Yrjö Ruutu

Yrjö Oskar Ruutu (vuoteen 1927 Ruuth; 26. joulukuuta 1887 Helsinki – 27. elokuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteilijä ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Ruutu · Katso lisää »

Yrjö Sairio

Yrjö Oskari Sairio (3. heinäkuuta 1892 Mäntsälä – 29. huhtikuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti ja johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Sairio · Katso lisää »

Yrjö Salmela (kauppaneuvos)

Yrjö Ferdinand Salmela (17. toukokuuta 1904 Masku – 22. marraskuuta 1984 Turku) oli suomalainen kauppias, kultaseppä, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Salmela (kauppaneuvos) · Katso lisää »

Yrjö Sirolan Säätiö

Yrjö Sirolan Säätiö sr (YSS) on vuonna 1945 perustettu suomalainen säätiö, jonka ”kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kulttuuriharrastusten, julkaisutoiminnan, tieteellisen tutkimustyön ja kansansivistystyön edistäminen”.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Sirolan Säätiö · Katso lisää »

Yrjö Somer

Yrjö Somer, sukunimi vuoteen 1918 Solovjev (29. lokakuuta 1898 Joensuu − 2. helmikuuta 1940 Sortavala) oli suomalainen Suomen kreikkalais-katolisen kirkollishallituksen pitkäaikainen sihteeri ja Aamun Koitto-lehden toimittaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Somer · Katso lisää »

Yrjö Takkula

Eversti Takkula Karl Yrjö Ilmari Takkula (4. helmikuuta 1899 Helsinki – 10. huhtikuuta 1962) oli suomalainen jääkärieversti.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Takkula · Katso lisää »

Yrjö Tikka

Yrjö Aleksanteri Tikka (25. elokuuta 1898 Viipuri – 3. elokuuta 1973 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien upseeri ja eversti.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Tikka · Katso lisää »

Yrjö Tuompo

Yrjö Rafael Tuompo (1. syyskuuta 1897 Pornainen – 27. maaliskuuta 1964 Kuopio) oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Tuompo · Katso lisää »

Yrjö Valkama (sotilas)

Yrjö Armas Valkama (vuoteen 1906 Flaming) (5. kesäkuuta 1894 Helsinki – 3. maaliskuuta 1975) oli suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Valkama (sotilas) · Katso lisää »

Yrjö Vasama

Yrjö Edvard Vasama (sukunimi vuoteen 1906 Selin; 18. maaliskuuta 1903 Ruovesi – 23. kesäkuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, toimittaja, kirjailija ja järjestömies.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Vasama · Katso lisää »

Yrjö Vuorjoki

Yrjö Johannes Vuorjoki (sukunimi vuoteen 1929 Wegelius; 9. elokuuta 1899 Kempele – 20. heinäkuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri ja järjestövaikuttaja joka toimi muun muassa Akateemisen Karjalaseuran puheenjohtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Vuorjoki · Katso lisää »

YYA-sopimus

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (lyh. VSB-avtalet) oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa.

Uusi!!: Talvisota ja YYA-sopimus · Katso lisää »

Zinovi Kolobanov

Zinovi Grigorjevitš Kolobanov (25. joulukuuta 1910 – 8. elokuuta 1994) oli neuvostoliittolainen panssarivaunun komentaja toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Zinovi Kolobanov · Katso lisää »

1. divisioona (talvisota)

Kollaanjoella. 1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

1. erillinen autokomppania

1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. erillinen autokomppania · Katso lisää »

1. huhtikuuta

1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. huhtikuuta · Katso lisää »

1. joulukuuta

1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. joulukuuta · Katso lisää »

1. prikaati (välirauha)

1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. prikaati (välirauha) · Katso lisää »

10. divisioona (talvisota)

10.

Uusi!!: Talvisota ja 10. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

10. helmikuuta

10.

Uusi!!: Talvisota ja 10. helmikuuta · Katso lisää »

10. huhtikuuta

10.

Uusi!!: Talvisota ja 10. huhtikuuta · Katso lisää »

105 (luku)

105 (sataviisi) on luonnollinen luku, jota edeltää luku 104 ja seuraa luku 106.

Uusi!!: Talvisota ja 105 (luku) · Katso lisää »

105 K 34

105 K 34 105 K 34 kuvattuna Hämeenlinnan tykistömuseon pihalla. 105 K 34 oli ruotsalaisen Bofors-asetehtaan valmistama 105 millimetrin kanuuna.

Uusi!!: Talvisota ja 105 K 34 · Katso lisää »

11. divisioona (talvisota)

Divisioonan komentaja eversti Eino Koskimies kuvassa vasemmalla. 11.

Uusi!!: Talvisota ja 11. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

11. joulukuuta

11.

Uusi!!: Talvisota ja 11. joulukuuta · Katso lisää »

11. prikaati (välirauha)

11.

Uusi!!: Talvisota ja 11. prikaati (välirauha) · Katso lisää »

12. divisioona (talvisota)

Suomalaisjoukot vetäytymässä Suojärveltä, joka kuului 12. divisioonan puolustusalueeseen 12.

Uusi!!: Talvisota ja 12. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

12. joulukuuta

12.

Uusi!!: Talvisota ja 12. joulukuuta · Katso lisää »

12. maaliskuuta

12.

Uusi!!: Talvisota ja 12. maaliskuuta · Katso lisää »

13. maaliskuuta

13.

Uusi!!: Talvisota ja 13. maaliskuuta · Katso lisää »

130/50 N

130/50 N eli 130 mm:n 50 kaliiperin merikanuuna mallia N on suomalainen nimike neuvostoliittolaiselle 130 mm vuoden 1935 laivatykille B-13.

Uusi!!: Talvisota ja 130/50 N · Katso lisää »

138. erillinen kaartin moottoroitu jalkaväkiprikaati

138.

Uusi!!: Talvisota ja 138. erillinen kaartin moottoroitu jalkaväkiprikaati · Katso lisää »

14. helmikuuta

14.

Uusi!!: Talvisota ja 14. helmikuuta · Katso lisää »

14. joulukuuta

14.

Uusi!!: Talvisota ja 14. joulukuuta · Katso lisää »

152 mm haupitsi M1910

152 mm haupitsi M1910 eli oikeammin 6 dm polevaja gaubitsa sistemy Schneidera oli ranskalaisen Schneiderin suunnittelema raskas haupitsi, jota valmistettiin lisenssillä Keisarillisella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja 152 mm haupitsi M1910 · Katso lisää »

152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877

152 mm/35 -merikanuuna vm.

Uusi!!: Talvisota ja 152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877 · Katso lisää »

18. helmikuuta

18.

Uusi!!: Talvisota ja 18. helmikuuta · Katso lisää »

1905

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1905 · Katso lisää »

1930-luku

kansallissosialistit. 1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Talvisota ja 1930-luku · Katso lisää »

1939

Tänä vuonna alkaa toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.

Uusi!!: Talvisota ja 1939 · Katso lisää »

1939 (dokumenttielokuva)

1939 on Peter von Baghin ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1993.

Uusi!!: Talvisota ja 1939 (dokumenttielokuva) · Katso lisää »

1940

Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1940 · Katso lisää »

1940-luku

1940-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Talvisota ja 1940-luku · Katso lisää »

1942

Vuosi 1942 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1942 · Katso lisää »

1947

Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Talvisota ja 1947 · Katso lisää »

1952

Vuosi 1952 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1952 · Katso lisää »

1956

Vuosi 1956 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1956 · Katso lisää »

1957

Vuosi 1957 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1957 · Katso lisää »

1959

Vuosi 1959 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1959 · Katso lisää »

1967

Vuosi 1967 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1967 · Katso lisää »

1968

Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1968 · Katso lisää »

1979

1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1979 · Katso lisää »

1980

Vuosi 1980 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1980 · Katso lisää »

1984

Vuosi 1984 oli karkausvuosi.

Uusi!!: Talvisota ja 1984 · Katso lisää »

1988

Vuosi 1988 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1988 · Katso lisää »

1989

Vuosi 1989 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1989 · Katso lisää »

1990

Vuosi 1990 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1990 · Katso lisää »

1999

1999 (MCMXCIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Talvisota ja 1999 · Katso lisää »

2 cm Flak 30

2 cm Flak 30 eli 2 cm Flugzeugabwehrkanone 30 oli Saksan armeijan toisessa maailmansodassa käyttämä kevyt 20 mm ilmatorjuntatykki.

Uusi!!: Talvisota ja 2 cm Flak 30 · Katso lisää »

2. divisioona (jatkosota)

2. divisioona sai lisänimen ”Murtajadivisioona” Tyrjän alueella käymistään taisteluista. Kuvassa alueelta saatua sotasaalista. 2.

Uusi!!: Talvisota ja 2. divisioona (jatkosota) · Katso lisää »

2. divisioona (talvisota)

Eino Rafael Forsman talvisodan 2. divisioonan komentajana, eversti Eino Koskimiehenä vasemmalla. Kuvassa oikealla puolellaan on Suomen ulkoasiainministeri Väinö Tanner. 2.

Uusi!!: Talvisota ja 2. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

2. joulukuuta

2.

Uusi!!: Talvisota ja 2. joulukuuta · Katso lisää »

20 × 138 mm B

20 × 138 mm B on 20 mm patruuna jota käytettiin kevyissä panssari- ja ilmatorjunta-aseissa etenkin toisen maailmansodan aikaan.

Uusi!!: Talvisota ja 20 × 138 mm B · Katso lisää »

20 ITK 40 VKT

20 ItK 40 VKT eli ”20 mm kaksoisilmatorjuntakanuuna vuodelta 1940 valmistaja VKT” oli suomalainen jatkosodan aikainen Aimo Lahden suunnittelema kevyt ilmatorjuntatykki lempinimeltään Vekotin.

Uusi!!: Talvisota ja 20 ITK 40 VKT · Katso lisää »

2009

2009 (MMIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Talvisota ja 2009 · Katso lisää »

203/45 C

203/45 C (203 millimetrin 45 kaliiperin merikanuuna mallia Canet) on suomalainen nimi kaliiperiltaan 203 millimetrin tykille, jonka valmistaja oli Obuhovin terästehdas.

Uusi!!: Talvisota ja 203/45 C · Katso lisää »

21 cm Mörser 16

21 cm Mörser 16 Hämeenlinnassa Suomen Tykistömuseossa. 21 cm Mörser 16 oli saksalainen järeä kenttälavettinen mörssäri.

Uusi!!: Talvisota ja 21 cm Mörser 16 · Katso lisää »

21. divisioona (talvisota)

21.

Uusi!!: Talvisota ja 21. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

21. tammikuuta

21.

Uusi!!: Talvisota ja 21. tammikuuta · Katso lisää »

22. divisioona (talvisota)

22.

Uusi!!: Talvisota ja 22. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

23. divisioona (talvisota)

23.

Uusi!!: Talvisota ja 23. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

23. pioneerikomppania (talvisota)

23.

Uusi!!: Talvisota ja 23. pioneerikomppania (talvisota) · Katso lisää »

234/50 Be

234/50 Be -rannikkotykki Hangon Russarössä toukokuussa 2018. 234/50 Be (234 millimetrin 50 kaliiperin järeä merikanuuna mallia Bethlehem Steel) on suomalainen nimi yhdysvaltalaiselle kaliiperiltaan 234 millimetrin tykille, jonka valmistaja oli Bethlehem Steel Corporation.

Uusi!!: Talvisota ja 234/50 Be · Katso lisää »

29. helmikuuta

29.

Uusi!!: Talvisota ja 29. helmikuuta · Katso lisää »

29. tammikuuta

29.

Uusi!!: Talvisota ja 29. tammikuuta · Katso lisää »

3. jääkärirykmentti

Armas Ståhlberg Karl Mandelin 3.

Uusi!!: Talvisota ja 3. jääkärirykmentti · Katso lisää »

3. prikaati (jatkosota)

3.

Uusi!!: Talvisota ja 3. prikaati (jatkosota) · Katso lisää »

30. marraskuuta

30.

Uusi!!: Talvisota ja 30. marraskuuta · Katso lisää »

30. Sotasairaala, Jyväskylä

30.

Uusi!!: Talvisota ja 30. Sotasairaala, Jyväskylä · Katso lisää »

37 mm automaattinen ilmatorjuntatykki M/1939 61-K

37 Itk 39 ilmatorjuntakanuuna. 37-mm avtomatitšeskaja zenitnaja puška obraztša 1939 goda, lyhyemmin 61-K eli 37 millimetrin automaattinen ilmatorjuntatykki vuoden 1939 mallia, oli neuvostoliittolainen kevyt ilmatorjuntakanuuna.

Uusi!!: Talvisota ja 37 mm automaattinen ilmatorjuntatykki M/1939 61-K · Katso lisää »

4. divisioona (talvisota)

Maxim-konekivääri asemissa. Näitä aseita oli myös 4. divisioonan joukkojen käytössä. 4.

Uusi!!: Talvisota ja 4. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

4. tammikuuta

4.

Uusi!!: Talvisota ja 4. tammikuuta · Katso lisää »

45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K)

45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K), 45-мм противотанковая пушка образца 1932 года (19-К) (Suomessa 45 K 32, tuttavallisemmin piiskatykki) oli toisessa maailmansodassa käytetty neuvostoliittolainen panssarintorjuntatykki.

Uusi!!: Talvisota ja 45 mm panssarintorjuntakanuuna m/1932 (19-K) · Katso lisää »

47 Pst.K/35

47 Pst.K/39 47 Pst.K/35 eli m/39 Böhler oli itävaltalainen panssarintorjuntatykki.

Uusi!!: Talvisota ja 47 Pst.K/35 · Katso lisää »

5. divisioona (talvisota)

Divisioonan tehtävänä sodan alkaessa oli puolustaa Mannerheim-linjaa Summan alueella. Linnoitustöiden keskeneräisyys käy hyvin ilmi tästä joulukuun puolivälissä Summankylässä otetusta kuvasta. 5.

Uusi!!: Talvisota ja 5. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

5. tammikuuta

5.

Uusi!!: Talvisota ja 5. tammikuuta · Katso lisää »

6. divisioona (talvisota)

Divisioonan joukot kohtasiva tulikasteessaan puna-armeijan hyökkäysvaunuja II Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen aikana 23. joulukuuta. Kuvassa T-26 Kollaanjoella. 6.

Uusi!!: Talvisota ja 6. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

6. joulukuuta

6.

Uusi!!: Talvisota ja 6. joulukuuta · Katso lisää »

6. maaliskuuta

6.

Uusi!!: Talvisota ja 6. maaliskuuta · Katso lisää »

6. prikaati (välirauha)

6.

Uusi!!: Talvisota ja 6. prikaati (välirauha) · Katso lisää »

7,62 ITKK 31 VKT

7,62 ITKK 31 VKT eli 7,62 mm kaksoisilmatorjuntakonekivääri malli 1931 valmistaja VKT oli Suomen armeijan pääasiallinen ilmatorjuntakonekivääri toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Talvisota ja 7,62 ITKK 31 VKT · Katso lisää »

7. divisioona (talvisota)

7.

Uusi!!: Talvisota ja 7. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

7. tammikuuta

7.

Uusi!!: Talvisota ja 7. tammikuuta · Katso lisää »

76 K 02

76 K 02 76 K 02 takaapäin. 76 K 02 on Venäjällä 1900-luvun alussa valmistettu, kenttätykistön käyttöön suunniteltu kanuuna.

Uusi!!: Talvisota ja 76 K 02 · Katso lisää »

8. divisioona (talvisota)

8.

Uusi!!: Talvisota ja 8. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

9. divisioona (talvisota)

Divisioonan esikunta kuvattuna Raatteen taisteluiden jälkeen. 9.

Uusi!!: Talvisota ja 9. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

105 kunnian päivää, Talvisodan ihme.