Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
209 suhteet: Ahjärvi, Ahvenanmaan kysymys, Aitosuomalaisuus, Aktivismi, Alexis Gripenberg, Alfred Kordelinin säätiö, Alkiolaisuus, Antti Favén, Armas Ensiö, Asutustoiminta Suomessa, Ähtäri, Benjamin Franklin, Berliinin neuvottelut 1918, Boris Žemtšužin, Carl Enckell, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Docventures, Eduskunta, Eduskuntavaalit, Eduskuntavaalit 1907, Edvard Gylling, Einar Pontán, Elsa Puolanne, Ensimmäinen maailmansota, Euroopan historia, Fazerin Sininen, Frans Emil Sillanpää, Hakaniemen mellakka, Halifaxin räjähdysonnettomuus, Hankkija, Harjavalta, Haukilahden historia, Haukilahti, Heikkilän kasarmi, Hella W, Helmikuun vallankumous, Helsingin historia, Helsingin ortodoksinen hiippakunta, Helsinki, Huopanankoski, Idänkauppa, Inon linnake, Interregnum, Itsenäisen Suomen historia, Itsenäisyyden kuusi, Jalkala, Jääkärimarssi, Jääkäripataljoona 27, Jäppinen (Kivennapa), Jenni Haukio, ..., Josif Stalin, Joulurauha, Joutselkä, Juhani Paasivirta, Juhani Piilonen, K. G. Idman, Kai Donner, Kalevala, Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu, Kansallinen veteraanipäivä, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan Kansalaisliitto, Katajanokka, Katolinen kirkko Suomessa, Kekrola, Kirkkonummen kirjasto, Kolmen kannaksen raja, Koskivuori-sarja, Kouvolan Soittokunta, Kukanpäivä, Kuolemanrangaistus Suomessa, Kveenin kieli, Lain säätäminen Suomessa, Lauri Hannikainen, Lauri Pihkala, Lavansaari, Lavola (Kivennapa), Länsipohjalaiset, Leiri (Lappeenranta), Lintulan luostari, Lintulan luostari (Kivennapa), Lokakuun vallankumous, Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista, Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä, Luettelo Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajista, Luostarinmäen museokortteli, Luottamus (elokuva), Mannerheim-linja, Matkaselkä–Suojärvi-rata, Mauri Honkajuuri, Mäkiluodon historia, Mäkiluoto, Mortuis, Nationalismi, Neitsytniemi, Niskavuoren Heta (vuoden 1952 elokuva), Oi Herra, korkein valtiaamme, Olivia-peli, Osmo Jussila, Paavo Väyrynen (laulaja), Perkjärven ampuma-alue, Pietari Suuren patsas (Viipuri), Pohjois-Karjalan museo, Punakaarti, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Rannikkopuolustus, Rautalampi, Ruotsin ja Suomen raja, Ruuskeri, S/S Santtu, Saariston vapaajoukko, Saksan interventio Suomen sisällissodassa, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, Selma Rainio, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Sipoon kahakka, Sirkus Suomessa, Sitra (rahasto), Sortavalan seminaari, Sotkamo, Strömberg (yritys), Suistamo, Suojärvi, Suomalainen elokuva, Suomalainen nationalismi, Suomen historia, Suomen itsenäisyysjulistus, Suomen itsenäisyyspäivä, Suomen ja Venäjän raja, Suomen ja Venäjän suhteet, Suomen kansalaisuus, Suomen kansallismuseo, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Suomen kansanhuoltoministeriö, Suomen kansanvaltuuskunta, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa, Suomen passivirasto, Suomen poliittinen historia, Suomen presidentti-instituution historia, Suomen Punainen Kaarti, Suomen Punainen Risti, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen sisällissota Lapissa, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tiede, Suomen ulkopolitiikka, Suomen vaakuna, Suomen valtiopäivät, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suomenlahden tykistösulku, Suomenlinnan kirkko, Suomettuminen, Suomi, Suomi olympialaisissa, Suomi toisessa maailmansodassa, Suur-Suomi, Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous, Suursaari, Svenska Teatern, Sylvian joululaulu, Taivallahden sotilashautausmaa, Tali-Ihantala 1944, Talvisodan tausta, Tammisunnuntai, Tampereen suojeluskunta- ja lottamuseo, Tie- ja vesirakennushallitus, Toinen sortokausi, Tokoin senaatti, Tornio, Tove Jansson, Tove Janssonin elämäkerta, Tuomo Polvinen, Turku, Turku 1900-luvulla, Turun historia, Turun kasarmi (Turku), Turun yliopisto, Työmies, Työväenlehti, Vaasan hovioikeus, Valkoiset, Valtalaki, Valtion itsenäisyyshistorialautakunta, Vapaussotakirjallisuus, Veikko Lavi, Verotuksen historia Suomessa, Viipurin läänin alueliitossuunnitelma, Vladimir Žirinovski, Vladimir Stepanov, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistymisvapaus, 152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877, 152/45 C, 1917, 1918, 1928, 1967, 2017, 2026, 203/50 VC, 234/50 Be, 254/45 D, 4. joulukuuta, 6. toukokuuta, 75/50 C. Laajenna indeksi (159 lisää) »
Ahjärvi
Ahjärvi oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ahjärvi · Katso lisää »
Ahvenanmaan kysymys
Frederik Rackwitszin maalaus Ahvenanmaan kysymyksen välimieskäsittelystä Kansainliitossa 27. kesäkuuta 1921 Sveitsin Genevessä. Vasemmalla puhumassa japanilainen diplomaatti Nitobe Inazō. Keskellä kuvaa (11. vasemmalta) Suomen edustaja Carl Enckell. Ahvenanmaan kysymyksellä tarkoitetaan keskustelua Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ahvenanmaan kysymys · Katso lisää »
Aitosuomalaisuus
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Aitosuomalaisuus · Katso lisää »
Aktivismi
Mielenosoitukset on yksi tunnetuimmista ja näkyvimmistä symbolisen aktivismin muodoista. Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Aktivismi · Katso lisää »
Alexis Gripenberg
Alexis Gripenberg. Claës Alexis Konstantin Gripenberg (17. tammikuuta 1852 Hamina – 10. maaliskuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen virka- ja valtiopäivämies, itsenäisyysaktivisti ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Alexis Gripenberg · Katso lisää »
Alfred Kordelinin säätiö
Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr eli Alfred Kordelinin säätiö on vuonna 1918 perustettu suomenkielinen kulttuurirahasto, joka jakoi ensimmäiset stipendinsä 1920.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Alfred Kordelinin säätiö · Katso lisää »
Alkiolaisuus
Alkiolaisuus on poliittinen ideologia, joka perustuu kirjailija-poliitikko Santeri Alkion ajatuksiin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Alkiolaisuus · Katso lisää »
Antti Favén
Yrjö Antti Favén (20. toukokuuta 1882 Helsinki – 17. lokakuuta 1948 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Antti Favén · Katso lisää »
Armas Ensiö
Armas Bernhard Ensiö, sukunimi aik.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Armas Ensiö · Katso lisää »
Asutustoiminta Suomessa
Torppareita ojankaivussa. Asutustoiminta oli keskeistä yhteiskuntapoliittista toimintaa Suomen itsenäisyyden alkuajoista 1950-luvulle saakka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Asutustoiminta Suomessa · Katso lisää »
Ähtäri
Ähtäri, aik.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ähtäri · Katso lisää »
Benjamin Franklin
Benjamin Franklin oli yhdysvaltalainen toimittaja, kirjailija, filantrooppi, tiedemies, keksijä ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Benjamin Franklin · Katso lisää »
Berliinin neuvottelut 1918
Berliinin neuvottelut 1918 olivat itsenäisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä Saksan pääkaupungissa Berliinissä käydyt tuloksettomat rauhanneuvottelut elokuussa 1918 kolmen viikon ajan.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Berliinin neuvottelut 1918 · Katso lisää »
Boris Žemtšužin
Boris Aleksejevitš Žemtšužin (11. tammikuuta 1897 Pähkinälinna – 9. toukokuuta 1918 Helsinki) oli venäläinen bolševikki, joka toimi Suomessa Neuvosto-Venäjän laivastokomissaarina.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Boris Žemtšužin · Katso lisää »
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Carl Enckell · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Docventures
Docventures on Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin juontama televisiosarja, jossa esitetään dokumenttielokuvia ja keskustellaan niistä ja niiden aiheista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Docventures · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaaleilla valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskuntavaalit · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Edvard Gylling · Katso lisää »
Einar Pontán
Jonas Frans Einar Pontán (s. 11. tammikuuta 1884 Helsinki – 23. helmikuuta 1960 Helsinki) oli suomenruotsalainen pedagogi, klassisten kielten opettaja ja ruotsalaisuusaatteen kannattaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Einar Pontán · Katso lisää »
Elsa Puolanne
Elsa Mirjam Kaarina Puolanne (synt. Spolander, 1906 Orimattila – 1996) oli suomalainen tanssitaiteilija ja voimistelunopettaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Elsa Puolanne · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Euroopan historia
Europe-neidon sonnin muodossa. Euroopan historia kattaa Euroopan esihistoriasta nykyaikaan.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Euroopan historia · Katso lisää »
Fazerin Sininen
Levy Fazerin Sinistä Fazerin Sininen on Fazerin valmistama suklaalevy, -patukka ja irtomakeinen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Fazerin Sininen · Katso lisää »
Frans Emil Sillanpää
Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Frans Emil Sillanpää · Katso lisää »
Hakaniemen mellakka
Hakaniemen mellakka oli 2.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Hakaniemen mellakka · Katso lisää »
Halifaxin räjähdysonnettomuus
Halifaxin räjähdyksen vaurioittama talo Halifaxin räjähdyksen tuhoama talo Halifaxin räjähdysonnettomuus tapahtui 6. joulukuuta 1917 kanadalaisessa Halifaxin kaupungissa Nova Scotian provinssissa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Halifaxin räjähdysonnettomuus · Katso lisää »
Hankkija
Hankkija Oy on suomalainen maatalouskauppa, joka myy esimerkiksi maatalouden tarvikkeita, koneita, rautakaupan tuotteita, puutarhatuotteita sekä harraste-eläimiin liittyviä tuotteita.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Hankkija · Katso lisää »
Harjavalta
Harjavalta on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Harjavalta · Katso lisää »
Haukilahden historia
Haukilahti on Suur-Tapiolan suuralueeseen kuuluva Espoon kaupunginosa, jonka alueella on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta lähtien.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Haukilahden historia · Katso lisää »
Haukilahti
Haukilahti on Espoon kaupunginosa, joka kuuluu Suur-Tapiolan suurpiiriin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Haukilahti · Katso lisää »
Heikkilän kasarmi
Heikkilän kasarmi on Turussa Pihlajaniemessä, pohjoisilta osiltaan osin Vähä-Heikkilässä sijaitseva kasarmialue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Heikkilän kasarmi · Katso lisää »
Hella W
Hella W on suomalainen elokuva, joka kertoo Hella Wuolijoen elämästä Suomen itsenäistymisen ajoista 1940-luvulle saakka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Hella W · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Helsingin historia
Virallinen Helsingin historia alkaa vuonna 1550, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin Vantaanjoen suulle Tallinnan kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Helsingin historia · Katso lisää »
Helsingin ortodoksinen hiippakunta
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ja seurakunnat. Helsingin hiippakunta on yksi Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Helsingin ortodoksinen hiippakunta · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Helsinki · Katso lisää »
Huopanankoski
Huopanankosken pääuoma, kosken ylittävistä silloista vanhempi sekä vuonna 1892 rakennettu Koskelan mylly. Huopanankoski on Keski-Suomen Viitasaarella, Huopanan kylässä sijaitseva koski.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Huopanankoski · Katso lisää »
Idänkauppa
Idänkauppa on Suomessa käytetty termi kaupankäynnistä Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Idänkauppa · Katso lisää »
Inon linnake
Inon linnakkeen jäännöksiä nykytilassaan. Inon linnake oli Uudenkirkon Inossa sijainnut rannikkopuolustuslinnake, jonka Venäjän armeija rakensi vuosina 1909–1916.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Inon linnake · Katso lisää »
Interregnum
Interregnum tarkoittaa epäjatkuvaa ajanjaksoa hallinnossa, organisaatiossa tai sosiaalisessa järjestyksessä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Interregnum · Katso lisää »
Itsenäisen Suomen historia
Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »
Itsenäisyyden kuusi
Itsenäisyyden kuusi ja muistokivi sen edessä. Itsenäisyyden kuusi on Helsingin Kaivopuistossa kasvava Suomen itsenäisyydelle omistettu kuusi, joka on istutettu paikalle vuonna 1930.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Itsenäisyyden kuusi · Katso lisää »
Jalkala
Jalkala on yli tuhannen asukkaan taajama Kivennavan maalaiskunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jalkala · Katso lisää »
Jääkärimarssi
Heikki Nurmion muistomerkki Turun Vartiovuorenmäellä. Jääkärimarssi op.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jääkärimarssi · Katso lisää »
Jääkäripataljoona 27
Jääkärimerkki. Jääkäripataljoona 27, virallisesti Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, oli Saksan armeijassa vuosina 1915–1918 toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista jääkäriliikkeen vapaaehtoisista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jääkäripataljoona 27 · Katso lisää »
Jäppinen (Kivennapa)
Jäppinen oli viimeinen kylä Suomen puolella mentäessä vanhaa tietä Viipurista Pietariin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jäppinen (Kivennapa) · Katso lisää »
Jenni Haukio
Jenni Elina Haukio (s. 7. huhtikuuta 1977 Pori) on suomalainen runoilija ja valtiotieteen tohtori.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Jenni Haukio · Katso lisää »
Josif Stalin
Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Josif Stalin · Katso lisää »
Joulurauha
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander lukee joulurauhan julistuksen lumisateisessa Porvoossa 2014. Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Joulurauha · Katso lisää »
Joutselkä
Joutselkä oli laaja kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Joutselkä · Katso lisää »
Juhani Paasivirta
Juhani Paasivirta (12. maaliskuuta 1919 Kemi – 11. heinäkuuta 1993 Turku) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Juhani Paasivirta · Katso lisää »
Juhani Piilonen
Juhani Piilonen (3. marraskuuta 1941 Huittinen – 7. syyskuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen historioitsija, joka oli erikoistunut paikallishistorioihin sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheisiin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Juhani Piilonen · Katso lisää »
K. G. Idman
Karl Gustaf ”Gösta” Idman (1. joulukuuta 1885 Tampere – 13. huhtikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja K. G. Idman · Katso lisää »
Kai Donner
Karl Reinhold (Kai) Donner (1. huhtikuuta 1888 Helsinki – 12. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen suomalais-ugrilaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä ja antropologi sekä itsenäisyys- ja oikeistoaktivisti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kai Donner · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kalevala · Katso lisää »
Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu
Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu on elokuun kolmantena täytenä viikonloppuna järjestettävä tapahtuma, jolloin kokoonnutaan majakoille ja majakkalaivoille.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansainvälinen majakka- ja majakkalaivaviikonloppu · Katso lisää »
Kansallinen veteraanipäivä
nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945 Kansallinen veteraanipäivä on Suomessa sotaveteraanien kunniaksi 27.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kansallinen veteraanipäivä · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan Kansalaisliitto
Karjalan Kansalaisliitto oli vuonna 1917 Viipurissa perustettu porvarillinen, heimoaktivistinen, antikommunistinen, isänmaallinen ja äärioikeistolainen järjestö, joka pyrki luomaan yhteisen porvaririntaman Viipurissa ja sen lähiseuduilla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Karjalan Kansalaisliitto · Katso lisää »
Katajanokka
Katajanokka on kaupunginosa Helsingin kantakaupungin itärannalla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Katajanokka · Katso lisää »
Katolinen kirkko Suomessa
Katolinen kirkko pitää Suomen suojeluspyhimyksenä piispa Henrikiä. Katolinen kirkko Suomessa on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jolla on noin 15 902 jäsentä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Katolinen kirkko Suomessa · Katso lisää »
Kekrola
Kekrola oli kylä Kivennavan pitäjässä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kekrola · Katso lisää »
Kirkkonummen kirjasto
Kirkkonummen kirjasto Kirkkonummen kirjasto on toiminut nykyisessä rakennuksessa, Kirkkonummen kirkon ja torin kupeessa vuodesta 1982.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kirkkonummen kirjasto · Katso lisää »
Kolmen kannaksen raja
Kolmen kannaksen raja on sotilaallinen käsite, joka liittyy myös Suur-Suomi- ja heimoaatteeseen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kolmen kannaksen raja · Katso lisää »
Koskivuori-sarja
Koskivuori-sarja on kirjailija Kirsti Mannisen nimimerkillä Enni Mustonen kirjoittama viisiosainen kirjasarja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Koskivuori-sarja · Katso lisää »
Kouvolan Soittokunta
Kouvolan Soittokunta syksyllä 2019 Kouvolan soittokunta on vuonna 1899 perustettu puhallinorkesteri, jonka kotipaikka on Kouvola. Soittokunnan nykyisenä kapellimestarina toimii Timo Jaakkola.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kouvolan Soittokunta · Katso lisää »
Kukanpäivä
Kukanpäivä eli Flooran päivä 13. toukokuuta on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kukanpäivä · Katso lisää »
Kuolemanrangaistus Suomessa
Länkipohjassa. Kuolemanrangaistus on Suomessa nykyisin kielletty.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kuolemanrangaistus Suomessa · Katso lisää »
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Kveenin kieli · Katso lisää »
Lain säätäminen Suomessa
Lain säätämisen valtaa eli lainsäädäntövaltaa käyttää Suomessa eduskunta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lain säätäminen Suomessa · Katso lisää »
Lauri Hannikainen
Lauri Juhani Hannikainen (4. kesäkuuta 1889 Jyväskylä – 21. lokakuuta 1921 Petsamo) oli suomalainen toimittaja, diplomaatti ja kirjailija.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lauri Hannikainen · Katso lisää »
Lauri Pihkala
Lauri ”Tahko” Pihkala (vuoteen 1906 Gummerus) oli suomalainen yleisurheilija ja monipuolinen urheiluvaikuttaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lauri Pihkala · Katso lisää »
Lavansaari
Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lavansaari · Katso lisää »
Lavola (Kivennapa)
Lavola oli kylä Kivennavalla Karjalankannaksella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lavola (Kivennapa) · Katso lisää »
Länsipohjalaiset
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Länsipohjalaiset · Katso lisää »
Leiri (Lappeenranta)
Leiri on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Leiri (Lappeenranta) · Katso lisää »
Lintulan luostari
Sisänäkymä Lintulan luostarin kirkosta. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lintulan luostari · Katso lisää »
Lintulan luostari (Kivennapa)
Lintulan luostari oli Karjalankannaksella Kivennavan pitäjän Lintulan kylässä vuodesta 1895 toiminut ortodoksisen kirkon nunnaluostari.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lintulan luostari (Kivennapa) · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista
Tämä on luettelo Helsingin yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa pidetyistä maisterien ja tohtorien promootioista Turun Kuninkaallisen Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston ajoilta aina nykypäivään.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista · Katso lisää »
Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä
Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajista
Tämä on luettelo Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Luettelo Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajista · Katso lisää »
Luostarinmäen museokortteli
Luostarinmäen museokortteli (ruots. Klosterbacken) on Turun keskustassa, Vartiovuoren kupeessa sijaitseva ulkoilmamuseo.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Luostarinmäen museokortteli · Katso lisää »
Luottamus (elokuva)
Luottamus (Doverije) on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Luottamus (elokuva) · Katso lisää »
Mannerheim-linja
Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Mannerheim-linja · Katso lisää »
Matkaselkä–Suojärvi-rata
Matkaselkä–Suojärvi-rata on Matkaselän ja Suojärven välinen rautatie Karjalassa Laatokan pohjoispuolella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Matkaselkä–Suojärvi-rata · Katso lisää »
Mauri Honkajuuri
Iivari Mauri (Ivar Mauritz) Honkajuuri (vuoteen 1906 Tallroth, 13. elokuuta 1882 Nurmo − 18. helmikuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen varatuomari ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja (1934–1948).
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Mauri Honkajuuri · Katso lisää »
Mäkiluodon historia
Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Mäkiluodon historia · Katso lisää »
Mäkiluoto
Eteläkärjen ammusvarasto ja 130 TK -tornikanuuna. Mäkiluoto on noin kuusi kilometriä Porkkalanniemestä lounaaseen Suomenlahdella sijaitseva kallioinen ulkosaari, joka on toiminut pitkän historiansa aikana niin kalastajien tukikohtana kuin merkittävänä rannikkolinnakkeena.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Mäkiluoto · Katso lisää »
Mortuis
Elsi Borg, ''Mortuis'', 1951. Mortuis (kuolleille, menehtyneille) on muistokivi, joka sijaitsee Suomenlinnassa, Piperin puiston itäreunassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Mortuis · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Nationalismi · Katso lisää »
Neitsytniemi
Neitsytniemi oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista, joka sijaitsi Linnasaaren lounaisosassa samannimisellä niemellä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Neitsytniemi · Katso lisää »
Niskavuoren Heta (vuoden 1952 elokuva)
Niskavuoren Heta on Edvin Laineen ohjaama suomalainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta 1952.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Niskavuoren Heta (vuoden 1952 elokuva) · Katso lisää »
Oi Herra, korkein valtiaamme
Oi Herra, korkein valtiaamme (tunnetaan myös nimillä Oi herra siunaa Suomen kansaa ja Vanha isänmaan virsi) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1986 käyttöönottaman virsikirjan virsi numero 579.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Oi Herra, korkein valtiaamme · Katso lisää »
Olivia-peli
Olivia-pelit ovat Yleisradion tuottamia teini-ikäisille suunnattuja interaktiivisia mobiilipelejä, jotka kertovat Suomen historian käännekohdista "maan ensimmäisen tubettajan" Olivian silmin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Olivia-peli · Katso lisää »
Osmo Jussila
Osmo Tapio Jussila (14. maaliskuuta 1938 Haukipudas – 15. maaliskuuta 2019 Espoo) oli suomalainen poliittisen historian tutkija, joka erikoistui Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin ja Suomen autonomian ajan historiaan, erityisesti hallintohistoriaan.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Osmo Jussila · Katso lisää »
Paavo Väyrynen (laulaja)
Paavo Väyrynen (s. 1898 Keuruu) oli suomalainen arkkiveisujen julkaisija ja esittäjä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Paavo Väyrynen (laulaja) · Katso lisää »
Perkjärven ampuma-alue
Kenttätykistörykmentti 2:n iltahartaus Perkjärvellä kesällä 1936; vasemmalla miehistöparakit, oikealla tykkipiha Perkjärven ampuma-alue sijaitsi Uudenkirkon Kaukjärven kylässä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Perkjärven ampuma-alue · Katso lisää »
Pietari Suuren patsas (Viipuri)
Pietari Suuren patsas on pronssiveistos Pietarinpuistossa Viipurissa, Venäjällä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Pietari Suuren patsas (Viipuri) · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan museo
Pohjois-Karjalan museo Hilma on Joensuun torin laidalla kulttuuri- ja matkailukeskus Carelicumissa toimiva Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Pohjois-Karjalan museo · Katso lisää »
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Punakaarti · Katso lisää »
Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
Uudenmaan prikaati puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 2014 Valtakadulla Lappeenrannassa Gustaf Mannerheim ja tasavallan presidentti Risto Ryti tarkastavat joukkoja sodan ajan viimeisenä Suomen marsalkan syntymäpäivänä Ensossa 1944 Ohimarssissa Ensossa 1944 saksalaisvalmisteinen rynnäkkötykki Sturmgeschütz III Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta vietettävä puolustusvoimien juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Katso lisää »
Rannikkopuolustus
Rannikkopuolustus käsittää kaikki ne puolustukselliset toimet, mitä rannikon puolustamiseksi tarvitaan.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Rannikkopuolustus · Katso lisää »
Rautalampi
Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Rautalampi · Katso lisää »
Ruotsin ja Suomen raja
Koltajärvessä. Aavasaksan silta ylittää Tornionjoen. Tornionjoen rautatiesilta ja nelikiskoraiteet. Mutkikas raja Märketin luodolla. Ruotsin ja Suomen raja on valtionraja, joka kulkee lähes koko matkaltaan vesistöissä: jokirajana Tornionjoen vesistössä sekä merirajana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ruotsin ja Suomen raja · Katso lisää »
Ruuskeri
Ruuskeri (ja Родшер, Rödskär) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä sekä tuolla saarella sijaitseva majakka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Ruuskeri · Katso lisää »
S/S Santtu
S/S Santtu on vuonna 1894 Helsingin laivatelakalla rakennettu höyryalus.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja S/S Santtu · Katso lisää »
Saariston vapaajoukko
Saariston vapaajoukko oli Suomen sisällissotaan vuonna 1918 osallistunut valkoisten puolella operoinut sotilasosasto.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Saariston vapaajoukko · Katso lisää »
Saksan interventio Suomen sisällissodassa
Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Saksan interventio Suomen sisällissodassa · Katso lisää »
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo esittelee Sallan, vuoteen 1936 Kuolajärven kunnan historiaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle saakka.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo · Katso lisää »
Selma Rainio
Selma Rainio. Selma Rainio (ent. Lilius; 21. maaliskuuta 1873 Saarijärvi – 5. tammikuuta 1939 Onandjokwe, Namibia) oli Suomen Lähetysseuran lähetyssaarnaaja ja ensimmäinen suomalainen lähetyslääkäri, joka perusti Ambomaan Ondongaan Onandjokwen sairaalan ja työskenteli myös Engelan sairaalassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Selma Rainio · Katso lisää »
Sigurd Wettenhovi-Aspa
Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki – 18. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen monitaitaja: taidemaalari, kuvanveistäjä, kirjailija ja kielimies.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sigurd Wettenhovi-Aspa · Katso lisää »
Sipoon kahakka
M. G. Schybergsonin karttapiirros tapahtumapaikoista. Sipoon kahakka oli Sipoon kirkonkylässä 9.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sipoon kahakka · Katso lisää »
Sirkus Suomessa
Suomen sirkuksen historian voidaan katsoa alkaneen 1700-luvulla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sirkus Suomessa · Katso lisää »
Sitra (rahasto)
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sitra (rahasto) · Katso lisää »
Sortavalan seminaari
Sortavalan seminaari oli vuosina 1880–1944 Sortavalassa toiminut opettajainvalmistuslaitos, joka koulutti opettajia erityisesti Karjalaan.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sortavalan seminaari · Katso lisää »
Sotkamo
Sotkamo on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sotkamo · Katso lisää »
Strömberg (yritys)
Oy Strömberg Ab oli suomalainen sähköteknisen alan yritys.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Strömberg (yritys) · Katso lisää »
Suistamo
Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suistamo · Katso lisää »
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suojärvi · Katso lisää »
Suomalainen elokuva
Suomessa on tehty elokuvia 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomalainen elokuva · Katso lisää »
Suomalainen nationalismi
Suomen henkilöitymä Suomi-neito postikortin kuvassa vuodelta 1906. Suomalainen nationalismi syntyi poliittisena ilmiönä 1800-luvulla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomalainen nationalismi · Katso lisää »
Suomen historia
ImageSize.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen historia · Katso lisää »
Suomen itsenäisyysjulistus
Suomen itsenäisyysjulistus Alkuperäiset allekirjoitukset Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen itsenäisyysjulistus · Katso lisää »
Suomen itsenäisyyspäivä
Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen itsenäisyyspäivä · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän raja
Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän suhteet
Venäjä Suomen ja Venäjän suhteet ovat jatkuneet satojen vuosien ajan 1700-luvun Venäjän tsaarikunnan sekä keisarikunnan ja Ruotsin välisistä sodista suuriruhtinaskunnan ja personaaliunionin hajoamisen sekä Suomen itsenäistymisen ajan halki tähän päivään.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen ja Venäjän suhteet · Katso lisää »
Suomen kansalaisuus
Suomen passin saamisen. Suomen kansalaisuus tarkoittaa Suomen kansalaisuuslain mukaan ”lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia”.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kansalaisuus · Katso lisää »
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kansallismuseo · Katso lisää »
Suomen Kansallisooppera ja -baletti
Suomen kansallisooppera ja -baletti Helsingissä on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti · Katso lisää »
Suomen kansanhuoltoministeriö
Yhdysvaltain armeijan ylijäämätavaraan kuuluneita elintarvikepakkauksia lajitellaan Suomen kansanhuoltoministeriössä vuonna 1946. Kansanhuoltoministeriö oli vuosina 1939–1950 Suomessa toiminut ministeriö, joka toimi osana valtioneuvostoa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kansanhuoltoministeriö · Katso lisää »
Suomen kansanvaltuuskunta
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kansanvaltuuskunta · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa on vuonna 1923 perustetun Suomen ortodoksisen kirkon johtaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa · Katso lisää »
Suomen passivirasto
Suomen passivirasto oli Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa vuosina 1819–1918 toiminut virasto.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen passivirasto · Katso lisää »
Suomen poliittinen historia
Tämä artikkeli käsittelee Suomen poliittista historiaa esihistorialliselta ajalta alkaen, Ruotsin vallan ajalla (Ruotsi-Suomi, n.1200–1808), Venäjän vallan ajalla (Suomen suuriruhtinaskunta, 1809–1917) ja itsenäisen Suomen ajalla (1917–).
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen poliittinen historia · Katso lisää »
Suomen presidentti-instituution historia
Suomen presidentti-instituution historia alkaa vuodesta 1919, jolloin Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen presidentti-instituution historia · Katso lisää »
Suomen Punainen Kaarti
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK) oli 26.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Punainen Kaarti · Katso lisää »
Suomen Punainen Risti
Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors (lyhenne SPR / FRK, engl. Finnish Red Cross) on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen Suomessa toimiva kansallinen yhdistys.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen Punainen Risti · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen sisällissota Lapissa
Suomen sisällissodan tapahtumat Lapissa keskittyivät silloiseen Peräpohjolaan Kemin, Tornion ja Rovaniemen seuduille.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen sisällissota Lapissa · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen tiede
Suomen tiede on Suomessa harjoitettavaa tiedettä.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen tiede · Katso lisää »
Suomen ulkopolitiikka
Suomen ulkopolitiikka tarkoittaa Suomen valtion harjoittamaa politiikkaa sen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen ulkopolitiikka · Katso lisää »
Suomen vaakuna
Olof Eriksson, ''Suomen vaakuna'', 1978. Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen vaakuna · Katso lisää »
Suomen valtiopäivät
Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »
Suomenlahden tykistösulku
Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomenlahden tykistösulku · Katso lisää »
Suomenlinnan kirkko
Suomenlinnan kirkko (ruots. Sveaborgs kyrka) on Helsingin Suomenlinnassa sijaitseva evankelis-luterilainen kirkko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomenlinnan kirkko · Katso lisää »
Suomettuminen
Suomettuminen eli finlandisointi on Suomen toisen maailmansodan jälkeistä ulko- ja sisäpolitiikkaa kuvaava termi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomettuminen · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomi · Katso lisää »
Suomi olympialaisissa
Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908 Lontoossa, ja siitä lähtien maa on osallistunut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomi olympialaisissa · Katso lisää »
Suomi toisessa maailmansodassa
Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945. Suomi toisessa maailmansodassa käsittelee tapahtumia Suomessa toisen maailmansodan aikana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suomi toisessa maailmansodassa · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous
Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous oli Helsingissä Koiton talolla 5.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous · Katso lisää »
Suursaari
Suursaari (myös О́стров Сур-Са́ри;, aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Suursaari · Katso lisää »
Svenska Teatern
Svenska Teatern (suom. Ruotsalainen teatteri) on Helsingissä toimiva ruotsinkielinen teatteri.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Svenska Teatern · Katso lisää »
Sylvian joululaulu
Sylvian joululaulu on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 julkaistu runo, jonka Karl Collan sävelsi joululauluksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Sylvian joululaulu · Katso lisää »
Taivallahden sotilashautausmaa
Taivallahden sotilashautausmaan säilyneitä hautakiviä, keskellä yhteisenä muistokivenä toimiva punagraniittinen obeliski. Taivallahden sotilashautausmaa eli Töölön sotilassairaalan hautausmaa oli Helsingin Etu-Töölössä vuosina 1826–1918 toiminut Venäjän keisarillisen armeijan sotilashautausmaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Taivallahden sotilashautausmaa · Katso lisää »
Tali-Ihantala 1944
Tali-Ihantala 1944 on Åke Lindmanin ja Sakari Kirjavaisen ohjaama elokuva, joka perustuu jatkosodan lopulla käytyyn Talin–Ihantalan taisteluun.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tali-Ihantala 1944 · Katso lisää »
Talvisodan tausta
Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Talvisodan tausta · Katso lisää »
Tammisunnuntai
Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina Suomen sisällissodan alkamisen muistoksi.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tammisunnuntai · Katso lisää »
Tampereen suojeluskunta- ja lottamuseo
Tampereen suojeluskunta- ja lottamuseo on Tampereella Tammelan kaupunginosassa sijaitseva yksityinen museo, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2003.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tampereen suojeluskunta- ja lottamuseo · Katso lisää »
Tie- ja vesirakennushallitus
Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1964–1990 Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tie- ja vesirakennushallitus · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Tokoin senaatti
alt.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tokoin senaatti · Katso lisää »
Tornio
Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tornio · Katso lisää »
Tove Jansson
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tove Jansson · Katso lisää »
Tove Janssonin elämäkerta
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, filosofian kunniatohtori, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tove Janssonin elämäkerta · Katso lisää »
Tuomo Polvinen
Tuomo Ilmari Polvinen (2. joulukuuta 1931 Helsinki – 22. tammikuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, valtionarkistonhoitaja ja akatemiaprofessori.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Tuomo Polvinen · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Turku · Katso lisää »
Turku 1900-luvulla
Heti Suomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Turku 1900-luvulla · Katso lisää »
Turun historia
Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja se oli pitkään myös maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Turun historia · Katso lisää »
Turun kasarmi (Turku)
Turun kasarmi (tunnetaan myös nimellä Suomen kasarmi) on Turun itäisessä keskustassa I kaupunginosassa sijaitseva entinen kasarmi- ja varuskunta-alue.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Turun kasarmi (Turku) · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Työmies
Työmies oli Helsingissä vuosina 1895–1918 ilmestynyt sanomalehti, joka oli myös Suomen ensimmäinen työväenlehti.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Työmies · Katso lisää »
Työväenlehti
Kansan Lehden toimituskuntaa vuonna 1944. Työväenlehdiksi kutsutaan Suomessa poliittisia tai aatteellisia sanomalehtiä, jotka ovat läheisesti sidoksissa työväenliikkeeseen, vasemmistopuolueisiin tai ammattiyhdistysliikkeeseen.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Työväenlehti · Katso lisää »
Vaasan hovioikeus
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo Vaasan hovioikeuden sinetti Vaasan hovioikeus on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vaasan hovioikeus · Katso lisää »
Valkoiset
Valkoisia Oulussa 1918 Valkoiset tarkoittaa Suomen sisällissodan hallituksen joukoissa taistellutta osapuolta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Valkoiset · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtion itsenäisyyshistorialautakunta
Valtion itsenäisyyshistorialautakunta oli vuosina 1937–1946 toiminut asiantuntijalautakunta, joka jakoi apurahoja Suomen itsenäisyyshistoriaa käsitteleviin tutkimuksiin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Valtion itsenäisyyshistorialautakunta · Katso lisää »
Vapaussotakirjallisuus
Vapaussotakirjallisuus tarkoittaa Suomessa vuoden 1918 sisällissotaan liittyvää kirjallisuutta, joka pitää mainittua sotaa luonteeltaan Suomen itsenäistymiseen läheisesti liittyvänä sotana, tässä mielessä vapaussotana ja kuvaa sitä valkoisen osapuolen näkökulmasta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vapaussotakirjallisuus · Katso lisää »
Veikko Lavi
Toivo Veikko Lavi (23. huhtikuuta 1912 Kotka – 22. toukokuuta 1996 Hamina) oli suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kirjailija.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Veikko Lavi · Katso lisää »
Verotuksen historia Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee verotuksen eli verojen keräämisen historiaa Suomessa.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Verotuksen historia Suomessa · Katso lisää »
Viipurin läänin alueliitossuunnitelma
Viipurin läänin alueliitossuunnitelma oli 1900-luvun alussa suunniteltu alueliitos, jossa Suomen suuriruhtinaskuntaan kuuluneita osia Viipurin läänistä olisi liitetty Venäjän keisarikunnan Pietarin kuvernementtiin.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Viipurin läänin alueliitossuunnitelma · Katso lisää »
Vladimir Žirinovski
Vladimir Volfovitš Žirinovski (25. huhtikuuta 1946 – 6. huhtikuuta 2022) oli venäläinen äärikansallinen poliitikko, duuman jäsen ja Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen (LDPR) perustaja ja johtaja.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vladimir Žirinovski · Katso lisää »
Vladimir Stepanov
Vladimir Sevastjanovitš Stepanov (21. maaliskuuta 1927 Kautvaara, Neuvosto-Karjala – 14. kesäkuuta 2022, Moskova) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja tiedustelu-upseeri, joka toimi maansa Suomen-lähettiläänä joulukuusta 1973 heinäkuuhun 1979.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vladimir Stepanov · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistymisvapaus
Yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää sananvapautta.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja Yhdistymisvapaus · Katso lisää »
152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877
152 mm/35 -merikanuuna vm.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 152 mm/35 -merikanuuna vm. 1877 · Katso lisää »
152/45 C
Kuivasaaressa Sarsuinmäellä 152/45 C (152 millimetrin 45 kaliiperin merikanuuna mallia Canet) oli suomalainen nimi venäläiselle kaliiperiltaan 152 millimetrinen tykille, jonka suunnittelija oli Gustave Canet (1846-1913).
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 152/45 C · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 1917 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 1918 · Katso lisää »
1928
Vuosi 1928 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 1928 · Katso lisää »
1967
Vuosi 1967 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 1967 · Katso lisää »
2017
2017 (MMXVII) oli gregoriaanisen kalenterin normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 2017 · Katso lisää »
2026
2026 (MMXXVI) on tuleva normaalivuosi, joka alkaa torstaista.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 2026 · Katso lisää »
203/50 VC
203/50 VC (203 millimetrin 50 kaliiperin merikanuuna mallia Vickers Canetin lavetilla) on suomalainen nimi kaliiperiltaan 203 millimetrin tykille, joka oli Vickersin 203/50 V -tykki Canetin lavetilla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 203/50 VC · Katso lisää »
234/50 Be
234/50 Be -rannikkotykki Hangon Russarössä toukokuussa 2018. 234/50 Be (234 millimetrin 50 kaliiperin järeä merikanuuna mallia Bethlehem Steel) on suomalainen nimi yhdysvaltalaiselle kaliiperiltaan 234 millimetrin tykille, jonka valmistaja oli Bethlehem Steel Corporation.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 234/50 Be · Katso lisää »
254/45 D
254/45 D Kuivasaaressa 254/45 D (254 millimetrin 45 kaliiperin merikanuuna mallia Durlacher) ja Durlacher-tykki ovat suomalaisia nimiä Obuhovin terästehtaan valmistamalle kaliiperiltaan 254 millimetrin rannikkotykille Durlacher-lavetilla.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 254/45 D · Katso lisää »
4. joulukuuta
4.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 4. joulukuuta · Katso lisää »
6. toukokuuta
6.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 6. toukokuuta · Katso lisää »
75/50 C
Torpedoveneiden torjuntaan tarkoitettu 75/50 C venäläisen risteilijän kannella 75/50 C (75 millimetrin 50 kaliiperin merikanuuna mallia Canet) on suomalainen nimi Canetin suunnittelemalle 75 millimetrin kaliiperin tykille.
Uusi!!: Suomen itsenäistyminen ja 75/50 C · Katso lisää »
