Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suolaisuus

Indeksi Suolaisuus

Valtamerten pintasuolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti (tunnus S) tarkoittaa veden suolapitoisuutta.

72 suhteet: Abioottinen ympäristötekijä, Adrianmeri, Airisto, Äänen nopeus, Brunt-Väisälä-taajuus, Ephydra hians, Flada, Floridansuosypressi, Gdańskinlahti, Genesaretinjärvi, Halokliini, Halotrofinen järvi, Hauki, Inahamne, Iso Suolajärvi, Jaavanmeri, Jää, Järvi, Karjatse meri, Kasse laht, Katsuko Saruhashi, Killatu järv, Kilohaili, Kirikulaht, Kooru järv, Kujalnykin kansallispuisto, Kuurinkurkku, Laialepa laht, Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia), Lüllelaht, Levykorallit, Maku, Makuaisti, Marmaranmeri, Merenpinnan nousu, Merielämä, Merijää, Merivesi, Mustameri, Naale laht, Oessaare laht, Põdragu järv, Põldealune laht, Pelodiscus, Pernajanlahti, Petšoranmeri, Plioseeni, Pohjanmeri, Pugetinsalmi, Rantakotilo, ..., Reunameri, Riksu laht, Saka järv, Sarapiku järv, Seili, Shark Bay, Siaminlahti, Skateholmin kalmistot, Suolakkokasvi, Suomen luonto, Sutlepa meri, Sydänsimpukka, Tiikerikatka, Turska, Tyynimeri, Undu laht, Urmia (järvi), Uvs Nuur, Välimeri, Vättern, Vööla meri, Vienanmeri. Laajenna indeksi (22 lisää) »

Abioottinen ympäristötekijä

Abioottiset ympäristötekijät ovat eliöihin vaikuttavia ympäristön elottomia kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Abioottinen ympäristötekijä · Katso lisää »

Adrianmeri

Adrianmeren (''Adriatic Sea'') sijainti. Adrianmeri on Välimeren lahti Italian ja Balkanin niemimaan välillä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Adrianmeri · Katso lisää »

Airisto

Airiston selkä Airiston lomakeskuksesta nähtynä Vepsän saaret sekä yläreunassa suuri Satavan saari. Airisto on laaja merialue Saaristomerellä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Airisto · Katso lisää »

Äänen nopeus

Äänen nopeus ilmassa on noin 343 metriä sekunnissa eli 1 235 km/h (20 °C) taajuudesta riippumatta.

Uusi!!: Suolaisuus ja Äänen nopeus · Katso lisää »

Brunt-Väisälä-taajuus

Ilmakehän dynamiikassa, meritieteissä ja geofysiikassa Brunt–Väisälä-taajuus on se taajuus, jolla pystysuunnassa poikkeutettu fluidi (neste tai kaasu) pyrkii stabiilissa ympäristössä värähtelemään.

Uusi!!: Suolaisuus ja Brunt-Väisälä-taajuus · Katso lisää »

Ephydra hians

Ephydra hians on Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa tavattava kärpäslaji.

Uusi!!: Suolaisuus ja Ephydra hians · Katso lisää »

Flada

Flada (kaislikkoinen merenlahti Göran Karlsson (toimittanut): Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1982, ISBN 951-717-213-3. on maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostuva vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Pohjanmaalla sijaitseva ihmisen muokkaama flada. Suomessa fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun laakealla maankohoamisrannikolla, jossa Rogen- ja De Geer -moreenit luovat hyvät edellytykset niiden muodostumiselle. Ruotsissa fladat kehittyvät usein drumliiniselänteiden väliin. Jatkuvan maankohoamisen ja vedenpinnan vaihteluiden takia fladojen eliöstö ovat jatkuvassa muutostilassa. Kasvillisuus ja muut ominaisuudet vaihtuvat usein vyöhykkeittäin suuosaa kohti. Sellaisissa fladoissa, jonne ei pääse maa-alueilta ravinteita, kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin rikasta. Näissä fladoissa putkilokasvi- ja näkinpartaisleväyhdyskunnat ovat monimuotoisimmillaan. Fladoissa kasvaa monia uhanalaisia näkinpartaisleviä. Runsaslukuinen uposvesikasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita, estää pohjan sedimenttejä sekoittumasta, ja pehmeästä pohjasta huolimatta vesi on kirkasta. Vesiväylä tai salmi, joka erottaa meren ja fladan toisistaan, on usein hieman korkeammalla, koska niissä on esimerkiksi moreeniselänne, hiekkasärkkä tai kasvillisuutta, jolloin ne rajoittavat veden vaihtumista, estävät sedimenttejä kulkeutumasta fladasta ulos ja myös veden suolapitoisuus voi olla alhaisempi kuin meressä. Flada alkaa sieltä, missä tunnistettavissa olevat pohjamuodostumat tai salmet rajoittavat veden vaihtumista. Kun allas tai sen laskuaukko on 1,4 m merenpinnan yläpuolella, flada päättyy. Näkinpartaislevää kasvaa puhtaissa fladoissa. Hyvälaatuisen fladan tunnusmerkkeinä voidaan pitää hyvin kehittynyttä pohjakasvillisuutta, kutevien rannikkokalojen esiintymistä ja vaikuttumatonta valuma-aluetta. Fladat ovatkin usein tärkeitä kalojen kutu- ja poikasalueita. Fladat ovat äärimmäisen suojaisia, joten niiden eliöstö on erityisen herkkä veden ja pohjasedimenttien sekoittamiselle. Moottoriveneiden potkurivirrat ja aallot ovat fladojen ekosysteemille tuhoisia. Suomen vuoden 1961 vesilain 1 luvun 15 a §:n 1 momentissa kielletään toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven säilymisen luonnontilaisena. Vuosina 2005 ja 2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus teki Selkämeren ja Saaristomeren alueella fladainventoinnin. Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo-järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi. Korkean veden aikana merivesi voi kuitenkin vielä nousta kluuviin.

Uusi!!: Suolaisuus ja Flada · Katso lisää »

Floridansuosypressi

Floridansuosypressi eli suosypressi (Taxodium distichum) on sypressikasvien heimon suosypressien sukuun kuuluva havupuulaji.

Uusi!!: Suolaisuus ja Floridansuosypressi · Katso lisää »

Gdańskinlahti

Gdańskinlahden kartta. Gdańskinlahti on jokseenkin puoliympyrän muotoinen, pohjoiseen aukeava lahti Itämeren kaakkoisosassa, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen rannikolla.

Uusi!!: Suolaisuus ja Gdańskinlahti · Katso lisää »

Genesaretinjärvi

Genesaretinjärvi on Israelin koillisosassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Genesaretinjärvi · Katso lisää »

Halokliini

Halokliini on vesistöissä suolaisuuden harppauskerros eli kerros, jossa suolaisuus muuttuu voimakkaasti pystysuunnassa.

Uusi!!: Suolaisuus ja Halokliini · Katso lisää »

Halotrofinen järvi

Kuollutmeri Israelissa Inahamne on Virossa Osmussaaressa sijaitseva kluuvi. Sinijärv Länsi-Virumaalla. Halotrofinen järvi on limnologiassa järvi, jonka veden suolapitoisuus eli kivennäisaineiden pitoisuus on suurempi kuin makeanveden järvessä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Halotrofinen järvi · Katso lisää »

Hauki

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Uusi!!: Suolaisuus ja Hauki · Katso lisää »

Inahamne

Inahamne (myös In hamne) on Osmussaaressa Virossa Lääne-Nigulan kunnassa Läänemaalla sijaitseva luonnollinen järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Inahamne · Katso lisää »

Iso Suolajärvi

Iso Suolajärvi on Yhdysvaltojen Utahissa sijaitseva Amerikan mantereen suurin.

Uusi!!: Suolaisuus ja Iso Suolajärvi · Katso lisää »

Jaavanmeri

Jaavanmeri on noin 433 000 neliökilometrin suuruinen sisämeri Indonesian saaristossa Jaavan ja Borneon välissä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Jaavanmeri · Katso lisää »

Jää

Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.

Uusi!!: Suolaisuus ja Jää · Katso lisää »

Järvi

Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.

Uusi!!: Suolaisuus ja Järvi · Katso lisää »

Karjatse meri

Karjatse meri (myös Karjatsimeri, Karjase järv) on Virossa Lääne-Nigulan kunnassa Läänemaalla sijaitseva luonnollinen järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Karjatse meri · Katso lisää »

Kasse laht

Kasse laht (myös Kasselaht) on Virossa Läänerannan kunnassa Pärnumaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Kasse laht · Katso lisää »

Katsuko Saruhashi

Katsuko Saruhashi (22. maaliskuuta 1920 Tokio, Japani – 29. syyskuuta 2007 Tokio, Japani) oli japanilainen geokemisti, joka oli pitkään Japanin ilmatieteen laitoksen Geokemian laboratorion tutkijana.

Uusi!!: Suolaisuus ja Katsuko Saruhashi · Katso lisää »

Killatu järv

Killatu järv (myös Kiljatu järv, Kilatu järv, Kiljatu Suurjärv) on Virossa Saarenmaalla Tagamõisan niemimaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Killatu järv · Katso lisää »

Kilohaili

Suolattua Mustanmeren kilohailia Odessan torilla. Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa ja hieman muikkua muistuttava sillien heimon kalalaji.

Uusi!!: Suolaisuus ja Kilohaili · Katso lisää »

Kirikulaht

Kirikulaht on Virossa Hiidenmaan kunnassa Hiidenmaan saarella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Kirikulaht · Katso lisää »

Kooru järv

Kooru järv (myös Suur Kaanda järv) on Virossa Saarenmaalla Mustjalassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Kooru järv · Katso lisää »

Kujalnykin kansallispuisto

Kujalnykin kansallispuisto on kansallispuisto Ukrainan Odessan alueella.

Uusi!!: Suolaisuus ja Kujalnykin kansallispuisto · Katso lisää »

Kuurinkurkku

Kuurinkurkku on Irbensalmen tai Irbeninsalmen, myös Irbenskin salmen tai Irbe väin-salmen (tai)) vakiintunut sovinnaisnimi ja merkitsee Viron Saarenmaan eteläkärjen ja historiallisen Kuurinmaan välistä merialuetta eli salmea Itämeressä. Viron tietosanakirjan mukaan idästä länteen Kuurinkurkku katsotaan Latvian mannermaalla sijaitsevan Ovīšragsin (Lüserortin) ja Abrukan pituuspiirin väliseksi merialueeksi, joka yhdistää Riianlahden avoimeen Itämereen. Kuurinkurkku- eli Irbensalmi johtaa mm. pääkaupunkiin Riikaan ja sen läpi kulkevat tärkeimmät meriliikenteen reitit Itämereltä useaan muuhunkin Viron ja Latvian satamaan Riianlahden rannikolla.

Uusi!!: Suolaisuus ja Kuurinkurkku · Katso lisää »

Laialepa laht

Laialepa laht (myös Junkrulaht) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Laialepa laht · Katso lisää »

Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)

Lämpötilakerrostuneisuus on erikoistapaus tiheyseroihin perustuvassa vesistöjen tai ilmamassojen kerrostumisista (tiheyskerrostuneisuus).

Uusi!!: Suolaisuus ja Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia) · Katso lisää »

Lüllelaht

Lüllelaht on Virossa Saarenmaalla Papissaaren niemimaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Lüllelaht · Katso lisää »

Levykorallit

LevykorallitAnneli Uutela (2007).

Uusi!!: Suolaisuus ja Levykorallit · Katso lisää »

Maku

Maku on aineen tai esineen ominaisuus, joka tunnetaan tai aistitaan makuaistilla.

Uusi!!: Suolaisuus ja Maku · Katso lisää »

Makuaisti

kieli ja makunystyt. Kielen eri osilla on lieviä modaliteetteja eri makujen aistimisen suhteen. Makuaisti eli gustatorinen aisti on aistinjärjestelmä, joka mahdollistaa aistin omaavan saada kriittistä informaatiota nauttimansa aineen mausta ja sitä kautta luonteesta.

Uusi!!: Suolaisuus ja Makuaisti · Katso lisää »

Marmaranmeri

Marmaranmeri (turk. Marmara Denizi) on kokonaan Turkin alueen sisään jäävä sisämeri, joka yhdistää Mustanmeren ja Egeanmeren.

Uusi!!: Suolaisuus ja Marmaranmeri · Katso lisää »

Merenpinnan nousu

Merenpinnan nousu 1900-luvulla. Merenpinnan nousu on merenpinnan tasossa tapahtuvaa kasvua.

Uusi!!: Suolaisuus ja Merenpinnan nousu · Katso lisää »

Merielämä

Liemikilpikonna uiskentelemassa merenpohjan yllä Meritähtiä ja merivuokkoja Ryhävalaita Merielämä käsittää kaikki kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka elävät merien suolaisessa merivedessä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Merielämä · Katso lisää »

Merijää

Kieli.

Uusi!!: Suolaisuus ja Merijää · Katso lisää »

Merivesi

Kuohuvaa merivettä Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja reunamerissä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Merivesi · Katso lisää »

Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.

Uusi!!: Suolaisuus ja Mustameri · Katso lisää »

Naale laht

Naale laht (myös Naelelaht, Naelalaht) on Virossa Saarenmaalla Tagamõisan niemimaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Naale laht · Katso lisää »

Oessaare laht

Oessaare laht (myös Põllumaa laht, Siiksaare laht) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Oessaare laht · Katso lisää »

Põdragu järv

Põdragu järv (myös Suur Pedre järv) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Põdragu järv · Katso lisää »

Põldealune laht

Põldealune laht (myös Põldalune laht) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Põldealune laht · Katso lisää »

Pelodiscus

Pelodiscus on pehmeäkilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnasuku, joka elää laajalla alueella Kaukoidässä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Pelodiscus · Katso lisää »

Pernajanlahti

Pernajanlahtea elokuussa. Pernajanlahti on noin 20 kilometriä pitkä merenlahti Suomenlahden pohjoisrannikolla Loviisan kaupungissa, entisen Pernajan kunnan alueella.

Uusi!!: Suolaisuus ja Pernajanlahti · Katso lisää »

Petšoranmeri

Petšoranmeren sijainti (rajat epätarkkoja) Petšoranmeri on merialue Venäjän Nenetsian rannikon ja Novaja Zemljan välillä Barentsinmeren kaakkoisosassa, jonka laajemman osameren osa se on.

Uusi!!: Suolaisuus ja Petšoranmeri · Katso lisää »

Plioseeni

Myöhäisplioseenin Australian pussileijona ''Thylacoleo'', joka eli vielä 10 000 vuotta sitten. Plioseeni oli geologinen aikakausi noin 5,3–2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Suolaisuus ja Plioseeni · Katso lisää »

Pohjanmeri

right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Pohjanmeri · Katso lisää »

Pugetinsalmi

Pugetinsalmi tai Pugetinlahti on Yhdysvaltain Washingtonin osavaltion luoteisosassa sijaitseva Tyynenmeren lahti.

Uusi!!: Suolaisuus ja Pugetinsalmi · Katso lisää »

Rantakotilo

Rantakotilo eli litorinakotilo (Littorina littorea) on rantakotiloiden heimoon (Littorinidae) kuuluva pieni kotilo, joka elää Pohjois-Atlantin rantavyöhykkeessä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Rantakotilo · Katso lisää »

Reunameri

Reunameri tai sivumeri on matalahko merialue, joka reunustaa mantereen laitoja.

Uusi!!: Suolaisuus ja Reunameri · Katso lisää »

Riksu laht

Riksu laht (myös Riksu järv) on Virossa Saarenmaalla Riksun ja Lahetagusen kylissä entisten Lääne-Saaren ja Salmen kuntien välisellä rajalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Riksu laht · Katso lisää »

Saka järv

Saka järv (myös Sokajärv) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Saka järv · Katso lisää »

Sarapiku järv

Sarapiku järv (myös Kogrilaht, Suur Kogralaht) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Sarapiku järv · Katso lisää »

Seili

Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa.

Uusi!!: Suolaisuus ja Seili · Katso lisää »

Shark Bay

Shark Bay on lahti Länsi-Australiassa Australian läntisimmällä kohdalla yli 800 kilometriä Perthistä pohjoiseen.

Uusi!!: Suolaisuus ja Shark Bay · Katso lisää »

Siaminlahti

Siaminlahti. Siaminlahti. Siaminlahti eli Thaimaanlahti rajautuu Etelä-Kiinan mereen, joka on Tyynenmeren osa.

Uusi!!: Suolaisuus ja Siaminlahti · Katso lisää »

Skateholmin kalmistot

Skateholmin kalmistot sijaitsevat Skateholmissa Trelleborgin lähellä Skånessa Ruotsissa muinaisen Itämeren eli Litorinameren rannalla.

Uusi!!: Suolaisuus ja Skateholmin kalmistot · Katso lisää »

Suolakkokasvi

Merisuolake on Suomen rannoilla kasvava suolakkokasvi. Suolakkokasvi eli halofyytti on kasvilaji, joka pystyy kestämään suolaisia elinympäristöjä.

Uusi!!: Suolaisuus ja Suolakkokasvi · Katso lisää »

Suomen luonto

Patvinsuolla. Elävä luonto Suomessa koostuu pääasiassa metsätalousmetsistä, ojitetuista soista ja järvien eliöyhteisöistä sekä ihmisen vaikutuksen voimakkaimmin muokkaamista viljellyistä alueista ja kaupunkiluonnosta.

Uusi!!: Suolaisuus ja Suomen luonto · Katso lisää »

Sutlepa meri

Sutlepa meri (myös Sutlepa laht, Saaremõisa järv) on Virossa Läänemaalla Lääne-Nigulan kunnassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Sutlepa meri · Katso lisää »

Sydänsimpukka

Sydänsimpukka: (a) jalka, (b,c) ulos- ja sisäänvirtaussifonit, (d) vaipan reuna, (e) ligamentti, (f) navat 250px Sydänsimpukka (Cerastoderma edule) on sydänsimpukoiden heimoon kuuluva, merenpohjaan kaivautuneena elävä simpukkalaji, jota esiintyy Koillis-Atlantin rannikoilla.

Uusi!!: Suolaisuus ja Sydänsimpukka · Katso lisää »

Tiikerikatka

Tiikerikatka (Gammarus tigrinus) on alun perin Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva äyriäinen, joka vieraslajina on levinnyt Itämereen ja muualle Eurooppaan ja syrjäyttänyt alkuperäistä lajistoa.

Uusi!!: Suolaisuus ja Tiikerikatka · Katso lisää »

Turska

Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

Uusi!!: Suolaisuus ja Turska · Katso lisää »

Tyynimeri

Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.

Uusi!!: Suolaisuus ja Tyynimeri · Katso lisää »

Undu laht

Undu laht (myös Käärme laht) on Virossa Saarenmaalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Undu laht · Katso lisää »

Urmia (järvi)

Urmia tai Urmiajärvi oli pitkään Iranin järvistä suurin Kaspianmeren jälkeen.

Uusi!!: Suolaisuus ja Urmia (järvi) · Katso lisää »

Uvs Nuur

Uvs Nuur on järvi Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Suolaisuus ja Uvs Nuur · Katso lisää »

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.

Uusi!!: Suolaisuus ja Välimeri · Katso lisää »

Vättern

Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Vättern · Katso lisää »

Vööla meri

Vööla meri (myös Vööle meri, Võõla meri) on Virossa Lääne-Nigulan kunnassa Läänemaalla sijaitseva luonnollinen järvi.

Uusi!!: Suolaisuus ja Vööla meri · Katso lisää »

Vienanmeri

Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.

Uusi!!: Suolaisuus ja Vienanmeri · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Saliniteetti, Suolapitoisuus.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »