Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
130 suhteet: Anders Bureus, Arvid Tönnenpoika Wildeman, Ägläjärvi (kylä), Boksitogorskin piiri, Etelä-Karjalan maakunta, Henrik Kaarlenpoika Horn, Hoilola, Hyrsylä, Immonen, Impilahti, Inkeri, Inkeriläiset, Inkerin kirkko, Inkerin sota, Isaacus Rothovius, Itä-Karjala, Ivangorod, Jaama, Jaamankangas, Järvisaari, Joakim Terentjef, Joensuun historia, Jonkerin kivi, Kaprio, Karjala, Karjala-kysymys, Karjalan historia, Karjalan historiallinen maakunta, Karjalan väestömuutos 1600-luvulla, Karjalankannas, Käkisalmen lääni, Käkisalmen läänin vaakuna, Käkisalmen vaakuna, Käkisalmi, Kiihtelysvaara, Kokkari, Korpiselkä, Korpiselkä (kirkonkylä), Kristinuskon historia Suomessa, Kuhmo, Kullankylä, Kuolan lääni, Kurkijoki (Karjalan tasavalta), Kustaa II Aadolf, Laatokan Karjala, Lapin historia, Lieksa, Liperin kirkko, Luettelo Ruotsin sodista, Luettelo Suomen historian sodista, ..., Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan, Luettelo Suomen kirkkopitäjistä, Luettelo Suomen siirtolohkareista, Luikonlahti, Maaretkenvero, Mikael Romanov, Nevanlinna, Olavi Elimaeus, Olavinlinna, Parikkala, Pähkinäsaaren linna, Pietari (kaupunki), Pohjois-Savon vaakuna, Porajärvi (Suojärven piiri), Porvoon historia, Puolan–Venäjän sota (1654–1667), Pyhäjärvi Vpl, Raja-Karjala, Rajajoki, Rajakontu, Rauhansopimus, Rautavaara, Rääkkylän kirkonkylä, Retusaari, Ristlahden taistelu, Ruotsin Inkeri, Ruotsin suurvalta-aika, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruptuurisota, Saari (Suomen entinen kunta), Saaroinen (Korpiselkä), Saimaa, Salmi (Karjalan tasavalta), Salmi (kunta), Savolaisten asutusliike, Sekasorron aika, Selowin katekismus, Serlachius (suku), Seuloskoin piiri, Sjökullan kartano, Soanlahden seurakunta, Sortavala, Stolbova, Suhoje, Suistamo, Suolammen kivi, Suomen aluemuutokset, Suomen historian aikajana, Suomen ja Venäjän raja, Suomen karjalankieliset, Suomen kielipolitiikka, Suomen läänit, Suomen murteet, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen sotahistoria, Suomi, Suuri Pohjan sota, Tarton rauha, Tšiipakka, Tšokki, Täyssinän rauha, Tihvinänkarjalaiset, Tolvajärvi (kylä), Tusinan piiri, Tverin Karjala, Tverinkarjalaiset, Vantaan historia, Variskivi, Vasknarvan ritarikunnan linna, Vatjan viidennes, Venäjän historia, Viipurin Karjala, Viipurin sopimus, Virmajärvi, Vuoksi, 1610-luku, 1617, 1621, 27. helmikuuta, 4. huhtikuuta. Laajenna indeksi (80 lisää) »
Anders Bureus
Alkuperäinen Anders Bureuksen Pohjolan kartta vuodelta 1626 (epätarkka kuva). Nicolas Piscatorin vuonna 1630 julkaisema pienennetty versio Bureuksen kartasta (tarkka kuva). Bureuksen kartalle perustuva kaikkien aikojen ensimmäinen erillinen Suomen kartta. Kartta sisältyi Joan Blaeun vuonna 1662 Amsterdamissa julkaisemaan kartastoon ''Atlas Maior''. Kartta lienee kuitenkin alun perin tehty jo 1650-luvulla. Anders Bureus, aateloituna Bure (14. elokuuta 1571 – 4. helmikuuta 1646) oli ruotsalainen kartografi, matemaatikko ja kuninkaan korkea virkamies, jonka vuonna 1626 julkaisema suuri Pohjoismaiden kartta mullisti siihenastiset käsityksen Pohjolan ja erityisesti Suomen karttakuvasta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Anders Bureus · Katso lisää »
Arvid Tönnenpoika Wildeman
Arvid Tönnenpoika Wildeman (Arvid Tönneson) (k. 4. huhtikuuta 1617 Viipuri) oli Viipurin linnanpäällikkö.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Arvid Tönnenpoika Wildeman · Katso lisää »
Ägläjärvi (kylä)
Ägläjärven kirkko. Ägläjärvi oli kylä Korpiselän kunnan itäosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ägläjärvi (kylä) · Katso lisää »
Boksitogorskin piiri
Ragušajoen kanjonia. Boksitogorskin Lenin-aukio. Zagolodnon kylän tsasouna. Boksitogorskin piiri on kunnallishallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Boksitogorskin piiri · Katso lisää »
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Henrik Kaarlenpoika Horn
Henrik Kaarlenpoika Horn (2. syyskuuta 1578 Rantasalmi – 20. toukokuuta 1618 Tukholma) Runeberg.org.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Henrik Kaarlenpoika Horn · Katso lisää »
Hoilola
Hoilola on kylä Joensuun kaupungin itäosassa, Korpijärven länsipäässä, noin 70 kilometriä Joensuun keskustaajamasta kaakkoon.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Hoilola · Katso lisää »
Hyrsylä
Hyrsylä on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Veskelyksen kunnassa, ennen sotia Suomelle kuuluneessa Raja-Karjalassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Hyrsylä · Katso lisää »
Immonen
Immonen on savolainen sukunimi.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Immonen · Katso lisää »
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Impilahti · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Inkeri · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Inkerin kirkko
Inkerin evankelis-luterilainen kirkko on vuonna 1992 itsenäisen toimintansa aloittanut luterilainen kirkko Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Inkerin kirkko · Katso lisää »
Inkerin sota
Inkerin sota käytiin 1610–1617 Ruotsin kuningaskunnan ja Moskovan Venäjän välillä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Inkerin sota · Katso lisää »
Isaacus Rothovius
Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland – 10. helmikuuta 1652) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Isaacus Rothovius · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Ivangorod
Ivangorod (vanha suomennos Iivananlinna) on entinen linnoitus ja nykyinen kaupunki Narvanjoen itärannalla Venäjän puolella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ivangorod · Katso lisää »
Jaama
Jaama eli Kingisepp on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Jaama · Katso lisää »
Jaamankangas
Jaamankangas on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu yhteen sulautunut reunamuodostuma ja saumamuodostuma, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuussa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Jaamankangas · Katso lisää »
Järvisaari
Järvisaari, Jarvosel'skij (Ярвосельского), on pitäjä Tusinan piirissä itäisellä Inkerinmaalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Järvisaari · Katso lisää »
Joakim Terentjef
Joakim Terentjef (Jaakkima Terentinpoika) oli 1600-luvulla Karjalassa vaikuttanut ortodoksipappi, joka siirtyi opettamaan luterilaista oppia.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Joakim Terentjef · Katso lisää »
Joensuun historia
Tämä artikkeli käsittelee Joensuun historiaa ja esihistoriaa kivikaudelta 2000-luvun alkuun.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Joensuun historia · Katso lisää »
Jonkerin kivi
Jonkerin kivi on vanha Stolbovan rauhan 1617 rajakivi, joka sijaitsee Kuhmossa Jonkerinjärven pohjoisrannalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Jonkerin kivi · Katso lisää »
Kaprio
Kaprio on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kaprio · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Karjala · Katso lisää »
Karjala-kysymys
Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Karjala-kysymys · Katso lisää »
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Karjalan historia · Katso lisää »
Karjalan historiallinen maakunta
Karjala on Suomen itäisin historiallinen maakunta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Karjalan historiallinen maakunta · Katso lisää »
Karjalan väestömuutos 1600-luvulla
Väritetyt alueet kuuluivat Ruotsille vuonna 1658: Käkisalmen lääni väritetty tummanvihreällä. Karjalan väestömuutos 1600-luvulla tapahtui Ruotsin saatua Stolbovan rauhassa 1617 alueikseen muun muassa koko Käkisalmen läänin.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Karjalan väestömuutos 1600-luvulla · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Karjalankannas · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Käkisalmen läänin vaakuna
K. A. Bomanssonin mukaelma Käkisalmen läänin vaakunasta vuodelta 1889. Käkisalmen läänin vaakuna oli vuosina 1580–1721 Ruotsin hallintoalueena olleen Käkisalmen läänin heraldinen tunnus.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Käkisalmen läänin vaakuna · Katso lisää »
Käkisalmen vaakuna
Käkisalmen nykyinen vaakuna Käkisalmen vaakuna on Venäjän Leningradin alueella sijaitsevan Käkisalmen kaupunkikunnan heraldinen tunnus.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Käkisalmen vaakuna · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Käkisalmi · Katso lisää »
Kiihtelysvaara
Kiihtelysvaaran vuonna 2018 palanut kirkko. Kiihtelysvaara on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kiihtelysvaara · Katso lisää »
Kokkari
Kokkari oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kokkari · Katso lisää »
Korpiselkä
Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Korpiselkä · Katso lisää »
Korpiselkä (kirkonkylä)
Korpiselkä (karjalaksi Korbiselgä) oli Korpiselän kunnan kirkonkylä, joka sijaitsi kunnan länsiosassa ja jäi Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamalle alueelle aivan uuden rajan tuntumaan.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Korpiselkä (kirkonkylä) · Katso lisää »
Kristinuskon historia Suomessa
Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »
Kuhmo
Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kuhmo · Katso lisää »
Kullankylä
Kullajoki vuonna 2008. Joen takana on Kullankylän itäpuolen paikka. Kullankylä myös Kulla, Kullaankylä) oli kylä läntisellä Inkerinmaalla Kullanjoen varressa. Se sijaitsi 20 kilometriä Narvasta pohjoiseen. Kylän asukkaina oli inkerinsuomalaisia 1940-luvulle asti. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla Laukaan- ja Lovatjokien välissä sijainneessa Novgorodin Šelonin viidenneksessä. Kylä ei siis kuulunut Vatjan viidennekseen, johon muu Inkerinmaa kuului. Asukkaina oli tuolloin vatjalaisia ja inkeroisia. Kylä sai luultavasti nykyisen nimensä Stolbovan rauhan jälkeen vuonna 1617, jolloin alueelle muutti luterilaista väestöä Suomesta. Suureen-Narvusiin eli Kosemkinaan rakennettiin kirkko vuonna 1640 ja Kullankylä kuului siten Narvusi-Kosemkinan pitäjään, joka oli osa Narvan seurakuntaa vuoteen 1917 asti. Perimätiedon mukaan kylän nimi juontuu siitä, että aikoinaan kaksi äveriästä asukasta väitteli, kumpi heistä on rikkaampi ja päättivät kylvää kultarahoja, toinen joen oikealle, toinen sen vasemmalle puolelle.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kullankylä · Katso lisää »
Kuolan lääni
Kuolan lääni oli Venäjälle kuuluva aluehallinnon yksikkö Käkisalmen läänin pohjoispuolella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kuolan lääni · Katso lisää »
Kurkijoki (Karjalan tasavalta)
Kurkijoki on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kurkijoki (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen juliaanisen kalenterin mukaan) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Kustaa II Aadolf · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Lapin historia
Lapin historia alkaa mannerjään vetäytyessä alueelta viimeisen jääkauden lopulla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Lapin historia · Katso lisää »
Lieksa
Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Lieksa · Katso lisää »
Liperin kirkko
Liperin kirkon saarnastuoli Liperin kirkko on Liperin evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Liperin kirkko · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin sodista
Tämä on luettelo Ruotsin sodista.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Luettelo Ruotsin sodista · Katso lisää »
Luettelo Suomen historian sodista
Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »
Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan
Turku on Suomen vanhin kaupunki. Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan · Katso lisää »
Luettelo Suomen kirkkopitäjistä
Tämä artikkeli on luettelo Suomen kirkkopitäjistä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Luettelo Suomen kirkkopitäjistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen siirtolohkareista
Nurmeksen Pyssyvaaralla. Tämä on luettelo Suomen siirtolohkareista ja muista nimetyistä kivistä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Luettelo Suomen siirtolohkareista · Katso lisää »
Luikonlahti
Luikonlahti on kylä Kaavin kunnassa Pohjois-Savossa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Luikonlahti · Katso lisää »
Maaretkenvero
Maaretkenvero on Ruotsissa ja Suomessa käytössä ollut historiallinen vero.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Maaretkenvero · Katso lisää »
Mikael Romanov
Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Mikael Romanov · Katso lisää »
Nevanlinna
Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa Carl von Bonsdorffin piirros Nevanlinnan sinetistä vuodelta 1891. Nevanlinna on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Nevanlinna · Katso lisää »
Olavi Elimaeus
Olavi Elimaeus (k. 1629) oli Viipurin hiippakunnan neljäs piispa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Olavi Elimaeus · Katso lisää »
Olavinlinna
Olavinlinna kuvattuna Tallisaaresta vuonna 2015. Olavinlinna on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Olavinlinna · Katso lisää »
Parikkala
Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Parikkala · Katso lisää »
Pähkinäsaaren linna
Pähkinäsaaren linna Laatokan suunnalta katsottuna. Taustalla Nevaa. Linnoitus on paikoin huonossa kunnossa Linnoituksen sisällä Pähkinäsaaren linna on Venäjällä Leningradin alueella sijaitseva keskiaikainen linna.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Pähkinäsaaren linna · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pohjois-Savon vaakuna
Pohjois-Savon maakuntavaakuna. Pohjois-Savon vaakuna on Pohjois-Savon maakunnan heraldinen tunnus.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Pohjois-Savon vaakuna · Katso lisää »
Porajärvi (Suojärven piiri)
Porajärven kunta Suojärven piirin kartalla. Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Porajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »
Porvoon historia
Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Porvoon historia · Katso lisää »
Puolan–Venäjän sota (1654–1667)
Puolan–Venäjän sota eli kolmetoistavuotinen sota oli sarja konflikteja Puola-Liettuassa vuosina 1654–1667.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Puolan–Venäjän sota (1654–1667) · Katso lisää »
Pyhäjärvi Vpl
Pyhäjärvi Vpl:n epävirallinen perinnevaakuna. Pyhäjärvi Vpl oli Suomen Viipurin läänin kunta Karjalankannaksella Laatokan rannalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Pyhäjärvi Vpl · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Rajajoki · Katso lisää »
Rajakontu
Rajakontu on Salmin maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Pitkänrannan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Rajakontu · Katso lisää »
Rauhansopimus
Rauhansopimus on kahden tai useamman osapuolen, yleensä valtion tai liittoutuman välinen sopimus, jolla lopetetaan osapuolten välinen sotatila.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Rauhansopimus · Katso lisää »
Rautavaara
Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Rautavaara · Katso lisää »
Rääkkylän kirkonkylä
Rääkkylän kirkonkylä on kirkonkylä ja Rääkkylän kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan eteläosassa, Saimaaseen kuuluvan Pyhäselän etelärannalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Rääkkylän kirkonkylä · Katso lisää »
Retusaari
Retusaari on Suomenlahden saari, joka on osa Pietarin liittokaupunkia Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Retusaari · Katso lisää »
Ristlahden taistelu
Ristlahden taistelu tai Ristilahden taistelu käytiin heinäkuun lopulla 1614 Uukuniemen Ristlahdella Hans Munckin johtamien ruotsalaisten joukkojen ja venäläisten ja karjalaisten joukkojen välillä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ristlahden taistelu · Katso lisää »
Ruotsin Inkeri
Ruotsin Inkeri tarkoittaa Inkeriä, joka oli osa Ruotsia, aluksi vuosina 1583–1595 ja uudelleen vuosina 1617–1721, jolloin alue luovutettiin Venäjän keisarikunnalle Uudenkaupungin rauhassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ruotsin Inkeri · Katso lisää »
Ruotsin suurvalta-aika
Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Ruptuurisota
Ruotsille 1658 kuuluneet alueet esitetty keltaisella värillä. Prinssi Kaarle, myöhemmin Kaarle X Kustaa (1622–1660), Ruotsin kuningas 1654–1660. Aleksei I, Venäjän tsaari 1645–1676. Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1656–1658 käydyn Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Ruptuurisota · Katso lisää »
Saari (Suomen entinen kunta)
Saari on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Saari (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »
Saaroinen (Korpiselkä)
Saaroinen on kylä Joensuun kaupungin itälaidalla Venäjän rajalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Saaroinen (Korpiselkä) · Katso lisää »
Saimaa
Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Saimaa · Katso lisää »
Salmi (Karjalan tasavalta)
Salmin kunta Pitkärannan piirin kartalla. Salmi on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Salmi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Salmi (kunta)
Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Salmi (kunta) · Katso lisää »
Savolaisten asutusliike
Savolaisten asutusliike oli muuttoliike, joka kohdistui aiemmin harvaan asutuille tai asumattomille alueille suuressa osassa Suomea.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Savolaisten asutusliike · Katso lisää »
Sekasorron aika
Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Sekasorron aika · Katso lisää »
Selowin katekismus
Selowin katekismus (tai Selovin katekismus, van Selowin katekismus) viittaa vuonna 1644 julkaistuun suomenkieliseen katekismukseen, joka on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Selowin katekismus · Katso lisää »
Serlachius (suku)
Serlachius on suomalainen suku, joka tunnetaan lähinnä talouselämän ja varsinkin metsäteollisuuden vaikuttajina 1800-luvulta alkaen.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Serlachius (suku) · Katso lisää »
Seuloskoin piiri
Seuloskoin piirin sijainti Leningradin alueen kartalla Seuloskoin piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Seuloskoin piiri · Katso lisää »
Sjökullan kartano
Sjökullan kartano (ruots. Sjökulla gård) on kartano Lapinjärven kunnassa Lapinjärven rannalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Sjökullan kartano · Katso lisää »
Soanlahden seurakunta
Soanlahden seurakunta oli Viipurin hiippakuntaan ja Sortavalan rovastikuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta Raja-Karjalan länsiosassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Soanlahden seurakunta · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Sortavala · Katso lisää »
Stolbova
Stolbova on pieni kylä Venäjällä Leningradin alueen Olhavan piirin Hvalovon kunnassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Stolbova · Katso lisää »
Suhoje
Suhojen kunta Kirovskin piirin kartalla. Suhoje on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suhoje · Katso lisää »
Suistamo
Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suistamo · Katso lisää »
Suolammen kivi
Suolammen kivi, tunnettu myös nimellä Korpilammen kivi, on Kuhmossa Saunajärven eteläpuolella sijaitseva Täyssinän ja Stolbovan rauhan rajakivi.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suolammen kivi · Katso lisää »
Suomen aluemuutokset
Suomen aluemuutokset tarkoittavat muutoksia, jotka ovat koskettaneet Suomen aluetta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen aluemuutokset · Katso lisää »
Suomen historian aikajana
Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän raja
Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »
Suomen karjalankieliset
Suomen karjalankieliset ovat kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö Suomessa, joka puhuu karjalan kieltä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen karjalankieliset · Katso lisää »
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »
Suomen läänit
Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen läänit · Katso lisää »
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen murteet · Katso lisää »
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Suomen sotahistoria
Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suomi · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tšiipakka
Korpijärven maamiesseurantalo Tšiipakassa. Tšiipakka oli kylä Korpiselän kunnan länsiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tšiipakka · Katso lisää »
Tšokki
Tšokki (aiemmin myös Saavanvaara) oli kylä Korpiselän kunnan keskiosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tšokki · Katso lisää »
Täyssinän rauha
Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Täyssinän rauha · Katso lisää »
Tihvinänkarjalaiset
Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tihvinänkarjalaiset · Katso lisää »
Tolvajärvi (kylä)
Tolvajärven tsasouna ennen talvisotaa. Tolvajärvi on Loimolan maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tolvajärvi (kylä) · Katso lisää »
Tusinan piiri
Tosnon piirin sijainti Leningradin alueen kartalla Tusinan eli Tosnon piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tusinan piiri · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »
Vantaan historia
Vantaan historian varhaisimmat merkit asutuksesta ovat 5000-luvulta eaa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Vantaan historia · Katso lisää »
Variskivi
Variskivi on Laatokan pohjoisrannalla Salmissa sijaitseva entinen rajakivi.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Variskivi · Katso lisää »
Vasknarvan ritarikunnan linna
Vasknarvan ritarikuntalinna eli/tai Vasknarvan ritarikunnan linna (eli Sõrenets) oli pieni, mutta vahva keskiaikainen, v. 1349 rakennettu ja v. 1427 uudelleenrakennettu, myöhemmin tuliaseiden käyttöön sovellettu ja oletettavasti Liivinmaan sodassa raunioitunut sekä puolustus- ja rajarakennelma että ritarilinna Narvanjoen vasemmalla rannalla Vasknarvan kylässä, Itä-Virumaan maakunnassa, Virossa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Vasknarvan ritarikunnan linna · Katso lisää »
Vatjan viidennes
Vatjan viidennes. Novgorodin viidennekset Vatjan viidennes on yksi Novgorodin tasavallan vanhoista hallintopiireistä, jotka säilyivät 1700-luvun alkuun saakka.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Vatjan viidennes · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Venäjän historia · Katso lisää »
Viipurin Karjala
Viipurin Karjala eli Ruotsin Karjala oli Käkisalmen Karjalan länsipuolella sijainnut osa Karjalaa.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Viipurin Karjala · Katso lisää »
Viipurin sopimus
Viipurin sopimus oli heinäkuussa 1609 allekirjoitettu sopimus, jossa Venäjän tsaari Vasili Šuiski pyysi ruotsalaisia apuun vastatsaaria, Vale-Dmitri II:a vastaan.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Viipurin sopimus · Katso lisää »
Virmajärvi
Virmajärvi on pieni järvi Suomen ja Venäjän rajalla.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Virmajärvi · Katso lisää »
Vuoksi
Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja Vuoksi · Katso lisää »
1610-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja 1610-luku · Katso lisää »
1617
Ei kuvausta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja 1617 · Katso lisää »
1621
Ei kuvausta.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja 1621 · Katso lisää »
27. helmikuuta
27.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja 27. helmikuuta · Katso lisää »
4. huhtikuuta
4.
Uusi!!: Stolbovan rauha ja 4. huhtikuuta · Katso lisää »
