Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
20 suhteet: Asevelvollisuus Suomessa, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1910, Eduskuntavaalit 1911, Ensimmäinen sortokausi, Evert Hokkanen, Haminan kadettikoulu, Hjeltin senaatti, Ivan Obolenski, Kutsuntalakko, Leo Mechelin, Markovin senaatti, Parlamentin hajottaminen, Suomen asevelvollisuuden historia, Suomen kaarti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Toinen sortokausi, Väkivallaton vastarinta, Vuoden 1905 suurlakko.
Asevelvollisuus Suomessa
varusmiehiä antamassa sotilasvalaansa. Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Asevelvollisuus Suomessa · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1910
Suomen neljännet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. helmikuuta 1910.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Eduskuntavaalit 1910 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1911
Eduskuntavaalit 1911 järjestettiin 2.–3. tammikuuta.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Eduskuntavaalit 1911 · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Evert Hokkanen
Evert Hokkanen (synt. Vitikka, 7. heinäkuuta 1864 Urjala – 26. kesäkuuta 1918 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1910.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Evert Hokkanen · Katso lisää »
Haminan kadettikoulu
Nykyinen reserviupseerikoulun päärakennus toimi aiemmin Keisarillisen Suomen kadettikouluna. Haminan kadettikoululla tarkoitetaan Keisarillista Suomen kadettikoulua vuosina 1812–1903, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Haminan kadettikoulu · Katso lisää »
Hjeltin senaatti
Helsingin yliopiston kanslerin, professori Edvard Hjeltin senaatti oli toinen parlamentaarinen Venäjän keisarikunnan alaisuudessa toiminut Suomen senaatti.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Hjeltin senaatti · Katso lisää »
Ivan Obolenski
Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Ivan Obolenski · Katso lisää »
Kutsuntalakko
Kutsuntalakko oli vuosina 1902–1904 Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestetty kieltäytyminen asevelvollisuuskutsunnasta, jossa arvalla valittiin kolmen vuoden asepalvelukseen joutuvat.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Kutsuntalakko · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Markovin senaatti
Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Markovin senaatti · Katso lisää »
Parlamentin hajottaminen
Parlamentin hajottaminen tarkoittaa, että parlamentin työskentely keskeytetään kesken vaalikauden ja järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Parlamentin hajottaminen · Katso lisää »
Suomen asevelvollisuuden historia
Todistus asevelvollisen osallistumisesta kertausharjoituksiin vuonna 1897. Todistuksesta ilmenee painettuna hallintokieli ruotsi, koulutuskieli suomi ja Venäjän keisarillinen vaakuna. Varsinainen asevelvollisuus tuli Suomessa käyttöön säätyvaltiopäivien vuonna 1878 säätämällä lailla.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Suomen asevelvollisuuden historia · Katso lisää »
Suomen kaarti
Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Suomen kaarti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Väkivallaton vastarinta
Sodanvastainen mielenosoitus Lontoossa 20. maaliskuuta 2005. Väkivallattomuus tai väkivallaton vastarinta on moraalifilosofia tai toimintastrategia, jonka periaatteena on kieltäytyä fyysisestä voimankäytöstä sosiaalisen, taloudellisen tai poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Väkivallaton vastarinta · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Sotilasmiljoonat ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
