Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
171 suhteet: Aakkoset, Aškenasijuutalaiset, Aleksei Šahmatov, Antislavismi, Aromanian kieli, Aspekti (kielitiede), Ateenan yliopisto, August Leskien, Baba au rhum, Baba Jaga, Baltoslaavilainen kantakieli, Baltoslaavilaiset kielet, Balttilaiset kielet, Blaga Dimitrova, Bolgaarin kieli, Bolonka, Bosnian kieli, Bratislava, Bulgaria, Bulgarian kansantasavalta, Bulgarian kieli, C, Czesław Miłosz, Dagmar, Deminutiivi, Dimitrov, Dmitri Bubrih, Donets, Dragonja, Eero Balk, Esperanto, Esperanton kielioppi, Eteläslaavilaiset kielet, Etty Hillesum, Euroopan esihistoria, Euroopan kielet, Eurooppa, Evankeliumikirja, Friedensreich Hundertwasser, Friedrich von Bodenstedt, G, Gagauzin kieli, Gardariki, Glagoliittinen kirjaimisto, Grimmin laki, Gusle, H, Half-Life-universumin paikat, Hatapusa, Hospodar, ..., Ido, Iivana, Indoeurooppalaiset kielet, Indoeuropeistiikka, Instrumentaali, Interslaavi, Itämerensuomalaiset kielet, Itäromaaniset kielet, Itäslaavilaiset kielet, Ivan, J, Jaroslavitši, Jay Greenberg, Jiddiš, Jogla, Johanna Nichols, John B. Olli, Josef Dobrovský, Jouko Lindstedt, Juho Kujola, Juri, K, Kašubi, Keltit, Kielisukulaisuus, Kirkkoslaavi, Knjaz, Kolomna, Kreikkalaiset, Krka, Kroatian kieli, Kuningas, Kyrillinen kirjaimisto, Laiva, Lateraali, Länsimainen kulttuuri, Länsislaavilaiset kielet, Leonid Bulah’ovskyi, Lokatiivi, Luettelo indoeurooppalaisista kielistä, Luettelo itämerensuomalaisten kielten slaavilaisista lainasanoista, Luettelo kuolleista kielistä, Makedonian kieli, Marek, Mats Traat, Maunu Ladonlukko, Määrin kieli, Merjan kieli, Mila (etunimi), Milo (nimi), Molisenkroatia, Moskvajoki, Muinainen makedonia, Muinaisitäslaavi, Muinaiskirkkoslaavi, Nagykanizsa, Nasti, O, Ӂ, Perkele, Petja, Polabi, Prepositionaali, Pulkkinen, Puolan kieli, Puttila, R. R. Ryynänen, Radogoštš, Rautakausi Turussa, Romanian kieli, Rostislav, Rusistiikka, Rusit, Saksa, Sarah Thomason, Sata, Serbian kieli, Serbit, Serbokroaatin kieli, Siperian historia, Slaavilainen kantakieli, Slaavilainen mytologia, Slaavilaiset nimet, Slaavit, Slavistiikka, Sleesian kieli, Slovakia, Slovakki, Sloveeni, Slovintsin kieli, Slovio, Sorbi, Sorbit, Suomen kielen lainasanat, Suomen kielen sanasto, Suomen kieli, Suomen romanit, Tamara, Tšekin kieli, Tšuudit, Tolba (joki), Tomas Venclova, Tremulantti, Turkkilaiset kielet, Ukrainan kieli, Unkari, Unkarin väestö, Uralilaiset kielet, Valdemar, Valentin Kiparsky, Valkovenäjän kieli, Vänrikki, Venäjä, Venäjän kieli, Venäjän väestö, Viktor Hryhorovytš, Vokatiivi, Wanda (nimi), Yeşilköy, Yhdysvaltain kielet, Ʒ. Laajenna indeksi (121 lisää) »
Aakkoset
Aakkoset eli aakkosto on tietyn kielen äännekirjoitukseen vakiintunut järjestetty kokoelma kirjaimia.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Aakkoset · Katso lisää »
Aškenasijuutalaiset
Aškenasijuutalaiset ovat yksi juutalaisten diasporaryhmistä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Aškenasijuutalaiset · Katso lisää »
Aleksei Šahmatov
Aleksei Šahmatov Aleksei Aleksandrovitš Šahmatov (17. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1864 Narva – 16. elokuuta 1920 Pietari) oli venäläinen kielitieteilijä ja muinaisitäslaavinkielisten kronikoiden tutkija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Aleksei Šahmatov · Katso lisää »
Antislavismi
Antislavismi tai slavofobia tarkoittaa slaavilaisia kieliä puhuviin kohdistuvia rasistisia asenteita.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Antislavismi · Katso lisää »
Aromanian kieli
Aromanian murteet Aromanian kieli tai Limba Armãneascã (armãneshce, armãneashti, rrămăneshti) on itäromaaninen kieli, jota puhutaan Kaakkois-Euroopassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Aromanian kieli · Katso lisää »
Aspekti (kielitiede)
Kielitieteessä aspekti on verbin ominaisuus, joka liittää siihen ajallista etenemistä kuvaavan merkityseron.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Aspekti (kielitiede) · Katso lisää »
Ateenan yliopisto
Ateenan yliopisto, virallisesti Ateenan kansallinen ja kapodistrinen yliopisto on yliopisto, joka toimii Ateenassa Kreikassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Ateenan yliopisto · Katso lisää »
August Leskien
August Leskien (8. heinäkuuta 1840 Kiel, Holsteinin herttuakunta, Preussin kuningaskunta – 20. syyskuuta 1916 Leipzig, Saksan keisarikunta) oli saksalainen kielitieteilijä, joka oli erityisesti perehtynyt slaavilaisiin ja balttilaisiin kieliin.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja August Leskien · Katso lisää »
Baba au rhum
Baba au rhum. Baba au rhum eli rommibaba on tyypillisesti rommilla kastettu ranskalainen hiivakakku.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Baba au rhum · Katso lisää »
Baba Jaga
Ivan Bilibinin näkemys Baba Jagasta Ivan Bilibinin näkemys Baba Jagasta ja Iivana Tsaarinpojasta 1911 Baba Jaga on slaavilaisen mytologian noita-akka.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Baba Jaga · Katso lisää »
Baltoslaavilainen kantakieli
Baltoslaavilainen kantakieli on rekonstruoitu kantakieli, joka polveutuu indoeuroppalaisesta kantakielestä ja josta kaikki myöhemmät baltoslaavilaiset kielet eli balttilaiset kielet ja slaavilaiset kielet polveutuvat.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Baltoslaavilainen kantakieli · Katso lisää »
Baltoslaavilaiset kielet
Baltoslaavilaiseen kieliryhmään luetaan perinteisesti balttilaiset ja slaavilaiset kielet, jotka kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Baltoslaavilaiset kielet · Katso lisää »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »
Blaga Dimitrova
Blaga Dimitrova (2. tammikuuta 1922 – 4. toukokuuta 2003) oli bulgarialainen kirjailija ja maan kommunistihallinnon aikainen toisinajattelija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Blaga Dimitrova · Katso lisää »
Bolgaarin kieli
Bolgaarin kieli on muinaisten bolgaarien puhuma turkkilainen kieli, joka tunnetaan lähinnä henkilö- ja paikannimien, lainasanojen sekä lyhyiden piirto- ja hautakirjoituksien perusteella.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bolgaarin kieli · Katso lisää »
Bolonka
Bolonka on venäläinen bichon-tyyppinen koiratyyppi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bolonka · Katso lisää »
Bosnian kieli
Bosnian kieli eli bosnia ((kyrilli.), босански језик) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Bosniassa ja Hertsegovinassa käytettävä standardisoitu muoto.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bosnian kieli · Katso lisää »
Bratislava
Bratislava sijaitsee Tonavan varrella. Bratislava (ent. Prešporok) on Slovakian pääkaupunki.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bratislava · Katso lisää »
Bulgaria
Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bulgaria · Katso lisää »
Bulgarian kansantasavalta
Bulgarian kansantasavalta oli Bulgarian valtion nimi kommunistihallituksen aikana vuosina 1946–1990, jolloin maata johti Bulgarian kommunistinen puolue (BKP).
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bulgarian kansantasavalta · Katso lisää »
Bulgarian kieli
Bulgaria (omakielinen nimi: български език) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Bulgarian kieli · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja C · Katso lisää »
Czesław Miłosz
Czesław Miłosz (30. kesäkuuta 1911 Šeteniai, Kaunasin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 14. elokuuta 2004 Krakova, Puola) oli puolalainen runoilija ja esseisti.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Czesław Miłosz · Katso lisää »
Dagmar
Dagmar on pohjoismainen naisen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Dagmar · Katso lisää »
Deminutiivi
Deminutiivi (myös diminutiivi) eli pienennysmuoto tarkoittaa vähennysmuotoa tai johdosta, hellittelymuotoa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Deminutiivi · Katso lisää »
Dimitrov
Dimitrov, naisilla Dimitrova on slaavilainen sukunimi, joka on muun muassa seuraavilla henkilöillä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Dimitrov · Katso lisää »
Dmitri Bubrih
Dmitri Bubrih Dmitri Vladimirovitš Bubrih (25. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1890 Pietari – 30. marraskuuta 1949 Leningrad) oli venäläinen kielitieteilijä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Dmitri Bubrih · Katso lisää »
Donets
Donets on Donjoen oikeanpuoleinen eli läntinen sivujoki Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Donets · Katso lisää »
Dragonja
Dragonja on joki Pohjois-Istriassa Kroatian ja Slovenian rajalla.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Dragonja · Katso lisää »
Eero Balk
Eero Balk Prahassa, 2017 Eero Balk (s. 8. toukokuuta 1955 Kuopio) on suomentaja ja kirjailija, jonka erikoisalaa ovat Itä-Euroopan slaavikielet.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Eero Balk · Katso lisää »
Esperanto
Esperanto (alkujaan lingvo internacia) on luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kansainvälinen apukieli, jonka loi puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Esperanto · Katso lisää »
Esperanton kielioppi
Esperanto on keinotekoinen apukieli, jonka kielioppi on luonnollisiin kieliin verrattuna hyvin helppo.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Esperanton kielioppi · Katso lisää »
Eteläslaavilaiset kielet
bulgarian kieli Eteläslaavilainen murre jatkumo Eteläslaavilaiset kielet ovat lähinnä Balkanin alueella puhuttuja kieliä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Eteläslaavilaiset kielet · Katso lisää »
Etty Hillesum
Esther ”Etty” Hillesum oli hollantilainen kirjoittaja.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Etty Hillesum · Katso lisää »
Euroopan esihistoria
Euroopan eshistoria alkaa nykyihmistä edeltävistä ihmislajeista, ja päättyy kirjoitustaidon levittäytymiseen.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Euroopan esihistoria · Katso lisää »
Euroopan kielet
Euroopan kielet kuuluvat pääasiassa indoeurooppalaisiin kieliin.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Euroopan kielet · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Eurooppa · Katso lisää »
Evankeliumikirja
Evankeliumikirja (lektionaari) on Raamatun teksteistä laadittu tekstikokoelma, jota käytetään kristillisissä jumalanpalveluksissa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Evankeliumikirja · Katso lisää »
Friedensreich Hundertwasser
Friedensreich Hundertwasser (alk. Friedrich Stowasser, 15. joulukuuta 1928 Wien – 19. helmikuuta 2000 Tyynimeri, Uusi-Seelanti) oli juutalaista syntyperää oleva itävaltalainen arkkitehti, taidemaalari ja taiteilija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Friedensreich Hundertwasser · Katso lisää »
Friedrich von Bodenstedt
Friedrich Martin von Bodenstedt (1819−1892) oli saksalainen runoilija, professori ja teatterinjohtaja.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Friedrich von Bodenstedt · Katso lisää »
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja G · Katso lisää »
Gagauzin kieli
Kolmikielinen laatta Gagauzian kuvernöörin virastolla. Gagauzi listattu ensimmäisenä. Gagauzin kieli (myös gagauuzin kieli, gagauziksi gagauz dili) on etupäässä Moldovassa asuvien gagauzien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Gagauzin kieli · Katso lisää »
Gardariki
Viikinkiajan Rus Kasaarien alueet Kiovan Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana vuonna 1015 on merkitty karttaan vaaleanvihreällä. Garðaríki (myös Gardariki tai Gardarike) on muinaisnorjankielisissä teksteissä silloiseen Venäjän alueeseen viittaava nimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Gardariki · Katso lisää »
Glagoliittinen kirjaimisto
Glagoliittinen kirjaimisto eli glagolitsa on vanhin tunnettu slaavilainen kirjaimisto.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Glagoliittinen kirjaimisto · Katso lisää »
Grimmin laki
Grimmin laki on säännönmukaisuus, jonka mukaisesti germaanisten kielten sanoissa tietyt konsonantit poikkeavat systemaattisesti samojen sanojen etymologisista vastineista muissa indoeurooppalaisissa kielissä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Grimmin laki · Katso lisää »
Gusle
Gusle Gusle, gusla tai lahuta (puol. gęśl) on balkanilainen kielisoitin, jossa on vain yksi kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Gusle · Katso lisää »
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja H · Katso lisää »
Half-Life-universumin paikat
Half-Life -pelisarjassa esiintyy monia fiktiivisiä paikkoja dystopiamaisessa ympäristössä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Half-Life-universumin paikat · Katso lisää »
Hatapusa
Hatapusa on entinen kyläryhmä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Kaprion kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Hatapusa · Katso lisää »
Hospodar
Gheorghe Bibescu, Valakian hospodar 1843-1848. Hospodar on slaavilaisissa kielissä herraa tai isäntää merkitsevä termi, joka oli myös arvonimi joissakin slaavilaisissa maissa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Hospodar · Katso lisää »
Ido
Ido on esperantosta muokattu kansainvälinen apukieli, jonka Louis de Beaufront julkaisi vuonna 1907.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Ido · Katso lisää »
Iivana
Iivana on karjalainen muunnos etunimestä Ivan, joka on Johannes-nimen vastine Venäjällä ja muissa slaavilaisissa maissa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Iivana · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Indoeuropeistiikka
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeuropeistiikka eli vertaileva indoeurooppalainen kielentutkimus on kielitieteen ala, joka tekee indoeurooppalaisten kielten vertailevaa tutkimusta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Indoeuropeistiikka · Katso lisää »
Instrumentaali
Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee, että substantiivi on väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Instrumentaali · Katso lisää »
Interslaavi
Interslaavin lippu Interslaavi (medžuslovjansky/меджусловјанскы) on rakennettu kansainvälinen apukieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Interslaavi · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itäromaaniset kielet
Itäromaaniset kielet, joita myös kutsutaan Vlach kieliksi, ovat romaanisten kielten ryhmä, joka on kehittynyt Kaakkois-Euroopassa paikallisesta vulgaarilatinasta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Itäromaaniset kielet · Katso lisää »
Itäslaavilaiset kielet
Itäslaavilaiset kielet on yksi slaavilaisten kielten kolmesta alaryhmästä, suurin puhujien määrällä mitattuna.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Itäslaavilaiset kielet · Katso lisää »
Ivan
Ivan on pääasiassa slaavilaisia kieliä puhuvissa maissa yleinen miehen etunimi, Johannes-nimen vastine.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Ivan · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja J · Katso lisää »
Jaroslavitši
Jaroslavitši (vepsäksi Vilhal ~ Viĺhal) on kylä Venäjällä Leningradin alueen Podporožjen piirin Vinnitsyn kunnassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Jaroslavitši · Katso lisää »
Jay Greenberg
Jay Greenberg (s. 13. joulukuuta 1991 New Haven, Connecticut) on yhdysvaltalainen säveltäjä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Jay Greenberg · Katso lisää »
Jiddiš
Jiddiš on alun perin Keski- ja Itä-Euroopan aškenasijuutalaisten puhuma keskiaikaiseen saksaan pohjautuva kieli, jossa on vaikutteita myös seemiläisistä, slaavilaisista ja romaanisista kielistä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Jiddiš · Katso lisää »
Jogla
Jogla on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Borovitšin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Jogla · Katso lisää »
Johanna Nichols
Johanna Nichols (s. 1945 Iowa City, Iowa, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja Kalifornian yliopiston, Berkeley, slaavilaisen kielitieteen ja kirjallisuuden professori emerita.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Johanna Nichols · Katso lisää »
John B. Olli
John B. Olli (21. maaliskuuta 1894 – 11. huhtikuuta 1984 New Haven) oli amerikansuomalainen kielitieteilijä, joka toimi germaanisten ja slaavilaisten kielten professorina New Yorkin City Collegessa sekä opetti myös Wisconsinin ja Columbian yliopistoissa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja John B. Olli · Katso lisää »
Josef Dobrovský
Josef Dobrovský, Jan Vilímekin piirros. Josef Dobrovksý (17. elokuuta 1753 Gyarmat, Unkari – 6. tammikuuta 1829 Brno, Määri) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Josef Dobrovský · Katso lisää »
Jouko Lindstedt
Jouko Sakari Lindstedt (s. 1955) on suomalainen kielentutkija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Jouko Lindstedt · Katso lisää »
Juho Kujola
Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alkuperäinen sukunimi Lasarev, 18. tammikuuta 1884 Salmin pitäjän Miinalan kylä – 4. kesäkuuta 1963 Tampere) oli suomalainen lyydin ja karjalan kielen tutkija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Juho Kujola · Katso lisää »
Juri
Juri on pääasiassa slaavilainen miehen etunimi, Georgios-nimen vastine.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Juri · Katso lisää »
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja K · Katso lisää »
Kašubi
Puolalaisen Puckin (kaš. Pùck) piirikunnan (''powiat'') kyltti, alarivillä kašubinkielinen nimi. Kašubi on kašubien puhuma slaavilainen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kašubi · Katso lisää »
Keltit
Keltit ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Keltit · Katso lisää »
Kielisukulaisuus
Kielisukulaisuus määritellään kielihistoriassa niin, että samasta kantakielestä polveutuvat kielet ovat sukukieliä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kielisukulaisuus · Katso lisää »
Kirkkoslaavi
Kirkkoslaavi (vanh. kirkkoslavonia) on muinaisen bulgarian kielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kirkkoslaavi · Katso lisää »
Knjaz
glagoliittisessa tekstissä. Knjaz on historiallinen slaavilainen aatelinen arvonimi, jota käytettiin historian eri aikoina muinaisissa slaavilaisissa maissa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Knjaz · Katso lisää »
Kolomna
Kolomna on kaupunki Moskovan alueella Keski-Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kolomna · Katso lisää »
Kreikkalaiset
Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kreikkalaiset · Katso lisää »
Krka
Krka on joki Kaakkois-Sloveniassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Krka · Katso lisää »
Kroatian kieli
Kroatian eli kroaatin kieli on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Kroatiassa käytettävä standardoitu muoto.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kroatian kieli · Katso lisää »
Kuningas
Lombardian rautakruunu, Italian keskiaikaisen kuningaskunnan kuninkaiden käyttämä kruunu. valtikan ja kärpännahkaviitan kanssa. Hyacinthe Rigaudin maalaama muotokuva. Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas vuodesta 1973. Kuningas on kuningaskunnan miespuolinen monarkki.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kuningas · Katso lisää »
Kyrillinen kirjaimisto
Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »
Laiva
Hudsonjoella. Laiva on suuri vedessä kulkeva alus.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Laiva · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Lateraali · Katso lisää »
Länsimainen kulttuuri
Kreikkalainen Platon on yksi länsimaisen filosofian perustajista. Länsimainen kulttuuri on Länsi-Euroopassa alkunsa saanut kulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Länsimainen kulttuuri · Katso lisää »
Länsislaavilaiset kielet
Länsislaavilaisten kielten puhuma-alue Länsislaavilaiset kielet on yksi slaavilaisten kielten ryhmistä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Länsislaavilaiset kielet · Katso lisää »
Leonid Bulah’ovskyi
Leonid Bulah’ovskyi (14. huhtikuuta 1888 Harkova – 4. huhtikuuta 1961 Kiova, Ukrainan SNT) oli huomattava slaavilaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Leonid Bulah’ovskyi · Katso lisää »
Lokatiivi
Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Lokatiivi · Katso lisää »
Luettelo indoeurooppalaisista kielistä
Tämä on luettelo indoeurooppalaisista kielistä kieliryhmittäin.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Luettelo indoeurooppalaisista kielistä · Katso lisää »
Luettelo itämerensuomalaisten kielten slaavilaisista lainasanoista
Itämerensuomalaisissa kielissä on monia vanhoja lainasanoja, jotka on saatu slaavilaisista kielistä jo varhain.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Luettelo itämerensuomalaisten kielten slaavilaisista lainasanoista · Katso lisää »
Luettelo kuolleista kielistä
Tämä on luettelo kuolleista kielistä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Luettelo kuolleista kielistä · Katso lisää »
Makedonian kieli
Makedonian kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Makedonian kieli · Katso lisää »
Marek
Marek on miehen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Marek · Katso lisää »
Mats Traat
Mats Traat 2011. Mats Traat (s. 23. marraskuuta 1936 Arula, Otepään kunta, Viro – 27. kesäkuuta 2022) oli virolainen runoilija ja prosaisti.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Mats Traat · Katso lisää »
Maunu Ladonlukko
Maunu Ladonlukon sinetti Maunu Ladonlukko tai Maunu Birgerinpoika (Magnus Birgersson, Magnus Ladulås) (noin 1240 – 18. joulukuuta 1290) oli Ruotsin kuningas vuosina 1275–1290.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Maunu Ladonlukko · Katso lisää »
Määrin kieli
Määrin kieli (omakielinen nimi moravština) on länsislaavilainen kieli (tai tšekin kielen murre), jota puhuu äidinkieleenään Määrin alueella Tšekissä asuva väestö – määriläiset.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Määrin kieli · Katso lisää »
Merjan kieli
Merjan kieli oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Merjan kieli · Katso lisää »
Mila (etunimi)
__notoc__ Mila tai Miila on naisen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Mila (etunimi) · Katso lisää »
Milo (nimi)
Milo on miehen etunimi, alkujaan keskieurooppalainen lyhentymä slaavilaisesta hallitsijanimestä Miroslav, joka esiintyy myös muodossa Miloslav.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Milo (nimi) · Katso lisää »
Molisenkroatia
Molisenkroatia (omakielinen na-našu, (tai croato molisano, 'molisenslaavi') on stokaavisen serbokroaatin arkaainen ikaavisella aksentilla puhuttava murre, jota puhuu eteläitalialaisen Campobasson provinssin historiallinen kroaattiväestö Molisen alueella. Sillä on noin tuhat puhujaa, mutta etnisiä Molisen kroaatteja eli Molisen slaaveja on yhteensä noin 2 000. Merkittävä osa lapsista ei opi kieltä. Kieli on yksi Italian virallisista vähemmistökielistä. Molisen kroaatit katsovat lähinnä olevansa slaavilaisia italialaisia, joilla on eteläslaavitausta ja puhuvat slaavikieltä sen sijaan, että määrittäisivät itsensä etnisiksi slaaveiksi tai kroaateiksi. He käyttävät itsestään nimitystä zlavi tai harvati. Vähemmistö sai alkunsa, kun ryhmä Dalmatian eteläslaaveja eli krooaateja muutti etenevien turkkilaisten tieltä 1500-luvulla. Kielen tulevaisuus on epävarma. Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat sloveeni ja muut serbokrooatin muodot.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Molisenkroatia · Katso lisää »
Moskvajoki
Moskvajoki eli Moskovanjoki on Moskovan kaupungin läpi virtaava ja Okaan Kolomnan lähellä laskeva joki Moskovan ja osittain myös Smolenskin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Moskvajoki · Katso lisää »
Muinainen makedonia
Muinainen makedonian kieli oli muinaiskreikalle läheistä sukua ollut kieli tai muinaiskreikan murre, jota puhuttiin antiikin aikana Makedonian valtakunnassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Muinainen makedonia · Katso lisää »
Muinaisitäslaavi
Muinaisitäslaavi, joskus muinaisvenäjän kieli, (muinaisitäslaaviksi рѹсьскъ) on kielimuoto, josta noin tuhannen vuoden aikana ovat kehittyneet itäslaavilaiset kielet.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Muinaisitäslaavi · Katso lisää »
Muinaiskirkkoslaavi
Muinaiskirkkoslaavi eli muinaisbulgaria on vanhin slaavilaisen kirjakielen muoto.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Muinaiskirkkoslaavi · Katso lisää »
Nagykanizsa
Nagykanizsa, myös Kanizsa on noin 47 300 asukkaan kaupunki läntisessä Unkarissa Zalan läänissä lähellä Kroatian ja myös Slovenian rajaa ja toisaalta Balaton-järveä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Nagykanizsa · Katso lisää »
Nasti
Nasti on naisen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Nasti · Katso lisää »
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja O · Katso lisää »
Ӂ
Ӂ on kyrillinen kirjain.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Ӂ · Katso lisää »
Perkele
Perkele on suomen kielen karkea kirosana, joka tarkoittaa yleensä paholaista.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Perkele · Katso lisää »
Petja
Petja on miehen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Petja · Katso lisää »
Polabi
Polabi on 1700-luvulla sukupuuttoon kuollut slaavilainen kieli, jonka puhujat asuivat Keski-Euroopassa Elben (slaav. Labe), Oderin ja Itämeren välisellä alueella.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Polabi · Katso lisää »
Prepositionaali
Prepositionaali on sija, joka preposition kanssa käytettynä ilmaisee, milloin tai missä jokin asia tapahtuu.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Prepositionaali · Katso lisää »
Pulkkinen
Pulkkinen on vanha savo-karjalainen sukunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Pulkkinen · Katso lisää »
Puolan kieli
Puolan kieli (język polski) on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Puolan kieli · Katso lisää »
Puttila
Puttilan kunta Kirovskin piirin kartalla. Puttila on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Puttila · Katso lisää »
R. R. Ryynänen
R. R. Ryynänen Roine Rikhard (R. R.) Ryynänen (23. maaliskuuta 1891 Kuopio – 31. lokakuuta 1963) oli suomalainen sanoittaja, tenorilaulaja ja kuoromies.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja R. R. Ryynänen · Katso lisää »
Radogoštš
Radogoštšin kunta Boksitogorskin piirin kartalla. Radogoštš (kieli- ja kansatieteellisessä kirjallisuudessa on käytetty myös suomalaistettua muotoa Arskalahti) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Radogoštš · Katso lisää »
Rautakausi Turussa
Rautakaudella Turussa oli Aurajoen ja Vähäjoen laaksoissa jo runsaasti maaseutumaista asutusta vilkkaine kauppayhteyksineen.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Rautakausi Turussa · Katso lisää »
Romanian kieli
Romanian kieli (romaniaksi română, Moldovassa myös limba moldovenească) on romaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli, jota puhuu noin 24,3 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman 58.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Romanian kieli · Katso lisää »
Rostislav
Rostislav on slaavilainen miehen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Rostislav · Katso lisää »
Rusistiikka
259x259px Euroopan unionin jäsenmaissa Rusistiikka on kielitieteen ja jossain määrin myös kirjallisuustieteen ala, joka tutkii ennen muuta venäjän kieltä mutta myös venäläistä kirjallisuutta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Rusistiikka · Katso lisää »
Rusit
Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Rusit · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Saksa · Katso lisää »
Sarah Thomason
Sarah ”Sally” Thomason on yhdysvaltalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Sarah Thomason · Katso lisää »
Sata
Sata (100) on luonnollinen luku.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Sata · Katso lisää »
Serbian kieli
Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Serbian kieli · Katso lisää »
Serbit
Serbit (Срби, Srbi) ovat eteläslaavilainen kansa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Serbit · Katso lisää »
Serbokroaatin kieli
Serbokroaatin kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva eteläslaavilainen kieli, jota puhutaan Serbiassa, Kroatiassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Montenegrossa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Serbokroaatin kieli · Katso lisää »
Siperian historia
Tobolsk Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin kuvaamana 1909-1915. Esihistoriallisena aikana Siperiaa asuttivat metsästäjä-keräilijäheimot, jotka puhuivat ilmeisesti paleoaasialaiseen kieliryhmään kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Siperian historia · Katso lisää »
Slaavilainen kantakieli
Slaavilainen kantakieli on kantakieli, josta slaavilaiset kielet ovat kehittyneet.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slaavilainen kantakieli · Katso lisää »
Slaavilainen mytologia
Kansanperinne on innoittanut monia slaavilaisia taiteilijoita. Ilja Repinin ''Sadko vedenalaisessa valtakunnassa'' (1876). Slaavilaisen mytologian ja slaavilaisen muinaisuskon varhaisimmat juuret juontuvat hyvin kauas indoeurooppalaisten kansojen menneisyyteen, jopa aikaan ennen slaavilaisen kielimuodon eriytymistä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slaavilainen mytologia · Katso lisää »
Slaavilaiset nimet
Eteläslaavit Slaavilaiset nimet ovat peräisin slaavilaisista kielistä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slaavilaiset nimet · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slaavit · Katso lisää »
Slavistiikka
Slaavilaiset kielten puhuma-aloja englanninkielisellä kartalla. Slavistiikka eli slaavilainen filologia on 1800-luvulla syntynyt kielitieteen ala, joka tutkii slaavilaisia kieliä, niillä kirjoitettua kirjallisuutta ja slaavilaisia kulttuureita.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slavistiikka · Katso lisää »
Sleesian kieli
Sleesian kieli (omakielinen nimi ślůnski) on länsislaavilainen kieli, jota puhuu äidinkielenään Ylä-Sleesian alueella Puolassa asuva väestö.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Sleesian kieli · Katso lisää »
Slovakia
Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slovakia · Katso lisää »
Slovakki
Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slovakki · Katso lisää »
Sloveeni
Puhuttua sloveenia. Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Sloveeni · Katso lisää »
Slovintsin kieli
Slovintsin kieli (slovintsiksi słowińskô mòwa) on toisen maailmansodan aikana sukupuuttoon kuollut slaavilainen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slovintsin kieli · Katso lisää »
Slovio
Slovio on Sveitsissä asuvan slovakialaisen kielitieteilijä Mark Hučkon vuonna 2001 Internetissä julkaisema slaavilainen keinotekoinen kieli.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Slovio · Katso lisää »
Sorbi
Sorbin kieli (myös: vendin kieli) kuuluu länsislaavilaisiin kieliin.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Sorbi · Katso lisää »
Sorbit
Sorbien asuinalue. Sorbit eli vendit ovat pieni slaavilainen kansa, jonka perinteinen asuma-alue sijaitsee Lausitzissa, Saksin ja Brandenburgin osavaltioissa Saksassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Sorbit · Katso lisää »
Suomen kielen lainasanat
Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Suomen kielen lainasanat · Katso lisää »
Suomen kielen sanasto
Suomen kielen sanasto käsittelee suomen kielen sanastoa etymologian ja sananmuodostuksen kannalta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Suomen kielen sanasto · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen romanit
Suomen romanit ovat suomalainen etninen, kulttuurinen ja kielellinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli viisisataa vuotta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Suomen romanit · Katso lisää »
Tamara
Tamara on erityisesti slaavilaisia kieliä puhuvissa maissa yleinen naisen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Tamara · Katso lisää »
Tšekin kieli
Puhuttua tšekkiä Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Tšekin kieli · Katso lisää »
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Tšuudit · Katso lisää »
Tolba (joki)
Tolba on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka laskee Peipsijärveen.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Tolba (joki) · Katso lisää »
Tomas Venclova
Tomas Venclova Tomas Venclova (s. 1937 Klaipėda) on liettualainen runoilija, kielenkääntäjä ja kirjallisuudentutkija.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Tomas Venclova · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Tremulantti · Katso lisää »
Turkkilaiset kielet
Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Turkkilaiset kielet · Katso lisää »
Ukrainan kieli
Ukrainan kieli eli ukraina on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli ja muodostaa yhdessä ruteenin, valkovenäjän ja venäjän kanssa itäslaavilaisten kielten ryhmän.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Ukrainan kieli · Katso lisää »
Unkari
Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Unkari · Katso lisää »
Unkarin väestö
Unkarin väestökehitys vuosina 1715–2008. Unkarin väestö koostuu Unkarin asukkaista, joiden määrä, eli Unkarin väkiluku vuonna 2022 oli 9 689 010.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Unkarin väestö · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Valdemar
Valdemar tai Waldemar on skandinaavinen miehen etunimi, joka alkujaan on muunnelma slaavilaisesta nimestä Vladimir, joka tarkoittaa rauhanruhtinasta.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Valdemar · Katso lisää »
Valentin Kiparsky
Valentin Julius Aleksandr Kiparsky (4. heinäkuuta 1904 Pietari – 18. toukokuuta 1983 Helsinki) oli kansainvälisesti merkittävä suomenvenäläinen kielitieteilijä ja aikansa johtavia slaavilaisten kielten tutkijoita, joka toimi professorina muun muassa Helsingissä ja Länsi-Berliinissä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Valentin Kiparsky · Katso lisää »
Valkovenäjän kieli
Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Valkovenäjän kieli · Katso lisää »
Vänrikki
Vänrikki (lyhenne vänr.) on Suomen puolustusvoimissa käytössä oleva maa- ja ilmavoimien sotilasarvo.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Vänrikki · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän väestö
Venäjän SFNT:n (pun.) ja Venäjän federaation (sin.) väestö vuosina 1950–2010. Venäjän syntyvyys (sin.), kuolleisuus (pun.) ja luonnollinen väestönkasvu (vihr.) vuosina 1950–2008. Pystyviivalla on merkitty Neuvostoliiton hajoamisen ajankohta. Venäjän luonnollinen väestönkasvu alueittain vuonna 2009. Venäjän väkiluku oli 141 927 297 vuoden 2010 alussa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Venäjän väestö · Katso lisää »
Viktor Hryhorovytš
Viktor Hryhorovytš,,(12. toukokuuta 1815 Balta, Podolian kuvernementti – 31. joulukuuta 1876 Jelisavetgrad, Hersonin kuvernementti) oli ukrainalainen slavisti.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Viktor Hryhorovytš · Katso lisää »
Vokatiivi
Vokatiivi (puhuttelusija) on sijamuoto, joka ilmaisee substantiivin olevan se, jolle puhe kohdistetaan.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Vokatiivi · Katso lisää »
Wanda (nimi)
Wanda on naisen etunimi.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Wanda (nimi) · Katso lisää »
Yeşilköy
Yeşilköy eli San Stefano on nykyisin Istanbulin kaupunkialueella sijaitseva historiallinen kylä.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Yeşilköy · Katso lisää »
Yhdysvaltain kielet
Yhdysvallat on kielellisesti hyvin monipuolinen maa.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Yhdysvaltain kielet · Katso lisää »
Ʒ
Ʒ (ʒ) eli ež tai ezh on latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, joka pohjautuu fraktuuratyyliseen Z-kirjaimeen.
Uusi!!: Slaavilaiset kielet ja Ʒ · Katso lisää »
