Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Saimaan kanava

Indeksi Saimaan kanava

Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.

204 suhteet: Albert Wulff, Aleksander Nissinen, Alexander Amatus Thesleff, Alfred Edgar Wasastjerna, Alusliikennepalvelu, Anna Kurimo, Antti Juhana Mustonen, Anttola, Arvid Ohlsson, Asko Oinas, Aslak Laiti, Bore IX, Carl Henrik Rosenius, Carl Rosenkampff, Casimir von Kothen, Christopher Diesen, Claes Henrik Nyberg, Clas Alfred Stjernvall, Diesen Wood, Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945, Ernst Löfström, Etelä-Karjalan maakunta, Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö, Fagerholmin III hallitus, Fredrik Adolf Hällström, Georg Höij, Gustaf Alm, H. P. O. Solitander, Haapakosken ruukki, Hakali, Harri Pursiainen, Harry Wahl, Höyrylotja, Heikki Holma, Heinäveden historia, Heinäveden reitti, Heinävesi, Herman Saastamoinen, Hovinpellon niitty, Huutokosken ruukki, Hyötiönsaari, Hyvinkää, Ihalainen (Lappeenranta), Ilmarinen (höyrylaiva), Johan August von Born, Johan Ulrik von Törne, Josef Werving, Joutsenon taistelut, Juankosken ruukki, Juhani Aataminpoika, ..., Juhani Korpela, Julius Adalbert Joakim von Minkwitz, Juojärven reitti, Juonionlahti, Jussaari, Jussi Jännes, Juustila, Juustilanjoen vesistö, Juustilanjoki, Juustilanselkä, Kaivinkone, Kalliorakennus, Kanava, Kanava (sanomalehti), Kanavansuu, Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja, Kansola, Karjala-kysymys, Karjalan rintama (Suomen sisällissota), Karjalankannas, Karl Emil Ståhlberg, Kaukaan saha, Kauko Kare, Keijo Ström, Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota), Kerkonkosken kanava, Kiesimän kanava, Kilpeenjoen vesistö, Kilpeenjoki (joki), Kimolan kanava, Kivisillansalmi, Knut Stjernvall, Kokkola, Konnunsuon–Muukon rautatie, Kuopio, Kuopion historia, Kuurmanpohja-suunnitelma, Kymijokilinja, Laatokan–Suomenlahden kanava, Laihia (Lappeenranta), Laiva, Lappee, Lappeenrannan satama, Lappeenranta, Lars Gabriel von Haartman, Lauri Wilskman, Lauritsala, Lauritsalan kanavasilta, Leningradin alue, Liikenne Suomessa, Linnansilta (Viipuri), Linnasaari (Viipuri), Linnasalmi, Look at Finland, Luettelo Suomen nähtävyyksistä, Luovutettujen alueiden maantiede, M/S Bore IX (1967), M/S Carelia, Maamme, Maamme kirja, Maj-Lis Rosenbröijer, Majakkalaiva Storbrotten, Matkailu Suomessa, Mälkiä (Lappeenranta), Mälkiän kanavasilta, Mälkiän sulku, Merisää, Miekkasärki, Mittaustukialus Prisma, Monarkia Suomessa, Moottoritorpedovene Jylhä, Moottoritorpedovene Jymy, Moottoritorpedovene Jyry, Moottoritorpedovene Jyske, Mustola (Lappeenranta), Mustolan koulu, Mustolan sulku, Neiturin kanava, Nikolai I, Nils Ericson, Nuijamaa, Nuijamaa (taajama), Nuijamaan raja-asema, Nuijamaanjärvi, Obligaatio, Oravin ruukki, Oskar Schultz, Palokki, Päijänne, Pentti Severinpoika Juusten, Petter Wilhelm Aurén, Pietari Brahe, Pietarinsuomalaiset, Pontuksen kaivanto, Porvoon historia, Pyhän Henrikin saarnahuone, Ravansaari, S/S Louhi, S/S Mikko, S/S Uurastaja, S/S Wenno, Saimaa, Saimaan kanavan seurakunta, Saimaan syväväylä, Saimax, Salahmin ruukki, Savonlinna, Senaatti-kiinteistöt, Sergei Prokudin-Gorski, Simon Parviainen, Sorvali (Viipuri), Sulkava, Suomen aluemuutokset, Suomen historian aikajana, Suomen ja Venäjän suhteet, Suomen kanavat, Suomen loistoluettelot, Suomen päärata, Suomen päävesistöjen sulkukanavien rakentamiskronologia, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen-pojat, Suomenvedenpohja, Suomi 1960-luvulla, Taipaleen kanava, Tammisuo, Tapani Kärkönen, Tie- ja vesirakennushallitus, Tienhaara (kunta), Urho Kiukas, Uuraan satama, Valkoevätörö, Valtioservituutti, Varsinainen Saimaa, Väylänrakennusalus Rakentaja, Ventelänselkä, Viipuri, Viipurin piiri (Leningradin alue), Viipurin satama, Viipurin taistelu (1941), Viipurin taistelu (Suomen sisällissota), Viipurinlahti, Villasaksirapu, Vuoksen satama, Vuoksen vesistö, Vuoksi, Yöpakkaset, 1856, 1923, 1960, 1963, 1968, 1980, 3. prikaati (jatkosota), 7. syyskuuta. Laajenna indeksi (154 lisää) »

Albert Wulff

Albert Erik Wulff (6. maaliskuuta 1866 Turku (Viitattu 12.1.2019) – 17. toukokuuta 1939Kuolleita. Helsingin Sanomat, 21.5.1939, s. 3.) oli suomalainen yli-insinööri, joka työskenteli varsinkin kanavien parissa, toimien muun muassa yli 20 vuotta Saimaan kanavan kanavapäällikkönä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Albert Wulff · Katso lisää »

Aleksander Nissinen

Johan Aleksander Nissinen (Nissin) (5. tammikuuta 1817 Sortavalan pitäjä – 5. tammikuuta 1892 Sortavala) oli suomalainen Sortavalassa vaikuttanut kauppias ja kauppaneuvos.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Aleksander Nissinen · Katso lisää »

Alexander Amatus Thesleff

Alexander Amatus Thesleff (4. marraskuuta 1778 Viipuri – 15. marraskuuta 1847 Viipuri) oli saksalaista sukua ollut venäläinen jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Alexander Amatus Thesleff · Katso lisää »

Alfred Edgar Wasastjerna

Alfred Edgar Wasastjerna (5. kesäkuuta 1821 Maalahti – 23. huhtikuuta 1906 Espoo) oli suomalainen insinööri ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Alfred Edgar Wasastjerna · Katso lisää »

Alusliikennepalvelu

Helsingin VTS-keskus. Alusliikennepalvelu (lyh. VTS) on nimitys toiminnoille, jotka pyrkivät parantamaan meriliikenteen tehokkuutta ja sujuvuutta sekä merenkulun turvallisuutta.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Alusliikennepalvelu · Katso lisää »

Anna Kurimo

Anna Maria Kurimo, o. s. Lindén (4. huhtikuuta 1869 PusulaAikalaiskirja 1920 s. 246. Helsinki: Otava 1920. – 2. kesäkuuta 1938 Kollaja, Pudasjärvi) oli suomalainen vegetaristi joka kirjoitti ja suomensi kasvisruokavaliota ja luontaishoitoa käsitelleitä teoksia.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Anna Kurimo · Katso lisää »

Antti Juhana Mustonen

Antti Juhana Mustonen (8. joulukuuta 1810 Lieksa – 30. toukokuuta 1877 Joensuu) oli Joensuussa asunut kauppias ja teollisuusmies, joka kehitti voimakkaasti Pohjois-Karjalan saha- ja rautateollisuutta ja oli maakunnan merkittävin laivanvarustaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Antti Juhana Mustonen · Katso lisää »

Anttola

Anttola on entinen Suomen kunta Etelä-Savossa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Anttola · Katso lisää »

Arvid Ohlsson

Karl Arvid Ohlsson (28. toukokuuta 1893 Hämeenlinna – 10. tammikuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen rehtori, kauppalanjohtaja, toimittaja ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Arvid Ohlsson · Katso lisää »

Asko Oinas

Asko Arvid Oinas (12. huhtikuuta 1929 Kemijärvi – 21. marraskuuta 2020 Tuusula) oli suomalainen virkamies ja Lapin läänin maaherra.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Asko Oinas · Katso lisää »

Aslak Laiti

Aslak Laiti (2. heinäkuuta 1837 Kostejärvi, Utsjoki – 10. marraskuuta 1895 Lappee) oli ensimmäinen valtion virkamieheksi Suomessa päässyt saamelainen, toimittuaan ensin opettajana ja kääntäjänä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Aslak Laiti · Katso lisää »

Bore IX

Bore IX voi tarkoittaa seuraavia turkulaisen Bore-varustamon omistuksessa olleita laivoja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Bore IX · Katso lisää »

Carl Henrik Rosenius

Carl Henrik Rosenius (24. elokuuta 1794 Viipuri – 6. tammikuuta 1855 Viipuri) oli suomalainen kauppaneuvos ja viipurilaisen kauppahuone Rosenius & Sesemannin perustaja ja johtaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Carl Henrik Rosenius · Katso lisää »

Carl Rosenkampff

Carl Rosenkampff (17. lokakuuta 1793 Lain linna (Laiuse), Liivinmaan kuvernementti, Venäjä – 17. syyskuuta 1846 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja kenraalimajuri.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Carl Rosenkampff · Katso lisää »

Casimir von Kothen

Casimir von Kothen Casimir von Kothen (29. toukokuuta 1807 Lokalahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 25. marraskuuta 1880 Kittendorff, Mecklenburg-Schwerin, Saksan keisarikunta) oli suomalainen vapaaherra, kenraaliluutnantti, korkea virkamies ja poliittinen vaikuttaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Casimir von Kothen · Katso lisää »

Christopher Diesen

Christopher Ditlev Diesen (7. huhtikuuta 1874 Hamar, Norja – 1957) oli norjalaissyntyinen Suomeen muuttanut konsuli ja Diesen Wood-metsäteollisuusyhtiön perustaja ja toimitusjohtaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Christopher Diesen · Katso lisää »

Claes Henrik Nyberg

Claes Henrik Nyberg (20. syyskuuta 1799 Loviisa – 9. lokakuuta 1883 Helsinki) oli suomalainen laivuri ja maanmittari, joka sai kamarineuvoksen arvon.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Claes Henrik Nyberg · Katso lisää »

Clas Alfred Stjernvall

Clas Alfred Stjernvall (29. joulukuuta 1803 Linnaisten kartano, Mäntsälä – 22. heinäkuuta 1869 Ylöjärvi) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Clas Alfred Stjernvall · Katso lisää »

Diesen Wood

Diesen Wood Company Oy oli norjalaisessa omistuksessa ollut suomalainen vuonna 1910 perustettu metsäteollisuusyhtiö joka toimi Itä-Suomessa 1910-, 1920- ja 1930-luvuilla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Diesen Wood · Katso lisää »

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 on vuonna 1971 julkaistu Vilho Tahvanaisen muistelmateos, jossa hän kertoo olleensa Mannerheimin salainen asiamies.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 · Katso lisää »

Ernst Löfström

Ernst Berthold Löfström (käytti myös äitinsä sukunimeä Toll; 31. toukokuuta 1865 Pälli, Viipurin maalaiskunta – 5. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan kenraali, joka toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisten Savon ryhmän komentajana sekä huhtikuussa 1918 Itäarmeijan komentajana.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Ernst Löfström · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö

Oisejoella Ranskassa. Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö CEVNI on Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission UNECE:n sisävesiliikennetyöryhmän päätöslauselman nro 24 määrittelemä vesiliikennettä koskeva säännöstö.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö · Katso lisää »

Fagerholmin III hallitus

Fagerholmin III hallitus oli Suomen tasavallan 44.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Fagerholmin III hallitus · Katso lisää »

Fredrik Adolf Hällström

Fredrik Adolf Hällström (30. huhtikuuta 1787 Ilmajoki – 31. elokuuta 1861 Oulu) oli suomalainen insinöörieverstiluutnantti ja kanavanrakentaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Fredrik Adolf Hällström · Katso lisää »

Georg Höij

Georg Nikolai Höij (22. syyskuuta 1885 Porin maalaiskunta – 13. maaliskuuta 1951 Lauritsala) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Georg Höij · Katso lisää »

Gustaf Alm

Gustaf Alm (1830 Puumala – 9. lokakuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen liikemies ja hotellinjohtaja joka perusti 1894 Rauhan täysihoitolan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Gustaf Alm · Katso lisää »

H. P. O. Solitander

Henrik Probus Ossian (H. P. O.) Solitander (26. maaliskuuta 1890 Helsinki – 11. kesäkuuta 1968 Hattula) oli suomalainen insinööri ja vesirakennustekniikan professori.

Uusi!!: Saimaan kanava ja H. P. O. Solitander · Katso lisää »

Haapakosken ruukki

Haapakosken rautaruukki on vuodesta 1842 Pieksämäen Haapakoskella toiminut järvimalmiruukki.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Haapakosken ruukki · Katso lisää »

Hakali

Hakalin paloasema. Lauritsalan työväentalo Hakalissa. Hakali on Lappeenrannan kaupunginosa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Hakali · Katso lisää »

Harri Pursiainen

Harri Olavi Pursiainen (s. 17. marraskuuta 1957 Kuopio) oli liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö huhtikuuhun 2021 asti.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Harri Pursiainen · Katso lisää »

Harry Wahl

Harry August Wahl (17. heinäkuuta 1869 Hamina – 31. heinäkuuta 1940 Viipuri) oli suomalainen kilpapurjehduksen olympiamitalisti ja arvosoitinten keräilijä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Harry Wahl · Katso lisää »

Höyrylotja

S/S Heino. (Savonlinnan maakuntamuseo) S/S Veikko lähdössä halkolastissa Savonlinnan Haislahdesta Kyrönsalmen suuntaan. Höyrylotja oli yleensä puurunkoinen sisävesialus, jonka ulkopinta oli suojattu tervalla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Höyrylotja · Katso lisää »

Heikki Holma

Heikki Caius Viktor Holma (25. maaliskuuta 1917 Helsinki – 16. elokuuta 1991 Kirkkonummi) oli suomalainen merikapteeni, merenkulkuneuvos ja Finnlinesin toimitusjohtaja vuosina 1969–1982.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Heikki Holma · Katso lisää »

Heinäveden historia

'''Heinäveden kunnan entiset suurpiirteiset rajat''' olivat käytössä ennen kuin Heinäveden kunta perustettiin ja rajat uudistettiin. Vuonna 1865 toimeen pantiin kuntauudistus, jonka jälkeen 1869 perustettiin Heinäveden kunta. Heinäveden nykyiset rajat. Heinäveden kunta (Pohjois-Karjala, Itä-Suomen lääni) perustettiin vuonna 1869.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Heinäveden historia · Katso lisää »

Heinäveden reitti

Heinäveden reitin kanavat. Heinäveden reitti on itäisempi niistä kahdesta järvireitistä, joiden kautta Kallaveden reitti laskee Haukiveteen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Heinäveden reitti · Katso lisää »

Heinävesi

Heinävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Heinävesi · Katso lisää »

Herman Saastamoinen

Herman Saastamoinen (22. toukokuuta 1850 Vuonamonlahti, Pielavesi (nyk. Keitele) – 28. huhtikuuta 1920 Kuopio) oli suomalainen kauppaneuvos (1904) ja suuryrittäjä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Herman Saastamoinen · Katso lisää »

Hovinpellon niitty

Hovinpellon niitty on Lappeenrannassa sijaitseva maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Hovinpellon niitty · Katso lisää »

Huutokosken ruukki

Huutokosken rautaruukki toimi vuosina 1858–1877 Joroisten Huutokoskella Sysmäjärvestä Jokijärveen virtaavan joen Huutokoski-nimisen kosken etelärannalla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Huutokosken ruukki · Katso lisää »

Hyötiönsaari

Kummeli saaren rannassa Hyötiönsaari on saari varsinaisella Saimaan Pien-Saimaalla Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Hyötiönsaari · Katso lisää »

Hyvinkää

Hyvinkää on kaupunki Uudenmaan maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Hyvinkää · Katso lisää »

Ihalainen (Lappeenranta)

Ihalainen on Lappeenrannan kaupunginosa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Ihalainen (Lappeenranta) · Katso lisää »

Ilmarinen (höyrylaiva)

Ilmarinen oli Suomen ensimmäinen höyrylaiva, joka rakennettiin Kiteen Puhoksessa vuonna 1833.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Ilmarinen (höyrylaiva) · Katso lisää »

Johan August von Born

Johan August von Born (29. elokuuta 1815 Porvoo – 29. lokakuuta 1878 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja vapaaherra.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Johan August von Born · Katso lisää »

Johan Ulrik von Törne

Johan Ulrik von Törne (9. marraskuuta 1806 Mikkeli – 20. elokuuta 1870) oli suomalainen upseeri, insinööri ja virka- ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Johan Ulrik von Törne · Katso lisää »

Josef Werving

Josef Werving (3. toukokuuta 1814 Uusikaarlepyy – 6. elokuuta 1856 Viipuri) oli suomalainen virkamies ja kanavanrakentaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Josef Werving · Katso lisää »

Joutsenon taistelut

Joutsenon taistelut käytiin Suomen sisällissodan aikana helmi–huhtikuussa 1918 silloisten Joutsenon ja Jääsken pitäjien alueella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Joutsenon taistelut · Katso lisää »

Juankosken ruukki

Ruukinpatruunan pytinki talvella 1917 Juankosken ruukki oli 1746 manttaalikomissaari Brynolf Brunoun kanssaosakkaansa Kuopion silloisen kirkkoherran Henrik Argillanderin perustama ruukki Juckais-joen rannalle Kuopion pitäjän alueelle.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juankosken ruukki · Katso lisää »

Juhani Aataminpoika

Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (31. heinäkuuta 1826 Vesivehmaa – syyskuussa 1854 Viaporin linnoitus) oli mahdollisesti Suomen historian pahin murhamies.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juhani Aataminpoika · Katso lisää »

Juhani Korpela

Juhani Ilmari Korpela (s. 20. marraskuuta 1940 Helsinki) on eläkkeellä oleva suomalainen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juhani Korpela · Katso lisää »

Julius Adalbert Joakim von Minkwitz

Julius Adalbert Joakim von Minkwitz, vuoteen 1876 Mickwitz (3. huhtikuuta 1820 Paide, Vironmaan kuvernementti – 26. toukokuuta 1892 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri, insinööri, virkamies ja suomalainen aatelinen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Julius Adalbert Joakim von Minkwitz · Katso lisää »

Juojärven reitti

Varistaipaleen kanava on Juojärven reitin eteläinen päätepiste. Juojärven reitti on Vuoksen vesistöön kuuluva Heinäveden reitin alkupäähän Varisveteen laskeva Kallaveden reitin itäinen haara.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juojärven reitti · Katso lisää »

Juonionlahti

Juonionlahti on kylä Kuopion Vehmersalmella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juonionlahti · Katso lisää »

Jussaari

Vanha kaivostorni. Jussaari on ulkosaariryhmä Raaseporissa entisen Tammisaaren kaupungin alueella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Jussaari · Katso lisää »

Jussi Jännes

Juho Kaarlo Väinö (Jussi) Jännes (23. maaliskuuta 1922 Helsinki – 12. maaliskuuta 1967 Las Palmas, Espanja) oli suomalainen maisema-arkkitehti, joka suunnitteli muun muassa Espoon Tapiolan ulkoalueet.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Jussi Jännes · Katso lisää »

Juustila

Juustila (myös Juustilanjoki, v:sta 1948 lähtien) on kylä ja taajama Saimaan kanavan varrella Viipurin pohjoispuolella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juustila · Katso lisää »

Juustilanjoen vesistö

Juustilanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 05) on Suomen päävesistöalue, joka laskujoki Juustilanjoki laskee Suomenlahteen Juustilanselälle.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juustilanjoen vesistö · Katso lisää »

Juustilanjoki

Juustilanjoki (Venäjän puolella vuodesta 1948) on Venäjällä Viipurin piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Juustilanjoen vesistöalueen 38 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juustilanjoki · Katso lisää »

Juustilanselkä

Juustilanselkä (myös: Juustilanjärvi) on Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan yhteydessä oleva selkä Viipurissa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Juustilanselkä · Katso lisää »

Kaivinkone

alt.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kaivinkone · Katso lisää »

Kalliorakennus

Kalliorakennus on rakennustoimintaa, jonka kohteena on kallioperä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kalliorakennus · Katso lisää »

Kanava

Yhdysvaltalainen lentotukialus USS America Suezin kanavassa vuonna 1981. Panaman kanavatyömaa Culebran leikkauksella vuonna 1907. Kanava avattiin liikenteelle 1914. Kanava on keinotekoinen, vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kanava · Katso lisää »

Kanava (sanomalehti)

Kanava oli Viipurissa vuosina 1845–1847 ilmestynyt Pietari Hannikaisen toimittama sanomalehti.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kanava (sanomalehti) · Katso lisää »

Kanavansuu

Kanavansuu on kaupunginosa Lappeenrannan itäosissa, noin kahdeksan kilometrin päästä keskustasta.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kanavansuu · Katso lisää »

Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja

Malli kansainvälisestä huviveneenkuljettajankirjasta Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja on eurooppalainen asiakirja, jolla veneilijä voi osoittaa pätevyytensä huviveneen kuljettamiseen ulkomailla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja · Katso lisää »

Kansola

Kansola on kylä Lappeenrannassa entisen Nuijamaan kunnan alueella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kansola · Katso lisää »

Karjala-kysymys

Moskovan välirauhansopimuksella vuonna 1944 luovutetut alueet. Porkkalan vuokra-alue palautui vuonna 1956. Karjala-kysymyksellä tarkoitetaan yleensä luovutetun Karjalan ja muiden Suomen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menettämien alueiden palauttamisesta käytävää keskustelua.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Karjala-kysymys · Katso lisää »

Karjalan rintama (Suomen sisällissota)

Karjalan rintama oli silloisen Viipurin läänin alueelle muodostunut Suomen sisällissodan rintama.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Karjalan rintama (Suomen sisällissota) · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Karjalankannas · Katso lisää »

Karl Emil Ståhlberg

Karl Emil Ståhlberg (30. marraskuuta 1862 Kuhmoniemi – 27. kesäkuuta 1919 Helsinki) oli valokuvaamo Atelier Apollon perustaja ja johtaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Karl Emil Ståhlberg · Katso lisää »

Kaukaan saha

UPM:n Kaukaan saha, tehdas ja biovoimalaitos (2017). Kaukaan saha on Lappeenrannassa sijaitseva UPM-Kymmene-konserniin kuuluva sahalaitos, joka on yksi Suomen suurimpia.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kaukaan saha · Katso lisää »

Kauko Kare

Kauko Kare ja ''Uusi Kuvalehti'' 1960-luvulla. Kauko Aatos Kare (vuoteen 1935 Karén; 19. huhtikuuta 1914 Hattula – 21. maaliskuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, toimittaja, kääntäjä ja kustantaja ja Urho Kekkosen ajan tunnettu toisinajattelija.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kauko Kare · Katso lisää »

Keijo Ström

Keijo Ström (2. syyskuuta 1920 Hamina – 16. tammikuuta 1985 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 25.1.1985, HS Aikakone.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Keijo Ström · Katso lisää »

Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 3 (KTR 3 tai KTR3) oli Suomen armeijan tykistöyksikkö, joka perustettiin jatkosodan alkaessa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kenttätykistörykmentti 3 (jatkosota) · Katso lisää »

Kerkonkosken kanava

Kerkonkosken kanava Kerkonkosken kanava sijaitsee Rautalammilla Niiniveden ja Kiesimän välisellä kannaksella Kerkonjoessa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kerkonkosken kanava · Katso lisää »

Kiesimän kanava

Kiesimän kanava Kiesimän kanava sijaitsee Rautalammilla Pohjois-Konneveden ja Kiesimän välisellä kannaksella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kiesimän kanava · Katso lisää »

Kilpeenjoen vesistö

Kilpeenjoen vesistö on vesistö Suomen ja Venäjän rajalla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kilpeenjoen vesistö · Katso lisää »

Kilpeenjoki (joki)

Kilpeenjoki (Venäjän puolella vuodesta 1948) on joki Venäjällä ja Suomessa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kilpeenjoki (joki) · Katso lisää »

Kimolan kanava

Kimolan kanavan sulku joulukuussa 2019. Kimolan kanava on noin 5,5 kilometriä pitkä Kymijoen vesistössä sijaitseva kanava.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kimolan kanava · Katso lisää »

Kivisillansalmi

Kivisillansalmen ylittävä maantiesilta. Kivisillansalmi on Viipurin Linnasaaren länsipuolella sijaitseva salmi, joka yhdistää Viipurinlahden sen perimmäisen pohjukkaan Suomenvedenpohjaan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kivisillansalmi · Katso lisää »

Knut Stjernvall

Knut Stjernvall Knut Adolf Ludvig Stjernvall (8. syyskuuta 1819 – 17. huhtikuuta 1899) oli suomalainen kenraalimajuri, todellinen salaneuvos, kamariherra ja vapaaherra.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Knut Stjernvall · Katso lisää »

Kokkola

Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kokkola · Katso lisää »

Konnunsuon–Muukon rautatie

Konnunsuon–Muukon rautatie oli Vankeinhoitolaitoksen omistama ja ylläpitämä 600 mm:n raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen rautatie Joutsenossa välillä Konnunsuo – Muukko.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Konnunsuon–Muukon rautatie · Katso lisää »

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kuopio · Katso lisää »

Kuopion historia

Kuopion historia alkaa ajasta 8 000 eaa., jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat seudulle.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kuopion historia · Katso lisää »

Kuurmanpohja-suunnitelma

Kuurmanpohja-suunnitelma oli vuonna 1913 esitetty suunnitelma rakentaa Jääsken kunnan Kuurmanpohjan kylään 260 megawatin suurvesivoimala, johon suurin osa Saimaan vesistä olisi johdettu ohittaen Ylä-Vuoksen kosket.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kuurmanpohja-suunnitelma · Katso lisää »

Kymijokilinja

Kymijokilinja (myös K-linja) oli talvisotaa ennen ja sen jälkeen vuosina 1939–1940 Taavetista Kotkaan suunniteltu ja osin rakennettu puolustuslinja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Kymijokilinja · Katso lisää »

Laatokan–Suomenlahden kanava

Laatokan-Suomenlahden kanava oli varsinkin 1920- ja 1930-luvuilla esillä ollut suunnitelma rakentaa laivaväylä Laatokalta Karjalan kannaksen halki Viipurinlahden perukkaan ja Suomenlahdelle.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Laatokan–Suomenlahden kanava · Katso lisää »

Laihia (Lappeenranta)

Laihia on kaupunginosa Lappeenrannan keskustaajaman itäosassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Laihia (Lappeenranta) · Katso lisää »

Laiva

Hudsonjoella. Laiva on suuri vedessä kulkeva alus.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Laiva · Katso lisää »

Lappee

Lappee (aik. Lapvesi) on vanha kirkkopitäjä ja Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen entinen kunta, joka liitettiin pakkoliitoksella 1967 Lauritsalan kanssa Lappeenrantaan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lappee · Katso lisää »

Lappeenrannan satama

Lappeenrannan satama on satama Lappeenrannan Kaupunginlahdella, Linnoitusniemessä ja Rapasaaressa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lappeenrannan satama · Katso lisää »

Lappeenranta

Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lappeenranta · Katso lisää »

Lars Gabriel von Haartman

Lars Gabriel von Haartman myös suom.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lars Gabriel von Haartman · Katso lisää »

Lauri Wilskman

Lauri Wilskman Lauri Wilskman (14. toukokuuta 1887 Viipuri – 25. marraskuuta 1937 Nurmijärvi) oli suomalainen yleisurheilija ja metsänhoitaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lauri Wilskman · Katso lisää »

Lauritsala

Lauritsala on entinen Suomen kauppala.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lauritsala · Katso lisää »

Lauritsalan kanavasilta

Lauritsalan kanavasilta on Saimaan kanavan ylittävä silta Lappeenrannassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Lauritsalan kanavasilta · Katso lisää »

Leningradin alue

Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Leningradin alue · Katso lisää »

Liikenne Suomessa

Yli puolet Suomen matkoista kuljetaan henkilöautolla. Kuvassa Valtatie 1 Lohjalla. Suomen liikenteen erityspiirteisiin vaikuttavia olosuhteita ovat Suomen harva asutus, pitkähköt välimatkat ja ilmasto, kun talvisin vesireitit jäätyvät ja maa saa lumipeitteen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Liikenne Suomessa · Katso lisää »

Linnansilta (Viipuri)

Linnansilta (Krepostnoj most, vanhalta suomalaiselta nimeltään Turunsilta) on Viipurissa sijaitseva silta, joka ylittää Linnasalmen ja yhdistää vanhan kaupunkikeskustan sen länsipuoliseen Linnasaareen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Linnansilta (Viipuri) · Katso lisää »

Linnasaari (Viipuri)

Linnasaari (Ostrov Tverdish) on Viipurin kaupunkiin kuuluva Suomenlahden saari, joka erottaa toisistaan Viipurinlahden ja Suomenvedenpohjan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Linnasaari (Viipuri) · Katso lisää »

Linnasalmi

Linnasalmea kuvattuna Viipurin linnan tornista. Linnasalmi (Krepostnoij proliv) on Viipurissa sijaitseva salmi, joka erottaa toisistaan Suomenlahteen kuuluvat Viipurinlahden ja Suomenvedenpohjan sekä Linnasaaren ja Viipurin vanhan kaupunkikeskustan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Linnasalmi · Katso lisää »

Look at Finland

Look at Finland oli vuosina 1964–1992 julkaistu tiedotuslehti, joka pyrki edistämään Suomen tunnettuutta matkailumaana ja esittelemään Suomen elinkeino- ja kulttuurielämää.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Look at Finland · Katso lisää »

Luettelo Suomen nähtävyyksistä

Muhoksella. Tämä on luettelo Suomen nähtävyyksistä paikkakunnittain lueteltuna.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Luettelo Suomen nähtävyyksistä · Katso lisää »

Luovutettujen alueiden maantiede

Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »

M/S Bore IX (1967)

M/S Bore IX oli suomalainen Bore-varustamon lastimoottorialus joka upposi 19. tammikuuta 1969 kello 21 jälkeen lähellä Almagrundetin majakkaa Ruotsin rannikolla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja M/S Bore IX (1967) · Katso lisää »

M/S Carelia

M/S Carelia (ent. M/S Ostsee) on Lappeenrannan Laivat osakeyhtiön omistama matkustajalaiva, joka on rakennettu vuonna 1969 Husumissa, Saksassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja M/S Carelia · Katso lisää »

Maamme

Maamme on Suomen kansallislaulu.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Maamme · Katso lisää »

Maamme kirja

Maamme kirja on Zacharias (Sakari) Topeliuksen kirjoittama, alun perin ruotsiksi vuonna 1875 ilmestynyt kirja, jossa hän kuvailee Suomea, sen maakuntia, luontoa, kansaa ja historiaa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Maamme kirja · Katso lisää »

Maj-Lis Rosenbröijer

Maj-Lis Rosenbröijer (o.s. Backman) oli suomalainen maisema-arkkitehtiFinlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 358 Hän opiskeli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ja jatkoi opintojaan Kööpenhaminan taideakatemiassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Maj-Lis Rosenbröijer · Katso lisää »

Majakkalaiva Storbrotten

Majakkalaiva Storbrottenin ankkurit muistomerkkinä Merenkulkulaitoksen toimitalon edessä Porkkalankadulla Helsingissä; etualalla sieniankkuri. Storbrotten oli majakkalaiva, jonka sijoituspaikka oli vaarallinen matalikko Ahvenanmerellä Lågskäristä pohjoiseen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Majakkalaiva Storbrotten · Katso lisää »

Matkailu Suomessa

Matkailu Suomessa käsittää sekä ulkomaisten matkailijoiden vierailut että Suomessa asuvien matkailun kotimaassaan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Matkailu Suomessa · Katso lisää »

Mälkiä (Lappeenranta)

silta. Mälkiä on Lappeenrannan kaupunginosa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mälkiä (Lappeenranta) · Katso lisää »

Mälkiän kanavasilta

Mälkiän silta ja sulku alavirrasta katsottuna. Oikealla kanavan vanha linjaus. Kuva on vuodelta 2006. Mälkiän kanavasilta on Saimaan kanavan ylittävä silta Lappeenrannassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mälkiän kanavasilta · Katso lisää »

Mälkiän sulku

Mälkiän sulku edessäpäin. Oikealla kanavan vanha linjaus. Mälkiän sulku on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mälkiän sulku · Katso lisää »

Merisää

Merisää on Yle Radio Suomen viidesti vuorokaudessa lähettämä säätiedotus merenkulkijoille, jonka sisällön laatii Ilmatieteen laitos.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Merisää · Katso lisää »

Miekkasärki

Miekkasärki (Pelecus cultratus) on särkien heimoon (Leuciscidae) ja alaheimoon (Leuciscinae) kuuluva kalalaji.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Miekkasärki · Katso lisää »

Mittaustukialus Prisma

Mittaustukialus Prisma Suomenlinnan laiturissa. Mittaustukialus Prisma on Rauma-Repola Oy:n Savonlinnan telakalla vuonna 1978 rakennettu merenmittaajien tukialus.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mittaustukialus Prisma · Katso lisää »

Monarkia Suomessa

Suomi ei ole eikä ole ollut itsenäinen monarkia.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Monarkia Suomessa · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jylhä

Jylhä (J 1) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Moottoritorpedovene Jylhä · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jymy

Jymy (J 4) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Moottoritorpedovene Jymy · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jyry

Jyry (J 2) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Moottoritorpedovene Jyry · Katso lisää »

Moottoritorpedovene Jyske

Jyske (J 3) oli Suomen merivoimien moottoritorpedovene jatkosodassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Moottoritorpedovene Jyske · Katso lisää »

Mustola (Lappeenranta)

Saimaan kanavan Mustolan sulku. Mustola on Lappeenrannan kaupunginosa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mustola (Lappeenranta) · Katso lisää »

Mustolan koulu

Mustolan koulu oli Lappeenrannassa Saimaan kanavan itäpuolella valtatie 6:n eteläpuolella Mustolan sulun läheisyydessä vuosina 1896–2017 toiminut noin 100 oppilaan kuusiluokkainen koulu.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mustolan koulu · Katso lisää »

Mustolan sulku

Mustolan sulku etelästä. Saimaan kanavaa Mustolan sulusta pohjoiseen. Edessä Mälkiän sulku, oikealla kanavan vanha linjaus ja museoitu Pien-Mustolan sulku. Mustolan sulku on Saimaan kanavan sulku Lappeenrannassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Mustolan sulku · Katso lisää »

Neiturin kanava

Neiturin kanavan sulku Neiturin kanava on 980 metriä pitkä, Keiteleen ja Konneveden yhdistävä kanava.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Neiturin kanava · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Nikolai I · Katso lisää »

Nils Ericson

Nils Ericson Nils Ericson, synt.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Nils Ericson · Katso lisää »

Nuijamaa

Nuijamaa on Etelä-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Lappeenrantaan 1989.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Nuijamaa · Katso lisää »

Nuijamaa (taajama)

Nuijamaa on kirkonkylä, kaupunginosa ja taajama entisen Nuijamaan kunnan alueella, joka on vuodesta 1989 alkaen ollut osa Lappeenrantaa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Nuijamaa (taajama) · Katso lisää »

Nuijamaan raja-asema

Nuijamaan raja-asema eli Nuijamaa–Brusnitšnoje on kansainvälinen, ympäri vuorokauden auki oleva rajanylityspaikka Suomen kaakkoisrajalla Nuijamaan entisessä kunnassa, joka nykyisin kuuluu Lappeenrantaan.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Nuijamaan raja-asema · Katso lisää »

Nuijamaanjärvi

Nuijamaanjärvi on Lappeenrannan kaupungissa Venäjän rajalla sijaitseva järvi, joka on pinta-alaltaan 5,283 neliökilometriä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Nuijamaanjärvi · Katso lisää »

Obligaatio

Suomen valtion obligaatio vuodelta 1980. Obligaatio on haltijavelkakirja, valtion, kunnan, rahalaitoksen tai yrityksen velkasitoumus.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Obligaatio · Katso lisää »

Oravin ruukki

Oravin rautaruukki toimi vuosina 1868–1901 Säämingin Oravin kylässä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Oravin ruukki · Katso lisää »

Oskar Schultz

Oskar Alexander Napoleon Schultz (16. syyskuuta 1855 Padasjoki – 10. maaliskuuta 1919 Turku) oli suomenruotsalainen insinööri ja Turun rahatoimikamarin sihteeri joka toimi RKP:n kansanedustajana ensimmäisessä eduskunnassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Oskar Schultz · Katso lisää »

Palokki

Palokin sijainti Palokki on kylä Heinävedellä, seututie 542:n varrella ja Juojärven reitin loppupisteessä sekä Heinäveden reitin laivareitin äärellä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Palokki · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Päijänne · Katso lisää »

Pentti Severinpoika Juusten

Pentti Severinpoika Juusten eli aateloituna Bengt Söffringsson Gyllenlood (k. 1609) oli amiraali.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Pentti Severinpoika Juusten · Katso lisää »

Petter Wilhelm Aurén

Petter Wilhelm Aurén (Pekka Ville Eronen) (4. syyskuuta 1826 Nilsiä – 24. toukokuuta 1896 Oulu) oli suomalainen maanmittari ja kirjailija.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Petter Wilhelm Aurén · Katso lisää »

Pietari Brahe

Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Pietari Brahe · Katso lisää »

Pietarinsuomalaiset

Pietarinsuomalaiset ovat Pietarin kaupunkiin muuttaneita ja siellä asuvia suomalaisia.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Pietarinsuomalaiset · Katso lisää »

Pontuksen kaivanto

Pontuksen kaivannon muistomerkki Pontuksen kaivanto, Pontuksen kaivannot (tunnettu paikallisesti Pontuksen kanavana) on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannan Mälkiän ja Laihian kaupunginosien alueella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Pontuksen kaivanto · Katso lisää »

Porvoon historia

Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Porvoon historia · Katso lisää »

Pyhän Henrikin saarnahuone

Pyhän Henrikin saarnahuone on Kokemäellä Ylistaron kylässä sijaitseva keskiaikainen hirsiaitta, jossa perimätiedon mukaan Piispa Henrik saarnasi sekä vietti elämänsä viimeisen yön noin vuonna 1156.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Pyhän Henrikin saarnahuone · Katso lisää »

Ravansaari

Ravansaari Uuraan kartan yläosassa Ravansaari on saari Viipurinlahdessa, lähellä Uurasta noin 12 kilometriä etelään Viipurin keskustasta, Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Ravansaari · Katso lisää »

S/S Louhi

S/S Louhi oli suomalainen sisävesimatkustajalaiva, joka kaatui ja upposi Suvasveden Enonlahdessa 15. toukokuuta 1934, jolloin 34 (eräiden lähteiden mukaan 33) laivan matkustajaa menehtyi.

Uusi!!: Saimaan kanava ja S/S Louhi · Katso lisää »

S/S Mikko

Mikko Savonlinnan maakuntamuseon laiturissa S/S Mikko on alkuperäisessä asussa säilynyt puurunkoinen Saimaan tervahöyry.

Uusi!!: Saimaan kanava ja S/S Mikko · Katso lisää »

S/S Uurastaja

S/S Uurastaja on alun perin hankolaiseen Karl Boström-nimiseen huolintaliikkeeseen tilattu hinaaja ja satamajäänsärkijä, joka valmistui varkautelaiselta Paul Wahl & Co:n telakalta elokuussa 1908.

Uusi!!: Saimaan kanava ja S/S Uurastaja · Katso lisää »

S/S Wenno

S/S Wenno on suomalainen höyrylaiva, joka on rakennettu vuonna 1907 Savonlinnan Konepajan telakalla Savonlinnassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja S/S Wenno · Katso lisää »

Saimaa

Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Saimaa · Katso lisää »

Saimaan kanavan seurakunta

Saimaan kanavan seurakunta oli 1846–1857 toiminut seurakunta Saimaan kanavaa rakentaneiden virkamiesten ja työväen keskuudessa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Saimaan kanavan seurakunta · Katso lisää »

Saimaan syväväylä

Saimaan syväväylä on laivaväylästö Saimaalla, jota pitkin pääsee Ristiinaan, Savonlinnaan, Kiteelle, Joensuuhun ja Varkauteen.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Saimaan syväväylä · Katso lisää »

Saimax

Saimax-nimitystä käytetään laivasta, joka mahtuu kulkemaan Saimaan kanavan suluista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Saimax · Katso lisää »

Salahmin ruukki

Salahmin rautaruukki toimi Pohjois-Savossa Vieremällä Salahmin kylässä vuosina 1807–1908.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Salahmin ruukki · Katso lisää »

Savonlinna

Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Savonlinna · Katso lisää »

Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöt on Suomessa toimiva valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka tuottaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnon asiakkaille.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Senaatti-kiinteistöt · Katso lisää »

Sergei Prokudin-Gorski

Sergei Prokudin-Gorski vuonna 1906. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski (30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1863 Funikova Gora – 27. syyskuuta 1944 Pariisi) oli venäläinen kemisti ja valokuvaaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Sergei Prokudin-Gorski · Katso lisää »

Simon Parviainen

Simon Parviainen (25. kesäkuuta 1812 – 23. joulukuuta 1877) oli kauppias, tehtailija ja laivanvarustaja Joensuussa ja Pietarissa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Simon Parviainen · Katso lisää »

Sorvali (Viipuri)

Sorvali (myös Sorvalinsaari) on Viipurinlahden saari ja samanniminen entinen Viipurin suomalainen kaupunginosa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Sorvali (Viipuri) · Katso lisää »

Sulkava

Sulkavan Suursouduista Sulkavan linnavuorelta Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Sulkava · Katso lisää »

Suomen aluemuutokset

Suomen aluemuutokset tarkoittavat muutoksia, jotka ovat koskettaneet Suomen aluetta.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen aluemuutokset · Katso lisää »

Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »

Suomen ja Venäjän suhteet

Venäjä Suomen ja Venäjän suhteet ovat jatkuneet satojen vuosien ajan 1700-luvun Venäjän tsaarikunnan sekä keisarikunnan ja Ruotsin välisistä sodista suuriruhtinaskunnan ja personaaliunionin hajoamisen sekä Suomen itsenäistymisen ajan halki tähän päivään.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen ja Venäjän suhteet · Katso lisää »

Suomen kanavat

Tukinuittoa Joensuun kanavan läpi vuonna 2009. Lempäälän kanavan sulkukammiota tyhjennetään raolleen avatun sektorirakenteisen alaportin kautta. Varistaipaleen kanava. Suomen kanavat sijaitsevat ennen kaikkea sisävesillä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen kanavat · Katso lisää »

Suomen loistoluettelot

Suomen loistoluettelot ovat Liikenneviraston verkkosivuillaan julkaisemia luetteloita, joita on kolme.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen loistoluettelot · Katso lisää »

Suomen päärata

ratakilometrit mitataan. Päärataa Helsingin Oulunkylän kohdalla. Oulun rautatieasema, radan päätepiste. Suomen rautateiden keskinen päärata (ruots. stambanan) kulkee Suomen poikki etelä–pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen päärata · Katso lisää »

Suomen päävesistöjen sulkukanavien rakentamiskronologia

Suomen päävesistöjen sulkukanavien rakentamiskronologia luettelee Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen sekä Saimaan kanavan sulkukanavat valmistumisjärjestyksessä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen päävesistöjen sulkukanavien rakentamiskronologia · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen-pojat

Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana. Mannerheimin tervehdys virolaisille vapaaehtoisille. Kuva on JR 200 -kirjasta. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomen-pojat · Katso lisää »

Suomenvedenpohja

Suomenvedenpohja (’suojalahti’) on Viipurinlahden äärimmäinen perukka Viipurissa, kaupungin keskustan pohjoispuolella Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomenvedenpohja · Katso lisää »

Suomi 1960-luvulla

Turun keskustaa vuonna 1963. nuorisofestivaalit vuonna 1962. Salon vaakunat. Suomessa 1960-lukua leimasivat suuret murrokset, joiden vaikutus erottuu edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Suomi 1960-luvulla · Katso lisää »

Taipaleen kanava

Taipaleen kanava vuonna 2013. Taipaleen kanava on puoli kilometriä pitkä sulkukanava Varkaudessa, Unnukan ja Haukiveden Siitinselän välillä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Taipaleen kanava · Katso lisää »

Tammisuo

Tammisuo oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Tammisuo · Katso lisää »

Tapani Kärkönen

Tapani Kärkönen. Tapani Kärkönen (nimi alkuaan Tahvo Kärkkäinen; 24. syyskuuta 1833 Sulkava – 28. joulukuuta 1906 Tampere) oli suomalainen Tampereella vaikuttanut tehtaantyömies, toimittaja, opettaja ja kirjastonhoitaja.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Tapani Kärkönen · Katso lisää »

Tie- ja vesirakennushallitus

Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1964–1990 Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Tie- ja vesirakennushallitus · Katso lisää »

Tienhaara (kunta)

Tienhaara on maalaiskunta Viipurin piirin länsiosassa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Tienhaara (kunta) · Katso lisää »

Urho Kiukas

Urho Juhana Kiukas (19. marraskuuta 1902 Kymi – 19. marraskuuta 1995) oli suomalainen poliisijohtaja, maaherra ja ministeri.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Urho Kiukas · Katso lisää »

Uuraan satama

Uuraan satama (myös Vysotskin satama,, LOCODE: RUVYS) on Venäjän Leningradin alueen Viipurin piirin Uuraan saarella sijaitseva, maantieteellisesti kaksiosainen merisatama.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Uuraan satama · Katso lisää »

Valkoevätörö

Valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus) on Euroopassa Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa joissa elävä särkikalalaji, joka on Suomessa havaittu vieraslajina.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Valkoevätörö · Katso lisää »

Valtioservituutti

Valtioservituutti on joko kansainvälisoikeudellinen rasite, sopimukseen perustuva valtiollisen vallan rajoitus jollakin alueella tai valta käyttää jotain oikeutta toisen valtion alueella.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Valtioservituutti · Katso lisää »

Varsinainen Saimaa

Sahataan avantoa puoli metriä paksuun jäähän. Näkymä Imatran kylpylästä. Saimaa sopii hyvin melomiseen. Kivikkoa ja silokallioista rantaa Pien-Saimaalla. Lietveden tuulinen taival. Varsinainen Saimaa (järvinumero 04.112.1.001), jolla tarkoitetaan tässä vesistöviranomaisten rajaamaa Saimaan eteläisintä osaa, sijaitsee Imatran, Lappeenrannan, Savitaipaleen, Ristiinan ja Puumalan taajamien välisellä alueella Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Tämä on vesialueen vesistöllisesti tekninen rajaus, joka on samalla eräs Saimaan tilastollinen yksikkö. Suurjärvenä Saimaa muodostaa Vuoksen vesistön (vesistöaluetunnus 04) pääjärvenä sen keskeisen osan ja varsinainen Saimaa kerää kaikki yläjuoksulta siihen laskevat vedet Puumalansalmen ja monien muiden tulouomien kautta itseensä. Nämä vedet virtaavat edelleen etelään ja kaakkoon päin Imatralle laskien lopuksi Vuoksen kautta Laatokkaan. Saimaa-nimeä käytetään, harvinaista kyllä, suurjärven eri osista siihen erilaisia attribuutteja liittäen. Lisäksi samoilla vesialueilla saattaa olla sellaisia nimiä, jotka ovat käytössä muillakin Saimaaseen kuuluvilla vesialueilla. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Suur-Saimaa, Iso-Saimaa, Pien-Saimaa, Etelä-Saimaa, Ylä-Saimaa ja Ala-Saimaa. Saimaa-nimeä käytetään eniten suurjärven eteläisestä osasta, joka on ollut vanhastaan Saimaan tunnetuin osa. Muualla järvenosilla on Saimaa-identiteetti heikompaa ja kauempana pohjoisessa käytetään Saimaan järvenosista lähinnä omia erityisnimiä kuten esimerkiksi Orivesi ja Puruvesi. Varsinainen Saimaa ei ole järvenosan maantieteellinen tai vesistöhallinnollinen nimitys. Jotta hakusanalla ”Saimaa” voidaan avata koko järvialuetta käsittelevä artikkeli, täytyy tästä järvenosasta, jota paikalliset kutsuvat myös Saimaaksi, käyttää eri hakusanaa, eli Varsinainen Saimaa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Varsinainen Saimaa · Katso lisää »

Väylänrakennusalus Rakentaja

Väylänrakennusalus Rakentaja on Turussa vuonna 1975 valmistunut erikoisalus, jota Merenkulkulaitos käyttää väylien rakennustyössä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Väylänrakennusalus Rakentaja · Katso lisää »

Ventelänselkä

Ventelänselkä (joskus myös: Ventelänjärvi,, "Oravalahti") on Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan Juustilanselän kautta yhteydessä oleva selkä Viipurissa Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Ventelänselkä · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin piiri (Leningradin alue)

Viipurin piiri on hallintopiiri Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Viipurin piiri (Leningradin alue) · Katso lisää »

Viipurin satama

Viipurin satama sijaitsee Viipurinlahden rannalla aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Viipurin satama · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1941)

Viipurin taistelu oli osa Karjalankannaksen valtausoperaatiota jatkosodassa loppukesästä 1941.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Viipurin taistelu (1941) · Katso lisää »

Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)

Viipurin taistelu oli Suomen sisällissodan viimeinen suuri taistelu, joka käytiin Viipurin kaupungin hallinnasta 24.–29. huhtikuuta 1918 punakaartin ja valkoisten välillä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Viipurin taistelu (Suomen sisällissota) · Katso lisää »

Viipurinlahti

Viipurinlahti Viipurinlahti yhdistää Saimaan kanavan Suomenlahteen. Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Viipurinlahti · Katso lisää »

Villasaksirapu

Villasaksirapu eli kiinanvillasaksirapu (Eriocheir sinensis) on taskurapuihin kuuluva, raajoineen jopa 15 senttimetrin mittainen äyriäinen, jonka voi parhaiten tunnistaa saksien nukkamaisesta karvapeitteestä.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Villasaksirapu · Katso lisää »

Vuoksen satama

Vuoksen satama on Stora Enson tehdasalueella toimiva tavarasatama Imatralla.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Vuoksen satama · Katso lisää »

Vuoksen vesistö

Vuoksen vesistö (vesistöaluetunnus 04) on Suomen suurin vesistöalue, joka sijaitsee pääosin Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla Itä-Suomessa.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Vuoksen vesistö · Katso lisää »

Vuoksi

Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 Antreassa. Svetogorskin voimalaitos Kiviniemen koski Näkymä pääuomalle Jääskessä Taipaleenjoen suu Vuoksi on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Vuoksi · Katso lisää »

Yöpakkaset

Nikita Hruštšov Kekkosen 60-vuotissyntymäpäiväjuhlilla 3. syyskuuta 1960. Yöpakkaset eli yöpakkaskriisi oli Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa syksyllä 1958 ilmennyt kriisi.

Uusi!!: Saimaan kanava ja Yöpakkaset · Katso lisää »

1856

Ei kuvausta.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 1856 · Katso lisää »

1923

Vuosi 1923 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 1923 · Katso lisää »

1960

Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 1960 · Katso lisää »

1963

Vuosi 1963 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 1963 · Katso lisää »

1968

Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 1968 · Katso lisää »

1980

Vuosi 1980 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 1980 · Katso lisää »

3. prikaati (jatkosota)

3.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 3. prikaati (jatkosota) · Katso lisää »

7. syyskuuta

7.

Uusi!!: Saimaan kanava ja 7. syyskuuta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »