Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
134 suhteet: Aino Kallio (radiokuuluttaja), Anianpelto, Anjalankoski, Antrean taistelut, Ensimmäinen Salpausselkä, Evert Wasastjerna, Georg Strömberg, Hanko–Hyvinkää-rata, Hausjärvi, Hämeenlinna–Anianpelto-rata, Hätäaputyöt, Helsingin seudun lähijunaliikenne, Herralan rautatieasema, Hikiä, Hovinmaa, Iitin kirkko, Iitti, Itärata, J. V. Snellman, Jäänmurtajien historia, Järvenpää (Lahti), Johan Mauritz Nordenstam, Julius Harff, Jyväskylä–Pieksämäki-rata, Kaipiainen, Kaipiaisten rautatieasema, Kaleva (Viipuri), Kanervan koulu, Karjalan rata, Kasarmi, Kausalan rautatieasema, Kössi Ahmala, Keski-Kannaksen rintama, Kivisillansalmi, Knut Nylander, Knut Stjernvall, Koria–Voikkaa-rata, Korian koulu, Korian ratasilta, Korian rautatiesilta (1870), Kouvola, Kuokkala (Terijoki), Kuusankoski, Kymenlaakson maakunta, Kymmene, Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ala, Lahden historia, Lahden rautatieasema, Lahti, Lahti–Kouvola-rata, ..., Lauritsala, Levassova, Liikenne Suomessa, Liimatan kartano, Liimatta (Viipuri), Linnasaari (Viipuri), Lintulan luostari (Kivennapa), Lotila, Loviisan–Vesijärven rautatie, Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä, Luumäen rautatieasema, Luumäki, Maaskola, Mäntyharjun rintama, Mikko Kokko, Mouhun–Hillosensalmen taistelut, Myllymäen rautatieasema, Mytäjäinen, Nastola, Nikolai Adlerberg, Oitti, Oravalan taistelu, Osasto Brandenstein, Otto von Brandenstein, Perkjärven ampuma-alue, Pietari–Viipuri-rata, Pinhas Rutenberg, Porin Konepaja, Porvoon historia, Porvoon rata, Punakaarti, Puutalo, Pyöräsuo, Radanrakentajien hautausmaa (Lahti), Rajajoen rautatieasema, Rajajoki, Rajajoki (täsmennyssivu), Rautatie, Repola (Viipuri), Riihimäen rautatieasema, Riihimäki, Riihimäki–Lahti-rata, Saunalahti (Viipuri), Savitaipaleen rintama, Savon rintama, Sörnäisten satamarata, Siikaniemi (Viipuri), Simola–Lappeenranta-rata, Simolan rautatieasema, Sorvali (Viipuri), Suomen asema, Suomen ja Venäjän raja, Suomen päärata, Suomen polkupyöräpataljoona 1, Suomen rataverkko, Suomen rataverkon historia, Suomen rautateiden sähköistysjärjestelmä, Suomen rautatieliikenne, Suomen tataarit, Suuret nälkävuodet, Taavetin rautatieasema, Terijoen huvilayhdyskunta, Terijoen rautatieasema, Terijoki, Tikkurilan vanha asemarakennus, Toinen sortokausi, Turengin rautatieasema, Utin rautatieasema, Uudenkylän kartano, Uudenkylän rautatieasema, Vahviala, Vainikkalan rata, Vainikkalan rautatieasema, Vääksyn kanava, Vekseli (rautatievaihde), Vesijärven rautatieasema, Viipurin rautatieasema, Viipurin rautatieasema (1913), Viipurin satama, VR:n makasiinit, William Ruth, Ykspää, Yläsäiniö, 1870. Laajenna indeksi (84 lisää) »
Aino Kallio (radiokuuluttaja)
Aino Lyydia Kallio eli Moskovan Tiltu (s. 1903 Hämeenlinna) oli suomalaissyntyinen neuvostoliittolainen radiokuuluttaja, joka levitti talvi- ja jatkosodassa sotapropagandaa suomalaisille sotilaille.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Aino Kallio (radiokuuluttaja) · Katso lisää »
Anianpelto
Anianpelto on kylä, asuinalue ja liikekeskus Asikkalan Vääksyn taajaman itäosassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Anianpelto · Katso lisää »
Anjalankoski
Anjalankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Anjalankoski · Katso lisää »
Antrean taistelut
Antrean taistelut käytiin Suomen sisällissodassa 11.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Antrean taistelut · Katso lisää »
Ensimmäinen Salpausselkä
Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »
Evert Wasastjerna
Evert Edelfrid Wasastjerna Evert Edelfrid Wasastjerna (23. helmikuuta 1833 Maalahti – 20. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja rautatievirkamies.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Evert Wasastjerna · Katso lisää »
Georg Strömberg
Georg Adolf (G. A.) Strömberg (6. syyskuuta 1823 Helsinki – 31. tammikuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen upseeri ja insinööri, joka toimi Suomen valtion rautateiden ensimmäisenä pääjohtajana vuosina 1862–1903.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Georg Strömberg · Katso lisää »
Hanko–Hyvinkää-rata
Hanko–Hyvinkää-rata on vuonna 1873 valmistunut yksiraiteinen, alun perin yksityinen rautatie, joka johtaa Hangosta 149 kilometrin päähän pääradan varrelle Hyvinkäälle.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Hanko–Hyvinkää-rata · Katso lisää »
Hausjärvi
Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Hausjärvi · Katso lisää »
Hämeenlinna–Anianpelto-rata
Vuonna 1859 valmistuneen suunnitelman mukainen Hämeenlinna–Anianpelto-rata olisi alkanut vuonna 1862 rakennetun Hämeenlinnan vanhan rautatieaseman edestä. Hämeenlinna–Anianpelto-rata oli toteuttamatta jäänyt ratasuunnitelma vuodelta 1859, jonka tarkoituksena oli jatkaa rakenteilla oleva Helsinki–Hämeenlinna-rata Päijänteen etelärannalla sijainneeseen Anianpeltoon ja samalla parantaa Keski-Suomen liikennemahdollisuuksia etelään päin.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Hämeenlinna–Anianpelto-rata · Katso lisää »
Hätäaputyöt
Hätäaputyöt tai työttömyystyöt olivat ruumiillista työtä, jota kunnat järjestivät työttömille suuren työttömyyden vallitessa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Hätäaputyöt · Katso lisää »
Helsingin seudun lähijunaliikenne
Helsingin seudun lähijunaliikenne on pääkaupunkiseudun alueella toimiva paikallisjunajärjestelmä, jonka liikenteen suunnittelee ja tilaa HSL ja jota liikennöi VR.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Helsingin seudun lähijunaliikenne · Katso lisää »
Herralan rautatieasema
Herralan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Herralan kylässä Hollolan kunnassa Päijät-Hämeessä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Herralan rautatieasema · Katso lisää »
Hikiä
Hikiää Hikiä on kylä ja taajama Hausjärvellä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Hikiä · Katso lisää »
Hovinmaa
Hovinmaa eli Kravtsovo on maaseututaajama Tienhaaran eli Seleznjovon maalaiskunnassa Leningradin alueen Viipurin piirissä, Riihimäen–Pietarin rautatien varrella 12 km Viipurista länteen.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Hovinmaa · Katso lisää »
Iitin kirkko
Iitin kirkko on vuonna 1693 valmistunut puukirkko Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Iitin kirkko · Katso lisää »
Iitti
Iitti on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Iitti · Katso lisää »
Itärata
Itärata on suunnitteilla oleva rautatie, joka erkanisi suunnitteilla olevasta Lentoradasta Keravalla ja kulkisi Porvoon kautta Kouvolan Korialle.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Itärata · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jäänmurtajien historia
Jäänmurtajien historian voi katsoa alkavan Yhdysvalloista 1830-luvulta, jolloin höyrykoneen kehittyminen mahdollisti uoman murtamisen jäähän.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Jäänmurtajien historia · Katso lisää »
Järvenpää (Lahti)
Kariston koulu Järvenpäässä. Järvenpää on entinen Hollolan kylä ja nykyinen Lahden kaupunginosa Kymijärven länsi- ja etelärannalla.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Järvenpää (Lahti) · Katso lisää »
Johan Mauritz Nordenstam
Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »
Julius Harff
Carl Julius Harff (30. marraskuuta 1816 Wismar, Mecklenburg – 27. maaliskuuta 1871 Helsinki) oli Suomeen muuttanut saksalainen kauppias, laivanvarustaja ja kauppaneuvos.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Julius Harff · Katso lisää »
Jyväskylä–Pieksämäki-rata
Rata Pieksämäen länsipuolella Jyväskylä–Pieksämäki-rata (joskus myös Jyväskylän itärata tai vain itärata) on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Jyväskylästä Pieksämäelle.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Jyväskylä–Pieksämäki-rata · Katso lisää »
Kaipiainen
Kaipiaisten rautatieasema. Kaipiainen (aiemmin) on taajama, tilastoalue ja Kouvolan kaupungin Anjalankosken suuralueen kaupunginosa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kaipiainen · Katso lisää »
Kaipiaisten rautatieasema
Kaipiaisten rautatieasema on rautatieliikennepaikka Kouvolan Kaipiaisissa Karjalan radan varrella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kaipiaisten rautatieasema · Katso lisää »
Kaleva (Viipuri)
Kaleva (aik. Pietarin esikaupunki ja Anina) oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kaleva (Viipuri) · Katso lisää »
Kanervan koulu
Kanervan koulu on Lahden Uudessakylässä (ent. Nastolassa) sijaitseva alakoulu.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kanervan koulu · Katso lisää »
Karjalan rata
Karjalan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Kouvolasta Lappeenrannan ja Parikkalan kautta Joensuuhun.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Karjalan rata · Katso lisää »
Kasarmi
"Lamellikasarmi" 1930-luvulta Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä. AUK:n kasarmi Niinisalossa 1980–1990-lukujen taitteessa. Kasarmi on rakenteeltaan tyypillinen sotien jälkeisen kasarmiarkkitehtuurin tuote. Bodenissa Ruotsissa. Kasarmi on sotilaiden majoittamiseen tarkoitettu rakennus.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kasarmi · Katso lisää »
Kausalan rautatieasema
Kausalan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Lahti–Kouvola.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kausalan rautatieasema · Katso lisää »
Kössi Ahmala
Kustaa ”Kössi” Ahmala (13. helmikuuta 1889 Lumijoki – 29. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen postimies ja työläiskirjailija.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kössi Ahmala · Katso lisää »
Keski-Kannaksen rintama
Keski-Kannaksen rintama oli Suomen sisällissodan Karjalan rintaman rintamalohko, joka levittäytyi noin 50 kilometrin matkalle Karjalan-kannaksen keskiosaan, ulottuen lännessä Kuolemajärven Kämärästä aina Neuvosto-Venäjän rajalle Kivennavan Lipolaan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Keski-Kannaksen rintama · Katso lisää »
Kivisillansalmi
Kivisillansalmen ylittävä maantiesilta. Kivisillansalmi on Viipurin Linnasaaren länsipuolella sijaitseva salmi, joka yhdistää Viipurinlahden sen perimmäisen pohjukkaan Suomenvedenpohjaan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kivisillansalmi · Katso lisää »
Knut Nylander
Knut Leonard Nylander (8. lokakuuta 1839 Oulu – 18. syyskuuta 1886 Bogskär) oli Valtionrautateiden arkkitehti.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Knut Nylander · Katso lisää »
Knut Stjernvall
Knut Stjernvall Knut Adolf Ludvig Stjernvall (8. syyskuuta 1819 – 17. huhtikuuta 1899) oli suomalainen kenraalimajuri, todellinen salaneuvos, kamariherra ja vapaaherra.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Knut Stjernvall · Katso lisää »
Koria–Voikkaa-rata
Koria–Voikkaa-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut 11 kilometrin pituinen vuoden 1940 lopulla valmistunut reservirata, joka kulki Kymijoen länsipuolelta yhdistäen Korian rautatieaseman ja Voikkaan tehdastaajaman.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Koria–Voikkaa-rata · Katso lisää »
Korian koulu
Korian koulu on peruskoulun ala-aste, joka sijaitsee Kouvolan Elimäellä, Korian kaupunginosassa/taajamassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Korian koulu · Katso lisää »
Korian ratasilta
Korian ratasilta on Kymijoen ylittävä Riihimäki–Pietari-radan teräsbetoninen holvisilta Kouvolan Korialla, entisen Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Korian ratasilta · Katso lisää »
Korian rautatiesilta (1870)
Sillan keskijänteen ristikko on alkuperäinen ja sen korkeus on kuusi metriä. Korian rautatiesilta on vuonna 1870 valmistunut teräksinen kolmijänteinen ristikkosilta Kouvolan Korialla, entisen Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Korian rautatiesilta (1870) · Katso lisää »
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kouvola · Katso lisää »
Kuokkala (Terijoki)
Hotelli Repinskaja Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 40 kilometriä Pietarin keskustasta.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kuokkala (Terijoki) · Katso lisää »
Kuusankoski
Kuusankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kuusankoski · Katso lisää »
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kymenlaakson maakunta · Katso lisää »
Kymmene
Kymmene Oy oli suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka sulautui vuonna 1996 Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Kymmene · Katso lisää »
Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ala
Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja matkailun ala oli Lahden ammattikorkeakoulun yksikkö.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ala · Katso lisää »
Lahden historia
Tämä artikkeli käsittelee Lahden historiaa esihistoriallisesta asutuksesta nykypäivään saakka.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lahden historia · Katso lisää »
Lahden rautatieasema
Lahden rautatieasema (lyh. Lh, ratakm 130+170) on vuonna 1935 valmistunut rautatieasema Lahdessa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lahden rautatieasema · Katso lisää »
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lahti · Katso lisää »
Lahti–Kouvola-rata
Lahti–Kouvola-radalla tarkoitetaan Suomen rataverkkoon kuuluvaa rataosaa, joka alkaa Lahdesta ja päättyy Kouvolaan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lahti–Kouvola-rata · Katso lisää »
Lauritsala
Lauritsala on entinen Suomen kauppala.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lauritsala · Katso lisää »
Levassova
Levassovan kunnallishallintoalue Pietarin kartalla. Levassova on taajama ja kunnallishallintoalue Pietarin kaupungin Viipurin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Levassova · Katso lisää »
Liikenne Suomessa
Yli puolet Suomen matkoista kuljetaan henkilöautolla. Kuvassa Valtatie 1 Lohjalla. Suomen liikenteen erityspiirteisiin vaikuttavia olosuhteita ovat Suomen harva asutus, pitkähköt välimatkat ja ilmasto, kun talvisin vesireitit jäätyvät ja maa saa lumipeitteen.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Liikenne Suomessa · Katso lisää »
Liimatan kartano
Liimatta on Viipurissa sijainnut kartano.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Liimatan kartano · Katso lisää »
Liimatta (Viipuri)
Liimatta oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Liimatta (Viipuri) · Katso lisää »
Linnasaari (Viipuri)
Linnasaari (Ostrov Tverdish) on Viipurin kaupunkiin kuuluva Suomenlahden saari, joka erottaa toisistaan Viipurinlahden ja Suomenvedenpohjan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Linnasaari (Viipuri) · Katso lisää »
Lintulan luostari (Kivennapa)
Lintulan luostari oli Karjalankannaksella Kivennavan pitäjän Lintulan kylässä vuodesta 1895 toiminut ortodoksisen kirkon nunnaluostari.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lintulan luostari (Kivennapa) · Katso lisää »
Lotila
Lotila on Lahden Kerinkallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue, joka sijaitsee valtatie 12:n ja nelostien risteyksen länsipuolella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Lotila · Katso lisää »
Loviisan–Vesijärven rautatie
Loviisan–Vesijärven rautatie oli vuosina 1900–1960 toiminnassa ollut 750 mm:n raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen rautatie, joka kulki Lahden pohjoispuolella Vesijärven rannalla sijainneesta Niemestä Loviisassa Suomenlahden rannalla sijainneeseen Valkon satamaan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Loviisan–Vesijärven rautatie · Katso lisää »
Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä
Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä käsittää Suomessa suurten nälkävuosien 1866–1868 uhrien muistoksi pystytetyt muistomerkit.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä · Katso lisää »
Luumäen rautatieasema
Luumäen rautatieasema on rautatieliikennepaikka Luumäellä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Luumäen rautatieasema · Katso lisää »
Luumäki
kirkko. Luumäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Luumäki · Katso lisää »
Maaskola
Maaskola oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Maaskola · Katso lisää »
Mäntyharjun rintama
Mäntyharjun rintama oli Suomen sisällissodan Savon rintaman rintamalohko, jonka taistelut käytiin Savon radan varrella Mäntyharjun, Jaalan ja Valkealan kuntien alueella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Mäntyharjun rintama · Katso lisää »
Mikko Kokko
Mikko Vilhelm Mikonpoika Kokko (22. huhtikuuta 1893 Nurmes, Suomi – tammikuu 1942 Leningrad, Neuvostoliitto) Nekropole.info.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Mikko Kokko · Katso lisää »
Mouhun–Hillosensalmen taistelut
Mouhun–Hillosensalmen taistelut olivat Suomen sisällissodan taisteluja, jotka käytiin Mäntyharjulla ja Valkealassa 5.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Mouhun–Hillosensalmen taistelut · Katso lisää »
Myllymäen rautatieasema
Myllymäen rautatieasema on itäisin Ähtärin neljästä rautatieliikennepaikasta ja kolmesta matkustajaliikenteen asemasta.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Myllymäen rautatieasema · Katso lisää »
Mytäjäinen
Mytäjäisten varikon vesitorni. Mytäjäinen on Lahden alue, joka sijaitsee Valtatie 12:n eteläpuolella, Sopenkorven kaupunginosan itäosassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Mytäjäinen · Katso lisää »
Nastola
Nastolan kunnantalo. Nastola on nykyisin Lahteen kuuluva entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Nastola · Katso lisää »
Nikolai Adlerberg
Nikolai Vladimirovitš Adlerberg (31. toukokuuta (J: 19. toukokuuta) 1819 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1892 München, Saksan keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Nikolai Adlerberg · Katso lisää »
Oitti
Oitti on kylä ja taajama Hausjärvellä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Oitti · Katso lisää »
Oravalan taistelu
Oravalan taistelu oli Valkealan Oravalassa 2.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Oravalan taistelu · Katso lisää »
Osasto Brandenstein
Otto von Brandenstein Osasto Brandenstein oli Suomen sisällissotaan osallistuneen vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama yhtymä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Osasto Brandenstein · Katso lisää »
Otto von Brandenstein
Otto von Brandenstein Otto von Brandenstein (21. lokakuuta 1865 Hohenstein, Friedland, Mecklenburg-Schwerin – 8. toukokuuta 1945 The Prussian Machine (Jonathan Viser). Viitattu 10.5.2020. Grambow, Goldberg, Saksa) oli saksalainen vapaaherra ja kenraali, joka komensi everstinä Suomen sisällissotaan osallistunutta saksalaista osasto Brandensteinia.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Otto von Brandenstein · Katso lisää »
Perkjärven ampuma-alue
Kenttätykistörykmentti 2:n iltahartaus Perkjärvellä kesällä 1936; vasemmalla miehistöparakit, oikealla tykkipiha Perkjärven ampuma-alue sijaitsi Uudenkirkon Kaukjärven kylässä Karjalankannaksella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Perkjärven ampuma-alue · Katso lisää »
Pietari–Viipuri-rata
Pietari–Viipuri-rata on osa vuonna 1870 valmistunutta Pietarin ja Riihimäen välistä rautatieyhteyttä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Pietari–Viipuri-rata · Katso lisää »
Pinhas Rutenberg
Pinhas Rutenberg, ven.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Pinhas Rutenberg · Katso lisää »
Porin Konepaja
Porin Konepaja Oy (lyh. BMW) oli Porissa vuonna 1858 perustettu valimo ja konepaja.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Porin Konepaja · Katso lisää »
Porvoon historia
Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Porvoon historia · Katso lisää »
Porvoon rata
Porvoon rata on Suomen rataverkon osuus Keravalta Porvoon keskustaan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Porvoon rata · Katso lisää »
Punakaarti
Punakaartin sotilas ja sairaanhoitaja sisällissodan aikana. Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Punakaarti · Katso lisää »
Puutalo
pohjalainen puukaupunki, on rakennettu 1651 suunnitellun säännöllisen ruutukaavan mukaan. Maarianhaminan puutaloja. Mukkulan kartano Lahdessa Puutalo on puusta rakennettu talo.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Puutalo · Katso lisää »
Pyöräsuo
Pyöräsuo oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Pyöräsuo · Katso lisää »
Radanrakentajien hautausmaa (Lahti)
latinalaiset ristit. Hautausmaalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1953. Radanrakentajien hautausmaa on Lahdessa Järvenpään kaupunginosassa sijaitseva hautausmaa, jolle on haudattu menehtyneitä Riihimäki–Pietari-radan rakentajia.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Radanrakentajien hautausmaa (Lahti) · Katso lisää »
Rajajoen rautatieasema
Rajajoen rautatieasema (lyh. Rj, ratakm 409+000) sijaitsi Riihimäki–Pietari-radan varrella Terijoen Rajajoen kylässä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Rajajoen rautatieasema · Katso lisää »
Rajajoki
Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Rajajoki · Katso lisää »
Rajajoki (täsmennyssivu)
Rajajoki voi tarkoittaa ainakin seuraavia.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Rajajoki (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Rautatie
Sähköistämätön kaksiraiteinen rautatie Walesissa. Lahti–Kouvola. Tammerkosken ylittävä rautatiesilta Tampereella. Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on yleensä kaksi rinnakkaista teräksistä kiskoa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Rautatie · Katso lisää »
Repola (Viipuri)
Repola oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Repola (Viipuri) · Katso lisää »
Riihimäen rautatieasema
Riihimäen rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Riihimäen kaupungissa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Riihimäen rautatieasema · Katso lisää »
Riihimäki
Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Riihimäki · Katso lisää »
Riihimäki–Lahti-rata
Riihimäki–Lahti-radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Riihimäeltä Lahteen.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Riihimäki–Lahti-rata · Katso lisää »
Saunalahti (Viipuri)
Saunalahti (Zaliv Bannij) on Viipurissa sijaitseva vesialue ja samanniminen entinen suomalainen kaupunginosa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Saunalahti (Viipuri) · Katso lisää »
Savitaipaleen rintama
Savitaipaleen rintama oli Suomen sisällissodan Savon rintaman rintamalohko, jonka taistelut käytiin 27.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Savitaipaleen rintama · Katso lisää »
Savon rintama
Savon rintama oli yksi Suomen sisällissodan rintamista, joka muodostui helmikuun 1918 puoliväliin mennessä Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänien alueelle.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Savon rintama · Katso lisää »
Sörnäisten satamarata
Sörnäisten satamarata oli Helsingissä vuosina 1863–2010 sijainnut teollisuus- ja satamarata sekä Suomen ensimmäinen satamarata.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Sörnäisten satamarata · Katso lisää »
Siikaniemi (Viipuri)
Entistä Siikaniemeä kuvattuna Viipurin linnan tornista vuonna 2014. Siikaniemi oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Siikaniemi (Viipuri) · Katso lisää »
Simola–Lappeenranta-rata
Simola–Lappeenranta-rata oli Suomen rataverkon rata Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Simola–Lappeenranta-rata · Katso lisää »
Simolan rautatieasema
Simolan rautatieasema on entinen rautatieliikennepaikka Lappeenrannan Simolassa Vainikkalan radan varrella noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta etelään.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Simolan rautatieasema · Katso lisää »
Sorvali (Viipuri)
Sorvali (myös Sorvalinsaari) on Viipurinlahden saari ja samanniminen entinen Viipurin suomalainen kaupunginosa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Sorvali (Viipuri) · Katso lisää »
Suomen asema
Suomen asema on yksi Pietarin kaupungin viidestä suuresta matkustajarautatieasemasta.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen asema · Katso lisää »
Suomen ja Venäjän raja
Jonotusta vuonna 2008 Nuijamaan raja-asemalle. Rajavyöhykkeestä varoittavat kyltit Kuusamon Paljakassa. Suomen ja Venäjän raja (yleiskielessä Suomen itäraja) on virallisesti 1 343,6 kilometrin pituinen, josta maarajaa on 1 289,6 km.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen ja Venäjän raja · Katso lisää »
Suomen päärata
ratakilometrit mitataan. Päärataa Helsingin Oulunkylän kohdalla. Oulun rautatieasema, radan päätepiste. Suomen rautateiden keskinen päärata (ruots. stambanan) kulkee Suomen poikki etelä–pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen päärata · Katso lisää »
Suomen polkupyöräpataljoona 1
Polkupyöräpataljoona 1 oli Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka perustettiin 1921 Käkisalmen läänin rykmentin I pataljoonasta rykmentin lakkauttamisen yhteydessä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen polkupyöräpataljoona 1 · Katso lisää »
Suomen rataverkko
Suomen rataverkko on rautatien rataosuuksien muodostama väyläverkko, jota hallinnoi Väylävirasto.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen rataverkko · Katso lisää »
Suomen rataverkon historia
Suomen itsenäistymisen aikoihin. Suomen rataverkon historian voidaan katsoa ulottuvan ainakin maaliskuun 20.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen rataverkon historia · Katso lisää »
Suomen rautateiden sähköistysjärjestelmä
Suomen rautatieliikenteessä Väyläviraston hallitsemalla sähköradalla on käytössä kaksi sähköistysjärjestelmää, 25 kV tai 2x25 kV.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen rautateiden sähköistysjärjestelmä · Katso lisää »
Suomen rautatieliikenne
Suomen rautateistä. ''Vihreä'': matkustaja- ja tavaraliikennettä''Ruskea'': vain tavaraliikennettä ''Harmaa'': lakkautettu''Sininen'': Porvoon museorautatie. Rautatieliikenne Suomessa toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen runkokuljettajana.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen rautatieliikenne · Katso lisää »
Suomen tataarit
Suomen tataarit on noin 600–700 hengen etninen vähemmistö, joka muodostui 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana, kun Venäjän keisarikunnan Nižni Novgorodin kuvernementista lähtöisin olevat kauppiaat asettuivat maahan.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suomen tataarit · Katso lisää »
Suuret nälkävuodet
Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »
Taavetin rautatieasema
Taavetin rautatieasema on rautatieliikennepaikka Karjalan radalla Luumäen keskustaajamassa Taavetissa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Taavetin rautatieasema · Katso lisää »
Terijoen huvilayhdyskunta
Terijoen huviloita ja kyläkuvaa vuonna 1910. Terijoen huvilayhdyskunta oli 1870-luvulta lähtien Karjalan kannaksen Terijoelle syntynyt huvilayhdyskunta, jonka asukkaat olivat aluksi lähinnä varakkaita pietarilaisia.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Terijoen huvilayhdyskunta · Katso lisää »
Terijoen rautatieasema
Terijoen rautatieasema sijaitsee Terijoen eli nykyisen Zelenogroskin kaupungissa Pietari–Viipuri-radan varrella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Terijoen rautatieasema · Katso lisää »
Terijoki
päiväys.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Terijoki · Katso lisää »
Tikkurilan vanha asemarakennus
Tikkurilan vanha asemarakennus on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva historiallinen asemarakennus, joka toimii nykyisin Vantaan kaupunginmuseona.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Tikkurilan vanha asemarakennus · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Turengin rautatieasema
Turengin rautatieasema on Janakkalan kunnassa, Turengin taajamassa rataosuudella Riihimäki–Tampere sijaitseva rautatieasema.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Turengin rautatieasema · Katso lisää »
Utin rautatieasema
Utin rautatieasema on rautatieliikennepaikka Valkealan Utissa, Kouvolassa Karjalan radan varrella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Utin rautatieasema · Katso lisää »
Uudenkylän kartano
Uudenkylän kartano oli Nastolan Uudessakylässä nykyisen Mustakallion tilan mailla vuosina 1879–1949 sijainnut kartano.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Uudenkylän kartano · Katso lisää »
Uudenkylän rautatieasema
Uudenkylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Lahti–Kouvola.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Uudenkylän rautatieasema · Katso lisää »
Vahviala
Vahvialan epävirallinen perinnevaakuna. Vahviala oli Suomen kunta Viipurin länsipuolella Viipurin läänissä Karjalan historiallisen maakunnan eteläosassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Vahviala · Katso lisää »
Vainikkalan rata
Vainikkalan rata on Suomen rataverkon rautatie.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Vainikkalan rata · Katso lisää »
Vainikkalan rautatieasema
Vainikkalan rautatieasema on Lappeenrannan Vainikkalassa sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka, jota käytetään vain rautatieliikenteessä.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Vainikkalan rautatieasema · Katso lisää »
Vääksyn kanava
Vääksyn kanava vuonna 2021. Vääksyn kanava eli Vesijärven kanava on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Vääksyn kanava · Katso lisää »
Vekseli (rautatievaihde)
Vekseli oli suomalaisilla rautateillä käytössä ollut ohitse kulkevalta radalta sivuraiteelle erkaneva pienimuotoinen rautatieliikennepaikka, joka oli yleensä perustettu paikallisen tavaran kuormausta ja purkua varten.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Vekseli (rautatievaihde) · Katso lisää »
Vesijärven rautatieasema
Vesijärven rautatieasema (ent. Vesijärven satama) on Lahden satamassa sijainnut entinen leveäraiteinen rautatieasema.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Vesijärven rautatieasema · Katso lisää »
Viipurin rautatieasema
Viipurin rautatieasema (Vpi, ratakm 313+350) on Viipurin kaupungin merkittävin rautatieasema.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Viipurin rautatieasema · Katso lisää »
Viipurin rautatieasema (1913)
Vuonna 1913 valmistunut Viipurin rautatieasema oli toinen Viipuriin rakennettu rautatieasema.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Viipurin rautatieasema (1913) · Katso lisää »
Viipurin satama
Viipurin satama sijaitsee Viipurinlahden rannalla aivan kaupungin keskustan tuntumassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Viipurin satama · Katso lisää »
VR:n makasiinit
VR:n makasiinit olivat joukko Töölön tavara-asemaan kuuluneita varastorakennuksia Helsingissä Mannerheimintien varrella vastapäätä Eduskuntataloa, suunnilleen nykyisen Musiikkitalon ja Kansalaistorin paikalla.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja VR:n makasiinit · Katso lisää »
William Ruth
Vuorineuvos William Ruth (1900-luvun alku) William Reinhold Ruth (1. heinäkuuta 1839 Kivijärvi – 23. syyskuuta 1913 Kymi) oli suomalainen vuorineuvos, joka perusti useita teollisuuslaitoksia Kymijoen suulle nykyisessä Kotkassa.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja William Ruth · Katso lisää »
Ykspää
Ykspään kartano 1930-luvulla. Ykspää oli kylä ja rautatiepysäkki entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Ykspää · Katso lisää »
Yläsäiniö
Säiniön rautatieasema ennen talvisotaa. Yläsäiniö (nyk.) (myös Säiniö, ja v:sta 1948) on Leningradin alueen Viipurin piirin Kähärin (Gontšarovo) maalaiskuntaan kuuluva maaseututaajama Karjalankannaksella.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja Yläsäiniö · Katso lisää »
1870
Ei kuvausta.
Uusi!!: Riihimäki–Pietari-rata ja 1870 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Pietari - Riihimäki-rata, Pietarin rata, Riihimäki-Pietari rata, Riihimäki-Pietari-rata, Riihimäki–Pietari -rata, Viipurin–Simolan rata.
