Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
34 suhteet: Augsburgin tunnustus, Augsburgin uskonrauha, August II Väkevä, Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, Disputaatio, Elisabet Pyhä, Ferdinand III (keisari), Filip Jalomielinen, François Leclerc du Tremblay, Hans Christoph Ernst von Gagern, Henrik Leijona, Jean-Sifrein Maury, Johann Carolus, Kaarle V (keisari), Karl vom Stein, Keisarillinen välittömyys, Magdeburgin puolipallot, Nürnberg, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Regensburg, Reichstag, Ruotsin säätyvaltiopäivät, Saksan valtiopäivät, Schmalkaldenin liitto, Vale-Valdemar, Valtakunnankaupunki, Valtakunnankirous, Valtakunnanritari, Valtakunnansääty, Valtiopäivät, Westfalenin rauha, Wolter von Plettenberg, Wormsin valtiopäivät.
Augsburgin tunnustus
Augsburgin tunnustus (Confessio Augustana) on evankelis-luterilaisen kirkon tärkein tunnustuskirja.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Augsburgin tunnustus · Katso lisää »
Augsburgin uskonrauha
Sopimuksen nimilehti. Mainz, 1555. Augsburgin uskonrauha oli keisari Kaarle V:n edustajan ja Saksan protestanttien välillä uskonpuhdistuksen aikaan solmittu sopimus.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Augsburgin uskonrauha · Katso lisää »
August II Väkevä
August II Väkevä (12. toukokuuta 1670 Dresden – 1. helmikuuta 1733 Varsova) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1694–1733 (nimellä Fredrik August) ja Puolan kuningas vuosina 1697–1706 ja 1709–1733.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja August II Väkevä · Katso lisää »
Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta
Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aikaan perustettu herttuakunta pohjoisessa Saksassa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta · Katso lisää »
Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta
Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta, epämuodollisesti Hannoverin vaaliruhtinaskunta (Kurfürstentum Hannover), perustettiin vuonna 1692 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan yhdeksänneksi vaaliruhtinaskunnaksi.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »
Disputaatio
kristittyjen oppineiden välillä (1483). Disputaatio (mon. disputationes) viittasi keskiajan skolastiikassa formaaliseen väittelymenetelmään, jonka tarkoituksena oli teologisten ja tieteellisten totuuksien löytäminen ja todentaminen.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Disputaatio · Katso lisää »
Elisabet Pyhä
Unkarin Pyhä Elisabet. Elisabet Pyhä eli Elisabet Thüringeniläinen ((7. heinäkuuta 1207 – 17. marraskuuta 1231 oli unkarilainen prinsessa, Unkarin kuningas Andreas II:n tytär ja Thüringenin maakreivi Ludvig IV:n puoliso, josta on tullut katolisen kirkon suuresti kunnioittama pyhimys. Elisabet solmi avioliiton 14-vuotiaana ja jäi leskeksi 20-vuotiaana. Aviomiehensä kuoleman jälkeen hän luovutti lapsensa toisten huostaan ja saatuaan myötäjäisensä takaisin hän käytti rahat rakennuttaen sairaalan, jossa hän itse hoiti sairaita. Hänestä tuli kristillisen lähimmäisenrakkauden symboli, ja hänen kuoltuaan 24-vuotiaana hänet kanonisoitiin lyhyen ajan kuluttua pyhimykseksi.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Elisabet Pyhä · Katso lisää »
Ferdinand III (keisari)
Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 Graz – 2. huhtikuuta 1657 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1637–1657, Böömin kuningas vuodesta 1627 ja Unkarin kuningas vuodesta 1625.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Ferdinand III (keisari) · Katso lisää »
Filip Jalomielinen
Filip Jalomielinen, Hans Krellin maalaama muotokuva vuodelta 1534. Filip I Jalomielinen (13. marraskuuta 1504 Marburg – 31. maaliskuuta 1567 Kassel) oli Hessenin maakreivi vuosina 1509–1567.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Filip Jalomielinen · Katso lisää »
François Leclerc du Tremblay
François Leclerc du Tremblay, piirros. Tremblay ja Richelieu, Charles Édouard Delortin historiamaalaus 1800-luvulta. François Leclerc du Tremblay eli isä Joseph (4. marraskuuta 1577 Pariisi – 18. joulukuuta 1638 Rueil) oli ranskalainen munkki, uskonnollinen mystikko ja poliittinen vaikuttaja.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja François Leclerc du Tremblay · Katso lisää »
Hans Christoph Ernst von Gagern
thumb Hans Christoph Ernst von Gagern (25. tammikuuta 1766 Kleinniedesheim lähellä Wormsia – 22. lokakuuta 1852 Hornau, Hessen) Runeberg.org.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Hans Christoph Ernst von Gagern · Katso lisää »
Henrik Leijona
Henrik Leijona, Rufilluksen kuvitusta noin vuodelta 1200 olevaan käsikirjoitukseen. Henrik Leijona (1129 tai 1130 – 6. elokuuta 1195 Braunschweig) oli Saksin herttua (nimellä Henrik III) vuosina 1142–1180 ja Baijerin herttua (nimellä Henrik XII) vuosina 1156–1180.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Henrik Leijona · Katso lisää »
Jean-Sifrein Maury
Jean-Sifrein Maury. Jean-Sifrein Maury (26. kesäkuuta 1746 Valréas, Ranska – 11. toukokuuta 1817 Rooma, Kirkkovaltio) Runeberg.org.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Jean-Sifrein Maury · Katso lisää »
Johann Carolus
Johann Carolus (1575–1634) oli strasbourgilaisen papin poika ja kirjansitoja, joka ansaitsi rahaa myymällä varakkaille käsin kirjoitettuja paperikopioita palkkaamansa kirjeenvaihtajaverkoston toimittamista uutisista.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Johann Carolus · Katso lisää »
Kaarle V (keisari)
Kaarle, (esp. Carlos Quinto, Carlos V); (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Extremadura, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Kaarle V (keisari) · Katso lisää »
Karl vom Stein
Karl vom Stein, Johann Christoph Rincklaken maalaama muotokuva. Heinrich Friedrich Karl vom und zum Stein (26. lokakuuta 1757 Nassau an der Lahn – 29. kesäkuuta 1831 Cappenbergin linna, Westfalen) Runeberg.org.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Karl vom Stein · Katso lisää »
Keisarillinen välittömyys
Lyypekin vapauskirja vuodelta 1226, jossa Fredrik II antoi sille valtakunnankaupungin aseman. Keisarillinen välittömyys (tai Reichsunmittelbarkeit) oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa saksalaiseen feodaalilakiin perustuva etuoikeutettu asema, jossa valtakunnansäätyihin kuuluvat valtakunnankaupungit sekä ruhtinaspiispojen tai maallisten valtakunnanruhtinaiden alueet, tai yksittäiset henkilöt kuten valtakunnanritarit, olivat välittömästi keisarin (myöhemmin myös valtiopäivien ja keisarikunnan ylimpien tuomioistuimien) alamaisia.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Keisarillinen välittömyys · Katso lisää »
Magdeburgin puolipallot
Magdeburgin puolipallot on fysikaalinen koe, jonka saksalainen fyysikko Otto von Guericke kehitti vuonna 1650 osoittaakseen, että luonnossa on mahdollista luoda tyhjiö, ja osoittaakseen ilmanpaineen voimakkuuden.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Magdeburgin puolipallot · Katso lisää »
Nürnberg
Nürnberg on kaupunki Saksan Baijerissa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Nürnberg · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Regensburg
Regensburg (lat., esp. ja ital. Ratisbona,,, engl. aiemmin Ratisbon, lat. aiemmin Castra Regina) on kaupunki Tonavan varrella Baijerin osavaltiossa Saksassa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Regensburg · Katso lisää »
Reichstag
Reichstag (saks., kirjaimellisesti ”valtakunnanpäivät”) voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Reichstag · Katso lisää »
Ruotsin säätyvaltiopäivät
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Ruotsin säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Saksan valtiopäivät
Berliinin valtiopäivätalo oli valtiopäivien kokoontumispaikkana vuosina 1894–1933. Kuva 1890-luvulta. Valtiopäivät olivat Saksan valtakunnan parlamentti vuosina 1871–1945.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Saksan valtiopäivät · Katso lisää »
Schmalkaldenin liitto
Keisari Kaarle V (''Tizianin maalaus, 1548'') Schmalkaldenin liitto oli Saksan protestanttisten ruhtinaitten ja valtakunnankaupunkien muodostama liitto keisari Kaarle V:tä vastaan.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Schmalkaldenin liitto · Katso lisää »
Vale-Valdemar
Vale-Valdemarin sinetti. Vale-Valdemar (k. 1356) oli huijari, joka hallitsi vuosina 1348–1350 pääosaa Brandenburgin rajakreivikunnasta väittäen olevansa vuonna 1319 kuollut rajakreivi Valdemar.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Vale-Valdemar · Katso lisää »
Valtakunnankaupunki
Valtakunnankaupunki oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa kaupunki, joka oli keisarin alainen ja jolla oli sija valtiopäivillä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnankaupunki · Katso lisää »
Valtakunnankirous
Valtakunnankirous eli valtakunnanpanna oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa käytössä ollut lainsuojattomaksi julistaminen, jonka saattoi antaa keisari, valtiopäivät tai valtakunnankamarioikeus.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnankirous · Katso lisää »
Valtakunnanritari
Ritarikantoneiden vaakunoita esittävä kaiverrus vuodelta 1721. Valtakunnaritari oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa suoraan keisarin alainen ritari.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnanritari · Katso lisää »
Valtakunnansääty
Valtakunnansääty oli Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa käytetty nimitys henkilöstä tai yhteisöstä, jolla oli oikeus ottaa osaa valtiopäiville.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtakunnansääty · Katso lisää »
Valtiopäivät
Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Valtiopäivät · Katso lisää »
Westfalenin rauha
Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana allekirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Westfalenin rauha · Katso lisää »
Wolter von Plettenberg
Wolter von Plettenberg oli Liivinmaan ritarikunnan maamestari vuosina 1494–1535.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Wolter von Plettenberg · Katso lisää »
Wormsin valtiopäivät
Luther puolustaa näkemyksiään Wormsin valtiopäivillä. Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen kokous Wormsin pikkukaupungissa vuonna 1521.
Uusi!!: Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät ja Wormsin valtiopäivät · Katso lisää »
