Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
37 suhteet: A priori ja a posteriori, Ajan ja avaruuden filosofia, Albert Einstein, Arvostelukyvyn kritiikki, Charles S. Peirce, Dialektiikka, Fenomenalismi, Fenomenologia, Friedrich Adolf Trendelenburg, Gilles Deleuze, Gottlob Ernst Schulze, Hans Vaihinger, Hyperbolinen geometria, Immanuel Kant, Kategoria (filosofia), Kategorinen arvostelma, Käytännöllisen järjen kritiikki, Kirjallisuusvuosi 1781, Kuuilluusio, Luonnollinen teologia, Maantiede, Modaliteetti, Monadologia, Olli Koistinen, Prolegomena, Psykologinen nativismi, Saksalainen idealismi, Sisäinen aisti, Synteettinen a priori, Tieteenfilosofia, Tieteenfilosofian historia, Transsendentaalinen idealismi, Uuskantilaisuus, Yhteiskuntatieteiden historia, Ympäristö, 1781, 22. huhtikuuta.
A priori ja a posteriori
A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia termejä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja A priori ja a posteriori · Katso lisää »
Ajan ja avaruuden filosofia
Ajan ja avaruuden filosofia on ontologian ja fysiikan filosofian rajalle sijoittuva filosofian osa-alue, joka käsittelee ajan ja avaruuden luonnetta sekä niihin liittyviä ontologisia ja tietoteoreettisia kysymyksiä.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Ajan ja avaruuden filosofia · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Albert Einstein · Katso lisää »
Arvostelukyvyn kritiikki
Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin vuonna 1790 julkaisema filosofinen teos.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Arvostelukyvyn kritiikki · Katso lisää »
Charles S. Peirce
Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Charles S. Peirce · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Dialektiikka · Katso lisää »
Fenomenalismi
Fenomenalismi on tietoteoreettinen ja havainnonfilosofinen näkemys, jonka mukaan fysikaaliset oliot eivät ole olemassa itsessään vaan ainoastaan aika-avaruudessa havaittuina ilmiöinä, fenomeeneina, tai aistiärsykkeinä (kuten punaisuus, kovuus, makeus jne.). Fenomenalistinen ontologia palauttaa puheen fysikaalisista oliosta puheeksi ”aistinsisältöjen kimpuista”.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Fenomenalismi · Katso lisää »
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Fenomenologia · Katso lisää »
Friedrich Adolf Trendelenburg
Friedrich Adolf Trendelenburg (30. marraskuuta 1802 Eutin – 24. tammikuuta 1872 Berliini) oli saksalainen filosofi ja filologi.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Friedrich Adolf Trendelenburg · Katso lisää »
Gilles Deleuze
Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Gilles Deleuze · Katso lisää »
Gottlob Ernst Schulze
Gottlob Ernst Schulze suunnilleen vuonna 1800. Gottlob Ernst Schulze (23. elokuuta 1761 Heldrungen, Thüringen – 14. tammikuuta 1833 Göttingen) oli saksalainen filosofi, joka lukeutuu saksalaisiin idealisteihin.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Gottlob Ernst Schulze · Katso lisää »
Hans Vaihinger
Hans Vaihinger vuonna 1912. Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan Kant-tutkijana sekä teoksen Philosophie des Als Ob kirjoittajana.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Hans Vaihinger · Katso lisää »
Hyperbolinen geometria
thumb Hyperbolinen geometria käsittelee kaksiulotteista, negatiivisesti kaarevaa pintaa.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Hyperbolinen geometria · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Kategoria (filosofia)
Kategoria (entiteettiluokka, perusluokka) tarkoittaa filosofiassa (erityisesti ontologiassa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Kategoria (filosofia) · Katso lisää »
Kategorinen arvostelma
Kategorinen arvostelma on arvostelma, joka myöntää tai kieltää predikaatin subjektilta.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Kategorinen arvostelma · Katso lisää »
Käytännöllisen järjen kritiikki
Käytännöllisen järjen kritiikki on Immanuel Kantin vuonna 1788 julkaisema kirja, jota pidetään hänen moraaliopillisena pääteoksenaan.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Käytännöllisen järjen kritiikki · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1781
Kirjallisuusvuosi 1781 käsittelee vuoden 1781 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Kirjallisuusvuosi 1781 · Katso lisää »
Kuuilluusio
Kuuilluusio on optinen harha, joka saa Kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Kuuilluusio · Katso lisää »
Luonnollinen teologia
Luonnollinen teologia tarkoittaa pyrkimystä löytää todisteita jumalan olemassaololle luonnon havainnoinnin ja järjen käytön avulla.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Luonnollinen teologia · Katso lisää »
Maantiede
Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Maantiede · Katso lisää »
Modaliteetti
Modaliteetti (Psykologiassa modaliteetilla tarkoitetaan yleensä aistikanavaa, esimerkiksi näkö, kosketus tai kuulo. Lääketieteellisessä tekniikassa ja radiologiassa modaliteetti tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla tutkimus voidaan suorittaa, esimerkiksi röntgenkuvaus, magneettikuvaus tai ultraääni.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Modaliteetti · Katso lisää »
Monadologia
''Monadologian'' käsikirjoitus Monadologia (Monadologie, 1714) on Gottfried Leibnizin filosofinen pääteos ja teos joka määrittää hänen filosofiansa sisällön parhaiten.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Monadologia · Katso lisää »
Olli Koistinen
Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Olli Koistinen · Katso lisää »
Prolegomena
''Prolegomenan'' ranskankielisen painoksen kansilehti vuodelta 1865. Prolegomena eli johdatus mihin tahansa metafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydä tieteestä on Immanuel Kantin filosofinen teos, joka julkaistiin vuonna 1783, kaksi vuotta Puhtaan järjen kritiikin ensimmäisen painoksen jälkeen.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Prolegomena · Katso lisää »
Psykologinen nativismi
Psykologinen nativismi on näkemys, jonka mukaan tietyt taidot ovat synnynnäisiä ja sisäänrakennettuja aivoihin jo syntymähetkellä.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Psykologinen nativismi · Katso lisää »
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Saksalainen idealismi · Katso lisää »
Sisäinen aisti
Sisäinen aisti on tietoteoreettinen termi, joka viittaa introspektion toimintaan.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Sisäinen aisti · Katso lisää »
Synteettinen a priori
Synteettinen a priori -arvostelma on arvostelma, joka voidaan tehdä a priori eli ennen havaintokokemusta, mutta jonka totuus ei perustu sen analyyttisyyteen eli siihen, että arvostelman predikaatti sisältyisi sen subjektiin.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Synteettinen a priori · Katso lisää »
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »
Tieteenfilosofian historia
Tieteenfilosofian historia liittyy läheisesti toisaalta tieteen historiaan ja toisaalta muiden filosofisten, erityisesti tietoteoreettisten, ajatusten historiaan.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Tieteenfilosofian historia · Katso lisää »
Transsendentaalinen idealismi
Transsendentaalinen idealismi (myös kriittinen idealismi tai formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka saksalainen filosofi Immanuel Kant perusti.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Transsendentaalinen idealismi · Katso lisää »
Uuskantilaisuus
Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Uuskantilaisuus · Katso lisää »
Yhteiskuntatieteiden historia
Yhteiskuntatieteiden historia koostuu kahdesta eri koulukunnasta, joilla on erilainen käsitys ihmisen ja yhteiskunnan perusluonteesta.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Yhteiskuntatieteiden historia · Katso lisää »
Ympäristö
Maa. Ympäristöllä tarkoitetaan luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja sosiaalisen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja Ympäristö · Katso lisää »
1781
Ei kuvausta.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja 1781 · Katso lisää »
22. huhtikuuta
22.
Uusi!!: Puhtaan järjen kritiikki ja 22. huhtikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Kritik der reinen Vernunft, Puhtaan järjen kaanon.
