Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
59 suhteet: Albert Räsänen, Antti Marjoniemi, Aunuksen Karjala, Bobi Sivén, Boris Stein, Eljas Erkko, Erkki Yrjänä, Gumarino, Häiden vietto Karjalan runomailla, Heimosodat, Hemmo O. Hakkarainen, Hirvas (Karjalan tasavalta), Irredentismi, Itä-Karjala, Itsenäisen Suomen historia, Jänkäjärvi, Johannes Angere, Kalle Mata, Karhunpesäsuunnitelma, Karjalan kieli, Karjalan tasavallan hallinnollinen jako, Kommunismin lumoissa, Kostamus (Porajärvi), Kumsa, Kuutamalahti, Luovutettujen alueiden maantiede, Lupasalmi, Mäntyselkä, Mujejärven piiri, Neuvostoliiton 8. armeija, Paatene, Paavo Talvela, Pekka Aalto (kirjailija), Pekka Kyöttinen, Petrovskin piiri, Pohjoinen rintama, Porajärvi (Suojärven piiri), Poventsan kihlakunta, Rannikkopuolustus, Roikonniemi, Selgi, Suojärven piiri, Suojeluskuntaselkkaus, Suomen itsenäistyminen, Suomen IV armeijakunta (talvisota), Suomen Punaisen Kaartin pohjoisin rintama, Suomen rajat, Suur-Suomi, Talvisodan tausta, Tarton rauha, ..., Tšopina, Toivo Elomaa, Tumpajoki, Valasmon rautasulatto, Valter Valli, Varsinaiskarjala, Vegarus, Walde Sario, 6. kesäkuuta. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Albert Räsänen
Albert ”Ritari” Räsänen (3. marraskuuta 1895 Kaavi – 1. huhtikuuta 1963 Kaavi) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Mannerheim-ristin ritari n:o 40.
Uusi!!: Porajärvi ja Albert Räsänen · Katso lisää »
Antti Marjoniemi
Antti Marjoniemi (24. joulukuuta 1904 Nivala – 20. tammikuuta 1922 Kiimasjärvi, Vienan Karjala) oli suomalainen vapaaehtoinen heimosoturi, joka surmattiin Karjalan kansannousun yhteydessä.
Uusi!!: Porajärvi ja Antti Marjoniemi · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Porajärvi ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Bobi Sivén
Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä.
Uusi!!: Porajärvi ja Bobi Sivén · Katso lisää »
Boris Stein
Boris Stein vuonna 1927. Boris Jefimovitš Stein (1892 Aleksandrovsk Дипломатический словарь (1948), Hrono.ru. Viitattu 19.3.2017. – 1961) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläänä vuosina 1933–1934.
Uusi!!: Porajärvi ja Boris Stein · Katso lisää »
Eljas Erkko
Juho Eljas Erkko (1. kesäkuuta 1895 Helsinki – 20. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja sanomalehtimies.
Uusi!!: Porajärvi ja Eljas Erkko · Katso lisää »
Erkki Yrjänä
Erkki Urho Yrjänä (synt. Fingerroos, ent. Urho Rauhalinna, 15. toukokuuta 1898 Tarvasjoki – 3. helmikuuta 2000 Pori) oli suomalainen toimittaja ja maanviljelijä, joka osallistui Suomen sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotiin.
Uusi!!: Porajärvi ja Erkki Yrjänä · Katso lisää »
Gumarino
Gumarino on taajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Gumarino · Katso lisää »
Häiden vietto Karjalan runomailla
Häiden vietto Karjalan runomailla on suomalainen vuonna 1921 valmistunut pitkä kansatieteellinen dokumenttielokuva.
Uusi!!: Porajärvi ja Häiden vietto Karjalan runomailla · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Porajärvi ja Heimosodat · Katso lisää »
Hemmo O. Hakkarainen
Hemmo O. Hakkarainen (23. joulukuuta 1920 Säyneinen – 29. maaliskuuta 2014) oli kirvesmies ja suomalainen sotakirjailija.
Uusi!!: Porajärvi ja Hemmo O. Hakkarainen · Katso lisää »
Hirvas (Karjalan tasavalta)
Hirvas on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Hirvas (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Irredentismi
Irredentismi tarkoittaa pyrkimystä liittää toiselle valtiolle kuuluvia alueita omaan valtioon – varsinkin alueita, joilla asuu samaa kansallisuutta, joka on oman valtion pääkansallisuus.
Uusi!!: Porajärvi ja Irredentismi · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Porajärvi ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itsenäisen Suomen historia
Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.
Uusi!!: Porajärvi ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »
Jänkäjärvi
Jänkäjärvi eli Jänkijärvi (kar. Jängärvi, Dängärvi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Jänkäjärvi · Katso lisää »
Johannes Angere
Johannes Angere (1915 – 2003) oli Inkerinmaalta kotoisin ollut ja Ruotsissa asunut filosofian tohtori ja kirjailija.
Uusi!!: Porajärvi ja Johannes Angere · Katso lisää »
Kalle Mata
Paul Henrik Karl (Kalle) Mata, ent.
Uusi!!: Porajärvi ja Kalle Mata · Katso lisää »
Karhunpesäsuunnitelma
Karhunpesäsuunnitelma oli suomalaisten heimoaktivistien vuoden 1920 aikana kehittämä sotilaallinen suunnitelma, joka tähtäsi Itä-Karjalan irrottamiseen Neuvosto-Venäjästä.
Uusi!!: Porajärvi ja Karhunpesäsuunnitelma · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Porajärvi ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavallan hallinnollinen jako
Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa.
Uusi!!: Porajärvi ja Karjalan tasavallan hallinnollinen jako · Katso lisää »
Kommunismin lumoissa
Kommunismin lumoissa on vuonna 1927 julkaistu Eino I. Parmasen romaani, joka kertoo suomalaisen kommunistin vaiheista 1920-luvun vaihteen Neuvosto-Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Kommunismin lumoissa · Katso lisää »
Kostamus (Porajärvi)
Kostamus on maaseututaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Kostamus (Porajärvi) · Katso lisää »
Kumsa
Kumsa (myös Kumsi) on kylä ja entinen kylähallintoalue Karhumäen piirin länsiosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Kumsa · Katso lisää »
Kuutamalahti
Kuutamalahti on entinen kylä ja taajama Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Kuutamalahti · Katso lisää »
Luovutettujen alueiden maantiede
Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Porajärvi ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »
Lupasalmi
Lupasalmi (myös Lubasalmi) on entinen kylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lentieran kunnassa.
Uusi!!: Porajärvi ja Lupasalmi · Katso lisää »
Mäntyselkä
Mäntyselkä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tšopinan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Mäntyselkä · Katso lisää »
Mujejärven piiri
Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.
Uusi!!: Porajärvi ja Mujejärven piiri · Katso lisää »
Neuvostoliiton 8. armeija
Neuvostoliiton 8.
Uusi!!: Porajärvi ja Neuvostoliiton 8. armeija · Katso lisää »
Paatene
Paatenen kunta Karhumäen piirin kartalla. Paatene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Paatene · Katso lisää »
Paavo Talvela
Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.
Uusi!!: Porajärvi ja Paavo Talvela · Katso lisää »
Pekka Aalto (kirjailija)
Pekka Aalto (26. toukokuuta 1897 Tunkua, Itä-Karjala – 8. lokakuuta 1941 Porajärvi, Itä-Karjala) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Porajärvi ja Pekka Aalto (kirjailija) · Katso lisää »
Pekka Kyöttinen
Pekka Kyöttinen (2. syyskuuta 1883 Repola, Vienan Karjala – 26. huhtikuuta 1961 Polvijärvi) oli vienankarjalainen maanviljelijä, joka oli keskeisesti mukana 1917–1923 Itä-Karjalan itsehallintopyrkimyksissä.
Uusi!!: Porajärvi ja Pekka Kyöttinen · Katso lisää »
Petrovskin piiri
Petrovskin piiri oli Karjalan ASNT:n hallintoyksikkö.
Uusi!!: Porajärvi ja Petrovskin piiri · Katso lisää »
Pohjoinen rintama
Pohjoinen rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 24.
Uusi!!: Porajärvi ja Pohjoinen rintama · Katso lisää »
Porajärvi (Suojärven piiri)
Porajärven kunta Suojärven piirin kartalla. Porajärvi (eteläkarj. Porarvi) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Porajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »
Poventsan kihlakunta
Poventsan kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Aunuksen kuvernementissa.
Uusi!!: Porajärvi ja Poventsan kihlakunta · Katso lisää »
Rannikkopuolustus
Rannikkopuolustus käsittää kaikki ne puolustukselliset toimet, mitä rannikon puolustamiseksi tarvitaan.
Uusi!!: Porajärvi ja Rannikkopuolustus · Katso lisää »
Roikonniemi
Roikonniemi on entinen kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Porajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Roikonniemi · Katso lisää »
Selgi
Selgi eli Selki eli Sellinkylä on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Selgi · Katso lisää »
Suojärven piiri
Suojärven piiri on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa.
Uusi!!: Porajärvi ja Suojärven piiri · Katso lisää »
Suojeluskuntaselkkaus
Suojeluskuntaselkkaus (tunnetaan myös nimellä Suojeluskuntakriisi) oli kesäkuussa 1921 tapahtunut Suomen sisäpoliittinen kriisi, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut johtaa suojeluskuntien toteuttamaan vallankaappaukseen.
Uusi!!: Porajärvi ja Suojeluskuntaselkkaus · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Porajärvi ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen IV armeijakunta (talvisota)
Suomen IV armeijakunta oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli koko talvisodan ajan Laatokan ja Salojärven välisellä alueella.
Uusi!!: Porajärvi ja Suomen IV armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »
Suomen Punaisen Kaartin pohjoisin rintama
Suomen punaisen kaartin pohjoisin rintama oli Suomen sisällissodan aikana Vienan Karjalassa suomalaisista koottu punakaarti, jonka Eero Haapalainen valtuutti hyökkäyksellä Pohjois-Suomeen luomaan rintama valkoisten selustaan.
Uusi!!: Porajärvi ja Suomen Punaisen Kaartin pohjoisin rintama · Katso lisää »
Suomen rajat
Rajavyöhykkeestä varoittava kyltti Suomen ja Venäjän välisen rajan läheisyydessä.Suomen valtakunnanrajat ovat rajat, jotka erottavat Suomen sen naapurimaista Ruotsista, Norjasta ja Venäjästä.
Uusi!!: Porajärvi ja Suomen rajat · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Porajärvi ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Talvisodan tausta
Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.
Uusi!!: Porajärvi ja Talvisodan tausta · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Porajärvi ja Tarton rauha · Katso lisää »
Tšopina
Tšopinan kunta Karhumäen piirin kartalla. Tšopina, Tšepina tai Tšobene on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Tšopina · Katso lisää »
Toivo Elomaa
Toivo Mikael Elomaa (10. joulukuuta 1893 Kälviä – 5. heinäkuuta 1944 Tulemajoki, Salmi) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.
Uusi!!: Porajärvi ja Toivo Elomaa · Katso lisää »
Tumpajoki
Tumpajoki on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Sukkajärven kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Porajärvi ja Tumpajoki · Katso lisää »
Valasmon rautasulatto
Valasmon rautasulatto oli Aunuksen läänin Porajärven volostissa 1800–1900-lukujen vaihteessa toiminut tehdaslaitos.
Uusi!!: Porajärvi ja Valasmon rautasulatto · Katso lisää »
Valter Valli
Valter Valli Valter Juhonpoika Valli (25. elokuuta 1900 Eurajoki – 3. elokuuta 1969 Pjatigorsk) oli suomalaissyntyinen neuvostoarmeijan eversti, joka johti jatkosodan aikana Jalkaväkirykmentti 126:ta Itä-Karjalassa.
Uusi!!: Porajärvi ja Valter Valli · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Porajärvi ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Vegarus
Vegarus on kylä Loimolan kunnan pohjoisosassa Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella.
Uusi!!: Porajärvi ja Vegarus · Katso lisää »
Walde Sario
Walde Sario Mäntsälän kapinan aikana maaliskuussa 1932. Walde (Valde, Vladimir) Sario (9. heinäkuuta 1888 Suistamo – 30. syyskuuta 1952) oli suomalainen konsuli ja liikkeenharjoittaja, joka osallistui vänrikkinä aktiivisesti niin Suomen sisällissotaan kuin myöhemmin heimosotiin.
Uusi!!: Porajärvi ja Walde Sario · Katso lisää »
6. kesäkuuta
6.
Uusi!!: Porajärvi ja 6. kesäkuuta · Katso lisää »
