19 suhteet: Akuutti (tarke), Aristofanes Byzantionlainen, Dimotikí, Estía, Gravis, Iota subscriptum, Katharévousa, Kreikan kieli, Kreikan kielikiista, Kreikkalainen kirjaimisto, Kreikkalaisen kirjaimiston historia, Monotoninen ortografia, Muinaiskreikka, Nykykreikka, Sirkumfleksi, Spiritus, Spiritus asper, Spiritus lenis, Treema.
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Akuutti (tarke) · Katso lisää »
Aristofanes Byzantionlainen
Aristofanes Byzantionlainen (n. 257–180 eaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, kirjallisuudentutkija ja oppinut, joka eli hellenistisellä kaudella.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Aristofanes Byzantionlainen · Katso lisää »
Dimotikí
Dimotikí (”kansan kieli”) on nimitys, jota käytetään nykykreikan kansankielen mukaisesta kirjakielestä.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Dimotikí · Katso lisää »
Estía
Estía on kreikkalainen päivittäin ilmestyvä sanomalehti, jota julkaistaan Ateenassa.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Estía · Katso lisää »
Gravis
Gravis (`) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Gravis · Katso lisää »
Iota subscriptum
ōdē, ’laulu’. Iota subscriptum (Ioota kirjoitetaan näissä diftongeissa iota subscriptumina siksi, ettei sitä näissä tapauksissa äännetä. On kuitenkin myös tapauksia, joissa pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan näkyviin iota adscriptumina, vaikka sitä ei tuolloinkaan äännetä. Translitteraatiossa ioota jätetään yleensä pois kummassakin tapauksessa. Iootan ääntäminen kyseisissä diftongeissa lakkasi muinaiskreikassa jo ennen ajanlaskun alkua, minkä seurauksena ioota lakattiin niissä vähitellen myös merkitsemästä näkyviin. Iota subscriptumin (samoin kuin iota adscriptumin) merkitseminen kehittyi kreikan ortografiaan bysanttilaisella kaudella 1000-luvulla, koska iootalla on kyseisissä tapauksissa kuitenkin kieliopillista merkitystä. Sen avulla voidaan erottaa ennen kaikkea 1. ja 2. deklinaation substantiivien yksikön datiivimuoto (esim. ja) sekä eräät supistumaverbit (esim.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Iota subscriptum · Katso lisää »
Katharévousa
Katharévousa (myös katharévusa,, ”puhdistava (kieli)”) on nykykreikan kirjakielen osin keinotekoinen muoto, jossa kieltä on pyritty muokkaamaan klassisen kreikan suuntaan.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Katharévousa · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kreikan kielikiista
Kreikan kielikiista (”kielikysymys”) viittaa pitkäaikaiseen kiistaan nykykreikan kirjakielen muodosta.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Kreikan kielikiista · Katso lisää »
Kreikkalainen kirjaimisto
Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Kreikkalainen kirjaimisto · Katso lisää »
Kreikkalaisen kirjaimiston historia
Kreikkalaisen kirjaimiston historia ulottuu 700-luvulta eaa.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Kreikkalaisen kirjaimiston historia · Katso lisää »
Monotoninen ortografia
Monotoninen ortografia on nykykreikan kirjoittamisessa käytössä oleva diakriittisten merkkien järjestelmä.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Monotoninen ortografia · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Nykykreikka · Katso lisää »
Sirkumfleksi
Sirkumfleksi (^) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Sirkumfleksi · Katso lisää »
Spiritus
Spiritukset (Spiritukset ovat muinaiskreikan diakriittisia merkkejä yhdessä mm. painomerkkien kanssa. Spirituksia on kahdenlaisia.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Spiritus · Katso lisää »
Spiritus asper
Spiritus asper eli vahva alkuhenkonen tai vahva henkäys (tai) on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa sitä, että sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä tai rhoo -kirjaimen jälkeen tulee lausua /h/-äänteenä kuultava henkäys.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Spiritus asper · Katso lisää »
Spiritus lenis
aulos, ’huilu’. Spiritus lenis eli heikko alkuhenkonen tai heikko henkäys on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa, ettei sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä kuuluu lausua /h/-äänteenä kuultavaa henkäystä.
Uusi!!: Polytoninen ortografia ja Spiritus lenis · Katso lisää »
Treema
Treema on diakriittinen merkki eli tarke, kaksi kirjaimen yläpuolelle merkittyä pistettä.