Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
80 suhteet: Aadolf Juhana, Agneta Horn, Altranstädt, Anklam, Arild Midthun, Arvid Tandefelt, Arvid Wittenberg, Ähtäri, Ähtärin historia, Baltian valtatyhjiö, Biała Podlaska, Bohdan H’melnytskyi, Byh’au, Carl Gustaf Wrangel, Cornelis Tromp, Fabian Berendes, Ferdinand III (keisari), Fredrik III (Holstein-Gottorp), Fredrik Vilhelm (Brandenburg), Gabriel Kurck, Gediminasin torni, Georg Stiernhielm, Grobiņa, Hannibal Sehested, Hans Kruus, Hautajaisvaakuna, Hämeen läänin jalkaväkirykmentti, Heinäveden historia, Helsingborgin taistelu, Henrik Henrikinpoika Horn, Hirn (suku), Holstein-Gottorp, Johan Printz, Johan Schaefer, Juhana III Sobieski, Kaarle X Kustaa, Kaniv, Kardisin rauha, Kasakkahetmanaatti, Kööpenhaminan rauha, Königsberg, Kristian Albrekt, Kristofer von Burmeister, Kustaa Horn, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuurinmaan siirtomaat, Kuusikymmenvuotinen sota, Liettua, Luettelo Ruotsin sodista, Luettelo sodista, ..., Luettelo Suomen historian sodista, Malborkin linna, Melchior von Hatzfeldt, Mszana Dolna, Nils Grotenfelt (eversti), Njasviž, Olivan rauha, Pietari Brahe, Preussin herttuakunta, Puolan historia, Pyhän Marian kirkko (Pietari), Riika, Robert Douglas, Roskilden rauha, Ruptuurisota, Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu, Stefan Czarniecki, Suomen historian aikajana, Suomen sotahistoria, Tanska, Tanskan kuninkaallinen laivasto, Ukrainan historia, Utajärven skanssi, Valdemarin linna, Välskärin kertomuksia, Venäjän historia, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), Wespazjan Kochowski, 15. kesäkuuta, 1600-luku. Laajenna indeksi (30 lisää) »
Aadolf Juhana
Aadolf Juhana, David Klöker Ehrenstrahlin maalaama muotokuva. Aadolf Juhana, Pfalz-Zweibrückenin kreivi, Stegeborgin herttua (11. lokakuuta 1629 Stegeborg – 14. lokakuuta 1689 Stegeborg) oli Reinin pfalzkreivi ja Ruotsin prinssi.
Uusi!!: Pohjan sota ja Aadolf Juhana · Katso lisää »
Agneta Horn
Agneta Horn, osa David Klöcker Ehrenstrahlin maalauksesta. Agneta Horn (18. elokuuta 1629 Riika – 18. maaliskuuta 1672 Tukholma) oli Horn af Björneborg -sukuun kuulunut kartanonrouva ja kirjailija.
Uusi!!: Pohjan sota ja Agneta Horn · Katso lisää »
Altranstädt
Altranstädt on Markranstädtin kaupunginosa Leipzigin piirikunnassa Saksin osavaltiossa Saksassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Altranstädt · Katso lisää »
Anklam
Anklam on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa, koillisessa Saksassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Anklam · Katso lisää »
Arild Midthun
Comic Con Germany 2019 Arild Midthun (s. 6. toukokuuta 1964 Bergen) on norjalainen Disney-sarjakuvien tekijä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Arild Midthun · Katso lisää »
Arvid Tandefelt
Arvid Tandefelt (k. 1656) oli suomalainen ratsumestari ja aatelisen Tandefelt-suvun kantaisä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Arvid Tandefelt · Katso lisää »
Arvid Wittenberg
Nyborgin kreivi Arvid Wittenberg (1606–1658). (''Matthäus Merian nuorempi, 1649'') Arvid Wittenberg (1606 Porvoo – 7. syyskuuta 1657 Zamość, Puola-Liettua) oli ruotsalainen marsalkka ja valtaneuvos.
Uusi!!: Pohjan sota ja Arvid Wittenberg · Katso lisää »
Ähtäri
Ähtäri, aik.
Uusi!!: Pohjan sota ja Ähtäri · Katso lisää »
Ähtärin historia
Ähtäri on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Suomessa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Ähtärin historia · Katso lisää »
Baltian valtatyhjiö
Baltian valtatyhjiö (1555–1561) syntyi vuonna 1555, kun Liivinmaan liitto hajosi.
Uusi!!: Pohjan sota ja Baltian valtatyhjiö · Katso lisää »
Biała Podlaska
Biała Podlaska on kaupunki Lublinin voivodikunnassa Itä-Puolassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Biała Podlaska · Katso lisää »
Bohdan H’melnytskyi
Bohdan H’melnytskyi, aikalaismuotokuva. Bohdan Zynovi Myh’ailovytš H’melnytskyi (n. 1595 – 6. elokuuta 1657 Tšyhyryn) oli ukrainalainen kasakkapäällikkö eli hetmani, jonka johtama vuonna 1648 käynnistynyt suuri kansannousu johti Ukrainan irtautumiseen Puola-Liettuan vallasta ja kasakkahetmanaattina tunnetun autonomisen valtion perustamiseen alueelle.
Uusi!!: Pohjan sota ja Bohdan H’melnytskyi · Katso lisää »
Byh’au
Byh’au (Bychaŭ) eli Byhov on pienehkö kaupunki ja hallintoalueen keskus Valko-Venäjän Mahiljoun maakunnassa, Dneprin länsirannalla, Mahiljousta etelään Homelia (Gomel) kohti vievän junanradan varrella.
Uusi!!: Pohjan sota ja Byh’au · Katso lisää »
Carl Gustaf Wrangel
Carl Gustaf Wrangel vuonna 1662 Carl Gustaf Wrangel (23. joulukuuta 1613 – 5. heinäkuuta 1676) oli ruotsalainen marsalkka.
Uusi!!: Pohjan sota ja Carl Gustaf Wrangel · Katso lisää »
Cornelis Tromp
Cornelis Tromp Peter Lelyn maalaamana noin vuonna 1675. Cornelis Maartenszoon Tromp (3. syyskuuta 1629 Rotterdam – 29. toukokuuta 1691 Amsterdam) oli alankomaalainen laivastoupseeri.
Uusi!!: Pohjan sota ja Cornelis Tromp · Katso lisää »
Fabian Berendes
Fabian Berendes (Berndes) (16. syyskuuta 1610 Porvoon pitäjä – 3. toukokuuta 1678) oli sotilas, joka kohosi kenraalimajuriksi ja vapaaherraksi.
Uusi!!: Pohjan sota ja Fabian Berendes · Katso lisää »
Ferdinand III (keisari)
Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 Graz – 2. huhtikuuta 1657 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1637–1657, Böömin kuningas vuodesta 1627 ja Unkarin kuningas vuodesta 1625.
Uusi!!: Pohjan sota ja Ferdinand III (keisari) · Katso lisää »
Fredrik III (Holstein-Gottorp)
Fredrik III, David Klöker Ehrenstrahlin maalaama muotokuva. Fredrik III (22. joulukuuta 1597 Schleswig – 10. elokuuta 1659 Tönning) Runeberg.org.
Uusi!!: Pohjan sota ja Fredrik III (Holstein-Gottorp) · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm (Brandenburg)
Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.
Uusi!!: Pohjan sota ja Fredrik Vilhelm (Brandenburg) · Katso lisää »
Gabriel Kurck
Gabriel Kurck eli Gabriel Kurki (14.11.1630 Viipuri –1712), vapaaherra, oli suomalainen maaherra.
Uusi!!: Pohjan sota ja Gabriel Kurck · Katso lisää »
Gediminasin torni
Gediminasin torni eli Gediminasin linnan torni on muinaisen Ylälinnan läntinen puolustus- ja vartiotorni Gediminasin Linnavuoren rinteellä Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Gediminasin torni · Katso lisää »
Georg Stiernhielm
Georg Stiernhielm. David Klöcker Ehrenstrahl (1663). Georg Stiernhielm (synt. Göran Olofsson, myös Georgius Olavi, Lillia, 7. elokuuta 1598 Vika, Ruotsi – 22. huhtikuuta 1672 Tukholma, Ruotsi) oli ruotsalainen hallintomies, kielitieteilijä, yleistieteilijä ja runoilija.
Uusi!!: Pohjan sota ja Georg Stiernhielm · Katso lisää »
Grobiņa
Grobiņa on kaupunki Kuurinmaalla Latviassa, kymmenen kilometriä Liepājan itäpuolella.
Uusi!!: Pohjan sota ja Grobiņa · Katso lisää »
Hannibal Sehested
Hannibal Sehested (1609 – 13. syyskuuta 1666) oli tanskalais-norjalainen poliitikko ja Tanskan kuninkaan Kristian IV:n vävy.
Uusi!!: Pohjan sota ja Hannibal Sehested · Katso lisää »
Hans Kruus
Hans Johannes Kruus (22. lokakuuta 1891 Tartto, Vironmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 30. kesäkuuta 1976 Tallinna, Viron SNT, Neuvostoliitto) oli virolainen historioitsija ja vasemmistolainen poliitikko, joka oli Viron varapääministerinä Johannes Varesin kansanhallituksessa kesäkuu-elokuussa 1940.
Uusi!!: Pohjan sota ja Hans Kruus · Katso lisää »
Hautajaisvaakuna
Askaisten kirkossa. Hautajaisvaakuna (myös hautaus- tai hautavaakuna;Brummer 2011, s. 102) on aateliin kuuluneiden miesten hautajaismenoissa lähinnä Ruotsin suurvalta-aikana käytetty vaakuna.
Uusi!!: Pohjan sota ja Hautajaisvaakuna · Katso lisää »
Hämeen läänin jalkaväkirykmentti
Hämeen läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Hämeen läänin jalkaväkirykmentti · Katso lisää »
Heinäveden historia
'''Heinäveden kunnan entiset suurpiirteiset rajat''' olivat käytössä ennen kuin Heinäveden kunta perustettiin ja rajat uudistettiin. Vuonna 1865 toimeen pantiin kuntauudistus, jonka jälkeen 1869 perustettiin Heinäveden kunta. Heinäveden nykyiset rajat. Heinäveden kunta (Pohjois-Karjala, Itä-Suomen lääni) perustettiin vuonna 1869.
Uusi!!: Pohjan sota ja Heinäveden historia · Katso lisää »
Helsingborgin taistelu
Taistelun alkuasetelma. Tanskalaisten uusi ryhmitys ja tanskalaisten oikean siiven ratsuväkitaistelu. Taistelu loppuvaihe. Helsingborgin taistelu käytiin 28.
Uusi!!: Pohjan sota ja Helsingborgin taistelu · Katso lisää »
Henrik Henrikinpoika Horn
Henrik Henrikinpoika Horn Henrik Henrikinpoika Horn (22. toukokuuta 1618 Tukholma – 22. helmikuuta 1693 Stade, Saksa) oli Ruotsin sotamarsalkka, hallintomies ja valtaneuvos.
Uusi!!: Pohjan sota ja Henrik Henrikinpoika Horn · Katso lisää »
Hirn (suku)
Hirn-suku on Suomessa vaikuttanut ja saksalaista aatelista alkuperää oleva Ruotsista tullut porvarillinen sukuhaara, joka on ollut edustettuna Suomessa aatelittomana porvarissäätynä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Hirn (suku) · Katso lisää »
Holstein-Gottorp
Kartta Schleswigin ja Holsteinin alueesta vuonna 1650. Holstein-Gottorpin eli herttuallisen Holsteinin alueet keltaisella. Holstein-Gottorp eli herttuallinen Holstein oli nykyisen Saksan ja Tanskan alueella vuosina 1544–1773 sijainnut, ajoittain itsenäinen herttuakunta, joka oli useasti Ruotsin liittolaisena sodassa Tanskaa vastaan.
Uusi!!: Pohjan sota ja Holstein-Gottorp · Katso lisää »
Johan Printz
Johan Printz (alk. Johan Björninpoika; 20. heinäkuuta 1592 Bottnaryd – 3. toukokuuta 1663 Jönköping) oli ruotsalainen sotilas ja Pohjois-Amerikassa sijainneen Uuden-Ruotsin siirtokunnan kolmas kuvernööri.
Uusi!!: Pohjan sota ja Johan Printz · Katso lisää »
Johan Schaefer
Johan Schaefer (k. 22. huhtikuuta 1683 Turku) oli suomalainen valtiopäivämies ja Turun pormestari.
Uusi!!: Pohjan sota ja Johan Schaefer · Katso lisää »
Juhana III Sobieski
Juhana III Sobieski (17. elokuuta 1629 – 17. kesäkuuta 1696) oli Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas vuodesta 1674 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Pohjan sota ja Juhana III Sobieski · Katso lisää »
Kaarle X Kustaa
Kaarle X Kustaa oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kaarle X Kustaa · Katso lisää »
Kaniv
Kaniv on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin oikealla rannalla, noin 150 kilometriä Kiovasta etelään ja noin 50 kilometriä Tšerkasysta luoteeseen.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kaniv · Katso lisää »
Kardisin rauha
Kardisin rauha solmittiin 21.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kardisin rauha · Katso lisää »
Kasakkahetmanaatti
Kasakkahetmanaatti, viralliselta nimeltään alkujaan Zaporožjen sotajoukko, oli nykyisen Ukrainan alueella vuosina 1648–1764 sijainnut kasakoiden autonominen valtio, jonka johtajana oli hetmani.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kasakkahetmanaatti · Katso lisää »
Kööpenhaminan rauha
Ruotsin haltuun jäävät alueet keltaisella ja Tanskan alueet punaisella. Vihreät alueet (Bornholmin saari sekä Trondheimin lääni) Ruotsi joutui Kööpenhaminan rauhassa luovuttamaan takaisin Tanskalle. Kööpenhaminan rauha oli Pohjan sodan maiden välillä päättänyt rauha, joka solmittiin 27.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kööpenhaminan rauha · Katso lisää »
Königsberg
Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Königsberg · Katso lisää »
Kristian Albrekt
Kristian Albrekt, Jürgen Ovensin maalaama muotokuva. Kristian Albrekt (13. helmikuuta (J: 3. helmikuuta) 1641 Schleswig – 6. tammikuuta 1695 (J: 27. joulukuuta 1694) Schleswig) Runeberg.org.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kristian Albrekt · Katso lisää »
Kristofer von Burmeister
Kristofer von Burmeister (s. noin 1600 Viro) oli virolaissyntyinen sotilas, joka Venäjän sodan alkaessa 1656 sai vastuulleen Viipurin puolustuksen.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kristofer von Burmeister · Katso lisää »
Kustaa Horn
Porin kreivi Kustaa Horn (1592–1657) Kustaa Horn af Björneborg (22. lokakuuta 1592 – 10. toukokuuta 1657) oli suomalaista sukua oleva ruotsalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kustaa Horn · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »
Kuurinmaan siirtomaat
Kuurinmaan tukikohtia Gambiassa. Kuurinmaan siirtomaat olivat Kuurinmaan herttuakunnan kaksi pientä siirtokuntaa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kuurinmaan siirtomaat · Katso lisää »
Kuusikymmenvuotinen sota
Kuusikymmenvuotinen sota käytiin Puola-Liettuan ja Ruotsin välillä vuosina 1598–1660.
Uusi!!: Pohjan sota ja Kuusikymmenvuotinen sota · Katso lisää »
Liettua
Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Liettua · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin sodista
Tämä on luettelo Ruotsin sodista.
Uusi!!: Pohjan sota ja Luettelo Ruotsin sodista · Katso lisää »
Luettelo sodista
Tämä on epätäydellinen luettelo sodista.
Uusi!!: Pohjan sota ja Luettelo sodista · Katso lisää »
Luettelo Suomen historian sodista
Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Pohjan sota ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »
Malborkin linna
Malborkin linna on saksalaisen ritarikunnan rakennuttama linna Malborkissa Puolassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Malborkin linna · Katso lisää »
Melchior von Hatzfeldt
Melchior von Hatzfeldt. Melchior von Hatzfeldt (oik. Melchior, Hatzfeldtin kreivi) (20. lokakuuta 1593, Altenkirchen – 9. tammikuuta 1658, Powitzko, Sleesia) oli keisarillisen armeijan marsalkka vuosina 1632–46 ja taisteli keisarillisessa armeijassa lähes koko kolmikymmenvuotisen sodan.
Uusi!!: Pohjan sota ja Melchior von Hatzfeldt · Katso lisää »
Mszana Dolna
Mszana Dolna on kaupunki ja oma kuntansa Limanowan piirikunnassa, Vähä-Puolan voivodikunnassa Puolassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Mszana Dolna · Katso lisää »
Nils Grotenfelt (eversti)
Nils Grotenfelt, vuoteen 1676 Groth (20. joulukuuta 1631 – 6. huhtikuuta 1703 Joroinen) oli suomalainen eversti, joka aateloitiin sodissa saavuttamistaan ansioista ja josta tuli Grotenfelt -suvun kantaisä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Nils Grotenfelt (eversti) · Katso lisää »
Njasviž
Näkymä linnaan johtavalta tieltä kohti Kristuksen ruumiin kirkkoa ja Njasvižin kaupunkia. Piirros vuonna 1882 julkaisussa teoksessa. Njasviž (IPA) on noin 14 033 asukkaan kaupunki Valko-Venäjällä Minskin alueella.
Uusi!!: Pohjan sota ja Njasviž · Katso lisää »
Olivan rauha
Olivan rauha oli yksi Pohjan sodan päättäneistä rauhansopimuksista, jonka allekirjoittivat keisari Leopold I, Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm, Puola-Liettuan kuningas Juhana II Kasimir ja Ruotsin alaikäisen kuninkaan Kaarle XI:n holhoojahallituksen päämies Magnus Gabriel De la Gardie Olivan luostarissa lähellä Danzigia 3. toukokuuta 1660.
Uusi!!: Pohjan sota ja Olivan rauha · Katso lisää »
Pietari Brahe
Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.
Uusi!!: Pohjan sota ja Pietari Brahe · Katso lisää »
Preussin herttuakunta
Preussin herttuakunta (raidoitus) vuoden 1575 paikkeilla. Preussin herttuakunta oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701.
Uusi!!: Pohjan sota ja Preussin herttuakunta · Katso lisää »
Puolan historia
Puolan historia tarkoittaa nykyiseen Puolan valtioon tai sen edeltäjävaltioihin kuuluneiden alueiden historiaa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Puolan historia · Katso lisää »
Pyhän Marian kirkko (Pietari)
Pyhän Marian seurakunnan kotikirkko Pietarissa Pyhän Marian kirkko sisältä Pyhän Marian kirkko on vuonna 1805 valmistunut luterilainen Inkerin kirkon piispankirkko Pietarissa lähellä Nevski prospektia ja Palatsiaukiota.
Uusi!!: Pohjan sota ja Pyhän Marian kirkko (Pietari) · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Pohjan sota ja Riika · Katso lisää »
Robert Douglas
Robert Douglas (1611–1662) oli skotlantilaissyntyinen ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka.
Uusi!!: Pohjan sota ja Robert Douglas · Katso lisää »
Roskilden rauha
Roskilden rauha solmittiin Pohjan sodan aikana Ruotsin ja Tanska-Norjan välillä käydyn sodan päätteeksi 26. helmikuuta 1658.
Uusi!!: Pohjan sota ja Roskilden rauha · Katso lisää »
Ruptuurisota
Ruotsille 1658 kuuluneet alueet esitetty keltaisella värillä. Prinssi Kaarle, myöhemmin Kaarle X Kustaa (1622–1660), Ruotsin kuningas 1654–1660. Aleksei I, Venäjän tsaari 1645–1676. Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1656–1658 käydyn Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Ruptuurisota · Katso lisää »
Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu
Sigismundin ja Kaarlen valtataisteluksi kutsutaan vuosina 1597–1599 käytyä Ruotsin sisällissotaa kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan (myöhemmin Kaarle IX) kannattajien välillä.
Uusi!!: Pohjan sota ja Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu · Katso lisää »
Stefan Czarniecki
Stefan Czarniecki, Brodero Matthisen maalauksessa. Stefan Czarniecki (1599–1665) oli puolalainen sotapäällikkö.
Uusi!!: Pohjan sota ja Stefan Czarniecki · Katso lisää »
Suomen historian aikajana
Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.
Uusi!!: Pohjan sota ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »
Suomen sotahistoria
Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.
Uusi!!: Pohjan sota ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Tanska · Katso lisää »
Tanskan kuninkaallinen laivasto
Tanskan laivaston lippu. Tanskan laivasto (virallisesti epävirallisesti) on Tanskan asevoimien puolustushaara, joka vastaa Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten itsenäisyyden turvaamisesta, tarvittaessa asein.
Uusi!!: Pohjan sota ja Tanskan kuninkaallinen laivasto · Katso lisää »
Ukrainan historia
Ukrainan kartta vuodelta 1720. Ukrainan historialle on tyypillistä, että maan rajat ovat jatkuvasti muuttuneet.
Uusi!!: Pohjan sota ja Ukrainan historia · Katso lisää »
Utajärven skanssi
Suomen puolustusjärjestelyt 1656–58 Utajärven skanssi oli hirsirakenteinen Oulun linnan ulkolinnake, joka sijaitsi Utajärvellä Sotkakosken lähistöllä Oulujoen etelärannalla nykyisestä Merilän kartanosta lounaaseen.
Uusi!!: Pohjan sota ja Utajärven skanssi · Katso lisää »
Valdemarin linna
Valdemarin linna Valdemarin linna on linna Svendborgin kunnassa Tåsingen saarella, Tanskassa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Valdemarin linna · Katso lisää »
Välskärin kertomuksia
Kirjan kansi. Välskärin kertomuksia (alkuteos Fältskärns berättelser) on Zacharias Topeliuksen kirjoittama historiallinen romaani.
Uusi!!: Pohjan sota ja Välskärin kertomuksia · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Pohjan sota ja Venäjän historia · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota (1710–1711)
Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.
Uusi!!: Pohjan sota ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »
Wespazjan Kochowski
Wespazjan Kochowski (1633–1700) oli puolalainen runoilija.
Uusi!!: Pohjan sota ja Wespazjan Kochowski · Katso lisää »
15. kesäkuuta
15.
Uusi!!: Pohjan sota ja 15. kesäkuuta · Katso lisää »
1600-luku
1600-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1600–1699.
Uusi!!: Pohjan sota ja 1600-luku · Katso lisää »
