Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
95 suhteet: Aallonpituus, Aalto-hiukkasdualismi, Aaltoluku, Albert Einstein, Barni, Bohrin atomimalli, Bohrin säde, Comptonin ilmiö, De Broglien aallonpituus, Diffraktio, Dimensioton suure, Dirac, Ehrenfestin teoreema, Elektroluminesenssi, Elektronidiffraktio, Fotoni, Frekvenssitekijä, Fysiikan historia, Fysiikka, H, Hamiltonin operaattori, Hawkingin säteily, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Heisenbergin kuva, Hienorakennevakio, Hiukkanen laatikossa, Jarl Axel Wasastjerna, Josephsonin ilmiö, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kelvin, Kilogramma, Klassinen elektronin säde, Konduktanssikvantti, Kvantittuminen, Kvantittunut Hallin ilmiö, Kvantti, Kvanttimekaniikan historia, Kvanttimekaniikka, Kvanttisuperpositio, Lämpökohina, Lämpökonduktanssikvantti, Lämpösäteily, Louis de Broglie, Luminesenssi, Luonnonvakio, Magneettinen momentti, Magneettinen monopoli, Magnetismi, Makroskooppinen kvanttitunnelointi, Max Planck, ..., Mössbauerin ilmiö, Molekulaarinen jakaumafunktio, Muuttuva valonnopeus, Nelivektori, Nollapiste-energia, Planck (täsmennyssivu), Planckin aika, Planckin energia, Planckin kulmataajuus, Planckin laki, Planckin lämpötila, Planckin liikemäärä, Planckin massa, Planckin paine, Planckin pinta-ala, Planckin pituus, Planckin sähkövirta, Planckin tiheys, Planckin tilavuus, Planckin varaus, Planckin yksiköt, Radioaallot, Röntgensäteily, Relativistinen dispersiorelaatio, RRKM-teoria, Sähkömagneettinen spektri, Schrödingerin kuva, Schrödingerin yhtälö, Spin, Spontaani emissio, Stefanin–Boltzmannin laki, Stefanin–Boltzmannin vakio, Stimuloitu emissio, Suprajohde, Tiheysmatriisi, Vaihenopeus, Vaikutus, Vakio, Valosähköinen ilmiö, Vapausaste (termodynamiikka), Wienin siirtymälaki, Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia, Ћ, 20. toukokuuta, 2019. Laajenna indeksi (45 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Planckin vakio ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aalto-hiukkasdualismi
Aalto-hiukkasdualismi on kvanttimekaniikan käsite, jolla tarkoitetaan sitä, että sähkömagneettisella säteilyllä ja aineella on sekä aaltoliikkeen että hiukkasten ominaisuuksia.
Uusi!!: Planckin vakio ja Aalto-hiukkasdualismi · Katso lisää »
Aaltoluku
Aaltoluku tarkoittaa aaltoliikkeiden fysiikassa aaltovektorin itseisarvoa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Aaltoluku · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Planckin vakio ja Albert Einstein · Katso lisää »
Barni
Barni (tunnus b) on hyvin pieni pinta-alan yksikkö, jota käytetään tehollisen poikkipinta-alan ja vaikutusalan yksikkönä ydinfysiikassa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Barni · Katso lisää »
Bohrin atomimalli
Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.
Uusi!!: Planckin vakio ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »
Bohrin säde
Bohrin atomimallissa Bohrin säde (a_0) on elektronin alimman energiatilan säde: a_0.
Uusi!!: Planckin vakio ja Bohrin säde · Katso lisää »
Comptonin ilmiö
Kaaviokuva Comptonin ilmiön periaatteesta. Comptonin ilmiö eli Comptonin sironta on korkeataajuuksisen sähkömagneettisen säteilyn epäelastista siroamista väliaineen elektronista.
Uusi!!: Planckin vakio ja Comptonin ilmiö · Katso lisää »
De Broglien aallonpituus
De Broglien aallonpituus on hiukkasen aallonpituus kvanttimekaniikassa.
Uusi!!: Planckin vakio ja De Broglien aallonpituus · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Planckin vakio ja Diffraktio · Katso lisää »
Dimensioton suure
Dimensioton suure on dimensioanalyysissa luku, jolla ei ole fysikaalista yksikköä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Dimensioton suure · Katso lisää »
Dirac
Dirac voi viitata muun muassa seuraaviin.
Uusi!!: Planckin vakio ja Dirac · Katso lisää »
Ehrenfestin teoreema
Ehrenfestin teoreema on Paul Ehrenfestin kehittelemä menetelmä, jolla lasketaan hiukkasen observaabeleiden odotusarvojen riippuvuutta ajasta.
Uusi!!: Planckin vakio ja Ehrenfestin teoreema · Katso lisää »
Elektroluminesenssi
Elektroluminesenssi on luminesenssi-ilmiön alalaji, joka esiintyy tietyissä aineissa, jotka kykenevät emittoimaan valoa vahvassa sähkökentässä tai kun niiden läpi virtaa sähköä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Elektroluminesenssi · Katso lisää »
Elektronidiffraktio
Tyypillinen elektronidiffraktiokuvio samansuuntaisissa elektronisuihkuissa (TEM) Elektronidiffraktio on valon diffraktiota muistuttava ilmiö, jossa elektronin kulkusuunta muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Planckin vakio ja Elektronidiffraktio · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Planckin vakio ja Fotoni · Katso lisää »
Frekvenssitekijä
Frekvenssitekijä (tunnus A) on Arrheniuksen yhtälössä esiintyvä vakio, joka kuvaa reaktioon johtavien reagenssien törmäyksien yleisyyttä ja lämpötilan vaikutusta reaktionopeuteen.
Uusi!!: Planckin vakio ja Frekvenssitekijä · Katso lisää »
Fysiikan historia
Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.
Uusi!!: Planckin vakio ja Fysiikan historia · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Planckin vakio ja Fysiikka · Katso lisää »
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
Uusi!!: Planckin vakio ja H · Katso lisää »
Hamiltonin operaattori
Hamiltonin operaattori, lyhyesti hamiltoni, vastaa kvanttimekaniikassa systeemin kokonaisenergiaoperaattoria.
Uusi!!: Planckin vakio ja Hamiltonin operaattori · Katso lisää »
Hawkingin säteily
Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Hawkingin säteily · Katso lisää »
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.
Uusi!!: Planckin vakio ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »
Heisenbergin kuva
Heisenbergin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto.
Uusi!!: Planckin vakio ja Heisenbergin kuva · Katso lisää »
Hienorakennevakio
Hienorakennevakio on dimensioton luonnonvakio, joka kuvaa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen suuruutta.
Uusi!!: Planckin vakio ja Hienorakennevakio · Katso lisää »
Hiukkanen laatikossa
'''Hiukkanen laatikossa''' voi vapaasti liikkua läpipääsemättömien esteiden (punaiset) välisellä alueella. Kun esteet ovat hyvin lähellä toisiaan, kvantti-ilmiöt ovat havaittavia. Esimerkiksi hiukkanen löytyy tietyistä kohdista todennäköisemmin kuin toisista ja se voi olla vain tietyillä energiatasoilla. Hiukkanen laatikossa eli hiukkanen äärettömän syvässä potentiaalikuopassa on kvanttimekaniikassa käytetty malli hiukkaselle, joka voi vapaasti liikkua tietyllä alueella, jota rajoittavat läpipääsemättömät esteet.
Uusi!!: Planckin vakio ja Hiukkanen laatikossa · Katso lisää »
Jarl Axel Wasastjerna
Jarl Axel Wasastjerna (18. marraskuuta 1896 Helsinki – 15. lokakuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen fyysikko.
Uusi!!: Planckin vakio ja Jarl Axel Wasastjerna · Katso lisää »
Josephsonin ilmiö
Josephsonin ilmiö on fyysikko Brian David Josephsonin 1962 keksimä, toisiinsa yhdistettyjä suprajohteita koskeva ilmiö.
Uusi!!: Planckin vakio ja Josephsonin ilmiö · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kelvin · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kilogramma · Katso lisää »
Klassinen elektronin säde
Klassinen elektronin säde, joka tunnetaan myös Lorentzin säteenä tai Thomsonin sironnan pituutena, on klassiseen fysiikkaan ja suhteellisuusteoriaan, mutta ei kvanttimekaniikkaan perustuva arvio elektronin säteelle.
Uusi!!: Planckin vakio ja Klassinen elektronin säde · Katso lisää »
Konduktanssikvantti
Konduktanssikvantti on suurin konduktanssi, jonka yhden sähköisen kanavan omaava normaalitilainen johdin voi saavuttaa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Konduktanssikvantti · Katso lisää »
Kvantittuminen
elektronien pyörimismäärä on kvantittunut. Kvantittuminen merkitsee ilmiötä, jossa fysikaalinen suure, kuten energia tai spin, voi saada vain diskreettejä arvoja jatkuvan jakauman sijaan, tai se ilmenee vain tietyn suuruisina paketteina, kvantteina.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kvantittuminen · Katso lisää »
Kvantittunut Hallin ilmiö
Hall-resistiivisyys ''ρxy'' (ylempi kuva) ja jännitteen suuntainen resistiivisyys ''ρxx'' (alempi kuva) ulkoisen magneettikentän ''B'' funktiona. Kvantittuminen ilmenee ylemmässä kuvassa tasanteina, joiden sisällä Hall-resistiivisyys on ''h/(e^2 n)'' jollain kokonaisluvulla ''n''. Kvantittunut Hallin ilmiö on kaksiulotteisissa johteissa, suurissa magneettikentissä ja matalissa lämpötiloissa havaittava ilmiö, jossa johteen Hall-konduktanssi kvantittuu arvoihin missä e on elektronin varaus, h on Planckin vakio, ja täytekerroin \nu saa vain tiettyjä rationaalilukuarvoja.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kvantittunut Hallin ilmiö · Katso lisää »
Kvantti
Kvantti ("kuinka paljon") merkitsee fysiikassa jonkin asian, esimerkiksi energian määräsuureen diskreettiyttä, eli epäjatkuvuutta; määrällisyyttä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kvantti · Katso lisää »
Kvanttimekaniikan historia
Bohrin atomimalli, elektroni "hyppää" alemmalle energiatasolle ja emitoi fotonin Kvanttimekaniikka kehitettiin varsinaisesti 1920-luvulla, mutta jo paljon aikaisemmin tunnettiin ilmiöitä, jotka voitiin tyydyttävästi selittää vasta kvanttimekaniikan avulla.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kvanttimekaniikan historia · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvanttisuperpositio
Kvanttisuperpositio on kvanttimekaniikan formalismista juontuva ominaisuus, jonka mukaan tietty systeemi voi olla useassa eri tilassa yhdellä kertaa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Kvanttisuperpositio · Katso lisää »
Lämpökohina
Lämpökohina on ilmiö, jonka vaikutuksesta sähköjohtimessa tai resistanssissa kulkevassa virrassa tapahtuu satunnaisvaihtelua.
Uusi!!: Planckin vakio ja Lämpökohina · Katso lisää »
Lämpökonduktanssikvantti
Lämpökonduktanssikvantti on suurin lämpökonduktanssi, jonka yhden kanavan (vapausasteen) omaava lämmönjohdin voi saavuttaa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Lämpökonduktanssikvantti · Katso lisää »
Lämpösäteily
Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.
Uusi!!: Planckin vakio ja Lämpösäteily · Katso lisää »
Louis de Broglie
Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska – 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.
Uusi!!: Planckin vakio ja Louis de Broglie · Katso lisää »
Luminesenssi
Luminesenssi tarkoittaa ilmiötä, jossa atomin tai molekyylin viritystila purkautuu, ja atomi palaa alemmalle energiatasolle vapauttaen ylimääräisen energian valona.
Uusi!!: Planckin vakio ja Luminesenssi · Katso lisää »
Luonnonvakio
Luonnonvakio on suure, jonka numeerinen arvo on universaali eli riippumaton paikasta tai ajasta.
Uusi!!: Planckin vakio ja Luonnonvakio · Katso lisää »
Magneettinen momentti
Magneettimomentti eli magneettinen (dipoli)momentti on magnetismiin liittyvä suure, jolla on merkitystä fysiikassa, tähtitieteessä, kemiassa ja sähkötekniikassa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Magneettinen momentti · Katso lisää »
Magneettinen monopoli
Teoriassa magneettinen monopoli on hiukkanen, jolla on magneettinen varaus.
Uusi!!: Planckin vakio ja Magneettinen monopoli · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Magnetismi · Katso lisää »
Makroskooppinen kvanttitunnelointi
Makroskooppinen kvanttitunnelointi on kvanttimekaaninen prosessi, jossa useasta alkeishiukkasesta syntynyt makroskooppinen kvanttisysteemi tunneloituu tilasta toiseen.
Uusi!!: Planckin vakio ja Makroskooppinen kvanttitunnelointi · Katso lisää »
Max Planck
Max Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään Marx; 23. huhtikuuta 1858 Kiel – 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Max Planck · Katso lisää »
Mössbauerin ilmiö
Mössbauerin ilmiöllä tarkoitetaan kahden samanlaisen atomiytimen, lähteen ja absorbaattorin, välistä rekyylitöntä gammakvantin emissiota ja absorptiota eli gammaresonanssia.
Uusi!!: Planckin vakio ja Mössbauerin ilmiö · Katso lisää »
Molekulaarinen jakaumafunktio
Kemiallisen molekyylin (tai ionin tai radikaalin) energia koostuu rotaatio-, vibraatio- ja elektronienergiasta.
Uusi!!: Planckin vakio ja Molekulaarinen jakaumafunktio · Katso lisää »
Muuttuva valonnopeus
Muuttuva valonnopeus viittaa teorioihin, joiden mukaan valon nopeus tyhjiössä ei ole välttämättä aina vakio.
Uusi!!: Planckin vakio ja Muuttuva valonnopeus · Katso lisää »
Nelivektori
Nelivektori on suhteellisuusteoriassa neljästä komponentista koostuva vektori, joka on määritelty neliulotteisessa aika-avaruudessa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Nelivektori · Katso lisää »
Nollapiste-energia
Nollapiste-energia on kvanttimekaanisen systeemin pienin mahdollinen energia, jonka Heisenbergin epätarkkuusperiaate sallii, ja siten systeemin perustilan energia.
Uusi!!: Planckin vakio ja Nollapiste-energia · Katso lisää »
Planck (täsmennyssivu)
Planck voi tarkoittaa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planck (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Planckin aika
Planckin aika on ajan luonnollinen yksikkö, jota merkitään tP.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin aika · Katso lisää »
Planckin energia
Planckin energia on energian yksikkö, jota merkitään symbolilla E_\mathrm P. Yksi Planckin energia on 1,956 × 109 joulea, 1,22 × 1019 gigaelektronivolttia tai 543,3 kilowattituntia.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin energia · Katso lisää »
Planckin kulmataajuus
Planckin kulmataajuus on kulmataajuuden yksikkö, jota merkitään ωP.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin kulmataajuus · Katso lisää »
Planckin laki
Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin laki · Katso lisää »
Planckin lämpötila
Planckin lämpötila on lämpötilan yksikkö, jonka tunnus on TP.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin lämpötila · Katso lisää »
Planckin liikemäärä
Planck liikemäärä m_\mathrm P c on liikemäärän yksikkö Planckin yksikköinä tunnetussa luonnollisessa yksikköjärjestelmässä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin liikemäärä · Katso lisää »
Planckin massa
Planckin massa on massan luonnollinen yksikkö, jota merkitään mP, ja jonka suuruus SI-yksiköissä on noin 2,176 × 10−8 kg eli 21,76 mikrogrammaa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin massa · Katso lisää »
Planckin paine
Planckin paine on paineen yksikkö, jota merkitään pP.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin paine · Katso lisää »
Planckin pinta-ala
Planckin pinta-ala l_\mathrm P^2 on pinta-alan yksikkö Planckin yksikköinä tunnetussa luonnollisessa yksikköjärjestelmässä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin pinta-ala · Katso lisää »
Planckin pituus
Planckin pituus (merkitään l_\mathrm P) on pituuden yksikkö, joka on noin 1,6 · 10−35 metriä ja on yksi Planckin yksiköistä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin pituus · Katso lisää »
Planckin sähkövirta
Planck sähkövirta I_\mathrm P on sähkövirran yksikkö Planckin yksikköinä tunnetussa luonnollisessa yksikköjärjestelmässä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin sähkövirta · Katso lisää »
Planckin tiheys
Planckin tiheys on tiheyden luonnollinen yksikkö ja sitä merkitään ρP.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin tiheys · Katso lisää »
Planckin tilavuus
Planckin tilavuus l_\mathrm P^3 on tilavuuden yksikkö Planckin yksikköinä tunnetussa luonnollisessa yksikköjärjestelmässä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin tilavuus · Katso lisää »
Planckin varaus
Planckin varaus on sähkövarauksen yksikkö, jota merkitään q_\mathrm P. Planckin varaus on missä: Sen arvo SI-yksiköissä on: Planckin varaus on noin 11,706 kertainen elektronin varaukseen nähden.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin varaus · Katso lisää »
Planckin yksiköt
Planckin yksiköt on Max Planckin vuonna 1899 esittelemä luonnollinen yksikköjärjestelmä, joka perustuu neljään seuraavassa taulukossa esitettyyn luonnonvakioon.
Uusi!!: Planckin vakio ja Planckin yksiköt · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Planckin vakio ja Radioaallot · Katso lisää »
Röntgensäteily
accessdate.
Uusi!!: Planckin vakio ja Röntgensäteily · Katso lisää »
Relativistinen dispersiorelaatio
Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.
Uusi!!: Planckin vakio ja Relativistinen dispersiorelaatio · Katso lisää »
RRKM-teoria
RRKM-teoria, Rice–Ramsperger–Kassel–Marcus -teoria, on mikrokanoninen siirtymätilateoria ja se yhdistää unimolekulaarisen reaktion tilastollisen teorian ja Siirtymätilateorian.
Uusi!!: Planckin vakio ja RRKM-teoria · Katso lisää »
Sähkömagneettinen spektri
infrapuna- ja lämpösäteily, 1 m – 1 km radioaallot. Sähkömagneettisen spektrin kuvausSelvennä Sähkömagneettinen spektri kattaa kaikki sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueet.
Uusi!!: Planckin vakio ja Sähkömagneettinen spektri · Katso lisää »
Schrödingerin kuva
Schröringerin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto.
Uusi!!: Planckin vakio ja Schrödingerin kuva · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Planckin vakio ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Spin
Elektroni on esimerkki spin-½-hiukkasesta. Sillä on kaksi mahdollista spinin arvoa z-akselin suuntaan, +½ ħ ja -½ ħ, jossa ħ on redusoitu Planckin vakio. Spin on alkeishiukkasten ominaisuus, jonka lähin klassinen analogia on sisäinen pyörimismäärä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Spin · Katso lisää »
Spontaani emissio
Spontaani emissio on prosessi, jossa valonlähde kuten atomi, molekyyli, nanokide tai nukleoni palaa viritetyltä energiatilalta johonkin alempaan energiatilaan samalla emittoiden fotonin.
Uusi!!: Planckin vakio ja Spontaani emissio · Katso lisää »
Stefanin–Boltzmannin laki
Stefanin–Boltzmannin laki on fysikaalinen laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin: Verrannollisuuskerrointa σ kutsutaan Stefanin–Boltzmannin vakioksi.
Uusi!!: Planckin vakio ja Stefanin–Boltzmannin laki · Katso lisää »
Stefanin–Boltzmannin vakio
Stefanin–Boltzmannin vakio on Stefanin–Boltzmannin laissa esiintyvä luonnonvakio, jonka arvo on missä k on Boltzmannin vakio, c valon nopeus ja h Planckin vakio.
Uusi!!: Planckin vakio ja Stefanin–Boltzmannin vakio · Katso lisää »
Stimuloitu emissio
Stimuloitu emissio (laser) Stimuloidulla emissiolla tarkoitetaan optiikassa ilmiötä, jossa viritettyä elektronia häiritään (stimuloidaan) fotonilla, jolla on sopiva energia, jolloin elektroni palaa perustilaansa emittoiden samalla fotonin.
Uusi!!: Planckin vakio ja Stimuloitu emissio · Katso lisää »
Suprajohde
Tavallinen ja suprajohtava 12 500 ampeerin kaapeli CERN:stä Suprajohde tarkoittaa sellaista ainetta, jonka resistiivisyys katoaa kun lämpötila laskee aineelle ominaisen kriittisen lämpötilan alapuolelle.
Uusi!!: Planckin vakio ja Suprajohde · Katso lisää »
Tiheysmatriisi
Tiheysmatriisi kuvaa kvanttisysteemin tilaa yleisemmin kuin pelkkä aaltofunktio, sillä se sallii myös sekoitetut tilat.
Uusi!!: Planckin vakio ja Tiheysmatriisi · Katso lisää »
Vaihenopeus
ryhmänopeudella. Tässä syvän veden tapauksessa vaihenopeus on kaksi kertaa niin suuri kuin ryhmänopeus. Jokainen punainen neliö kohtaa kaksi vihreää kiekkoa kulkiessaan kuvan vasemmasta laidasta oikeaan. Aaltoryhmän takana näyttää muodostuvan uusia aaltoja, joiden amplitudi kasvaa, kunnes ne ovat kuvan keskellä, minkä jälkeen ne häviävät ennen saapumistaan kuvan oikeaan laitaan. Veden pinnalla etenevissä painovoima-aalloissa vesipisaroiden nopeudet nopeudet ovat useimmiten paljon pienempiä kuin aallon vaihenopeus. Etenevä aaltopaketti, jossa vaihenopeus on suurempi kuin ryhmänopeus. pmid.
Uusi!!: Planckin vakio ja Vaihenopeus · Katso lisää »
Vaikutus
Fysiikassa vaikutus eli aktio (tunnus S) on skalaarinen suure, joka kuvastaa fysikaalista prosessia.
Uusi!!: Planckin vakio ja Vaikutus · Katso lisää »
Vakio
Vakio on matemaattisessa lausekkeessa esiintyvä luku, jonka arvo ei muutu.
Uusi!!: Planckin vakio ja Vakio · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Planckin vakio ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Vapausaste (termodynamiikka)
Vapausasteet ovat fysikaalisen systeemin tilaa kuvaavia, toisistaan riippumattomia muuttujia.
Uusi!!: Planckin vakio ja Vapausaste (termodynamiikka) · Katso lisää »
Wienin siirtymälaki
Mustan kappaleen säteilyn aallonpituusjakauma eri lämpötiloissa. Wienin siirtymälaki on fysiikan laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilyn spektrin huippua vastaava aallonpituus \lambda_\mathrm on kääntäen verrannollinen kappaleen lämpötilaan: \lambda_\mathrm.
Uusi!!: Planckin vakio ja Wienin siirtymälaki · Katso lisää »
Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia
Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia eli NMR-spektroskopia (eng. Nuclear Magnetic Resonance) tai pelkkä NMR on lähinnä kemiassa käytetty ydinmagneettiseen resonanssiin perustuva yleinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia molekyylien ominaisuuksia ja tunnistaa tuntemattomia molekyylejä.
Uusi!!: Planckin vakio ja Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia · Katso lisää »
Ћ
Ћ ("tše") on kyrillinen kirjain.
Uusi!!: Planckin vakio ja Ћ · Katso lisää »
20. toukokuuta
20.
Uusi!!: Planckin vakio ja 20. toukokuuta · Katso lisää »
2019
2019 (MMXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), jonka alkamis- ja päättymispäivä oli tiistai.
Uusi!!: Planckin vakio ja 2019 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Diracin vakio, E=hf, Redusoitu Planckin vakio.
