Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Opritšnina

Indeksi Opritšnina

Opritšnina-alueet eri ajankohtina. Opritšnina oli nimitys alueille, jotka Venäjän tsaari Iivana IV Julma erotti muusta Venäjästä suoraan oman henkilökohtaisen hallintonsa alaisiksi vuosina 1565–1572.

6 suhteet: Heinrich von Staden, Iivana Julma, Maria Temrjukovna, Opritšnikki, Pitkä viha, Venäjän historia.

Heinrich von Staden

Heinrich von Staden (1542–1582 jälkeen) oli saksalainen seikkailija, joka toimi opritšnikkinä Iivana IV Julman ajan Venäjällä.

Uusi!!: Opritšnina ja Heinrich von Staden · Katso lisää »

Iivana Julma

Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.

Uusi!!: Opritšnina ja Iivana Julma · Katso lisää »

Maria Temrjukovna

Iivana Julman kuvakronikassa. Muistomerkki Naltšikissa, Kabardi-Balkarian tasavallan pääkaupungissa. Maria Temrjukovnan sinettisormus. Lautanen, jonka Temrjukovna sai todennäköisesti häälahjakseen. Maria Temrjukovna (1544/1546 - 1./9. syyskuuta 1569) oli kabardiprinsessa ja Venäjän tsaari Iivana IV Julman toinen vaimo.

Uusi!!: Opritšnina ja Maria Temrjukovna · Katso lisää »

Opritšnikki

Nikolai Nevrevin maalaus ''Opritšnikit'' (1870-luku) Opritšnikki oli Venäjän tsaari Iivana Julman (1533–1584) perustaman järjestön jäsenen nimitys.

Uusi!!: Opritšnina ja Opritšnikki · Katso lisää »

Pitkä viha

Pitkä viha on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan.

Uusi!!: Opritšnina ja Pitkä viha · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Opritšnina ja Venäjän historia · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »