Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
290 suhteet: Aaloesta öljypuuhun – Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, Aapinen, Aarre Huhtala, Abckiria, Agricola, Agricola svenska församling, Agricolan suomalainen seurakunta, Agricolankatu, Ahti, Akka (jumala), Albert Gebhard, Alexander Boldt, Amund Laurentsson, Anna Hogenskild, Arthur Hjelt, Arvo, Astevaihtelu, Aurinko, Äkräs, Beda, Birgitta Knutintytär Kurck, C, Carl Eneas Sjöstrand, Cosmographia, D, Dauidin Psalttari, Dominicus, Eerik Härkäpää, Einar Palmunen, Elias Lönnrot, Esiagricolalaiset tekstit, Eugenia (nimi), Folkloristiikka, Georg Norman, Heinäsirkat, Helsingin tuomiokirkko, Hittavainen, I, Idolatria, Iku-Turso, Isaacus Rothovius, Itä-Uudenmaan vaakuna, Itämaa, J, Jaakko Gummerus, Jacobus Finno, Johannes Agricola, Joseph Alanen, Joulukuu, Juliana Nikomedeialainen, ..., Kaarle Soikkeli, Kai Nieminen (kirjailija), Kalevanpoika, Kansanopetus, Kansanperinne, Kansanrunous, Kapeenkoski, Kari Tarkiainen, Karjala (Suomen entinen kunta), Karl Gabriel Leinberg, Katedraalikoulu, Katekismus, Kave, Kääntäminen, Käsikiria Castesta, Köndös, Kekri, Kielitiede, Kirjallisuusvuosi 1543, Kirkko, Kirkkokäsikirja, Knittelisäe, Kodjalan kirkko, Kotouttaminen ja vieraannuttaminen (käännöstiede), Koulutus Turussa, Kratti, Kriittinen laitos, Kristian, Kristian Agricola, Kristinusko Suomessa, Kristinuskon historia Suomessa, Kristuksen seuraamisesta, Kunnianimi, Kuolemajärvi, Kuopio, Kuopion historia, Kuppaus, Kuu (jumala), Kuusinainen, Kuusisto (albumi), Kymijoki, Lantasalpietari, Löyly, Leijona (tähdistö), Lemminkäinen, Liekkiö, Liljendalin seurakunta, Lipun käyttö Suomessa, Litania, Liturgiset veljet, Lohikäärme, Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä, Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä, Luettelo Ruotsin kirkon virsikirjan virsistä, Luettelo Ruotsin sodista, Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen virsikirjan (1986) virsistä, Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisen virsikirjan (1986) virsistä, Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä, Luettelo Suomen historian sodista, Luettelo suomenkielisten Disneyn sarjakuvien nimiväännöksistä, Luettelo tunnetuista turkulaisista, Luettelo tunnetuista viipurilaisista, Luettelo Turun akatemian ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtoripromootioista, Luoto (saari), Luterilaisuus, Lutherin virret, Lyhde, Maanpää, Maarian seurakunta, Manaus, Marc Gassot, Marja Itkonen-Kaila, Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg, Martinus Matthiae Teit, Martti Luther, Martti Parvio, Martti Skytte, Matti Helin (diakoniajohtaja), Mätäkuu, Messu eli Herran Echtolinen, Messukirja, Mestilä, Mikael, Mikael Agricola (veistos), Mikael Agricola -palkinto, Mikael Agricolan jumalaluettelo, Mikael Agricolan muistokivi, Mikael Agricolan muistomerkki, Mikael Agricolan päivä, Mikael Agricolan risti, Mikkeli, Mikkelin tuomiokirkko, Mitra, Naantalin kirkko, Naantalin luostari, Nainen, Ne Prophetat, Nicolaus Decius, Norsut, Nyynäinen, Nyyrikki, Nyyrikki (nimi), Oi saavu jo, Immanuel, Olaus Petri, Opiskelijavaihto, Oskari Jauhiainen, Ossi Haaramäki, Paavali Juusten, Painaminen, Pakanuus, Pantheon (jumalluettelo), Pääsiäinen, Pellonpekko, Pernaja, Petrus Ragvaldi, Petrus Särkilahti, Pietari Follingius, Pirkko Viitasalo, Piru, Polykarpus, Pukstaavi, Pyhä Raamattu, Pyhät Gabinus ja Susanna, Raamattu, Raamatunkäännökset, Rahan historia Suomessa, Rahko, Raiskaus, Rauni, Rauni (nimi), Rektio, Renessanssi, Renessanssin kirjallisuus, Rongoteus, Rucouskiria, Rukoileva kirkko, Ruotsalaisten tulo Suomeen, Ruotsin vallan aika Suomessa, Saatana, Sakari Kuusi, Saksansuomalaiset, Savilahti, Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina, Se Wsi Testamenti, Serafia, Sergei Okulov, Severi, Siionin laulut, Sikstus, Simo Heininen, Sisilisko, Soinnillinen velaarinen frikatiivi, Soitinluokitus, Suomalainen kansanrunous, Suomalainen kulttuuri, Suomalainen lastenkirjallisuus, Suomalainen muinaisusko, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomalaisen filosofian historia, Suomalaiset eurokolikot, Suomalaiset heimot, Suomalaiset historiapäivät, Suomalaisten muinaiset jumalat, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia, Suomen historian aikajana, Suomen kielen historia, Suomen kielen kirosanat, Suomen Kielen Seura, Suomen kieli, Suomen kielipolitiikka, Suomen kirjallisuus, Suomen markka, Suomen pakanallinen juhlaperinne, Suomen vanhat spirantit, Suomennoskirjallisuuden historia, Suomennoskirjallisuus, Suomi, Suuret suomalaiset, Suuri Venäjän sota, Talvisodan pommitukset Viipurissa, Tapio, Tavinsalmi, Teini, Teo Snellman, Tietokirjallisuus, Tornion keskustaajama, Tukholma, Turisas, Turkki, Turku 1500-luvulla, Turun arkkihiippakunta, Turun historia, Turun ja Suomen arkkipiispa, Turun katedraalikoulu, Turun tuomiokirkko, U, Ukko, Ukonvaaja, Uloste, Uppsalan evankeliumikirja, Uppsalan koodeksi, Urheilu, Uriel Kailo, Uskonpuhdistajat, Uskonpuhdistus, Uskonpuhdistus Ruotsissa, Uskontotieteen oppihistoria Suomessa, Uusi testamentti, V, Vakkajuhlat, Vanhurskaus, Varsinaissuomalaiset, Vartsala (Kustavi), Vasta, Väinämöinen, Veen emonen, Vehmaan kirkko, Venykekirjoitus, Viipurin vanha tuomiokirkko, Viljo Tarkiainen, Virankannos, Virsi, W, Weisut ia Ennustoxet, X, 1500-luku, 1510, 1540-luku, 1543, 1544, 1550, 1550-luku, 1551, 1554, 1557, 1586, 1952, 3212 Agricola, 9. huhtikuuta. Laajenna indeksi (240 lisää) »
Aaloesta öljypuuhun – Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan
Aaloesta öljypuuhun – Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan on professori Kaisa Häkkisen ja Terttu Lempiäisen kirjoittama kielitiedettä ja kasvitiedettä käsittelevä monitieteinen tietokirja, jonka Teos-kustantamo on julkaissut vuonna 2011.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Aaloesta öljypuuhun – Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan · Katso lisää »
Aapinen
Aapinen on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa lukemista ja jossa käydään tavallisesti eri kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Aapinen · Katso lisää »
Aarre Huhtala
Aarre Huhtala (s. 30. lokakuuta 1939) on suomalainen kirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Aarre Huhtala · Katso lisää »
Abckiria
Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Abckiria · Katso lisää »
Agricola
Agricola tarkoittaa seuraavia:;Henkilöitä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Agricola · Katso lisää »
Agricola svenska församling
Agricola svenska församling on 1.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Agricola svenska församling · Katso lisää »
Agricolan suomalainen seurakunta
Agricolan suomalainen seurakunta on 1.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Agricolan suomalainen seurakunta · Katso lisää »
Agricolankatu
Agricolankatu Itäisen papinkadun suunnasta. Vasemmalla Helsingin keskuspelastusaseman torni. Oikealla Karhupuisto. Agricolankatu on asuin- ja liikekatu Helsingissä Kallion kaupunginosassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Agricolankatu · Katso lisää »
Ahti
Elias Muukka: ''Ahdin valtakunnassa'' (1934). Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ahti · Katso lisää »
Akka (jumala)
Akka-nimitystä on toisinaan käytetty Ukko ylijumalan naisesta, ja hänet on joskus tulkittu hedelmällisyyden jumalattareksi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Akka (jumala) · Katso lisää »
Albert Gebhard
Albert Gebhard (29. huhtikuuta 1869 Toholampi – 15. toukokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja sekä sanomalehti- ja pilapiirtäjä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Albert Gebhard · Katso lisää »
Alexander Boldt
Bruno Alexander Boldt (14. tammikuuta 1873 Kuopio – 18. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen kirjastonhoitaja ja ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Alexander Boldt · Katso lisää »
Amund Laurentsson
Amund Laurentsson, Amund Lauritsanpoika, oli ruotsalainen kirjanpainaja, joka toimi Tukholmassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Amund Laurentsson · Katso lisää »
Anna Hogenskild
Anna Klemetintytär Hogenskild (tammikuu 1513 Nyynäisten kartano, Nousiainen – 1590), joka tunnetaan myös nimellä fru Anna till Åkerö (Åkerön rouva Anna) ja fru Anna till Hedensö (Hedensön rouva Anna), oli ruotsalainen hovinainen ja maanomistaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Anna Hogenskild · Katso lisää »
Arthur Hjelt
Arthur Ludvig Mikael Hjelt (18. lokakuuta 1868 Helsinki – 13. maaliskuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen teologi, professori, valtiopäivämies ja kirjailija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Arthur Hjelt · Katso lisää »
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Arvo · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Aurinko · Katso lisää »
Äkräs
Äkräs oli muun muassa nauriin haltija. Äkräs on Mikael Agricolan ensimmäisenä mainitsema karjalaisten monipuolinen sadon ja kasvillisuuden haltija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Äkräs · Katso lisää »
Beda
Beda on etunimi, jota Suomessa ja Skandinaviassa käytetään naisennimenä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Beda · Katso lisää »
Birgitta Knutintytär Kurck
Birgitta Knutintytär Kurck (Kurki) (n. 1500 – 29. kesäkuuta 1577) oli Naantalin luostarin abbedissa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Birgitta Knutintytär Kurck · Katso lisää »
C
C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.
Uusi!!: Mikael Agricola ja C · Katso lisää »
Carl Eneas Sjöstrand
Carl Eneas Sjöstrand (11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi – 14. helmikuuta 1906 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, joka saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsusta tehtävänään suunnitella Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsas.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Carl Eneas Sjöstrand · Katso lisää »
Cosmographia
Cosmographian kansilehti. Cosmographia on Sebastian Münsterin teos, joka ilmestyi vuonna 1544.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Cosmographia · Katso lisää »
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
Uusi!!: Mikael Agricola ja D · Katso lisää »
Dauidin Psalttari
''Dauidin Psalttari'' Dauidin Psalttari ("Daavidin psalttari") on Mikael Agricolan tekemä käännös Raamatun Psalmien kirjasta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Dauidin Psalttari · Katso lisää »
Dominicus
Pyhä Dominicus de Guzmán (Espanjaksi: Santo Domingo; 8. elokuuta 1170 Caleruegassa – 6. elokuuta 1221 Bolognassa) oli espanjalainen pappi joka perusti saarnaajaveljestön eli dominikaanisääntökunnan, latinaksi Ordo Praedicatorum.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Dominicus · Katso lisää »
Eerik Härkäpää
Eerik Härkäpää eli Ericus Härkäpää toimi Viipurin piispana Juhana III:n nimittämänä vuodesta 1568 aina kuolemaansa 1578.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Eerik Härkäpää · Katso lisää »
Einar Palmunen
Kustaa Einar Palmunen (6. kesäkuuta 1903 Kiukainen – 26. tammikuuta 1982 Hämeenlinna) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Einar Palmunen · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Esiagricolalaiset tekstit
Esiagricolalaiset tekstit ovat sellaisia vanhan kirjasuomen kauden tekstejä, jotka on laadittu ennen Mikael Agricolan tekemiä käännöksiä ja julkaisuja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Esiagricolalaiset tekstit · Katso lisää »
Eugenia (nimi)
Eugenia on naisen etunimi, joka on johdettu miehennimestä Eugen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Eugenia (nimi) · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Georg Norman
Georg Norman (k. 1553) oli Kustaa Vaasan neuvonantaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Georg Norman · Katso lisää »
Heinäsirkat
Heinäsirkat (Acrididae) on suorasiipisten hyönteisten heimo.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Heinäsirkat · Katso lisää »
Helsingin tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Helsingin tuomiokirkko · Katso lisää »
Hittavainen
Hittavainen on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä metsänhaltija, joka auttoi jäniksen pyynnissä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Hittavainen · Katso lisää »
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Uusi!!: Mikael Agricola ja I · Katso lisää »
Idolatria
Vanhan testamentin mukaan vieraan jumalan palvonta raivostutti Jumalan. Idolatria on kuvien, esineiden, asioiden, ajatusten ynnä muiden sellaisten uskonnollista palvontaa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Idolatria · Katso lisää »
Iku-Turso
E. N. Setälän mukaan tämänkaltainen tursaansydän-merkki on ollut nimensä mukaisesti Tursas-jumalan (tai olennon) merkki. Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Iku-Turso · Katso lisää »
Isaacus Rothovius
Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland – 10. helmikuuta 1652) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Isaacus Rothovius · Katso lisää »
Itä-Uudenmaan vaakuna
Itä-Uudenmaan vaakuna Itä-Uudenmaan vaakuna oli entisen Itä-Uudenmaan maakunnan heraldinen tunnus.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Itä-Uudenmaan vaakuna · Katso lisää »
Itämaa
Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee ''Österland'' eli ”Itämaa”. Itämaa oli nykyisen eteläisen Suomen aluetta tarkoittanut ruotsalaisten käyttämä nimitys, joka esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa noin vuosina 1350–1470.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Itämaa · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Mikael Agricola ja J · Katso lisää »
Jaakko Gummerus
Jaakko Gummerus (13. lokakuuta 1870 Sääminki Runeberg-projekti – 24. marraskuuta 1933 Tampere) oli Helsingin yliopiston professori ja myöhemmin Porvoon ja Tampereen piispa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Jaakko Gummerus · Katso lisää »
Jacobus Finno
Jacobus Petri Finno (n. 1540–1588), tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Jacobus Finno · Katso lisää »
Johannes Agricola
Johannes Agricola Johannes (Johann) Agricola, (Schnitter/Schneider), (20. huhtikuuta 1494 Eisleben, Saksa – 22. syyskuuta 1566 Berliini, Saksa) oli saksalainen luterilainen teologi, pappi ja reformaattori.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Johannes Agricola · Katso lisää »
Joseph Alanen
Otto Joseph Alanen (myös Joseph-Alanen; 2. marraskuuta 1885 Tampere – 6. toukokuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen jugend-tyylisuuntaa edustanut taidemaalari.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Joseph Alanen · Katso lisää »
Joulukuu
''Joulukuu''. 15. vuosisadan ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta joulukuun kohdalla. Joulukuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden kahdestoista ja viimeinen kuukausi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Joulukuu · Katso lisää »
Juliana Nikomedeialainen
Ortodoksinen Pyhää Julianaa esittävä ikoni. Pyhä Juliana Nikomedeialainen (myös Juliana Nikomedialainen) oli varhaiskristillinen marttyyrineitsyt, joka kirkollisen perimätiedon mukaan eli ja teloitettiin Nikomedeiassa (nyk. Izmit) Vähässä-Aasiassa vuoden 300 jaa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Juliana Nikomedeialainen · Katso lisää »
Kaarle Soikkeli
Kaarle August Soikkeli (26. elokuuta / 7. syyskuuta 1871 Pietari – 1. huhtikuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen historioitsija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kaarle Soikkeli · Katso lisää »
Kai Nieminen (kirjailija)
Kai Tapani Nieminen (s. 11. toukokuuta 1950 Helsinki) on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kai Nieminen (kirjailija) · Katso lisää »
Kalevanpoika
Kalevinpoika. Kuvitusta Kalevipoeg-teokseen. Oskar Kallis Kristjan Raud, "Nukkuva Kalevanpoika" Kalevanpojat eli Kalevinpojat ovat suomalaisen kansanperinteen tuntemia muinaisia jättiläisiä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kalevanpoika · Katso lisää »
Kansanopetus
Kansanopetus on laajoille kansan kerroksille tarjottavaa perusopetusta, joka pyritään ajan mittaan laajentamaan koskemaan koko kansaa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kansanopetus · Katso lisää »
Kansanperinne
''Punahilkka''-satu on eurooppalaista kansanperinnettä. Kansanperinteellä tarkoitetaan monenlaisia perinteitä ja kulttuurin muotoja, jotka liittyvät johonkin etniseen ryhmään.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kansanperinne · Katso lisää »
Kansanrunous
Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kansanrunous · Katso lisää »
Kapeenkoski
Kapeenkoski talvella. Kapeenkoskelle johtava Honkaportti. Luijankoski. Rantakukka Kapeenkosken rannassa. Luijanharju. Kapeenkoski on Äänekosken ja Laukaan rajalla sijaitseva koski Kymijoen vesistössä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kapeenkoski · Katso lisää »
Kari Tarkiainen
Kari Tarkiainen 1997 Kari Valtteri Tarkiainen (s. 14. kesäkuuta 1938 Helsinki) on suomalainen historioitsija ja virkamies, filosofian tohtori 1974.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kari Tarkiainen · Katso lisää »
Karjala (Suomen entinen kunta)
Karjala on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Karjala (Suomen entinen kunta) · Katso lisää »
Karl Gabriel Leinberg
Karl Gabriel Leinberg (8. helmikuuta 1830 Turku – 31. lokakuuta 1907 Tukholma) oli suomalainen opettaja ja koulu- ja kirkkohistoriaa tutkinut historioitsija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Karl Gabriel Leinberg · Katso lisää »
Katedraalikoulu
Keskiaikaista opiskelua (''Codex Manesse'') Katedraalikoulut olivat keskiajalla piispanistuinten yhteyteen perustettuja kouluja, joiden tarkoituksena oli kouluttaa uusia pappeja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Katedraalikoulu · Katso lisää »
Katekismus
Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Katekismus · Katso lisää »
Kave
Kapeet (yksikkö kave) ovat suomalaisen kansanrunouden tuntemia ilmaan ja taivaaseen liittyviä olentoja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kave · Katso lisää »
Kääntäminen
Domenico Ghirlandaio, ''Pyhä Hieronymus työhuoneessaan'', 1480. Hieronymus on kääntäjien suojeluspyhimys. Kääntäminen tarkoittaa viestin muuntamista kielestä toiseen, lähtökielisen viestin siirtämistä kohdekielelle.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kääntäminen · Katso lisää »
Käsikiria Castesta
''Käsikiria Castesta'' Käsikiria Castesta ia Muista Christikunnan Menoista oli Mikael Agricolan kirjoittama kirkkokäsikirja, joka julkaistiin vuonna 1549.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Käsikiria Castesta · Katso lisää »
Köndös
Köndös on Mikael Agricolan mainitsema karjalainen henkiolento, jonka löytyminen myöhemmin kirjatusta kansanperinteestä on epävarmaa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Köndös · Katso lisää »
Kekri
Kekri, myös keyri tai köyri, köyry, kööri on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kekri · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1543
Kirjallisuusvuosi 1543 käsittelee vuoden 1543 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kirjallisuusvuosi 1543 · Katso lisää »
Kirkko
Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kirkko · Katso lisää »
Kirkkokäsikirja
Kirkkokäsikirja (lat. manuale) on jonkin kirkon, esim.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kirkkokäsikirja · Katso lisää »
Knittelisäe
Knittelisäe (myös kalikkasäe tai ketjusäe) on runomitta, jonka säkeet ovat nelipolvisia ja loppusoinnullisia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Knittelisäe · Katso lisää »
Kodjalan kirkko
Kodjalan kirkko oli Laitilan Kodjalan kylässä sijainnut keskiaikainen kirkko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kodjalan kirkko · Katso lisää »
Kotouttaminen ja vieraannuttaminen (käännöstiede)
Kotouttaminen ja vieraannuttaminen ovat käännösstrategioita, joita kääntäjä hyödyntää mukauttaessaan tekstiä kohdekulttuuriin.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kotouttaminen ja vieraannuttaminen (käännöstiede) · Katso lisää »
Koulutus Turussa
Koulutus Turussa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Koulutus Turussa · Katso lisää »
Kratti
Kratti tai Skratti on suomalaisessa mytologiassa huutava kummitus, joka makaa maahan kätkettyjen aarteiden ja rahakirstujen päällä niitä halliten ja vartioiden.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kratti · Katso lisää »
Kriittinen laitos
Kriittinen laitos eli kriittinen editio on kauno- tai tietokirjallisuudesta tai sävellyksestä laadittu kommentoitu julkaisu, joka pohjautuu huolelliseen lähdeaineiston tutkimukseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kriittinen laitos · Katso lisää »
Kristian
Kristian on miehen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kristian · Katso lisää »
Kristian Agricola
Christian (Kristian) Agricola (Christianus Michaelis Agricola; 11. joulukuuta 1550 – 19. helmikuuta 1586) oli Tallinnan piispa vuosina 1583–1586 ja Mikael Agricolan ja tämän vaimon, Pirjo Olavintyttären (Birgitta Olafsdotter) ainut poika.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kristian Agricola · Katso lisää »
Kristinusko Suomessa
Kristinusko Suomessa on maan kannattajamäärältään suurin uskonto.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kristinusko Suomessa · Katso lisää »
Kristinuskon historia Suomessa
Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »
Kristuksen seuraamisesta
''Kristuksen seuraamisesta'' -teoksen käsikirjoitus, Koninklijke Bibliotheek, Bryssel. Kristuksen seuraamisesta on Tuomas Kempiläisen kirjoittama hengellinen kirja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kristuksen seuraamisesta · Katso lisää »
Kunnianimi
Kunnianimi on kunnianosoitukseksi annettu nimi tai nimitys.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kunnianimi · Katso lisää »
Kuolemajärvi
Kuolemajärven perinnevaakuna. Kuolemajärven kirkko ennen talvisotaa. Kuolemajärvi (kappeliseurakunnan entinen nimi Hatjalahden kappeli, ruots. Hatialax Kapell) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuolemajärvi · Katso lisää »
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuopio · Katso lisää »
Kuopion historia
Kuopion historia alkaa ajasta 8 000 eaa., jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat seudulle.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuopion historia · Katso lisää »
Kuppaus
Samo-mies kuppaa 1970/1971. Kuppaus on vanha kansanparannuskeino.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuppaus · Katso lisää »
Kuu (jumala)
Kuu, tai joskus myös Kuutar, on Kuun jumalatar ja yksi luonnottarista Suomen mytologiassa. Yhdessä Päivättären kanssa Kuutar muodostaa taivaan valoja hallitsevan kaksikon ja heidät nähdään harvoin erillään.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuu (jumala) · Katso lisää »
Kuusinainen
Kuusinainen eli abo on vanhin tunnettu suomalainen rahayksikkö.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuusinainen · Katso lisää »
Kuusisto (albumi)
Kuusisto on Mieskuoro Laulu-Miesten 95-vuotisjuhlissaan vuonna 2009 julkaisema, Taneli ja Ilkka Kuusiston musiikkia sisältävä tallenne.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kuusisto (albumi) · Katso lisää »
Kymijoki
Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Kymijoki · Katso lisää »
Lantasalpietari
Puupiirros salpietarin keitosta (Saksa, noin 1580). Kuvassa etu- ja taka-alalla maatumaan kasattuja lantapatterita (C) joista maatunut lantamaan uutetaan raakasalpietarikeitokseksi kattilassa (A). Uutettu salpietariliemi keitetään puhtaammaksi kuvan keskellä kuvatussa keittolaitoksessa (B). Vasemmalla pinossa keitossa suurin määrin tarvittavaa polttopuuta (D) Lantasalpietaria valmistettiin ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista silloin kun kaliumnitraatin louhinta ei tullut kyseeseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Lantasalpietari · Katso lisää »
Löyly
Löyly Löyly on saunan kuumalle kiukaalle heitetystä vedestä nouseva höyry, jonka lämmöstä nautitaan eli otetaan löylyä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Löyly · Katso lisää »
Leijona (tähdistö)
Leijona (latinaksi Leo, genetiivi Leonis), aikaisemmin jalopeura, on Eläinradan viides tähdistö Kravun ja Neitsyen välissä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Leijona (tähdistö) · Katso lisää »
Lemminkäinen
''Lemminkäisen äiti'', Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1897 Lemminkäinen, Lemminki ja Lemmin poika, on suomalaisen kansanperinteen heeros, jota Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevalassa kutsutaan myös nimillä Ahti Saarelainen ja Kaukomieli.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Lemminkäinen · Katso lisää »
Liekkiö
Liekkiö on suomalaisen kansanperinteen taruolento.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Liekkiö · Katso lisää »
Liljendalin seurakunta
Liljendalin seurakunta oli evankelisluterilainen kaksikielinen seurakunta Itä-Uudellamaalla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Liljendalin seurakunta · Katso lisää »
Lipun käyttö Suomessa
Suomen lippu Lippuja on käytetty nykyisen Suomen alueella jo esihistoriallisista ajoista lähtien.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Lipun käyttö Suomessa · Katso lisää »
Litania
Litania on kristillisissä kirkoissa käytettävä vuororukous, jossa seurakunta laulaa tai lausuu oman responsorisen rukoushuudahduksen esilukijan,-laulajan, diakonin tai papin lukemien tai kantilloimien rukousjaksojen välissä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Litania · Katso lisää »
Liturgiset veljet
Turun "Liturgiset veljet" oli liturgiseen liikkeeseen Suomessa kuulunut piiri, joka toimi vuosina 1946–1954.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Liturgiset veljet · Katso lisää »
Lohikäärme
Kiinalainen lohikäärmeveistos taiwanilaisen temppelin katolla. Lohikäärme on liskomainen taruolento, joka tunnetaan tarustoista kautta maailman.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Lohikäärme · Katso lisää »
Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä
Tämä on luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä, suluissa merkin ilmestymisvuosi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä · Katso lisää »
Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä
Tämä on luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin kirkon virsikirjan virsistä
Luettelo Ruotsin kirkon virsikirjan virsistä käsittää Ruotsin kirkon käyttämän suomenkielisen virsikirjan, Ruotsin kirkon virsikirjan, virret liitteineen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Ruotsin kirkon virsikirjan virsistä · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin sodista
Tämä on luettelo Ruotsin sodista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Ruotsin sodista · Katso lisää »
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen virsikirjan (1986) virsistä
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen virsikirjan (1986) virsistä käsittää luettelon vuonna 1987 käyttöön otetuista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käytössä olevan suomenkielisen virsikirjan virsistä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen virsikirjan (1986) virsistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisen virsikirjan (1986) virsistä
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisen virsikirjan (1986) virsistä käsittää luettelon vuonna 1987 käyttöön otetuista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käytössä olevan suomenkielisen virsikirjan virsistä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisen virsikirjan (1986) virsistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä
Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä Luetteloitu sen virsikirjan virret ja sen osiot.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1938 virsikirjan virsistä · Katso lisää »
Luettelo Suomen historian sodista
Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »
Luettelo suomenkielisten Disneyn sarjakuvien nimiväännöksistä
Tämä on luettelo suomenkielisissä Disneyn sarjakuvissa esiintyneistä nimiväännöksistä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo suomenkielisten Disneyn sarjakuvien nimiväännöksistä · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista turkulaisista
Tunnettujen turkulaisten joukkoon kuuluu useita Suomen historialle, kulttuurille, tieteelle ja urheilulle merkittäviä henkilöitä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo tunnetuista turkulaisista · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista viipurilaisista
Tämä artikkeli on luettelo tunnetuista viipurilaisista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo tunnetuista viipurilaisista · Katso lisää »
Luettelo Turun akatemian ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtoripromootioista
Tämä on luettelo Turun akatemian ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan promootioista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luettelo Turun akatemian ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtoripromootioista · Katso lisää »
Luoto (saari)
Tyynessä valtameressä. Luoto on pieni, tavallisesti puuton saari.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luoto (saari) · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Lutherin virret
''Achtliederbuch,'' ensimmäinen luterilainen virsikirja Martin Luther, saksalainen reformaattori, luterilaisuuden alullepanija on kirjoittanut ja säveltänyt virsiä, jotka edelleen ovat etenkin luterilaisten kirkkojen keskeisintä virsiaineistoa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Lutherin virret · Katso lisää »
Lyhde
Lyhdettä esittävä piirros Pielavedellä 1980 Lyhde on viljankorsista koottu nippu, joka helpottaa viljan keräämistä pellolta, jatkokäsittelyä, varastointia ja kuivatusta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Lyhde · Katso lisää »
Maanpää
Maanpää on Turun kaupunginosa, joka sijaitsee samannimisellä niemellä Hirvensalon länsirannalla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Maanpää · Katso lisää »
Maarian seurakunta
Maarian seurakunta on seurakunta Varsinais-Suomessa, Turun kaupungissa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Maarian seurakunta · Katso lisää »
Manaus
Franciscus Assisilaisen legenda, Demonien karkotus Arezzossa'' Manaus tarkoittaa henkiolentojen saamista tottelemaan loitsun avulla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Manaus · Katso lisää »
Marc Gassot
Marc-Fredrik Marie Philippe Gassot (s. 28. joulukuuta 1971 Kuopio) on suomalais-ranskalainen näyttelijä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Marc Gassot · Katso lisää »
Marja Itkonen-Kaila
Marja Leena Itkonen-Kaila (o.s. Itkonen; 27. elokuuta 1935 Helsinki – 9. helmikuuta 2021 Helsinki) oli kirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Marja Itkonen-Kaila · Katso lisää »
Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg
Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg on yliopisto Saksassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg · Katso lisää »
Martinus Matthiae Teit
Martinus Matthiae Teit (Martti Teitti, noin 1510 Pernaja – syksyllä 1544 Tukholma) oli suomalainen reformaattori, kirkkoherra ja Ruotsin kruununperillisten opettaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Martinus Matthiae Teit · Katso lisää »
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Martti Luther · Katso lisää »
Martti Parvio
Martti Lauri Parvio (vuoteen 1919 Pehrsson, 16. huhtikuuta 1918 Viipuri – 29. kesäkuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen pappi ja Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Martti Parvio · Katso lisää »
Martti Skytte
Martti Skytte (n. 1480 Hauho – 30. joulukuuta Turku 1550) toimi Turun piispana vuosina 1528–1550, siirtymävaiheessa katolisesta kristinuskosta luterilaiseen kirkkoon.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Martti Skytte · Katso lisää »
Matti Helin (diakoniajohtaja)
Matti Helin, diakoniajohtaja Matti Olavi Helin (s. 1968) on suomalainen diakonia- ja järjestötyön kehittäjä ja kouluttaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Matti Helin (diakoniajohtaja) · Katso lisää »
Mätäkuu
Mätäkuu on pohjoismaisen kansanperinteen nimitys vuosittaiselle ajanjaksolle, joka sijoittuu välille 23.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mätäkuu · Katso lisää »
Messu eli Herran Echtolinen
Messu eli Herran Echtolinen oli Mikael Agricolan kirjoittama messukäsikirja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Messu eli Herran Echtolinen · Katso lisää »
Messukirja
Sivu messukirjan käsikirjoituksesta 1300- tai 1400-luvulta. Messukirja (lat. missale) on katoliseen kirkkoon kuuluvien, latinalaista riitusta käyttävien paikalliskirkkojen liturginen kirja, joka sisältää kaikki ohjeet ja tekstit kaikkien vuoden messujen viettämiseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Messukirja · Katso lisää »
Mestilä
Euran kylät vuonna 1928:1. Kauttua, 2. Vähävahe, 3. Isovahe, 4. Kirkonkylä, 5. Sorkkinen, 6. Lähteenoja, 7. Vaani, 8. Pappila, 9. Turajärvi, 10. Naarjoki, '''11. Mestilä'''. Mestilä on kylä Eurassa Satakunnassa noin 9 kilometriä Euran kirkolta etelään.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mestilä · Katso lisää »
Mikael
Mikael on miehen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael · Katso lisää »
Mikael Agricola (veistos)
Turun piispan Mikael Agricolan patsas tuomiokirkon edustalla. Mikael Agricolan patsas Turun tuomiokirkon edustalla on Oskari Jauhiaisen tekemä pronssiveistos.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricola (veistos) · Katso lisää »
Mikael Agricola -palkinto
Mikael Agricola -palkinto on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricola -palkinto · Katso lisää »
Mikael Agricolan jumalaluettelo
Dauidin Psalttari. Mikael Agricolan jumalaluettelo on Mikael Agricolan vuonna 1551 esittämä hämäläisten ja karjalaisten jumalien luettelo.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricolan jumalaluettelo · Katso lisää »
Mikael Agricolan muistokivi
Argricolan vuodelta 1914 olevaa muistokiveä rajaavat kivimuuri ja kuusiaita. Mikael Agricolan muistokivi on graniittinen muistokivi Loviisan Pernajassa Torsbyn kylässä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricolan muistokivi · Katso lisää »
Mikael Agricolan muistomerkki
Alkuperäinen muistomerkki Viipurin tuomiokirkon edustalla, kuvattuna patsaan paljastuspäivänä 21. kesäkuuta 1908. Mikael Agricolan muistomerkki on suomalaisen kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä Mikael Agricolaa esittävä puolivartalokuva, joka paljastettiin vuonna 1908 Viipurin tuomiokirkon edustalla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricolan muistomerkki · Katso lisää »
Mikael Agricolan päivä
Mikael Agricola Albert Edelfeltin piirtämänä. Mikael Agricolan päivää ja suomen kielen päivää vietetään Suomessa 9. huhtikuuta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricolan päivä · Katso lisää »
Mikael Agricolan risti
Mikael Agricolan risti on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kunniamerkki.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikael Agricolan risti · Katso lisää »
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikkeli · Katso lisää »
Mikkelin tuomiokirkko
Mikkelin tuomiokirkko on Mikkelin kaupungin pääkirkko ja Mikkelin hiippakunnan piispankirkko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mikkelin tuomiokirkko · Katso lisää »
Mitra
Katolinen piispa hiippa päässään Mitra eli piispanhiippa on eräissä kristillisissä kirkoissa piispan tai apotin liturgiseen asuun kuuluva päähine.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Mitra · Katso lisää »
Naantalin kirkko
Naantalin kirkko (ruots. Nådendals kyrka) on Naantalin kaupungin keskiaikainen harmaakivikirkko ja Naantalin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Naantalin kirkko · Katso lisää »
Naantalin luostari
Naantalin luostarikirkon sisältä. Suurikokoinen kirkko on luostarin rakennuksista ainoa säilynyt. Naantalin luostari (Armonlaakson luostari) oli Suomessa katolisella keskiajalla ja vielä pitkälle 1500-luvulle toiminut birgittalaisluostari.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Naantalin luostari · Katso lisää »
Nainen
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki. Nainen on täysikasvuinen naarassukupuolta oleva ihminen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Nainen · Katso lisää »
Ne Prophetat
''Ne Prophetat'' Ne Prophetat.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ne Prophetat · Katso lisää »
Nicolaus Decius
Nicolaus Decius tai Nicolaus Tech (n. 1485 Hof, Oberfranken, Baijeri – n. 1546 Stettin) oli saksalainen munkki ja reformaation jälkeen evankelinen pappi Stettinissä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Nicolaus Decius · Katso lisää »
Norsut
Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Norsut · Katso lisää »
Nyynäinen
Nyynäinen on kartano ja kylä Lemussa, nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Nyynäinen · Katso lisää »
Nyyrikki
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Nyyrikki · Katso lisää »
Nyyrikki (nimi)
Nyyrikki on suomalainen miehen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Nyyrikki (nimi) · Katso lisää »
Oi saavu jo, Immanuel
Veni, veni Emmanuel on keskiajalta juontuviin adventin ajan oi-antifoneihin pohjautuva virsi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Oi saavu jo, Immanuel · Katso lisää »
Olaus Petri
Suurkirkon luona. Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493 – 9. huhtikuuta 1552 Tukholma) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Olaus Petri · Katso lisää »
Opiskelijavaihto
Opiskelijavaihto on toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Opiskelijavaihto · Katso lisää »
Oskari Jauhiainen
''Mikael Agricola'', 1950. Heikki Oskari Jauhiainen oli kuvanveistäjä, professori ja akateemikko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Oskari Jauhiainen · Katso lisää »
Ossi Haaramäki
Ossi Haaramäki (s. 1934) on suomalainen entinen kirkkoherra, teologi ja kirjailija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ossi Haaramäki · Katso lisää »
Paavali Juusten
Paulus Petri (Paavali) Juusten (n. 1516–1520 Juustila, Viipurin pitäjä – 22. elokuuta 1575 Turku) oli Viipurin ja Turun piispa, Turun katedraalikoulun rehtori ja Ruotsin kuninkaan Juhana III:n lähettiläs.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Paavali Juusten · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Painaminen · Katso lisää »
Pakanuus
Pakanuus viittaa ei-kristillisten uskontojen, yleensä ei kuitenkaan juutalaisuuden eikä islamin harjoittamiseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pakanuus · Katso lisää »
Pantheon (jumalluettelo)
Pantheon tai pantheoni (harv.) merkitsee mytologian jumalhahmojen kollektiivia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pantheon (jumalluettelo) · Katso lisää »
Pääsiäinen
Ylösnousemus'', 1665. Pääsiäinen on vuosittainen kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pääsiäinen · Katso lisää »
Pellonpekko
Viron setukaisten Peko Pellonpekko eli Pekko on pakanallisista jumalista Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten jumala.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pellonpekko · Katso lisää »
Pernaja
Pernaja on entinen Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä Uudenmaan maakunnassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pernaja · Katso lisää »
Petrus Ragvaldi
Petrus Ragvaldi (k. n. 1567) oli Turun tuomiokapitulin viimeinen katolinen dekaani ja myöhemmin Kemiön luterilainen kirkkoherra.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Petrus Ragvaldi · Katso lisää »
Petrus Särkilahti
Petrus Särkilahti tai Pietari Särkilahti (k. 1529) oli Turun tuomiokapitulin arkkiteini, Suomen uskonpuhdistuksen edelläkävijä ja Mikael Agricolan opettaja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Petrus Särkilahti · Katso lisää »
Pietari Follingius
Pietari Follingius (Petrus Nicolai Follingius, k. 1565) toimi Turun piispana Mikael Agricolan jälkeen vuosina 1558–1563 ja tämän jälkeen Tallinnan piispana vuonna 1565.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pietari Follingius · Katso lisää »
Pirkko Viitasalo
Pirkko Tuulikki Viitasalo (o.s. Väyrynen) (6. lokakuuta 1946 Simo – 29. kesäkuuta 2009 Lahti) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka erikoistui mitaleihin.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pirkko Viitasalo · Katso lisää »
Piru
Piru on suomalaisessa kansanperinteessä joko paholaista palveleva tai muutoin vähäisempi paha olento eli demoni, tai itse paholainen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Piru · Katso lisää »
Polykarpus
Polykarpus on miehen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Polykarpus · Katso lisää »
Pukstaavi
Pukstaavi on vuonna 2011 perustettu museo, jota hallinnoi Suomen kirjainstituutin säätiö.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pukstaavi · Katso lisää »
Pyhä Raamattu
Pyhä Raamattu, yleisesti myös Raamattu sekä evankelis-luterilaisen kirkon käyttämissä yhteyksissä myös vanha kirkkoraamattu on Raamatun suomennos, joka otettiin käyttöön kokonaisuudessaan vuonna 1938.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pyhä Raamattu · Katso lisää »
Pyhät Gabinus ja Susanna
Pyhä Gabinus ja Pyhä Susanna olivat varhaiskristillisiä marttyyreitä, jotka kuolivat keisari Diocletianuksen vainoissa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Pyhät Gabinus ja Susanna · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Raamattu · Katso lisää »
Raamatunkäännökset
RaamattuRaamattu on käännetty useammalle kielelle kuin mikään muu kirja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Raamatunkäännökset · Katso lisää »
Rahan historia Suomessa
Rahan historia Suomessa alkoi turkisten, lähinnä oravannahkojen vaihdannalla esihistoriallisena aikana.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rahan historia Suomessa · Katso lisää »
Rahko
Rahko eli Rahkoi oli suomalaisessa mytologiassa outo olento, joka liittyi kuun vähenemiseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rahko · Katso lisää »
Raiskaus
Raiskaus on toisen henkilön pakottamista sukupuoliyhteyteen. Raiskaus on yksi seksuaalirikoksista. Raiskauksesta voidaan tuomita, vaikkei kyseiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen, johon tekijä on uhrinsa pakottanut, olisi sisältynyt nimenomaan yhdyntää. Kesällä 2008 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määritteli raiskaukset konfliktialueilla mahdolliseksi sotarikokseksi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Raiskaus · Katso lisää »
Rauni
Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko-ylijumalan puoliso tai toisen tulkinnan mukaan itse Ukko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rauni · Katso lisää »
Rauni (nimi)
Rauni on suomalainen naisen ja varsinkin aikaisemmin myös miehen etunimi sekä sukunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rauni (nimi) · Katso lisää »
Rektio
Rektio (’ohjaus’) on lauseopillinen ilmiö, jossa pääsana vaatii täydennyksensä tiettyyn sijamuotoon.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rektio · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Renessanssi · Katso lisää »
Renessanssin kirjallisuus
Kuvitusta renessanssikirjailija Giovanni Boccaccion Decameronesta noin vuodelta 1492. Renessanssia pidetään yleisesti antiikin kulttuurin uudelleen heräämisen aikana, joka sijoittui noin 1400-luvun puolivälin ja 1600-luvun väliseen ajanjaksoon.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Renessanssin kirjallisuus · Katso lisää »
Rongoteus
Rongoteus on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka saa rukiin tuottamaan satoa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rongoteus · Katso lisää »
Rucouskiria
Rucouskiria Bibliasta oli Mikael Agricolan kirjoittama rukouskirja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rucouskiria · Katso lisää »
Rukoileva kirkko
Rukoileva kirkko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Rukoileva kirkko · Katso lisää »
Ruotsalaisten tulo Suomeen
Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ruotsalaisten tulo Suomeen · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Saatana
ranskaksi ''Calvaire de Plougonven''), Bretagne, Ranska. Saatana eli paholainen, piru, sielunvihollinen on monien uskontojen, etenkin juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen käsityksen mukaan Jumalan vastustaja, pahuuden henkilöitymä, joka viekoittelee ihmisiä syntiin.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Saatana · Katso lisää »
Sakari Kuusi
Professori Martti H. Haavio ja professori Sakari Kuusi Jyväskylän seminaarin historian luovutustilaisuudessa vuonna 1963. Onni Sakari Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 10. kesäkuuta 1884 Helsinki – 18. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Sakari Kuusi · Katso lisää »
Saksansuomalaiset
Saksansuomalaiset ovat äidinkielenään suomen kieltä puhuvia Saksan asukkaita, jotka etnisesti ovat suomalaisia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Saksansuomalaiset · Katso lisää »
Savilahti
Savilahti, myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Savilahti · Katso lisää »
Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina
Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste Neliest Euangelisterist coghottu oli Mikael Agricolan kirjoittama Jeesuksen kärsimyshistoria eli passioharmonia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina · Katso lisää »
Se Wsi Testamenti
Se Wsi Testamenti, nimilehti Agricola ojentaa ''Se Wsi Testamenti'' -käännöksensä Kustaa Vaasalle, R. W. Ekmanin maalaus vuodelta 1853. Se Wsi Testamenti ("Se uusi testamentti") oli ensimmäinen suomenkielinen käännös Raamatun Uudesta testamentista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Se Wsi Testamenti · Katso lisää »
Serafia
Serafia on heprealaisperäinen naisen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Serafia · Katso lisää »
Sergei Okulov
Sergei Okulov 1930-luvulla. Sergei Okulov (25. syyskuuta 1853 Suistamo, Suomen suuriruhtinaskunta – 8. helmikuuta 1940 Kuopio, Suomi) oli Suomen ortodoksisen kirkon pappi, sielunhoitaja, opettaja, kasvattaja, sisälähetystyön tekijä ja kirjailija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Sergei Okulov · Katso lisää »
Severi
Severi on suomalainen miehen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Severi · Katso lisää »
Siionin laulut
Siionin laulut on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen julkaisema 367 hengellisen laulun kokoelma, jota käyttävät vanhoillislestadiolaiset.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Siionin laulut · Katso lisää »
Sikstus
Sikstus on Suomessa käytetty harvinainen miehen etunimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Sikstus · Katso lisää »
Simo Heininen
Simo Kaarle Matias Heininen (s. 23. huhtikuuta 1943 Lahti) on suomalainen historioitsija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Simo Heininen · Katso lisää »
Sisilisko
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Sisilisko · Katso lisää »
Soinnillinen velaarinen frikatiivi
Soinnillinen velaarinen frikatiivi eli soinnillinen velaarifrikatiivi eli soinnillinen velaarispirantti on konsonanttiäänne.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Soinnillinen velaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soitinluokitus
Soitinluokitus jaottelee soittimet erilaisiin ryhmin.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Soitinluokitus · Katso lisää »
Suomalainen kansanrunous
Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalainen kansanrunous · Katso lisää »
Suomalainen kulttuuri
Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalainen kulttuuri · Katso lisää »
Suomalainen lastenkirjallisuus
Suomalainen lastenkirjallisuus on suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettua, lapsille suunnattua kirjallisuutta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalainen lastenkirjallisuus · Katso lisää »
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia, Mariankatu 5 (arkk. Jean Wik & Theodor Decker, 1841). Suomalainen Tiedeakatemia ry eli Academia Scientiarum Fennica on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä harjoittavien tutkijoiden yhdyssiteenä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalainen Tiedeakatemia · Katso lisää »
Suomalaisen filosofian historia
Suomalaisen filosofian historia esihistorialliselta ajalta nykyfilosofiaan.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalaisen filosofian historia · Katso lisää »
Suomalaiset eurokolikot
120px Suomalaiset eurokolikot ovat Suomelle lyötyjä eurokolikoita.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalaiset eurokolikot · Katso lisää »
Suomalaiset heimot
Suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä joista ajan saatossa muodostuivat suomalaiset.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalaiset heimot · Katso lisää »
Suomalaiset historiapäivät
Suomalaiset historianpäivät on Lahdessa vuosittain toistuva historianluentotapahtuma, jossa käsitellään historian aiheita eri näkökulmista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalaiset historiapäivät · Katso lisää »
Suomalaisten muinaiset jumalat
278x278px Suomalaisten muinaiset jumalat ovat suomalaiseen ja karjalaiseen muinaisuskontoon kuuluvia jumaluuksia ja henkiolentoja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomalaisten muinaiset jumalat · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia on kristinuskon historiaa Suomessa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia · Katso lisää »
Suomen historian aikajana
Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »
Suomen kielen historia
Suomen kielen historia käsittää sekä kielihistorian eli ajan, jolloin kieltä ei vielä kirjoitettu, että kirjoitetun kielen historian.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen kielen historia · Katso lisää »
Suomen kielen kirosanat
Suomen kielen kirosanat ovat ei-kirjaimellisesti käytettyjä suomenkielisiä sanoja, jotka rikkovat jotain kulttuurista tabua.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen kielen kirosanat · Katso lisää »
Suomen Kielen Seura
Suomen Kielen Seura on tieteellinen seura, joka on perustettu vaalimaan Mikael Agricolan perintöä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen Kielen Seura · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen kielipolitiikka
Mikael Agricolan ''Abckirian'' näköis­painoksen etusivu. Suomen kielipolitiikka tarkoittaa Suomen valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen kielipolitiikka · Katso lisää »
Suomen kirjallisuus
Suomen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia latinankielisiä teoksia sekä saameksi kirjoitettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen kirjallisuus · Katso lisää »
Suomen markka
Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen markka · Katso lisää »
Suomen pakanallinen juhlaperinne
Suomen pakanallinen juhlaperinne tarkoittaa suomalaisen muinaisuskon juhlaperinteitä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen pakanallinen juhlaperinne · Katso lisää »
Suomen vanhat spirantit
Suomen vanhat spirantit tarkoittavat suomen lounaismurteissa 1500- ja 1600-luvuilla esiintyneitä äänteitä ɣ, ð ja θ.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomen vanhat spirantit · Katso lisää »
Suomennoskirjallisuuden historia
Suomennoskirjallisuuden historia on Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 2007 julkaisema teos suomennetun kirjallisuuden historiasta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomennoskirjallisuuden historia · Katso lisää »
Suomennoskirjallisuus
Suomennoskirjallisuus on mitä tahansa muusta kielestä suomen kielelle käännettyä eli suomennettua kirjallisuutta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomennoskirjallisuus · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suomi · Katso lisää »
Suuret suomalaiset
Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa valittiin kaikille avoimella äänestyksellä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suuret suomalaiset · Katso lisää »
Suuri Venäjän sota
Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota oli vuosina 1555–1557 käyty Kustaa I Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana IV Julman Venäjän välinen sota, joka päättyi 25.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Suuri Venäjän sota · Katso lisää »
Talvisodan pommitukset Viipurissa
Viipurin Tuomiokirkko pommituksen jälkeen 5. helmikuuta 1940. (SA-Kuva) Talvisodassa Viipuria pommitettiin useaan otteeseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Talvisodan pommitukset Viipurissa · Katso lisää »
Tapio
Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija, myös metsän kuninkaaksi kutsuttu.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Tapio · Katso lisää »
Tavinsalmi
Tavinsalmi on Kuopiossa entisen Maaningan kunnan alueella sijaitseva kylä, sekä Kuopion pitäjän entinen nimi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Tavinsalmi · Katso lisää »
Teini
Japanilaisia teinejä. Itäsaksalainen teini-ikäiset Jugendweihen aikana, perinteinen täysi-ikäisyyden seremonia saksalaisille 14-vuotiaille, 1986. Teini tarkoittaa nykykielessä murrosikäistä nuorta tai yleisemmin nuorta ihmistä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Teini · Katso lisää »
Teo Snellman
Teo Snellman vuonna 1938 Teo Kaarlo Snellman (28. huhtikuuta 1894 Tampere – 14. lokakuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, kasvissyönnin edistäjä ja poliitikko.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Teo Snellman · Katso lisää »
Tietokirjallisuus
Tietokirjallisuutta. Tietokirjallisuus (asiateksti, asiaproosa) tarjoaa lukijalle eri alojen tietoa, informaatiota tai ohjeita.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Tietokirjallisuus · Katso lisää »
Tornion keskustaajama
Tornion keskustaajama on Tornion kaupungin keskustaajama Lapin maakunnan lounaisosassa, linnuntietä noin 101 kilometriä maakuntakeskus Rovaniemestä lounaaseen.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Tornion keskustaajama · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Tukholma · Katso lisää »
Turisas
Turisas on muinaissuomalaisen sodanjumalan Tursaan mukaan nimetty folk metallia ja viikinkimetallia soittava yhtye, jonka perustivat Mathias Nygård ja Jussi Wickström Hämeenlinnassa vuonna 1997.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turisas · Katso lisää »
Turkki
Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turkki · Katso lisää »
Turku 1500-luvulla
1500-luvun alussa, unioniriitojen yhteydessä tanskalaiset hävittivät kaupunkia kahdesti, vuonna 1509 Otto Rudin johdolla ja 1522 amiraali Sören Norbyn johdolla.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turku 1500-luvulla · Katso lisää »
Turun arkkihiippakunta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna. Turun piispan vaakuna. Turun arkkihiippakunta on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta ja Suomen arkkipiispan hiippakunta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turun arkkihiippakunta · Katso lisää »
Turun historia
Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja se oli pitkään myös maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turun historia · Katso lisää »
Turun ja Suomen arkkipiispa
Turun ja Suomen arkkipiispa (vuoteen 1817 Turun piispa) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turun ja Suomen arkkipiispa · Katso lisää »
Turun katedraalikoulu
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turun katedraalikoulu · Katso lisää »
Turun tuomiokirkko
Turun tuomiokirkko (ruots. Åbo domkyrka) on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Turun tuomiokirkko · Katso lisää »
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Uusi!!: Mikael Agricola ja U · Katso lisää »
Ukko
Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ukko · Katso lisää »
Ukonvaaja
Ukonvaaja tarkoittaa kivikauden kiviesinettä, kuten kivikirvestä tai kivitalttaa, joka on otettu myöhemmin taikaesineeksi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Ukonvaaja · Katso lisää »
Uloste
Hevosen lantapatteri laitumella. Ulostebakteereita 10 000-kertaisesti suurennettuna. Uloste on eläimen peräaukosta poistuvaa ruoansulatuksen jätettä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uloste · Katso lisää »
Uppsalan evankeliumikirja
Uppsalan evankeliumikirja on Uppsalan yliopiston kirjastosta löytynyt evankeliumikirja, joka sisältää vanhinta tunnettua suomenkielistä tekstiä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uppsalan evankeliumikirja · Katso lisää »
Uppsalan koodeksi
Uppsalan koodeksi on 1500-luvulta oleva käsikirjoitus, joka sisältää ruotsinkielisen kirkkokaaren ja lakitekstejä, mutta sen loppupuolella on suomenkielinen messu ja käsikirja, jotka tunnetaan nimellä Uppsalan käsikirjan messu.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uppsalan koodeksi · Katso lisää »
Urheilu
Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji Urheilu on liikuntamuoto, jota harjoitetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistykseksi tai sääntöjen mukaisena kilpailuna.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Urheilu · Katso lisää »
Uriel Kailo
Uhri Fredrik Uriel Kailo, vuoteen 1950 Nokkala (19. helmikuuta 1916 Tampere (Viitattu 24.2.2019) – 15. huhtikuuta 1972 Helsinki) oli pappi, Mikael Agricolan nimikkoseuran johtaja ja kristillinen kirjailija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uriel Kailo · Katso lisää »
Uskonpuhdistajat
Uskonpuhdistajat eli reformaattorit olivat uskonpuhdistusta ajaneita ihmisiä, jotka toimivat etupäässä katolista kirkkoa arvostelleiden tahojen johdossa tai vain muuten arvostelivat voimakkaasti kirkon oppia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uskonpuhdistajat · Katso lisää »
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »
Uskonpuhdistus Ruotsissa
Raamatun ruotsinkielinen käännös vuodelta 1541. Uskonpuhdistus eli reformaatio lähti liikkeelle saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uskonpuhdistus Ruotsissa · Katso lisää »
Uskontotieteen oppihistoria Suomessa
Suomalainen uskontotiede tieteenalana on kehittynyt ja vakiinnuttanut muotonsa useiden tieteellisten ja kulttuuristen virtausten myötä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uskontotieteen oppihistoria Suomessa · Katso lisää »
Uusi testamentti
Uusi testamentti on kristinuskon ohjeellinen tekstikokoelma eli kaanon.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Uusi testamentti · Katso lisää »
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Uusi!!: Mikael Agricola ja V · Katso lisää »
Vakkajuhlat
Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Vakkajuhlat · Katso lisää »
Vanhurskaus
Vanhurskaus on tärkeä käsite juutalaisessa, kristillisessä ja islamilaisessa uskossa ja teologiassa.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Vanhurskaus · Katso lisää »
Varsinaissuomalaiset
Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Varsinaissuomalaiset · Katso lisää »
Vartsala (Kustavi)
Vartsala on yksi Kustavin kolmesta pääsaaresta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Vartsala (Kustavi) · Katso lisää »
Vasta
Vasemmalla nykyaikaiseen tapaan tehtyjä vastoja, oikealla perinteisiä vastoja. Pekka Halonen, ''Saunassa'', 1925. Marin tasavallassa Venäjällä. Vasta tai vihta on saunomisessa käytettävä oksakimppu, jolla vastotaan tai vihdotaan, mikä tarkoittaa vastan lyömistä kuumassa saunassa vartalon ihoa vasten.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Vasta · Katso lisää »
Väinämöinen
Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Väinämöinen · Katso lisää »
Veen emonen
Veen Emonen eli Veden emo on kansanperinteen tuntema hyvä vedenhaltija.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Veen emonen · Katso lisää »
Vehmaan kirkko
Vehmaan kirkko (myös Pyhän Margareetan kirkko) on Vehmaalla sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu vuosina 1425–1440.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Vehmaan kirkko · Katso lisää »
Venykekirjoitus
Schildtin ja hänen vaimonsa hautakiven teksti on venykekirjoitusta. Venykekirjoitus on Wolmar Schildtin kehittämä kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Venykekirjoitus · Katso lisää »
Viipurin vanha tuomiokirkko
Viipurin vanha tuomiokirkko eli Viipurin kaupunginkirkko on Viipurin vanhin olemassa oleva kirkollinen rakennus, tosin kirkosta on talvisodan jäljiltä pystyssä vain kiviseinät.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Viipurin vanha tuomiokirkko · Katso lisää »
Viljo Tarkiainen
Viljo Tarkiainen vuonna 1942 (Aarne Pietinen). Viljo (William) Tarkiainen (18. huhtikuuta 1879 Juva – 20. toukokuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja Helsingin yliopiston professori.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Viljo Tarkiainen · Katso lisää »
Virankannos
Virankannos on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka tekee kaurapellot viljaviksi.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Virankannos · Katso lisää »
Virsi
Suomalaisia virsikirjoja. Virsi on kirkollisessa kielenkäytössä ensisijaisesti yhteislauluksi tarkoitettu runomittainen hengellinen laulu.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Virsi · Katso lisää »
W
W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.
Uusi!!: Mikael Agricola ja W · Katso lisää »
Weisut ia Ennustoxet
Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ("Veisut ja ennustukset, Mooseksen laista ja profeetoista uloshaetut") oli Mikael Agricolan suomennos eräistä Raamatun Vanhan testamentin osista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja Weisut ia Ennustoxet · Katso lisää »
X
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.
Uusi!!: Mikael Agricola ja X · Katso lisää »
1500-luku
1500-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1500–1599.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1500-luku · Katso lisää »
1510
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1510 · Katso lisää »
1540-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1540-luku · Katso lisää »
1543
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1543 · Katso lisää »
1544
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1544 · Katso lisää »
1550
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1550 · Katso lisää »
1550-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1550-luku · Katso lisää »
1551
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1551 · Katso lisää »
1554
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1554 · Katso lisää »
1557
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1557 · Katso lisää »
1586
Ei kuvausta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1586 · Katso lisää »
1952
Vuosi 1952 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 1952 · Katso lisää »
3212 Agricola
3212 Agricola on tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 3212 Agricola · Katso lisää »
9. huhtikuuta
9.
Uusi!!: Mikael Agricola ja 9. huhtikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Mikael Acrigola, Mikael Agrigola, Mikael Agrikola, Mikael Olavinpoika.
