Viestintä

433 suhteet: Aapiskujan koulu, Aarnialue, Aarnikääpä, Aarniometsä, Agaricus essettei, Ahvionkoski, Ainola, Aita, Aitopihta, Ajonpää, Alavus, Alikasvos, Alpit, Alttoviulu, Arboretum Mustila, Ateljeetalo Tuulensuu, Atlanttinen lämpökausi, Aurinkovuori, Ķemerin kansallispuisto, Basegin luonnonpuisto, Belgia, Belgian maantiede, Beta-karyofylleeni, Biotooppi, Boreaalinen vyöhyke, CLT, Dinaariset Alpit, Ekologinen sukkessio, Ekvivokaatio, Enontekiö, Enontekiön Lappi, Epranoja, Erakkokääpä, Erzgebirge, Eteläboreaalinen vyöhyke, Euroopanpähkinäpensas, Euroopanpyökki, Eurooppa, Evenkia, Fasaani, Fenkyylialkoholi, Finnträsk, Geenireservimetsä, Glehninkuusi, Gran Sasso d’Italia, Halimasjärvi, Hammasmittari, Hammastunturin erämaa, Hanti-Mansia, Harmokääpä, ..., Harsukääpä, Harz, Hatlamminsuo, Hauen laulu, Havuhuppukuoriainen, Havumetsä, Havununna, Havupuut, Häivehapero, Hämeenkangas, Heinäseiväs, Heinävesi, Hemiboreaalinen vyöhyke, Herkkutatti, Hiidenvesi, Hioke, Hirsirakentaminen, Hopeakääpä, Hossan kansallispuisto, Huopakääpä, Hurdal, Idänkuusi, Idänräätäli, Idänuunilintu, Iso-Kaukasus, Isohavukirva, Isokäpylintu, Istukkakääpä, Italia, Italian maantiede, Itsenäisyyden kuusi, Ivalo, Jalo lehtipuu, Järvi-Suomi, Jätkäjäärä, Jättipuupistiäinen, Joensuun kirkko, Josef Wilhelm Alander, Joulukuusi, Joulukuusien tuotanto, Juppalan lampi, Juséliuksen mausoleumin freskot, Juurikäävät, Jyväskylän rantapuisto, Kajaani, Kajaanin saha, Kalevalan kansallispuisto, Kaljaasi Ihana, Kalvaskääpä, Kanadan maantiede, Kanahaukka, Kangasmäntykukka, Kantaurali, Kanto, Kantokääpä, Karhusalo, Kariniemen arboretum, Karitsankääpä, Karvaskääpä, Katkokääpä, Kaunojalkaseitikki, Kaupunkimetsä, Käärmekuusi, Käenkaali-oravanmarjatyyppi, Käpylinnut, Käpysieni, Käpytikka, Kellokääpä, Kelokääpä, Keltahelttavahakas, Keltapantajäytiäinen, Keltarihmakääpä, Keltiäiskääpä, Kermakääpä, Keskiboreaalinen vyöhyke, Kiiminki, Kirjanpainajat, Kirjokerttu, Kirjosiipikäpylintu, Kirsikääpä, Kittholma, Kitukääpä, Kivatsun luonnonpuisto, Kliimaksi (ekologia), Koivuhapero, Koivut, Koli, Komin tasavalta, Kontortamänty, Korkkikerroskääpä, Korokääpä, Korpi, Korpikolva, Korpiludekääpä, Korpirahkasammal, Korpiselkä, Korpivoirousku, Korttajärvi, Korukääpä, Korukeräpallokas, Korvasieni, Koskeljärvi, Koskutjoki, Krappikääpä, Kuhmo, Kuiva kangas, Kuivahko kangas, Kultakuusi, Kultaruosteet, Kuopion lehtokeskus, Kupukirjovahakas, Kuusamo, Kuusankoski, Kuusen-suopursunruoste, Kuusenjuovakariste, Kuusenkääpä, Kuusenkerkkä, Kuusenkultaruoste, Kuusenneulasnahikas, Kuusenpunikkitatti, Kuusensitkokääpä, Kuusensuomuorakas, Kuuset, Kuusi (täsmennyssivu), Kuusihapero, Kuusikarvajalka, Kuusilahokka, Kuusipeura, Kuusitiainen, Kuutäplä, Kylpytynnyri, Kynäjalava, Lapakääpä, Lapin luonto, Lapinhavukirva, Lapinpöllö, Lapinsitkokääpä, Lauhanvuoren kansallispuisto, Laulurastas, Launeen keskuspuisto, Lauteet, Lämpöpuu, Lännendouglaskuusi, Lehtikuuset, Letonniemi, Liekokääpä, Liipola, Liito-orava, Liitukääpä, Linnansaaren kansallispuisto, Lofootit, Lohkokääpä, Loissieni, Loukkokääpä, Lovikääpä, Luettelo Kreikan kasveista, Luettelo kuusen tuholaisista, Luettelo puuvartisista kasveista, Luettelo Suomen kasveista, Luettelo tavallisimmista suomalaisista luonnonkasveista, Luikkionvuori, Luolalanjärvi, Lutikkakääpä, Maisemalaiduntaminen, Mallusjoen vanha metsä, Mannaanit, Martti Kitunen, Massiivipuu, Mäkilän saha, Männynjuurikääpä, Mänty, Mäntykehrääjä, Mäntykiitäjä, Mätäjoki, Medelpad, Mesinuppiseitikki, Mesipillikääpä, Metsä, Metsähaapa, Metsälehmus, Metsäpalo, Metsäpeura, Metsien kasvillisuuskerrokset, Miguashan kansallispuisto, Mikkelin Pitäjänkirkko, Monolignolit, Montenegro, Moreeni, Mujejärven virkistys- ja retkeilyalue, Mustarousku, Muumipeikon metsäretki, Mynnilän arboretum, Nagorskin piiri, Nahannin kansallispuisto, Nahkasienet, Nahkuri (kovakuoriainen), Nautelankoski, Nelikuoppakauniainen, Neulanen, Neuvostoliitto, Nivala, Nokirousku, Norja, Norjan maantiede, Oksajääriäinen, Oranssikääpä, Orava, Oravanmarja, Otavan saha, Oulainen, Oulu, Painekyllästäminen, Pakilanpuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Paneeli, Pähkinäpensaslehto, Påvalskär, Permin aluepiiri, Piano, Pietarsaaren maantiede, Pietarsaari, Pihdat, Pihka, Pihkakääpä, Pikkuhavukirva, Pikkukäpylintu, Pisavaaran luonnonpuisto, Plitvice, Pohjanharmoyökkönen, Pohjanmaan maakunta, Pohjois-Karjalan biosfäärialue, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Polttiaishapero, Poosjärvi (järvi Porissa), Pudasjärvi, Pukkipalo, Punahäivekääpä, Punakarakääpä, Punkaharjun puulajipuisto, Puolanka, Pursukääpä, Purukumi, Puu, Puutavara, Puuterikääpä, Pyhä-Häkin kansallispuisto, Pyhä-Luoston kansallispuisto, Raahe, Raesärkät, Rahkakääpä, Raidankeuhkojäkälä, Ranua, Rastilan kartano, Raunkiaerin elomuoto, Ravnedalen, Räme, Rämekauniainen, Röyhelökääpä, Refugi, Riekonkääpä, Riihimäki, Rikkinuppiseitikki, Rima, Ristiina, Riukuaita, Riukukääpä, Riutta (ulkoilualue), Rivikääpä, Romsilva, Ruissalo, Ruostekääpä, Ruotsi, Ruotsin maantiede, Ruskokääpä, Ruskokärpässieni, Rusokantokääpä, Ruunikääpä, Saamelainen muinaisusko, Sahan tasavalta, Saksan maantiede, Saksanpihta, Salohapero, Salokääpä, Salotuoksuvahakas, Sarkkilanjärvi (Ikaalinen), Sarvijaakko, Säkylänharju ja Virttaankangas, Schwarzwaldin kinkku, Serbiankuusi, Siemen, Sikosalmi (joki), Sinappihapero, Sinikääpä, Siperiankääpä, Siperiankuusi, Siperianlehtikuusi, Siperianleppälintu, Sipoonkorpi, Sipoonkorven kansallispuisto, Sirppikääpä, Sitkaskääpä, Sitruunakääpä, Skotlannin ylämaa, Songdalen, Sotkamo, Subboreaali, Sunila (yritys), Suo, Suomen kasvisto, Suomen kesä, Suomen luonto, Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet, Suomen metsätalous, Suomen Sisu, Suomi, Suomukka, Suomussalmi, Suopursu, Suutari (hyönteinen), Sysilatikka, Tahrakääpä, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri, Taivalkoski, Talousmetsä, Tammi, Tampereen maantiede, Taphrina, Tapionpöytä, Tatravuoret, Tšekin metsät, Tšuvassia, Tervaleppäkorpi, Tippakääpä, Tuhannen markan seteli, Tuhka, Tuhkakääpä, Tukki (puu), Tukkimiehentäi, Tulymski Kamen, Tungträsketin vanha metsä, Tunturikoivikko, Tuore kangas, Työtjärvi, Uhkolansuo, Uhripuu, Ukkoniluri, Urbukse järv, Uudenmaan maakunta, Uurremaatähti, Uutiskuvanvuori, Vahteristo, Vaikkojoki, Valdain ylänkö, Valkorihmakääpä, Valtalaji, Vaneri, Varis, Väljäpillikääpä, Välkkyludekääpä, Venäläinen uusivuosi, Venehjärvi, Verinahakka, Versosurma, Versoul, Višeran luonnonpuisto, Vihanti, Viherpeippo, Vihervarpunen, Viikin arboretum, Viikinsaari, Viinihapero, Viinikääpä, Villa Mairea, Villamammutti, Viro, Viulun valmistus, Vuosirengasajoitus, Vyöleppärousku, Wisconsin-jääkausi, Ylimuonio, Zvejniekin kalmisto, (E)-stilbeeni, (Z)-stilbeeni. Laajenna indeksi (383 lisää) » « Kutistua indeksi

Aapiskujan koulu

Aapiskujan koulu on koulu Vimpelissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aapiskujan koulu · Katso lisää »

Aarnialue

Aarnialue on Metsähallituksen tai Metsäntutkimuslaitoksen päätöksellä niiden omille maille perustettu alue, joka säästetään yleensä kaikelta taloustoiminnalta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aarnialue · Katso lisää »

Aarnikääpä

Aarnikääpä (Phellopilus nigrolimitatus syn. Phellinus nigrolimitatus) on monivuotinen suurehko, pienipillinen arinakääpälaji, jota kasvaa lähinnä Euraasian pohjoisella taiga-alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aarnikääpä · Katso lisää »

Aarniometsä

Punapuita Kalifornian aarniometsässä. Aarniometsä (myös luonnontilainen tai koskematon metsä) on metsäalue, jonka puusto on saanut kasvaa täysin tai lähes täysin ilman metsänhoidollisia toimenpiteitä ja on siksi keski-iältään varsin korkea.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aarniometsä · Katso lisää »

Agaricus essettei

Agaricus essettei on valkoinen kuusen seurassa viihtyvä herkkusienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Agaricus essettei · Katso lisää »

Ahvionkoski

Ahvionkoskea Hurukselan puolelta nähtynä. Ahvionkosket on Kymijoen alajuoksulla Kouvolan Ahvion ja Kotkan Hurukselan kylien alueella sijaitseva 1,2 kilometriä pitkä vapaana virtaava koskialue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ahvionkoski · Katso lisää »

Ainola

Ainola on säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Aino Sibeliuksen asuintalo, joka on vuodesta 1974 alkaen toiminut kotimuseona.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ainola · Katso lisää »

Aita

Turva-aitaa Israelin ja Palestiinan rajalla. Aita on rakennelma, jolla erotetaan tai rajataan alueita toisistaan.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aita · Katso lisää »

Aitopihta

Aitopihta (Abies procera) on sinivihreänsävyinen havupuu, joka luontainen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa, Yhdysvaltojen luoteisosan vuoristoissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aitopihta · Katso lisää »

Ajonpää

Viheräistenaukolle, takana Nesteen Naantalin jalostamo. Viheriäistenaukko nähtynä Ajonpään kalliolta toukokuussa vuonna 2010. Keskellä kuvaa on pieni kallioluoto Äijäkari, ja sen takana näkyy Ruissalon saari. Ajonpää eli Ajonpäännokka on Naantalissa sijaitseva noin 5 hehtaarin laajuinen jyrkkärinteinen merenrantakallio Luonnonmaan saaren luoteiskulman niemenkärjessä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ajonpää · Katso lisää »

Alavus

Alavus on Suomen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla Lapuanjoen yläjuoksulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alavus · Katso lisää »

Alikasvos

Alikasvos on metsänhoidollinen nimitys, joka käytännössä tarkoittaa taimikkovaiheen ohittaneen metsikön pääpuustoa selvästi nuorempia puuyksilöitä ja pensaskerrosta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alikasvos · Katso lisää »

Alpit

Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alpit · Katso lisää »

Alttoviulu

Viulu ja alttoviulu. Alttoviulu (suom. joskus myös viola) kuuluu jousisoittimiin, tarkemmin viuluperheeseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Alttoviulu · Katso lisää »

Arboretum Mustila

Mustilan arboretumin serbiankuusimetsää. Arboretum Mustila on Kouvolassa lähellä Elimäen kirkonkylää sijaitseva Suomen merkittävimpiin kuuluva arboretum.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Arboretum Mustila · Katso lisää »

Ateljeetalo Tuulensuu

Tuulensuun ateljeetalo Vuonna 1832 rakennettu riihi on ainoa säilynyt rakennus Tuulensuun torpan alkuperäisestä pihapiiristä. Ateljeetalo Tuulensuu on pohjoisessa Keski-Suomessa, Viitasaaren kaupungissa sijaitseva vierasateljee.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ateljeetalo Tuulensuu · Katso lisää »

Atlanttinen lämpökausi

Atlanttinen lämpökausi on lämpimin ja kostein holoseenin kausi Euroopan pohjoisosissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Atlanttinen lämpökausi · Katso lisää »

Aurinkovuori

Aurinkovuori on Asikkalassa Päijät-Hämeessä sijaitseva toiseen Salpausselkään kuuluva harjumuodostuma, joka on korkeimmillaan noin 80 metriä Päijänteen ja Vesijärven pintojen korkeudesta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Aurinkovuori · Katso lisää »

Ķemerin kansallispuisto

Ķemerin kansallispuisto on vuonna 1997 perustettu suojelualue Itämeren rannalla Vidzemen alueella Latviassa noin 50 km etäisyydellä pääkaupungista Riiasta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ķemerin kansallispuisto · Katso lisää »

Basegin luonnonpuisto

Basegin luonnonpuisto on valtakunnallinen luonnonsuojelualue Venäjällä Permin aluepiirissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Basegin luonnonpuisto · Katso lisää »

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Belgia · Katso lisää »

Belgian maantiede

Belgian maantiede kertoo Belgian maantieteestä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Belgian maantiede · Katso lisää »

Beta-karyofylleeni

Beta-karyofylleenin rakenne Beta-karyofylleeni on terpeeni, joka on haihtuva öljy.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Beta-karyofylleeni · Katso lisää »

Biotooppi

Biotooppi eli luontotyyppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset ja eliöstö siksi tietynlainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Biotooppi · Katso lisää »

Boreaalinen vyöhyke

Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »

CLT

CLT eli ristiinliimattu massiivipuu tai monikerroslevy on pääasiassa talonrakentamisessa käytettävä liimapuurakenne, joka koostuu useista toisiinsa nähden ristikkäin laminoiduista puusaumalevyistä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja CLT · Katso lisää »

Dinaariset Alpit

Dinaaristen Alppien korkeimmat kohdat Albaniassa. Vasemmalta oikealle: osittain takana Maja Jezercës (2 694 m), Maja Popluks (2569 m) ja Maja Alisë (2 471 m). Dinaaristen Alppien topografia. Dinaariset Alpit on maantieteellinen alue ja vuoristo, joka ulottuu Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Serbian, Montenegron, Albanian ja Pohjois-Makedonian alueelle.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Dinaariset Alpit · Katso lisää »

Ekologinen sukkessio

Pensaikkovaihe: pensaat valtaavat pioneerilajien valloittamaa aluetta. Ekologinen sukkessio, joskus myös suksessio eli seuraanto tarkoittaa tietyllä paikalla tapahtuvaa lajiston (vähittäistä) muuttumista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ekologinen sukkessio · Katso lisää »

Ekvivokaatio

Ekvivokaatio (samalausunta) tarkoittaa argumentointivirhettä, joka syntyy kun saman sanan eri merkitykset sekoitetaan toisiinsa, esimerkiksi kun homonyymejä pidetään synonyymeinä (”Söin lakkaa.” ”Mutta sehän on myrkyllistä?”). Tyypillisesti ekvivokaatio perustuu polysemioille, joissa samalla sanalla on useita toisiinsa läheisesti liittyviä ja vaikeasti erotettavia merkityksiä, ei yllä olevan esimerkin kaltaisille homonymioille, joissa merkitykset ovat toisistaan selvästi erillään.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ekvivokaatio · Katso lisää »

Enontekiö

Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Enontekiö · Katso lisää »

Enontekiön Lappi

Enontekiön Lappi (EnL) on Suomen toiseksi pohjoisin luonnontieteellinen maakunta ja eliömaakunta Enontekiön kunnan alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Enontekiön Lappi · Katso lisää »

Epranoja

Epranoja on Vantaajoen vesistöön kuuluvan pienen Herajoen latvahaara Riihimäen Hiivolan kylässä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Epranoja · Katso lisää »

Erakkokääpä

Erakkokääpä (Antrodia infirma) on harvinainen ja Suomessa uhanalaiseksi (VU) luokiteltu kääpälaji, jota esiintyy koko Suomessa, mutta erityisesti sitä on säilynyt pohjoisen suojelluissa vanhoissa metsissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Erakkokääpä · Katso lisää »

Erzgebirge

Erzgebirge (molemmat kirjaimellisesti malmivuoret) on vuorijono ja vuoristoalue Saksan ja Tšekin rajalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Erzgebirge · Katso lisää »

Eteläboreaalinen vyöhyke

Tyypillistä eteläboreaalista metsää Ruotsissa Eteläboreaalinen vyöhyke on pohjoisen havumetsävyöhykkeen eteläisin alue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Eteläboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »

Euroopanpähkinäpensas

Euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas (Corylus avellana) on koivukasvien (Betulaceae) heimoon kuuluva lehtokasvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Euroopanpähkinäpensas · Katso lisää »

Euroopanpyökki

Kasviokuva vuodelta 1887. Franz Eugen Köhler, Köhler's Medizinal-Pflanzen Euroopanpyökki eli lehtopyökki eli pyökki (Fagus sylvatica) on tammen ja kastanjan sukuinen lehtipuu, joka on metsiä muodostava kliimaksivaiheen laji laajalti Euroopassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Euroopanpyökki · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Eurooppa · Katso lisää »

Evenkia

Evenkian piiri eli Evenkia on erityisaseman omaava paikallinen itsehallintoalue Krasnojarskin aluepiirin itäosassa Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Evenkia · Katso lisää »

Fasaani

Fasaani (Phasianus colchicus) on suurehko ja värikäs, alkuperältään aasialainen peltokanalintu, jota on istutettu moniin maihin riistalajiksi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Fasaani · Katso lisää »

Fenkyylialkoholi

Fenkyylialkoholi eli fenkanoli (C10H18O) on terpeeneihin kuuluva orgaaninen yhdiste, joka sisältää alkoholeille tunnusomaisen funktionaalisen ryhmän.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Fenkyylialkoholi · Katso lisää »

Finnträsk

Finnträsk on matala humusjärvi Kirkkonummella Uudellamaalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Finnträsk · Katso lisää »

Geenireservimetsä

Geenireservimetsä on metsäalue, jossa suojellaan puulajin perimää mahdollisimman monimuotoisena, alkuperäisillä kasvupaikoillaan.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Geenireservimetsä · Katso lisää »

Glehninkuusi

Glehninkuusi (Picea glehnii) on sinisävyinen havupuu, jota kasvaa luonnonvaraisena Hokkaidolla, Sahalinilla ja Kuriilien eteläosissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Glehninkuusi · Katso lisää »

Gran Sasso d’Italia

Gran Sasso d’Italia (myös Gran Sasso) on Apenniineihin kuuluva vuoriryhmä Keski-Italiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Gran Sasso d’Italia · Katso lisää »

Halimasjärvi

Laskuojan luusua. Rantojen lehtokorpea. Suojelualueen opastaulu. Halimasjärvi on pieni järvi Pirkanmaalla Tampereella Atalan ja Kumpulan kaupunginosien välimaastossa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Halimasjärvi · Katso lisää »

Hammasmittari

Hammasmittari (Odontopera bidentata) on alkukesällä lentävä kookas mittari.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hammasmittari · Katso lisää »

Hammastunturin erämaa

Horisontissa Hammastunturi Hammastunturin erämaa-alue on yksi Lapin kahdestatoista erämaa-alueesta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hammastunturin erämaa · Katso lisää »

Hanti-Mansia

Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hanti-Mansia · Katso lisää »

Harmokääpä

Harmokääpä (Postia tephroleuca), joskus myös harmohaprakääpä, on yleensä kuusella elävä kääpälaji, mutta sitä on tavattu myös muilla havu- ja lehtipuilla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Harmokääpä · Katso lisää »

Harsukääpä

Harsukääpä (Anomoporia kamtschatica) on koko Suomessa harvalukuisena tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Harsukääpä · Katso lisää »

Harz

Järvi Harz-vuoristossa Kartta Harz-vuoristosta Harz on horstivuoristo Pohjois-SaksassaFacta2001, WSOY 1982, 5.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Harz · Katso lisää »

Hatlamminsuo

Luontoa Hatlamminsuolla. Hatlamminsuo on Riihimäellä sijaitseva suo.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hatlamminsuo · Katso lisää »

Hauen laulu

Hauen laulu on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 runokokoelmassa Jääpeili.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hauen laulu · Katso lisää »

Havuhuppukuoriainen

Havuhuppukuoriainen (Stephanopachys linearis) on Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittu kovakuoriaislaji, joka kuuluu Suomessa rauhoitettuihin eläinlajeihin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havuhuppukuoriainen · Katso lisää »

Havumetsä

Mäntyvaltaista metsää Multialla. Kuusimetsää Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havumetsä · Katso lisää »

Havununna

Havununna (Lymantria monacha) on villakkaisiin kuuluva perhonen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havununna · Katso lisää »

Havupuut

Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Havupuut · Katso lisää »

Häivehapero

Häivehapero (Russula nauseosa) on kupera tai laakealakkinen viininpunainen, vaaleanpunainen tai vihertävä haperolaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Häivehapero · Katso lisää »

Hämeenkangas

Hämeenkangasta lokakuussa Hämeenkangas on hieman yli 20 kilometriä pitkä harjujakso, joka sijaitsee Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään ja Jämijärven alueilla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hämeenkangas · Katso lisää »

Heinäseiväs

Heinäseiväs on nuoren kuusen rungosta tehty, noin 2,5 metriä korkea ja noin 7–9 cm halkaisijaltaan oleva molemmista päistään teroitettu seiväs, jota on käytetty kuivatettaessa heinää talvirehuksi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Heinäseiväs · Katso lisää »

Heinävesi

Heinävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Heinävesi · Katso lisää »

Hemiboreaalinen vyöhyke

Hemiboreaalista lehtipuuvoittoista metsää Latviassa. Latviasta löytyy muiden hemiboreaalisten alueiden tapaan myös laajoja reheviä havumetsiä. Hemiboreaalinen vyöhyke tai yleisemmin lauhkean vyöhykkeen sekametsä on lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluva kasvillisuusvyöhyke.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hemiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »

Herkkutatti

Herkkutatti (Boletus edulis, aiemmin myös kivitatti ja hepotatti) on arvostettu ruokasieni, jota tavataan lähes kaikkialla pohjoisen pallonpuoliskon havu- ja sekametsissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Herkkutatti · Katso lisää »

Hiidenvesi

296x296px Hiidenvesi on järvi Uudenmaan maakunnan länsiosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hiidenvesi · Katso lisää »

Hioke

Hioke on paperin valmistuksessa käytettävää massaa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hioke · Katso lisää »

Hirsirakentaminen

Hirsirakennus Hirsirakenteinen aitta Pajalassa. Hirsirakentaminen on perinteinen puurakentamisen laji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hirsirakentaminen · Katso lisää »

Hopeakääpä

Hopeakääpä (Cinereomyces lindbladii, ehdotettu nimi Canopora subfuscoflavida) on Suomessa eteläpainotteisesti ja harvinaisena tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hopeakääpä · Katso lisää »

Hossan kansallispuisto

Hossan kansallispuisto on Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, Hossan kylästä länteen sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hossan kansallispuisto · Katso lisää »

Huopakääpä

Huopakääpä (Pelloporus tomentosus) on maassa kuusen ja männyn juuriloisena kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Huopakääpä · Katso lisää »

Hurdal

Hurdal on Norjan kunta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Hurdal · Katso lisää »

Idänkuusi

Idänkuusi (Picea orientalis) on havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Kaukasuksella ja sen lähistössä Turkin koillisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Idänkuusi · Katso lisää »

Idänräätäli

Idänräätäli, joissakin lähteissä pelkkä räätäli, (Monochamus urussovii) on kookas, musta ja pitkätuntosarvinen sarvijäärälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Idänräätäli · Katso lisää »

Idänuunilintu

Idänuunilintu (Seicercus trochiloides) on pieni vihertävä lintu, vaikea erottaa tavallisesta uunilinnusta muuten kuin lauluäänensä perusteella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Idänuunilintu · Katso lisää »

Iso-Kaukasus

Pienen-Kaukasuksen pohjoispuolella. Iso-Kaukasus, toisinaan pelkkä Kaukasus, on luode-kaakko-suunnassa Mustaltamereltä Kaspianmerelle ulottuva vuoristo Kaukasiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Iso-Kaukasus · Katso lisää »

Isohavukirva

Isohavukirva (Adelges abietis) on kuuselle äkämiä muodostava pieni hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Isohavukirva · Katso lisää »

Isokäpylintu

Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) on varpuslintu, joka kuuluu peippojen heimoon.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Isokäpylintu · Katso lisää »

Istukkakääpä

Istukkakääpä (Rhodonia placenta) on koko Suomessa harvinainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Istukkakääpä · Katso lisää »

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Italia · Katso lisää »

Italian maantiede

Italian maantiede kertoo Italian maantieteeseen liittyvistä asioista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Italian maantiede · Katso lisää »

Itsenäisyyden kuusi

Itsenäisyyden kuusi ja muistokivi sen edessä. Itsenäisyyden kuusi on Helsingin Kaivopuistossa kasvava Suomen itsenäisyydelle omistettu kuusi, joka on istutettu paikalle vuonna 1930.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Itsenäisyyden kuusi · Katso lisää »

Ivalo

Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ivalo · Katso lisää »

Jalo lehtipuu

Jalo lehtipuu on lähinnä Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Tanskaa) ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamalle lehtipuulajille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jalo lehtipuu · Katso lisää »

Järvi-Suomi

Tahkovuorelta nähtynä. Järvi-Suomea kartalla. Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Järvi-Suomi · Katso lisää »

Jätkäjäärä

Jätkäjäärä (Oxymirus cursor) on sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jätkäjäärä · Katso lisää »

Jättipuupistiäinen

Jättipuupistiäinen (Urocerus gigas, syn. Sirex gigas) on puupistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jättipuupistiäinen · Katso lisää »

Joensuun kirkko

Joensuun kirkko on Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Joensuun kirkko · Katso lisää »

Josef Wilhelm Alander

Josef Wilhelm Alander (13. syyskuuta 1830 Luvia – 3. huhtikuuta 1910 Ruovesi) oli suomalainen Ruovedellä vaikuttanut pianotehtailija, kauppias ja maanviljelijä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Josef Wilhelm Alander · Katso lisää »

Joulukuusi

Joulukuusi tanskalaisessa kodissa. Joulukuusi eli joulupuu on jouluna tavallisesti sisällä pidettävä koristeltu puu, joka Suomessa on yleensä kuusi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Joulukuusi · Katso lisää »

Joulukuusien tuotanto

Kuusitila. Joulukuusien tuotanto tarkoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla joulukuusia tuotetaan hyödykkeiksi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Joulukuusien tuotanto · Katso lisää »

Juppalan lampi

Juppalan lammen kävelysilta. Juppalan lampi on Riihimäen Juppalassa sijaitseva lampi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Juppalan lampi · Katso lisää »

Juséliuksen mausoleumin freskot

Juséliuksen mausoleumin freskot ovat seinämaalauksia, jotka taidemaalari Akseli Gallen-Kallela suunnitteli vuonna 1903 Poriin valmistuneeseen Juséliuksen mausoleumiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Juséliuksen mausoleumin freskot · Katso lisää »

Juurikäävät

Juurikäävät (Heterobasidion) on kääpäsuku johon kuuluu Suomessa kaksi lajia: männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) männyllä ja kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) kuusella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Juurikäävät · Katso lisää »

Jyväskylän rantapuisto

Rantapuisto valmistui 1847 Jyväskylän vasta perustetun kaupungin länsipäähän, Rantakadun varrelle Jyväsjärven rantaan.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Jyväskylän rantapuisto · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kajaani · Katso lisää »

Kajaanin saha

Kajaanin saha eli Kajaaniwood Oy on kuusamolaisen Pölkky Oy:n omistukseen kuuluva saha Kajaanin Tihisenniemellä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kajaanin saha · Katso lisää »

Kalevalan kansallispuisto

Kalevalan kansallispuisto on kansallispuisto Venäjällä Karjalan tasavallan länsiosassa lähellä Suomen rajaa, 30 kilometriä pohjoiseen Kostamuksen kaupungista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kalevalan kansallispuisto · Katso lisää »

Kaljaasi Ihana

Kaljaasi Ihana on Luvialla Satakunnassa rakennettu purjealus.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kaljaasi Ihana · Katso lisää »

Kalvaskääpä

Kalvaskääpä (Antrodia cretacea) on vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji, jota on tavattu myös talousmetsistä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kalvaskääpä · Katso lisää »

Kanadan maantiede

Kanada on maantieteellisesti hyvin laaja ja monimuotoinen kokonaisuus.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kanadan maantiede · Katso lisää »

Kanahaukka

pienoiskuva Kanahaukka (Accipiter gentilis) on keskikokoinen päiväpetolintu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kanahaukka · Katso lisää »

Kangasmäntykukka

Kangasmäntykukka eli mäntykukka (Hypopitys monotropa) on matalakasvuinen, lehtivihreätön loiskasvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kangasmäntykukka · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kantaurali · Katso lisää »

Kanto

Tervaskanto Olvassuon luonnonpuistossa. Kanto on puusta kaadettaessa maahan jäävä rungon tyviosa juurineen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kanto · Katso lisää »

Kantokääpä

Kantokääpä (Fomitopsis pinicola) esiintyy nimensä mukaisesti kannoissa ja kaatuneissa puissa, myös puutavarassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kantokääpä · Katso lisää »

Karhusalo

Karhusalo on Päijänteen saari Keski-Suomessa Jämsässä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karhusalo · Katso lisää »

Kariniemen arboretum

Kariniemen arboretum on puulajipuisto, joka sijaitsee Kariniemenmäellä ja Pikku-Vesijärven puistossa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kariniemen arboretum · Katso lisää »

Karitsankääpä

Karitsankääpä (Albatrellus citrinus) on Suomessa tavattava ja uhanalainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karitsankääpä · Katso lisää »

Karvaskääpä

Karvaskääpä (Amaropostia stiptica, syn. Postia stiptica), joskus myös nimellä karvashaprakääpä, on Suomessa yleisesti tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Karvaskääpä · Katso lisää »

Katkokääpä

Katkokääpä (Antrodia xantha) on koko Suomessa varsin yleinen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Katkokääpä · Katso lisää »

Kaunojalkaseitikki

Kaunojalkaseitikki (Cortinarius venustus) on melko harvinainen huopaseitikkien alasukuun (Telamonia) kuuluva helttasieni.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kaunojalkaseitikki · Katso lisää »

Kaupunkimetsä

Fairmount Park on kaupunkimetsä Philadelphiassa. Kaupunkimetsällä tarkoitetaan kaupunkiasutuksen sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa, metsäkasvillisuutta käsittävää metsäalaa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kaupunkimetsä · Katso lisää »

Käärmekuusi

Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on metsäkuusen (Picea abies) erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käärmekuusi · Katso lisää »

Käenkaali-oravanmarjatyyppi

Käenkaali-oravanmarjatyyppi (OMaT) on Suomen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi, joka muistuttaa lehtomaisten kankaiden käenkaali-mustikkatyyppiä sillä erotuksella, että käenkaali-oravanmarjatyypissä on multamaannos ja käenkaali-mustikkatyyppiä rehevämpi kasvullisuus.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käenkaali-oravanmarjatyyppi · Katso lisää »

Käpylinnut

Käpylinnut (Loxia) ovat peippojen heimoon kuuluva varpuslintusuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpylinnut · Katso lisää »

Käpysieni

Käpysieni (Baeospora myosura) on pieni helttasieni, jota tavataan enimmäkseen maahan pudonneilla kuusen kävyillä loppukesästä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpysieni · Katso lisää »

Käpytikka

Käpytikka (Dendrocopos major) on tikkalintuihin kuuluva lintulaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Käpytikka · Katso lisää »

Kellokääpä

Kellokääpä (Postia ceriflua) on Suomessa hyvin harvinainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kellokääpä · Katso lisää »

Kelokääpä

Kelokääpä (Antrodia sinuosa) on koko Suomessa yleinen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kelokääpä · Katso lisää »

Keltahelttavahakas

Keltahelttavahakas (Hygrophorus karstenii) on suomalaisten kuusimetsiköiden sienilaji, joka on helppo tunnistaa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Keltahelttavahakas · Katso lisää »

Keltapantajäytiäinen

Keltapantajäytiäinen (Kimunpsocus flavonimbatus) on harvinainen jäytiäisiin kuuluva vanhojen metsien hyönteislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Keltapantajäytiäinen · Katso lisää »

Keltarihmakääpä

Keltarihmakääpä (Anomoloma albolutescens) on Suomessa erittäin harvinainen, lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Keltarihmakääpä · Katso lisää »

Keltiäiskääpä

Keltiäiskääpä (Cystidiopostia hibernica, syn. Postia hibernica), vanhalta nimeltään keltahaprakääpä, on koko Suomessa harvinaisena tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Keltiäiskääpä · Katso lisää »

Kermakääpä

Kermakääpä (Butyrea luteoalba), jota aiemmin on kutsuttu nimellä kermakarakääpä, on ainoa sukuaan edustava kääpälaji Suomessa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kermakääpä · Katso lisää »

Keskiboreaalinen vyöhyke

Keskiboreaalinen vyöhyke on yksi boreaalisen vyöhykkeen alavyöhykkeistä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Keskiboreaalinen vyöhyke · Katso lisää »

Kiiminki

Kiimingin keskustaa Kiiminki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, noin 20 kilometriä Oulusta koilliseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kiiminki · Katso lisää »

Kirjanpainajat

Kirjanpainajat (Ips) on kärsäkkäiden heimoon kuuluva hyönteissuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirjanpainajat · Katso lisää »

Kirjokerttu

Kirjokerttu (Curruca nisoria) on suurin Suomessa tavattavista kertuista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirjokerttu · Katso lisää »

Kirjosiipikäpylintu

Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) on peippoihin kuuluva varpuslintu, jota tavataan havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa ja Aasiassa Siperian länsirajoja myöten.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirjosiipikäpylintu · Katso lisää »

Kirsikääpä

Kirsikääpä (Spongiporus perdelicatus, syn. Postia perdelicata) on Suomessa harvinainen ja uhanalainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kirsikääpä · Katso lisää »

Kittholma

Uimaranta Vanhassa satamassa. Kittholma on kaupunginosa Pietarsaaressa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kittholma · Katso lisää »

Kitukääpä

Kitukääpä (Postia parva) on koko Suomessa harvinaisena vanhoissa metsissä tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kitukääpä · Katso lisää »

Kivatsun luonnonpuisto

Kivatsun luonnonpuisto on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kivatsun luonnonpuisto · Katso lisää »

Kliimaksi (ekologia)

Kliimaksi on sukkession eli elinympäristön luontaisen, vähittäisen muuntumisen loppuvaihe, jolloin alueelle on asettunut myös pitkäikäisiä, hitaasti lisääntyviä lajeja.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kliimaksi (ekologia) · Katso lisää »

Koivuhapero

Koivuhapero (Russula aeruginea) on vihreälakkinen haperolaji ja erinomainen ruokasieni.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koivuhapero · Katso lisää »

Koivut

Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koivut · Katso lisää »

Koli

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koli · Katso lisää »

Komin tasavalta

Komi eli Komin tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Euroopan koillisosassa pääasiassa Petšoran vesistöalueella Uralvuorten länsipuolella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Komin tasavalta · Katso lisää »

Kontortamänty

Kontortamänty (Pinus contorta) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kontortamänty · Katso lisää »

Korkkikerroskääpä

Korkkikerroskääpä (Perenniporia subacida) on koko Suomessa harvinaisena kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korkkikerroskääpä · Katso lisää »

Korokääpä

Korokääpä (Oligoporus sericeomollis) on varsinkin vanhoissa kangasmetsissä viihtyvä kääpälaji, joka hyötyy metsäpaloista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korokääpä · Katso lisää »

Korpi

Korpi Michiganissa Korpi on Suomessa kehitetyn metsätyyppiopin mukaan puustoinen suotyyppi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korpi · Katso lisää »

Korpikolva

Korpikolva (Pytho kolwensis) on puissa elävä kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korpikolva · Katso lisää »

Korpiludekääpä

Korpiludekääpä (Tyromyces odorus, syn. Skeletocutis odora) on melko harvinainen yksivuotinen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korpiludekääpä · Katso lisää »

Korpirahkasammal

Korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) on soistuvan kuusimetsän eli kehittyvän korven perusrahkasammal.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korpirahkasammal · Katso lisää »

Korpiselkä

Korpiselän epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on suunniteltu Korpiselän pitäjäseuralle. Korpiselkä (eteläkarj. Korbiselgä) on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korpiselkä · Katso lisää »

Korpivoirousku

Korpivoirousku (Lactarius tuomikoskii) on kuusen seuralaisena korpimaisissa mustikkatyypin metsissä kasvava, kellertyvämaltoinen vaaleankeltainen rouskulaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korpivoirousku · Katso lisää »

Korttajärvi

Korttajärvi on Keski-Suomessa Jyväskylässä Puuppolassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korttajärvi · Katso lisää »

Korukääpä

Korukääpä (Oligoporus persicinus, syn. Postia persicina) on kuusella elävä kääpä, joka on Suomessa hyvin harvinainen ja uhanalainen laji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korukääpä · Katso lisää »

Korukeräpallokas

Korukeräpallokas (Agathidium pulchellum) on varsin pieni, pyöreä kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korukeräpallokas · Katso lisää »

Korvasieni

Korvasieni (Gyromitra esculenta) on kotelosieniin kuuluva yleisesti erittäin herkullisena pidetty, mutta käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen sienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Korvasieni · Katso lisää »

Koskeljärvi

Koskeljärvi on Satakunnassa Euran kunnan ja Laitilan kaupungin alueilla sijaitseva Lapinjoen vesistön järvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koskeljärvi · Katso lisää »

Koskutjoki

Koskutjoki on Jalasjärvellä, Koskuen kylässä virtaava noin kuusi kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Koskutjoki · Katso lisää »

Krappikääpä

Krappikääpä (Erastia ochraceolateritia) on vanhoissa metsissä viihtyvä, Suomessa hyvin harvinainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Krappikääpä · Katso lisää »

Kuhmo

Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuhmo · Katso lisää »

Kuiva kangas

Hailuodossa. Kuiva kangasmetsä on yksi Suomen metsätyyppioppiin kuuluva metsien kasvupaikkapäätyyppi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuiva kangas · Katso lisää »

Kuivahko kangas

Kuivahko kangas on tuoretta kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsäkasvutyyppi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuivahko kangas · Katso lisää »

Kultakuusi

Kultakuusi (Picea abies f. aurea) on metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kultakuusi · Katso lisää »

Kultaruosteet

Kultaruosteet (Chrysomyxa) on ruostesieniin kuuluva sienisuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kultaruosteet · Katso lisää »

Kuopion lehtokeskus

Kuopion lehtokeskus on Kuopion alueella sijaitseva lehtokasvillisuuden esiintymisalue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuopion lehtokeskus · Katso lisää »

Kupukirjovahakas

Kupukirjovahakas (Hygrophorus korhonenii) on Suomessa yleinen syötävä metsävahakaslaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kupukirjovahakas · Katso lisää »

Kuusamo

Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusamo · Katso lisää »

Kuusankoski

Kuusankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusankoski · Katso lisää »

Kuusen-suopursunruoste

Kuusen-suopursunruoste (Chrysomyxa ledi) on ruostesieni, jonka isäntäkasvina vuorottelevat suopursu ja metsäkuusi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusen-suopursunruoste · Katso lisää »

Kuusenjuovakariste

Kuusenjuovakariste (Lirula macrospora) on kotelosienten kaareen kuuluva kuusen loissieni, joka tarttuu nuorimpiin neulasiin ja yleensä pimeimpiin alaoksiin alkukesäisin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenjuovakariste · Katso lisää »

Kuusenkääpä

Kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) on monivuotinen vain kuusessa kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkääpä · Katso lisää »

Kuusenkerkkä

Kuusenkerkkiä Kuusenkerkkä eli kerkkä on kuusen nuori verso.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkerkkä · Katso lisää »

Kuusenkultaruoste

Kuusenkultaruoste (Chrysomyxa abietis) on kuusen neulasia kellastava ruostesieni, joka esiintyy vain kuusella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenkultaruoste · Katso lisää »

Kuusenneulasnahikas

Kuusenneulasnahikas (Paragymnopus perforans, syn. Micromphale perforans) on kellertävälakkinen sienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenneulasnahikas · Katso lisää »

Kuusenpunikkitatti

Kuusenpunikkitatti (Leccinum piceinum) on punikkitattilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusenpunikkitatti · Katso lisää »

Kuusensitkokääpä

Kuusensitkokääpä (Antrodiella parasitica) on Suomessa harvinainen ja uhanalainen kääpälaji, jota tavataan vain kuusilta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusensitkokääpä · Katso lisää »

Kuusensuomuorakas

Kuusensuomuorakas (Sarcodon imbricatus) on nimensä mukaisesti suomuinen orakaslaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusensuomuorakas · Katso lisää »

Kuuset

Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuuset · Katso lisää »

Kuusi (täsmennyssivu)

Kuusi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Kuusihapero

Kuusihapero (Russula queletii, aikaisemmin "napahapero") on kupera tai laakealakkinen tahmainen haperolaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusihapero · Katso lisää »

Kuusikarvajalka

Kuusikarvajalka (Calliteara abietis) on melko harvinainen, harmaankirjava yöperhonen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusikarvajalka · Katso lisää »

Kuusilahokka

Kuusilahokka (Hypholoma capnoides) on erityisesti kuusen ja männyn lahokannoilla suurina tuppaina kasvava lahottajasienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusilahokka · Katso lisää »

Kuusipeura

Kuusipeura eli täpläkauris (Dama dama) on suhteellisen pienikokoinen, alun perin Lähi-idästä kotoisin oleva jalohirvilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusipeura · Katso lisää »

Kuusitiainen

Kuusitiainen (Periparus ater) on Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Aasiassa aina Japaniin saakka esiintyvä tiaisten heimoon kuuluva lintulaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuusitiainen · Katso lisää »

Kuutäplä

Kuutäplä (Cosmotriche lobulina) on vaatimattoman näköinen, jokseenkin harvinainen yöperhonen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kuutäplä · Katso lisää »

Kylpytynnyri

Käytössä oleva palju. Puulämmitteinen palju ympärivuotiseen käyttöön. Kylpytynnyri eli hulju tai palju on yleensä puusta valmistettu tynnyri, jota käytetään ulkona kylpemiseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kylpytynnyri · Katso lisää »

Kynäjalava

Kynäjalava eli vanhan kansan kielellä kynnepää (Ulmus laevis) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Kynäjalava · Katso lisää »

Lapakääpä

Lapakääpä (Postia floriformis) on Suomessa harvinainen ja eteläisesti kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lapakääpä · Katso lisää »

Lapin luonto

Tämä artikkeli kertoo Lapin luonnosta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lapin luonto · Katso lisää »

Lapinhavukirva

Lapinhavukirva (Adelges lapponicus) on havukirvoihin kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lapinhavukirva · Katso lisää »

Lapinpöllö

Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suurikokoinen ja väritykseltään harmaa pöllölaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lapinpöllö · Katso lisää »

Lapinsitkokääpä

Lapinsitkokääpä (Antrodiella pallasii) on Suomessa pohjoispainotteisesti esiintyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lapinsitkokääpä · Katso lisää »

Lauhanvuoren kansallispuisto

Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen ja Isojoen rajalla, Etelä-Pohjanmaalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lauhanvuoren kansallispuisto · Katso lisää »

Laulurastas

Laulurastas (Turdus philomelos) on varpuslintuihin kuuluva rastaslaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Laulurastas · Katso lisää »

Launeen keskuspuisto

Launeen keskuspuisto on Lahdessa Launeella sijaitseva noin 10 hehtaarin puistoalue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Launeen keskuspuisto · Katso lisää »

Lauteet

Modernit leveät lauteet, materiaalina haapa. Saunan sisätiloja lauteineen. Lauteet ovat saunan kiinteitä istuimia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lauteet · Katso lisää »

Lämpöpuu

Lämpöpuu eli lämpökäsitelty puu on lämpömodifioitua puutavaraa, jolla on tavallisen puutavaran ominaisuuksiin verrattuna parempi lahonkestävyys, suurempi lämmöneristävyys ja alhaisempi kosteuseläminen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lämpöpuu · Katso lisää »

Lännendouglaskuusi

Lännendouglaskuusi eli douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii, syn. P. douglasii, P. taxifolia) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, douglaskuusten (Pseudotsuga) sukuun kuuluva ainavihanta havupuu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lännendouglaskuusi · Katso lisää »

Lehtikuuset

Lehtikuuset (Larix) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lehtikuuset · Katso lisää »

Letonniemi

Letonniemi on Oulussa Taskilan kaupunginosassa Kuivasmeren itärannalla sijaitseva Natura-luonnonsuojelualue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Letonniemi · Katso lisää »

Liekokääpä

Liekokääpä (Gloeophyllum protractum) on Suomessa tavattava pohjoinen kääpälaji, joka elää vanhoissa metsissä (mäntykankailta) ja hyötyy metsäpaloista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Liekokääpä · Katso lisää »

Liipola

Kerrostalo Jyrkänkadulla Liipolassa Liipola on Lahden Kerinkallion kaupunginosaan kuuluva noin 4 500 asukkaan osa-alue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Liipola · Katso lisää »

Liito-orava

Liito-orava (Pteromys volans) on Pohjois-Euraasiassa Suomesta Tyynenmeren rannikolle, Hokkaidōn saarelle ja Keski-Kiinaan asti tavattava oravalaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Liito-orava · Katso lisää »

Liitukääpä

Liitukääpä (Tyromyces chioneus) on koko Suomessa harvalukuisena esiintyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Liitukääpä · Katso lisää »

Linnansaaren kansallispuisto

Linnansaaren kansallispuisto on vuonna 1956 perustettu kansallispuisto Saimaalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Linnansaaren kansallispuisto · Katso lisää »

Lofootit

Lofootit on Pohjois-Norjassa sijaitseva saariryhmä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lofootit · Katso lisää »

Lohkokääpä

Lohkokääpä (Diplomitoporus crustulinus) on Suomessa hyvin harvinainen ja vaarantuneeksi luokiteltu kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lohkokääpä · Katso lisää »

Loissieni

Loissienet ovat sieniä, jotka hankkivat ravintonsa elävästä isäntäkasvista tai -eläimestä, tai käyttävät niitä muuten hyödyksi, eli ne loisivat.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Loissieni · Katso lisää »

Loukkokääpä

Loukkokääpä (Caudicicola gracilis) on hyvin puutteellisesti tunnettu kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Loukkokääpä · Katso lisää »

Lovikääpä

Lovikääpä (Postia lowei) on Suomessa vain muutaman kerran tavattu, erittäin uhanalainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lovikääpä · Katso lisää »

Luettelo Kreikan kasveista

Tämä on luettelo Kreikan kasveista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo Kreikan kasveista · Katso lisää »

Luettelo kuusen tuholaisista

Tämä on luettelo kuusen tuholaisista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo kuusen tuholaisista · Katso lisää »

Luettelo puuvartisista kasveista

Tämä on luettelo puuvartisista kasveista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo puuvartisista kasveista · Katso lisää »

Luettelo Suomen kasveista

Luettelo Suomen kasveista sisältää Suomessa luonnonvaraisena kasvavat siemenkasvilajit.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo Suomen kasveista · Katso lisää »

Luettelo tavallisimmista suomalaisista luonnonkasveista

Luettelo tavallisimmista suomalaisista luonnonkasveista perustuu Kuopion yliopiston kurssin Ympäristötieteiden kasvintuntemus vaatimuksiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luettelo tavallisimmista suomalaisista luonnonkasveista · Katso lisää »

Luikkionvuori

Luikkionvuori on Naantalin koillisosassa Luikkion kaupunginosassa sijaitseva 54,3 metriä korkea laaja kallioalue, joka on maisemallisesti ja luontoarvoiltaan merkittävä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luikkionvuori · Katso lisää »

Luolalanjärvi

Länsirannan lintutorniin pääsee pyörätuolillakin, sillä torniin on rakennettu kulkuramppi. Kuva järven eteläpäädystä. Koilliskulman lintutorni Luolalanjärvi on Naantalissa sijaitseva erittäin rehevä 24 hehtaarin kokoinen järvi, jonka keskisyvyys on 1,6 metriä ja syvin kohta 5,3 metriä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Luolalanjärvi · Katso lisää »

Lutikkakääpä

Lutikkakääpä (Skeletocutis jelicii) on vanhoissa ja aarniometsissä elävä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Lutikkakääpä · Katso lisää »

Maisemalaiduntaminen

Maisemalaiduntamisella tarkoitetaan sellaista niityn tai metsittyvän alueen laiduntamista, jota harjoitetaan maisemallisten arvojen tähden.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Maisemalaiduntaminen · Katso lisää »

Mallusjoen vanha metsä

Mallusjoen vanha metsä on alaltaan 21,8 hehtaarin laajuinen alue, joka sijaitsee Orimattilan Mallusjoella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mallusjoen vanha metsä · Katso lisää »

Mannaanit

Mannaanit koostuvat mannoosi-yksiköistä. Mannaanit ovat luonnossa yleisiä kasvipolysakkarideja.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mannaanit · Katso lisää »

Martti Kitunen

Martti Kitunen (mainitaan myös nimellä Mårten Henrikinpoika) (14. marraskuuta 1747 Virrat – 7. lokakuuta 1833 Virrat) oli suomalainen metsästäjä ja karhunkaataja.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Martti Kitunen · Katso lisää »

Massiivipuu

Massiivipuu on täyttä puuta oleva rakennusosa, yleensä tukeista määrämittaiseksi sahattua sahatavaraa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Massiivipuu · Katso lisää »

Mäkilän saha

Mäkilän saha on Oskari Mäkilän vuonna 1908 perustama sahatavaraa tuottava yritys Yläneellä Heinijoen kylässä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäkilän saha · Katso lisää »

Männynjuurikääpä

Männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) on rouskujen ja haperoiden kanssa samaan Russulales-lahkoon kuuluva sienilaji, jota on pitkään pidetty samana lajina kuusenjuurikäävän (H. parviporum) kanssa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Männynjuurikääpä · Katso lisää »

Mänty

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mänty · Katso lisää »

Mäntykehrääjä

Mäntykehrääjä (Dendrolimus pini) on melko yleinen, mäntyä kasvavien paikkojen suurikokoinen yöperhoslaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäntykehrääjä · Katso lisää »

Mäntykiitäjä

Mäntykiitäjä (Sphinx pinastri) on mustanharmaa männiköissä viihtyvä kiitäjälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mäntykiitäjä · Katso lisää »

Mätäjoki

Kannelmäessä. Pitäjänmäellä. Mätäjoki, Vantaan puolella Mätäoja on kaupunkipuro, joka sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella ja laskee Isoon Huopalahteen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mätäjoki · Katso lisää »

Medelpad

Metsäkuusi on Medelpadin maakuntakukka. Kulleroa voidaan myös pitää Medelpadin maakuntakukkana. Metsäjänis on Medelpadin maakuntaeläin. Medelpad on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Medelpad · Katso lisää »

Mesinuppiseitikki

Mesinuppiseitikki (Thaxterogaster multiformis, syn. Cortinarius multiformis) on lakiltaan kupera, oranssin- tai kellanruskea seitikki.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mesinuppiseitikki · Katso lisää »

Mesipillikääpä

Mesipillikääpä (Antrodia mellita) on Suomessa hyvin harvinainen ja vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mesipillikääpä · Katso lisää »

Metsä

Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsä · Katso lisää »

Metsähaapa

Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on pajukasvien heimoon ja poppeleiden (Populus) sukuun kuuluva nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsähaapa · Katso lisää »

Metsälehmus

Metsälehmus eli niinipuu (Tilia cordata) on puu, joka kasvaa suuressa osassa Eurooppaa ja Englannissa sen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsälehmus · Katso lisää »

Metsäpalo

Metsäpalo Montanassa, Yhdysvalloissa. Metsäpalo on hallitsematon maastopalo (tulipalo) metsässä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsäpalo · Katso lisää »

Metsäpeura

Metsäpeura eli suomenpeura, itämurteissa petra (Rangifer tarandus fennicus) on suurikokoinen ja havumetsissä elämiseen sopeutunut peuran (Rangifer tarandus) alalaji, jota tavataan vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsäpeura · Katso lisää »

Metsien kasvillisuuskerrokset

Metsien kasvillisuuskerrokset ovat kerroksia, joissa pääasiassa kasvien tai sienien korkeuden perusteella jaotellaan metsissä kasvavat kasvit tai sienet eri ryhmiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Metsien kasvillisuuskerrokset · Katso lisää »

Miguashan kansallispuisto

Miguashan kansallispuisto on kansallispuisto Gaspén niemimaalla Quebecissä Kanadassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Miguashan kansallispuisto · Katso lisää »

Mikkelin Pitäjänkirkko

Mikkelin Pitäjänkirkko (vuoteen 2013 Mikkelin maaseurakunnan kirkko) on Mikkelissä sijaitseva puukirkko.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mikkelin Pitäjänkirkko · Katso lisää »

Monolignolit

Monolignolit ovat fytokemikaaleja, jotka ovat sekä ligniinin että lignaanien biosynteesin lähtöaineita.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Monolignolit · Katso lisää »

Montenegro

Montenegro (molemmat nimet tarkoittavat suomeksi ”musta vuori”) on valtio Balkanilla Etelä-Euroopassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Montenegro · Katso lisää »

Moreeni

Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Moreeni · Katso lisää »

Mujejärven virkistys- ja retkeilyalue

Mujejärven virkistys- ja retkeilyalue on Nurmeksen pohjoisosassa, Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mujejärven virkistys- ja retkeilyalue · Katso lisää »

Mustarousku

Mustarousku (Lactarius turpis, syn. L. necator ja L. plumbeus) on koivu- ja kuusimetsissä kasvava rousku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mustarousku · Katso lisää »

Muumipeikon metsäretki

Muumipeikon metsäretki on Harald Sonessonin kirjoittama vuonna 2001 ilmestynyt lapsille suunnattu kuvakirja.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Muumipeikon metsäretki · Katso lisää »

Mynnilän arboretum

Mynnilän arboretum on Sysmässä sijaitseva 120 hehtaarin puulajipuisto eli arboretum, jossa on erityisille lajeille varattu 20 hehtaarin alue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Mynnilän arboretum · Katso lisää »

Nagorskin piiri

Nagorskin piiri Kirovin alueen kartalla. Nagorskin piiri on kunnallinen itsehallintoalue Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nagorskin piiri · Katso lisää »

Nahannin kansallispuisto

Nahannin kansallispuisto on kansallispuisto Kanadassa Luoteisterritorioiden alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nahannin kansallispuisto · Katso lisää »

Nahkasienet

Karvanahakka (''Stereum hirsutum'') Nahkasienet eli nahakat on kääväkkäisiin kuuluva kantasienten muotoryhmä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nahkasienet · Katso lisää »

Nahkuri (kovakuoriainen)

Nahkuri (Tragosoma depsarium) on kookas sarvijääriin lukeutuva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nahkuri (kovakuoriainen) · Katso lisää »

Nautelankoski

Nautelankosken kuohuja. Viitattu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nautelankoski · Katso lisää »

Nelikuoppakauniainen

Nelikuoppakauniainen (Anthaxia quadripunctata) on pieni, jalokuoriaisten heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nelikuoppakauniainen · Katso lisää »

Neulanen

Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Neulanen · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nivala

Nivala on kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä Kalajoen keskijuoksun varrella n. 150 km:n päässä Oulusta sekä n. 90 km:n päässä Kokkolasta ja n. 29 km:n päässä Ylivieskasta valtateiden 27 ja 28 risteyskohdassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nivala · Katso lisää »

Nokirousku

Nokirousku (Lactarius lignyotus) on kuperalakkinen samettinukkainen ruskeanmusta rouskulaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Nokirousku · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Norja · Katso lisää »

Norjan maantiede

Norjan maantiede tarkoittaa Norjan valtion hallitsemia alueita ja niillä esiintyviä ilmiöitä, jotka ovat maantieteellisen tieteenalan tarkastelun kohteena.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Norjan maantiede · Katso lisää »

Oksajääriäinen

Oksajääriäinen (Pogonocherus fasciculatus) on sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Oksajääriäinen · Katso lisää »

Oranssikääpä

Oranssikääpä (Erastia aurantiaca) on koko Suomessa harvinaisena tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Oranssikääpä · Katso lisää »

Orava

Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Orava · Katso lisää »

Oravanmarja

Oravanmarja eli metsäoravanmarja (Maianthemum bifolium) on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen juurakollinen ruohokasvi, jonka marjat ovat myrkyllisiä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Oravanmarja · Katso lisää »

Otavan saha

Otavan saha on Mikkelin Otavassa sijaitseva Versowood Oy:n sahalaitos.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Otavan saha · Katso lisää »

Oulainen

Oulainen (epävirallisesti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjanmaan radan ja kantatie 86:n varressa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Oulainen · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Oulu · Katso lisää »

Painekyllästäminen

Painekyllästäminen on puutavaran säänkeston parantamista kyllästämällä puu suoja-aineilla yli-/alipaineessa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Painekyllästäminen · Katso lisää »

Pakilanpuisto

Pakilanpuistoa Pakilanpuisto on Helsingin Pakilassa sijaitseva kaikkiaan noin kymmenen hehtaarin kokoinen puisto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pakilanpuisto · Katso lisää »

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, ja sen laajuus on 1 020 neliökilometriä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Katso lisää »

Paneeli

Vasemmalla 5-sorminen paneeli, oikealla helmipaneeli. Paneeli on yleisnimike toisiinsa ponttiliitoksin yhdistettäville verhouskappaleille.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Paneeli · Katso lisää »

Pähkinäpensaslehto

Pähkinäpensaslehto on lehtometsän kasvillisuustyyppi, joka on Suomessa yksi luonnonsuojelulain mukaan suojeltavista luontotyypeistä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pähkinäpensaslehto · Katso lisää »

Påvalskär

Påvalskär on keskikokoinen, 12,5 hehtaarin kalliosaari keskellä Saaristomeren kansallispuistoa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Påvalskär · Katso lisää »

Permin aluepiiri

Permin aluepiiri on hallintoalue Volgan federaatiopiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Permin aluepiiri · Katso lisää »

Piano

Piano on kosketinsoitin, jossa ääni syntyy huopapäällysteisten vasaroiden lyödessä soittimen sisälle jännitettyjä metallikieliä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Piano · Katso lisää »

Pietarsaaren maantiede

Tämä artikkeli käsittelee Pietarsaaren maantiedettä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pietarsaaren maantiede · Katso lisää »

Pietarsaari

Pietarsaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pietarsaari · Katso lisää »

Pihdat

Pihdat (Abies) on mäntykasveihin kuuluva havupuiden suku.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pihdat · Katso lisää »

Pihka

männyn kuorella ''Boswellia''-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia. Hajupihkajauhepurkkeja Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pihka · Katso lisää »

Pihkakääpä

Pihkakääpä (Pelloporus leporinus) on yksivuotisesti kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pihkakääpä · Katso lisää »

Pikkuhavukirva

Pikkuhavukirva (Adelges laricis) on havukirvojen heimoon kuuluva hyönteislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkuhavukirva · Katso lisää »

Pikkukäpylintu

Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pikkukäpylintu · Katso lisää »

Pisavaaran luonnonpuisto

Pisavaaran luonnonpuisto on eräs Suomen luonnonpuistoista ja yksi Euroopan tiukimmin suojelluista luonnonsuojelualueista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pisavaaran luonnonpuisto · Katso lisää »

Plitvice

Plitvicen kansallispuisto sijaitsee Kroatiassa ja on perustettu vuonna 1949.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Plitvice · Katso lisää »

Pohjanharmoyökkönen

Pohjanharmoyökkönen (Xestia borealis) on maayökkösiin kuuluva yöperhoslaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjanharmoyökkönen · Katso lisää »

Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaa (vuoteen 1998 Vaasan rannikkoseutu, Vasa kustregion) on nykymaakunta Länsi-Suomessa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Pohjois-Karjalan biosfäärialue

Patvinsuon kansallispuiston suoaluetta. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on toinen Suomen biosfäärialueista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjois-Karjalan biosfäärialue · Katso lisää »

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Polttiaishapero

Polttiaishapero (Russula consobrina) on haperolaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Polttiaishapero · Katso lisää »

Poosjärvi (järvi Porissa)

Poosjärvi on Satakunnassa Porissa entisen Noormarkun kunnan alueella ja siellä Poosjärven kulmakunnalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Karvianjoen vesistöön.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Poosjärvi (järvi Porissa) · Katso lisää »

Pudasjärvi

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pudasjärvi · Katso lisää »

Pukkipalo

Pukkipalon vanha metsä on maakunnan edustavimpia. Metsän laidalla kasvaa runsaasti eri-ikäistä puustoa pienistä kuusentaimista aina suuriin mäntykeloihin ja maahan kaatuneeseen lahopuuhun asti. Pukkipalon aarnialue tai yleisesti pelkkä Pukkipalo on Nousiaisten kunnassa, Kurjenrahkan kansallispuiston alueella sijaitseva aarniometsä, jota pidetään Varsinais-Suomen edustavimpana.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pukkipalo · Katso lisää »

Punahäivekääpä

Punahäivekääpä (Leptoporus mollis) on Suomessa melko yleinen, mahdollisesti pohjoispainotteinen vanhojen metsien kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Punahäivekääpä · Katso lisää »

Punakarakääpä

Punakarakääpä (Steccherinum collabens) on Suomessa harvinaisena ja pohjoispainotteisesti esiintyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Punakarakääpä · Katso lisää »

Punkaharjun puulajipuisto

Punkaharjun puulajipuisto on osa Punkaharjun tutkimusmetsäalueeseen kuuluvaa 1250 hehtaarin maa-alueesta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Punkaharjun puulajipuisto · Katso lisää »

Puolanka

Puolanka (myös Puolango) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Puolanka · Katso lisää »

Pursukääpä

Pursukääpä (Amylocystis lapponica) on harvinainen vanhojen metsien kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pursukääpä · Katso lisää »

Purukumi

Purukumeja. Purukumi on pureskeltavaksi tarkoitettu makeinen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Purukumi · Katso lisää »

Puu

Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Puu · Katso lisää »

Puutavara

Sahatavaraa Puutavara on puusta, erityisesti puun rungosta, saatavan puuaineen yleisnimitys raaka-aineena ja kaupallisena tuotteena eli metsätaloustuotteena.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Puutavara · Katso lisää »

Puuterikääpä

Puuterikääpä (Postia ptychogaster) on harvakseltaan Suomessa tavattava kääpä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Puuterikääpä · Katso lisää »

Pyhä-Häkin kansallispuisto

Pyhä-Häkin kansallispuisto on Saarijärvellä ja Kannonkoskella, Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pyhä-Häkin kansallispuisto · Katso lisää »

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Pyhä-Luoston kansallispuisto on Lapin maakunnassa Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Pyhä-Luoston kansallispuisto · Katso lisää »

Raahe

Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Raahe · Katso lisää »

Raesärkät

Raesärkät on retkeilykohde Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Raesärkät · Katso lisää »

Rahkakääpä

Rahkakääpä (Postia balsamina) on uhanalaiseksi (VU) määritelty kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rahkakääpä · Katso lisää »

Raidankeuhkojäkälä

Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) on kookas ja lehtimäinen keuhkojäkälien sukuun kuuluva jäkälä, joka kasvaa yleensä puiden, erityisesti raidan (Salix caprea) epifyyttinä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Raidankeuhkojäkälä · Katso lisää »

Ranua

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen eteläpuolella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ranua · Katso lisää »

Rastilan kartano

Kartanon päärakennus Rastilan kartano sijaitsee Helsingissä, Vuosaaressa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rastilan kartano · Katso lisää »

Raunkiaerin elomuoto

Raunkiaerin elomuodot kuuluvat tanskalaisen kasvitieteilijä Christen C. Raunkiærin 1900-luvun alussa kehittämään kasvien ulkomuotoon perustuvaan ekologiseen luokittelujärjestelmään.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Raunkiaerin elomuoto · Katso lisää »

Ravnedalen

Ravnedalen on suosittu puistoalue Grimin kaupunginosassa Kristiansandissa Norjassa, josta lähtee retkeilyreitti Baneheian virkistysalueelle.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ravnedalen · Katso lisää »

Räme

Räme on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Räme · Katso lisää »

Rämekauniainen

Rämekauniainen (Phaenops formaneki) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon kuuluva kovakuoriaislaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rämekauniainen · Katso lisää »

Röyhelökääpä

Röyhelökääpä (Pycnoporellus alboluteus) on Suomessa pohjoispainotteisesti esiintyvä, erittäin harvinainen ja erittäin uhanalainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Röyhelökääpä · Katso lisää »

Refugi

Refugi tai refugio (eli "vetäytymispaikka") on alue, jolla olosuhteet ovat pysyneet suhteellisen vakaina silloinkin, kun muualla tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi jäätiköitymisten aikana.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Refugi · Katso lisää »

Riekonkääpä

Riekonkääpä (nyk. Anthoporia albobrunnea, aiemmin rivikääpien sukuun luettuna Antrodia albobrunnea) on harvinainen kuivahkojen, vanhojen metsien kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Riekonkääpä · Katso lisää »

Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Riihimäki · Katso lisää »

Rikkinuppiseitikki

Rikkinuppiseitikki (Calonarius meinhardii, syn. Cortinarius meinhardii) on harvinainen kalkkipitoisten kuusilehtojen sieni, jota on pidetty toisinaan myrkyllisenäkin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rikkinuppiseitikki · Katso lisää »

Rima

Läpisahattua puutavaraa. Rima tarkoittaa ohuehkoa ja kapeahkoa vähintään kolmelta sivulta pituussuuntaan sahattua kappaletta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rima · Katso lisää »

Ristiina

Martan baarin terassi alkukesän päivänä. Astuvansalmen Kalliomaalauksissa. Ristiina on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ristiina · Katso lisää »

Riukuaita

Utajärven Sanginkylässä tammikuussa 2008. Kuvassa näkyvät hyvin myös varaseipäät, varokkaat eli aidan vinotuet. Riukuaita, puuaita, puinen viisto-, piste- tai pistoaita eli aidasaita tai särentöaita on perinteinen suomalainen ja pohjoiseurooppalainen maaseudulla käytetty aita.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Riukuaita · Katso lisää »

Riukukääpä

Riukukääpä (Fuscoporia viticola, synonyymi Phellinus viticola) on pohjoispainotteisesti Suomessa esiintyvä kääpälaji, joka viihtyy luonnontilaisissa vanhoissa metsissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Riukukääpä · Katso lisää »

Riutta (ulkoilualue)

pienoiskuva Riuttan ulkoilureitin varrella oleva muinaisranta. Riutta on Riihimäellä, Hiivolan kylässä, Kormuntien varrella sijaitseva ulkoilualue ja luontokohde.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Riutta (ulkoilualue) · Katso lisää »

Rivikääpä

Rivikääpä (Antrodia serialis) on maailmalla hyvin laajalti tavattava ja Suomessakin yleinen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rivikääpä · Katso lisää »

Romsilva

Regia Naţională a Pădurilor ROMSILVA eli Romsilva on romanialainen valtio-omisteinen yhtiö, jonka vastuulla on valtion julkisten metsien suojeleminen, säilyttäminen, kehittäminen, metsävarojen ja metsästys- ja kalastusalueiden käytön valvominen ja jonka tehtävä on varmistaa, että metsien hoito on ympäristöä säästävää.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Romsilva · Katso lisää »

Ruissalo

Ruissalo on Turun kaupunkiin kuuluva saari aivan Turun edustalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruissalo · Katso lisää »

Ruostekääpä

Ruostekääpä (Phellinus ferrugineofuscus, syn. Phellinidium ferrugineofuscum) on arinakääpiin luettava Suomessa harvinainen resupinaattinen eli lakiton tai pinnanmyötäinen kääpälaji, jonka itiöemät ovat vuoden tai parin ikäisiä eli suhteellisen lyhytikäisiä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruostekääpä · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin maantiede

Korkeus merenpinnasta ja Ruotsin suurimmat kaupungit. Kartta Ruotsin kallioperästä. Ruotsi rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruotsin maantiede · Katso lisää »

Ruskokääpä

Ruskokääpä (Postia calvenda) on koko Suomessa melko yleisesti kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruskokääpä · Katso lisää »

Ruskokärpässieni

Ruskokärpässieni (Amanita regalis) on ruskealakkinen ja myrkyllinen kärpässienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruskokärpässieni · Katso lisää »

Rusokantokääpä

Rusokantokääpä (Fomitopsis rosea) on harvinainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Rusokantokääpä · Katso lisää »

Ruunikääpä

Ruunikääpä (Postia rufescens) Suomessa eteläinen kääpälaji, joka viihtyy niin lehto- kuin kangasmetsissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ruunikääpä · Katso lisää »

Saamelainen muinaisusko

Saamelainen noitarumpu. Seita, saamelaisten pyhä kultti- ja uhripaikka. Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaisten uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Saamelainen muinaisusko · Katso lisää »

Sahan tasavalta

Saha eli Jakutia on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sahan tasavalta · Katso lisää »

Saksan maantiede

Saksa sijaitsee läntisessä Keski-Euroopassa lauhkean ilmaston vyöhykkeellä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Saksan maantiede · Katso lisää »

Saksanpihta

Saksanpihta (Abies alba, syn. A. pectinata) on ainavihanta, paljassiemeninen havupuu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Saksanpihta · Katso lisää »

Salohapero

Salohapero (Russula graminea) on Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa sekä epäilemättä Venäjälläkin kasvava suurikokoinen vihreälakkinen haperolaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Salohapero · Katso lisää »

Salokääpä

Salokääpä (Dichomitus squalens) on Suomessa itäpainotteisesti esiintyvä kääpä, joka on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Salokääpä · Katso lisää »

Salotuoksuvahakas

Salotuoksuvahakas (Hygrophorus agathosmus) on metsävahakkaiden sukuun kuuluva laji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Salotuoksuvahakas · Katso lisää »

Sarkkilanjärvi (Ikaalinen)

Sarkkilanjärvi on Pirkanmaalla Ikaalisissa Sarkkilanjärven kaupunginosassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sarkkilanjärvi (Ikaalinen) · Katso lisää »

Sarvijaakko

Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva keskikokoinen (12–17 mm) ja litteähkö kovakuoriainen, joka elää vain hyvin heikkokuntoisissa tai kuolleissa männyissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sarvijaakko · Katso lisää »

Säkylänharju ja Virttaankangas

Huovinrinteen alueelta. Säkylänharju ja Virttaankangas ovat Satakunnassa sijaitseva harjujen kokonaisuus, joka kuuluu osana noin 150 kilometriä pitkään harjujaksoon.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Säkylänharju ja Virttaankangas · Katso lisää »

Schwarzwaldin kinkku

Schwarzwaldin kinkku Schwarzwaldin kinkku leikeltynä Schwarzwaldin kinkku on kuivasuolattu savustettu kinkku, jota valmistetaan Saksan Schwarzwaldin alueella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Schwarzwaldin kinkku · Katso lisää »

Serbiankuusi

Serbiankuusi (Picea omorika, serbiaksi: Панчићева оморика, Pančićeva omorika) kuuluu kuusiin ja mäntykasveihin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Serbiankuusi · Katso lisää »

Siemen

ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siemen · Katso lisää »

Sikosalmi (joki)

Sikosalmi on Pohjois-Savon Suonenjoen Levässä sijaitseva noin kilometrin pituinen joki, joka muodostaa Pieksäjärven valuma-alueen 51 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sikosalmi (joki) · Katso lisää »

Sinappihapero

Sinappihapero, aiemmin kirpeä keltahapero, (Russula ochroleuca) on kupera tai laakealakkinen okranvärinen tai kellertävä haperolaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sinappihapero · Katso lisää »

Sinikääpä

Sinikääpä (Postia caesia), josta aiemmin käytettiin nimeä sinihaprakääpä, on koko Suomessa yleisesti tavattava kääpä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sinikääpä · Katso lisää »

Siperiankääpä

Siperiankääpä (Phellinus abietis) on monivuotisesti kasvava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperiankääpä · Katso lisää »

Siperiankuusi

Siperiankuusi (Picea obovata) on mäntykasvien heimoon ja kuusten sukuun kuuluva havupuu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperiankuusi · Katso lisää »

Siperianlehtikuusi

Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) on lehtikuusien sukuun (Larix) kuuluva puu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperianlehtikuusi · Katso lisää »

Siperianleppälintu

Siperianleppälintu (Adelura erythronota) on aasialainen varpuslintu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Siperianleppälintu · Katso lisää »

Sipoonkorpi

Pieni oja lähellä Hältingträsk-järveä Sipoonkorvessa Sipoonkorpi on metsäalue Sipoon, Vantaan ja Helsingin kuntien alueilla, Porvoonväylän pohjoispuolella.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sipoonkorpi · Katso lisää »

Sipoonkorven kansallispuisto

Sipoonkorven kansallispuisto perustettiin vuonna 2011 ja oli perustettaessa Suomen 36.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sipoonkorven kansallispuisto · Katso lisää »

Sirppikääpä

Sirppikääpä (Sidera lenis) on Suomessa koko maassa harvinaisena esiintyvä ja vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sirppikääpä · Katso lisää »

Sitkaskääpä

Sitkaskääpä (Antrodia piceata) on koko Suomessa uhanalainen (VU) kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sitkaskääpä · Katso lisää »

Sitruunakääpä

Sitruunakääpä (Antrodiella citrinella) on Suomessa koko maassa hyvin harvinaisena esiintyvä kääpälaji, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sitruunakääpä · Katso lisää »

Skotlannin ylämaa

Ylämaa (Highlands) ja Alamaa (Lowlands) Skotlannin kartalla Skotlannin ylämaa eli Ylämaa on historiallinen alue Skotlannissa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Skotlannin ylämaa · Katso lisää »

Songdalen

Songdalen on entinen Norjan kunta Länsi-Agderin läänissä, kahdeksan kilometriäKristiansandista länteen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Songdalen · Katso lisää »

Sotkamo

Sotkamo on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sotkamo · Katso lisää »

Subboreaali

Subboreaalinen kasvillisuus- ja ilmastokausi Suomessa noin 5 900–2 760 vuotta sitten.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Subboreaali · Katso lisää »

Sunila (yritys)

Sunila Oy oli suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden yhteisesti omistama yhtiö, jolla oli sulfaattisellua valmistava tehdas Kotkassa Sunilan kaupunginosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sunila (yritys) · Katso lisää »

Suo

Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suo · Katso lisää »

Suomen kasvisto

Suomen kasvisto käsittää Suomessa kasvavat kasvit eli putkilokasvit, sammalet ja viherlevät.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomen kasvisto · Katso lisää »

Suomen kesä

Suomessa ilmastotieteellinen terminen kesä tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin +10 °C.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomen kesä · Katso lisää »

Suomen luonto

Patvinsuolla. Elävä luonto Suomessa koostuu pääasiassa metsätalousmetsistä, ojitetuista soista ja järvien eliöyhteisöistä sekä ihmisen vaikutuksen voimakkaimmin muokkaamista viljellyistä alueista ja kaupunkiluonnosta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomen luonto · Katso lisää »

Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet

Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet muodostuvat Aimo Kaarlo Cajanderin kehittämän metsätyyppiopin mukaan kuudesta metsäkasvillisuusvyöhykkeestä: Saaristo-Suomesta, Etelä-Suomesta, Pohjanmaa-Kainuusta, Peräpohjolasta, Metsä-Lapista ja Tunturi-Lapista.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet · Katso lisää »

Suomen metsätalous

Suomen metsätalous käsittelee Suomen valtion alueella harjoitettavaa metsätaloutta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomen metsätalous · Katso lisää »

Suomen Sisu

Suomen Sisu ry on vuonna 1998 perustettu suomalainen kansallismieliseksi itseään kuvaileva yhdistys.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomen Sisu · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomi · Katso lisää »

Suomukka

Suomukan varsi ja lehdet. Suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria) on lehtivihreätön lehtojen loiskasvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomukka · Katso lisää »

Suomussalmi

Suomussalmi (aik. myös Kianta, vienankarj. Šuomuššalmi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suomussalmi · Katso lisää »

Suopursu

Suopursu (Rhododendron tomentosum, syn. Ledum palustre) on kanervakasveihin kuuluva, valkokukkainen varpukasvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suopursu · Katso lisää »

Suutari (hyönteinen)

Suutari (Monochamus sutor) on kookas, mustansävyinen sarvijäärälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Suutari (hyönteinen) · Katso lisää »

Sysilatikka

Sysilatikka eli savulatikka (Aradus aterrimus) on latikoihin kuuluva ludelaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Sysilatikka · Katso lisää »

Tahrakääpä

Tahrakääpä (Postia fragilis) koko Suomessa melko yleisenä tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tahrakääpä · Katso lisää »

Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri

Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri eli Taimyr (ven. Таймы́р, Taimyr) on erityisaseman omaava paikallinen itsehallintoalue Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri · Katso lisää »

Taivalkoski

Taivalkoski on Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Taivalkoski · Katso lisää »

Talousmetsä

Uudistustaimikkoa, jossa vallitsee täydellinen kuusivaltainen monokulttuuri. Puuntaimi nousee kenttäkerroksesta. Kenttäkerroksen eläimistöä. Tekopökkelö avohakkuu aukion laidalla. Talousmetsä on omistuksellisista oloista riippumatta metsä, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Talousmetsä · Katso lisää »

Tammi

Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tammi · Katso lisää »

Tampereen maantiede

Tammerkosken kansallismaisemaa. Tampereella on maantieteellisesti monia pinnanmuodostelmia.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tampereen maantiede · Katso lisää »

Taphrina

Taphrina-sukuun kuuluvat kotelosienet loisivat kasveilla ja muodostavat niihin erilaisia epämuodostumia, kasvaimia tai lehtilaikkuja.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Taphrina · Katso lisää »

Tapionpöytä

Tapionpöytä (Picea abies f. tabulaeformis, incl. 'Tabulaeformis', 'Tabuliformis') eli pöytäkuusi tarkoittaa latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tapionpöytä · Katso lisää »

Tatravuoret

Tatravuoret sijaitsevat Slovakian ja Puolan rajalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tatravuoret · Katso lisää »

Tšekin metsät

Tšekin metsät ovat pääasiassa havumetsiä; kaikkiaan ne peittävät nykyisellään 34,1 prosenttia maan pinta-alasta, ja lukema kasvaa jatkuvasti.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tšekin metsät · Katso lisää »

Tšuvassia

Tšuvassia eli Tšuvassian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta, joka sijaitsee Itä-Euroopassa Volgan keskijuoksulla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tšuvassia · Katso lisää »

Tervaleppäkorpi

Tervaleppäkorvelta näyttävä maisema. Tervaleppäkorpi kuuluu Suomen luonnonsuojelulain mukaan suojeltaviin luontotyyppeihin.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tervaleppäkorpi · Katso lisää »

Tippakääpä

Tippakääpä (Postia guttulata), vanhalta nimeltään tippahaprakääpä, on rehevissä vanhoissa metsissä viihtyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tippakääpä · Katso lisää »

Tuhannen markan seteli

Tuhat markkaa on ollut Suomen rahahistoriassa useamman setelin nimellisarvona.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tuhannen markan seteli · Katso lisää »

Tuhka

Nuotion tuhkaa Kivihiilen tuhkaa Tuhka on orgaanisten aineiden, varsinkin kasvi- ja eläinsolukkojen mutta myös kivihiilen palaessa jäljelle jäävä jauhemainen palamisjäännös.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tuhka · Katso lisää »

Tuhkakääpä

Tuhkakääpä (Bjerkandera adusta) on koko Suomessa yleisenä esiintyvä, kaikenlaisista metsistä ja kulttuuriympäristöstä tavattava kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tuhkakääpä · Katso lisää »

Tukki (puu)

Tukinuittoa Venäjällä. Valokuva vuosilta 1905-1915. Tukki tarkoittaa puun rungosta katkaistua, sahaukseen kelpaavaa osaa, joka on yleensä vähintään 3,1 metrin pituinen ja latvaläpimitaltaan vähintään 15 senttimetriä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tukki (puu) · Katso lisää »

Tukkimiehentäi

Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tukkimiehentäi · Katso lisää »

Tulymski Kamen

Tulymski Kamen Višera-joelta nähtynä. Tulymski Kamen on Uralvuoristoon kuuluva harjanne ja sen korkein vuori Permin aluepiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tulymski Kamen · Katso lisää »

Tungträsketin vanha metsä

Tungträsketin vanha metsä on 20 hehtaarin kokoinen metsäalue.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tungträsketin vanha metsä · Katso lisää »

Tunturikoivikko

Tunturikoivuja Tunturikoivikko on tunturin kasvillisuusvyöhyke, jossa mänty ja kuusi eivät kasva korkeudesta johtuvan kylmyyden takia ja puumaisen kasvillisuuden muodostaa hieskoivun alalaji tunturikoivu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tunturikoivikko · Katso lisää »

Tuore kangas

Tuore kangas on Suomen metsätyyppiopin mukaisesti lehtomaista kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Tuore kangas · Katso lisää »

Työtjärvi

Työtjärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa Hälvälän ja Vesalan pohjoispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Työtjärvi · Katso lisää »

Uhkolansuo

Uhkolansuo. Uhkolansuo on suurehko suo Riihimäellä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Uhkolansuo · Katso lisää »

Uhripuu

alt.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Uhripuu · Katso lisää »

Ukkoniluri

Ukkoniluri (Dendroctonus micans) on musta kaarnakuoriaislaji, joka on noin vajaan senttimetrin mittainen.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ukkoniluri · Katso lisää »

Urbukse järv

Urbukse järv, myös Urbuse järv on Virossa Harjumaalla Anijan kunnassa sijaitseva eutrofinen järvi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Urbukse järv · Katso lisää »

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »

Uurremaatähti

Uurremaatähti (Geastrum pectinatum) on maatähtien sukuun kuuluva sienilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Uurremaatähti · Katso lisää »

Uutiskuvanvuori

Sattirauman silta ja sen takana oleva Uutiskuvanvuori erottuu hyvin katsottaessa kuvanottopaikasta Röölästä. Uutiskuvanvuori (myös nimellä Uutiskuuvanvuori ja Uutiskuuva) on Naantalin Rymättylässä Airismaan saarella sijaitseva 56,4 metriä korkea kahdeksan hehtaarin laajuinen graniittikallio.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Uutiskuvanvuori · Katso lisää »

Vahteristo

Vahteristo on luonnonläheinen kaupunginosa Riihimäellä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vahteristo · Katso lisää »

Vaikkojoki

Vaikkojoki on Vuoksen vesistön Juojärven reitin latvaosaan kuuluva vesitie Kaavin ja Juuan alueella Koillis-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vaikkojoki · Katso lisää »

Valdain ylänkö

Valdain ylänkö Valdain ylänkömaalta. Valdain ylänkö eli Valdai (Валда́й, Valdai) on Keski-Venäjän tasangon luoteisosassa sijaitseva ylänkö.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Valdain ylänkö · Katso lisää »

Valkorihmakääpä

Valkorihmakääpä (Anomoloma myceliosum) on Suomessa erittäin harvinainen kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Valkorihmakääpä · Katso lisää »

Valtalaji

Valtalaji on eliölaji, joka on selvästi runsas, joko biomassaltaan, tai yksilömäärältään.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Valtalaji · Katso lisää »

Vaneri

15 mm:n paksuinen koivuvaneri Vanerin valmistuksen periaate Vaneri (aikaisemmin faneeri) on vähintään kolmesta ohuesta puuviilusta ristiin yhteen liimaamalla valmistettu levymäinen puutuote.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vaneri · Katso lisää »

Varis

Varis (Corvus corone) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä lintu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Varis · Katso lisää »

Väljäpillikääpä

Väljäpillikääpä (Antrodia heteromorpha) on Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta niukasti esiintyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Väljäpillikääpä · Katso lisää »

Välkkyludekääpä

Välkkyludekääpä (Skeletocutis stellae) on koko Suomessa esiintyvä mutta harvinainen ja vaarantuneeksi luokiteltu kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Välkkyludekääpä · Katso lisää »

Venäläinen uusivuosi

Uudenvuodenkuusi Moskovan Punaisella torilla 2007/2008 Venäläinen uusivuosi on vuodenvaihteen juhla- ja vapaapäivien jakso Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Venäläinen uusivuosi · Katso lisää »

Venehjärvi

Venehjärvi (Венех'ярви tai Суднозеро, Sudnozero) on kylä Karjalan tasavallassa Kostamuksen kaupunkipiirissä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Venehjärvi · Katso lisää »

Verinahakka

Verinahakka (Stereum sanguinolentum) on valkolahoa aiheuttava kantasienilaji, joka muistuttaa kääpiä, mutta siltä puuttuu pillistö.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Verinahakka · Katso lisää »

Versosurma

Versosurma on lähinnä männyllä esiintyvä kasvitauti, mutta sitä tavataan myös kuusella ja muilla havupuilla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Versosurma · Katso lisää »

Versoul

Versoul Oy on Kari Niemisen vuonna 1994 perustama yritys, joka tekee Versoul-merkkisiä kitaroita.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Versoul · Katso lisää »

Višeran luonnonpuisto

Višeran luonnonpuisto on valtiollinen luonnonsuojelualue Permin aluepiirin Krasnovišerskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Višeran luonnonpuisto · Katso lisää »

Vihanti

Vihanti on Suomen entinen kunta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vihanti · Katso lisää »

Viherpeippo

Viherpeippo (Chloris chloris) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viherpeippo · Katso lisää »

Vihervarpunen

Vihervarpunen (Spinus spinus) on pieni vihervarpusten sukuun kuuluva varpuslintu, joka elää laajalla alueella Euraasiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vihervarpunen · Katso lisää »

Viikin arboretum

Kartta arboretumin sijainnista Vanhankaupunginlahdella Viikin arboretum eli Viikin puulajipuisto on osa Helsingin Vanhankaupunginlahden sekä Viikin ulkoilu- ja virkistysaluetta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viikin arboretum · Katso lisää »

Viikinsaari

Viikinsaari Pirkkalan Pereensaaresta. Viikinsaari on Pyhäjärven saari ja perhepuisto 20 minuutin laivamatkan päässä Tampereen keskustasta.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viikinsaari · Katso lisää »

Viinihapero

Viinihapero (Russula vinosa syn. Russula obscura) on männyn ja kuusen juurisienenä esiintyvä haperolaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viinihapero · Katso lisää »

Viinikääpä

Viinikääpä (Meruliopsis taxicola) on koko Suomessa harvinaisena esiintyvä kääpälaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viinikääpä · Katso lisää »

Villa Mairea

Villa Mairea Villa Mairea on Porin Noormarkussa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka valmistui vuonna 1939 Harry ja Maire Gullichsenin kodiksi.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Villa Mairea · Katso lisää »

Villamammutti

Villamammutti eli villakarvamammutti (Mammuthus primigenius) on jääkauden aikana laajalle levinneellä arotundralla elänyt mammuttilaji.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Villamammutti · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viro · Katso lisää »

Viulun valmistus

Viulun valmistus on ollut ja on edelleen pääasiassa käsityötä.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Viulun valmistus · Katso lisää »

Vuosirengasajoitus

Puun vuosirenkaita. Vuosirengasajoituksessa eli dendrokronologiassa porataan ontolla puuporalla näyte puusta tai puunesineestä tutkittavaksi. Kaksi puusta otettua vuosirengasnäytettä Eri puista otetuista näytteistä voidaan rakentaa yhden puun ikää pidempi vuosirengassarja. Näytteistä A ja B löytyy sama kuvio, näytteen A alusta ja näytteen B lopusta. Puu A oli nuori silloin, kun puu B oli vanha. Niinpä aika kulkee kuvassa oikealta vasemmalle. Vuosirengasajoitus eli dendrokronologia on puuesineiden iänmääritysmenetelmä, joka perustuu esineessä näkyvien puun vuosirenkaiden muodostamaan kuvioon.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vuosirengasajoitus · Katso lisää »

Vyöleppärousku

Vyöleppärousku (Lactarius fennoscandicus) on rouskujen sukuun kuuluva erinomainen ruokasieni.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Vyöleppärousku · Katso lisää »

Wisconsin-jääkausi

Wisconsin-jääkausi oli viimeinen jääkausijakso Pohjois-Amerikassa pleistoseenikauden lopussa.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Wisconsin-jääkausi · Katso lisää »

Ylimuonio

Ylimuonio (puhekielessä myös "Ylikylä") on kylä Lapin maakunnan luoteisosassa, Muonion kunnassa, 12 km Muonion kirkonkylältä Valtatietä 21 pitkin pohjoiseen, Muonionjoen rannalla.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Ylimuonio · Katso lisää »

Zvejniekin kalmisto

Zvejniekin kalmisto on tunnettu arkeologinen kohde, joka sijaitsee Latvian pohjoisosissa Burtniekijärven koillispäässä lähellä Rūjajokea.

Uusi!!: Metsäkuusi ja Zvejniekin kalmisto · Katso lisää »

(E)-stilbeeni

(E)-stilbeeni eli trans-stilbeeni (C14H12) on aromaattinen hiilivety.

Uusi!!: Metsäkuusi ja (E)-stilbeeni · Katso lisää »

(Z)-stilbeeni

(Z)-stilbeeni eli cis-stilbeeni eli cis-1,2-difenyylieteeni (C14H12) on aromaattinen hiilivety.

Uusi!!: Metsäkuusi ja (Z)-stilbeeni · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Euroopankuusi, Euroopanmetsäkuusi, Kuusi, Näre, Picea abies, Picea abies ssp. abies.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat