Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
201 suhteet: Aale Tynni, Aarteiden kirja, Akateeminen Karjala-Seura, Albin Ahonen, Aleksis Kiven palkinto, Andres Ehin, Anna Haava, Antero Vipunen, Apueläin, Arvi Kivimaa, Arvi Korhonen, Aseet ja varusteet suomalaisessa tarustossa, Auktoriteetti, Aunuksen Radio, Äkräs, Bjarmia, Bjarmien vallan kukoistus ja tuho, Eestin runotar, Eino E. Suolahti, Elättikäärme, Elina Haavio-Mannila, Elsa Enäjärvi-Haavio, Emuu, En päivääkään vaihtaisi pois (albumi), Ensi-ilta (Club for Fiven albumi), Estradilla: Eino Grön 65, Etuvartiokansojen klubi, Folkloristiikka, Frans Akseli Heporauta, Frans Emil Sillanpää, Haavio, Hannes Teppo, Höyheneukko, Heikki Haavio, Henrik Visnapuu, Hittavainen, Hjalmar Karlström, Ikämieli, Iku-Turso, Ilmari Pimiä, Ilmari Turja, Iso härkä, Istervo, Itse (mytologia), Jaakko Haavio, Jakub Lapatka, Johannes Edvard Leppäkoski, Jouko Hautala, Jouko Tolonen, Joulutonttu, ..., Jussi Teljo, Kaarina Lönn, Kaarlo Marjanen, Kaj Chydenius ja 40 laulujen vuotta, Kalevalainen runous, Kalevalan sanakirja (1949), Kalle Sorainen, Kanava (aikakauslehti), Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus, Katarina Eskola, Katri Vala, Kaunein aamuisin – Kaikki levytykset 1974–1979, Köndös, Kirjallisuuden valtionpalkinto, Kirjallisuusvuosi 1954, Kirjallisuusvuosi 1967, Kohtaus (kansanperinne), Kotiseudun tarinoita, Kuippana, Kustaa Vilkuna, Kuutamo metsässä, Lain kumous, Lalli, Lapin kesä (20 suosikkia -sarjan albumi), Laulu (Tein lasinkuultavan laulun), Lauluni aiheet II, Lauri Hakulinen, Lähtö ja kaipaus, Lemminkäinen, Lievo, Lohikäärme, Loveradio, Lovi, Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista, Luettelo salanimistä, Luettelo suomalaisista pakinoitsijoista, Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä, Luonto (mytologia), Lyydiläiset, Maa (albumi), Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, Maamme, Madonna ja huora, Maija Karma, Maija Larmola, Maria (Jeesuksen äiti), Martti (nimi), Martti H. Haavio, Mateli Kuivalatar, Matti Hako, Maunu Niinistö, Minä (albumi), Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset, Mustapää, Mustapää (sukunimi), Niilo Kärki (AKS), Nova (albumi), Novgorodin tuohikirjeet, Nuoren Voiman Liitto, Nuori Voima, Nyyrikki, Ogoi Määränen, Oksenja Mäkiselkä, Olavi Paavolainen, Olavi Pyhä, Olofsborg, Onni Halla, Osiris, Pellonpekko, Pidot Tornissa, Pihasoittajat, Poikajoki (Muhos), Pyhän Henrikin tie, Rauni, Reino Kuuskoski, Rongoteus, Runoi, Satuaapinen, Sininen uni, Sulho Ranta, Suomalainen muinaisusko, Suomalainen mytologia (Haavio), Suomalaisen muinaisrunouden maailma, Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot, Suomalaiset kodinhaltiat, Suomalaisten kansantarinoiden kuninkaat, Suomalaisten muinaiset jumalat, Suomalaisuuden liitto, Suomi 1940-luvulla, Suur-Suomi, Synty (mytologia), Syntyinen, Taistelu Aunuksesta, Tanssilava, Tapio Rautavaara, Tapionpöytä, Tarinoita (Rajattoman albumi), Temmes, Teuvo Tulio, Tietäjä, Timo Heikkilä, TK-komppania, Toivo Talvi, Tonttu, Trond Hedström, Tulenkantajat, Tuohikirje 292, Tuohiraamattu, Tursaansydän, Uhripuu, Uinu lapsein, Ulla Mannonen, Umpiputki, Uno Harva, Unto Monosen muistolle, Uskontotiede, Uskontotieteen oppihistoria Suomessa, V. A. Heiskanen, V. J. Sukselainen, Valo (tiedelehti), Vapauden kaiho (albumi), Varsinaissuomalainen osakunta, Väinämöinen, Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo, Väinämöisen kiellot, Väinämöisen polvenhaava, Väinämöisen tie, Väinämöisen tuomio, Väinö Mäkelä (opettaja), Veen emonen, Vepsäläiset, Verisurman saaneiden vainajala, Vesivainajala, Viljo Marttila, Virankannos, Viron Inkeri, Voimavyö, WSOY-taskukirjasto, Yksi ruusu, Yläne, Yläneen kirkko, Ylioppilaslehti, Yrjö Jylhä, Yrjö Karilas, Yrjö Kivimies, Yrjö Ruutu, 1899, 1973, 22. tammikuuta, 35 vuotta lauluja, 4. helmikuuta. Laajenna indeksi (151 lisää) »
Aale Tynni
Aale Maria Tynni-Haavio (o.s. Tynni, vuosina 1940–1960 Tynni-Pirinen; 3. lokakuuta 1913 Kolppana, Inkerinmaa, Venäjä – 21. lokakuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, suomentaja sekä olympiavoittaja Lontoon olympialaisista 1948.
Uusi!!: Martti Haavio ja Aale Tynni · Katso lisää »
Aarteiden kirja
Aarteiden kirja on alun perin ruotsalaisen Natur & Kultur -kustantamon vuosina 1947–1958 julkaisema kymmenosainen lastenkirjasarja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Aarteiden kirja · Katso lisää »
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Martti Haavio ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Albin Ahonen
Antti Albin Ahonen (26. heinäkuuta 1900 Helsinki – 11. elokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja tietokirjallisuuden sekä radiokuunnelmien suomentaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Albin Ahonen · Katso lisää »
Aleksis Kiven palkinto
Aleksis Kiven rahaston palkinto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) jakama elämäntyöpalkinto suomenkielisen kaunokirjallisuuden puolesta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Aleksis Kiven palkinto · Katso lisää »
Andres Ehin
Andres Ehin (2011) Andres Ehin, kirjailijanimi Lembit Vahak, (13. maaliskuuta 1940 Tallinna, Viro – 10. joulukuuta 2011) oli virolainen runoilija ja kääntäjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Andres Ehin · Katso lisää »
Anna Haava
Anna Rosalie Haava, oik.
Uusi!!: Martti Haavio ja Anna Haava · Katso lisää »
Antero Vipunen
Antero Vipunen on itämerensuomalaisessa kansanrunoudessa maan alla makaava vainaja tai jättiläinen; tietäjä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia loitsuja tai tietoja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Antero Vipunen · Katso lisää »
Apueläin
Apueläin on tutkijoiden käyttämä nimitys suomalaisen tietäjän lähinnä yliluonnollisina apureina pitämistä todellisista elätti-eläimistä, jotka eivät kuitenkaan olleet suoranaisesti kesyjä kotieläimiä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Apueläin · Katso lisää »
Arvi Kivimaa
Arvi Kivimaa, Yrjö Ollilan maalaama muotokuva vuodelta 1930. Kaarlo Arvi Kivimaa, kirjailijanimeltään Heikki Taura (6. syyskuuta 1904 Hartola – 18. huhtikuuta 1984 Helsinki), oli suomalainen kirjailija, runoilija ja teatteriohjaaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Arvi Kivimaa · Katso lisää »
Arvi Korhonen
Arvi Korhonen 1960-luvun alussa. Arvi Heikki Korhonen (9. tammikuuta 1890 Utajärvi – 29. joulukuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen historioitsija ja professori, joka tunnetaan niin sanotusta ajopuuteoriasta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Arvi Korhonen · Katso lisää »
Aseet ja varusteet suomalaisessa tarustossa
Suomalaisten tarujen sankareilla ja vastustajilla on erilaisia aseita, joista jotkut ovat merkittävässä asemassa kertomuksissa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Aseet ja varusteet suomalaisessa tarustossa · Katso lisää »
Auktoriteetti
Auktoriteetilla (vaikutusvalta) tarkoitetaan tietojensa, asemansa tai persoonansa takia kunnioitettua, arvostettua ja käskyvaltaista henkilöä tai tällaisen henkilön asemaa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Auktoriteetti · Katso lisää »
Aunuksen Radio
Sotilasvirkailija Oke Tuuri soittaa suosittuja toivomuslevyjä Aunuksen radion studiossa 7. toukokuuta 1942. SA-kuva.Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Aunuksen Radio · Katso lisää »
Äkräs
Äkräs oli muun muassa nauriin haltija. Äkräs on Mikael Agricolan ensimmäisenä mainitsema karjalaisten monipuolinen sadon ja kasvillisuuden haltija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Äkräs · Katso lisää »
Bjarmia
Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (.
Uusi!!: Martti Haavio ja Bjarmia · Katso lisää »
Bjarmien vallan kukoistus ja tuho
Bjarmien vallan kukoistus ja tuho – Historiaa ja runoutta on Martti Haavion kirjoittama ja WSOY:n vuonna 1965 julkaisema tietokirja, joka käsittelee Bjarmiaa eli Bjarmien maata.
Uusi!!: Martti Haavio ja Bjarmien vallan kukoistus ja tuho · Katso lisää »
Eestin runotar
Eestin runotar: virolaisen lyriikan antologia on vuonna 1940 ilmestynyt virolaisen runouden antologia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Eestin runotar · Katso lisää »
Eino E. Suolahti
Eino E. Suolahti. Eino Edvard "Nenno" Suolahti (28. marraskuuta 1914 Helsinki – 21. marraskuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen historioitsija, professori ja kulttuuripersoonallisuus, joka toimi pitkään WSOY:n kirjallisena johtajana ja sen jälkeen Akateemisen kirjakaupan johtajana.
Uusi!!: Martti Haavio ja Eino E. Suolahti · Katso lisää »
Elättikäärme
Elättikäärmeet olivat kesyjä käärmeitä, joita pidettiin maalaistaloissa lemmikkeinä ja joilla uskottiin olevan myös yliluonnollisia kykyjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Elättikäärme · Katso lisää »
Elina Haavio-Mannila
Anna Elina Haavio-Mannila (s. 3. elokuuta 1933 Helsinki) on suomalainen valtiotieteen tohtori ja sosiologian professori emerita.
Uusi!!: Martti Haavio ja Elina Haavio-Mannila · Katso lisää »
Elsa Enäjärvi-Haavio
Elsa Enäjärvi-Haavio (o.s. Enäjärvi, vuoteen 1922 Eklund; 14. lokakuuta 1901 Vihti – 24. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen tieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio · Katso lisää »
Emuu
Emuut ovat itäsuomalaisia ja karjalaisia myyttisiä olentoja, jotka ovat jonkin kasvi- tai eläinlajin kantavanhempia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Emuu · Katso lisää »
En päivääkään vaihtaisi pois (albumi)
En päivääkään vaihtaisi pois – Sata levytystä vuosilta 1946–1979 on Tapio Rautavaaran viiden levyn kokoelma-albumi, joka julkaistiin vuonna 1995.
Uusi!!: Martti Haavio ja En päivääkään vaihtaisi pois (albumi) · Katso lisää »
Ensi-ilta (Club for Fiven albumi)
Ensi-ilta on suomalaisen a cappella-yhtye Club for Fiven 26.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ensi-ilta (Club for Fiven albumi) · Katso lisää »
Estradilla: Eino Grön 65
Estradilla: Eino Grön 65 on suomalainen televisio-ohjelma, konserttitallenne laulaja Eino Grönin 65-vuotisjuhlakonsertista.
Uusi!!: Martti Haavio ja Estradilla: Eino Grön 65 · Katso lisää »
Etuvartiokansojen klubi
Etuvartiokansojen klubi oli suomalainen vuosina 1920–1928 toiminut yhdistys, joka pyrki luomaan yhteistyötä Venäjän vähemmistökansojen ja Venäjästä irtautuneiden uusien valtioiden välille.
Uusi!!: Martti Haavio ja Etuvartiokansojen klubi · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Frans Akseli Heporauta
Frans Akseli Heporauta (sukunimi vuoteen 1935 Hästesko; 12. heinäkuuta 1879 Iitti – 2. marraskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen rehtori ja kansanrunouden tutkija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Frans Akseli Heporauta · Katso lisää »
Frans Emil Sillanpää
Frans Emil Sillanpää oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Frans Emil Sillanpää · Katso lisää »
Haavio
Haavio on suomalainen sukunimi, joka on muun muassa seuraavilla henkilöillä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Haavio · Katso lisää »
Hannes Teppo
Hannes Heikki Teppo (6. lokakuuta 1898 Nurmo (Viitattu 21.5.2019) – 29. marraskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja suomen kielen kehittäjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Hannes Teppo · Katso lisää »
Höyheneukko
Höyheneukko on suomalaisessa kansanperinteessä riistalintujen kantaemo eli emuu.
Uusi!!: Martti Haavio ja Höyheneukko · Katso lisää »
Heikki Haavio
Kaarlo Heikki Haavio (9. maaliskuuta 1901 Tottijärvi – 17. huhtikuuta 1977) oli suomalainen rehtori.
Uusi!!: Martti Haavio ja Heikki Haavio · Katso lisää »
Henrik Visnapuu
Henrik Visnapuu (2. tammikuuta 1890 Valgamaa, Viro – 3. huhtikuuta 1951 New York, Yhdysvallat) oli virolainen runoilija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Henrik Visnapuu · Katso lisää »
Hittavainen
Hittavainen on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä metsänhaltija, joka auttoi jäniksen pyynnissä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Hittavainen · Katso lisää »
Hjalmar Karlström
Hjalmar Karlström (1872 Naantali – 1942) oli suomalainen liikemies ja lahjoittaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Hjalmar Karlström · Katso lisää »
Ikämieli
Ikämieli oli saamelainen tietäjä ja sotapäällikkö, joka vaikutti Sompiossa nykyisen Sodankylän seudulla.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ikämieli · Katso lisää »
Iku-Turso
E. N. Setälän mukaan tämänkaltainen tursaansydän-merkki on ollut nimensä mukaisesti Tursas-jumalan (tai olennon) merkki. Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina.
Uusi!!: Martti Haavio ja Iku-Turso · Katso lisää »
Ilmari Pimiä
Ilmari Eino Pimiä (19. kesäkuuta 1897 Kivennapa – 22. marraskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kuvataiteilija ja piirustuksenopettaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ilmari Pimiä · Katso lisää »
Ilmari Turja
Ilmari Turja vuonna 1938. Kaarlo Ilmari Turja (28. lokakuuta 1901 Isokyrö – 6. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja vuodesta 1970 lähtien professori.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ilmari Turja · Katso lisää »
Iso härkä
Iso härkä on kalevalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä jättikokoinen härkä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Iso härkä · Katso lisää »
Istervo
Olaus Magnuksen Carta marinassa vuodelta 1536. Istervo on käärmeen syntyä selittävissä kalevalaisissa loitsuissa esiintyvä henkilö.
Uusi!!: Martti Haavio ja Istervo · Katso lisää »
Itse (mytologia)
Itse on ilmeisesti ollut muinaissuomalaisen käsityksen mukaan ihmisen sielun osa, sieluun kuuluva muista osista erillinen henkiolento, sieluolento.
Uusi!!: Martti Haavio ja Itse (mytologia) · Katso lisää »
Jaakko Haavio
Jaakko Antero Haavio (3. heinäkuuta 1904 Tottijärvi – 27. toukokuuta 1984 Turku) oli suomalainen pappi, teologian kunniatohtori, runoilija, virsirunoilija ja kirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Jaakko Haavio · Katso lisää »
Jakub Lapatka
Jakub Lapatka (s. 16. syyskuuta 1944 Ausjukova, Rasonyn kihlakunta, Valko-Venäjä) on valkovenäläinen kääntäjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Jakub Lapatka · Katso lisää »
Johannes Edvard Leppäkoski
Johannes Edvard Leppäkoski (3. marraskuuta 1901 Kaukola – 5. joulukuuta 1984 Jyväskylä) oli suomalainen toimittaja ja esperanton harrastaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Johannes Edvard Leppäkoski · Katso lisää »
Jouko Hautala
Jouko Johannes Abraham Hautala (27. kesäkuuta 1910 Oulu – 5. lokakuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkimuksen professori ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkiston johtaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Jouko Hautala · Katso lisää »
Jouko Tolonen
Jouko Paavo Kalervo Tolonen (2. marraskuuta 1912 Porvoo – 23. heinäkuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, pianisti ja musiikkitieteilijä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Jouko Tolonen · Katso lisää »
Joulutonttu
Ruotsalaisen Jenny Nyströmin joulutonttuaiheinen joulukortti vuodelta 1947 Joulutonttu on taruolento ja joulupukin apulainen.
Uusi!!: Martti Haavio ja Joulutonttu · Katso lisää »
Jussi Teljo
Klaus Maunu Juhani (Jussi) Teljo (19. heinäkuuta 1904 Helsinki – 1. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteilijä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Jussi Teljo · Katso lisää »
Kaarina Lönn
Alma Kaarina Vaher (sukunimi vuoteen 1935 Lönn, 8. lokakuuta 1896 Jyväskylä – 23. elokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen runoilija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kaarina Lönn · Katso lisää »
Kaarlo Marjanen
Kaarlo Marjanen, Kalervo Kallio ja Einari Vuorela vuonna 1944. Kaarlo Matti Marjanen (5. tammikuuta 1899 Maaria – 20. marraskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen lausuja, kriitikko, kirjailija ja aforistikko.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kaarlo Marjanen · Katso lisää »
Kaj Chydenius ja 40 laulujen vuotta
Kaj Cydeniuksen juhlakonsertin esiintyjät Kaj Chydenius ja 40 laulujen vuotta on säveltäjä Kaj Chydeniuksen 40-vuotistaiteilijajuhlakonsertista taltioidun tv-ohjelman ensimmäinen osa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kaj Chydenius ja 40 laulujen vuotta · Katso lisää »
Kalevalainen runous
Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan eli kalevalamittaan.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kalevalainen runous · Katso lisää »
Kalevalan sanakirja (1949)
Kalevalan sanakirja on vuonna 1949 julkaistu sanakirja ja samalla kuvitettu tietokirja kansalliseepos Kalevalan sanastosta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kalevalan sanakirja (1949) · Katso lisää »
Kalle Sorainen
Kaarle Laurentius (Kalle) Sorainen (sukunimi vuoteen 1936 Sandelin; 14. toukokuuta 1893 Pori – 14. marraskuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen opettaja, filosofi ja kirjallisuuden tutkija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kalle Sorainen · Katso lisää »
Kanava (aikakauslehti)
Kanava on Otavamedian kustantama ja julkaisema aikakauslehti.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kanava (aikakauslehti) · Katso lisää »
Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus
Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus on Martti Haavion kirjoittama ja WSOY:n vuonna 1959 julkaisema tietokirja, joka käsittelee Karjalan alueen muinaisuskoa ja mytologiaa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus · Katso lisää »
Katarina Eskola
Katarina Eskola (o.s. Haavio, s. 26. kesäkuuta 1940) on suomalainen kulttuurintutkija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Katarina Eskola · Katso lisää »
Katri Vala
Katri Vala (oik. Karin (Kati) Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonionniska – 28. toukokuuta 1944 Eksjö, Ruotsi) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Katri Vala · Katso lisää »
Kaunein aamuisin – Kaikki levytykset 1974–1979
Kaunein aamuisin – Kaikki levytykset 1974–1979 on Tapio Heinosen kokoelmalevy, joka julkaistiin 14.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kaunein aamuisin – Kaikki levytykset 1974–1979 · Katso lisää »
Köndös
Köndös on Mikael Agricolan mainitsema karjalainen henkiolento, jonka löytyminen myöhemmin kirjatusta kansanperinteestä on epävarmaa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Köndös · Katso lisää »
Kirjallisuuden valtionpalkinto
Kirjallisuuden valtionpalkinto on Suomen valtion kirjallisuustoimikunnan vuosittain myöntämä palkinto kirjailijoille ja kääntäjille.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kirjallisuuden valtionpalkinto · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1954
Kirjallisuusvuosi 1954 käsittelee vuoden 1954 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kirjallisuusvuosi 1954 · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 1967
Kirjallisuusvuosi 1967 käsittelee vuoden 1967 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kirjallisuusvuosi 1967 · Katso lisää »
Kohtaus (kansanperinne)
Suomalaisessa kansanperinteessä kohtaus tarkoittaa äkillisesti iskevää sairaalloista tilaa, jonka aiheuttaa ihmisen kohtaaminen haltijan tai vainajan sielun kanssa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kohtaus (kansanperinne) · Katso lisää »
Kotiseudun tarinoita
Kotiseudun tarinoita on vuonna 1951 julkaistu teos, joka sisältää suomalaisena kansanperinteenä kerrottuja historiallisia ja kotiseututarinoita.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kotiseudun tarinoita · Katso lisää »
Kuippana
Kuippana on suomalaisessa kansantarustossa metsänhenki.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kuippana · Katso lisää »
Kustaa Vilkuna
Kustaa Gideon Vilkuna (26. lokakuuta 1902 Nivala – 6. huhtikuuta 1980 Kirkkonummi) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kustaa Vilkuna · Katso lisää »
Kuutamo metsässä
Kuutamo metsässä (Heikki Sarmannon musiikkia suomalaisiin runoihin) on Maija Hapuojan albumi vuodelta 1983.
Uusi!!: Martti Haavio ja Kuutamo metsässä · Katso lisää »
Lain kumous
Lain kumous on suomalainen loitsu tai taikatemppu, jolla pyrittiin vaikuttamaan oikeudenkäynnin tai käräjien päätökseen.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lain kumous · Katso lisää »
Lalli
Isonkyrön kirkon keskiaikainen puuveistos Piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista. Kuva Suomen postilaitoksen merkissä vuodelta 1955, jolloin katsottiin kuluneen 800 vuotta kristinuskon tulosta Suomeen. Lalli (mahdollisesti Laurentius, Lauri tai Lalloi) on otaksuttavasti 1100-luvulla elänyt köyliöläinen talonpoika, joka kansanperinteen mukaan surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 20. tammikuuta noin vuonna 1156.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lalli · Katso lisää »
Lapin kesä (20 suosikkia -sarjan albumi)
20 suosikkia – Lapin kesä on vuonna 1996 julkaistu Vesa-Matti Loirin kokoelmalevy.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lapin kesä (20 suosikkia -sarjan albumi) · Katso lisää »
Laulu (Tein lasinkuultavan laulun)
Laulu on P. Mustapään runo, joka ilmestyi hänen neljännellä kokoelmallaan Koiruoho, ruusunkukka vuonna 1947.
Uusi!!: Martti Haavio ja Laulu (Tein lasinkuultavan laulun) · Katso lisää »
Lauluni aiheet II
Lauluni aiheet II on Vesa-Matti Loirin kokoelmalevy, joka sisältää kappaleita laidasta laitaan koko hänen uraltaan.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lauluni aiheet II · Katso lisää »
Lauri Hakulinen
Lauri Pekka Hakulinen (6. lokakuuta 1899 Turku – 2. maaliskuuta 1985 Helsinki) oli Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja Sanakirjasäätiön johtaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lauri Hakulinen · Katso lisää »
Lähtö ja kaipaus
Lähtö ja kaipaus on vuonna 1988 ilmestynyt KOM-teatterin järjestyksessään 10.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lähtö ja kaipaus · Katso lisää »
Lemminkäinen
''Lemminkäisen äiti'', Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1897 Lemminkäinen, Lemminki ja Lemmin poika, on suomalaisen kansanperinteen heeros, jota Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevalassa kutsutaan myös nimillä Ahti Saarelainen ja Kaukomieli.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lemminkäinen · Katso lisää »
Lievo
Lievo, vaakalintu, lieve eli lapalievo on suomalainen taruolento, joka yleensä toimii noidan tai tietäjän apurina.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lievo · Katso lisää »
Lohikäärme
Kiinalainen lohikäärmeveistos taiwanilaisen temppelin katolla. Lohikäärme on liskomainen taruolento, joka tunnetaan tarustoista kautta maailman.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lohikäärme · Katso lisää »
Loveradio
Loveradio oli Henrik Otto Donnerin vuonna 2006 organisoima hanke, jossa muisteltiin 40 vuotta aiemmin perustettua Love Records -levy-yhtiötä soittamalla kuukauden ajan sen tuotantoa omalla radiokanavalla sekä julkaisemalla neljän CD-levyn kokoelma Loveradio 1–4 yhtiön tuotannosta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Loveradio · Katso lisää »
Lovi
Lovi on suomalaisessa mytologiassa yliluonnollinen olotila tai paikka.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lovi · Katso lisää »
Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista
Tämä on luettelo Helsingin yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa pidetyistä maisterien ja tohtorien promootioista Turun Kuninkaallisen Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston ajoilta aina nykypäivään.
Uusi!!: Martti Haavio ja Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista · Katso lisää »
Luettelo salanimistä
Tämä on luettelo salanimistä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Luettelo salanimistä · Katso lisää »
Luettelo suomalaisista pakinoitsijoista
Pakinoitsijat on järjestetty nimimerkin mukaan.
Uusi!!: Martti Haavio ja Luettelo suomalaisista pakinoitsijoista · Katso lisää »
Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä
Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä käsittää tunnettuja Helsingin Hietaniemen hautausmaan eri osiin haudattuja henkilöitä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä · Katso lisää »
Luonto (mytologia)
Luonto oli karjalaisten vanhan käsityksen mukaan ihmisen (tai ehkä muunkin persoonan omaavaksi koetun asian tai ilmiön) suojelushaltija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Luonto (mytologia) · Katso lisää »
Lyydiläiset
Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Lyydiläiset · Katso lisää »
Maa (albumi)
Maa on lauluyhtye Rajattoman 10-vuotisjuhlalevy.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maa (albumi) · Katso lisää »
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja · Katso lisää »
Maamme
Maamme on Suomen kansallislaulu.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maamme · Katso lisää »
Madonna ja huora
Madonna ja huora on Hannele Koivusen kirjoittama, hänen väitöskirjaansa The Woman who understood completely (1994) pohjautuva tutkimus kristinuskon myyttisestä naiskuvasta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Madonna ja huora · Katso lisää »
Maija Karma
Ann-Maj Kaarina ”Maija” Karma (vuoteen 1931 Gustafson; 11. joulukuuta 1914 Mikkeli – 23. lokakuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen graafikko ja piirtäjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maija Karma · Katso lisää »
Maija Larmola
Maija-Riitta Larmola (o.s. Turunen; 1. maaliskuuta 1942 Riihimäki – 21. syyskuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maija Larmola · Katso lisää »
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maria (Jeesuksen äiti) · Katso lisää »
Martti (nimi)
Martti on miehen nimi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Martti (nimi) · Katso lisää »
Martti H. Haavio
Professori Martti H. Haavio ja professori Sakari Kuusi Jyväskylän seminaarin historian luovutustilaisuudessa vuonna 1963. Martti Henrik Haavio (14. maaliskuuta 1897 Akaa – 12. tammikuuta 1966 Jyväskylä t. Muurame) oli suomalainen kasvatustieteilijä ja teologi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Martti H. Haavio · Katso lisää »
Mateli Kuivalatar
Mateli Kuivalatar eli viralliselta nimeltään Magdaleena Ikonen, o.s. Kuivalainen (8. toukokuuta 1771 – 29. joulukuuta 1846) oli ilomantsilainen runonlaulaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Mateli Kuivalatar · Katso lisää »
Matti Hako
Matti Juhani Hako, sukunimi vuoteen 1935 Flinck (24. joulukuuta 1927 Pori – 29. heinäkuuta 2014 Vantaa) oli suomalainen filosofian tohtori, lehtori ja suomen kielestä ja kansankulttuurista kirjoittanut tietokirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Matti Hako · Katso lisää »
Maunu Niinistö
Maunu Eemeli Niinistö (19. elokuuta 1915 Punkalaidun – 16. marraskuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Maunu Niinistö · Katso lisää »
Minä (albumi)
Minä on Juice Leskisen albumi, jonka julkaisi vuonna 1987 Megamania Musiikki Leskisen omalla Grand Slam -alamerkillä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Minä (albumi) · Katso lisää »
Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset
Pohjola. Lintukoto on taivaankannen reunan ja maan reunan välisessä raossa, jota on kuvassa selvyyden vuoksi korostettu voimakkaasti. Todellisuudessa rako ajateltiin ahtaaksi. Muinaissuomalaisten käsitys maailmankaikkeudesta muistutti lähiseudun kansojen käsityksiä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset · Katso lisää »
Mustapää
Mustapää voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Martti Haavio ja Mustapää · Katso lisää »
Mustapää (sukunimi)
Mustapää on suomalainen sukunimi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Mustapää (sukunimi) · Katso lisää »
Niilo Kärki (AKS)
Niilo Konrad Kärki (12. syyskuuta 1897 Kuhmalahti – 6. helmikuuta 1931 Porvoo) oli Akateemisen Karjala-Seuran varapuheenjohtaja ja pääideologi, Ylioppilaslehden päätoimittaja ja WSOY:n kustannusvirkailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Niilo Kärki (AKS) · Katso lisää »
Nova (albumi)
Nova on lauluyhtye Rajattoman ensimmäinen albumi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Nova (albumi) · Katso lisää »
Novgorodin tuohikirjeet
itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Novgorodin tuohikirjeet · Katso lisää »
Nuoren Voiman Liitto
Nuoren Voiman Liitto (lyhenne NVL) on kirjallisuusyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea eri-ikäisiä kirjoittajia ja edistää kirjallisuuden asemaa ja tunnettavuutta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Nuoren Voiman Liitto · Katso lisää »
Nuori Voima
Nuori Voima on vuonna 1908 perustettu kulttuurilehti, jonka avustajakunta koostuu kirjailijoista, kriitikoista, kääntäjistä, filosofeista ja tutkijoista.
Uusi!!: Martti Haavio ja Nuori Voima · Katso lisää »
Nyyrikki
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Nyyrikki · Katso lisää »
Ogoi Määränen
Ogoi Määränen esiintymässä Kalevalan 100-vuotisjuhlilla Helsingin Messuhallissa vuonna 1935. Ogoi (Agafia) Määränen o.s. Härkin (14. toukokuuta 1858 Suojärvi – 3. kesäkuuta 1940 Helsinki) oli suomenkarjalainen arvostettu runonlaulaja ja kansanparantaja Suojärveltä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ogoi Määränen · Katso lisää »
Oksenja Mäkiselkä
Oksenja (Ksenia) Mäkiselkä, sukunimi vuoteen 1931 Buljugina, o.s. Valokainen (21. tammikuuta 1878 Suistamo – 16. toukokuuta 1946 Laihia) oli suomalainen itkuvirsien esittäjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Oksenja Mäkiselkä · Katso lisää »
Olavi Paavolainen
Olavi Paavolainen (17. syyskuuta 1903 Kivennapa – 19. heinäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, esseisti, toimittaja ja kulttuurivaikuttaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Olavi Paavolainen · Katso lisää »
Olavi Pyhä
Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030.
Uusi!!: Martti Haavio ja Olavi Pyhä · Katso lisää »
Olofsborg
Olofsborg on arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen 1900-luvun alkuvuosina Helsingin Katajanokalle suunnittelema asuintalo.
Uusi!!: Martti Haavio ja Olofsborg · Katso lisää »
Onni Halla
Onni Johannes Halla (vuoteen 1904 Karlsson, vuoteen 1920 Suominen; 27. lokakuuta 1899 Rauma – 27. kesäkuuta 1981 Vihti) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja kirjallisuuskriitikko.
Uusi!!: Martti Haavio ja Onni Halla · Katso lisää »
Osiris
Myöhäiskauden aikainen Osiris-patsaan pää, jolla on Osirikselle tyypillinen Ylä-Egyptin kruunu. Brooklyn Museum. Osiris (muinaisegyptin Wsir tai Usir, luultavasti "mahtava") oli yksi tärkeimmistä muinaisegyptiläisten palvomista jumalista, joka hallitsi kuoleman valtakuntaa, teki maan hedelmälliseksi ja mahdollisti kuolemanjälkeisen elämän.
Uusi!!: Martti Haavio ja Osiris · Katso lisää »
Pellonpekko
Viron setukaisten Peko Pellonpekko eli Pekko on pakanallisista jumalista Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten jumala.
Uusi!!: Martti Haavio ja Pellonpekko · Katso lisää »
Pidot Tornissa
Hotelli Tornin torni. Pidot Tornissa on Yrjö Kivimiehen toimittama ja Gummeruksen julkaisema kirja hotelli Tornissa 1937 pidetyn kulttuuripoliittisen keskustelutilaisuuden pohjalta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Pidot Tornissa · Katso lisää »
Pihasoittajat
Pihasoittajat vuonna 1972. Pihasoittajat oli vuosina 1969–1975 toiminut suomalainen kansanmusiikista vaikutteita ottanut folkrock-yhtye.
Uusi!!: Martti Haavio ja Pihasoittajat · Katso lisää »
Poikajoki (Muhos)
Poikajoki on yli 20 kilometriä pitkä joki Pohjois-Pohjanmaalla.
Uusi!!: Martti Haavio ja Poikajoki (Muhos) · Katso lisää »
Pyhän Henrikin tie
Pyhän Henrikin tien yhden osuuden muodostaa Nunnapolku, jonka vanhaa linjausta on säilynyt Ruskolla. Pyhän Henrikin tie on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kulkeva vanha keskiaikainen pyhiinvaellusreittien verkosto.
Uusi!!: Martti Haavio ja Pyhän Henrikin tie · Katso lisää »
Rauni
Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko-ylijumalan puoliso tai toisen tulkinnan mukaan itse Ukko.
Uusi!!: Martti Haavio ja Rauni · Katso lisää »
Reino Kuuskoski
Reino Iisakki Kuuskoski (18. tammikuuta 1907 Loimaa – 27. tammikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja juristi, joka toimi eduskunnan oikeusasiamiehenä vuosina 1946–1947 ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuosina 1958–1965.
Uusi!!: Martti Haavio ja Reino Kuuskoski · Katso lisää »
Rongoteus
Rongoteus on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka saa rukiin tuottamaan satoa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Rongoteus · Katso lisää »
Runoi
Runoi eli runo merkitsi ilmeisesti entisajan suomalaisille ja karjalaisille tietäjää tai šamaania, jonka loitsut ja kertomukset ovat runomuotoisia ja yleensä laulettuja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Runoi · Katso lisää »
Satuaapinen
Satuaapinen on vuonna 1955 julkaistu Aale Tynnin kirjoittama aapinen, jonka on kuvittanut Maija Karma.
Uusi!!: Martti Haavio ja Satuaapinen · Katso lisää »
Sininen uni
Sininen uni ("Joka ilta kun lamppu sammuu") on Nukkumatista kertova lastenlaulu, jonka Tapio Rautavaara on säveltänyt P. Mustapään (Martti Haavio) runoon ”Laulu Nukkumatista”.
Uusi!!: Martti Haavio ja Sininen uni · Katso lisää »
Sulho Ranta
Sulho Veikko Juhani Ranta (15. elokuuta 1901 Peräseinäjoki – 5. toukokuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Sulho Ranta · Katso lisää »
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »
Suomalainen mytologia (Haavio)
Suomalainen mytologia on Martti Haavion kirjoittama, vuonna 1967 WSOY:n julkaisema suomalaista mytologiaa ja muinaisuskoa käsittelevä tietokirja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalainen mytologia (Haavio) · Katso lisää »
Suomalaisen muinaisrunouden maailma
Suomalaisen muinaisrunouden maailma on Martti Haavion kirjoittama tietokirja, joka on julkaistu vuonna 1935 ja joka käsittelee suomalaisten muinaista kansanrunoutta ja sen eri tyylilajeja, kuten sankarilauluja, sananlaskuja, syntyloitsuja ja itkuvirsiä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalaisen muinaisrunouden maailma · Katso lisää »
Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot
Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot ovat yleisiä jaettavia ja myönnettäviä palkintoja niin valtakunnallisesti, kuin myös alueellisestikin.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalaiset kirjallisuuspalkinnot · Katso lisää »
Suomalaiset kodinhaltiat
Suomalaiset kodinhaltiat on Martti Haavion kirjoittama tietokirja, joka käsittelee pihapiirien ja kotien yliluonnollisia olentoja suomalaisessa kansanperinteessä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalaiset kodinhaltiat · Katso lisää »
Suomalaisten kansantarinoiden kuninkaat
Suomalaisten kansantarinoiden kuninkaat ovat suomalaisissa kertomuksissa ja kansantarinoissa esiintyviä kuninkaita ja muita ryhmien ja alueiden päälliköitä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalaisten kansantarinoiden kuninkaat · Katso lisää »
Suomalaisten muinaiset jumalat
278x278px Suomalaisten muinaiset jumalat ovat suomalaiseen ja karjalaiseen muinaisuskontoon kuuluvia jumaluuksia ja henkiolentoja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalaisten muinaiset jumalat · Katso lisää »
Suomalaisuuden liitto
Suomalaisuuden Liitto ry on yhdistys, jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomalaisuuden liitto · Katso lisää »
Suomi 1940-luvulla
Rintamamiestyylisen talon rakentamista välirauhan aikana syyskuussa 1940. Yhdysvaltain armeijan ylijäämätavaraan kuuluneita elintarvikepakkauksia lajitellaan kansanhuoltoministeriössä. Elokuu 1946. Suomi 1940-luvulla oli vajaan neljän miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta, joka oli joutunut silloisen itänaapurinsa Neuvostoliiton kanssa sotaan.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suomi 1940-luvulla · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Martti Haavio ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Synty (mytologia)
Synty on jonkin asian myyttinen alkuperä suomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Synty (mytologia) · Katso lisää »
Syntyinen
Syntyinen oli karjalaisessa kansanperinteessä esiintyvä henkiolento, jolla tarkoitettiin yleensä suvun vainajien palvottuja sieluja, joskus myös kristittyjä pyhimyksiä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Syntyinen · Katso lisää »
Taistelu Aunuksesta
Taistelu Aunuksesta on Martti Haavion ja Olavi Paavolaisen jatkosodan aikana toimittama kirja, joka joutui julkaisukieltoon.
Uusi!!: Martti Haavio ja Taistelu Aunuksesta · Katso lisää »
Tanssilava
Somerniemellä Somerolla. Tanssilava kansanpuistossa Ruotsin Tolleredissa. Tanssilava. Ystad 2016. Tanssilava on ulkoilmaan tanssipaikaksi rakennettu avoin tai katettu lava, jolla harrastetaan lavatanssia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tanssilava · Katso lisää »
Tapio Rautavaara
Kaj Tapio Rautavaara (8. maaliskuuta 1915 Pirkkala – 25. syyskuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen laulaja, keihäänheiton olympiavoittaja, jousiampuja ja elokuvanäyttelijä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tapio Rautavaara · Katso lisää »
Tapionpöytä
Tapionpöytä (Picea abies f. tabulaeformis, incl. 'Tabulaeformis', 'Tabuliformis') eli pöytäkuusi tarkoittaa latvatonta metsäkuusta, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tapionpöytä · Katso lisää »
Tarinoita (Rajattoman albumi)
Tarinoita on lauluyhtye Rajattoman albumi, joka julkaistiin 6.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tarinoita (Rajattoman albumi) · Katso lisää »
Temmes
Temmes (aiemmin Haapaniemi) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla.
Uusi!!: Martti Haavio ja Temmes · Katso lisää »
Teuvo Tulio
Teuvo Tulio (alun perin Theodor Antonius Deroschinsky-Tugai) oli suomalainen elokuvaohjaaja, -leikkaaja, -käsikirjoittaja ja -näyttelijä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Teuvo Tulio · Katso lisää »
Tietäjä
R. W. Ekmanin maalaus ''Väinämöisen soitto'' vuodelta 1866. Tietäjä on suomalaisessa kansanperinteessä taikavoimainen, yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tietäjä · Katso lisää »
Timo Heikkilä
Timo Heikkilä on helsinkiläinen kirjailija ja vapaa tutkija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Timo Heikkilä · Katso lisää »
TK-komppania
arkistoitu.
Uusi!!: Martti Haavio ja TK-komppania · Katso lisää »
Toivo Talvi
Toivo Talvi, sukunimi aik.
Uusi!!: Martti Haavio ja Toivo Talvi · Katso lisää »
Tonttu
Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tonttu · Katso lisää »
Trond Hedström
Trond Erik Hedström (27. syyskuuta 1917 Turku – 22. marraskuuta 1982 Teneriffa, Espanja) Suomen valokuvataiteen museon Kuka kuvasi -tietokanta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Trond Hedström · Katso lisää »
Tulenkantajat
Anja Juurikkala, ''Tulenkantaja'', 1987. Uuno Kailaan ja Arvi Kivimaan muistomerkki Heinolassa. Tulenkantajat oli 1920–1930-luvulla Suomessa vaikuttanut hajanainen kirjailijaryhmittymä, joka on nimetty Nuoren Voiman Liiton julkaiseman Tulenkantajat-albumin mukaan.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tulenkantajat · Katso lisää »
Tuohikirje 292
Novgorodin tuohikirje nro 292 Tuohikirje numero 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti, eräs Novgorodin tuohikirjeistä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tuohikirje 292 · Katso lisää »
Tuohiraamattu
itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Tuohiraamattu on suomalaisen ja karjalaisen kansanperinteen tuntema sana.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tuohiraamattu · Katso lisää »
Tursaansydän
Kirjailija Ilmari Kianto käytti vasemmanpuoleista merkkiä tunnuksenaan Tursaansydän eli mursunsydän on vanha Suomessa ja Skandinaviassa käytetty merkki.
Uusi!!: Martti Haavio ja Tursaansydän · Katso lisää »
Uhripuu
alt.
Uusi!!: Martti Haavio ja Uhripuu · Katso lisää »
Uinu lapsein
Uinu lapsein (MLLP-2001 / MLMC-2001) on suomalaisen laulajan Ragni Malmsténin studioalbumi, joka ilmestyi LP-levynä ja C-kasettina Musiikki-Laihon julkaisemana vuonna 1983.
Uusi!!: Martti Haavio ja Uinu lapsein · Katso lisää »
Ulla Mannonen
Ulla Mannonen (17. syyskuuta 1895 Uusikirkko – 31. toukokuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen Karjalankannakselta kotoisin itseoppinut kansanperinteen suurkerääjä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ulla Mannonen · Katso lisää »
Umpiputki
Umpiputki oli karjalaisten tuntema taikakalu, sormenpaksuinen kuparinen tai pronssinen putki, jossa on käärmeet päissä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Umpiputki · Katso lisää »
Uno Harva
Uno Nils Oskar Harva (vuoteen 1927 Holmberg, myös Holmberg-Harva; 31. elokuuta 1882 Ypäjä – 13. elokuuta 1949 Turku) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen uskontotieteilijä, joka loi Rafael Karstenin ohella ensimmäisenä pohjaa tieteenalan vakiintumiselle.
Uusi!!: Martti Haavio ja Uno Harva · Katso lisää »
Unto Monosen muistolle
Unto Monosen muistolle on suomalainen tribuuttialbumi vuodelta 1972.
Uusi!!: Martti Haavio ja Unto Monosen muistolle · Katso lisää »
Uskontotiede
Uskontotiede on humanistis-yhteiskuntatieteellistä uskontojen tutkimusta.
Uusi!!: Martti Haavio ja Uskontotiede · Katso lisää »
Uskontotieteen oppihistoria Suomessa
Suomalainen uskontotiede tieteenalana on kehittynyt ja vakiinnuttanut muotonsa useiden tieteellisten ja kulttuuristen virtausten myötä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Uskontotieteen oppihistoria Suomessa · Katso lisää »
V. A. Heiskanen
Veikko Aleksanteri (V. A.) Heiskanen (23. heinäkuuta 1895 Kangaslampi – 23. lokakuuta 1971 Helsinki) oli Suomen kuuluisimpia geofyysikkoja ja geodeetteja.
Uusi!!: Martti Haavio ja V. A. Heiskanen · Katso lisää »
V. J. Sukselainen
Vieno Johannes (Jussi, V. J.) Sukselainen, (vuoteen 1928 Saari, 12. lokakuuta 1906 Paimio – 6. huhtikuuta 1995 Espoo) oli suomalainen Maalaisliittoa edustanut poliitikko, joka toimi muun muassa Suomen pääministerinä vuosina 1957 ja 1959–1961 sekä valtiovarainministerinä, sisäministerinä ja ulkoministerinä 1950–1960-luvuilla.
Uusi!!: Martti Haavio ja V. J. Sukselainen · Katso lisää »
Valo (tiedelehti)
Valo on 1920-luvulla ilmestynyt ensimmäinen suomalainen tiedelehti.
Uusi!!: Martti Haavio ja Valo (tiedelehti) · Katso lisää »
Vapauden kaiho (albumi)
Vapauden kaiho on vuonna 1979 ilmestynyt KOM-teatterin järjestyksessään seitsemäs albumi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Vapauden kaiho (albumi) · Katso lisää »
Varsinaissuomalainen osakunta
Varsinaissuomalainen osakunta (VSO) on yksi Helsingin yliopiston osakunnista.
Uusi!!: Martti Haavio ja Varsinaissuomalainen osakunta · Katso lisää »
Väinämöinen
Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinämöinen · Katso lisää »
Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo
Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo on Martti Haavion kirjottama ja WSOY:n vuonna 1950 julkaisema tietokirja, joka käsittelee suomalaisen kansanrunouden päähenkilöä Väinämöistä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinämöinen – Suomalaisten runojen keskushahmo · Katso lisää »
Väinämöisen kiellot
''Sinne wäärät wäinämöiset – alimmaxi ammutahan'' Näin varoitti vuonna 1799 Simo Achrenius vääristä tietäjistä. Väinämöisen kiellot olivat joukko sääntöjä, joita tunsi muistinvarainen karjalainen ja suomalainen kansanperinne.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinämöisen kiellot · Katso lisää »
Väinämöisen polvenhaava
''Väinämöisen polvenhaava'', Robert Wilhelm Ekman, 1860 ''Polvi parannetaan'', Robert Wilhelm Ekman, 1860 Kertomus Väinämöisen veneenveistosta ja Väinämöisen polvenhaavasta, runoustutkijoilla pelkästään Polvenhaavasta, on suomalainen kansanruno, jossa Väinämöinen iskee kirveellä polveensa venettä veistäessään.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinämöisen polvenhaava · Katso lisää »
Väinämöisen tie
Väinämöisen tie, Väinämöisen kulku ja Väinämöisen veneenjälki ovat kansanperinteellisiä nimityksiä tyvenelle kohdalle muutoin lainehtivalla vedenpinnalla.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinämöisen tie · Katso lisää »
Väinämöisen tuomio
Akseli Gallen-Kallela: ''Väinämöisen lähtö''. Maalauksen Väinämöinen on suuttunut ja muuttunut mustaksi, taustalla loistaa Jeesus-lapsi. Väinämöisen tuomio on suomalainen kansanruno, joka päättyy Väinämöisen lähtöön.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinämöisen tuomio · Katso lisää »
Väinö Mäkelä (opettaja)
Väinö Ilmari Mäkelä (12. huhtikuuta 1901 Viipuri – 22. huhtikuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Väinö Mäkelä (opettaja) · Katso lisää »
Veen emonen
Veen Emonen eli Veden emo on kansanperinteen tuntema hyvä vedenhaltija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Veen emonen · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Verisurman saaneiden vainajala
Verisurman saaneiden vainajala on monissa uskomusperinteissä kuolleiden maa tai kotipaikka, vainajala, joka on tarkoitettu taistelussa kuolleille tai teräasein tapetuille.
Uusi!!: Martti Haavio ja Verisurman saaneiden vainajala · Katso lisää »
Vesivainajala
Vesivainajala on monissa uskonnoissa ja mytologioissa esiintyvä vedenalainen tai -takainen vainajala, joka sijaitsee vielä usein elävien maailman alapuolella tai äärimmäisellä laidalla.
Uusi!!: Martti Haavio ja Vesivainajala · Katso lisää »
Viljo Marttila
Viljo Erkki Marttila (23. maaliskuuta 1904 Helsinki – 1. kesäkuuta 1973 Helsinki) oli Kustannusosakeyhtiö Otavan kustannustoimittaja, sittemmin kuvatoimituksen päällikkö.
Uusi!!: Martti Haavio ja Viljo Marttila · Katso lisää »
Virankannos
Virankannos on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka tekee kaurapellot viljaviksi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Virankannos · Katso lisää »
Viron Inkeri
Viron Inkerinmaa oli Viroon vuosina 1920–1944 kuulunut alue, joka sijaitsi Inkerinmaalla Narvanjoen itäpuolella.
Uusi!!: Martti Haavio ja Viron Inkeri · Katso lisää »
Voimavyö
Voimavyö on tietäjän, velhon tai noidan varuste, vyö, jonka uskotaan antavan tälle lisää ruumiin- tai hengenvoimia.
Uusi!!: Martti Haavio ja Voimavyö · Katso lisää »
WSOY-taskukirjasto
WSOY-taskukirjasto oli suosittu ja huokea WSOY:n julkaisema pehmeäkantinen kirjasarja, jossa julkaistiin 1960–1970-luvuilla romaaneja, tietokirjoja, viihdettä ja nuortenkirjoja ja aivan loppuvaiheessa runokokoelmia.
Uusi!!: Martti Haavio ja WSOY-taskukirjasto · Katso lisää »
Yksi ruusu
Yksi ruusu on suomalaisen laulaja Pepe Willbergin viides studioalbumi.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yksi ruusu · Katso lisää »
Yläne
Yläne on entinen Suomen kunta joka on nykyään osa Pöytyää.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yläne · Katso lisää »
Yläneen kirkko
Yläneen kirkko (ruots. Yläne kyrka) on Pöytyän seurakunnan kirkko Yläneellä Pöytyällä.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yläneen kirkko · Katso lisää »
Ylioppilaslehti
Ylioppilaslehti on 1913 perustettu opiskelijalehti, jota julkaisee Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) omistama Ylioppilaslehden Kustannus Oy.
Uusi!!: Martti Haavio ja Ylioppilaslehti · Katso lisää »
Yrjö Jylhä
Yrjö Olavi Jylhä (vuoteen 1906 Lindeman, 21. heinäkuuta 1903 Tampere – 30. joulukuuta 1956 Turku) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yrjö Jylhä · Katso lisää »
Yrjö Karilas
Yrjö Antero Karilas (vuoteen 1906 Karlsberg; 3. tammikuuta 1891 Hailuoto – 7. kesäkuuta 1982 Helsinki) oli suomalainen kristillisen nuorisotyön kehittäjä ja nuorisokirjailija.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yrjö Karilas · Katso lisää »
Yrjö Kivimies
Yrjö Armas Kivimies (alk. Uuno Armas Mattila; 8. joulukuuta 1899 Joensuu – 18. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, kolumnisti ja kääntäjä, jonka tunnetuin teos oli 1937 ilmestynyt Pidot Tornissa.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yrjö Kivimies · Katso lisää »
Yrjö Ruutu
Yrjö Oskar Ruutu (vuoteen 1927 Ruuth; 26. joulukuuta 1887 Helsinki – 27. elokuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteilijä ja poliitikko.
Uusi!!: Martti Haavio ja Yrjö Ruutu · Katso lisää »
1899
Vuosi 1899 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Martti Haavio ja 1899 · Katso lisää »
1973
Vuosi 1973 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Martti Haavio ja 1973 · Katso lisää »
22. tammikuuta
22.
Uusi!!: Martti Haavio ja 22. tammikuuta · Katso lisää »
35 vuotta lauluja
35 vuotta lauluja on vuonna 2006 ilmestynyt KOM-teatterin kokoelmalevy.
Uusi!!: Martti Haavio ja 35 vuotta lauluja · Katso lisää »
4. helmikuuta
4.
Uusi!!: Martti Haavio ja 4. helmikuuta · Katso lisää »
