Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
74 suhteet: Ansgar, Barcelona, Berengar I, Bretagne, Corveyn luostari, Einhard, Eudes (Ranska), Eugenius II, Frankkien valtakunta, Fredegisius Toursilainen, Geseke, Godfred, Guifré el Pilós, Hampuri, Harald Klak, Höxter, Hedebyn venehauta, Hinkmar, Horik I, Italian historia, Italian kuningas, Kaarle Kaljupää, Kaarle Paksu, Kaarle Suuri, Karolingien keisarikunta, Karolingit, Keskiajan tiede, Konstantinuksen lahjakirja, Kristinusko Ruotsissa, Kristinusko Tanskassa, Lorraine, Lothar, Lothar I, Lothringenin herttuakunta, Ludvig, Ludvig I, Ludvig II (keisari), Ludvig Saksalainen, Luettelo frankkien kuninkaista, Luettelo keskiajalla hallinneista paaveista, Luettelo Milanon hallitsijoista, Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista, Luettelo Ranskan hallitsijoista, Luettelo Saksan hallitsijoista, Meppen, Mudéjar, Nominoë, Normandia, Patrologia Latina, Pipin I (Akvitanian kuningas), ..., Pipinin lahjoitus, Rurik, Saksan juutalaiset, Saksankielinen kirjallisuus, Senyera, Stefanus IV, Strasbourgin valat, Theodulf Orleansilainen, Tuhatvuotinen ruusu, Venäjän historia, Verdunin sopimus, Welf, 20. kesäkuuta, 5. lokakuuta, 778, 800-luku, 804, 813, 814, 816, 817, 819, 829, 840. Laajenna indeksi (24 lisää) »
Ansgar
Ansgar saarnamassa kristillistä oppia Ruotsin pakanoille. Hugo Hamiltonin piirros 1800-luvulta. Ansgar (8. syyskuuta? 801 – 3. helmikuuta 865) eli Ansgarius oli Hampurin-Bremenin arkkipiispa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Ansgar · Katso lisää »
Barcelona
Barcelona (kat., esp.) on kaupunki Koillis-Espanjassa ja Katalonian pääkaupunki.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Barcelona · Katso lisää »
Berengar I
Berengar I keskiaikaisessa käsikirjoituksessa. Berengar I (k. 7. huhtikuuta 924), joka tunnettiin myös nimellä Berengario, oli Friulin herttua ja rajakreivi sekä Italian kuningas 888-924.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Berengar I · Katso lisää »
Bretagne
Bretagne, bretonin kielellä Breizh, on yksi Ranskan 18 hallintoalueesta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Bretagne · Katso lisää »
Corveyn luostari
Luostarin länsikkö. Corveyn luostari on luostari Saksassa Höxterin kaupungissa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Corveyn luostari · Katso lisää »
Einhard
Kuvitusta Einhardin kirjasta ''Vita Karoli Magni''. Einhard (noin 775–14. maaliskuuta 840) oli frankkilainen historioitsija ja Kaarle Suuren uskollinen avustaja.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Einhard · Katso lisää »
Eudes (Ranska)
Eudes eli Odo I. Eudes I (usein myös Odo I, 858–860 – 1. tammikuuta 898) oli Pariisin, Ranskan ja Troyesin kreivi ja frankkien kuningas.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Eudes (Ranska) · Katso lisää »
Eugenius II
Eugenius II (k. 27. elokuuta 827) oli paavina helmi- toukokuu 824 – elokuu 827.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Eugenius II · Katso lisää »
Frankkien valtakunta
Frankkien valtakunta oli pitkäaikaisin ja vaikutusvaltaisin germaaniheimojen varhaiskeskiajalla Länsi-Eurooppaan perustamista valtakunnista.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Frankkien valtakunta · Katso lisää »
Fredegisius Toursilainen
Fredegisius Toursilainen (myös Fridugisus, Fridugis, Fredegis, Fredugis) (700-luvun loppu Englanti – 834 Tours) oli munkki ja varhaisskolastinen filosofi ja teologi.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Fredegisius Toursilainen · Katso lisää »
Geseke
Geseken sijainti Soestin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Geseke on kaupunki Soestin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Geseke · Katso lisää »
Godfred
Godfred vuonna 1670 tehdyssä kuparikaiverruksessa. Godfred (k. 810 Friisia) oli Tanskan kuningas noin 800–810.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Godfred · Katso lisää »
Guifré el Pilós
Guifré el Pilós (n. 840-897) oli katalonialainen kreivi joka eli 800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Guifré el Pilós · Katso lisää »
Hampuri
Kansainväliseltä avaruusasemalta Hampuri, virallisesti Hampurin vapaa- ja hansakaupunki (saks. Freie und Hansestadt Hamburg, alasaksaksi Friee un Hansestadt Hamborg) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Hampuri · Katso lisää »
Harald Klak
Kuningas Harald Klak saapuu keisari Ludvig Hurskaan luo vuonna 826. Isaac Isacszin maalaus vuodelta 1640, Skoklosterin linna. Harald Klak oli tanskalainen kuningas 800-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Harald Klak · Katso lisää »
Höxter
Höxterin sijainti Höxterin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Höxter on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan länsiosassa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Höxter · Katso lisää »
Hedebyn venehauta
Tanskan viikinkikohteita ja HedebyHedebyn venehauta on venelöytö viikinkiajalta muinaisen kauppapaikan Hedebyn eteläpuolella olevasta kalmistosta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Hedebyn venehauta · Katso lisää »
Hinkmar
Piispa Hinkmar, tuntemattoman tekijän maalaus. Hinkmar (n. 806 – 21. joulukuuta 882 Épernay) oli Reimsin arkkipiispa vuosina 845–882.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Hinkmar · Katso lisää »
Horik I
Horik I (myös muodossa Hårik) oli tanskalaisten viikinkien (daanien) kuningas vuosina 827–854 ja jo sitä ennen kanssahallitsija vuodesta 813.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Horik I · Katso lisää »
Italian historia
Colosseum Italia (yhdistyi 1861) on vaikuttanut syvästi Välimeren alueen ja koko Euroopan kulttuuriin.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Italian historia · Katso lisää »
Italian kuningas
Italian kuningas oli titteli, jota käyttivät monet hallitsijat Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Italian kuningas · Katso lisää »
Kaarle Kaljupää
Kaarle II Kaljupää (s. 13. kesäkuuta 823 Frankfurt – k. 5. lokakuuta tai 6. lokakuuta 877) oli frankkilais-roomalainen kuningas ja keisari.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Kaarle Kaljupää · Katso lisää »
Kaarle Paksu
miniatyyrimaalauksessa 1300-luvulta. Kaarle Paksua esittävä muotokuva Max Barackin kirjassa ''Die deutschen Kaiser'' 1800-luvulta. Kaarle Paksu (noin 839 – 13. tammikuuta 888 Neudingen) oli itäfrankkien kuningas vuodesta 884 vuoteen 887 sekä Ranskan kuningas, Italian kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija nimellä Kaarle III vuodesta 881 vuoteen 887.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Kaarle Paksu · Katso lisää »
Kaarle Suuri
Frankfurtissa. Autuas Kaarle Suuri oli frankkien kuningas 768–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Kaarle Suuri · Katso lisää »
Karolingien keisarikunta
Karolingien keisarikunta (800–888) oli suuri pääasiassa frankeista koostunut keisarikunta Keski- ja Länsi-Euroopassa keskiajan alussa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Karolingien keisarikunta · Katso lisää »
Karolingit
Karolingit olivat hallitsijasuku, joka hallitsi Frankkien valtakuntaa vuosina 751–843 sekä sen useita seuraajavaltioita, kuten nykyistä Ranskaa edeltänyttä Länsi-Frankiaa lyhyin katkoksin vuoteen 987.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Karolingit · Katso lisää »
Keskiajan tiede
Keskiajan tieteellä tarkoitetaan Euroopassa ja Lähi-idän alueella noin vuosien 500–1500 aikana harjoitettua tiedettä.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Keskiajan tiede · Katso lisää »
Konstantinuksen lahjakirja
Sylvesterille 1200-luvun freskossa. Konstantinuksen lahjakirja (tai Constitutum domini Constantini imperatoris) on todennäköisesti 700-luvun lopulla tai 800-luvun alkupuolella väärennetty asiakirja, joka antaa ymmärtää olevansa Rooman keisari Konstantinus Suuren useita vuosisatoja aiemmin kirjoittama.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Konstantinuksen lahjakirja · Katso lisää »
Kristinusko Ruotsissa
Kristinusko on Ruotsin suurin uskonto ja sen suurin kirkkokunta on luterilainen kirkko, jota tunnusti vuonna 2019 57,6 % väestöstä.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Kristinusko Ruotsissa · Katso lisää »
Kristinusko Tanskassa
Kristinusko on Tanskan suurin uskonto ja sen suurin kirkkokunta on evankelis-luterilainen kirkko, jota tunnusti vuoden 2023 alussa 72,1 % väestöstä.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Kristinusko Tanskassa · Katso lisää »
Lorraine
Lorraine (ransk.) tai Lothringen (saks.) on Ranskan entinen hallinnollinen alue maan koillisosassa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Lorraine · Katso lisää »
Lothar
Lothar voi tarkoittaa seuraavia:;hallitsijoita.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Lothar · Katso lisää »
Lothar I
Lothar I tai Lothair I (795 – 29. syyskuuta 855 Prümin luostarissa) oli yksi frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan kolmesta pojasta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Lothar I · Katso lisää »
Lothringenin herttuakunta
Ala- ja Ylä-Lothringenin herttuakunnat vuonna 1000. Lothringenin herttuakunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttuakunta vuoteen 1766 asti.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Lothringenin herttuakunta · Katso lisää »
Ludvig
Ludvig (Ludwig) on germaanisperäinen miehen etunimi, jonka alkumuoto Clodowech merkitsee "kuuluisaa soturia".
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Ludvig · Katso lisää »
Ludvig I
Ludvig I -nimisiä hallitsijoita ovat olleet.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Ludvig I · Katso lisää »
Ludvig II (keisari)
Ludvig II (n. 825 – 875) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuodesta 855 kuolemaansa asti.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Ludvig II (keisari) · Katso lisää »
Ludvig Saksalainen
Ludvig Saksalaisen sinetti Ludvig Saksalainen (804–876) oli yksi frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan kolmesta pojasta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Ludvig Saksalainen · Katso lisää »
Luettelo frankkien kuninkaista
Luettelo frankkien kuninkaista.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Luettelo frankkien kuninkaista · Katso lisää »
Luettelo keskiajalla hallinneista paaveista
Tämä on luettelo keskiajalla hallinneista paaveista.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Luettelo keskiajalla hallinneista paaveista · Katso lisää »
Luettelo Milanon hallitsijoista
Milanon hallitsijat vuodesta 476 vuoteen 1859.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Luettelo Milanon hallitsijoista · Katso lisää »
Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista
Tämä on luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista · Katso lisää »
Luettelo Ranskan hallitsijoista
Tämä on luettelo Ranskan hallitsijoista.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Luettelo Ranskan hallitsijoista · Katso lisää »
Luettelo Saksan hallitsijoista
Tämä on luettelo hallitsijoista jotka hallitsivat Saksan alueita Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Luettelo Saksan hallitsijoista · Katso lisää »
Meppen
Meppenin sijainti Emslandin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Ala-Saksin osavaltiossa. Meppen on kaupunki Emslandin piirikunnassa Ala-Saksin osavaltiossa Luoteis-Saksassa.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Meppen · Katso lisää »
Mudéjar
thumb Mudéjar on nimitys muslimeille, jotka jäivät Espanjaan al-Andalusin reconquistan jälkeen 800–1400-luvuilla.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Mudéjar · Katso lisää »
Nominoë
Nominoë (n. 800–851) oli ensimmäinen yhdistyneen Bretagnen hallitsija.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Nominoë · Katso lisää »
Normandia
Ranskan kuningaskunnassa vuonna 1789. Normandian historiallinen maakunta Normandia on Ranskan hallinnollinen alue ja historiallinen maakunta, josta muodostettiin herttuakunta 900-luvulla.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Normandia · Katso lisää »
Patrologia Latina
Patrologia Latina (joskus myös Patrologia Cursus Completus, Series Latina) on jättimäinen latinaksi kirjoittaneiden kirkkoisien, kirkonopettajien ja muiden merkittävien kirkonmiesten koottujen teosten laitos, jonka julkaisi Jacques-Paul Migne vuosina 1844–1855.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Patrologia Latina · Katso lisää »
Pipin I (Akvitanian kuningas)
Pipin I (noin 797 – 13. joulukuuta 838) oli Akvitanian karolingikuningas ja frankkien valtakunnan keisari Ludvig Hurskaan toiseksi vanhin poika.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Pipin I (Akvitanian kuningas) · Katso lisää »
Pipinin lahjoitus
Kartta Kirkkovaltion laajenemisesta. Punaisella niin sanottu Patrimonium Petri eli kirkolle ennen vuotta 754 kuuluneet maa-alueet, jotka eivät sitä ennen muodostaneet varsinaista valtiota. Oranssilla Pipinin lahjoituksen yhteydessä 756 paaville siirtyneet alueet, tärkeimpänä Ravennan eksarkaatti. Ruskealla myöhemmin luovutettuja alueita. Pipinin lahjoitus on nimitys kahdelle merkittävälle maalahjoitukselle, jotka frankkien kuningas Pipin Pieni teki vuosina 754 ja 756 paaville.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Pipinin lahjoitus · Katso lisää »
Rurik
Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Rurik · Katso lisää »
Saksan juutalaiset
Saksan juutalaiset ovat saksalaisia, jotka ovat uskonnoltaan tai etniseltä taustaltaan juutalaisia.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Saksan juutalaiset · Katso lisää »
Saksankielinen kirjallisuus
Saksankielinen kirjallisuus käsittää kaiken saksan kielellä julkaistun kirjallisuuden.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Saksankielinen kirjallisuus · Katso lisää »
Senyera
Senyera (katalaani) eli Señera (espanja) on Koillis-Espanjassa sijaitsevan Katalonian autonomisen maakunnan virallinen lippu, joka koostuu keltaisella (oikeastaan kullanvärisellä) pohjalla olevista punaisista palkeista.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Senyera · Katso lisää »
Stefanus IV
Stefanus IV (n. 770– 24. tammikuuta 817) oli paavina 22. kesäkuuta 816 – 24. tammikuuta 817.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Stefanus IV · Katso lisää »
Strasbourgin valat
Strasbourgin valat vuodelta 842 on maailman ensimmäinen tunnettu ranskankielinen kirjallinen dokumentti.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Strasbourgin valat · Katso lisää »
Theodulf Orleansilainen
Theodulf Orleansilainen (n. 750 - 18. joulukuuta 821), oli italialaissyntyinen Orleansin piispa, apotti, runoilija ja Kaarle Suuren neuvonantaja.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Theodulf Orleansilainen · Katso lisää »
Tuhatvuotinen ruusu
Tuhasvuotias ruusu, Hildesheimin katedraali Tuhatvuotinen ruusu (kirjaimellisesti: Tuhatvuotias ruusupensas), tunnetaan myös nimellä Hildesheimin ruusu, on Hildesheimin katedraalin apsiksen ulkoseinällä kasvava ruusu.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Tuhatvuotinen ruusu · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Venäjän historia · Katso lisää »
Verdunin sopimus
Kartta frankkien valtakunnasta laajimmillaan. Vuoden 843 jako nähtävissä. Verdunin sopimus solmittiin Kaarle Suuren pojan Ludvig Hurskaan kuoleman jälkeen vuonna 843 Kaarlen pojanpoikien kesken.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Verdunin sopimus · Katso lisää »
Welf
Welf (myös Guelf, Guelph tai Guelpho) on saksalaista alkuperää oleva eurooppalainen hallitsijasuku.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja Welf · Katso lisää »
20. kesäkuuta
20.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 20. kesäkuuta · Katso lisää »
5. lokakuuta
5.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 5. lokakuuta · Katso lisää »
778
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 778 · Katso lisää »
800-luku
800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 800–899.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 800-luku · Katso lisää »
804
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 804 · Katso lisää »
813
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 813 · Katso lisää »
814
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 814 · Katso lisää »
816
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 816 · Katso lisää »
817
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 817 · Katso lisää »
819
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 819 · Katso lisää »
829
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 829 · Katso lisää »
840
Ei kuvausta.
Uusi!!: Ludvig Hurskas ja 840 · Katso lisää »
