Viestintä

436 suhteet: Aaltoviiva, Abraham de Moivre, Absoluuttinen idealismi, Adolf Lindenbaum, Aikamatkustus, Ajanvietematematiikka, Ajattelun lait, Ajatus (vuosikirja), Akmeismi, Aksapada Gautama, Aksiooma, Al-Ghazali, Alan Ross Anderson, Alan Turing, Albertus Saksilainen, Aleksandr Zinovjev, Alexander Bain, Alfred North Whitehead, Alfred Tarski, Analyyttinen filosofia, Analyyttinen hermeneutiikka, Analyyttinen ja mannermainen filosofia, Analyyttinen ja synteettinen, Analyyttinen marxismi, Andreas Thuronius, Andronikos Rhodoslainen, Annettu, Antinomia, Argumentti, Argumentti ja kritiikki, Ariston Khioslainen, Aristoteelinen logiikka, Aristoteleen biologia, Aristoteles, Aristotelismi, Arkikielen filosofia, Armeliaisuusperiaate, Arthur Prior, Arthur Schopenhauer, Ateismi, Atomilause, Augustus De Morgan, Avempace, Šamil, Bas C. van Fraassen, Begriffsschrift, Berliinin piiri, Bernard Bolzano, Bernard Bosanquet, Bertrand Russell, ..., Boethius Dacialainen, Boolen algebra, Brittiläinen idealismi, Bysanttilainen filosofia, Carvaka, Categoriae decem, Chaïm Perelman, Charles S. Peirce, Charles S. Peircen tieteiden luokittelu, Christian Wolff, Cicero, Clarence Irving Lewis, Colin McGinn, Dante Alighieri, David Miller (filosofi), De Morganin lait, Denotaatio, Derek Prince, Dialektiikka, Dialektinen koulukunta, Diderot’n ja d’Alembertin puu, Diodoros Kronos, Diodotos (filosofi), Diskreetti matematiikka, Dogmatiikka, Duhem–Quine-teesi, Duns Scotus, E, E. J. Lowe, Edward de Bono, Ehrenfried Walther von Tschirnhaus, Eino Kaila, Eisagoge, Ekstensionaalinen, Elizabeth Anscombe, Encyclopaedia synoptica, Ensimmäinen analytiikka, Erik Stenius, Erkenntnis, Errol Harris, Esa Saarinen, Estetiikka, Eubulides Miletoslainen, Eukleides Megaralainen, Eusebios Myndoslainen, Fanias Eresoslainen, Füzuli, Fenomenologia, Ferdinand Canning Scott Schiller, Filokalia (Origenes), Filon Megaralainen, Filosofi, Filosofia, Filosofia ja tiede, Filosofian historia, Filosofian historian kehityslinjoja, Filosofian maailmankongressi, Filosofian ongelmat, Filosofinen zombi, Formaali, Formaali kieli, Francesco Sizi, Francis Bacon, Francis Hutcheson, Francis Ysidro Edgeworth, Frank Ramsey, Fysiikan tutkimus, Gabriel Juslenius, Gabriel Sandu, Galileo Galilei, Gareth Evans (filosofi), Gaunilo, Generatiivinen kielitiede, Georg Henrik von Wright, Georg Klaus, George Bentham, Georgios Pakhymeres, Gilbertus Porretanus, Giovanni Battista Venturi, Giovanni Vailati, Gottfried Leibniz, Gottlob Frege, Harold Henry Joachim, Hegeliläisyys, Hellenistinen filosofia, Henrik Alanus, Henrik Carstenius, Herillos, Hildegard Bingeniläinen, Hjalmar Magnus Eklund, Hovinarri, Howard Gardner, Humen haarukka, Huutomerkki, Hyperbolinen geometria, Hypoteesi, Identiteetti (filosofia), Ihmisen toiminta, Ihmistiede, Immanuel Kant, Implikaatio, Induktion ongelma, Ingmar Pörn, Insolubilia, INTP, Intuitionismi, Inversio-ongelma, Isaac Israeli ben Solomon, Isidoros Aleksandrialainen, Ismo Leikola, Itämainen filosofia, Jaakko Hintikka, Jacopo Zabarella, Jakob Flachsenius, James Thomson, Jan Baptist van Helmont, Jan von Plato, Jaotteluita, Józef Maria Bocheński, Jean Buridan, Johan Haartman (nuorempi), Johan Haartman (vanhempi), Johan Welin, Johan Wilhelm Tuderus, Johannes Italos, Johannes Olai Pratanus, Johannes Rungius, Johdatus metafysiikkaan, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, John Forbes Nash, John Gill, John Lindsay, Crawfordin 20. jaarli, John Stuart Mill, John Venn, Jos ja vain jos, Josiah Royce, Joukko-oppi, Juhani Yli-Vakkuri, Kaanon (Epikuros), Kaikki, Kaikkivaltius, Kalkyyli, Karl Mesterton, Kategoriat, Kategoriat (katkelmat), Kategoriat (stoalaisuus), Kazimierz Twardowski, Käännökset latinaan keskiajalla, Keskiaika, Keskiajan filosofia, Keskiajan yliopisto, Keskustelun periaatteet, Khrysippos, Kielellinen käänne, Kielen kuvateoria, Klassinen, Klassinen liberalismi, Kolmannen poissuljetun laki, Konnektionismi, Konnotaatio, Kontingenssi, Korkeakoulutus Yhdysvalloissa, Kriittinen ajattelu, Kristillinen opetus, Ksenokrates, Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet, Kurt Gödel, Kurt Grelling, Kuusi ajatteluhattua, Kvaliteetti (filosofia), Kyynikot, Laadullinen tutkimus (Alasuutari), Lazzaro Spallanzani, Lääketieteellinen diagnoosi, Länsimaisen filosofian historia, Lemma, Leon Matemaatikko, Liisan seikkailut ihmemaassa, Logiikan historia, Logiikka, Logiikka: Perusteet, Logisismi, Logos, Looginen atomismi, Looginen empirismi, Louis Couturat, Louis Rougier, Luciano Floridi, Ludwig Wittgenstein, Ludwig Wittgensteinin elämäkerta, Luettelo antiikin filosofian termeistä, Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista, Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista, Luovuus, Mahdottomuus (logiikka), Maksiimi, Maksimos Efesoslainen, Malliteoria, Martin Heidegger, Matemaattinen logiikka, Matematiikan filosofia, Matematiikan historia, Matematiikka, Määritelmä, Megaralaiset, Metafilosofia, Metafysiikan historia, Metafysiikka, Metafyysinen taide, Metakieli, Metateoria, Michael Savonius, Mikko Yrjönsuuri, Modaalilogiikka, Modaalinen realismi, Modaliteetti, Mohismi, Moniälykkyysteoria, Monologion, Moritz Schlick, Mr. Spock, Muistiinpanot, Mulla Sadra, Musonius Rufus, Naistutkimuksen kritiikki, Naturalismi (filosofia), Nelson Goodman, Neustinen ja frastinen, Nəsimi, Nicholas Rescher, Nicolaus I Bernoulli, Nicolaus Nycopensis, Nikeforos Blemmydes, Nils Magnus Tolpo, Noam Chomsky, Novum Organum, Nyaya, Objektikieli, Objektivismi (Rand), Obligationes, Olaus Lauraeus, Olio (filosofia), Olkinukke, Olof Schalberg, Ominaisuus, Ongelmista, Onnellisesta elämästä, Opiskelijavaihto, Ordinaali, Organon, Oskar Becker, Paikkatieto, Panthoidos, Panu Raatikainen, Paradoksi, Parakonsistentti logiikka, Paul Kurtz, Pauli Pylkkö, Päättely, Pertti Lindfors, Petrus Hispanus, Petrus Ramus, Platon, Pohjoismainen filosofia, Porfyrioksen puu, Port-Royalin logiikka, Poseidonios, Postmoderni filosofia, Pragmatismi, Predikaatti (logiikka), Principia Mathematica, Principles of Mathematics, Psykologismi, Puhtaan järjen kritiikki, Pyrrhonistiset kirjoitukset, Ramismi, Rationaalisuus, Rationaalit (temperamentti), Rationalismi (tietoteoria), Relevanssi, Reseptioestetiikka, Richard Swinburne, Richardus Rufus Cornwallilainen, Robert Kilwardby, Robert Stalnaker, RTL, Rudolf Carnap, Rudolf Goclenius, Rudolf Hermann Lotze, Ruth Barcan Marcus, Salernon lääketieteellinen koulu, Salva veritate, Samuel Grubbe, Samuel Henley, Sara Negri, Sata koulukuntaa, Saturn V Instrument Unit, Saul Kripke, Semiotiikka, Sielun erehdysten tunnistamisesta ja parantamisesta, Simo Knuuttila, Simon Tolpo, Skeptikot, Skolastiikka, Skotlantilainen valistus, Sofismi, Sofisti (dialogi), Sofistiset kumoamiset, Sokraatikot, Sophismata, Sorites-paradoksi, Spinoza-palkinto, Stephen Toulmin, Stilpon, Stoalaisten ristiriitaisuuksista, Stoalaisuus, Subjekti (filosofia), Sumea logiikka, Summa logicae, Suomalaisen filosofian historia, Suvaitsevuusperiaate, Syllogismi, Symbolinen analyysi, Symbolinen logiikka, Systemaattinen analyysi, Talmud, Taloustieteen koulukunnat, Ted Honderich, Ted Sider, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Termi (filosofia), Theseuksen laiva, Thomas Bayes, Thomas More, Tiede, Tieteellinen menetelmä, Tieteellinen skeptismi, Tieteellinen vallankumous, Tieteenfilosofia, Tieteenfilosofian historia, Tieto, Tietojärjestelmäarkkitehtuuri, Tietojenkäsittelyteoria, Timothy Williamson, Todellisuus, Toinen analytiikka, Topiikka, Totuusarvo, Transitiivisuus (matematiikka), Triviaalikoulu, Tulkinnasta, Tulkinta (logiikka), Tuomas Akvinolainen, Tuomas Tahko, Turingin testi, Turn A Gundam, Universaalikiista, Universaalipreskriptivismi, Usko ja järki, Uskonnonfilosofia, Uskonnonfilosofia (Hick), Uuskantilaisuus, Vaisheshika, Valehtelijan paradoksi, Valentin Alberti, Valtiomies (dialogi), Vapaat taidot, Vasili Sesemann, Vastaesimerkki, Vastakohdista, Välitermi, Välttämätön ja riittävä ehto, Veikko Rantala, Venantius Fortunatus, Venn-diagrammi, Very Short Introductions, Vilhelm Occamilainen, Vision, Walter Burley, Walter Pitts, Wilhelm Robert Nääf, Willard Van Orman Quine, William Stanley Jevons, 1 (luku), 1154, 1600-luvun filosofia. Laajenna indeksi (386 lisää) » « Kutistua indeksi

Aaltoviiva

Aaltoviiva eli tilde tai puhekielisesti matomerkki (˜ tai ~) voi esiintyä tarkkeena eräiden kielten oikeinkirjoituksessa sekä kielitieteellisissä merkinnöissä tai itsenäisenä kirjoitusmerkkinä etenkin tietoteknisissä ja matemaattisissa yhteyksissä.

Uusi!!: Logiikka ja Aaltoviiva · Katso lisää »

Abraham de Moivre

Abraham de Moivre (26. toukokuuta 1667 – 27. marraskuuta 1754) oli ranskalainen matemaatikko, joka tunnetaan erityisesti kehittämästään de Moivren kaavasta, joka yhdistää kompleksiluvut ja trigonometrian.

Uusi!!: Logiikka ja Abraham de Moivre · Katso lisää »

Absoluuttinen idealismi

Absoluuttinen idealismi on ontologisesti monistinen filosofia, jonka alullepanijana pidetään G. W. F. Hegeliä.

Uusi!!: Logiikka ja Absoluuttinen idealismi · Katso lisää »

Adolf Lindenbaum

Lindenbaum Adolf Lindenbaum (12. kesäkuuta 1904 – 1941) oli puolanjuutalainen matemaatikko ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Adolf Lindenbaum · Katso lisää »

Aikamatkustus

Aikamatkustus (myös aikamatkailu ja matkustaminen ajassa) tarkoittaa aineen liikkumista ajassa eteen- ja/tai taaksepäin.

Uusi!!: Logiikka ja Aikamatkustus · Katso lisää »

Ajanvietematematiikka

Sudoku on suosittu ajanvietematematiikan laji, joka ei vaadi edistyneitä matemaattisia taitoja. Mancala on eräs matemaattinen pelityyppi. Ajanvietematematiikka tarkoittaa matemaattisia pulmatehtäviä ja pelejä, joita ihmiset harrastavat huvin vuoksi.

Uusi!!: Logiikka ja Ajanvietematematiikka · Katso lisää »

Ajattelun lait

Ajattelun lait ovat klassisen logiikan mukaan sääntöjä, joita inhimillinen ajattelu noudattaa, kun mikään ulkopuolinen ei häiritse sitä.

Uusi!!: Logiikka ja Ajattelun lait · Katso lisää »

Ajatus (vuosikirja)

Ajatus on Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja.

Uusi!!: Logiikka ja Ajatus (vuosikirja) · Katso lisää »

Akmeismi

Akmeismi (kreikan sanasta akme.

Uusi!!: Logiikka ja Akmeismi · Katso lisää »

Aksapada Gautama

Aksapada Gautama (Akshapada, Gotama) (n. 500 eaa. tai viimeistään 150 eaa.) oli intialainen viisas, jota pidetään hindulaisen filosofian Nyaya-koulukunnan perustajana ja Nyāya Sūtrien kirjoittajana.

Uusi!!: Logiikka ja Aksapada Gautama · Katso lisää »

Aksiooma

Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

Uusi!!: Logiikka ja Aksiooma · Katso lisää »

Al-Ghazali

Abū Ḥāmid Muḥammad bin Muḥammad al-Ġazālī (5. heinäkuuta 1057 Tus, Khorasanin provinssi, Persia, nyk. Iran – 19. joulukuuta 1111 Tus), oli persialainen suufi, shafi'ilainen imaami, muslimiteologi ja -filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Al-Ghazali · Katso lisää »

Alan Ross Anderson

Alan Ross Anderson (1925–1973) oli yhdysvaltalainen loogikko, joka toimi Yalen ja Pittsburghin yliopistojen filosofian professorina.

Uusi!!: Logiikka ja Alan Ross Anderson · Katso lisää »

Alan Turing

Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.

Uusi!!: Logiikka ja Alan Turing · Katso lisää »

Albertus Saksilainen

Albertus Saksilainen (n. 1320 – 8. heinäkuuta 1390) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan panoksestaan logiikan ja luonnonfilosofian alalla.

Uusi!!: Logiikka ja Albertus Saksilainen · Katso lisää »

Aleksandr Zinovjev

Aleksandr Aleksandrovitš Zinovjev (29. syyskuuta 1922 Pahtino – 10. toukokuuta 2006 Moskova) oli venäläinen loogikko, sosiologi, kirjailija ja satiirikko.

Uusi!!: Logiikka ja Aleksandr Zinovjev · Katso lisää »

Alexander Bain

Alexander Bain Alexander Bain (11. kesäkuuta 1818 – 18. syyskuuta 1903) oli skotlantilainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Alexander Bain · Katso lisää »

Alfred North Whitehead

Alfred North Whitehead (15. helmikuuta 1861 Ramsgate, Kent, Englanti – 30. joulukuuta 1947 Cambridge, Yhdysvallat) oli englantilainen matemaatikko, josta tuli myöhemmin yhdysvaltalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Alfred North Whitehead · Katso lisää »

Alfred Tarski

Tarski vuonna 1968. Banachin–Tarskin paradoksi: pallo voidaan hajottaa ja järjestää siten, että syntyy kaksi palloa, joista molemmat ovat yhtä suuria kuin alkuperäinen pallo. Alfred Tarski (14. tammikuuta 1901 Varsova, Puola – 26. lokakuuta 1983 Berkeley, Yhdysvallat) oli puolalainen loogikko ja matemaatikko, jolla on ollut myös suuri filosofinen merkitys.

Uusi!!: Logiikka ja Alfred Tarski · Katso lisää »

Analyyttinen filosofia

Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.

Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »

Analyyttinen hermeneutiikka

Analyyttinen hermeneutiikka on hermeneutiikan muoto, joka on saanut vaikutteita analyyttisestä filosofiasta, ennen kaikkea Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiasta.

Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen hermeneutiikka · Katso lisää »

Analyyttinen ja mannermainen filosofia

Analyyttistä filosofiaa ja mannermaista filosofiaa pidetään nykyfilosofian merkittävimpinä suuntauksina.

Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen ja mannermainen filosofia · Katso lisää »

Analyyttinen ja synteettinen

Analyyttinen ja synteettinen ovat filosofisia käsitteitä, jotka viittaavat lauseen totuuden perustaan.

Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen ja synteettinen · Katso lisää »

Analyyttinen marxismi

Analyyttinen marxismi on lähinnä 1980-luvulla vaikuttanut marxilaisen filosofian suuntaus, joka pyrkii käyttämään tavallisen logiikan ja matematiikan päättelyä, selkeitä käsitteitä ja hyvää kieltä.

Uusi!!: Logiikka ja Analyyttinen marxismi · Katso lisää »

Andreas Thuronius

Andreas Thuronius (alun perin Waenerus) (31. lokakuuta 1632 Hämeenkyrö – 8. elokuuta 1665, matkalla Tallinnaan) oli suomalainen luonnontutkija ja filosofi, joka toimi Turun akatemian logiikan ja metafysiikan sekä myöhemmin luonnonopin professorina.

Uusi!!: Logiikka ja Andreas Thuronius · Katso lisää »

Andronikos Rhodoslainen

Andronikos Rhodoslainen (n. 70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Andronikos Rhodoslainen · Katso lisää »

Annettu

Annettu (mon. data) tarkoittaa laajassa mielessä mitä tahansa ajattelun lähtökohtaa.

Uusi!!: Logiikka ja Annettu · Katso lisää »

Antinomia

Antinomia (vastaan;, laki) tarkoittaa loogista ristiriitaa tai paradoksia, kirjaimellisesti kahden lain yhteensopimattomuutta.

Uusi!!: Logiikka ja Antinomia · Katso lisää »

Argumentti

Argumentti (väittää, osoittaa) on perusteltu väite tai mielipide jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.

Uusi!!: Logiikka ja Argumentti · Katso lisää »

Argumentti ja kritiikki

Argumentti ja kritiikki: Lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot on ensimmäinen perusteellinen suomalainen argumentaation, väittelyn ja retoriikan oppikirja.

Uusi!!: Logiikka ja Argumentti ja kritiikki · Katso lisää »

Ariston Khioslainen

Ariston (n. 320–250 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Ariston Khioslainen · Katso lisää »

Aristoteelinen logiikka

Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.

Uusi!!: Logiikka ja Aristoteelinen logiikka · Katso lisää »

Aristoteleen biologia

Aristoteleella biologia liittyy läheisesti filosofiaan sekä muihin luonnontieteisiin.

Uusi!!: Logiikka ja Aristoteleen biologia · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Logiikka ja Aristoteles · Katso lisää »

Aristotelismi

Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.

Uusi!!: Logiikka ja Aristotelismi · Katso lisää »

Arkikielen filosofia

Arkikielen filosofia (joskus tavallisen kielen filosofia, luonnollisen kielen filosofia tai lingvistinen filosofia) lähestyy perinteisiä filosofisia ongelmia väärinkäsityksinä, jotka johtuvat kielen sanojen todellisen merkityksen unohtamisesta.

Uusi!!: Logiikka ja Arkikielen filosofia · Katso lisää »

Armeliaisuusperiaate

Armeliaisuusperiaate on argumentointiin liittyvä periaate, jonka mukaan väittämä on tulkittava sen vahvimmassa mahdollisessa muodossa.

Uusi!!: Logiikka ja Armeliaisuusperiaate · Katso lisää »

Arthur Prior

Arthur Norman Prior (4. joulukuuta 1914, Masterton, Uusi-Seelanti – 6. lokakuuta 1969 Trondheim, Norja) oli uusiseelantilainen loogikko, joka perusti temporaalilogiikan ja vaikutti merkittävästi myös intensionaaliseen logiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Arthur Prior · Katso lisää »

Arthur Schopenhauer

Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.

Uusi!!: Logiikka ja Arthur Schopenhauer · Katso lisää »

Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.

Uusi!!: Logiikka ja Ateismi · Katso lisää »

Atomilause

Atomilause on logiikassa lause, jonka mikään osa ei voi toimia lauseena.

Uusi!!: Logiikka ja Atomilause · Katso lisää »

Augustus De Morgan

Augustus De Morgan (27. kesäkuuta 1806 Madurai, Intia – 18. maaliskuuta 1871 Lontoo, Englanti) oli brittiläinen matemaatikko ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Augustus De Morgan · Katso lisää »

Avempace

Avempace eli Ibn Bazdza (k. 1138) oli arabialainen aristoteelinen filosofi, lääkäri, tähtitieteilijä, matemaatikko ja runoilija.

Uusi!!: Logiikka ja Avempace · Katso lisää »

Šamil

Šamil, 1859. Šamil (avar. ШейхШамил, turk. Şeyh Şamil, ven. Имам Шамиль; 1797?–maaliskuu 1871) oli Kaukasian imaamikunnan hengellinen imaami, johtaja ja sotapäällikkö, joka vastusti 25 vuotta Venäjän keisarikunnan laajentumista Kaukasiaan (1817–1859).

Uusi!!: Logiikka ja Šamil · Katso lisää »

Bas C. van Fraassen

Baastian Cornelis van Fraassen (/væn ˈfrɑːsən/; s. 5. huhtikuuta 1941 Alankomaat) on yhdysvaltalainen tieteenfilosofiaan erikoistunut filosofi ja loogikko, joka toimii San Franciscon yliopiston filosofian laitoksella.

Uusi!!: Logiikka ja Bas C. van Fraassen · Katso lisää »

Begriffsschrift

Begriffsschrift: eine der arithmetischen nachgebildete Formelsprache des reinen Denkens (”Käsitekirjoitus: aritmetiikan mukaan rakennettu puhtaan ajattelun formaalinen kieli”) on Gottlob Fregen vuonna 1879 julkaisema lyhyt logiikan alan teos.

Uusi!!: Logiikka ja Begriffsschrift · Katso lisää »

Berliinin piiri

Berliinin piiri oli 1920- ja 30-luvuilla pääosin Berliinissä kokoontunut joukko tieteenfilosofiaan keskittyneitä filosofeja, joita yhdisti looginen empirismi.

Uusi!!: Logiikka ja Berliinin piiri · Katso lisää »

Bernard Bolzano

Bernard Placidus Johann Nepomuk Bolzano (5. lokakuuta 1781 – 18. joulukuuta 1848) oli tšekkiläinen saksankielinen matemaatikko, teologi, filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Bernard Bolzano · Katso lisää »

Bernard Bosanquet

Bernard Bosanquet Bernard Bosanquet (14. kesäkuuta 1848 Alnwick, Northumberland, Englanti – 8. helmikuuta 1923 Lontoo) oli englantilainen filosofi ja politiikan teoreetikko, joka vaikutti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Ison-Britannian politiikkaan ja erityisesti sosiaalipolitiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Bernard Bosanquet · Katso lisää »

Bertrand Russell

Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.

Uusi!!: Logiikka ja Bertrand Russell · Katso lisää »

Boethius Dacialainen

Boethius Dacialainen (Boethius de Dacia, joskus myös Boethius Ruotsalainen, oli tanskalainen tai ruotsalainen skolastinen filosofi 1200-luvulla.

Uusi!!: Logiikka ja Boethius Dacialainen · Katso lisää »

Boolen algebra

Boolen algebra on George Boolen mukaan nimensä saanut algebrallinen struktuuri, joka toimii loogisen lausekalkyylin ja joukko-opin mallina.

Uusi!!: Logiikka ja Boolen algebra · Katso lisää »

Brittiläinen idealismi

Brittiläinen idealismi on nimitys uushegeliläiselle absoluuttiselle idealismille, joka oli akateemisen filosofian valtavirtaus Britanniassa 1800-luvun loppupuolella.

Uusi!!: Logiikka ja Brittiläinen idealismi · Katso lisää »

Bysanttilainen filosofia

Bysanttilainen filosofia viittaa Bysantin valtakunnassa toimineiden filosofien ja oppineiden harjoittamaan filosofiaan.

Uusi!!: Logiikka ja Bysanttilainen filosofia · Katso lisää »

Carvaka

Carvaka, joka tunnetaan myös nimellä Lokayata tai Carvakan materialistinen traditio, oli muinaisen intialaisen filosofian koulukunta, joka oli avoimesti materialistinen, ateistinen ja empiristinen.

Uusi!!: Logiikka ja Carvaka · Katso lisää »

Categoriae decem

Categoriae decem ("Kymmenen kategoriaa") eli Paraphrasis Themistiana on keskiaikainen latinankielinen yhteenveto Aristoteleen teoksesta Kategoriat.

Uusi!!: Logiikka ja Categoriae decem · Katso lisää »

Chaïm Perelman

Chaïm Perelman Chaïm Perelman (20. toukokuuta 1912 Varsova, Puola – 22. tammikuuta 1984 Bryssel, Belgia) oli puolalaissyntyinen, uransa Belgiassa luonut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Chaïm Perelman · Katso lisää »

Charles S. Peirce

Charles Sanders Peirce (10. syyskuuta 1839 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat – 19. huhtikuuta 1914 Milford, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen filosofi, loogikko, luonnontieteilijä ja yleisnero.

Uusi!!: Logiikka ja Charles S. Peirce · Katso lisää »

Charles S. Peircen tieteiden luokittelu

Charles S. Peirce (1839–1914) esitti oman luokittelunsa filosofialle, matematiikalle ja tieteelle.

Uusi!!: Logiikka ja Charles S. Peircen tieteiden luokittelu · Katso lisää »

Christian Wolff

Christian Wolff Christian Wolff (24. tammikuuta 1679 Breslau – 9. huhtikuuta 1754 Halle) oli filosofi, josta kehittyi Saksassa alan suuri auktoriteetti.

Uusi!!: Logiikka ja Christian Wolff · Katso lisää »

Cicero

Marcus Tullius Cicero (3. tammikuuta 106 eaa. – 7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija.

Uusi!!: Logiikka ja Cicero · Katso lisää »

Clarence Irving Lewis

Clarence Irving Lewis (12. huhtikuuta 1883, Stoneham, Massachusetts – 3. helmikuuta 1964, Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen akateeminen filosofi ja konseptuaalisen pragmatismin perustaja.

Uusi!!: Logiikka ja Clarence Irving Lewis · Katso lisää »

Colin McGinn

Colin McGinn (s. 1950) on brittiläinen filosofi, joka työskentelee nykyään Miamin yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Colin McGinn · Katso lisää »

Dante Alighieri

Dante Alighieri (monesti vain Dante; noin 21. toukokuuta 1265 Firenze – 13. tai 14. syyskuuta 1321 Ravenna) oli italialainen kirjallisuushistorian maineikkaimpiin lukeutuvan Jumalainen näytelmä -runoelman kirjoittanut prosaisti ja runoilija.

Uusi!!: Logiikka ja Dante Alighieri · Katso lisää »

David Miller (filosofi)

David W. Miller (s. 19. elokuuta 1942) on brittiläinen filosofi, joka opettaa Warwickin yliopiston filosofian laitoksella.

Uusi!!: Logiikka ja David Miller (filosofi) · Katso lisää »

De Morganin lait

De Morganin lait ovat logiikan päättelysääntöjä.

Uusi!!: Logiikka ja De Morganin lait · Katso lisää »

Denotaatio

Denotaatio on semiotiikassa, logiikassa ja kielitieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan merkin ensisijaista, ilmeistä tai pinnallista merkitystä ilman tulkitsijan antamia subjektiivisia lisämerkityksiä.

Uusi!!: Logiikka ja Denotaatio · Katso lisää »

Derek Prince

Peter Derek Vaughan Prince (14. elokuuta 1915 Bangalore, Intia - 24. syyskuuta 2003 Jerusalem, Israel) oli brittiläinen raamatunopettaja, joka on tullut tunnetuksi kansainvälisestä hengellisestä organisaatiosta Derek Prince Ministries ja radio-ohjelmasta Derek Prince Legacy Radio.

Uusi!!: Logiikka ja Derek Prince · Katso lisää »

Dialektiikka

Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Uusi!!: Logiikka ja Dialektiikka · Katso lisää »

Dialektinen koulukunta

Dialektinen koulukunta oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta, joka erkaantui megaralaisesta koulukunnasta.

Uusi!!: Logiikka ja Dialektinen koulukunta · Katso lisää »

Diderot’n ja d’Alembertin puu

Alkuperäinen puu, ''Systême figuré des connoissances humaines''. Toinen näkemys puusta. Diderot’n ja d’Alembertin puu oli Encyclopédie-nimisessä valistusajan tietosanakirjassa esiintynyt inhimillisen tiedon luokittelujärjestelmä.

Uusi!!: Logiikka ja Diderot’n ja d’Alembertin puu · Katso lisää »

Diodoros Kronos

Diodoros Kronos (300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen megaralaiseen ja dialektiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Diodoros Kronos · Katso lisää »

Diodotos (filosofi)

Diodotos (k. 59 eaa.) oli kreikkalais-roomalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Diodotos (filosofi) · Katso lisää »

Diskreetti matematiikka

Diskreetti matematiikka on matematiikan osa-alue, joka keskittyy diskreettien ("epäjatkuvien") rakenteiden tutkimiseen.

Uusi!!: Logiikka ja Diskreetti matematiikka · Katso lisää »

Dogmatiikka

Dogmatiikka (kreik.) eli uskonoppi on teologinen oppiaine, joka järjestelmällisesti käsittelee kristinuskon oppia eli dogmaa.

Uusi!!: Logiikka ja Dogmatiikka · Katso lisää »

Duhem–Quine-teesi

Duhem–Quine-teesi (myös Duhem–Quine-ongelma) on tieteenfilosofinen teesi, jonka mukaan tieteellistä hypoteesia on mahdotonta testata eristyksissä, koska hypoteesin empiirinen testaaminen vaatii yhden tai useampia taustaoletuksia (apuoletuksia tai apuhypoteeseja).

Uusi!!: Logiikka ja Duhem–Quine-teesi · Katso lisää »

Duns Scotus

Justus van Gent: Johannes Duns Scotus. Johannes Duns Scotus (noin 1266 – 8. marraskuuta 1308) oli teologi, filosofi ja loogikko, ja nykyisin katolisen kirkon autuas.

Uusi!!: Logiikka ja Duns Scotus · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Logiikka ja E · Katso lisää »

E. J. Lowe

Edward Jonathan Lowe (24. maaliskuuta 1950 Dover, Englanti – 5. tammikuuta 2014) oli brittiläinen filosofi, joka toimi Durhamin yliopiston filosofian professorina.

Uusi!!: Logiikka ja E. J. Lowe · Katso lisää »

Edward de Bono

Edward de Bono vuonna 2009 Edward de Bono (19. toukokuuta 1933 – 9. kesäkuuta 2021) oli maltalainen psykologi, filosofi, tietokirjailija ja konsultti.

Uusi!!: Logiikka ja Edward de Bono · Katso lisää »

Ehrenfried Walther von Tschirnhaus

Ehrenfried Walther von Tschirnhaus (joskus myös Tschirnhausen) (10. huhtikuuta 1651 Kieslingswalde, Saksin vaaliruhtinaskunta – 11. lokakuuta 1708 Dresden) oli saksalainen matemaatikko, fyysikko ja filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Ehrenfried Walther von Tschirnhaus · Katso lisää »

Eino Kaila

Eino Sakari Kaila (vuoteen 1906 Johansson; 9. elokuuta 1890 Alajärvi – 31. heinäkuuta 1958 Kirkkonummi) oli suomalainen filosofi ja psykologi.

Uusi!!: Logiikka ja Eino Kaila · Katso lisää »

Eisagoge

Eisagoge (”Johdanto”) on Porfyrioksen 200-luvulla kirjoittama lyhyt johdanto Aristoteleen logiikkaan ja teokseen Kategoriat.

Uusi!!: Logiikka ja Eisagoge · Katso lisää »

Ekstensionaalinen

Ekstensionaalinen tarkoittaa kielen itsensä ulkopuolista viittauksen kohdetta, joka on ajallis-avaruudellinen.

Uusi!!: Logiikka ja Ekstensionaalinen · Katso lisää »

Elizabeth Anscombe

Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe (18. maaliskuuta 1919 – 5. tammikuuta 2001) oli brittiläinen analyyttiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Elizabeth Anscombe · Katso lisää »

Encyclopaedia synoptica

''Encyclopaedia synoptica''. Encyclopaedia synoptica (Encyclopaedia synoptica: ex optimis & accuratissimis philosophorum scriptis collecta) on Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1672 julkaisema kolmiosainen latinankielinen ensyklopedia, joka käsittelee erityisesti filosofian ja matematiikan aloja.

Uusi!!: Logiikka ja Encyclopaedia synoptica · Katso lisää »

Ensimmäinen analytiikka

Ensimmäinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee syllogistista logiikkaa.

Uusi!!: Logiikka ja Ensimmäinen analytiikka · Katso lisää »

Erik Stenius

Erik Gunnarsson Stenius (1. joulukuuta 1911 Helsinki – 2. tammikuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko, filosofi ja professori.

Uusi!!: Logiikka ja Erik Stenius · Katso lisää »

Erkenntnis

Erkenntnis voi viitata kahteen saksalaiseen filosofiseen tiedejulkaisuun.

Uusi!!: Logiikka ja Erkenntnis · Katso lisää »

Errol Harris

Errol Harris suunnilleen vuonna 1976. Errol Eustace Harris (19. helmikuuta 1908 Kimberley, Etelä-Afrikka – 21. kesäkuuta 2009) oli eteläafrikkalaissyntyinen filosofi, joka vaikutti etupäässä Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Logiikka ja Errol Harris · Katso lisää »

Esa Saarinen

Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija.

Uusi!!: Logiikka ja Esa Saarinen · Katso lisää »

Estetiikka

Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.

Uusi!!: Logiikka ja Estetiikka · Katso lisää »

Eubulides Miletoslainen

Eubulides (tai Euboulidēs; 300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen megaralaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Eubulides Miletoslainen · Katso lisää »

Eukleides Megaralainen

Eukleides Megaralainen (450–380 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Eukleides Megaralainen · Katso lisää »

Eusebios Myndoslainen

Eusebios Myndoslainen (300-luku) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Eusebios Myndoslainen · Katso lisää »

Fanias Eresoslainen

Fanias Eresoslainen (joskus Fainias) (n. 332 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Fanias Eresoslainen · Katso lisää »

Füzuli

Füzuli. Məhəmməd Süleyman oğlu Füzuli (1494 Kerbela – 1556 Kerbela) oli azerbaidžanilainen runoilija.

Uusi!!: Logiikka ja Füzuli · Katso lisää »

Fenomenologia

Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.

Uusi!!: Logiikka ja Fenomenologia · Katso lisää »

Ferdinand Canning Scott Schiller

Ferdinand Canning Scott Schiller Ferdinand Canning Scott Schiller (16. elokuuta 1864 Ottensen, Buxtehude, Ala-Saksi — 9. elokuuta 1937 Los Angeles) oli saksalais-brittiläinen pragmatistinen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Ferdinand Canning Scott Schiller · Katso lisää »

Filokalia (Origenes)

Filokalia on Origeneen katkelmista koottu teos eli eräänlainen antologia, jonka kokoajina pidetään Basileios Suurta ja Gregorios Nazianzilaista.

Uusi!!: Logiikka ja Filokalia (Origenes) · Katso lisää »

Filon Megaralainen

Filon Megaralainen (Filon Dialektikko, Filon Loogikko, n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen dialektiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Filon Megaralainen · Katso lisää »

Filosofi

Filosofi on filosofian harjoittaja.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofi · Katso lisää »

Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofia · Katso lisää »

Filosofia ja tiede

Filosofian ja tieteen suhde on eräs filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofia ja tiede · Katso lisää »

Filosofian historia

Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofian historia · Katso lisää »

Filosofian historian kehityslinjoja

Filosofian historian kehityslinjoja on Petter Korkmanin ja Mikko Yrjönsuuren toimittama artikkelikokoelma, joka tarkastelee länsimaisen filosofian historiaa esisokraatikoista 1800-luvulle ja moderniin logiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofian historian kehityslinjoja · Katso lisää »

Filosofian maailmankongressi

Filosofian maailmankongressi on kansainvälinen filosofian alan kongressi, joka järjestetään nykyisin joka viides vuosi.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofian maailmankongressi · Katso lisää »

Filosofian ongelmat

Filosofian ongelmat on Bertrand Russellin kirjoittama kirja, joka pyrkii olemaan tiivis ja yleistajuinen esitys filosofian keskeisistä ongelmista.

Uusi!!: Logiikka ja Filosofian ongelmat · Katso lisää »

Filosofinen zombi

Filosofinen zombi (p-zombie) on filosofinen ajatuskoe olennosta, joka on muuten täysin samanlainen kuin normaali ihmisolento, mutta sillä ei ole tietoisuutta eikä subjektiivisia kokemuksia (kvalia).

Uusi!!: Logiikka ja Filosofinen zombi · Katso lisää »

Formaali

Formaali (adj.) on yleisesti muodollinen, muotoa koskeva, säännöin täsmällistetty.

Uusi!!: Logiikka ja Formaali · Katso lisää »

Formaali kieli

Formaali kieli on tietojenkäsittelytieteessä, matematiikassa ja logiikassa äärellisen pituisten merkkijonojen joukko, jotka on muodostettu jostakin äärellisestä aakkostosta.

Uusi!!: Logiikka ja Formaali kieli · Katso lisää »

Francesco Sizi

Francesco Sizi oli italialainen oppinut ja astronomi.

Uusi!!: Logiikka ja Francesco Sizi · Katso lisää »

Francis Bacon

Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo – 9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies.

Uusi!!: Logiikka ja Francis Bacon · Katso lisää »

Francis Hutcheson

Francis Hutcheson. Allan Ramsayn maalaama muotokuva noin vuodelta 1745. Francis Hutcheson (8. elokuuta 1694 – 8. elokuuta 1746) oli irlantilainen filosofi, joka oli yksi skotlantilaisen valistuksen perustajista ja David Humen opettaja.

Uusi!!: Logiikka ja Francis Hutcheson · Katso lisää »

Francis Ysidro Edgeworth

Francis Ysidro Edgeworth (8. helmikuuta 1845 Edgeworthstown, Longfordin kreivikunta, Irlanti – 13. helmikuuta 1926 Oxford, Englanti) oli angloirlantilainen taloustieteilijä ja tilastotieteilijä, joka edisti matemaattisten menetelmien käyttöä taloustieteessä.

Uusi!!: Logiikka ja Francis Ysidro Edgeworth · Katso lisää »

Frank Ramsey

Frank Ramsey Frank Plumpton Ramsey (22. helmikuuta 1903 Cambridge – 19. tammikuuta 1930 Lontoo) oli brittiläinen ekonomisti, matemaatikko ja filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Frank Ramsey · Katso lisää »

Fysiikan tutkimus

Fyysikot Arthur Compton ja Luis Alvarez vuonna 1933. Fysiikan tutkimus on enimmäkseen yliopistoissa ja instituuteissa tehtävää fysikaalisten ilmiöiden tutkimusta.

Uusi!!: Logiikka ja Fysiikan tutkimus · Katso lisää »

Gabriel Juslenius

Gabriel Juslenius eli Gabriel Danielis, Virmoensis (11. lokakuuta 1666 Mietoinen – 19. maaliskuuta 1724 Turku) oli suomalainen Turun akatemian teologian professori ja rehtori.

Uusi!!: Logiikka ja Gabriel Juslenius · Katso lisää »

Gabriel Sandu

Niculae Gabriel Sandu (s.) on Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori.

Uusi!!: Logiikka ja Gabriel Sandu · Katso lisää »

Galileo Galilei

Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.

Uusi!!: Logiikka ja Galileo Galilei · Katso lisää »

Gareth Evans (filosofi)

Gareth Evans (12. toukokuuta 1946 – 10. elokuuta 1980) oli brittiläinen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Gareth Evans (filosofi) · Katso lisää »

Gaunilo

Gaunilo Marmoutierlainen oli 1000-luvulla elänyt Marmoutierin luostarin benediktiinimunkki, Anselm Canterburylaisen aikalainen.

Uusi!!: Logiikka ja Gaunilo · Katso lisää »

Generatiivinen kielitiede

Generatiivinen kielitiede on Yhdysvalloissa 1960–luvulla syntynyt kielitieteen suuntaus, jonka aatehistorialliset juuret ovat formaalissa logiikassa ja metamatematiikassa, laskennan teoriassa, ja kartesiolaisessa rationalismissa.

Uusi!!: Logiikka ja Generatiivinen kielitiede · Katso lisää »

Georg Henrik von Wright

Georg Henrik von Wright (14. kesäkuuta 1916 Helsinki – 16. kesäkuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen filosofi, akateemikko ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka piti itseään humanistina.

Uusi!!: Logiikka ja Georg Henrik von Wright · Katso lisää »

Georg Klaus

Georg Klaus (s. 28. joulukuuta 1912 Nürnberg – 17. heinäkuuta 1974) oli saksalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Georg Klaus · Katso lisää »

George Bentham

George Bentham (22. syyskuuta 1800 Stoke Damerel, Plymouth, Englanti – 10. syyskuuta 1884 Lontoo) oli englantilainen kasvitieteilijä, joka sai mainetta systematiikan saralla.

Uusi!!: Logiikka ja George Bentham · Katso lisää »

Georgios Pakhymeres

Georgios Pakhymeres. Georgios Pakhymeres (n. 1242–1310) oli bysanttilainen historioitsija ja filosofi, joka kirjoitti sekä keisarikunnan historiasta että monipuolisesti filosofian eri osa-alueista.

Uusi!!: Logiikka ja Georgios Pakhymeres · Katso lisää »

Gilbertus Porretanus

Gilbertus Porretanus Gilbertus Porretanus (1070 – 4. syyskuuta 1154) oli ranskalainen skolastinen loogikko ja teologi.

Uusi!!: Logiikka ja Gilbertus Porretanus · Katso lisää »

Giovanni Battista Venturi

Giovanni Battista Venturi (11. syyskuuta 1746 Bibbiano, Reggio Emilia – 10. syyskuuta 1822 Reggio Emilia) oli italialainen fyysikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Logiikka ja Giovanni Battista Venturi · Katso lisää »

Giovanni Vailati

Giovanni Vailati Giovanni Vailati (24. huhtikuuta 1863 Crema, Italia – 14. toukokuuta 1909) oli italialainen analyyttinen ja pragmatistinen filosofi, tieteenhistorioitsija ja matemaatikko.

Uusi!!: Logiikka ja Giovanni Vailati · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Logiikka ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Gottlob Frege

Friedrich Ludwig Gottlob Frege (8. marraskuuta 1848 Wismar – 26. heinäkuuta 1925 Bad Kleinen) oli saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko.

Uusi!!: Logiikka ja Gottlob Frege · Katso lisää »

Harold Henry Joachim

Harold Henry Joachim (28. toukokuuta 1868 - 30. heinäkuuta 1938) oli brittiläisiin idealisteihin lukeutunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Harold Henry Joachim · Katso lisää »

Hegeliläisyys

Hegeliläisyys on G. W. F. Hegelin alulle panema filosofinen suuntaus.

Uusi!!: Logiikka ja Hegeliläisyys · Katso lisää »

Hellenistinen filosofia

Hellenistinen filosofia käsittää antiikin filosofian aikakauden, joka alkoi Aristoteleen jälkeisistä filosofeista (noin vuodesta 300 eaa.) ja päättyi Rooman keisariaikaan ja uusplatonismin syntyyn.

Uusi!!: Logiikka ja Hellenistinen filosofia · Katso lisää »

Henrik Alanus

Henrik Alanus (29. marraskuuta 1743 Vehmaa – 1. joulukuuta 1810 Turku) oli Turun akatemian sihteeri, joka hoiti lainopin professorin virkaa 1793–1800 Matthias Caloniuksen sijaisena.

Uusi!!: Logiikka ja Henrik Alanus · Katso lisää »

Henrik Carstenius

Henrik Carstenius (Hanricus Henrici) (25. toukokuuta 1612 Helsinki – 6. toukokuuta 1683 Viipuri) nimitettiin 1679 Viipurin piispaksi, mutta sai sairaalloisuutensa vuoksi eron jo 1681.

Uusi!!: Logiikka ja Henrik Carstenius · Katso lisää »

Herillos

Herillos (200-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Herillos · Katso lisää »

Hildegard Bingeniläinen

Hildegard Bingeniläinen (noin 16. syyskuuta 1098 Bermersheim vor der Höhe tai Niederhosenbach, Kurpfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 17. syyskuuta 1179 Rupertsbergin luostari, Bingen am Rhein, Kurpfalz) oli saksalainen abbedissa, kirjailija, mystikko ja kirkkomusiikin säveltäjä.

Uusi!!: Logiikka ja Hildegard Bingeniläinen · Katso lisää »

Hjalmar Magnus Eklund

Hjalmar Magnus Eklund (12. tammikuuta 1880 Turku – 10. kesäkuuta 1937 Parainen) oli ensimmäinen suomalainen matemaattisen logiikan tuntija, filosofi, kansanvalistustyön edistäjä ja keinotekoisen ido-kielen uranuurtaja.

Uusi!!: Logiikka ja Hjalmar Magnus Eklund · Katso lisää »

Hovinarri

Jost Ammanin narria esittävä puupiirros hänen erilaisia ammatteja kuvaavasta kirjastaan ''Das Ständebuch'' vuodelta 1568. Hovinarri eli narri oli hoviin kuulunut henkilö, joka huvitti isäntäväkeä muun muassa sukkeluudellaan.

Uusi!!: Logiikka ja Hovinarri · Katso lisää »

Howard Gardner

Howard Gardner (s. 11. heinäkuuta 1943 Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen psykologi ja yleisen älykkyyden ja älykkyysosamäärän kriitikko.

Uusi!!: Logiikka ja Howard Gardner · Katso lisää »

Humen haarukka

Humen haarukka on skotlantilaisen filosofin David Humen teoksessaan Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä esittelemä erottelu, joka jakaa ihmisjärjen objektit kahteen luokkaan: ideoiden suhteisiin ja tosiasioihin.

Uusi!!: Logiikka ja Humen haarukka · Katso lisää »

Huutomerkki

Huutomerkki Huutomerkki (!) on typografinen välimerkki, joka kuuluu isoihin välimerkkeihin eli se päättää virkkeen.

Uusi!!: Logiikka ja Huutomerkki · Katso lisää »

Hyperbolinen geometria

thumb Hyperbolinen geometria käsittelee kaksiulotteista, negatiivisesti kaarevaa pintaa.

Uusi!!: Logiikka ja Hyperbolinen geometria · Katso lisää »

Hypoteesi

Hypoteesi (’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.

Uusi!!: Logiikka ja Hypoteesi · Katso lisää »

Identiteetti (filosofia)

Identiteetti tarkoittaa filosofiassa sitä, mikä tekee oliosta tai muusta entiteetistä määriteltävän ja tunnistettavan, antamalla sille joitakin ominaisuuksia tai piirteitä, jotka mahdollistavat sen erottamisen muista olioista.

Uusi!!: Logiikka ja Identiteetti (filosofia) · Katso lisää »

Ihmisen toiminta

Ihmisen toiminta on monenlaisen selittämisen kohteena.

Uusi!!: Logiikka ja Ihmisen toiminta · Katso lisää »

Ihmistiede

Ihmistiede viittaa ihmistä tutkiviin tieteenaloihin, varsinkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin.

Uusi!!: Logiikka ja Ihmistiede · Katso lisää »

Immanuel Kant

Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Immanuel Kant · Katso lisää »

Implikaatio

Implikaatio on kaksipaikkainen looginen konnektiivi, joka voidaan lukea ”jos…niin”.

Uusi!!: Logiikka ja Implikaatio · Katso lisää »

Induktion ongelma

Induktion ongelma on induktiiviseen päättelyyn liittyvä ongelma siitä, kuinka jonkin tapahtuman yleisyydestä voitaisiin päätellä jotain sen jatkuvuudesta.

Uusi!!: Logiikka ja Induktion ongelma · Katso lisää »

Ingmar Pörn

Gustav Ingmar Pörn (19. elokuuta 1935 Runsor, Mustasaari – 8. helmikuuta 2014 Tölby, Mustasaari) oli suomenruotsalainen filosofi, joka toimi filosofian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1978–1998.

Uusi!!: Logiikka ja Ingmar Pörn · Katso lisää »

Insolubilia

Insolubilia (lat., "ratkaisemattomat") viittasi keskiajan filosofiassa valehtelijan paradoksin eri muunnelmiin, jotka muodostivat vaikean ongelman loogiselle analyysille.

Uusi!!: Logiikka ja Insolubilia · Katso lisää »

INTP

INTP on yksi Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin määrittelemistä 16:sta persoonallisuustyypistä, joka on indikaattorin mukaan introvertti (I), intuitiivinen (N), ajatteleva (T) ja spontaani (P).

Uusi!!: Logiikka ja INTP · Katso lisää »

Intuitionismi

Intuitionismi on matematiikan filosofian suuntaus, jonka mukaan matematiikka on ihmismielen konstruktiivista toimintaa.

Uusi!!: Logiikka ja Intuitionismi · Katso lisää »

Inversio-ongelma

Inversio-ongelma tarkoittaa ongelman vastakkaista operaatiota.

Uusi!!: Logiikka ja Inversio-ongelma · Katso lisää »

Isaac Israeli ben Solomon

Isaac Israeli ben Solomon (s. ennen 832, Egypti, k. 932, Kairouan, Tunisia) oli egyptinjuutalainen lääkäri ja filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Isaac Israeli ben Solomon · Katso lisää »

Isidoros Aleksandrialainen

Isidoros Aleksandrialainen oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Isidoros Aleksandrialainen · Katso lisää »

Ismo Leikola

Ismo Mikael Leikola (s. 22. tammikuuta 1979 Jyväskylä) on suomalainen stand up -koomikko, muusikko, kirjailija, käsikirjoittaja ja tubettaja.

Uusi!!: Logiikka ja Ismo Leikola · Katso lisää »

Itämainen filosofia

Itämainen filosofia kattaa erilaiset filosofiat, joita harjoitetaan Aasiassa, mukaan lukien Intia, Iran, Kiina, Japani ja Korea.

Uusi!!: Logiikka ja Itämainen filosofia · Katso lisää »

Jaakko Hintikka

Kaarlo Jaakko Juhani Hintikka (12. tammikuuta 1929 Helsingin maalaiskunta – 12. elokuuta 2015 Porvoo) oli suomalainen filosofi, joka työskenteli Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Logiikka ja Jaakko Hintikka · Katso lisää »

Jacopo Zabarella

''Opera Logican'' kansilehti. Jacopo Zabarella (eli Giacomo Zabarella) (1532–1589) oli italialainen aristotelinen filosofi ja loogikko, joka opiskeli ja opetti synnyinkaupunkinsa Padovan yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Jacopo Zabarella · Katso lisää »

Jakob Flachsenius

Jakob Flachsenius (1633 Vehmaa – 18. helmikuuta 1694 Turku) oli filosofi, professori ja Turun akatemian rehtori 1673–1674 sekä 1682–1683.

Uusi!!: Logiikka ja Jakob Flachsenius · Katso lisää »

James Thomson

James Thomson (11. syyskuuta 1700 Ednam, Roxburghshire, Skotlanti – 27. elokuuta 1748 Richmond, Englanti) oli skotlantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija, jonka merkittävintä tuotantoa ovat kokoelma The Seasons ja sanat brittiläiseen isänmaalliseen lauluun Rule, Britannia!.

Uusi!!: Logiikka ja James Thomson · Katso lisää »

Jan Baptist van Helmont

Jan Baptist van Helmont. Jan Baptist Helmont, muistomerkki, Bryssel. Jan Baptist van Helmont (12. tammikuuta 1579 Bryssel – 30. joulukuuta 1644 Vilvorde) oli uuden ajan alussa vaikuttanut flaamilainen kemisti, fysiologi ja lääkäri.

Uusi!!: Logiikka ja Jan Baptist van Helmont · Katso lisää »

Jan von Plato

Jan von Plato (s. 1951) on filosofian ruotsinkielinen professori Helsingin yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Jan von Plato · Katso lisää »

Jaotteluita

JaotteluitaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.23.

Uusi!!: Logiikka ja Jaotteluita · Katso lisää »

Józef Maria Bocheński

Józef Maria Bocheński. Józef Franciszek Emanuel Lansdorff de Rawicz Bochenski (katolisella nimeltään Innocentius Maria Bochenski, 30. elokuuta 1902 Czuszów, Puola – 8. tammikuuta 1995 Fribourg, Sveitsi) oli puolalainen dominikaanimunkki, loogikko ja katolinen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Józef Maria Bocheński · Katso lisää »

Jean Buridan

Jean Buridan (myös Johannes Buridan, latinaksi Joannes Buridanus) (1300–1358) oli ranskalainen filosofi ja nominalisti, jonka sanotaan kylväneen uskonnollisen skeptisismin siemenen eurooppalaiseen ajatteluun.

Uusi!!: Logiikka ja Jean Buridan · Katso lisää »

Johan Haartman (nuorempi)

Meilahdessa sijaitseva ''Haartmaninkatu'' ja sen varrella sijaitseva Haartmanin sairaala. Johan Haartman (19. syyskuuta 1725 Paimio – 29. joulukuuta 1787 Turku) oli Turun akatemian ensimmäinen suomalaissyntyinen lääketieteen professori sekä Suomen sairaalalaitoksen perustaja.

Uusi!!: Logiikka ja Johan Haartman (nuorempi) · Katso lisää »

Johan Haartman (vanhempi)

Johan Haartman vanhempi (9. maaliskuuta 1682 Uskela – 9. tammikuuta 1737 Turku) oli suomalainen filosofi ja Turun akatemian professori.

Uusi!!: Logiikka ja Johan Haartman (vanhempi) · Katso lisää »

Johan Welin

Johan Welin (n. 1705 Lappi – 30. tammikuuta 1744 Pariisi) oli Turun akatemian professori ja filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Johan Welin · Katso lisää »

Johan Wilhelm Tuderus

Johan Wilhelm Tuderus (24. syyskuuta 1786 Ilomantsi – 27. kesäkuuta 1810 Tukholma) oli suomalainen filosofian maisteri, asessori ja kirjallisuuden ruotsintaja.

Uusi!!: Logiikka ja Johan Wilhelm Tuderus · Katso lisää »

Johannes Italos

Johannes Italos (n. 1025–1090) oli bysanttilainen filosofi ja loogikko, joka sovelsi filosofista analyysiä myös teologisiin kysymyksiin.

Uusi!!: Logiikka ja Johannes Italos · Katso lisää »

Johannes Olai Pratanus

Johannes Olai Pratanus (1620–1676) toimi Turun akatemian logiikan ja metafysiikan professorina 1650 alkaen.

Uusi!!: Logiikka ja Johannes Olai Pratanus · Katso lisää »

Johannes Rungius

Johannes Rungius eli Johannes Matthiæ, Satacundensis (noin 1666 Loimaa – 3. elokuuta 1704 Narva, Viro) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.

Uusi!!: Logiikka ja Johannes Rungius · Katso lisää »

Johdatus metafysiikkaan

Johdatus metafysiikkaan on Riku Jutin vuonna 2001 ilmestynyt metafysiikan oppikirja.

Uusi!!: Logiikka ja Johdatus metafysiikkaan · Katso lisää »

Johdatus tieteelliseen ajatteluun

Johdatus tieteelliseen ajatteluun on Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon oppikirja, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia.

Uusi!!: Logiikka ja Johdatus tieteelliseen ajatteluun · Katso lisää »

John Forbes Nash

John Forbes Nash Jr. (13. kesäkuuta 1928 Bluefield, Länsi-Virginia – 23. toukokuuta 2015 Gloucester County, New Jersey) oli yhdysvaltalainen matemaatikko ja taloustieteen nobelisti.

Uusi!!: Logiikka ja John Forbes Nash · Katso lisää »

John Gill

John Gill John Gill (23. marraskuuta 1697 – 14. lokakuuta 1771) oli englantilainen baptistipastori, raamatuntutkija ja teologi, joka piti kiinni kalvinistisesta soteriologiasta eli pelastusopista.

Uusi!!: Logiikka ja John Gill · Katso lisää »

John Lindsay, Crawfordin 20. jaarli

John Lindsay, Crawfordin 20.

Uusi!!: Logiikka ja John Lindsay, Crawfordin 20. jaarli · Katso lisää »

John Stuart Mill

John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville – 8. toukokuuta 1873 Avignon) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä, taloustieteilijänä ja loogikkona, sekä yhtenä varhaisista feministeistä.

Uusi!!: Logiikka ja John Stuart Mill · Katso lisää »

John Venn

John Venn. Lasimaalaus John Vennin muistoksi Gonville and Caius Collegen ruokasalissa. John Venn (4. elokuuta 1834 Hull, Yorkshire – 4. huhtikuuta 1923 Cambridge, Cambridgeshire) oli brittiläinen loogikko ja filosofi, joka tuli tunnetuksi Venn-diagrammin kehittäjänä.

Uusi!!: Logiikka ja John Venn · Katso lisää »

Jos ja vain jos

Jos ja vain jos (lyhenne: joss, (lyhenne: iff)) on konnektiivi eli looginen yhdistäjä, jota käytetään logiikassa ja sitä soveltavilla aloilla kuten matematiikassa ja filosofiassa.

Uusi!!: Logiikka ja Jos ja vain jos · Katso lisää »

Josiah Royce

pienoiskuvaJosiah Royce (20. marraskuuta 1855, Grass Valley – 14. syyskuuta 1916 Cambridge) oli yhdysvaltalainen objektiivisiin idealisteihin lukeutuva filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Josiah Royce · Katso lisää »

Joukko-oppi

Eulerin diagrammeilla. leikkausta esittävä Venn-diagrammi. Joukko-oppi on joukkojen ominaisuuksiin perehtynyt matematiikan osa-alue.

Uusi!!: Logiikka ja Joukko-oppi · Katso lisää »

Juhani Yli-Vakkuri

Juhani Yli-Vakkuri (s. 1977) on suomalainen filosofi, joka toimii kielifilosofian professorina Tarton yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Juhani Yli-Vakkuri · Katso lisää »

Kaanon (Epikuros)

Kriteeristä eli Kaanon oli Epikuroksen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli totuuden kriteeriä.

Uusi!!: Logiikka ja Kaanon (Epikuros) · Katso lisää »

Kaikki

Kaikki tarkoittaa jotain asiaa tai joukkoa kokonaisuudessaan, laajimmassa merkityksessä koko maailmankaikkeutta.

Uusi!!: Logiikka ja Kaikki · Katso lisää »

Kaikkivaltius

Kaikkivaltius eli kaikkivoipuus (omnipotenssi, ’kaikkeen kykenevä’) tarkoittaa rajoittamatonta mahtia.

Uusi!!: Logiikka ja Kaikkivaltius · Katso lisää »

Kalkyyli

Kalkyyli on yksinkertaisimmillaan aksioomista ja syntaktisista päättelysäännöistä muodostuva merkkijonoihin liittyvä formaali systeemi.

Uusi!!: Logiikka ja Kalkyyli · Katso lisää »

Karl Mesterton

Karl Mesterton (1715 Göteborg – 29. marraskuuta 1773) oli professori ja filosofi, joka toimi Turun akatemian rehtorina 1754–1755 sekä 1764–1765.

Uusi!!: Logiikka ja Karl Mesterton · Katso lisää »

Kategoriat

Kategoriat (tai Praedicamenta) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee termien luokittelua.

Uusi!!: Logiikka ja Kategoriat · Katso lisää »

Kategoriat (katkelmat)

Kategoriat oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli logiikkaa.

Uusi!!: Logiikka ja Kategoriat (katkelmat) · Katso lisää »

Kategoriat (stoalaisuus)

Kategorioilla tarkoitettiin stoalaisuudessa olevan perusluokkia.

Uusi!!: Logiikka ja Kategoriat (stoalaisuus) · Katso lisää »

Kazimierz Twardowski

Kazimierz Twardowski Kazimierz Jerzy Skrzypna-Twardowski (von Ogończyk) (20. lokakuuta 1866 Wien, Itävalta – 11. helmikuuta 1938 Lwów (Lviv), Puola) oli puolalainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Kazimierz Twardowski · Katso lisää »

Käännökset latinaan keskiajalla

Mont Saint-Michelin luostarissa Bretagnessa käännettiin Aristoteleen teoksia kreikasta latinaan 1100-luvulla. Parinsadan vuoden kuluessa 1100- ja 1200-luvuilla käännettiin jokseenkin kaikki tärkeäksi koettu antiikin ajan kreikankielinen kirjallisuus joko kreikasta tai arabiasta latinaksi.

Uusi!!: Logiikka ja Käännökset latinaan keskiajalla · Katso lisää »

Keskiaika

''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.

Uusi!!: Logiikka ja Keskiaika · Katso lisää »

Keskiajan filosofia

Keskiajan filosofialla viitataan lähinnä Länsi-Euroopassa ja Lähi-idässä keskiajalla harjoitettuun filosofiaan.

Uusi!!: Logiikka ja Keskiajan filosofia · Katso lisää »

Keskiajan yliopisto

Salamancan yliopiston julkisivu. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.

Uusi!!: Logiikka ja Keskiajan yliopisto · Katso lisää »

Keskustelun periaatteet

Keskustelun periaatteet eli keskustelumaksiimit esitti englantilainen kielifilosofi Herbert Paul Grice luentosarjassaan Logic and Conversation vuonna 1967.

Uusi!!: Logiikka ja Keskustelun periaatteet · Katso lisää »

Khrysippos

Khrysippos (279–207 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Khrysippos · Katso lisää »

Kielellinen käänne

Kielellinen käänne viittaa länsimaisessa filosofiassa 1900-luvulla tapahtuneeseen muutokseen, jossa keskeistä oli filosofian ja sen seurauksena myös muiden humanististen tutkimusalojen huomion kiinnittyminen kieleen todellisuuskäsityksiä muovaavana tekijänä.

Uusi!!: Logiikka ja Kielellinen käänne · Katso lisää »

Kielen kuvateoria

Kielen kuvateoria on kielifilosofinen teoria, jonka mukaan todellisuus ja kieli vastaavat ihanteellisessa tilanteessa toisiaan ja kieli muodostaa eräänlaisen todellisuuden peilikuvan.

Uusi!!: Logiikka ja Kielen kuvateoria · Katso lisää »

Klassinen

Klassinen (latinan sanasta classicus ’ensiluokkainen’) voi viitata ainakin seuraaviin.

Uusi!!: Logiikka ja Klassinen · Katso lisää »

Klassinen liberalismi

Klassinen liberalismi on liberalistinen poliittinen aate, jonka ytimessä ovat yksilönvapaudet, yksityisyrittäjyys, vapaa markkinatalous sekä valtion roolin minimointi.

Uusi!!: Logiikka ja Klassinen liberalismi · Katso lisää »

Kolmannen poissuljetun laki

Kolmannen poissuljetun laki (tai tertium non datur) on logiikan laki, jonka mukaan jokin väittämä p voi olla vain tosi tai epätosi, kolmatta vaihtoehtoa ei ole.

Uusi!!: Logiikka ja Kolmannen poissuljetun laki · Katso lisää »

Konnektionismi

Konnektionismi on kognitiotieteessä, neurotieteessä, tekoälytutkimuksessa ja mielenfilosofiassa käytetty informaation käsittelyn teoria.

Uusi!!: Logiikka ja Konnektionismi · Katso lisää »

Konnotaatio

Konnotaatio (latinan con- ’kanssa’, ’myötä’ ja notatio ’merkintä’) on sanan perusmerkitykseen liittyvä assosiatiivinen eli ”mielleyhtymällinen” sivumerkitys.

Uusi!!: Logiikka ja Konnotaatio · Katso lisää »

Kontingenssi

Kontingenssi (lat. contingentia 'mahdollisuus, sattuma') tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön.

Uusi!!: Logiikka ja Kontingenssi · Katso lisää »

Korkeakoulutus Yhdysvalloissa

Korkeakoulutus Yhdysvalloissa tarkoittaa toisen asteen koulutuksen jälkeisiä, vapaaehtoisia opintoja Yhdysvalloissa sijaitsevassa korkeakoulussa, joista yleisimpiä ovat colleget ja yliopistot (university).

Uusi!!: Logiikka ja Korkeakoulutus Yhdysvalloissa · Katso lisää »

Kriittinen ajattelu

Kriittinen ajattelu on taito analysoida informaatiota objektiivisesti ja muodostaa perusteltu käsitys.

Uusi!!: Logiikka ja Kriittinen ajattelu · Katso lisää »

Kristillinen opetus

Kristillinen opetus on kirkkoisä Augustinuksen kirjoittama kristillinen teologinen teos.

Uusi!!: Logiikka ja Kristillinen opetus · Katso lisää »

Ksenokrates

Ksenokrates Ksenokrates Khalkedonilainen (396 eaa. Khalkedon – 314 eaa. Ateena) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Ksenokrates · Katso lisää »

Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet

Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet on irlantilaisen kirjailija Michael Scottin luoma fantasiakirjasarja, joka käsittää kaikkiaan kuusi osaa.

Uusi!!: Logiikka ja Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet · Katso lisää »

Kurt Gödel

Kurt Friedrich Gödel (28. huhtikuuta 1906 Brünn – 14. tammikuuta 1978 Princeton) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä loogikoista.

Uusi!!: Logiikka ja Kurt Gödel · Katso lisää »

Kurt Grelling

Kurt Grelling (2. maaliskuuta 1886 – syyskuu 1942) oli saksalainen loogikko, filosofi ja Berliinin piirin jäsen.

Uusi!!: Logiikka ja Kurt Grelling · Katso lisää »

Kuusi ajatteluhattua

Kuusi ajatteluhattua tai ajattelun kuusi hattua on Edward de Bonon kehittämä ajattelun ja keskustelun apuväline.

Uusi!!: Logiikka ja Kuusi ajatteluhattua · Katso lisää »

Kvaliteetti (filosofia)

Kvaliteetti (kreik. ποιόν, poion, suom. ominaisuus, laatu) on Aristoteleen filosofian kategoria, joka kuvaa yleensä verbaalisesti, millainen jokin olio on.

Uusi!!: Logiikka ja Kvaliteetti (filosofia) · Katso lisää »

Kyynikot

Kyynikot (yks.) olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.

Uusi!!: Logiikka ja Kyynikot · Katso lisää »

Laadullinen tutkimus (Alasuutari)

Laadullinen tutkimus on yhteiskuntatutkija Pertti Alasuutarin kirja niin sanotusta laadullisesta tutkimusmenetelmästä.

Uusi!!: Logiikka ja Laadullinen tutkimus (Alasuutari) · Katso lisää »

Lazzaro Spallanzani

Lazzaro Spallanzani (10. tammikuuta 1729 Scandiano – 12. helmikuuta 1799 Pavia) oli italialainen katolinen pappi, biologi ja fysiologi, joka teki tärkeitä kokeellisia tutkimuksia ruumiintoiminnoista ja eläinten lisääntymisestä.

Uusi!!: Logiikka ja Lazzaro Spallanzani · Katso lisää »

Lääketieteellinen diagnoosi

Lääketieteellinen diagnoosi on lääketieteelliseen tietoon perustuva käsitys terveysongelman, sairauden tai tautitilan syistä ja pohjana lääketieteeseen pohjaavalle hoidolle.

Uusi!!: Logiikka ja Lääketieteellinen diagnoosi · Katso lisää »

Länsimaisen filosofian historia

Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.

Uusi!!: Logiikka ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »

Lemma

Lemma eli apulause kuuluu osana loogiseen päättelyyn.

Uusi!!: Logiikka ja Lemma · Katso lisää »

Leon Matemaatikko

Leon Matemaatikko (tai, Leōn ho Mathēmatikos tai Filosofos; n. 790–869) oli bysanttilainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Leon Matemaatikko · Katso lisää »

Liisan seikkailut ihmemaassa

Liisan seikkailut ihmemaassa on englantilaisen matemaatikon Charles Lutwidge Dodgsonin alias Lewis Carrollin kirjoittama lastenromaani vuodelta 1865.

Uusi!!: Logiikka ja Liisan seikkailut ihmemaassa · Katso lisää »

Logiikan historia

''Typus Logice'' – logiikan keskeiset menetelmät ja ongelmat renessanssiaikaisessa kuvassa. Gregor Reisch, ''Margarita Philosophica'', 1503/1508?. Logiikan historia käsittää logiikan synnyn ja kehityksen eri kulttuureissa ja filosofisissa perinteissä historian aikana.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikan historia · Katso lisää »

Logiikka

Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikka · Katso lisää »

Logiikka: Perusteet

Logiikka: Perusteet on Seppo K. Miettisen kirjoittama oppikirja logiikan perusteista.

Uusi!!: Logiikka ja Logiikka: Perusteet · Katso lisää »

Logisismi

Logisismi on matematiikan filosofian suuntaus, joka piti matematiikkaa logiikan laajennuksena ja pyrki palauttamaan osan matematiikasta tai koko matematiikan logiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Logisismi · Katso lisää »

Logos

Logos on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä.

Uusi!!: Logiikka ja Logos · Katso lisää »

Looginen atomismi

Looginen atomismi on filosofinen näkemys, joka sai alkunsa 1900-luvun alussa analyyttisen filosofian kehittymisen myötä.

Uusi!!: Logiikka ja Looginen atomismi · Katso lisää »

Looginen empirismi

Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.

Uusi!!: Logiikka ja Looginen empirismi · Katso lisää »

Louis Couturat

Louis Couturat (17. tammikuuta 1868 – 3. elokuuta 1914) oli ranskalainen loogikko, matemaatikko, filosofi ja kielitieteilijä.

Uusi!!: Logiikka ja Louis Couturat · Katso lisää »

Louis Rougier

Louis Auguste Paul Rougier (1889 – 1982) oli ranskalainen filosofi, joka vaikutti tietoteoriaan, tieteenfilosofiaan, poliittiseen filosofiaan ja kristinuskon historian tutkimukseen.

Uusi!!: Logiikka ja Louis Rougier · Katso lisää »

Luciano Floridi

Luciano Floridi. Luciano Floridi (16. marraskuuta 1964) on italialainen filosofi ja loogikko, joka työskentelee nykyään Oxfordin yliopistossa ja Barin yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Luciano Floridi · Katso lisää »

Ludwig Wittgenstein

Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta-Unkari – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.

Uusi!!: Logiikka ja Ludwig Wittgenstein · Katso lisää »

Ludwig Wittgensteinin elämäkerta

Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Ludwig Wittgensteinin elämäkerta · Katso lisää »

Luettelo antiikin filosofian termeistä

Tämä on luettelo antiikin filosofian keskeisimmistä termeistä.

Uusi!!: Logiikka ja Luettelo antiikin filosofian termeistä · Katso lisää »

Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista

Ei kuvausta.

Uusi!!: Logiikka ja Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista · Katso lisää »

Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista

Tämä on luettelo Helsingin yliopiston Filosofisessa tiedekunnassa pidetyistä maisterien ja tohtorien promootioista Turun Kuninkaallisen Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston ajoilta aina nykypäivään.

Uusi!!: Logiikka ja Luettelo Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootioista · Katso lisää »

Luovuus

Luovuus viittaa jonkin uuden ja hyödyllisen luomiseen.

Uusi!!: Logiikka ja Luovuus · Katso lisää »

Mahdottomuus (logiikka)

Mahdottomuus on logiikan käsite, mahdollisuuden vastakohta.

Uusi!!: Logiikka ja Mahdottomuus (logiikka) · Katso lisää »

Maksiimi

Maksiimilla tarkoitetaan lyhyttä kokemuksesta johdettua yleistä totuutta, periaatetta tai käyttäytymissääntöä.

Uusi!!: Logiikka ja Maksiimi · Katso lisää »

Maksimos Efesoslainen

Maksimos Efesoslainen (joskus Maksimos Smyrnalainen) (k. 372) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Maksimos Efesoslainen · Katso lisää »

Malliteoria

Malliteoria on logiikan osa-alue, joka tutkii matemaattisia struktuureita kuten ryhmiä, graafeja ja kuntia.

Uusi!!: Logiikka ja Malliteoria · Katso lisää »

Martin Heidegger

Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.

Uusi!!: Logiikka ja Martin Heidegger · Katso lisää »

Matemaattinen logiikka

Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.

Uusi!!: Logiikka ja Matemaattinen logiikka · Katso lisää »

Matematiikan filosofia

Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.

Uusi!!: Logiikka ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »

Matematiikan historia

Matematiikan historia on hyvin pitkä.

Uusi!!: Logiikka ja Matematiikan historia · Katso lisää »

Matematiikka

Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.

Uusi!!: Logiikka ja Matematiikka · Katso lisää »

Määritelmä

Määritelmä on käsitteen olennaisten ominaisuuksien lyhyt ja tarkka kielellinen kuvaus.

Uusi!!: Logiikka ja Määritelmä · Katso lisää »

Megaralaiset

Megaralainen koulukunta (”megaralaiset”) oli antiikin kreikkalainen sokraattinen filosofinen koulukunta.

Uusi!!: Logiikka ja Megaralaiset · Katso lisää »

Metafilosofia

Metafilosofia (kreikan kielen meta- + filosofia) eli filosofian filosofia on filosofian määritelmän, sovellusalan, menetelmien ja päämäärien tutkimusta.

Uusi!!: Logiikka ja Metafilosofia · Katso lisää »

Metafysiikan historia

Metafysiikan historia alkaa länsimaisessa filosofiassa antiikin Kreikan esisokraattisesta filosofiasta.

Uusi!!: Logiikka ja Metafysiikan historia · Katso lisää »

Metafysiikka

Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.

Uusi!!: Logiikka ja Metafysiikka · Katso lisää »

Metafyysinen taide

Giorgio de Chirico ja Italian presidentti ''Sandro Pertini'' Chiricon ''Pittura metafisicaa'' edustavan teoksen äärellä. Metafyysinen taide (tai Scuola metafisica) on alun perin Italiassa 1900-luvun alussa syntynyt taidesuuntaus, jonka keskeisimpiä edustajia olivat Giorgio de Chirico ja Carlo Carrà.

Uusi!!: Logiikka ja Metafyysinen taide · Katso lisää »

Metakieli

Metakieli on logiikassa ja kielitieteessä kieli, jota käytetään silloin, kun kieli itsessään on tutkimuskohteena.

Uusi!!: Logiikka ja Metakieli · Katso lisää »

Metateoria

Metateoria on teoria, joka koskee teoriaa.

Uusi!!: Logiikka ja Metateoria · Katso lisää »

Michael Savonius

Michael (Mikael) Savonius (1590-luku – 1600-luku) oli suomalainen Tarton yliopiston ensimmäinen logiikan ja etiikan professori.

Uusi!!: Logiikka ja Michael Savonius · Katso lisää »

Mikko Yrjönsuuri

Mikko Yrjönsuuri (s. 1. helmikuuta 1964 Helsinki) on Jyväskylän yliopiston teoreettisen filosofian professori.

Uusi!!: Logiikka ja Mikko Yrjönsuuri · Katso lisää »

Modaalilogiikka

Modaalilogiikka (aleettinen modaalilogiikka) on logiikan alue, jolla tutkitaan aleettisten modaliteettien eli välttämättömyyden ja mahdollisuuden loogisia piirteitä.

Uusi!!: Logiikka ja Modaalilogiikka · Katso lisää »

Modaalinen realismi

Modaalinen realismi on ontologinen näkemys, jonka mukaan mahdolliset maailmat ovat yhtä todellisia kuin aktuaalinen maailma.

Uusi!!: Logiikka ja Modaalinen realismi · Katso lisää »

Modaliteetti

Modaliteetti (Psykologiassa modaliteetilla tarkoitetaan yleensä aistikanavaa, esimerkiksi näkö, kosketus tai kuulo. Lääketieteellisessä tekniikassa ja radiologiassa modaliteetti tarkoittaa erilaisia menetelmiä, joilla tutkimus voidaan suorittaa, esimerkiksi röntgenkuvaus, magneettikuvaus tai ultraääni.

Uusi!!: Logiikka ja Modaliteetti · Katso lisää »

Mohismi

Mohismi oli kiinalaisen filosofian koulukunta, jonka kehittivät Mozin (n. 470-391 eaa.) seuraajat.

Uusi!!: Logiikka ja Mohismi · Katso lisää »

Moniälykkyysteoria

Moniälykkyysteoria on teoria, jonka mukaan ihmisen kykyä toimia älykkäästi erilaisissa tilanteissa ei voi selittää yhden yleisen älykkyyden avulla, vaan käytössä on useita eri tehtäviin erikoistuneita ja pitkälti toisistaan riippumattomia älykkyyksiä.

Uusi!!: Logiikka ja Moniälykkyysteoria · Katso lisää »

Monologion

Monologion (lat. ”Yksinpuhelu”) eli Exemplum meditandi de ratione fidei (”Esimerkki uskon sisällön mietiskelystä”) on Anselm Canterbyrylaisen Becin luostarissa vuonna 1076 kirjoittama teologinen tutkielma.

Uusi!!: Logiikka ja Monologion · Katso lisää »

Moritz Schlick

Moritz Schlick (14. huhtikuuta 1882 Berliini – 22. kesäkuuta 1936 Wien) oli saksalainen fyysikko ja filosofi, joka tunnetaan yhtenä loogisen empirismin perustajista ja Wienin piirin johtohahmona.

Uusi!!: Logiikka ja Moritz Schlick · Katso lisää »

Mr. Spock

Leonard Nimoy Mr. Spockina Mr.

Uusi!!: Logiikka ja Mr. Spock · Katso lisää »

Muistiinpanot

Muistiinpanot oli Aristoteleen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli logiikkaa.

Uusi!!: Logiikka ja Muistiinpanot · Katso lisää »

Mulla Sadra

Mulla Sadra eli Sadr al-Din al-Shirazi (n. 1571–1640) oli persialainen filosofi, joka johti iranilaisen kulttuurin renessanssia 1600-luvulla.

Uusi!!: Logiikka ja Mulla Sadra · Katso lisää »

Musonius Rufus

Gaius Musonius Rufus (s. noin 20–30 – k. ennen 98) oli ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut roomalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Musonius Rufus · Katso lisää »

Naistutkimuksen kritiikki

Naistutkimuksen kritiikki kyseenalaistaa naistutkimuksen päämääriä ja käytäntöjä.

Uusi!!: Logiikka ja Naistutkimuksen kritiikki · Katso lisää »

Naturalismi (filosofia)

Naturalismi filosofiassa ja tieteessä on näkemys, että todellista on vain fyysinen luonto ja että kaikki ilmiöt ovat tieteellisesti selitettävissä.

Uusi!!: Logiikka ja Naturalismi (filosofia) · Katso lisää »

Nelson Goodman

Henry Nelson Goodman (7. elokuuta 1906 Somerville, Massachusetts – 25. marraskuuta 1998 Needham, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Nelson Goodman · Katso lisää »

Neustinen ja frastinen

Neustinen ja frastinen ovat R. M. Haren teoksessaan The Language of Morals (1952) esittelemiä kielifilosofisia termejä.

Uusi!!: Logiikka ja Neustinen ja frastinen · Katso lisää »

Nəsimi

Nəsimi neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Seyid Əli İmadəddin Nəsimi (noin 1369 – 1417 Aleppo) oli azerbaidžanilainen runoilija.

Uusi!!: Logiikka ja Nəsimi · Katso lisää »

Nicholas Rescher

Nicholas Rescher vuonna 2011.Nicholas Rescher (s. 15. heinäkuuta 1928 Hagen, Saksa) on yhdysvaltalainen filosofi, joka on toiminut pitkään Pittsburghin yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Nicholas Rescher · Katso lisää »

Nicolaus I Bernoulli

Nicolaus I Bernoulli (myös Nicolas ja Nikolas, 21. lokakuuta 1687 Basel – 29. marraskuuta 1759 Basel) oli sveitsiläinen matemaatikko.

Uusi!!: Logiikka ja Nicolaus I Bernoulli · Katso lisää »

Nicolaus Nycopensis

Nicolaus Laurentii Nycopensis (–1664) oli Turun akatemian ensimmäinen logiikan ja runouden professori.

Uusi!!: Logiikka ja Nicolaus Nycopensis · Katso lisää »

Nikeforos Blemmydes

Nikeforos Blemmydes (tai Blemmida; 1197–1272) oli bysanttilainen filosofi ja munkki, joka kirjoitti sekä filosofisia että teologisia teoksia.

Uusi!!: Logiikka ja Nikeforos Blemmydes · Katso lisää »

Nils Magnus Tolpo

Nils Magnus Tolpo (2. joulukuuta 1770 Köyliö – 17. kesäkuuta 1853 Tammela) oli suomalainen kirkkoherra ja teologian tohtori.

Uusi!!: Logiikka ja Nils Magnus Tolpo · Katso lisää »

Noam Chomsky

Avram Noam Chomsky (s. 7. joulukuuta 1928 Philadelphia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, kognitiotieteilijä, historioitsija, loogikko, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti.

Uusi!!: Logiikka ja Noam Chomsky · Katso lisää »

Novum Organum

''Novum Organum'', 1645. Novum Organum on Francis Baconin vuonna 1620 julkaisema filosofinen teos, joka käsittelee logiikkaa ja tieteellistä päättelyä.

Uusi!!: Logiikka ja Novum Organum · Katso lisää »

Nyaya

Nyaya on hindulaisen filosofian koulukunta.

Uusi!!: Logiikka ja Nyaya · Katso lisää »

Objektikieli

Objektikieli on kieli, joka on tutkimuksen kohteena jollakin alalla, kuten logiikassa, kielitieteessä, matematiikassa tai tietojenkäsittelyteoriassa.

Uusi!!: Logiikka ja Objektikieli · Katso lisää »

Objektivismi (Rand)

Objektivismin kehittäjä Ayn Rand vuonna 1943. Objektivismi on amerikanvenäläisen Ayn Randin (1905–1982) kehittämä filosofia, jonka mukaan kaiken perustana tulee olla järki.

Uusi!!: Logiikka ja Objektivismi (Rand) · Katso lisää »

Obligationes

Obligationes eli disputaatiot de obligationibus olivat keskiajan filosofiassa väittelymuoto, josta tuli hyvin yleinen 1200- ja 1300-luvuilla.

Uusi!!: Logiikka ja Obligationes · Katso lisää »

Olaus Lauraeus

Olaus Olai (Olli Ollinpoika) Lauraeus (noin 1650 Kalajoki – 13. toukokuuta 1690 Oulu) oli suomalainen Oulun triviaalikoulun rehtori ja kalevalamittaa käyttänyt runoilija.

Uusi!!: Logiikka ja Olaus Lauraeus · Katso lisää »

Olio (filosofia)

Olio on filosofinen käsite, joka viittaa johonkin asiaan tai entiteettiin.

Uusi!!: Logiikka ja Olio (filosofia) · Katso lisää »

Olkinukke

Oljista tehty linnunpelätin. Olkinukke tai olkiukko on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan esittämällä se vääristeltynä karikatyyrinä.

Uusi!!: Logiikka ja Olkinukke · Katso lisää »

Olof Schalberg

Olof Schalberg (18. toukokuuta 1733 Bollnäs, Ruotsi – 23. kesäkuuta 1804 Turku) oli suomalainen Turun akatemian logiikan ja metafysiikan professori ja rehtori.

Uusi!!: Logiikka ja Olof Schalberg · Katso lisää »

Ominaisuus

Ominaisuus viittaa filosofiassa, logiikassa ja matematiikassa entiteetin, olion tai substanssin jonkin piirteen abstraktioon.

Uusi!!: Logiikka ja Ominaisuus · Katso lisää »

Ongelmista

OngelmistaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.23.

Uusi!!: Logiikka ja Ongelmista · Katso lisää »

Onnellisesta elämästä

Onnellisesta elämästä on Seneca nuoremman kirjoittama filosofinen teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti sitä kysymystä, kuinka ihminen voi elää onnellista elämää.

Uusi!!: Logiikka ja Onnellisesta elämästä · Katso lisää »

Opiskelijavaihto

Opiskelijavaihto on toimintaa, jossa opiskellaan osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla.

Uusi!!: Logiikka ja Opiskelijavaihto · Katso lisää »

Ordinaali

Ordinaalien esitystapa ωω:aan saakka. Jokainen spiraalin kierros vastaa ω:n seuraavaa potenssia Ordinaali eli ordinaaliluku on joukko-opissa käytetty luonnollisen luvun käsitteen yleistys, jolla kuvataan tapoja sijoittaa johonkin kokoelmaan kuuluvat kohteet peräkkäiseen järjestykseen, yksi toisensa jälkeen.

Uusi!!: Logiikka ja Ordinaali · Katso lisää »

Organon

Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.

Uusi!!: Logiikka ja Organon · Katso lisää »

Oskar Becker

Oscar Becker (5. syyskuuta 1889 Leipzig, Saksa – 13. marraskuuta 1964 Bonn, Länsi-Saksa) oli saksalainen filosofi, loogikko, matemaatikko ja matematiikan historioitsija.

Uusi!!: Logiikka ja Oskar Becker · Katso lisää »

Paikkatieto

Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti.

Uusi!!: Logiikka ja Paikkatieto · Katso lisää »

Panthoidos

Panthoidos (n. 280/275 eaa.) oli antiikin kreikkalainen megaralaiseen ja dialektiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Panthoidos · Katso lisää »

Panu Raatikainen

Panu Raatikainen (s. 8. lokakuuta 1964 Kajaani) on suomalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Panu Raatikainen · Katso lisää »

Paradoksi

Paradoksi (kreikan sanoista παρά 'vastaan' ja δοξα 'oppi' tai 'näkemys') on näennäisesti loogiselta tuntuva ajatus tai väite, joka kuitenkin johtaa epäloogiseen tai mahdottomaan lopputulokseen.

Uusi!!: Logiikka ja Paradoksi · Katso lisää »

Parakonsistentti logiikka

Parakonsistentti logiikka on logiikan alue, joka tutkii parakonsistentteja eli "epäjohdonmukaisuutta suvaitsevia" loogisia järjestelmiä.

Uusi!!: Logiikka ja Parakonsistentti logiikka · Katso lisää »

Paul Kurtz

Paul Kurtz (21. joulukuuta 1925 Newark, New Jersey – 20. lokakuuta 2012) oli yhdysvaltalainen sekulaari humanisti, joka tunnettiin aktiivisena skeptikkona.

Uusi!!: Logiikka ja Paul Kurtz · Katso lisää »

Pauli Pylkkö

Pauli Pylkkö on suomalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Pauli Pylkkö · Katso lisää »

Päättely

Ajattelija'' (1880-82), Ny Carlsberg Glyptotek, Kööpenhamina. Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.

Uusi!!: Logiikka ja Päättely · Katso lisää »

Pertti Lindfors

Pertti Juhani Lindfors (12. tammikuuta 1927 Oulu – 26. huhtikuuta 2007 Helsinki) oli filosofi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja dosentti.

Uusi!!: Logiikka ja Pertti Lindfors · Katso lisää »

Petrus Hispanus

Petrus Hispanus oli hispanialainen keskiaikainen 1200-luvun filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Petrus Hispanus · Katso lisää »

Petrus Ramus

Petrus Ramus Petrus Ramus (Pierre de la Ramée, 1515 – 24. elokuuta 1572) oli ranskalainen renessanssifilosofi, humanisti, loogikko ja koulutuksen uudistaja.

Uusi!!: Logiikka ja Petrus Ramus · Katso lisää »

Platon

Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.

Uusi!!: Logiikka ja Platon · Katso lisää »

Pohjoismainen filosofia

Pohjoismainen filosofia käsittää Skandinavian maissa, Suomessa ja Islannissa harjoitetun filosofian.

Uusi!!: Logiikka ja Pohjoismainen filosofia · Katso lisää »

Porfyrioksen puu

Tieteen puu (Ramon Llull), joka hyödyntää Porfyrioksen puun rakennetta. Porfyrioksen puu (myös scala praedicamentalis) on hierarkkinen eli puurakenteinen ontologia, joka on peräisin Porfyrioksen teoksesta Eisagoge.

Uusi!!: Logiikka ja Porfyrioksen puu · Katso lisää »

Port-Royalin logiikka

Port-Royalin logiikka on yleinen nimitys teokselle, jonka koko nimi on La logique, ou l’art de penser (”Logiikka, tai ajattelun taito”).

Uusi!!: Logiikka ja Port-Royalin logiikka · Katso lisää »

Poseidonios

Poseidonios. Poseidonios (n. 135–51 eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi, poliitikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä, historioitsija ja opettaja.

Uusi!!: Logiikka ja Poseidonios · Katso lisää »

Postmoderni filosofia

Postmoderni filosofia on eklektinen ja vaikeasti tavoitettava liike, jota luonnehtii länsimaisen filosofian kritiikki.

Uusi!!: Logiikka ja Postmoderni filosofia · Katso lisää »

Pragmatismi

Pragmatismi (Pihlström 2001, s. 14.

Uusi!!: Logiikka ja Pragmatismi · Katso lisää »

Predikaatti (logiikka)

Predikaatti (Predikaattilogiikassa predikaatti voi olla joko entiteetin ominaisuus tai entiteettien välinen suhde.

Uusi!!: Logiikka ja Predikaatti (logiikka) · Katso lisää »

Principia Mathematica

Principia Mathematica on kolmiosainen matematiikan perusteita käsittelevä teos, jonka kirjoittivat Alfred North Whitehead ja Bertrand Russell ja joka julkaistiin vuosina 1910–1913.

Uusi!!: Logiikka ja Principia Mathematica · Katso lisää »

Principles of Mathematics

The Principles of Mathematics on Bertrand Russellin vuonna 1903 julkaisema matematiikan perusteita käsittelevä teos, jossa Russell pyrkii osoittamaan, että kaikki matematiikka voitaisiin palauttaa logiikkaan logisismin ohjelman mukaisesti.

Uusi!!: Logiikka ja Principles of Mathematics · Katso lisää »

Psykologismi

Psykologismi on 1800-luvulla vallinnut ajattelutapa, jonka mukaan psykologialla voi selittää muita, mutta ei psykologisia ilmiöitä.

Uusi!!: Logiikka ja Psykologismi · Katso lisää »

Puhtaan järjen kritiikki

''Puhtaan järjen kritiikin'' vuoden 1781 painoksen kansilehti. Puhtaan järjen kritiikki on saksalaisen filosofin Immanuel Kantin tunnetuin ja vaikutusvaltaisin filosofinen teos ja yksi koko länsimaisen filosofian kuuluisimmista teoksista.

Uusi!!: Logiikka ja Puhtaan järjen kritiikki · Katso lisää »

Pyrrhonistiset kirjoitukset

Pyrrhonistiset kirjoitukset oli Ainesidemoksen kirjoittama filosofinen teos, joka käsitteli pyrrhonistista skeptisismiä.

Uusi!!: Logiikka ja Pyrrhonistiset kirjoitukset · Katso lisää »

Ramismi

Ramismi on Petrus Ramuksesta nimensä saanut 1500-luvulla kehittynyt filosofian ja erityisesti logiikan koulukunta, joka sai alkunsa Ramuksen kriittisistä kommenteista skolastista aristoteelista logiikkaa, dialektiikkaa ja muuta filosofiaa kohtaan.

Uusi!!: Logiikka ja Ramismi · Katso lisää »

Rationaalisuus

Rationaalisuus tarkoittaa kykyä käyttää subjektiivisen emootion (tunteiden, hahmottamisen, kokemusten ja havaintojen) ja objektiivisen tiedon vuorovaikutusta hyödykseen päätöksenteossa vaistojen ja perinteen lisäksi tai niiden sijaan.

Uusi!!: Logiikka ja Rationaalisuus · Katso lisää »

Rationaalit (temperamentti)

250px Rationaalinen temperamentti on yksi neljästä David Keirseyn määrittelemästä temperamentista.

Uusi!!: Logiikka ja Rationaalit (temperamentti) · Katso lisää »

Rationalismi (tietoteoria)

Rationalismi (’laskeminen’, ’järki’, ’harkinta’) eli järkeisajattelu tai järkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko.

Uusi!!: Logiikka ja Rationalismi (tietoteoria) · Katso lisää »

Relevanssi

Tiedonhaun tavoitteena on löytää hakijalle relevanttia eli oleellista tietoa, useimmiten relevanttien dokumenttien muodossa.

Uusi!!: Logiikka ja Relevanssi · Katso lisää »

Reseptioestetiikka

Reseptioestetiikka (saks. Rezeptionsästhetik) eli taiteen vastaanoton tutkimus on estetiikan tutkimussuuntaus, joka keskittyy tarkastelemaan taiteen vastaanottokokemusta eli reseptiota.

Uusi!!: Logiikka ja Reseptioestetiikka · Katso lisää »

Richard Swinburne

Richard G. Swinburne (s. 26. elokuuta 1934) on brittiläinen filosofi ja emeritusprofessori, joka on keskittynyt etenkin uskonnonfilosofiaan.

Uusi!!: Logiikka ja Richard Swinburne · Katso lisää »

Richardus Rufus Cornwallilainen

Richardus Rufus Cornwallilainen (k. n. 1260) oli englantilainen fransiskaaniteologi ja skolastinen filosofi, joka opiskeli Pariisin ja Oxfordin yliopistoissa.

Uusi!!: Logiikka ja Richardus Rufus Cornwallilainen · Katso lisää »

Robert Kilwardby

Robert Kilwardby Robert Kilwardby (n. 1215–1279) oli dominikaaniteologi, filosofi, Canterburyn arkkipiispa ja kardinaali.

Uusi!!: Logiikka ja Robert Kilwardby · Katso lisää »

Robert Stalnaker

Robert Culp Stalnaker on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Massachusetts Institute of Technologyn Laurance S. Rockefeller -oppituolin filosofian professorina.

Uusi!!: Logiikka ja Robert Stalnaker · Katso lisää »

RTL

RTL viittaa seuraaviin asioihin.

Uusi!!: Logiikka ja RTL · Katso lisää »

Rudolf Carnap

Rudolf Carnap (18. toukokuuta 1891 – 14. syyskuuta 1970) oli saksalainen filosofi, joka oli Wienin piirin tunnetuimpia jäseniä.

Uusi!!: Logiikka ja Rudolf Carnap · Katso lisää »

Rudolf Goclenius

Rudolf Goclenius Rudolf Goclenius eli Rudolf Göckel (vanhempi) (1. maaliskuuta 1547 Korbach – 8. kesäkuuta 1628 Marburg) oli saksalainen skolastinen filosofi, jonka nimiin on pantu termit ”psykologia” (Psychologia, 1590) ja ”ontologia” (Lexicon philosophicum, 1613).

Uusi!!: Logiikka ja Rudolf Goclenius · Katso lisää »

Rudolf Hermann Lotze

Rudolf Herman Lotze (21. toukokuuta 1817 – 1. heinäkuuta 1881) oli saksalainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Rudolf Hermann Lotze · Katso lisää »

Ruth Barcan Marcus

Ruth Barcan Marcus (2. elokuuta 1921 – 19. helmikuuta 2012) oli yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko, joka kehitti erityisesti modaalilogiikkaa.

Uusi!!: Logiikka ja Ruth Barcan Marcus · Katso lisää »

Salernon lääketieteellinen koulu

Salernon lääketieteellistä koulua esittävä miniatyyrimaalaus Avicennan ''Lääketieteen kaanonin'' käsikirjoituksesta Salernon lääketieteellinen koulu (latinaksi Schola Medica Salernitana ja italiaksi Scuola Medica Salernitana) oli keskiaikainen lääketieteellinen koulu Salernossa eteläisessä Italiassa.

Uusi!!: Logiikka ja Salernon lääketieteellinen koulu · Katso lisää »

Salva veritate

Salva veritate (lat.: totuus säilyen) on logiikan filosofinen termi, joka tarkoittaa kahden loogisen lausekkeen totuusarvojen samankaltaisuutta.

Uusi!!: Logiikka ja Salva veritate · Katso lisää »

Samuel Grubbe

Samuel Grubbe (1786–1853) oli ruotsalainen yliopistonopettaja ja filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Samuel Grubbe · Katso lisää »

Samuel Henley

Samuel Henley (1740–1815) oli englantilainen kirkonmies, opettaja, antikvaari ja tiedemies, joka teki uraa professorina, rehtorina ja Englannin kirkon pappina ensin Virginiassa ja sittemmin Englannissa.

Uusi!!: Logiikka ja Samuel Henley · Katso lisää »

Sara Negri

Sara Negri (s. 21. tammikuuta 1967 Padova) on italialainen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka on työskennellyt Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina vuodesta 2015.

Uusi!!: Logiikka ja Sara Negri · Katso lisää »

Sata koulukuntaa

Sata koulukuntaa (”erilaisia filosofeja sata koulua”) on nimitys klassisen kiinalaisen filosofian kukoistuskaudelle noin vuosien 770 ja 221 eaa. välisenä aikana.

Uusi!!: Logiikka ja Sata koulukuntaa · Katso lisää »

Saturn V Instrument Unit

Piirros Saturn V Instrument Unitista. Saturn V Instrument Unit oli Saturn V- ja Saturn IB -raketeissa käytetty renkaan muotoinen osa, jossa sijaitsivat raketin ohjausjärjestelmät.

Uusi!!: Logiikka ja Saturn V Instrument Unit · Katso lisää »

Saul Kripke

Saul Kripke Saul Aaron Kripke (13. marraskuuta 1940 Bay Shore, New York – 15. syyskuuta 2022) oli yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja Saul Kripke · Katso lisää »

Semiotiikka

Semiotiikka (’merkitsemistaito’) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä.

Uusi!!: Logiikka ja Semiotiikka · Katso lisää »

Sielun erehdysten tunnistamisesta ja parantamisesta

Sielun erehdysten tunnistamisesta ja parantamisesta on Galenoksen 100-luvulla kirjoittama antiikin kreikkalainen filosofinen psykologinen tutkielma.

Uusi!!: Logiikka ja Sielun erehdysten tunnistamisesta ja parantamisesta · Katso lisää »

Simo Knuuttila

Simo Jussi Iisakki Knuuttila (8. toukokuuta 1946 Peräseinäjoki – 17. kesäkuuta 2022 Helsinki) oli suomalainen teologi ja uskonnonfilosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Simo Knuuttila · Katso lisää »

Simon Tolpo

Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.

Uusi!!: Logiikka ja Simon Tolpo · Katso lisää »

Skeptikot

Skeptikot (sanasta, skepsis, "etsiä") olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa.

Uusi!!: Logiikka ja Skeptikot · Katso lisää »

Skolastiikka

Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.

Uusi!!: Logiikka ja Skolastiikka · Katso lisää »

Skotlantilainen valistus

Skotlantilainen valistus oli 1700-luvun huomattavien älyllisten ja tieteellisten saavutusten jakso Skotlannissa ja osa laajempaa valistusliikettä.

Uusi!!: Logiikka ja Skotlantilainen valistus · Katso lisää »

Sofismi

Sofistit (yks.) olivat antiikin Kreikassa kierrelleitä viisauden opettajia.

Uusi!!: Logiikka ja Sofismi · Katso lisää »

Sofisti (dialogi)

Sofisti (tai Sophista) on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Logiikka ja Sofisti (dialogi) · Katso lisää »

Sofistiset kumoamiset

Sofistiset kumoamiset (tai De sophisticis elenchis) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka pyrkii esittämään kaikki mahdolliset virhepäätelmät, jotka saattavat esiintyä väittelytilanteessa.

Uusi!!: Logiikka ja Sofistiset kumoamiset · Katso lisää »

Sokraatikot

Sokrates oppilaineen (Johann Friedrich Greuter) Sokraatikoilla tarkoitetaan Sokrateen oppilaita.

Uusi!!: Logiikka ja Sokraatikot · Katso lisää »

Sophismata

Sophismata (yks. sophisma) viittasi keskiajan filosofiassa pulmallisiin lauseisiin, jotka muodostivat ongelman loogiselle analyysille ja kaipasivat ratkaisua.

Uusi!!: Logiikka ja Sophismata · Katso lisää »

Sorites-paradoksi

Sorites-paradoksi (Vaihtoehtoisesti voidaan kieltää toinen premissi. Tällöin voidaan väittää, ettei jokaiselle hiekkakasalle päde se, että siitä voidaan poistaa yksi hiekanjyvä niin, että tuloksena on edelleen hiekkakasa. On myös mahdollista väittää, että myös yksi hiekanjyvä (tai jopa nolla hiekanjyvää) muodostaa hiekkakasan.

Uusi!!: Logiikka ja Sorites-paradoksi · Katso lisää »

Spinoza-palkinto

Spinoza-palkinto on Alankomaiden tutkimusneuvoston (NWO,, "Alankomaiden tieteellisen tutkimuksen organisaatio") vuosittain kolmelle tai neljälle henkilölle myöntämä suuri tiedepalkinto.

Uusi!!: Logiikka ja Spinoza-palkinto · Katso lisää »

Stephen Toulmin

Stephen Edelston Toulmin (25. maaliskuuta 1922 – 4. joulukuuta 2009) oli brittiläinen filosofi ja kirjailija.

Uusi!!: Logiikka ja Stephen Toulmin · Katso lisää »

Stilpon

Stilpon (n. 380 – 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Stilpon · Katso lisää »

Stoalaisten ristiriitaisuuksista

Stoalaisten ristiriitaisuuksista on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja XIII, 72) kuuluva tutkielma, joka on suunnattu stoalaisia vastaan.

Uusi!!: Logiikka ja Stoalaisten ristiriitaisuuksista · Katso lisää »

Stoalaisuus

stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.

Uusi!!: Logiikka ja Stoalaisuus · Katso lisää »

Subjekti (filosofia)

Subjekti on olio, jolla on subjektiivisia kokemuksia ja joka on suhteessa muihin entiteetteihin (objekteihin) ja saa niiltä informaatiota.

Uusi!!: Logiikka ja Subjekti (filosofia) · Katso lisää »

Sumea logiikka

Sumea logiikka on matemaattisen logiikan laajennus, jossa propositiolla on diskreetin totuusarvon (tosi tai epätosi) sijasta reaalinen totuusarvo suljetulla välillä nollasta yhteen.

Uusi!!: Logiikka ja Sumea logiikka · Katso lisää »

Summa logicae

Summa logicae (Logiikan summa) on Vilhelm Occamilaisen kirjoittama logiikan käsikirja.

Uusi!!: Logiikka ja Summa logicae · Katso lisää »

Suomalaisen filosofian historia

Suomalaisen filosofian historia esihistorialliselta ajalta nykyfilosofiaan.

Uusi!!: Logiikka ja Suomalaisen filosofian historia · Katso lisää »

Suvaitsevuusperiaate

Suvaitsevuusperiaate eli toleranssiperiaate on filosofi Rudolf Carnapin esittämä periaate.

Uusi!!: Logiikka ja Suvaitsevuusperiaate · Katso lisää »

Syllogismi

Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johto­päätös.

Uusi!!: Logiikka ja Syllogismi · Katso lisää »

Symbolinen analyysi

Symbolinen analyysi on metateoria, kuinka käyttää tulkintoja symbolien välisten suhteiden ymmärtämissä.

Uusi!!: Logiikka ja Symbolinen analyysi · Katso lisää »

Symbolinen logiikka

Symbolinen logiikka on matematiikkaa sivuava logiikan osa, joka tutkii merkkijonoina esitettyjen symbolien puhtaita formaaleja ominaisuuksia.

Uusi!!: Logiikka ja Symbolinen logiikka · Katso lisää »

Systemaattinen analyysi

Systemaattinen analyysi on analyysin muoto, jossa analyysit ovat muodostettu samankaltaisella logiikalla, jonka ansiosta analyysejä voidaan käyttää synteesin muodostuksessa.

Uusi!!: Logiikka ja Systemaattinen analyysi · Katso lisää »

Talmud

C. Schleicher, ''Kiistakysymys Talmudista'', 1800-luku. Talmud (’oppi, opetus, tutkimus’) on Tanakia eli heprealaista Raamattua täydentävän suullisen lain yhteenveto ja selitysteos.

Uusi!!: Logiikka ja Talmud · Katso lisää »

Taloustieteen koulukunnat

Taloustieteessä on useita erilaisia koulukuntia, joilla on erilaisia käsityksiä taloustieteen metodologiasta, teoreettisesta perustasta tai talouden toiminnasta.

Uusi!!: Logiikka ja Taloustieteen koulukunnat · Katso lisää »

Ted Honderich

Ted Honderich (s. 1933) on brittiläinen filosofi, joka on keskittynyt logiikkaan, mielenfilosofiaan ja metafysiikkaan.

Uusi!!: Logiikka ja Ted Honderich · Katso lisää »

Ted Sider

Ted (Theodore) Sider on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii New Yorkin yliopiston filosofian professorina vuodesta 2007.

Uusi!!: Logiikka ja Ted Sider · Katso lisää »

Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia

Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.

Uusi!!: Logiikka ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »

Termi (filosofia)

Termi (Aristoteelisessa logiikassa termejä ovat arvostelman subjekti (se josta väitetään) ja predikaatti (se mitä väitetään). Arvostelma on kahden termin eli subjektin ja predikaatin yhdistelmä, joka kuvaa, että jokin on tai ei ole ominaista jollekin. Syllogismissa on sen kahdessa premississä yhteensä kolme termiä: yksi kummassakin premississä esiintyvä välitermi, sekä kaksi ääritermiä. Termi voi tarkoittaa myös yleisemmin jotain ilmausta. Teoreettinen termi tarkoittaa sellaista ilmausta, jolle jossakin teoriassa määritellään täsmällinen merkitys.

Uusi!!: Logiikka ja Termi (filosofia) · Katso lisää »

Theseuksen laiva

Theseuksen laiva on identiteetin ja muutoksen ongelmaan liittyvä korvausparadoksi, joka tunnetaan myös Theseuksen paradoksina.

Uusi!!: Logiikka ja Theseuksen laiva · Katso lisää »

Thomas Bayes

Thomas Bayes Thomas Bayes (1702 Lontoo, Englanti – 17. huhtikuuta 1761 Tunbridge Wells, Englanti) oli englantilainen matemaatikko ja presbyteeripappi, joka on tunnettu Bayesin teoreemasta, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Uusi!!: Logiikka ja Thomas Bayes · Katso lisää »

Thomas More

Hans Holbein nuoremman muotokuva Thomas Moresta vuodelta 1527. Pyhä sir Thomas More (latinalaistettu muoto Thomas Morus; 7. helmikuuta 1478 Lontoo – 6. heinäkuuta 1535 Lontoo) oli englantilainen lakimies, kirjailija, poliitikko ja renessanssifilosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Thomas More · Katso lisää »

Tiede

Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.

Uusi!!: Logiikka ja Tiede · Katso lisää »

Tieteellinen menetelmä

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.

Uusi!!: Logiikka ja Tieteellinen menetelmä · Katso lisää »

Tieteellinen skeptismi

Ravintoterapeutti Pixie Turner esitelmöi epätieteellisistä terveysväitteistä vuonna 2019. Tieteellinen skeptismi on tietoteoreettinen kanta, jossa kyseenalaistetaan väitteiden totuudenmukaisuus, kunnes ne voidaan testata käyttäen tieteellistä menetelmää.

Uusi!!: Logiikka ja Tieteellinen skeptismi · Katso lisää »

Tieteellinen vallankumous

Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.

Uusi!!: Logiikka ja Tieteellinen vallankumous · Katso lisää »

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.

Uusi!!: Logiikka ja Tieteenfilosofia · Katso lisää »

Tieteenfilosofian historia

Tieteenfilosofian historia liittyy läheisesti toisaalta tieteen historiaan ja toisaalta muiden filosofisten, erityisesti tietoteoreettisten, ajatusten historiaan.

Uusi!!: Logiikka ja Tieteenfilosofian historia · Katso lisää »

Tieto

Robert Reid, ''Tieto'', 1896. Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus.

Uusi!!: Logiikka ja Tieto · Katso lisää »

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri

Tietojärjestelmän arkkitehtuuri kuvaa kohdealueensa rakenneosat, niiden ulospäin näkyvät ominaisuudet ja niiden väliset yhteydet ja riippuvuudet.

Uusi!!: Logiikka ja Tietojärjestelmäarkkitehtuuri · Katso lisää »

Tietojenkäsittelyteoria

Tietokoneen perustoiminta perustuu Turingin koneeseen, jolle kaikki tietojenkäsittelytapahtumat lopulta alistetaan. Tietojenkäsittelyteoria kehittää ja soveltaa matemaattisia menetelmiä tietojenkäsittelytehtävien systemaattiseen mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun.

Uusi!!: Logiikka ja Tietojenkäsittelyteoria · Katso lisää »

Timothy Williamson

Timothy Williamson (s. 6. elokuuta 1955 Uppsala, Ruotsi) on brittiläinen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Timothy Williamson · Katso lisää »

Todellisuus

Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889. Todellisuus tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on olemassa.

Uusi!!: Logiikka ja Todellisuus · Katso lisää »

Toinen analytiikka

Toinen analytiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee tieteellistä tietoa, määritelmiä ja todistamista.

Uusi!!: Logiikka ja Toinen analytiikka · Katso lisää »

Topiikka

Topiikka on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka sisältää Aristoteleen dialektiikan teorian.

Uusi!!: Logiikka ja Topiikka · Katso lisää »

Totuusarvo

Totuusarvo on kaksiarvoisessa logiikassa formaalikielen lauseen ominaisuus, joko "tosi" tai "epätosi"; totuusarvoja merkitään usein myös "t" ja "e" tai "1" ja "0".

Uusi!!: Logiikka ja Totuusarvo · Katso lisää »

Transitiivisuus (matematiikka)

Transitiivisuus on logiikassa ja matematiikassa eräiden relaatioiden ominaisuus.

Uusi!!: Logiikka ja Transitiivisuus (matematiikka) · Katso lisää »

Triviaalikoulu

Triviaalikoulu (ruots. Trivialskola) oli Suomessa 1600-luvun puolivälistä aina vuoteen 1843 käytössä ollut 4-luokkainen ja 8-vuotinen yläkoulu.

Uusi!!: Logiikka ja Triviaalikoulu · Katso lisää »

Tulkinnasta

Tulkinnasta (tai De elocutione oratoria) on Aristoteleen logiikan alan Organon-kokoelmaan kuuluva teos, joka käsittelee väitelauseiden ominaisuuksia ja loogista muotoa.

Uusi!!: Logiikka ja Tulkinnasta · Katso lisää »

Tulkinta (logiikka)

Malli eli tulkinta on logiikan käsite, joka tarkoittaa usein totuusarvojen ja mahdollisesti merkitystenkin asettamista logiikan symboleille ja lauseille.

Uusi!!: Logiikka ja Tulkinta (logiikka) · Katso lisää »

Tuomas Akvinolainen

Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.

Uusi!!: Logiikka ja Tuomas Akvinolainen · Katso lisää »

Tuomas Tahko

Tuomas Tahko (s. 1982) on vakituinen Professor of Metaphysics of Science Bristolin yliopistossa Englannissa ja teoreettisen filosofian dosentti sekä entinen Akatemiatutkija ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Uusi!!: Logiikka ja Tuomas Tahko · Katso lisää »

Turingin testi

Turingin testi eli Turingin koe on Alan Turingin vuonna 1950 esittämä tapa kysymyksen "voivatko koneet ajatella?" ratkaisuun.

Uusi!!: Logiikka ja Turingin testi · Katso lisää »

Turn A Gundam

∀ Gundam, Turn A Gundam, on Sunrisen tuottama japanilainen animaatiosarja.

Uusi!!: Logiikka ja Turn A Gundam · Katso lisää »

Universaalikiista

Universaalikiista oli universaalien eli yleiskäsitteiden ongelmaa koskenut kiista erityisesti 1000- ja 1100-lukujen varhaisskolastiikassa.

Uusi!!: Logiikka ja Universaalikiista · Katso lisää »

Universaalipreskriptivismi

Universaalipreskriptivismi on R. M. Haren kehittämä uudenlainen versio kantilaisesta moraalista, joka sisältää vahvoja preferenssiutilitaarisia osia.

Uusi!!: Logiikka ja Universaalipreskriptivismi · Katso lisää »

Usko ja järki

Usko ja järki ovat kaksi asiaa, joille käsitykset todellisuudesta voivat perustua.

Uusi!!: Logiikka ja Usko ja järki · Katso lisää »

Uskonnonfilosofia

Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.

Uusi!!: Logiikka ja Uskonnonfilosofia · Katso lisää »

Uskonnonfilosofia (Hick)

Uskonnonfilosofia on brittiläisen uskonnonfilosofin ja teologin John Hickin teos vuodelta 1963.

Uusi!!: Logiikka ja Uskonnonfilosofia (Hick) · Katso lisää »

Uuskantilaisuus

Uuskantilaisuudella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta filosofista virtausta, joka pyrki uudistamaan Immanuel Kantin ajattelua.

Uusi!!: Logiikka ja Uuskantilaisuus · Katso lisää »

Vaisheshika

Vaisheshika (Vaiśeṣika) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” astika-koulukunnasta.

Uusi!!: Logiikka ja Vaisheshika · Katso lisää »

Valehtelijan paradoksi

Valehtelijan paradoksi tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa lausetta "tämä lause on epätosi".

Uusi!!: Logiikka ja Valehtelijan paradoksi · Katso lisää »

Valentin Alberti

Valentin Alberti Valentin Alberti (1635-1697) oli ortodoksi-luterilainen filosofi ja teologi Sleesiasta.

Uusi!!: Logiikka ja Valentin Alberti · Katso lisää »

Valtiomies (dialogi)

Valtiomies on Platonin kirjoittama dialogi.

Uusi!!: Logiikka ja Valtiomies (dialogi) · Katso lisää »

Vapaat taidot

Herrad Landsbergilaisen teoksen ''Hortus deliciarum'' käsikirjoituksesta vuodelta 1180. Vapaat taidot tai vapaat taiteet käsittävät antiikin aikana ja sittemmin yleensä koulutuksen historiassa ja erityisesti keskiaikaisissa yliopistoissa opetetut tärkeimmät oppiaineet.

Uusi!!: Logiikka ja Vapaat taidot · Katso lisää »

Vasili Sesemann

Vasili Emiljevits Sesemann (11. kesäkuuta 1884 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta – 23. maaliskuuta 1963 Vilna, Liettua, Neuvostoliitto) oli venäläis-liettualainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Vasili Sesemann · Katso lisää »

Vastaesimerkki

Logiikassa, etenkin sovellettaessa matematiikkaan ja filosofiaan, vastaesimerkki on poikkeus ehdotetulle yleiselle säännölle tai laille.

Uusi!!: Logiikka ja Vastaesimerkki · Katso lisää »

Vastakohdista

VastakohdistaDiogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit V.22.

Uusi!!: Logiikka ja Vastakohdista · Katso lisää »

Välitermi

Välitermi on logiikan termi, joka esiintyy kategorisen proposition molemmissa premisseissä subjektina tai predikaattina, mutta ei kategorisen syllogismin johtopäätöksessä.

Uusi!!: Logiikka ja Välitermi · Katso lisää »

Välttämätön ja riittävä ehto

Välttämättömät ja riittävät ehdot viittaavat logiikassa väittämien välisiin implikatiivisiin suhteisiin.

Uusi!!: Logiikka ja Välttämätön ja riittävä ehto · Katso lisää »

Veikko Rantala

Veikko Reima Rantala (s. 5. marraskuuta 1933 Lahti) on suomalainen filosofi ja Tampereen yliopiston emeritusprofessori.

Uusi!!: Logiikka ja Veikko Rantala · Katso lisää »

Venantius Fortunatus

Fortunatus lukee runojaan kuningatar Ragundalle (Lawrence Alma-Tademan maalaus). Venantius Fortunatus Venantius Honorianus Clementianus Fortunatus (noin 540 Valdobbiadene, Treviso, Italia – noin 600 Poitiers, Ranska) oli Poitiersin piispa, latinankielinen runoilija ja hymnirunoilija.

Uusi!!: Logiikka ja Venantius Fortunatus · Katso lisää »

Venn-diagrammi

Venn vietti suuren osan elämästään Cambridgen yliopiston Gonville and Caius Collegessa, jonka ruokasalin ikkunaan on myöhemmin hänen muistokseen koristeltu Venn-diagrammi. kyrillisissä kirjaimistoissa. Alin ympyrä sisältää kyrilliset, ylemmistä ympyröistä vasemmanpuoleinen kreikkalaiset ja oikeanpuoleinen latinalaiset kirjaimet. Venn-diagrammi on matematiikassa joukko-opissa käytettävä diagrammi.

Uusi!!: Logiikka ja Venn-diagrammi · Katso lisää »

Very Short Introductions

Very Short Introductions (VSI) on Oxford University Pressin kustantama kirjasarja, jonka aihealueisiin kuuluvat taide, kulttuuri, politiikka, oikeustiede, historia, luonnontieteet, filosofia ja uskonnot.

Uusi!!: Logiikka ja Very Short Introductions · Katso lisää »

Vilhelm Occamilainen

Vilhelm Ockhamilaisen kuva (''frater Occham iste'') hänen teoksensa ''Summa Logicae'' käsikirjoituksesta vuodelta 1341. Vilhelm Occamilainen (myös Ockhamilainen, Okkamilainen tai Occam; tai William of Occam) (n. 1285 – 1349) oli englantilainen fransiskaanimunkki ja filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Vilhelm Occamilainen · Katso lisää »

Vision

Vision on Marvel-kustantamon sarjakuvahahmo, supersankari, Kostajat-ryhmän pitkäaikainen jäsen.

Uusi!!: Logiikka ja Vision · Katso lisää »

Walter Burley

Walter Burley (Walter Burleigh) (n. 1275 Burley-in-Wharfedale, Yorkshire – 1344/1345) oli keskiaikainen englantilainen loogikko, filosofi ja teologi.

Uusi!!: Logiikka ja Walter Burley · Katso lisää »

Walter Pitts

Walter Pitts (oikealla) ja Jerome Lettvin. Walter Pitts (23. huhtikuuta 1923 – 14. toukokuuta 1969) oli yhdysvaltalainen loogikko, joka työskenteli kognitiivisen psykologian alalla.

Uusi!!: Logiikka ja Walter Pitts · Katso lisää »

Wilhelm Robert Nääf

Wilhelm Robert Nääf (11. syyskuuta 1720 Odensvi, Ruotsi – 22. helmikuuta 1783 Turku) oli suomalainen Turun akatemian runousopin, logiikan ja metafysiikan sekä teologian professori ja rehtori.

Uusi!!: Logiikka ja Wilhelm Robert Nääf · Katso lisää »

Willard Van Orman Quine

Willard Van Orman Quine (25. kesäkuuta 1908 Akron, Ohio – 25. joulukuuta 2000 Boston, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen filosofi.

Uusi!!: Logiikka ja Willard Van Orman Quine · Katso lisää »

William Stanley Jevons

William Stanley Jevons. William Stanley Jevons (1. syyskuuta 1835 Liverpool – 13. elokuuta 1882 Hastings) oli englantilainen ekonomisti ja loogikko.

Uusi!!: Logiikka ja William Stanley Jevons · Katso lisää »

1 (luku)

1 (yksi) on pienin positiivinen luonnollinen luku.

Uusi!!: Logiikka ja 1 (luku) · Katso lisää »

1154

Ei kuvausta.

Uusi!!: Logiikka ja 1154 · Katso lisää »

1600-luvun filosofia

1600-luvun filosofialle oli tyypillistä nykyaikaisen filosofisen ajattelun synty sekä keskiaikaisten lähestymistapojen, ennen kaikkea skolastiikan, syrjäyttäminen.

Uusi!!: Logiikka ja 1600-luvun filosofia · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Filosofinen logiikka, Formaali logiikka, Formaalinen logiikka, Loogikko, Looginen, Muodollinen logiikka.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat