Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
79 suhteet: Aknīste, Alūksne, Astrahanin sotaretki, Balthasar Russow, Balthasar Russowin Liivinmaan kronikka, Baltian valtatyhjiö, Biržain linna, Brita Olofsdotter, Cesvaine, Daugavpils, Denis Fonvizin, Haapsalun piispanlinna, Härgmäen taistelu, Henrik Klaunpoika Horn, Homel, Iivana Julma, Itzehoe, Joakim Scheel, Kalparitaristo, Kaprio, Kazanin kaanikunnan valloitus 1552, Kiek in de Kök, Kihnu, Klaus Fleming, Klaus Kursell, Koadjuuttorisota, Koluveren piispanlinna, Kuurinmaan hiippakunta, Latgallia, Latvia, Latvialaiset, Latvian historia, Latvian puolalaiset, Läylikkä, Liivinmaa, Liivinmaan liitto, Liivinmaan ritarikunta, Liivinmaan–Moskovan sota, Lublinin unioni, Luettelo Ruotsin sodista, Luettelo sodista, Maasilinna, Magnus (herttua), Muhu, Narva, Narvan piiritys (1581), Neitsyt Marian Ilmestyskirkko, Noarootsi, Paiden ritarikuntalinna, Petserin luostari, ..., Philipp Schall von Bell, Piritan luostari, Pjotr Semenovitš Serebrjanyi-Obolenski, Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota, Puolan–Venäjän sota, Qasimin kaanikunta, Ramsay (suomalainen suku), Rūjiena, Rēzekne, Stefan Batory, Suomen sotahistoria, Taistojen mies, Tarton tuomiokirkko, Tartto, Toomemägi, Uppiniskaisuuden kronikka, Vanha-Liivinmaa, Vasknarva, Vasknarvan ritarikunnan linna, Venäjä, Venäjän historia, Venäjän–Krimin sota (1552–1576), Viljandi, Viro, Viron herttuakunta (1219–1346), Wolter von Plettenberg, Zemski sobor, 1558, 1580-luku. Laajenna indeksi (29 lisää) »
Aknīste
Aknīste on pieni kaupunki Kaakkois-Latviassa Liettuan rajalla, Selonian historiallisessa maakunnassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Aknīste · Katso lisää »
Alūksne
Alūksne on kaupunki Alūksne-järven rannalla Koillis-Latviassa Viron ja Venäjän rajan tuntumassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Alūksne · Katso lisää »
Astrahanin sotaretki
Tsaari Iivana Julma. Yksityiskohta Viktor Vasnetsovin historiamaalauksesta vuodelta 1897. Sulttaani Selim II. Haydar Reisin vuoden 1570 aikoihin maalaama miniatyyrimuotokuva. Astrahanin sotaretki oli Osmanien valtakunnan ja Krimin kaanikunnan yritys vallata Moskovan Venäjän hallitsema Astrahanin alue vuonna 1569.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Astrahanin sotaretki · Katso lisää »
Balthasar Russow
Balthasar Russow (? Tallinna – 24. marraskuuta 1600 Tallinna) oli virolainen pappi ja kronikoitsija, joka tunnetaan kirjoittamastaan Liivinmaan kronikasta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Balthasar Russow · Katso lisää »
Balthasar Russowin Liivinmaan kronikka
Liivinmaan kronikka (Chronica der prouintz Lyfflandt) on virolaisen papin Balthasar Russowin laatima kronikka, joka kuvaa Viron historian tapahtumia 1100-luvulta 1500-luvulle.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Balthasar Russowin Liivinmaan kronikka · Katso lisää »
Baltian valtatyhjiö
Baltian valtatyhjiö (1555–1561) syntyi vuonna 1555, kun Liivinmaan liitto hajosi.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Baltian valtatyhjiö · Katso lisää »
Biržain linna
Biržain linna on Liettuan pohjoisosissa Biržain kaupungissa sijaitseva, historiallisesti merkittävä linna.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Biržain linna · Katso lisää »
Brita Olofsdotter
Brita Olofsdotter (k. 1569) oli suomalainen naissotilas ruotsalaisessa ratsuväessä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Brita Olofsdotter · Katso lisää »
Cesvaine
Cesvaine on kaupunki Itä-Latvian Vidzemessä ja samannimisen hallintoalueen keskus.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Cesvaine · Katso lisää »
Daugavpils
Daugavpils eli Väinänlinna (latg. Daugpiļs) on kaupunki Latviassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Daugavpils · Katso lisää »
Denis Fonvizin
Denis Fonvizin, Armand-Charles Caraffe 1784-1785 Denis Ivanovitš Fonvizin alunper.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Denis Fonvizin · Katso lisää »
Haapsalun piispanlinna
Haapsalun linna Haapsalun linnanrauniot Kaiverrus linnasta vuodelta 1889 Droonilla kuvattu video Haapsalun piispanlinnasta 2022 Haapsalun piispanlinna on Haapsalussa sijaitseva linna, johon kuuluu Haapsalun tuomiokirkko.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Haapsalun piispanlinna · Katso lisää »
Härgmäen taistelu
Härgmäen linnanrauniot Härgmäen taistelu käytiin 2. elokuuta 1560 nykyisen Latvian alueella Ērģemen eli Härgmäen tienoilla Valgan lähistöllä osana Liivinmaan sotaa eräänä ratkaisutaisteluna.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Härgmäen taistelu · Katso lisää »
Henrik Klaunpoika Horn
Henrik Klaunpoika Horn af Kanckas (n. 1512–1595) oli suomalainen ja ruotsalainen ritari, joka toimi useissa kruunun virkatehtävissä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Henrik Klaunpoika Horn · Katso lisää »
Homel
Homel eli Gomel on Valko-Venäjän toiseksi suurin kaupunki ja Homelin alueen keskus.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Homel · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Iivana Julma · Katso lisää »
Itzehoe
Itzehoe on kaupunki Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, pohjoisessa Saksassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Itzehoe · Katso lisää »
Joakim Scheel
Joakim Scheel (etunimi myös Jaakkima, Joachim, sukunimi myös Scheele, Scheelen; k. 14. huhtikuuta 1606 Turku) oli saksalaissyntyinen sotilas, Ruotsin laivaston yliamiraali vuodesta 1596.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Joakim Scheel · Katso lisää »
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Kalparitaristo · Katso lisää »
Kaprio
Kaprio on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Kaprio · Katso lisää »
Kazanin kaanikunnan valloitus 1552
Kazanin valloitus vuonna 1552 on yksi tärkeimmistä tapahtumista Moskovan ruhtinaskunnan historiassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 · Katso lisää »
Kiek in de Kök
Kiek in de Kök on Tallinnan kaupunginmuuriin kuuluva tykkitorni Toompealla, Virossa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Kiek in de Kök · Katso lisää »
Kihnu
Kihnu (Kihnun murteella Kihnumua)Mäkeläinen 2004, s. 199 on Virolle kuuluva Itämeren saari Riianlahdella 40 kilometrin päässä Pärnun kaupungista.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Kihnu · Katso lisää »
Klaus Fleming
Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535 Parainen – 13. huhtikuuta 1597 Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi vuosina 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana, ja oli tuolloin käytännössä Suomen sotilasdiktaattori.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Klaus Fleming · Katso lisää »
Klaus Kursell
Klaus Kursell (k. 1570) oli baltiansaksalaissyntyinen ruotsalainen sotilas, joka oli vuodesta 1561 Liivinmaan sodassa Ruotsin armeijan palveluksessa Baltiassa ja Ruotsissa tanskalaisia ja puolalaisia vastaan.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Klaus Kursell · Katso lisää »
Koadjuuttorisota
Koadjuuttorisota oli Vanhalla-Liivinmaalla käyty sisällissota vuosina 1556–1557.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Koadjuuttorisota · Katso lisää »
Koluveren piispanlinna
Koluveren piispanlinna keväällä 2015. Koluveren piispanlinna on linna Läänemaalla Virossa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Koluveren piispanlinna · Katso lisää »
Kuurinmaan hiippakunta
Keskiaikainen Liivinmaa. Kuurinmaan hiippakunta on kartassa oranssilla. Kuurinmaan hiippakunta on entinen kirkollinen valtio nykyisen Latvian länsiosassa Kuurinmaalla.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Kuurinmaan hiippakunta · Katso lisää »
Latgallia
Latvian historialliset alueet, Latgallia violetilla. Latgallia (latgalliksi Latgola,,,, Latgalija) on yksi Latvian historiallisista kulttuurialueista.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Latgallia · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Latvia · Katso lisää »
Latvialaiset
Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Latvialaiset · Katso lisää »
Latvian historia
Latvian historialla tarkoitetaan nykyisen Latvian alueen historiaa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Latvian historia · Katso lisää »
Latvian puolalaiset
Latvian puolalaiset ovat Latviassa asuvia puolalaisia.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Latvian puolalaiset · Katso lisää »
Läylikkä
Läylikkä on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Opoljan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Läylikkä · Katso lisää »
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Liivinmaa · Katso lisää »
Liivinmaan liitto
Liivinmaan liitto on Liivinmaalla sijainneiden valtioiden keskenään 1418 muodostama valtioliitto, jonka tarkoituksena oli vastustaa lähinnä Moskovan suuriruhtinaskunnan muodostamaa uhkaa alueelle.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Liivinmaan liitto · Katso lisää »
Liivinmaan ritarikunta
Liivinmaan ritarikunta oli Saksalaisen ritarikunnan autonominen haara, joka muodostettiin vuonna 1237.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Liivinmaan ritarikunta · Katso lisää »
Liivinmaan–Moskovan sota
Liivinmaan–Moskovan sota käytiin vuosina 1501–1503 Liivinmaan ja Moskovan välillä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Liivinmaan–Moskovan sota · Katso lisää »
Lublinin unioni
Jan Matejko, ''Lublinin unioni'', 1869. Lublinin unioni oli Liettuan suuriruhtinaskunnan ja Puolan kuningaskunnan välillä vuonna 1569 solmittu liitto, joka korvasi maiden välisen personaaliunionin reaaliunionilla.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Lublinin unioni · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin sodista
Tämä on luettelo Ruotsin sodista.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Luettelo Ruotsin sodista · Katso lisää »
Luettelo sodista
Tämä on epätäydellinen luettelo sodista.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Luettelo sodista · Katso lisää »
Maasilinna
Maasilinna tai Maasin ritarikunnan linna (tai Zonenburgin), Soneborg, alkuperäisessä muodossa Szoneborch, myös Soneburg tai Sonnenburg eli rangaistus- taikka hyvityslinna oli keskiaikainen Liivinmaan ritarikunnan hallintokeskus-, voudin asuinpaikka- sekä puolustus- ja rajaLinnoitus että ritarilinna Väike väin-salmen rannalla Maasin kylässä, Saarenmaan maakunnassa, Virossa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Maasilinna · Katso lisää »
Magnus (herttua)
Magnus tai Maunu oli tanskalainen Holsteinin herttua, joka sai Liivinmaan sodan yhteydessä Läänenmaan-Saarenmaan piispan arvon ja territorioita Saarenmaalla.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Magnus (herttua) · Katso lisää »
Muhu
Muhu eli Muhumaa on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Muhu · Katso lisää »
Narva
Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Narva · Katso lisää »
Narvan piiritys (1581)
Narvan piiritys oli 25-vuotinen sodan osana Pontus De la Gardien johtamien ruotsalaisten joukkojen toteuttama venäläisen Narvan kaupungin piiritys ja valtaus syyskuussa 1581.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Narvan piiritys (1581) · Katso lisää »
Neitsyt Marian Ilmestyskirkko
Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali on Moskovan Kremlissä Arkkienkelin katedraalia vastapäätä oleva pienehkö kirkko.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Neitsyt Marian Ilmestyskirkko · Katso lisää »
Noarootsi
Noarootsi on entinen kunta Läänemaan maakunnassa, Viron länsirannikolla.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Noarootsi · Katso lisää »
Paiden ritarikuntalinna
Paiden ritarikuntalinna, video Paiden ritarikuntalinna on saksalaisen ritarikunnan vuonna 1265 rakennuttama kastellilinnoitus Paiden kaupungissa Viron Järvamaan maakunnassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Paiden ritarikuntalinna · Katso lisää »
Petserin luostari
300px Nikolain kirkon kellotorni Petserin luostari (Pskovo-Petšerski Svjato-Uspenski monastyr; myös lyhyemmin) sijaitsee Länsi-Venäjällä Pihkovan alueella Petserin kaupungissa, 50 km Pihkovasta länteen, vain muutama kilometri Viron rajalta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Petserin luostari · Katso lisää »
Philipp Schall von Bell
Philipp Schall von Bell (s. Nordrhein-Westfalen – k. joulukuu 1560 Moskova) oli Liivinmaan ritarikunnan ylimpiä sotapäälliköitä sekä alueen maaherra (Landmarschall), jossa virassa hän seurasi pakenevaa edeltäjäänsä, Viljandin suurta linnoitusta hallinnutta J. W. von Fürstenbergiä Venäjän tsaari Iivana IV Julman aloittaman Liivinmaan sodan aikana.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Philipp Schall von Bell · Katso lisää »
Piritan luostari
Piritan luostari oli luostari nykyisessä Piritan kaupunginosassa Tallinnassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Piritan luostari · Katso lisää »
Pjotr Semenovitš Serebrjanyi-Obolenski
Pjotr Semenovitš Serebrjanyi-Obolenski (? - heinä/elokuu 1571) oli venäläinen ruhtinas, sotilas ja valtiomies tsaari Iivana IV Julman aikana.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Pjotr Semenovitš Serebrjanyi-Obolenski · Katso lisää »
Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota
Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota oli Tanska-Norjan, Puola-Liettuan ja Lyypekin muodostaman liittouman ja Ruotsin välinen sota vuosina 1563–1570, minkä syynä oli kilpailu Itämeren herruudesta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota · Katso lisää »
Puolan–Venäjän sota
Puolan–Venäjän sota -nimitystä voidaan käyttää useista puolalaisten ja venäläisten välisistä sodista.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Puolan–Venäjän sota · Katso lisää »
Qasimin kaanikunta
Qasimin kaanikunta (tai Kasimovin kaanikunta) oli feodaaliruhtinaskunta, jonka Moskovan suuriruhtinaat loivat palvelukseensa siirtyneitä tataarikaaneja varten.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Qasimin kaanikunta · Katso lisää »
Ramsay (suomalainen suku)
Ramsay-suvun vaakuna. Ramsay on pohjoismainen aatelissuku ja skotlantilaisen Ramsayn klaanin eräs sukuhaara, joka on introdusoitu Ruotsin ja Suomen aateliin.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Ramsay (suomalainen suku) · Katso lisää »
Rūjiena
Rūjiena on kaupunki Pohjois-Latvian Vidzemen historiallisella alueella.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Rūjiena · Katso lisää »
Rēzekne
Linnakukkula ja ritarikunnan linnan jäännökset Rēzekne (latg. Rēzekne eli Rēzne) on kaupunki Latviassa itäisellä Latgallian alueella.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Rēzekne · Katso lisää »
Stefan Batory
Stefan Batory eli Stefan Báthory (27. syyskuuta 1533 Somlyo, Transilvania – 12. joulukuuta 1586 Hrodna, Liettuan suuriruhtinaskunta) oli Transilvanian ruhtinas 1571–1575 ja sittemmin Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas 1576–1586.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Stefan Batory · Katso lisää »
Suomen sotahistoria
Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »
Taistojen mies
Taistojen mies (tai Viimeinen pyhäinjäännös, Viimne reliikvia) on Grigori Kromanovin ohjaama neuvostovirolainen seikkailuelokuva vuodelta 1969.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Taistojen mies · Katso lisää »
Tarton tuomiokirkko
Tarton tuomiokirkko, aiemmin Dorpatin tuomiokirkko, (Tartu toomkirik,, saks.: Dorpater Domkirche) on raunioitunut kirkko Virossa Tartossa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Tarton tuomiokirkko · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Tartto · Katso lisää »
Toomemägi
Toomemäen puiston kartta. Tarton tuomiokirkko Toomemäellä. Vanha anatomianlaitos, 1860. Rotunda on nykyisin kahvila. Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemägissa ja Tartussa Toomemägi on puisto Viron Tartossa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Toomemägi · Katso lisää »
Uppiniskaisuuden kronikka
Uppiniskaisuuden kronikka (Kolme katku vahel, 1–4) on virolaisen kirjailijan Jaan Krossin pääteoksena pidetty neliosainen romaani, joka sijoittuu 1500-luvun jälkipuolen Tallinnaan ja kertoo talonpoikaisen nousukkaan, papin, kirkkoherran ja kronikoitsijan Balthasar Russowin elämäntarinan.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Uppiniskaisuuden kronikka · Katso lisää »
Vanha-Liivinmaa
Vanha-Liivinmaa (Bojtár, sivu 169) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Vanha-Liivinmaa · Katso lisää »
Vasknarva
Vasknarva, ensi alkuun Vastne-Narva, myös Sõrenets tai Sõrinets, kirjoitusasu Syrenets; myös "Gorod Sõrensk" (Sõrentskin kaupunki), myöhemmin kauppala "Sõrenets" (myös, uuden linnoituksen rakentamisen myötä vuodesta 1427 Nyslott (t. Nyschlott), alkaen v. 1630 Wassanarua ja v. 1726 Wasknarw on kylä Peipsin suurjärvestä alkavan Narvanjoen yläjuoksun vasemmalla rannalla Itä-Virumaan maakunnassa, Virossa. Vasknarva historiallisine rajalinnoituksineen sijaitsee lähellä Viron ja Venäjän välistä rajaa, joka kulkee joen keskellä. Kylä kuului Alajõen kuntaan vuoteen 2017, jolloin se Viron kuntauudistuksien yhteydessä liitettiin Alutagusen kuntaan. Joidenkin lähteiden mukaan Pietari I:n hallituskautena tämä oli ujesti- eli kihlakunnan kaupunki ja jossain vaiheessa Viron ensimmäisen tasavallan aikana Vasknarva oli sen verran iso taajama, että se oli saada kaupunginoikeudet takaisin. Venäläisamerikkalainen kirjallisuustieteilijä Temira Pachmuss on syntynyt Vasknarvassa. Nykyisin kylässä on arvioltaan 100 taloutta ja paikallisten ihmisten elinkeino on suurelta osin riippuvainen kalastuksesta. Säilynyt on noin 100 yksikerroksista taloa, jotka talvisin ovat tyhjillään. Kesäisin kylän asukasmäärä nousee yli kahteensataan, koska silloin Vasknarvassa asuu paljon Itä-Virumaan kaupungeista saapuneita asukkaita, jotka jossain vaiheessa ovat joutuneet lähtemään töihin muille paikkakunnille. Nähtävyyksistä kylässä on vielä pyhän profeetan Elia Tisbeläisen muistolle pyhitetty ortodoksinen skiitta, joka kuuluu Kuremäellä sijaitsevaan Pühtitsan nunnaluostariin, monumentti-muistomerkki suuren isänmaallisen sodan sankareille, teutonien ritarikunnan linnoituksen eli Neuschlossin rauniot, rajavartiosto, kauppa ja kätevä venelaituri. Pinta-alaltaan joko 17,47 tai 54 km²:n kokoinen Vasknarva sijaitsee Alutagusen kansallispuistoon kuuluvien Agusalun luonnon-, Smolnitsan ja Struugan maisema- ja Narvanjoen yläjuoksun suojelualueilla.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Vasknarva · Katso lisää »
Vasknarvan ritarikunnan linna
Vasknarvan ritarikuntalinna eli/tai Vasknarvan ritarikunnan linna (eli Sõrenets) oli pieni, mutta vahva keskiaikainen, v. 1349 rakennettu ja v. 1427 uudelleenrakennettu, myöhemmin tuliaseiden käyttöön sovellettu ja oletettavasti Liivinmaan sodassa raunioitunut sekä puolustus- ja rajarakennelma että ritarilinna Narvanjoen vasemmalla rannalla Vasknarvan kylässä, Itä-Virumaan maakunnassa, Virossa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Vasknarvan ritarikunnan linna · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Venäjän historia · Katso lisää »
Venäjän–Krimin sota (1552–1576)
"''Iivana Julman Kazanin valloitus''", Grigori Ugrjumovin maalaus n. 1800. Tataarisotilas, kuparipiirros vuodelta 1577. streltsi-jalkaväensotilas. Ivan Bilibinin piirros 1900-luvun alusta. Tataariratsumies, Wacław Pawliszakin guassimaalaus 1800-luvulta. Rekonstruktioita guljai-gorodeista, siirrettävistä linnoituksista, joita Venäjän armeija käytti taidokkaasti Krimin tataareja vastaan Molodin taistelussa 1572. Venäjän–Krimin sota 1552–1576 Dowling 2015 s. 528–530 käytiin Krimin kaanikunnan ja Moskovan Venäjän välillä.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Venäjän–Krimin sota (1552–1576) · Katso lisää »
Viljandi
Taloja Vaksali-kadulla Viljandi on Viljandimaan maakunnan pääkaupunki Viron keskiosassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Viljandi · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Viro · Katso lisää »
Viron herttuakunta (1219–1346)
Viron herttuakunta, oli vuosina 1219–1346 ja uudelleen vuosina 1559–1645 olemassa ollut Tanskan valtakunnan hallitsema herttuakunta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Viron herttuakunta (1219–1346) · Katso lisää »
Wolter von Plettenberg
Wolter von Plettenberg oli Liivinmaan ritarikunnan maamestari vuosina 1494–1535.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Wolter von Plettenberg · Katso lisää »
Zemski sobor
Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja Zemski sobor · Katso lisää »
1558
Ei kuvausta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja 1558 · Katso lisää »
1580-luku
Ei kuvausta.
Uusi!!: Liivinmaan sota ja 1580-luku · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Liivin sota, Liivinmaan sodat.
