93 suhteet: Aloja, Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto, Avioliitto, Š, Ō, Cēsis, Datiivi, E. N. Setälä, Eduard Vääri, Eteläviron kieli, Ferdinand Johan Wiedemann, Grizelda Kristiņa, Henrik Lättiläinen, Herukat, Ilse Lehiste, Itämerensuomalainen sanasto, Itämerensuomalaiset kielet, Jaunciems, Jelgava, Julgī Stalte, Jussiivi, Kandava, Karl Pajusalu, Kōrli Stalte, Kielen elvytys, Kielet Eurovision laulukilpailussa, Kieltoverbi, Kirjoitusjärjestelmä, Kolka, Kolkan peruskoulu, Kuurin kieli, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kvotatiivi, Latvia, Latvian kieli, Lauri Posti, Līvli (lehti), Leivut, Liivi, Liiviläiset, Liiviläismurteet, Liiviläisten kulttuurikeskus, Liiviläisten liitto, Liiviläisten ystävät, Liivinkielinen kirjallisuus, Limbaži, Livvinkarjala, Luettelo kielistä, Luettelo kuolleista kielistä, Luettelo vuonna 2013 kuolleista henkilöistä, ..., Luokki, Mati Hint, Matti Pesonen, Mazirbe, Miķeļtornis, Moisio (muinaissuomalainen suurtila), Myöhäiskantasuomi, Nainen, Nika Schuberg, Paul Ariste, Petõr Damberg, Ropažin kunta, Ruben Nirvi, Ruotsin suurvalta-aika, Salatsi, Sauna, Sīkrags, Sija, Stende, Sukukansojen ystävät, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaiset, Supiini, Tiit-Rein Viitso, Tulli Lum, Tuokkonen, Uhanalainen kieli, Uldriķis Kāpbergs, Uralilaiset kielet, Valt Ernštreit, Vangaži, Vasta, Väinäjoki, Victor, Viimeiset liiviläiset?, Viktor Berthold, Viron murteet, Virtavesi, Ymaut, 2. kesäkuuta. Laajenna indeksi (43 lisää) »
Aloja
Alojan luterilainen kirkko Alojan aluehallinnon toimisto Kommunismin uhrien muistokivi Aloja on kaupunki Pohjois-Latviassa Vidzemen historiallisella alueella lähellä Viron rajaa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Aloja · Katso lisää »
Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto
Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto on kielitieteellinen kolmessa osassa julkaistu kartasto, joka kuvaa itämerensuomalaisten kielten areaalisia suhteita ja vanhan itämerensuomalaisen kieliyhteyden jakautumista nykyisiksi tytärkieliksi.
Uusi!!: Liivin kieli ja Atlas linguarum Fennicarum – Itämerensuomalainen kielikartasto · Katso lisää »
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Uusi!!: Liivin kieli ja Avioliitto · Katso lisää »
Š
Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.
Uusi!!: Liivin kieli ja Š · Katso lisää »
Ō
Ō (ō), latinalainen aakkonen o ja pituusmerkki (engl. latin letter o with macron), on O-kirjaimen tarkkeellinen muunnos.
Uusi!!: Liivin kieli ja Ō · Katso lisää »
Cēsis
Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Cēsis · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Liivin kieli ja Datiivi · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Liivin kieli ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduard Vääri
Eduard Vääri (vasemmalla) vuonna 1960.Eduard Vääri (26. kesäkuuta 1926 – 17. toukokuuta 2005) oli virolainen kielitieteiljä ja Tarton yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten professori.
Uusi!!: Liivin kieli ja Eduard Vääri · Katso lisää »
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Uusi!!: Liivin kieli ja Eteläviron kieli · Katso lisää »
Ferdinand Johan Wiedemann
Ferdinand Johan Wiedemann Ferdinand Johan Wiedemann(ven.Фердинанд Иванович Видеман,Ferdinand Ivanovits Videman) (30. maaliskuuta 1805 Haapsalu - 29. joulukuuta 1887 Pietari) oli saksalais-ruotsalaissyntyinen kielitieteilijä, joka tutki etenkin viron kieltä ja muita suomalais-ugrilaisia kieliä, kuten liiviä, suomalaisen Antti Juhana Sjögrenin julkaisemattomien teosten pohjalta (Wiedemann nimenomaan julkaisi Sjögrenin laatimat liivin kieliopin ja sanakirjan Sjögrenin kuoltua).
Uusi!!: Liivin kieli ja Ferdinand Johan Wiedemann · Katso lisää »
Grizelda Kristiņa
Grizelda Kristiņa (o.s. Berthold; 19. maaliskuuta 1910 − 2. kesäkuuta 2013) oli tiettävästi maailman viimeinen liivin kieltä äidinkielenään puhunut henkilö, vaikkakin yleisen uutisoinnin mukaan viimeinen oli vuonna 2009 kuollut Viktor Berthold, jonka serkku Grizelda Kristiņa oli.
Uusi!!: Liivin kieli ja Grizelda Kristiņa · Katso lisää »
Henrik Lättiläinen
Henrik Lättiläinen (myös Lätin Henrik, tai Heinricus de Lettis; k. mahd. 1259) oli tuntematonta kansallisuutta edustanut pappi ja ristiretkisaarnaaja, joka kirjoitti 1220-luvulla Liivinmaan ja Viron kristinuskoon käännyttämistä kuvaavan Henrikin Liivinmaan kronikan.
Uusi!!: Liivin kieli ja Henrik Lättiläinen · Katso lisää »
Herukat
Herukat eli viinimarjat (Ribes) on herukkakasvien (Grossulariaceae) heimon ainoa suku.
Uusi!!: Liivin kieli ja Herukat · Katso lisää »
Ilse Lehiste
Ilse Lehiste (31. tammikuuta 1922 Tallinna, Viro – 25. joulukuuta 2010 Columbus, Ohio, Yhdysvallat) oli virolais-amerikkalainen foneetikko ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Ilse Lehiste · Katso lisää »
Itämerensuomalainen sanasto
Taulukossa on itämerensuomalaisten kielten sanarinnastuksia.
Uusi!!: Liivin kieli ja Itämerensuomalainen sanasto · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Liivin kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Jaunciems
Jaunciems (liivi Ūžkilā) on kylä Latvian Liivinrannan kulttuurihistorian suojelualueella.
Uusi!!: Liivin kieli ja Jaunciems · Katso lisää »
Jelgava
Jelgava on kaupunki Keski-Latviassa Lielupe-joen varrella noin 45 km lounaaseen Riiasta.
Uusi!!: Liivin kieli ja Jelgava · Katso lisää »
Julgī Stalte
Julgī Stalte vuonna 2009. Julgī Stalte (s. 28. lokakuuta 1978, Riika) on liiviläinen laulaja.
Uusi!!: Liivin kieli ja Julgī Stalte · Katso lisää »
Jussiivi
Jussiivi on suomen kieliopin nimitys verbin 3.
Uusi!!: Liivin kieli ja Jussiivi · Katso lisää »
Kandava
Kandava (liiviksi Kāndav) on kaupunki Kuurinmaalla Latviassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kandava · Katso lisää »
Karl Pajusalu
Karl Pajusalu vuonna 2011. Karl Pajusalu (s. 20. kesäkuuta 1963) on virolainen viron kielen historian ja murteiden professori, joka työskentelee Tarton yliopistossa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Karl Pajusalu · Katso lisää »
Kōrli Stalte
Kōrli (Karl) Stalte (1870–1947) oli Mazirbessä syntynyt liiviläinen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kōrli Stalte · Katso lisää »
Kielen elvytys
Kielen elvytys on kuolleen puhuttavan kielen ottaminen uudelleen käyttöön tai uhanalaisen kielen pelastaminen häviämiseltä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kielen elvytys · Katso lisää »
Kielet Eurovision laulukilpailussa
Tämä artikkeli käsittelee Eurovision laulukilpailussa käytettyjä kieliä ja niihin liittyviä käytäntöjä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kielet Eurovision laulukilpailussa · Katso lisää »
Kieltoverbi
Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kieltoverbi · Katso lisää »
Kirjoitusjärjestelmä
Kirjoitusjärjestelmä on symboleista koostuva merkkijärjestelmä, jossa kieltä tallennetaan näkyvin tai kosketeltavin merkein kirjoitukseksi siten, että merkeillä säilyy jokin järjestelmällinen suhde puhutun tai viitotun kielen yksiköihin.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kirjoitusjärjestelmä · Katso lisää »
Kolka
Kolka (liiviksi Kūolka) on kylä Kuurinmaan pohjoiskärjen niin sanotun Liivinrannan itärannalla.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kolka · Katso lisää »
Kolkan peruskoulu
Kolkan peruskoulu on Latvian Kolkan kylässä sijaitseva peruskoulu.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kolkan peruskoulu · Katso lisää »
Kuurin kieli
Kuurin kieli viittaa kahteen keskenään sukua olevaan balttilaiseen kieleen.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kuurin kieli · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »
Kvotatiivi
Kvotatiivi eli modus obliquus on joissain kielissä esiityvä epäsuora tapaluokka, modus.
Uusi!!: Liivin kieli ja Kvotatiivi · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Liivin kieli ja Latvia · Katso lisää »
Latvian kieli
Puhuttua latviaa Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara.
Uusi!!: Liivin kieli ja Latvian kieli · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Liivin kieli ja Lauri Posti · Katso lisää »
Līvli (lehti)
Līvli-lehden pääsivu vuodelta 1939. Līvli on Latviassa ilmestyvä sanomalehti.
Uusi!!: Liivin kieli ja Līvli (lehti) · Katso lisää »
Leivut
Leivut ovat Latviassa Gulbenen ja Alūksnen kunnissa lähellä Viron rajaa elänyt virolaisten ryhmä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Leivut · Katso lisää »
Liivi
Liivi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liivi · Katso lisää »
Liiviläiset
Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liiviläiset · Katso lisää »
Liiviläismurteet
Latvian murrekartta, liiviläismurteet sinisen sävyillä. Liiviläismurteet ovat latvian kielen murteita.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liiviläismurteet · Katso lisää »
Liiviläisten kulttuurikeskus
Liiviläisten kulttuurikeskus (liiviksi Līvõ kultūr sidām) on järjestö, joka perustettiin Riiassa 1994.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liiviläisten kulttuurikeskus · Katso lisää »
Liiviläisten liitto
Liiviläisten liitto on liiviläisiä edustava latvialainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna 1922.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liiviläisten liitto · Katso lisää »
Liiviläisten ystävät
Liiviläisten ystävät ry on liiviläisten ystävyysseura.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liiviläisten ystävät · Katso lisää »
Liivinkielinen kirjallisuus
Liivinkielinen kirjallisuus on hyvin suppea.
Uusi!!: Liivin kieli ja Liivinkielinen kirjallisuus · Katso lisää »
Limbaži
Limbaži (liiviksi Lämmist nīn) on kaupunki ja kuntakeskus pohjoisessa Latviassa, 90 kilometriä Latvian pääkaupungista Riiasta pohjoiseen.
Uusi!!: Liivin kieli ja Limbaži · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Liivin kieli ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Luettelo kielistä
Tämä sivu on vaillinainen luettelo luonnollista kielistä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Luettelo kielistä · Katso lisää »
Luettelo kuolleista kielistä
Tämä on luettelo kuolleista kielistä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Luettelo kuolleista kielistä · Katso lisää »
Luettelo vuonna 2013 kuolleista henkilöistä
Ei kuvausta.
Uusi!!: Liivin kieli ja Luettelo vuonna 2013 kuolleista henkilöistä · Katso lisää »
Luokki
Sotilas hevosineen umpihangessa Venäjällä vuonna 1942. Hevosella luokkivaljastus, joka helpottaa vetämistä erityisesti vaikeissa olosuhteissa. Luokki kulkee kaarena hevosen selän yli aisasta aisaan. Itä-Suomessa luokki ja Länsi-Suomessa luokka eli vemmel (joskus myös vempele tai vembel) on hevosilla käytettävien työvaljaiden osa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Luokki · Katso lisää »
Mati Hint
Mati Hint. Mati Hint (28. elokuuta 1937 – 5. joulukuuta 2019) oli virolainen kielitieteilijä, yhteiskuntatieteilijä ja poliitikko.
Uusi!!: Liivin kieli ja Mati Hint · Katso lisää »
Matti Pesonen
Matti Pesonen (1. elokuuta 1868 Sääminki – 11. joulukuuta 1957 Ylistaro) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja kansanedustaja, jonka kuuluisimpia sanoituksia ovat "Oi kuusipuu", "Oi sä riemuisa" ja "Jouluyö, juhlayö".
Uusi!!: Liivin kieli ja Matti Pesonen · Katso lisää »
Mazirbe
Liiviläisten liiton päämaja Mazirbessa, yksi kylän keskeisistä rakennuksista Mazirbe (liiviksi Irē) on kylä Latviassa Itämeren rannalla Dundagan kunnassa, 18 kilometriä Kolkasta lounaaseen.
Uusi!!: Liivin kieli ja Mazirbe · Katso lisää »
Miķeļtornis
Miķeļtornis (liiviksi Pizā) on kylä Kuurinmaalla Ventspilsin kunnassa Latviassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Miķeļtornis · Katso lisää »
Moisio (muinaissuomalainen suurtila)
Julkaisija.
Uusi!!: Liivin kieli ja Moisio (muinaissuomalainen suurtila) · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Liivin kieli ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
Nainen
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki. Nainen on täysikasvuinen naarassukupuolta oleva ihminen.
Uusi!!: Liivin kieli ja Nainen · Katso lisää »
Nika Schuberg
Nika Schuberg (1832–1884) oli liiviläinen laivanomistaja ja aktivisti.
Uusi!!: Liivin kieli ja Nika Schuberg · Katso lisää »
Paul Ariste
Paul Ariste, ent.
Uusi!!: Liivin kieli ja Paul Ariste · Katso lisää »
Petõr Damberg
Petõr Damberg (1909 Sīkrags – 15. maaliskuuta 1987 Baltezers, Ādaži) oli liiviläinen opettaja, kielitieteilijä ja runoilija.
Uusi!!: Liivin kieli ja Petõr Damberg · Katso lisää »
Ropažin kunta
Ropažin kunta on kunta Latviassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Ropažin kunta · Katso lisää »
Ruben Nirvi
Ruben Erik Nirvi (vuoteen 1928 Snirvi; 16. joulukuuta 1905 Askola – 26. tammikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Ruben Nirvi · Katso lisää »
Ruotsin suurvalta-aika
Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.
Uusi!!: Liivin kieli ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »
Salatsi
Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Salatsi · Katso lisää »
Sauna
suomalainen rantasaunamaisema Tyypillinen nykyaikainen sauna Saunojia Sauna on saunomista ja kylpemistä varten rakennettu tila.
Uusi!!: Liivin kieli ja Sauna · Katso lisää »
Sīkrags
Sikgrags (liiviksi Sīkrõg) on kylä Liivinrannalla Latviassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Sīkrags · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Liivin kieli ja Sija · Katso lisää »
Stende
Stende on pieni kaupunki Länsi-Latviassa Kuurinmaalla.
Uusi!!: Liivin kieli ja Stende · Katso lisää »
Sukukansojen ystävät
Sukukansojen ystävät on kansalaisjärjestö, joka edistää tietoutta suomalais-ugrilaisista kansoista Suomessa, järjestää sukukansoihin liittyviä tapahtumia ja luo yhteyksiä suomalaisten ja sukukansojen välille.
Uusi!!: Liivin kieli ja Sukukansojen ystävät · Katso lisää »
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Uusi!!: Liivin kieli ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Uusi!!: Liivin kieli ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Liivin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Liivin kieli ja Suomalaiset · Katso lisää »
Supiini
Supiini on verbin infiniittimuoto, joka esiintyy muun muassa latinan kielessä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Supiini · Katso lisää »
Tiit-Rein Viitso
Tiit-Rein Viitso (2011) Tiit-Rein Viitso (4. maaliskuuta 1938 – 2. joulukuuta 2022) oli virolainen itämerensuomalaisten kielten tuntija ja Tarton yliopiston emeritusprofessori.
Uusi!!: Liivin kieli ja Tiit-Rein Viitso · Katso lisää »
Tulli Lum
Tuļļi Lum ('tulinen lumi') on 1999 perustettu liiviläis-virolainen folk rockia soittava yhtye, joka käyttää sanoituksissaan liivin kieltä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Tulli Lum · Katso lisää »
Tuokkonen
viitattu.
Uusi!!: Liivin kieli ja Tuokkonen · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Liivin kieli ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
Uldriķis Kāpbergs
Uldriķis Kāpbergs Uldriķis Kāpbergs (25. maaliskuuta 1869 – 1. kesäkuuta 1932) oli liiviläinen aktivisti ja kalastaja.
Uusi!!: Liivin kieli ja Uldriķis Kāpbergs · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Valt Ernštreit
Valt Ernštreit (26. toukokuuta 1974 Riika) on liiviläinen kulttuurivaikuttaja, kielentutkija ja kieliaktivisti.
Uusi!!: Liivin kieli ja Valt Ernštreit · Katso lisää »
Vangaži
Vangaži on kaupunki Liivinmaalla Latviassa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Vangaži · Katso lisää »
Vasta
Vasemmalla nykyaikaiseen tapaan tehtyjä vastoja, oikealla perinteisiä vastoja. Pekka Halonen, ''Saunassa'', 1925. Marin tasavallassa Venäjällä. Vasta tai vihta on saunomisessa käytettävä oksakimppu, jolla vastotaan tai vihdotaan, mikä tarkoittaa vastan lyömistä kuumassa saunassa vartalon ihoa vasten.
Uusi!!: Liivin kieli ja Vasta · Katso lisää »
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Uusi!!: Liivin kieli ja Väinäjoki · Katso lisää »
Victor
Victor on latinalaisperäinen miehen nimi, joka tarkoittaa voittajaa.
Uusi!!: Liivin kieli ja Victor · Katso lisää »
Viimeiset liiviläiset?
Viimeiset liiviläiset? on Mikko Pielan ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1995.
Uusi!!: Liivin kieli ja Viimeiset liiviläiset? · Katso lisää »
Viktor Berthold
Viktor Berthold (10. heinäkuuta 1921 – 28. helmikuuta 2009) oli uutisoinnin mukaan viimeinen liiviläinen, joka oli oppinut liivin äidinkielenään osana katkeamatonta liiviläissukupolvien ketjua.
Uusi!!: Liivin kieli ja Viktor Berthold · Katso lisää »
Viron murteet
Viron murteet tarkoittavat Virossa puhuttuja itämerensuomalaisia kielimuotoja, joiden tavallisesti katsotaan muodostavan viron kielen.
Uusi!!: Liivin kieli ja Viron murteet · Katso lisää »
Virtavesi
Peltojoki Inarissa. Virtavesi tai virtaava vesi on yleisnimitys sisävesille, jotka virtaavat luonnollisessa tai keinotekoisessa vesiuomassaan painovoiman vetämänä.
Uusi!!: Liivin kieli ja Virtavesi · Katso lisää »
Ymaut
Ymaut (myös: Imauts) oli liiviläinen sotilas, joka Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan tappoi Liivinmaan toisen piispan Bertoldin vuonna 1198 Baltian ristiretkien aikana.
Uusi!!: Liivin kieli ja Ymaut · Katso lisää »
2. kesäkuuta
2.
Uusi!!: Liivin kieli ja 2. kesäkuuta · Katso lisää »