Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
112 suhteet: Ainaži, Ako, Alūksne, Andrejs Šulcs, Baltiansaksalaiset, Bertold, Bråvallan taistelu, Dabrel, Edgar Vaalgamaa, Eteläviron kieli, Ferdinand Johan Wiedemann, Fredrik Pacius, Idumea (muinaismaakunta), Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, Jaan Kross, Julgī Stalte, Jumaran taistelu, Kalparitaristo, Kantele, Kauppo, Kōrli Stalte, Keisarin hullu, Kihnun kunta, Kirjallisuusvuosi 2022, Košrags, Kolka, Kolkan peruskoulu, Kurseniekit, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kuurit, Lammekinus, Latvia, Latvian historia, Latvian historian museo, Lauri Kettunen, Lauri Posti, Līvli (lehti), Lielvārde, Lielvārdelainen, Liettuan historia, Lieven, Liiviläismurteet, Liiviläisten kulttuurikeskus, Liiviläisten liitto, Liiviläisten lippu, Liiviläisten ystävät, Liivin kieli, Liivinmaa, Liivinranta, ..., Livones Veinalenses, Luettelo etnisistä ryhmistä, Luettelo kansallisuuksien lipuista, Luettelo kansoista, Lutsit, Maamme, Mahrz Sahrum, Matinpäivän taistelu, Mazirbe, Mazsalaca, Meinhard, Melnsils, Metsepole, Miķeļtornis, Min izāmō, Nika Schuberg, Nils Grotenfelt (eversti), Oskar Loorits, Petõr Damberg, Ridala, Riika, Ristiretket Baltiaan, Rodenpoisen taistelu, Ropažin kunta, Saarenmaa (muinaismaakunta), Saarenmaan valloitus, Salatsi, Scondia illustrata, Sigulda, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomen muinaisnimet, Taarapita, Talsi, Tartto, Tiit-Rein Viitso, Toreida, Treniota, Tulli Lum, Uexküll, Uldriķis Kāpbergs, Uralilaiset kielet, Vaišvilkas, Valkoisen hiekan kansa, Valt Ernštreit, Vanha-Liivinmaa, Vasknarva, Veljo Tormis, Vidzeme, Viimeiset liiviläiset?, Viktor Berthold, Vilho Setälä, Viro, Virolaiset, Viron historia, Viron kansallismuseo, Virta vierii, ranta pysyy..., Ymaut, 1799, 1832, 1859, 1884, 25. marraskuuta. Laajenna indeksi (62 lisää) »
Ainaži
Ainaži on kaupunki Latvian pohjoisosassa Vidzemen historiallisella alueella lähellä Viron rajaa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ainaži · Katso lisää »
Ako
"Akon pää" patsas Riian Liivin aukiolla Ako (latinaksi Acco) oli liiviläinen päällikkö joka taisteli Baltian ristiretkien aikana Saksalaista ritarikuntaa vastaan.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ako · Katso lisää »
Alūksne
Alūksne on kaupunki Alūksne-järven rannalla Koillis-Latviassa Viron ja Venäjän rajan tuntumassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Alūksne · Katso lisää »
Andrejs Šulcs
Andrejs Šulcs (14. toukokuuta 1910 – 25. marraskuuta 2006) oli liiviläinen taidemaalari.
Uusi!!: Liiviläiset ja Andrejs Šulcs · Katso lisää »
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Liiviläiset ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Bertold
Bertold oli hannoverilainen sisteriläismunkki ja myöhemmin Liivinmaan piispa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Bertold · Katso lisää »
Bråvallan taistelu
Bråvallan taistelu käytiin saagojen mukaan 700-luvun puolivälissä Bråvallan kannaksella Ruotsissa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Bråvallan taistelu · Katso lisää »
Dabrel
Dabrel (? – 1211) oli Toreidan alueen liiviläisten vanhin.
Uusi!!: Liiviläiset ja Dabrel · Katso lisää »
Edgar Vaalgamaa
Edgar Vaalgamaa (14. syyskuuta 1912 – 20. joulukuuta 2003) oli Latvian liiviläinen pappi, ja kansatieteilijä, joka asui Suomessa vuodesta 1934 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Liiviläiset ja Edgar Vaalgamaa · Katso lisää »
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Uusi!!: Liiviläiset ja Eteläviron kieli · Katso lisää »
Ferdinand Johan Wiedemann
Ferdinand Johan Wiedemann Ferdinand Johan Wiedemann(ven.Фердинанд Иванович Видеман,Ferdinand Ivanovits Videman) (30. maaliskuuta 1805 Haapsalu - 29. joulukuuta 1887 Pietari) oli saksalais-ruotsalaissyntyinen kielitieteilijä, joka tutki etenkin viron kieltä ja muita suomalais-ugrilaisia kieliä, kuten liiviä, suomalaisen Antti Juhana Sjögrenin julkaisemattomien teosten pohjalta (Wiedemann nimenomaan julkaisi Sjögrenin laatimat liivin kieliopin ja sanakirjan Sjögrenin kuoltua).
Uusi!!: Liiviläiset ja Ferdinand Johan Wiedemann · Katso lisää »
Fredrik Pacius
Fredrik Pacius (alk. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Fredrik Pacius · Katso lisää »
Idumea (muinaismaakunta)
Idumea oli liiviläisten ja latgallien sekaisin asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Idumea (muinaismaakunta) · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Itämeri · Katso lisää »
Jaan Kross
Jaan Kross (19. helmikuuta 1920 – 27. joulukuuta 2007) oli virolainen kirjailija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Jaan Kross · Katso lisää »
Julgī Stalte
Julgī Stalte vuonna 2009. Julgī Stalte (s. 28. lokakuuta 1978, Riika) on liiviläinen laulaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Julgī Stalte · Katso lisää »
Jumaran taistelu
Jumaran taistelu käytiin virolaisten ja Kalparitariston sekä näiden liiviläisten ja lättiläisten liittolaisten välillä Jumara-nimisellä Koivajoen sivuhaaralla vuonna 1210 Baltian ristiretkien aikana.
Uusi!!: Liiviläiset ja Jumaran taistelu · Katso lisää »
Kalparitaristo
Kalpaveljet oli Liivinmaalla toiminut keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa vuonna 1202 käännyttämään Baltian asukkaita kristinuskoon.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kalparitaristo · Katso lisää »
Kantele
Koistinen Kanteleen rakentama 38-kielinen konserttikantele. Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kantele · Katso lisää »
Kauppo
Kauppo, (? – 22. syyskuuta 1217) oli liiviläisten päällikkö Toreidan muinaismaakunnan alueella 1200-luvulla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kauppo · Katso lisää »
Kōrli Stalte
Kōrli (Karl) Stalte (1870–1947) oli Mazirbessä syntynyt liiviläinen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kōrli Stalte · Katso lisää »
Keisarin hullu
Keisarin hullu on virolaisen kirjailijan Jaan Krossin vuonna 1978 ilmestynyt historiallinen romaani.
Uusi!!: Liiviläiset ja Keisarin hullu · Katso lisää »
Kihnun kunta
Kihnun kunta sijaitsee Länsi-Virossa, valtaosin Kihnun saarella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kihnun kunta · Katso lisää »
Kirjallisuusvuosi 2022
Kirjallisuusvuosi 2022 käsittelee vuoden 2022 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kirjallisuusvuosi 2022 · Katso lisää »
Košrags
Košrags Košrags on Latvian Dundagan kuntaan kuuluva kylä (Dundagas novads, 2009 kuntajako).
Uusi!!: Liiviläiset ja Košrags · Katso lisää »
Kolka
Kolka (liiviksi Kūolka) on kylä Kuurinmaan pohjoiskärjen niin sanotun Liivinrannan itärannalla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kolka · Katso lisää »
Kolkan peruskoulu
Kolkan peruskoulu on Latvian Kolkan kylässä sijaitseva peruskoulu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kolkan peruskoulu · Katso lisää »
Kurseniekit
Kurseniekit eli kuurit on nimi, jota käytetään sekä muinaisesta balttilaisesta heimosta että Kuurin kyntäällä eläneistä latvialaisista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kurseniekit · Katso lisää »
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »
Kuurit
Kuurien asuttama alue 1200-luvulla Kuurit on nimi, jota käytetään Kuurinmaan historiallisista asukkaista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Kuurit · Katso lisää »
Lammekinus
Lammekinus (latina: Lammekinus tai Lammechinus, latvia: Lamekins) oli 1200-luvulla elänyt kuurien päällikkö.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lammekinus · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvia · Katso lisää »
Latvian historia
Latvian historialla tarkoitetaan nykyisen Latvian alueen historiaa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvian historia · Katso lisää »
Latvian historian museo
Latvian kansallinen historian museo on Latvian pääkaupungissa Riiassa sijaitseva kansallinen museo, jonka tehtävänä on kerätä, säilöä ja esitellä Latvian ja latvialaisten henkistä ja materiaalista historiaa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Latvian historian museo · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lauri Posti · Katso lisää »
Līvli (lehti)
Līvli-lehden pääsivu vuodelta 1939. Līvli on Latviassa ilmestyvä sanomalehti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Līvli (lehti) · Katso lisää »
Lielvārde
Lielvārde (historiallisesti) on kaupunki ja kuntakeskus Latvian keskiosassa Väinäjoen oikealla rannalla, 52 kilometriä Riiasta kaakkoon.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lielvārde · Katso lisää »
Lielvārdelainen
Lielvārdelainen oli Henrikin Liivinmaan kronikassa vuonna 1213 mainittu liettualainen ruhtinas.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lielvārdelainen · Katso lisää »
Liettuan historia
Liettuan historian historiallisen ajan katsotaan alkavan vuonna 1009, kun Liettuan nimi mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liettuan historia · Katso lisää »
Lieven
Lieven-suvun vaakuna. Lieven tai von Lieven (latviaksi: Līvens) on balttilainen aatelissuku.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lieven · Katso lisää »
Liiviläismurteet
Latvian murrekartta, liiviläismurteet sinisen sävyillä. Liiviläismurteet ovat latvian kielen murteita.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläismurteet · Katso lisää »
Liiviläisten kulttuurikeskus
Liiviläisten kulttuurikeskus (liiviksi Līvõ kultūr sidām) on järjestö, joka perustettiin Riiassa 1994.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten kulttuurikeskus · Katso lisää »
Liiviläisten liitto
Liiviläisten liitto on liiviläisiä edustava latvialainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna 1922.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten liitto · Katso lisää »
Liiviläisten lippu
Liiviläisten lippu - vihreä, valkoinen, sininen Liiviläisten lippu on liiviläisiä edustava lippu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten lippu · Katso lisää »
Liiviläisten ystävät
Liiviläisten ystävät ry on liiviläisten ystävyysseura.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liiviläisten ystävät · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liivin kieli · Katso lisää »
Liivinmaa
Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liivinmaa · Katso lisää »
Liivinranta
Liivinrannan sijainti Latvian kartalla Liivinranta on liiviläisten perinteisesti asuttama alue Latvian Kuurinmaan pohjoisrannikolla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Liivinranta · Katso lisää »
Livones Veinalenses
Livones Veinalenses oli Henrikin Liivinmaan kronikassa mainittu nimitys Väinäjoen liiviläisten asuttamalle muinaismaakunnalle.
Uusi!!: Liiviläiset ja Livones Veinalenses · Katso lisää »
Luettelo etnisistä ryhmistä
Tälle sivulle on koottu luetteloa etnisistä ryhmistä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Luettelo etnisistä ryhmistä · Katso lisää »
Luettelo kansallisuuksien lipuista
Tämä on luettelo kansallisuuksien lipuista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Luettelo kansallisuuksien lipuista · Katso lisää »
Luettelo kansoista
Tämä on luettelo kansoista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Luettelo kansoista · Katso lisää »
Lutsit
Lutsit ovat Latviassa sijaitsevassa Ljutsynin maakunnassa Latgalen alueella asuvia virolaisia, jotka ovat nykyisin lähes täysin sulautuneet alueen muihin etnisiin ryhmiin.
Uusi!!: Liiviläiset ja Lutsit · Katso lisää »
Maamme
Maamme on Suomen kansallislaulu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Maamme · Katso lisää »
Mahrz Sahrum
Mahrz Sahrum (1799–1859) oli Cēsisin alueella syntynyt rakennusmestari.
Uusi!!: Liiviläiset ja Mahrz Sahrum · Katso lisää »
Matinpäivän taistelu
Matinpäivän taistelu oli Baltian ristiretkien aikaan käyty virolaisten ja Kalparitariston sekä heidän liiviläisten liittolaisten välinen taistelu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Matinpäivän taistelu · Katso lisää »
Mazirbe
Liiviläisten liiton päämaja Mazirbessa, yksi kylän keskeisistä rakennuksista Mazirbe (liiviksi Irē) on kylä Latviassa Itämeren rannalla Dundagan kunnassa, 18 kilometriä Kolkasta lounaaseen.
Uusi!!: Liiviläiset ja Mazirbe · Katso lisää »
Mazsalaca
Mazsalaca on kaupunki Pohjois-Latviassa Vidzemen historiallisella alueella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Mazsalaca · Katso lisää »
Meinhard
Meinhard von Segeberg (1130- tai 1140-luku – 1196) oli saksalainen Liivinmaan piispa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Meinhard · Katso lisää »
Melnsils
Vesitorni Melnsilsissä Melnsils on kylä Latvian Liivinrannan kulttuurihistorian suojelualueella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Melnsils · Katso lisää »
Metsepole
Metsepolen sijainti kartalla. Metsepole on historiallinen Liivinmaalla sijainnut maakunta, jota asuttivat liiviläiset.
Uusi!!: Liiviläiset ja Metsepole · Katso lisää »
Miķeļtornis
Miķeļtornis (liiviksi Pizā) on kylä Kuurinmaalla Ventspilsin kunnassa Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Miķeļtornis · Katso lisää »
Min izāmō
Min izāmō on liiviläisten kansallislaulu.
Uusi!!: Liiviläiset ja Min izāmō · Katso lisää »
Nika Schuberg
Nika Schuberg (1832–1884) oli liiviläinen laivanomistaja ja aktivisti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Nika Schuberg · Katso lisää »
Nils Grotenfelt (eversti)
Nils Grotenfelt, vuoteen 1676 Groth (20. joulukuuta 1631 – 6. huhtikuuta 1703 Joroinen) oli suomalainen eversti, joka aateloitiin sodissa saavuttamistaan ansioista ja josta tuli Grotenfelt -suvun kantaisä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Nils Grotenfelt (eversti) · Katso lisää »
Oskar Loorits
Oskar Loorits Oskar Loorits (9. marraskuuta 1900 Kõpu – 12. joulukuuta 1961 Uppsala, Ruotsi) oli virolainen folkloristikko.
Uusi!!: Liiviläiset ja Oskar Loorits · Katso lisää »
Petõr Damberg
Petõr Damberg (1909 Sīkrags – 15. maaliskuuta 1987 Baltezers, Ādaži) oli liiviläinen opettaja, kielitieteilijä ja runoilija.
Uusi!!: Liiviläiset ja Petõr Damberg · Katso lisää »
Ridala
Ridala on entinen kunta Läänemaan maakunnassa Viron länsirannikolla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ridala · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Liiviläiset ja Riika · Katso lisää »
Ristiretket Baltiaan
Ristiretket Baltiaan olivat kirkon hyväksymiä sotaretkiä, joita etupäässä saksalainen ritarikunta ja kalparitaristo sekä myös tanskalaiset ja ruotsalaiset tekivät Baltiassa asuvia pakanakansoja ja ortodokseja vastaan.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ristiretket Baltiaan · Katso lisää »
Rodenpoisen taistelu
Rodenpoisen taistelu oli talvella 1205 Ropažin kylän lähistöllä nykyisessä Latviassa Baltian ristiretkien aikana käyty taistelu ristiretkeläisten ja liettualaisten välillä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Rodenpoisen taistelu · Katso lisää »
Ropažin kunta
Ropažin kunta on kunta Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ropažin kunta · Katso lisää »
Saarenmaa (muinaismaakunta)
Viron muinaismaakunnat Saarenmaan muinaismaakunta oli maakunta nykyisessä Virossa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Saarenmaa (muinaismaakunta) · Katso lisää »
Saarenmaan valloitus
Saarenmaan valloitus tapahtui Baltian ristiretkien lopussa vuonna 1227.
Uusi!!: Liiviläiset ja Saarenmaan valloitus · Katso lisää »
Salatsi
Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Salatsi · Katso lisää »
Scondia illustrata
Scondia illustrata (alaotsikoltaan Seu Chronologia de Rebus Scondi, Hoc Est, Sueci, Dani, Norvegi, Atque Una Islandi, Gronlandi Que, Tam Ecclesiasticis Quam Politicis) on historioitsija Johannes Messeniuksen 15-osainen Ruotsin historia, jonka hän kirjoitti 1616–1636 ollessaan maanpetturuuden vuoksi vangittuna Kajaanin linnassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Scondia illustrata · Katso lisää »
Sigulda
Sigulda on kaupunki Gauja-joen laaksossa Latviassa, linnuntietä 50 kilometriä Riiasta itäkoilliseen.
Uusi!!: Liiviläiset ja Sigulda · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Suomen muinaisnimet
Suomen muinaisnimet ovat ennen kristinuskon aikaa Suomessa käytössä olleita henkilönimiä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Suomen muinaisnimet · Katso lisää »
Taarapita
Taarapita eli Tarapita, Tooru tai Taara oli suosittujen käsitysten mukaan muinaisten virolaisten ja liiviläisten palvoma jumaluus.
Uusi!!: Liiviläiset ja Taarapita · Katso lisää »
Talsi
Talsi on lähes 11 000 asukkaan kaupunki Latviassa, linnuntietä 99 kilometriä Riian länsipuolella.
Uusi!!: Liiviläiset ja Talsi · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tartto · Katso lisää »
Tiit-Rein Viitso
Tiit-Rein Viitso (2011) Tiit-Rein Viitso (4. maaliskuuta 1938 – 2. joulukuuta 2022) oli virolainen itämerensuomalaisten kielten tuntija ja Tarton yliopiston emeritusprofessori.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tiit-Rein Viitso · Katso lisää »
Toreida
Toreida oli liiviläisten asuttama muinaismaakunta Latviassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Toreida · Katso lisää »
Treniota
Treniota (1210–1264) oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 1263–1264.
Uusi!!: Liiviläiset ja Treniota · Katso lisää »
Tulli Lum
Tuļļi Lum ('tulinen lumi') on 1999 perustettu liiviläis-virolainen folk rockia soittava yhtye, joka käyttää sanoituksissaan liivin kieltä.
Uusi!!: Liiviläiset ja Tulli Lum · Katso lisää »
Uexküll
Uexküll-suvun vapaaherrallinen vaakuna Uexküll-suvun kantavaakuna Uexküll tai Üxküll (de Ykeskole) on baltiansaksalainen aatelissuku.
Uusi!!: Liiviläiset ja Uexküll · Katso lisää »
Uldriķis Kāpbergs
Uldriķis Kāpbergs Uldriķis Kāpbergs (25. maaliskuuta 1869 – 1. kesäkuuta 1932) oli liiviläinen aktivisti ja kalastaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Uldriķis Kāpbergs · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Vaišvilkas
Vaišvilkas kuvattuna piirustuksessa 1500- tai 1600-luvulla. Vaišvilkas tai Vaišelga (myös Vojszalak, Vojšalk, Vaišalgas,,,; s. ? - k. 9. joulukuuta 1268) oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 1264–1267.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vaišvilkas · Katso lisää »
Valkoisen hiekan kansa
Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria on Edgar Vaalgamaan kirjoittama liiviläisten historiaa ja kulttuuria käsittelevä kirja, joka ilmestyi vuonna 2001.
Uusi!!: Liiviläiset ja Valkoisen hiekan kansa · Katso lisää »
Valt Ernštreit
Valt Ernštreit (26. toukokuuta 1974 Riika) on liiviläinen kulttuurivaikuttaja, kielentutkija ja kieliaktivisti.
Uusi!!: Liiviläiset ja Valt Ernštreit · Katso lisää »
Vanha-Liivinmaa
Vanha-Liivinmaa (Bojtár, sivu 169) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vanha-Liivinmaa · Katso lisää »
Vasknarva
Vasknarva, ensi alkuun Vastne-Narva, myös Sõrenets tai Sõrinets, kirjoitusasu Syrenets; myös "Gorod Sõrensk" (Sõrentskin kaupunki), myöhemmin kauppala "Sõrenets" (myös, uuden linnoituksen rakentamisen myötä vuodesta 1427 Nyslott (t. Nyschlott), alkaen v. 1630 Wassanarua ja v. 1726 Wasknarw on kylä Peipsin suurjärvestä alkavan Narvanjoen yläjuoksun vasemmalla rannalla Itä-Virumaan maakunnassa, Virossa. Vasknarva historiallisine rajalinnoituksineen sijaitsee lähellä Viron ja Venäjän välistä rajaa, joka kulkee joen keskellä. Kylä kuului Alajõen kuntaan vuoteen 2017, jolloin se Viron kuntauudistuksien yhteydessä liitettiin Alutagusen kuntaan. Joidenkin lähteiden mukaan Pietari I:n hallituskautena tämä oli ujesti- eli kihlakunnan kaupunki ja jossain vaiheessa Viron ensimmäisen tasavallan aikana Vasknarva oli sen verran iso taajama, että se oli saada kaupunginoikeudet takaisin. Venäläisamerikkalainen kirjallisuustieteilijä Temira Pachmuss on syntynyt Vasknarvassa. Nykyisin kylässä on arvioltaan 100 taloutta ja paikallisten ihmisten elinkeino on suurelta osin riippuvainen kalastuksesta. Säilynyt on noin 100 yksikerroksista taloa, jotka talvisin ovat tyhjillään. Kesäisin kylän asukasmäärä nousee yli kahteensataan, koska silloin Vasknarvassa asuu paljon Itä-Virumaan kaupungeista saapuneita asukkaita, jotka jossain vaiheessa ovat joutuneet lähtemään töihin muille paikkakunnille. Nähtävyyksistä kylässä on vielä pyhän profeetan Elia Tisbeläisen muistolle pyhitetty ortodoksinen skiitta, joka kuuluu Kuremäellä sijaitsevaan Pühtitsan nunnaluostariin, monumentti-muistomerkki suuren isänmaallisen sodan sankareille, teutonien ritarikunnan linnoituksen eli Neuschlossin rauniot, rajavartiosto, kauppa ja kätevä venelaituri. Pinta-alaltaan joko 17,47 tai 54 km²:n kokoinen Vasknarva sijaitsee Alutagusen kansallispuistoon kuuluvien Agusalun luonnon-, Smolnitsan ja Struugan maisema- ja Narvanjoen yläjuoksun suojelualueilla.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vasknarva · Katso lisää »
Veljo Tormis
Veljo Tormis vuonna 2004. Veljo Tormis (7. elokuuta 1930 Kuusalu – 21. tammikuuta 2017 Tallinna) oli virolainen säveltäjä, jonka laajasta tuotannosta suurin osa on kuoromusiikkia.
Uusi!!: Liiviläiset ja Veljo Tormis · Katso lisää »
Vidzeme
Latvian historialliset alueet, Vidzeme punaisella. Vidzemen vaakuna. Vidzeme on yksi Latvian historiallisista alueista.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vidzeme · Katso lisää »
Viimeiset liiviläiset?
Viimeiset liiviläiset? on Mikko Pielan ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 1995.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viimeiset liiviläiset? · Katso lisää »
Viktor Berthold
Viktor Berthold (10. heinäkuuta 1921 – 28. helmikuuta 2009) oli uutisoinnin mukaan viimeinen liiviläinen, joka oli oppinut liivin äidinkielenään osana katkeamatonta liiviläissukupolvien ketjua.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viktor Berthold · Katso lisää »
Vilho Setälä
Vilho Suonio Setälä (4. huhtikuuta 1892 Helsinki – 11. huhtikuuta 1985 Espoo) oli suomalainen toimittaja, valokuvaaja, tutkija, tietokirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Vilho Setälä · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viro · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Virolaiset · Katso lisää »
Viron historia
Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viron historia · Katso lisää »
Viron kansallismuseo
Viron kansallismuseo (ERM) on Tartossa sijaitseva museo, jonka kokoelmissa on esineitä, piirroksia ja muuta aineistoa virolaisen ja suomalais-ugrilaisten kulttuurien aloilta.
Uusi!!: Liiviläiset ja Viron kansallismuseo · Katso lisää »
Virta vierii, ranta pysyy...
”Virta vierii, ranta pysyy...” on ensimmäinen Suomessa julkaistu suomalais-ugrilaisten kansojen kansanlauluja sisältävä laulukirja.
Uusi!!: Liiviläiset ja Virta vierii, ranta pysyy... · Katso lisää »
Ymaut
Ymaut (myös: Imauts) oli liiviläinen sotilas, joka Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan tappoi Liivinmaan toisen piispan Bertoldin vuonna 1198 Baltian ristiretkien aikana.
Uusi!!: Liiviläiset ja Ymaut · Katso lisää »
1799
Ei kuvausta.
Uusi!!: Liiviläiset ja 1799 · Katso lisää »
1832
Ei kuvausta.
Uusi!!: Liiviläiset ja 1832 · Katso lisää »
1859
Ei kuvausta.
Uusi!!: Liiviläiset ja 1859 · Katso lisää »
1884
Vuosi 1884 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Liiviläiset ja 1884 · Katso lisää »
25. marraskuuta
25.
Uusi!!: Liiviläiset ja 25. marraskuuta · Katso lisää »
