Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
13 suhteet: Fasettipalatsi, Iivana Julma, Kasimovin tataarit, Kazanin kaanikunta, Kazanin piiritys, Luettelo sodista, Misäärit, Neitsyt Marian Ilmestyskirkko, Qasimin kaanikunta, Tatarstan, Venäjän historia, Venäjän–Krimin sota (1552–1576), 1552.
Fasettipalatsi
Fasettipalatsi, Moskovan Kreml. Fasettipalatsi on 1400-luvun lopulla rakennettu italialaista renessanssiarkkitehtuuria edustava rakennus Moskovan Kremlissä Venäjällä.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Fasettipalatsi · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Iivana Julma · Katso lisää »
Kasimovin tataarit
Kasimin tataariperheen isä lastensa kanssa 1800-luvun lopulla. Kasimovin tataarit (kasimin murteella: Käçim tatarları, кәчим татарлары) ovat Venäjällä Rjazanin alueen Kasimovin kaupungissa ja sen ympäristössä asuva Volgan tataarien alaryhmä.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Kasimovin tataarit · Katso lisää »
Kazanin kaanikunta
Kazanin kaanikunta (ja) oli vuosina 1438–1552 toiminut tataarien feodaalinen valtio, joka sijaitsi entisen Volgan Bulgarian alueella eli nykyisen Tatarstanin, Marimaan, Tšuvassian ja Mordvan alueilla sekä osittain Udmurtian ja Baškortostanin alueilla.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Kazanin kaanikunta · Katso lisää »
Kazanin piiritys
Kazanin piiritys oli piiritystaistelu, jossa tsaari Iivana IV Julman johtama Venäjän armeija valtasi Kazanin kaanikunnan pääkaupungin Kazanin.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Kazanin piiritys · Katso lisää »
Luettelo sodista
Tämä on epätäydellinen luettelo sodista.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Luettelo sodista · Katso lisää »
Misäärit
Misäärit, mišäärit, mishäärit (- vanha nimitys meštšerjaki, мещеряки) ovat kazanilaisten ohella toinen Volgan tataarien pääryhmä.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Misäärit · Katso lisää »
Neitsyt Marian Ilmestyskirkko
Neitsyt Marian ilmestyksen katedraali on Moskovan Kremlissä Arkkienkelin katedraalia vastapäätä oleva pienehkö kirkko.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Neitsyt Marian Ilmestyskirkko · Katso lisää »
Qasimin kaanikunta
Qasimin kaanikunta (tai Kasimovin kaanikunta) oli feodaaliruhtinaskunta, jonka Moskovan suuriruhtinaat loivat palvelukseensa siirtyneitä tataarikaaneja varten.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Qasimin kaanikunta · Katso lisää »
Tatarstan
Tatarstanin tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Volga- ja Kamajokien ympärillä.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Tatarstan · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Venäjän historia · Katso lisää »
Venäjän–Krimin sota (1552–1576)
"''Iivana Julman Kazanin valloitus''", Grigori Ugrjumovin maalaus n. 1800. Tataarisotilas, kuparipiirros vuodelta 1577. streltsi-jalkaväensotilas. Ivan Bilibinin piirros 1900-luvun alusta. Tataariratsumies, Wacław Pawliszakin guassimaalaus 1800-luvulta. Rekonstruktioita guljai-gorodeista, siirrettävistä linnoituksista, joita Venäjän armeija käytti taidokkaasti Krimin tataareja vastaan Molodin taistelussa 1572. Venäjän–Krimin sota 1552–1576 Dowling 2015 s. 528–530 käytiin Krimin kaanikunnan ja Moskovan Venäjän välillä.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja Venäjän–Krimin sota (1552–1576) · Katso lisää »
1552
Ei kuvausta.
Uusi!!: Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 ja 1552 · Katso lisää »
