Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
120 suhteet: Ale (jäänmurtaja), Anholt, Anturainen, Atlantin valtameri, Örekilsälvenin vesistö, Örgryte, Ängelholm, Ätran, Ätranin vesistö, Æbelø, Baltian jääjärvi, Baltic (kuunari), Bäveånin vesistö, Bogense, Daljoen vesistö, Effoa, Emånin vesistö, Fylleån, Fylleånin vesistö, Götajoen vesistö, Götajoki, Göteborg, Göteborgin kunta, Göteborgin saaristo, Göteborgin satama, Genevadsån, Genevadsånin vesistö, Grenaa, Halland, Hallandin lääni, Hallandin rannikon moreenimuodostumat, Halmstad, Himleån, Himleånin vesistö, Hisingen, HMAS Vendetta (D69), HMS Spearfish, HMS Thor (1841), Isoneula, Itämeren valuma-alue, Itämeri, Juutinrauma, Jyllannin niemimaa, K-33, Kalpapyrstö, Kattegatin jäätikkövirta, Keski-Ruotsin reunamuodostumat, Keski-Ruotsin virtauskieleke, Kielinlahti, Klarjoki, ..., KNM Balder, KNM Gyller, KNM Odin, KNM Tor, Kolja, Kolmiviiksimade, Kristiansandin tykkimuseo, Kungsbackaån, Kungsbackaånin vesistö, Kungsbackan kunta, Kuninkaallinen Nordsjællandin kansallispuisto, Lagan (Ruotsi), Laganin vesistö, Länsi-Götanmaa, Länsi-Götanmaan lääni, Læsø, Limvuono, Lingard, Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista, Luettelo merialueista, Luettelo Ruotsin joista, Luettelo Ruotsin päävesistöalueista, Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista, M/S Leonoreverett, Marmorirausku, Marstrand, Mols Bjergen kansallispuisto, Muinais-Saimaa, Nissan (joki), Nissanin vesistö, Peter Tordenskjold, Piikkimakrilli, Pohjanmeri, Råån, Råånin vesistö, Rönne å, Rönne ån vesistö, Ringhalsin ydinvoimalaitos, Rolfsån, Rolfsånin vesistö, Ruotsin vesistöalueet, S/S Arcturus, S/S Oberon, S/S Urania, Sally Bauer, Sjuhärad, Skagen, Skagerrak, Skandinavian niemimaa, Stena-konserni, Stensån, Stensån vesistö, Strömsånin vesistö, Suseån, Suseånin vesistö, Taistelulaiva Bismarck, Tanska, Tanskan maantiede, Tanskan salmet, Turska, Varberg, Vähä-Belt, Vänern, Vättern, Vege å, Vege ån vesistö, Viskan, Viskanin vesistö, Woodburn (parkki), 1930. Laajenna indeksi (70 lisää) »
Ale (jäänmurtaja)
Ale on ruotsalainen jäänmurtaja, joka rakennettiin avustamaan maan suurimmalla järvellä, Vänernillä, vuonna 1974 alkanutta talviliikennettä.
Uusi!!: Kattegat ja Ale (jäänmurtaja) · Katso lisää »
Anholt
Anholt on Tanskalle kuuluva saari Kattegatissa.
Uusi!!: Kattegat ja Anholt · Katso lisää »
Anturainen
Anturainen (Buglossidium luteum) on merianturoihin kuuluva pieni kampelakala, joka elää Koillis-Atlantin ja Välimeren rannikkovesissä.
Uusi!!: Kattegat ja Anturainen · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Kattegat ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Örekilsälvenin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Örekilsälvenin sivujoki Munkedalsälven. Örekilsälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 110) muodostuu Pohjanmeren Skagerrakiin laskevan Örekilsälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 340 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Örekilsälvenin vesistö · Katso lisää »
Örgryte
Örgryte on Ruotsin entinen pitäjä Länsi-Götanmaalla ja nykyinen Göteborgin kaupunginosa.
Uusi!!: Kattegat ja Örgryte · Katso lisää »
Ängelholm
Ängelholm on samannimisen Ängelholmin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Kattegat ja Ängelholm · Katso lisää »
Ätran
Ätran on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 243 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Ätranin vesistössä sen pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Ätran · Katso lisää »
Ätranin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Joki nähtynä Falkenbergin Tullbronilta (Tullisillalta). Ätranin vesistö (vesistöaluetunnus 103) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Ätranin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 342 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Ätranin vesistö · Katso lisää »
Æbelø
Æbelø on Tanskaan kuuluva asumaton saari Kattegatin salmessa.
Uusi!!: Kattegat ja Æbelø · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Kattegat ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Baltic (kuunari)
Baltic oli suomalainen nelimastoinen puinen kuunari, joka oli rakennettu 1920.
Uusi!!: Kattegat ja Baltic (kuunari) · Katso lisää »
Bäveånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Bäveån virtaa Uddevallan läpi. Joki Fossumin lähellä Fossumsbergin vesivoimalaitoksen padon alapuolella. Bäveånin vesistö (vesistöaluetunnus 109) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Skagerrakiin laskevan Bäveånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 301 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Bäveånin vesistö · Katso lisää »
Bogense
Bogense (äännetään) on Tanskassa Etelä-Tanskan alueella sijaitsevan Nordfynin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Kattegat ja Bogense · Katso lisää »
Daljoen vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Torsångissa Daljokeen yhtyy Lillälven. Daljoen vesistö (vesistöaluetunnus 53) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Daljoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 28 954 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Daljoen vesistö · Katso lisää »
Effoa
Effoan juliste, jossa nainen seisoo savupiipun vieressä. Yhtiön entinen pääkonttori Helsingin Etelärannassa, nykyinen Kirkon talo. S/S Titania reitillä Helsinki/Hanko–Kööpenhamina–Hull. Liuskasaaressa. Effoa (vuoteen 1937 Finska Ångfartygs Aktiebolaget, vuosina 1937–1976 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget, lyhenne suomeksi SHO ja ruotsiksi FÅA) oli vuosina 1883–1990 toiminut suomalainen laivayhtiö.
Uusi!!: Kattegat ja Effoa · Katso lisää »
Emånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Yläjuoksun osuus Emånista. Emånin vesistö (vesistöaluetunnus 74) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Emånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 472 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Emånin vesistö · Katso lisää »
Fylleån
Fylleån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 49 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Fylleånin vesistössä sen 64 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Fylleån · Katso lisää »
Fylleånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joen uomasta 1970-luvulla. Fylleånin vesistö (vesistöaluetunnus 100) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Fylleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 394 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Fylleånin vesistö · Katso lisää »
Götajoen vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Götajoen vesistö (vesistöaluetunnus 108) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatin ja Skagerrakin rajalle laskevan Götajoen ja sen lähdejärven Vänernin laskujokien ja sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka 50 229 neliökilometrin pinta-alasta on Ruotsin puolella 42 468 neliökilometriä ja Norjan puolella loput 7 761 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Götajoen vesistö · Katso lisää »
Götajoki
Götajoki on Ruotsissa Länsi-Götanmaan läänissä virtaava 93 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Vänersborgin kaupungin kohdalla Vänernin lounaispäässä ja laskee mereen Göteborgin kaupungin kohdalla.
Uusi!!: Kattegat ja Götajoki · Katso lisää »
Göteborg
Göteborgin taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan. Göteborgin ympäristö vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Göteborgin taajama punaisella, Torslanda och Björlanda vihreällä, Gunnared och Hammarkullen vaaleansinisellä, muut taajamat keltaisella ja pientaajamat sinisellä. Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna. Göteborg (aik.) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Kattegat ja Göteborg · Katso lisää »
Göteborgin kunta
Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät. Valkovuokkoja Linnarhultissa entisen Angeredin pitäjän alueella. Göteborgin saaristoa. Öistä kaupunkia Älvsborgin sillalta kuvattuna. Göteborgin kunta on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Kattegat ja Göteborgin kunta · Katso lisää »
Göteborgin saaristo
Göteborgin saaristo on saaristo Ruotsin länsirannikolla Göteborgin edustalla.
Uusi!!: Kattegat ja Göteborgin saaristo · Katso lisää »
Göteborgin satama
Matkustajalauttoja Göteborgin sisemmällä satama-alueella Göteborgin sataman öljyterminaalia Göteborgin satamaa Matkustajalautta Princess of Scandinavia satamassa Göteborgin kuivatelakkaa Göteborgin satama (LOCODE: SE GOT (satama-alueille on omia koodeja)) on Kattegatin merialueen itärannalla Göteborgin kaupungissa sijaitseva Ruotsin suurin ja Bergenin sataman jälkeen tonnimääräisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin satama.
Uusi!!: Kattegat ja Göteborgin satama · Katso lisää »
Genevadsån
Genevadsån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 8 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Genevadsånin vesistössä sen 34 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun.
Uusi!!: Kattegat ja Genevadsån · Katso lisää »
Genevadsånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Genevadsånin vesistö (vesistöaluetunnus 99) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Genevadsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 224 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Genevadsånin vesistö · Katso lisää »
Grenaa
Grenaa (myös Grenå) on Tanskassa Keski-Jyllannin alueella sijaitsevan Norddjursin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Kattegat ja Grenaa · Katso lisää »
Halland
Karvaväriherne on Hallandin maakuntakukka. Lohi on Hallandin maakuntaeläin. Halland on Ruotsin maakunta, joka sijaitsee Länsi-Ruotsissa Götanmaan pääalueella.
Uusi!!: Kattegat ja Halland · Katso lisää »
Hallandin lääni
Hallandin läänin kunnat. Högvadin maalaiskunnista. Hallandin lääni on yksi Ruotsin lääneistä.
Uusi!!: Kattegat ja Hallandin lääni · Katso lisää »
Hallandin rannikon moreenimuodostumat
Hallandin rannikon moreenimuodostumat ovat ryhmä reunamuodostumia, jotka seuraavat Etelä-Ruotsin länsirannikkoa Göteborgista Hallandin lääniin.
Uusi!!: Kattegat ja Hallandin rannikon moreenimuodostumat · Katso lisää »
Halmstad
Halmstad on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Halmstadin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Kattegat ja Halmstad · Katso lisää »
Himleån
Himleån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 27 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Himleånin vesistössä sen 34 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Himleån · Katso lisää »
Himleånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Himleånin vesistö (vesistöaluetunnus 104) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Himleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 201 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Himleånin vesistö · Katso lisää »
Hisingen
Hisingen on saari Ruotsin länsirannikolla Götajoen suistossa, osin Länsi-Götanmaan läänissä ja osin Bohuslänissä.
Uusi!!: Kattegat ja Hisingen · Katso lisää »
HMAS Vendetta (D69)
HMAS Vendetta (viirinumero D69) oli Australian laivaston V-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Uusi!!: Kattegat ja HMAS Vendetta (D69) · Katso lisää »
HMS Spearfish
HMS Spearfish oli Britannian kuninkaallisen laivaston S-luokan sukellusvene.
Uusi!!: Kattegat ja HMS Spearfish · Katso lisää »
HMS Thor (1841)
HMS Thor oli Ruotsin laivaston vuonna 1841 vesillelaskettu siipirataskorvetti, joka osallistui palveluksessa olo aikanaan kahteen sotaan.
Uusi!!: Kattegat ja HMS Thor (1841) · Katso lisää »
Isoneula
Isoneula (Syngnathus acus) on merineulojen (Syngnathidae) heimoon kuuluva subtrooppisen vyöhykkeen merivesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Kattegat ja Isoneula · Katso lisää »
Itämeren valuma-alue
Euroopan päävaluma-alueet. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Valuma-alueen asukastiheys on ilmaistu väreinä. Itämeren valuma-alue on Itämeren ympärillä oleva valuma-alue, joka sisältää Itämeren lisäksi niiden virtavesien valuma-alueet, jotka laskevat Itämereen.
Uusi!!: Kattegat ja Itämeren valuma-alue · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Kattegat ja Itämeri · Katso lisää »
Juutinrauma
Själlannin ja Skånen välissä. Juutinrauma on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta.
Uusi!!: Kattegat ja Juutinrauma · Katso lisää »
Jyllannin niemimaa
Jyllannin niemimaa (tai) on niemimaa Pohjois-Euroopassa, Tanskan ja Saksan alueella.
Uusi!!: Kattegat ja Jyllannin niemimaa · Katso lisää »
K-33
K-33 (tunnusnumero 921) oli Neuvostoliiton laivaston Hotel-luokan (Projekti 658) ydinkäyttöinen sukellusvene.
Uusi!!: Kattegat ja K-33 · Katso lisää »
Kalpapyrstö
Kalpapyrstö (Lycodes vahlii) on kivinilkkoihin kuuluva pitkänomainen ahvenkala, joka elää Pohjois-Atlantin kylmissä vesissä.
Uusi!!: Kattegat ja Kalpapyrstö · Katso lisää »
Kattegatin jäätikkövirta
Kattegatin jäätikkövirta on viime jääkaudella Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Etelä-Norjan Oslonvuonon ympäristöstä virrannut jäätikkövirta, joka on laskeutunut Norjanhaudan syvänteeseen Skagerrakinssa, mutta sen poistumisreitin mentyä tukkoon, se on jatkanut etelään Kattegatiin ja Tanskaan päin.
Uusi!!: Kattegat ja Kattegatin jäätikkövirta · Katso lisää »
Keski-Ruotsin reunamuodostumat
Hindenin riutan lounaispuolelta. Hindenin riutan kärjestä. Keski-Ruotsin reunamuodostumat ovat ryhmä toistensa lähellä sijaitsevia itä-länsi- suuntaisia reunamuodostumia tai reunamoreeneja Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin korkeudella.
Uusi!!: Kattegat ja Keski-Ruotsin reunamuodostumat · Katso lisää »
Keski-Ruotsin virtauskieleke
Keski-Ruotsin virtauskieleke on viime jääkaudella Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut Keski-Ruotsissa pääosin pohjoisesta etelään virrannut jäätikkövirta, joka on levinnyt eteläosastaan sekä etelään kohti Saksaa että lounaaseen kohti Kattegatia ja Tanskaa.
Uusi!!: Kattegat ja Keski-Ruotsin virtauskieleke · Katso lisää »
Kielinlahti
Kielinvuonoa ja Kielin telakka-aluetta Kielissä. Kielinlahti on lahti lounaisessa Itämeressä.
Uusi!!: Kattegat ja Kielinlahti · Katso lisää »
Klarjoki
Klarjoki on Ruotsissa Värmlannin läänissä ja Norjassa Hedmarkin läänissä virtaava noin 460 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Götajoen vesistön pääuoman ylimmän osuuden, lukuun ottamatta aivan pääuoman latvavesistöjä.
Uusi!!: Kattegat ja Klarjoki · Katso lisää »
KNM Balder
KNM Balder oli Norjan laivaston Sleipner-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Uusi!!: Kattegat ja KNM Balder · Katso lisää »
KNM Gyller
KNM Gyller oli Norjan laivaston Sleipner-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Uusi!!: Kattegat ja KNM Gyller · Katso lisää »
KNM Odin
KNM Odin oli Norjan laivaston Sleipner-luokan hävittäjä, joka osallistui toisessa maailmansodassa Norjan puolustukseen Saksan hyökättyä maahan huhtikuussa 1940.
Uusi!!: Kattegat ja KNM Odin · Katso lisää »
KNM Tor
KNM Tor oli Norjan laivaston Sleipner-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.
Uusi!!: Kattegat ja KNM Tor · Katso lisää »
Kolja
Kolja eli hyyssä (Melanogrammus aeglefinus) on Pohjois-Atlantin molemmin puolin esiintyvä turskakalalaji, jolla on suuri merkitys kalataloudessa.
Uusi!!: Kattegat ja Kolja · Katso lisää »
Kolmiviiksimade
Kolmiviiksimade (Gaidropsarus vulgaris) on turskien (Gadidae) heimoon kuuluva lauhkeissa merivesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Kattegat ja Kolmiviiksimade · Katso lisää »
Kristiansandin tykkimuseo
Kristiansandin tykkimuseo sijaitsee Møvikissä Kristiansandissa Norjassa.
Uusi!!: Kattegat ja Kristiansandin tykkimuseo · Katso lisää »
Kungsbackaån
Kungsbackaån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 17 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Kungsbackaånin vesistössä alaosan sen 32 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Kungsbackaån · Katso lisää »
Kungsbackaånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Kungsbackaån lähellä merenrannikkoa. Kungsbackaånin vesistö (vesistöaluetunnus 107) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Kungsbackaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 302 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Kungsbackaånin vesistö · Katso lisää »
Kungsbackan kunta
Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät. Kungsbackan kunnan alueella sijainneet pitäjät. Kungsbackan kunta on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.
Uusi!!: Kattegat ja Kungsbackan kunta · Katso lisää »
Kuninkaallinen Nordsjællandin kansallispuisto
Kuninkaallinen Nordsjællandin kansallispuisto on luonnonsuojelualue Tanskassa melko lähellä Helsingøriä.
Uusi!!: Kattegat ja Kuninkaallinen Nordsjællandin kansallispuisto · Katso lisää »
Lagan (Ruotsi)
Lagan on Etelä-Ruotsin pisin joki.
Uusi!!: Kattegat ja Lagan (Ruotsi) · Katso lisää »
Laganin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Lagan virtaa Hamnedan läpi lokakuussa 2010. Laholmin voimalassa on käynnissä juoksutus Laganin vesistö (vesistöaluetunnus 98) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Laganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 6 452 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Laganin vesistö · Katso lisää »
Länsi-Götanmaa
Kanerva on Länsi-Götanmaan maakuntakukka. Kurki on Länsi-Götanmaan maakuntaeläin. Länsi-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Kattegat ja Länsi-Götanmaa · Katso lisää »
Länsi-Götanmaan lääni
Göteborgin ja Bohusin, Älvsborgin ja Skaraborgin läänien vanhat rajat (1971–1997). Länsi-Götanmaan lääni on yksi Ruotsin lääneistä.
Uusi!!: Kattegat ja Länsi-Götanmaan lääni · Katso lisää »
Læsø
Læsø on Kattegatissa, Frederikshavnin ja Göteborgin puolivälissä, sijaitseva Tanskan saari, joka muodostaa samannimisen Læsøn kunnan.
Uusi!!: Kattegat ja Læsø · Katso lisää »
Limvuono
Limvuonon ylittävä silta Aalborgin ja Nørresundbyn välillä. Limvuonon sijainti Tanskassa. Limvuono on Tanskassa sijaitseva matala salmi, joka erottaa Vendsyssel-Thyn saaren muusta Jyllannista ja Jyllannin niemimaasta.
Uusi!!: Kattegat ja Limvuono · Katso lisää »
Lingard
Lingard oli suomalainen kolmimastoinen teräsparkki, joka oli rakennettu 1893.
Uusi!!: Kattegat ja Lingard · Katso lisää »
Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista
Kartta Itämerestä. Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista on listaus Itämeren rannikkokaupungeista valtioittain, joita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä.
Uusi!!: Kattegat ja Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista · Katso lisää »
Luettelo merialueista
IHO:n määrittelemät merialueet Luettelo merialueista käsittää maapallon merialueet.
Uusi!!: Kattegat ja Luettelo merialueista · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin joista
Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin joista.
Uusi!!: Kattegat ja Luettelo Ruotsin joista · Katso lisää »
Luettelo Ruotsin päävesistöalueista
Suurimmat päävesistöalueet Ruotsissa. Tämä on luettelo Ruotsin päävesistöalueista.
Uusi!!: Kattegat ja Luettelo Ruotsin päävesistöalueista · Katso lisää »
Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista
Tämä on luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista.
Uusi!!: Kattegat ja Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista · Katso lisää »
M/S Leonoreverett
M/S Leonoreverett oli vuonna 1962 rakennettu rahtilaiva.
Uusi!!: Kattegat ja M/S Leonoreverett · Katso lisää »
Marmorirausku
Marmorirausku (Leucoraja naevus) on rauskujen (Rajidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Kattegat ja Marmorirausku · Katso lisää »
Marstrand
Marstrand on taajama ja entinen kaupunki Kungälvin kunnassa Länsi-Ruotsin rannikolla.
Uusi!!: Kattegat ja Marstrand · Katso lisää »
Mols Bjergen kansallispuisto
thumb Mols Bjergen kansallispuisto (Nationalpark Mols Bjerge) on luonnonsuojelualue Tanskassa Jyllannin niemimaan keskiosassa.
Uusi!!: Kattegat ja Mols Bjergen kansallispuisto · Katso lisää »
Muinais-Saimaa
Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.
Uusi!!: Kattegat ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »
Nissan (joki)
Nissan on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 186 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Nissanin vesistössä sen pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Nissan (joki) · Katso lisää »
Nissanin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Nissan halkoo Halmstadia. Oikealla kaupunginkirjasto. Nissanin vesistö (vesistöaluetunnus 101) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Nissanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 686 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Nissanin vesistö · Katso lisää »
Peter Tordenskjold
Peter Jansen Wessel Tordenskiold tai Tordenskjold (20. lokakuuta 1690 Trondheim, Tanska-Norja – 12. marraskuuta 1720 Hannover, Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta) oli norjalainen vara-amiraali, joka palveli Tanska-Norjan laivastossa suuren Pohjan sodan aikana.
Uusi!!: Kattegat ja Peter Tordenskjold · Katso lisää »
Piikkimakrilli
Piikkimakrilli (Trachurus trachurus) on ahvenkaloihin kuuluva merikala, joka kasvaa tyypillisesti 22-senttiseksi ja voi suurimmillaan painaa jopa kaksi kiloa.
Uusi!!: Kattegat ja Piikkimakrilli · Katso lisää »
Pohjanmeri
right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.
Uusi!!: Kattegat ja Pohjanmeri · Katso lisää »
Råån
Råån, joka tunnetaan myös nimillä Råå-ån, Kvistoftaån tai Kvistofta-Råån, on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Råånin vesistössä alaosan sen 28 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Råån · Katso lisää »
Råånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Råånin vesistö (vesistöaluetunnus 94) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Råånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 193 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Råånin vesistö · Katso lisää »
Rönne å
Kevättulvan peittämät Anderstorpin niityt. Rönne å on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 83 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Rönne ån vesistössä sen 120 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Rönne å · Katso lisää »
Rönne ån vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Rönne å Ängelholmissa Rönne ån vesistö (vesistöaluetunnus 96) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rönne ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 897 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Rönne ån vesistö · Katso lisää »
Ringhalsin ydinvoimalaitos
Ringhalsin ydinvoimalan reaktorit 3 ja 4 Ylhäältä vasemmalle reaktorit 1, 2, 3 ja 4 Ringhalsin ydinvoimalaitos on yksi Ruotsin kolmesta käytössä olevasta ydinvoimalaitoksesta.
Uusi!!: Kattegat ja Ringhalsin ydinvoimalaitos · Katso lisää »
Rolfsån
Rolfsån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 10 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Rolfsånin vesistössä sen 85 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Rolfsån · Katso lisää »
Rolfsånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Rolfsånin vesistö (vesistöaluetunnus 106) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rolfsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 694 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Rolfsånin vesistö · Katso lisää »
Ruotsin vesistöalueet
Vesistöalueet pohjoismaissa ovat osittain yhteisiä. Kartassa on saksankieliset nimet. Ruotsin päävesistöalueita. Ruotsin vesistöalueet, tai lyhyemmin Ruotsin vesistöt, ovat ne mereen laskevat jokien valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Ruotsin alueella.
Uusi!!: Kattegat ja Ruotsin vesistöalueet · Katso lisää »
S/S Arcturus
S/S Arcturus oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama matkustajahöyrylaiva joka liikennöi pääasiassa linjalla Helsinki/Hanko/Turku–Kööpenhamina–Hull.
Uusi!!: Kattegat ja S/S Arcturus · Katso lisää »
S/S Oberon
S/S Oberon oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama matkustajahöyrylaiva joka liikennöi Helsinki/Hanko – Kööpenhamina – Hull -linjalla.
Uusi!!: Kattegat ja S/S Oberon · Katso lisää »
S/S Urania
Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöllä oli kaksi S/S Urania -nimistä matkustaja-alusta, jotka molemmat menettettiin niiden upottua.
Uusi!!: Kattegat ja S/S Urania · Katso lisää »
Sally Bauer
Sally Viola Bauer (29. heinäkuuta 1908 Halmstad – 15. kesäkuuta 2001 Lund) oli ruotsalainen uimari ja uimaopettaja.
Uusi!!: Kattegat ja Sally Bauer · Katso lisää »
Sjuhärad
Sjuhäradiin kokonaan kuuluvat kunnat Länsi-Götanmaan läänissä. Kuva Örestenin entisen linnoituksen sijaintipaikalta Viskanin jokilaakson suuntaan lähellä Skeneä. Sjuhärad (myös Sjuhäradsbygden) on epävirallinen alue Länsi-Ruotsissa olevan Länsi-Götanmaan läänin eteläosassa.
Uusi!!: Kattegat ja Sjuhärad · Katso lisää »
Skagen
Skagen on 8 088 asukkaan taajama ja alue Tanskassa Jyllannin pohjoiskärjessä.
Uusi!!: Kattegat ja Skagen · Katso lisää »
Skagerrak
Skagerrak Tanskan ja Norjan välissä Skagerrak on Pohjanmeren salmi, joka muodostaa yhdessä Kattegatin kanssa laivareitin Pohjanmereltä Itämerelle.
Uusi!!: Kattegat ja Skagerrak · Katso lisää »
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Uusi!!: Kattegat ja Skandinavian niemimaa · Katso lisää »
Stena-konserni
Stena-konserni on ruotsalainen monialayritys, johon kuuluu kolme emäyhtiötä: Stena Metall AB, Stena Sessan AB ja Stena AB.
Uusi!!: Kattegat ja Stena-konserni · Katso lisää »
Stensån
Stensån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 45 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Stensån vesistössä sen 47 kilometriä pitkään pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Stensån · Katso lisää »
Stensån vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Stensånin joensuu Laholmsbuktenissa Hemmeslövissä elokuussa 2014 Joen ylittävä silta Åstadissa Stensån vesistö (vesistöaluetunnus 97) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Stensånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Stensån vesistö · Katso lisää »
Strömsånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Strömsånin vesistö (vesistöaluetunnus 111) muodostuu PohjanmerenSkagerrakiin laskevan Strömsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 256 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Strömsånin vesistö · Katso lisää »
Suseån
Suseån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava noin 40 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Suseånin vesistössä sen 61 kilometriä pitkän pääuoman alaosan.
Uusi!!: Kattegat ja Suseån · Katso lisää »
Suseånin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joensuusta 1970-luvulla. Suseånin vesistö (vesistöaluetunnus 102) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Suseånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 450 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Suseånin vesistö · Katso lisää »
Taistelulaiva Bismarck
Bismarck oli Kriegsmarinen vuonna 1939 vesillelaskettu Bismarck-luokan taistelulaiva, joka saavutti yhden voiton toisessa maailmansodassa upottaessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien lippulaivan taisteluristeilijä HMS Hoodin.
Uusi!!: Kattegat ja Taistelulaiva Bismarck · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kattegat ja Tanska · Katso lisää »
Tanskan maantiede
'''Tanska''' käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata.
Uusi!!: Kattegat ja Tanskan maantiede · Katso lisää »
Tanskan salmet
Tanskan salmet, lännestä itään Vähä-Belt, Iso-Belt ja Juutinrauma. Tanskan salmet -termiä käytetään Kattegatin ja varsinaisen Itämeren välisistä salmista, jotka sijaitsevat Jyllannin niemimaan ja Etelä-Ruotsin sekä merialueen saarten välissä.
Uusi!!: Kattegat ja Tanskan salmet · Katso lisää »
Turska
Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
Uusi!!: Kattegat ja Turska · Katso lisää »
Varberg
Varberg ja Getterön vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Varberg on entinen kaupunki ja nykyinen Varbergin kunnan keskustaajama.
Uusi!!: Kattegat ja Varberg · Katso lisää »
Vähä-Belt
Vähää-Beltiä iltahämärässä. Vähän-Beltin ylittävä ''Uusi silta''. Vähä-Belt on Tanskassa Jyllannin niemimaan ja Fynin saaren välissä sijaitseva salmi.
Uusi!!: Kattegat ja Vähä-Belt · Katso lisää »
Vänern
Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Kattegat ja Vänern · Katso lisää »
Vättern
Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Kattegat ja Vättern · Katso lisää »
Vege å
Vege å eli Vegeån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 51 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Vege ån vesistössä sen koko pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Vege å · Katso lisää »
Vege ån vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Vege ån vesistö (vesistöaluetunnus 95) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Vege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 488 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Vege ån vesistö · Katso lisää »
Viskan
Viskan on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 142 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Viskanin vesistössä sen pääuomaan.
Uusi!!: Kattegat ja Viskan · Katso lisää »
Viskanin vesistö
Ruotsin päävesistöalueet Näkymä melottaessa Boråsissa. Viskanin vesistö (vesistöaluetunnus 105) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Viskanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 202 neliökilometriä.
Uusi!!: Kattegat ja Viskanin vesistö · Katso lisää »
Woodburn (parkki)
Woodburn oli suomalainen kolmimastoinen teräsparkki, joka oli rakennettu 1896.
Uusi!!: Kattegat ja Woodburn (parkki) · Katso lisää »
1930
Vuosi 1930 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Kattegat ja 1930 · Katso lisää »
