Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
83 suhteet: Aarre Kuukauppi, Adolf Taimi, Alakurtti, Andrei Makejev, Armas Äikiä, Belomorsk, Dmitri Bubrih, Gennadi Kuprijanov, Inkeri Lehtinen, Itä-Karjala, Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Karjalan sotasaalisarkisto, Itä-Karjalan sotilashallinto, Ivan Beljajev, Ivan Jakovlev (rehtori), Ivan Mankin, Ivan Petrov, Ivan Senkin, Jatkosodan hyökkäysvaihe, Jatkosota, Josef Sykiäinen, Juri Andropov, Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!, Kannaksen Teatteri, Kantalahti (kaupunki), Karelija (lehti), Karjala, Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni, Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu, Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan kieli, Karjalan tasavallan hallinnollinen jako, Karjalan tasavallan kansalliskirjasto, Karjalan tasavallan lippu, Karjalan tasavalta, Karjalankannas, Käkisalmen piiri, Käkisalmi, Kiestingin piiri, Laatokan Karjala, Leningradin piiritys, Lista 1:n vangit, Luettelo valtioiden historiallisista lipuista, Luovutettu Karjala, Luovutetut alueet, Marija Melentjeva, Mark Gorbatšov, Matti Hämäläinen (kielitieteilijä), Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen, ..., Neuvostoliitto, Neuvostotasavalta, Neuvostotasavaltojen liput, Otto Wille Kuusinen, Paavo Prokkonen, Pariisin rauhansopimus (1947), Pääjärvi (Karjalan tasavalta), Pekka Ihalainen, Petroskoi, Petroskoin valtionyliopisto, Pjotr Saveljev, Rudolf Sykiäinen, Sergei Raktšejev, Sergei Solovjov, Sotateatteri, Suistamo, Suomen kansantasavalta, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomi, Suur-Suomi, Taisto Huuskonen, Terijoen hallitus, Toivo Antikainen, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Viipurin piiri (Leningradin alue), Viktor Jevsejev, Viktor Klimenko, Vitali Dobrinin, Vladimir Stepanov, Voldemar Virolainen, Walter Suni, 1940, 1956. Laajenna indeksi (33 lisää) »
Aarre Kuukauppi
Aarre Kuukauppi, ven.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Aarre Kuukauppi · Katso lisää »
Adolf Taimi
Adolf TaimiAdolf Pietarinpoika Taimi (vuoteen 1908 Vasten; 3. lokakuuta 1881 Pietari – 1955 Neuvostoliitto) oli pietarinsuomalainen bolševikki ja kansanvaltuuskunnan jäsen Suomen sisällissodan aikana.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Adolf Taimi · Katso lisää »
Alakurtti
Alakurtin kunta Kantalahden piirin kartalla Alakurtti on maalaiskunta ja sen keskustaajama Venäjän luoteisosassa Murmanskin alueen Kantalahden piirissä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Alakurtti · Katso lisää »
Andrei Makejev
Andrei Genijevitš Makejev (3. helmikuuta 1952 Petroskoi, Karjalais-suomalainen SNT – 13. syyskuuta 2021 Pietari, Venäjä) oli Neuvostoliittoa edustanut koripalloilija ja olympiamitalisti.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Andrei Makejev · Katso lisää »
Armas Äikiä
Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki)Kalemaa, Armas Äikiä oli suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Armas Äikiä · Katso lisää »
Belomorsk
Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla. Belomorskin rautatieasema. Vienanmeren kanava Belomorskissa. Näkymä Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1916. Belomorsk (vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Belomorsk · Katso lisää »
Dmitri Bubrih
Dmitri Bubrih Dmitri Vladimirovitš Bubrih (25. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1890 Pietari – 30. marraskuuta 1949 Leningrad) oli venäläinen kielitieteilijä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Dmitri Bubrih · Katso lisää »
Gennadi Kuprijanov
Gennadi Nikolajevitš Kuprijanov oli neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Gennadi Kuprijanov · Katso lisää »
Inkeri Lehtinen
Inkeri Lehtinen (7. maaliskuuta 1908 Helsinki – 1. maaliskuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, Terijoen hallituksen valistusasiain ministeri ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Inkeri Lehtinen · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itä-Karjalan keskitysleirit
182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Itä-Karjalan keskitysleirit · Katso lisää »
Itä-Karjalan sotasaalisarkisto
Itä-Karjalan sotasaalisarkisto (SSlArk) oli jatkosodan aikana Suomen miehittämässä Äänislinnassa eli Petroskoissa toiminut valtion arkistolaitos, jonka tehtävänä oli tallettaa Itä-Karjalassa eli Karjalan autonomisessa neuvostotasavallassa ja Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa, mutta myös muualla Neuvostoliitossa painettu suomenkielinen materiaali.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Itä-Karjalan sotasaalisarkisto · Katso lisää »
Itä-Karjalan sotilashallinto
Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Katso lisää »
Ivan Beljajev
Ivan Stepanovitš Beljajev (21. marraskuuta 1907 nykyisen Tolmatšin kunnan Vorobjovon kylä – 22. maaliskuuta 1967 Sortavala) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ivan Beljajev · Katso lisää »
Ivan Jakovlev (rehtori)
Ivan Semjonovitš Jakovlev (2. heinäkuuta 1907 Jänöiselkä, Vieljärvi – 25. elokuuta 1973 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen hallintovirkailija, poliitikko ja yliopiston rehtori.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ivan Jakovlev (rehtori) · Katso lisää »
Ivan Mankin
Ivan Pavlovitš Mankin (9. lokakuuta 1924 Soutjärven piirin Kaskesojan kyläneuvoston Suvagjan kylä – 9. maaliskuuta 1984 Petroskoi) oli vepsäläissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ivan Mankin · Katso lisää »
Ivan Petrov
Ivan Mihailovitš Petrov (15. lokakuuta 1914 Yllönen – 20. maaliskuuta 1985 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko ja kirjastonjohtaja.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ivan Petrov · Katso lisää »
Ivan Senkin
Ivan Senkinin muistomerkki Petroskoissa. Ivan Iljitš Senkin (16. elokuuta 1915 Naamoila – 20. helmikuuta 1986 Moskova) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi pitkään Neuvosto-Karjalan puoluejohtajana.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Ivan Senkin · Katso lisää »
Jatkosodan hyökkäysvaihe
Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Jatkosota · Katso lisää »
Josef Sykiäinen
Josef (Juuso) Sykiäinen (10. huhtikuuta 1900 Suomen Vuissakka – 30. kesäkuuta 1977 Petroskoi) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja historioitsija.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Josef Sykiäinen · Katso lisää »
Juri Andropov
Juri Vladimirovitš Andropov (15. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1914 luult. Nagutskoje, Stavropolin lähellä – 9. helmikuuta 1984 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja NKP:n pääsihteeri 12.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Juri Andropov · Katso lisää »
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!
Neuvostoliiton vaakuna, jossa tunnuslause on punaisessa nauhassa. Tunnuslause Sergei Jutkevitšin historiallisessa draamaelokuvassa ''Kiväärimies'' (1938). Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistisen manifestin (1848) viimeinen virke.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! · Katso lisää »
Kannaksen Teatteri
Kannaksen Teatteri oli kuudesta jatkosodan aikana toimineesta sotateatterista lyhytikäisin.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kannaksen Teatteri · Katso lisää »
Kantalahti (kaupunki)
Kantalahden kaupunkikunta Kantalahden piirin kartalla. Kantalahden rautatieasema. Kantalahti eli Kannanlahti on kaupunki, kaupunkikunta ja Kantalahden piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kantalahti (kaupunki) · Katso lisää »
Karelija (lehti)
Karelija (Карелия) oli Petroskoissa vuosina 1938–1940 ilmestynyt karjalankielinen kaunokirjallinen ja yhteiskuntapoliittinen aikakauslehti.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karelija (lehti) · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjala · Katso lisää »
Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni
Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni oli Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan kansallislaulu.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hymni · Katso lisää »
Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu
Karjalais-suomalaisen SNT:n lippu 1940-1953 Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu oli Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan tunnus.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu · Katso lisää »
Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna
Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna oli lyhytikäisen Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan tunnus, joka otettiin käyttöön Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hallituksen päätöksellä 10.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavallan hallinnollinen jako
Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan tasavallan hallinnollinen jako · Katso lisää »
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
Sisäänkäynti vuonna 2015 avatun kansalliskirjaston laajennusosan puolelta. Karjalan tasavallan kansalliskirjasto (lyh. НбРК) on Venäjällä, Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa toimiva tasavallan kansalliskirjasto.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan tasavallan kansalliskirjasto · Katso lisää »
Karjalan tasavallan lippu
Karjalan tasavallan lippu Karjalan tasavallan lippu on Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan virallinen lippu.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan tasavallan lippu · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Karjalankannas
Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Karjalankannas · Katso lisää »
Käkisalmen piiri
Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Käkisalmen piiri · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Käkisalmi · Katso lisää »
Kiestingin piiri
Kiestingin piiri oli hallintopiiri Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa (vuosina 1940-1956 Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta) Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Kiestingin piiri · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Leningradin piiritys
Leningradin piiritys oli toisen maailmansodan aikana suoritettu sotilasoperaatio, jossa Leningradin (nyk. Pietari) maayhteydet muuhun Neuvostoliittoon katkaistiin.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Leningradin piiritys · Katso lisää »
Lista 1:n vangit
Lista 1:n vangit Riihimäen keskusvankilan Tornin pihalla Lista 1:n vangit olivat joukko suomalaisia, jotka Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vangittiin vuonna 1944 epäiltynä jatkosodan aikana tehdyistä sotarikoksista.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Lista 1:n vangit · Katso lisää »
Luettelo valtioiden historiallisista lipuista
Tämä on luettelo valtioiden historiallisista lipuista.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Luettelo valtioiden historiallisista lipuista · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Luovutetut alueet · Katso lisää »
Marija Melentjeva
Marija Melentjevan muistomerkki Petroskoin Melentjevankadulla. Marija Vladimirovna Melentjeva (24. tammikuuta 1924 Prääsä – 2. heinäkuuta 1943 nykyinen Karhumäen piiri) oli suomalaisten selustassa jatkosodan aikana toiminut tiedustelija, josta muodostui yksi Neuvostoliiton suuren isänmaallisen sodan karjalaisista sankarihahmoista.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Marija Melentjeva · Katso lisää »
Mark Gorbatšov
Mark Vasiljevitš Gorbatšov (23. maaliskuuta 1902 Soutjärven kunnan Kalinansaaren kylä – 16. helmikuuta 1964 Petroskoi) oli vepsäläissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Mark Gorbatšov · Katso lisää »
Matti Hämäläinen (kielitieteilijä)
Matti Hämäläinen (7. lokakuuta 1903 Saaren kihlakunnan Luukkasin kylä – 1988 Petroskoi) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Matti Hämäläinen (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen
Partisaanihyökkäyksessä kuolleita suomalaisia naisia vuonna 1943. Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan maanteillä tai heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Neuvostotasavalta
Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavalta · Katso lisää »
Neuvostotasavaltojen liput
Neuvostoliiton neuvostotasavaltojen liput olivat kaikki pääasiassa johdettu varsinaisesta Neuvostoliiton lipusta eli sirppi ja vasara-punalipusta, jossa oli kultareunainen viisisakarainen punatähti.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Neuvostotasavaltojen liput · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Paavo Prokkonen
Pavel Stepanovitš (Paavo) Prokkonen (16. heinäkuuta 1909 Porajärvi – 18. heinäkuuta 1979 Petroskoi) oli karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan ministerineuvoston puheenjohtajana (pääministeri) 1940–1947 ja 1950–1956 sekä Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana (presidentti) 1956–1979.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Paavo Prokkonen · Katso lisää »
Pariisin rauhansopimus (1947)
Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Pariisin rauhansopimus (1947) · Katso lisää »
Pääjärvi (Karjalan tasavalta)
Pääjärvi (karjalaksi Piäjärvi) on Koutajoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Venäjällä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Louhen piirin Kiestingin kunnassa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Pääjärvi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Pekka Ihalainen
Pekka Ihalainen (23. syyskuuta 1913 Uusi-Ihalaisi, Tuutari – 4. toukokuuta 1976 Petroskoi) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko ja historioitsija.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Pekka Ihalainen · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Petroskoi · Katso lisää »
Petroskoin valtionyliopisto
Petroskoin valtionyliopiston päärakennuksen sisäänkäynti Petroskoin valtionyliopisto on vuonna 1940 perustettu Karjalan tasavallan Petroskoissa toimiva yliopisto.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Petroskoin valtionyliopisto · Katso lisää »
Pjotr Saveljev
Pjotr Jefimovitš Saveljev (27. kesäkuuta 1902 nykyisen Jessoilan kunnan Salmenniskan kylä – 23. joulukuuta 1969 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen opettaja ja hallintovirkailija.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Pjotr Saveljev · Katso lisää »
Rudolf Sykiäinen
Gunnar Rudolf Sykiäinen (26. toukokuuta 1924 Savotta, Inkeri – 30. joulukuuta 2005 Moskova) oli neuvostoliittolainen tiedustelumies, toimittaja, tulkki ja kirjailija.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Rudolf Sykiäinen · Katso lisää »
Sergei Raktšejev
Sergei Stepanovitš Raktšejev (1901 Soutjärven kunnan Noumantšugan kylä – 21. lokakuuta 1972 Petroskoi) oli vepsäläissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Sergei Raktšejev · Katso lisää »
Sergei Solovjov
Sergei Aleksandrovitš Solovjov (25. elokuuta 1944 Vienan Kemi, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta – 13. joulukuuta 2021) oli venäläinen elokuvaohjaaja, -tuottaja, -käsikirjoittaja ja näyttelijä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Sergei Solovjov · Katso lisää »
Sotateatteri
Sotateatteri oli jatkosodan aikaista Suomen puolustusvoimien alaista viihdytystoimintaa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Sotateatteri · Katso lisää »
Suistamo
Suistamon epävirallinen perinnevaakuna. Suistamo (eteläkarj. Suistama) on entinen Suomen kunta Raja-Karjalassa Laatokan Karjalan pohjoisosassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suistamo · Katso lisää »
Suomen kansantasavalta
O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen. Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomen kansantasavalta · Katso lisää »
Suomen Kommunistinen Puolue
Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suomi · Katso lisää »
Suur-Suomi
Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Suur-Suomi · Katso lisää »
Taisto Huuskonen
Taisto Huuskonen (4. marraskuuta 1925 Tampere – 28. marraskuuta 1990 Mouhijärvi) oli suomalainen kirjailija, joka asui 26 vuotta elämästään Neuvostoliitossa ja toimi myös siellä kirjailijana.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Taisto Huuskonen · Katso lisää »
Terijoen hallitus
Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Terijoen hallitus · Katso lisää »
Toivo Antikainen
Toivo Antikainen (8. kesäkuuta 1898 Helsinki – 4. lokakuuta 1941 Arkangeli, Neuvostoliitto) oli suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko ja puna-armeijan upseeri.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Toivo Antikainen · Katso lisää »
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Valko-Venäjän SNT oli asukasluvultaan viidenneksi ja pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Viipurin piiri (Leningradin alue)
Viipurin piiri on hallintopiiri Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Viipurin piiri (Leningradin alue) · Katso lisää »
Viktor Jevsejev
Viktor Jevsejev. Viktor Jakovlevitš Jevsejev (13. heinäkuuta 1910 Suojärvi – 12. joulukuuta 1986 Petroskoi) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen kansanrunouden tutkija.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Viktor Jevsejev · Katso lisää »
Viktor Klimenko
Viktor Savvitš Klimenko (s. 24. marraskuuta 1942 Pyhäniemi, Karjalais-suomalainen SNT, Neuvostoliitto) on venäläissyntyinen suomalainen laulaja, näyttelijä ja saarnaaja.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Viktor Klimenko · Katso lisää »
Vitali Dobrinin
Vitali Fjodorovitš Dobrinin (vienankarjalaksi Jyrkin Timon Mikitän Päntön Huotin Vitali,, 25. joulukuuta 1954 Uhtua, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto – 19. tammikuuta 2021 Kostamus, Karjalan tasavalta, Venäjä) oli vienankarjalainen kuvataiteilija ja opettaja.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Vitali Dobrinin · Katso lisää »
Vladimir Stepanov
Vladimir Sevastjanovitš Stepanov (21. maaliskuuta 1927 Kautvaara, Neuvosto-Karjala – 14. kesäkuuta 2022, Moskova) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja tiedustelu-upseeri, joka toimi maansa Suomen-lähettiläänä joulukuusta 1973 heinäkuuhun 1979.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Vladimir Stepanov · Katso lisää »
Voldemar Virolainen
Voldemar Matvejevitš Virolainen (1901 Pietari – 1983 Leningrad) oli pietarinsuomalainen rautatieläinen ja poliitikko.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Voldemar Virolainen · Katso lisää »
Walter Suni
Walter Suni (17. joulukuuta 1909 Tuutari – 2. maaliskuuta 1979 Petroskoi) oli inkeriläissyntyinen neuvostoliittolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja Walter Suni · Katso lisää »
1940
Vuosi 1940 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja 1940 · Katso lisää »
1956
Vuosi 1956 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta ja 1956 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta, Karjalais-Suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalais-suomalainen SNT, Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta, Karjalan snt.
