Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
101 suhteet: Adolf Lindenbaum, Aksiomaattinen joukko-oppi, Alain Badiou, Algebra, Aliryhmä, Alkio (joukko-oppi), Analyysi (matematiikka), Aritmeettinen funktio, Binäärinen logaritmi, Boolen algebra, Borel-joukko, Cantorin lause, Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause, Continuum, Dénes Kőnig, De Morganin lait, Dedekindin leikkaus, Disjunktio, Epäjatkuvuuskohta, Ernst Zermelo, Felix Hausdorff, Georg Cantor, Giuseppe Peano, Grellingin–Nelsonin paradoksi, Hans Hahn, Hjalmar Magnus Eklund, Hyvinjärjestys, Inkluusio, Jacques Roubaud, Jatkuva funktio, John von Neumann, Joukko, Joukkoerotus, Klassinen todennäköisyyden määritelmä, Kombinatoriikka, Komplementti, Komplementti (joukko-oppi), Konjunktio (logiikka), Kurt Gödel, Laskutoimitus, Leikkaus, Leikkaus (matematiikka), Logiikka, Ludwig Wittgensteinin elämäkerta, Luettelo matemaattisista merkeistä, Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä, Luitzen Egbertus Jan Brouwer, Luku, Lukusuora, Luokka (matematiikka), ..., Luonnollinen luku, Mahtavuus, Maksimi, Matemaattinen logiikka, Matematiikan filosofia, Matematiikka, Maurice René Fréchet, Melkein kaikkialla, Metafysiikka, Metrinen avaruus, Modaalinen realismi, Monisto, Numeroituva joukko, Ordinaali, Pascalin kolmio, Paul Erdős, Perusjoukko, Perusjoukko (todennäköisyys), Piste (joukko-oppi), Predikaattilogiikka, Principia Mathematica, Pythagoraan kolmikko, Rencontre-ongelma, Säännöllinen lauseke, Sigma-algebra, Sirkumfleksi, Sophie Piccard, Sulkeet, Sumea joukko, Suora, Syllogismi, Teoria, Todennäköisyys, Todennäköisyysteoria, Turn A Gundam, Tyhjä joukko, Unioni, Uusi matematiikka, Valinta-aksiooma, Vastatapahtuma, Venn-diagrammi, Yhdiste (matematiikka), Yhdiste (täsmennyssivu), Yksikköväli, Yläpuolinen indeksointipilkku, Ylinumeroituva joukko, Zornin lemma, 1845, 1918, 3. maaliskuuta, 6. tammikuuta. Laajenna indeksi (51 lisää) »
Adolf Lindenbaum
Lindenbaum Adolf Lindenbaum (12. kesäkuuta 1904 – 1941) oli puolanjuutalainen matemaatikko ja loogikko.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Adolf Lindenbaum · Katso lisää »
Aksiomaattinen joukko-oppi
Aksiomaattinen joukko-oppi on toinen niistä osista, joihin joukko-oppi tavallisesti jaetaan.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Aksiomaattinen joukko-oppi · Katso lisää »
Alain Badiou
Alain Badiou. Alain Badiou (s. 17. tammikuuta 1937 Rabat, Marokko) on ranskalainen vasemmistolainen filosofi ja poliittinen aktivisti.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Alain Badiou · Katso lisää »
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Algebra · Katso lisää »
Aliryhmä
Ryhmän (G,*) alkioiden ei-tyhjä osajoukko H muodostaa aliryhmän, mikäli.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Aliryhmä · Katso lisää »
Alkio (joukko-oppi)
Alkio (myös elementti tai jäsen) on joukko-opissa joukon sisältämä objekti.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Alkio (joukko-oppi) · Katso lisää »
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Analyysi (matematiikka) · Katso lisää »
Aritmeettinen funktio
Aritmeettinen funktio eli lukuteoreettinen funktio on kuvaus, joka on määritelty luonnollisille luvuille ja joka saa arvoksi kompleksilukuja.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Aritmeettinen funktio · Katso lisää »
Binäärinen logaritmi
Binäärisen logaritmifunktion ''y''.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Binäärinen logaritmi · Katso lisää »
Boolen algebra
Boolen algebra on George Boolen mukaan nimensä saanut algebrallinen struktuuri, joka toimii loogisen lausekalkyylin ja joukko-opin mallina.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Boolen algebra · Katso lisää »
Borel-joukko
Borel-joukot muodostavat matematiikassa laajan kokoelman joukkoja, joihin kuuluu mm.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Borel-joukko · Katso lisää »
Cantorin lause
Cantorin lause on joukko-opin lause, joka sanoo että joukon mahtavuus ei ole sama kuin potenssijoukkonsa.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Cantorin lause · Katso lisää »
Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause
Joukko-opissa käytettävä Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause on nimetty Georg Cantorin, Felix Bernsteinin ja Ernst Schröderin mukaan.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Cantorin–Schröderin–Bernsteinin lause · Katso lisää »
Continuum
Continuum tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Continuum · Katso lisää »
Dénes Kőnig
Dénes Kőnig vuonna 1928. Dénes Kőnig (21. syyskuuta 1884 Budapest, Unkari – 19. lokakuuta 1944 Budapest, Unkari) oli unkarilainen matemaatikko, joka tunnettiin lähinnä graafiteorian tutkijana.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Dénes Kőnig · Katso lisää »
De Morganin lait
De Morganin lait ovat logiikan päättelysääntöjä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja De Morganin lait · Katso lisää »
Dedekindin leikkaus
Dedekindin leikkaus on matematiikassa sellainen kokonaan järjestetyn joukon jako kahteen epätyhjään joukkoon A ja B, että A:n jokainen alkio on pienempi kuin B:n jokainen alkio eikä joukossa A ole suurinta alkiota.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Dedekindin leikkaus · Katso lisää »
Disjunktio
Lausetta \scriptstyle A \lor B vastaava Venn-diagrammi Lausetta \scriptstyle A \lor B \lor C vastaava Venn-diagrammi Disjunktio on propositiologiikassa kaksipaikkainen looginen konnektiivi, joka vastaa yleiskielen sanaa tai.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Disjunktio · Katso lisää »
Epäjatkuvuuskohta
Epäjatkuvuuskohta liittyy käsitteenä matematiikassa funktion jatkuvuuteen.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Epäjatkuvuuskohta · Katso lisää »
Ernst Zermelo
Ernst Friedrich Ferninand Zermelo (27. heinäkuuta 1871, Berliini – 21. toukokuuta 1953, Breisgau) oli saksalainen matemaatikko, jonka tunnetuin työ liittyi joukko-opin aksiomatisoinnin ja erityisesti hyvinjärjestysteoreeman kehittämiseen.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Ernst Zermelo · Katso lisää »
Felix Hausdorff
Felix Hausdorff (8. marraskuuta 1868 – 26. tammikuuta 1942) oli saksalainen matemaatikko, jota pidetään yhtenä nykyaikaisen topologian perustajista ja joka tutki merkittävästi myös joukko-oppia, deskriptiivistä joukko-oppia, mittateoriaa ja funktionaalianalyysia.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Felix Hausdorff · Katso lisää »
Georg Cantor
Georg Ferdinand Ludwig Philipp Cantor (3. maaliskuuta 1845 – 6. tammikuuta 1918) oli saksalainen matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten joukko-opin luojana.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Georg Cantor · Katso lisää »
Giuseppe Peano
Giuseppe Peano (27. elokuuta 1858 – 20. huhtikuuta 1932) oli italialainen matemaatikko, jonka töillä oli myös suuri filosofinen arvo.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Giuseppe Peano · Katso lisää »
Grellingin–Nelsonin paradoksi
Grellingin–Nelsonin paradoksi on semanttinen itseviittaavuuteen liittyvä paradoksi, jonka Kurt Grelling ja Leonard Nelson muotoilivat vuonna 1908.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Grellingin–Nelsonin paradoksi · Katso lisää »
Hans Hahn
Hans Hahn noin vuonna 1905. Hans Hahn (27. syyskuuta 1879 – 24. heinäkuuta 1934) oli itävaltalainen matemaatikko, joka antoi merkittävän panoksen funktionaaliseen analyysiin, topologiaan, joukko-oppiin, variaatiolaskentaan, reaalianalyysiin ja järjestysteoriaan.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Hans Hahn · Katso lisää »
Hjalmar Magnus Eklund
Hjalmar Magnus Eklund (12. tammikuuta 1880 Turku – 10. kesäkuuta 1937 Parainen) oli ensimmäinen suomalainen matemaattisen logiikan tuntija, filosofi, kansanvalistustyön edistäjä ja keinotekoisen ido-kielen uranuurtaja.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Hjalmar Magnus Eklund · Katso lisää »
Hyvinjärjestys
'''Matematiikassa''' hyvinjärjestys joukossa X on sellainen täydellinen järjestysrelaatio R, että jokaisella joukon X ei-tyhjällä osajoukolla on pienin alkio.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Hyvinjärjestys · Katso lisää »
Inkluusio
Inkluusio tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Inkluusio · Katso lisää »
Jacques Roubaud
Jacques Roubaud (s. 1932 Caluire-et-Cuire, Ranska) on ranskalainen kirjailija ja matemaatikko.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Jacques Roubaud · Katso lisää »
Jatkuva funktio
epäjatkuvuuskohdaksi. Jatkuvuus on funktioon liittyvä topologinen peruskäsite.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Jatkuva funktio · Katso lisää »
John von Neumann
Vuokaavio von Neumannin teoksesta "Planning and coding of problems for an electronic computing instrument" vuodelta 1947. John von Neumann (János Lajos Margittai Neumann; 28. joulukuuta 1903 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1957 Washington, Yhdysvallat) oli unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen matemaatikko, joka työpanoksellaan kehitti kvanttimekaniikkaa, joukko-oppia, tietojenkäsittelytiedettä, taloustiedettä ja muita matematiikan osa-alueita eteenpäin.
Uusi!!: Joukko-oppi ja John von Neumann · Katso lisää »
Joukko
Joukko on matematiikassa joukko-oppiin kuuluva peruskäsite.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Joukko · Katso lisää »
Joukkoerotus
Joukkojen ''B'' ja ''A'' joukkoerotus on tässä oikeanpuoleinen sinertävä alue. Joukkoerotus on joukko-oppiin liittyvä termi, joka tarkoittaa tietyn joukon alkioiden poistamista toisesta joukosta.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Joukkoerotus · Katso lisää »
Klassinen todennäköisyyden määritelmä
Klassinen todennäköisyyden määritelmä eli klassinen tulkinta todennäköisyydestä on Jacob Bernoullin ja Pierre-Simon Laplace yhteisesti kehittelemä ajatus satunnaisuuden määrän laskemisesta.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Klassinen todennäköisyyden määritelmä · Katso lisää »
Kombinatoriikka
Kombinatoriikka on matematiikan osa-alue, joka tutkii tietyt ominaisuudet toteuttavien joukkojen lukumääriä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Kombinatoriikka · Katso lisää »
Komplementti
Komplementti sanana tarkoittaa täydentävä ja tarkoittaa kohdetta, joka tekee viitatun kohteen kokonaiseksi tai täydelliseksi.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Komplementti · Katso lisää »
Komplementti (joukko-oppi)
Joukon ''A'' komplementti perusjoukossa ''U'' Komplementti tai komplementtijoukko on joukko-oppiin liittyvä termi.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Komplementti (joukko-oppi) · Katso lisää »
Konjunktio (logiikka)
Lausetta \scriptstyle A \land B vastaava Venn-diagrammi Lausetta \scriptstyle A \land B \land C vastaava Venn-diagrammi Konjunktio on propositiologiikassa kaksipaikkainen looginen konnektiivi, joka vastaa yleiskielen sanaa ja.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Konjunktio (logiikka) · Katso lisää »
Kurt Gödel
Kurt Friedrich Gödel (28. huhtikuuta 1906 Brünn – 14. tammikuuta 1978 Princeton) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä loogikoista.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Kurt Gödel · Katso lisää »
Laskutoimitus
Yhteenlaskun konkreettisuus tulee näkyviin lukumäärien yhdistämisestä. Peruslaskutoimitusten symbolit. Laskutoimitukseksi kutsutaan matematiikassa tiettyjä vakiintuneita tapoja liittää yhteen tai kahteen alkioon yksi alkio.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Laskutoimitus · Katso lisää »
Leikkaus
Leikkaus voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Leikkaus · Katso lisää »
Leikkaus (matematiikka)
Joukkojen ''A'' ja ''B'' leikkaus Leikkaus on joukko-opin käsite.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Leikkaus (matematiikka) · Katso lisää »
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Logiikka · Katso lisää »
Ludwig Wittgensteinin elämäkerta
Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Ludwig Wittgensteinin elämäkerta · Katso lisää »
Luettelo matemaattisista merkeistä
Seuraavassa taulukossa on matematiikassa usein käytettyjä symboleja.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Luettelo matemaattisista merkeistä · Katso lisää »
Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä
Ei kuvausta.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Luettelo tieteenalan isänä tai äitinä pidetyistä henkilöistä · Katso lisää »
Luitzen Egbertus Jan Brouwer
Harald Bohr (vas.) Ja Luitzen Egbertus Jan Brouwer (oik.) 1932 kansainvälisessä matematiikan kongressissa Zürichissä. Luitzen Egbertus Jan Brouwer (yleensä L. E. J. Brouwer) (27. helmikuuta 1881, Overschie – 2. joulukuuta 1966, Blaricum) oli alankomaalainen matemaatikko, joka työskenteli topologian, joukko-opin, mittateorian ja funktioteorian alueilla.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Luitzen Egbertus Jan Brouwer · Katso lisää »
Luku
Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ilmoitetaan muun muassa suuruutta, lukumäärää ja järjestystä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Luku · Katso lisää »
Lukusuora
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Lukusuora on yksiulotteinen äärettömän pitkä suora.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Lukusuora · Katso lisää »
Luokka (matematiikka)
Matematiikassa ja erityisesti joukko-opissa luokka tarkoittaa joukkojen kokoelmaa, joka voidaan määritellä sen jäsenille yhteisillä ominaisuuksilla.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Luokka (matematiikka) · Katso lisää »
Luonnollinen luku
Luonnollisia lukuja voidaan käyttää asioiden lukumäärän ilmoittamiseen (yksi omena, kaksi omenaa, kolme omenaa,...) Luonnolliset luvut muodostavat lukujoukon \mathbb.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Luonnollinen luku · Katso lisää »
Mahtavuus
Joukon mahtavuus eli kardinaliteetti on joukon alkioiden lukumäärää kuvaava käsite, jota ilmaistaan kardinaaliluvulla.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Mahtavuus · Katso lisää »
Maksimi
Maksimi (lyhenne maks. tai \max) tarkoittaa yleiskielessä ja tekniikassa korkeinta arvoa tai enimmäisarvoa.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Maksimi · Katso lisää »
Matemaattinen logiikka
Matemaattinen logiikka viittaa kahteen erilliseen tutkimusalueeseen: toisaalta formaalisen logiikan menetelmien soveltamiseen matematiikkaan ja matemaattiseen päättelyyn, ja toisaalta matemaattisten menetelmien soveltamiseen formaalisen logiikan esittämisessä ja analysoinnissa.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Matemaattinen logiikka · Katso lisää »
Matematiikan filosofia
Matematiikan filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii matematiikan filosofisia perusteita, oletuksia ja seurauksia.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Matematiikan filosofia · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Matematiikka · Katso lisää »
Maurice René Fréchet
Maurice René Fréchet (2. syyskuuta 1878 Maligny, Ranska – 4. kesäkuuta 1973 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Maurice René Fréchet · Katso lisää »
Melkein kaikkialla
Melkein kaikkialla on mittateorian käsite.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Melkein kaikkialla · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Metafysiikka · Katso lisää »
Metrinen avaruus
Metrinen avaruus on matematiikassa joukko, jossa on määritelty pisteiden välinen etäisyys.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Metrinen avaruus · Katso lisää »
Modaalinen realismi
Modaalinen realismi on ontologinen näkemys, jonka mukaan mahdolliset maailmat ovat yhtä todellisia kuin aktuaalinen maailma.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Modaalinen realismi · Katso lisää »
Monisto
Pallon pinta on kaksiulotteinen ''monisto'', koska se voidaan esittää kaksiulotteisilla kartoilla. Matematiikassa monisto on topologinen avaruus, joka näyttää lokaalisti euklidiselta avaruudelta \R^n.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Monisto · Katso lisää »
Numeroituva joukko
Matematiikassa termiä numeroituva käytetään kuvaamaan joukon sisältämien alkioiden lukumäärää.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Numeroituva joukko · Katso lisää »
Ordinaali
Ordinaalien esitystapa ωω:aan saakka. Jokainen spiraalin kierros vastaa ω:n seuraavaa potenssia Ordinaali eli ordinaaliluku on joukko-opissa käytetty luonnollisen luvun käsitteen yleistys, jolla kuvataan tapoja sijoittaa johonkin kokoelmaan kuuluvat kohteet peräkkäiseen järjestykseen, yksi toisensa jälkeen.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Ordinaali · Katso lisää »
Pascalin kolmio
Kolmiossa alapuolella oleva luku on kahden sen yläpuolella olevan luvun summa. Pascalin kolmio on matematiikassa binomikertoimista kolmion muotoon koottu järjestelmä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Pascalin kolmio · Katso lisää »
Paul Erdős
Erdős vuonna 1992. Paul Erdős (26. maaliskuuta 1913 Budapest – 20. syyskuuta 1996) oli tuottelias unkarilainen matemaatikko.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Paul Erdős · Katso lisää »
Perusjoukko
Perusjoukko on joukko-oppiin liittyvä käsite.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Perusjoukko · Katso lisää »
Perusjoukko (todennäköisyys)
Perusjoukko eli otosavaruus eli näyteavaruus eli tapahtuma-avaruus on todennäköisyyslaskennassa peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön kaikkien erilaisten alkeistapauksien joukkoa.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Perusjoukko (todennäköisyys) · Katso lisää »
Piste (joukko-oppi)
Kuvan piste p on joukon V reunapiste Joukko-opissa piste on joukon alkio.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Piste (joukko-oppi) · Katso lisää »
Predikaattilogiikka
Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Predikaattilogiikka · Katso lisää »
Principia Mathematica
Principia Mathematica on kolmiosainen matematiikan perusteita käsittelevä teos, jonka kirjoittivat Alfred North Whitehead ja Bertrand Russell ja joka julkaistiin vuosina 1910–1913.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Principia Mathematica · Katso lisää »
Pythagoraan kolmikko
Pythagoraan kolmikoiden jakautuminen välillä Pythagoraan kolmikko on joukko, joka koostuu kolmesta positiivisesta kokonaisluvusta a, b ja c siten, että a2 + b2.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Pythagoraan kolmikko · Katso lisää »
Rencontre-ongelma
Rencontre-ongelma eli yhteensattumisongelma on todennäköisyys sille, että kun joukon A alkiot kuvataan joukon B alkioiksi ja joukon B alkiot sekoitetaan satunnaiseen järjestykseen, niin kuvauksessa kaikki joukon A alkiot saavat sekoituksessa jonkun uuden joukon B alkion.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Rencontre-ongelma · Katso lisää »
Säännöllinen lauseke
Säännöllinen lauseke (lyhyesti regexp tai regex) on tietojenkäsittelyteoriassa lauseke, joka määrittelee säännöllisen kielen.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Säännöllinen lauseke · Katso lisää »
Sigma-algebra
Sigma-algebra (myös σ-algebra) on mittateoriassa olennainen joukkoperhe, joka on tietyn perusjoukon osajoukkojen rakennelma.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Sigma-algebra · Katso lisää »
Sirkumfleksi
Sirkumfleksi (^) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Sirkumfleksi · Katso lisää »
Sophie Piccard
Sophie Piccard (27. syyskuuta 1904 Pietari, Venäjä – 6. tammikuuta 1990 Fribourg, Sveitsi) oli venäläis-sveitsiläinen matemaatikko ja Sveitsin ensimmäinen naispuolinen professori.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Sophie Piccard · Katso lisää »
Sulkeet
Sulkeet, sulkumerkit eli sulut (yksikkömuoto sulje tai sulku) ovat välimerkkejä, joita käytetään monien kielten kirjoituksessa sekä matemaattisissa ja teknisissä merkinnöissä erottamaan jokin ilmaus tai elementti ympäristöstään.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Sulkeet · Katso lisää »
Sumea joukko
Sumea joukko on joukko, jossa joukkoon kuuluvilla alkioilla kuulumisen astetta kuvaa kuuluvuusarvo.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Sumea joukko · Katso lisää »
Suora
Geometriassa, topologiassa ja muilla näille rinnasteisilla matematiikan aloilla suora määritellään pisteen ominaisuuksien ja aksioomien avulla.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Suora · Katso lisää »
Syllogismi
Syllogismi (’johtopäätös, päätelmä’) on loogisen argumentin tyyppi, jossa kahdesta tai useammasta, todeksi oletetusta lauseesta johdetaan deduktiivisen päättelyn avulla niistä loogisesti seuraava johtopäätös.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Syllogismi · Katso lisää »
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Teoria · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Todennäköisyys · Katso lisää »
Todennäköisyysteoria
Todennäköisyysteoria on matematiikan osa-alue, joka tutkii todennäköisyyksiä hyödyntäen mittateorian käsitteitä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Todennäköisyysteoria · Katso lisää »
Turn A Gundam
∀ Gundam, Turn A Gundam, on Sunrisen tuottama japanilainen animaatiosarja.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Turn A Gundam · Katso lisää »
Tyhjä joukko
Tyhjä joukko on joukko-opillinen kokonaisuus, joka ei sisällä yhtään alkiota.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Tyhjä joukko · Katso lisää »
Unioni
Unioni (liitto) tarkoittaa esimerkiksi.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Unioni · Katso lisää »
Uusi matematiikka
Uusi matematiikka (tai New Math) on nimitys, jota käytettiin 1960- ja 1970-luvuilla ensin Yhdysvalloissa, myöhemmin myös useimmissa Euroopan maissa toteutetusta varsin perusteellisesta, mutta lyhytaikaiseksi jääneestä koulujen matematiikan opetuksen uudistuksesta.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Uusi matematiikka · Katso lisää »
Valinta-aksiooma
Valinta-aksiooma on matemaattisen joukko-opin aksiooma, jonka mukaan jokaiseen epätyhjien joukkojen kokoelmaan (S_i)_ voidaan liittää uusi joukko (x_i)_ siten, että kukin sen alkioista x_i kuuluu vastaavaan joukkoon \in S_i.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Valinta-aksiooma · Katso lisää »
Vastatapahtuma
Vastatapahtuma eli komplementtitapahtuma tai joskus vain vastatapaus on yksi todennäköisyyslaskennassa peruskäsitteistä.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Vastatapahtuma · Katso lisää »
Venn-diagrammi
Venn vietti suuren osan elämästään Cambridgen yliopiston Gonville and Caius Collegessa, jonka ruokasalin ikkunaan on myöhemmin hänen muistokseen koristeltu Venn-diagrammi. kyrillisissä kirjaimistoissa. Alin ympyrä sisältää kyrilliset, ylemmistä ympyröistä vasemmanpuoleinen kreikkalaiset ja oikeanpuoleinen latinalaiset kirjaimet. Venn-diagrammi on matematiikassa joukko-opissa käytettävä diagrammi.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Venn-diagrammi · Katso lisää »
Yhdiste (matematiikka)
Joukkojen ''A'' ja ''B'' yhdiste Yhdiste eli unioni on joukko-oppiin liittyvä käsite.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Yhdiste (matematiikka) · Katso lisää »
Yhdiste (täsmennyssivu)
Yhdiste voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Yhdiste (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Yksikköväli
Yksikköväli on matematiikassa joukko.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Yksikköväli · Katso lisää »
Yläpuolinen indeksointipilkku
Yläpuolinen indeksointipilkku, lyhyesti myös indeksointipilkku tai pilkku, on matematiikassa, luonnontieteissä ja kielitieteessä käytettävä merkki.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Yläpuolinen indeksointipilkku · Katso lisää »
Ylinumeroituva joukko
Ylinumeroituva joukko on matematiikassa joukko-opin termi ja se tarkoittaa joukkoa, joka ei ole numeroituva.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Ylinumeroituva joukko · Katso lisää »
Zornin lemma
Zornin lemma, tunnettu myös nimellä Kuratowskin-Zornin lemma, on joukko-opin perustulos joka kuuluu seuraavasti: Jokaisella osittain järjestetyllä joukolla, jossa jokaisella ketjulla on yläraja, on vähintään yksi maksimaalinen alkio.
Uusi!!: Joukko-oppi ja Zornin lemma · Katso lisää »
1845
''Rattler'' (vas.) vetää ''Alectoa'' perässään.
Uusi!!: Joukko-oppi ja 1845 · Katso lisää »
1918
Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Joukko-oppi ja 1918 · Katso lisää »
3. maaliskuuta
3.
Uusi!!: Joukko-oppi ja 3. maaliskuuta · Katso lisää »
6. tammikuuta
6.
Uusi!!: Joukko-oppi ja 6. tammikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Joukko-operaatio, Joukkoperhe.
