Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
63 suhteet: Anastasia (nimi), Anastasia Kiovalainen, Anna Kiovalainen, Bolesław I Urhea, Boris ja Gleb, Edvard Maanpakolainen, Elisabet, Elisabet (nimi), Elisabet Kiovalainen, Eymundin saaga, Filip I (Ranska), Harald Ankara, Henrik I (Ranska), Ingegerd Olofintytär, Inkeri, Izjaslav I, Jaroslav, Jaroslavl, Jäämit, Jurjevin linnoitus, Kaniv, Kasaarien kaanikunta, Kiovan kultainen portti, Kiovan Rus, Kiovan sotaretki, Laatokanlinna, Luettelo Suomen historian sodista, Maunu Hyvä, Mežyhirjan luostari, Novgorod, Novgorodin ruhtinas, Novgorodin tasavalta, Olavi Sylikuningas, Petsenegit, Poljudje, Pyhän Sofian katedraali (Kiova), Pyhän Sofian katedraali (Novgorod), Radimitšit, Rogned, Rurikin dynastia, Rurikinlinna, Rusien–Bysantin sota (988), Russkaja pravda, Svjatopolk I, Svjatoslav II, Tartto, Terebovlja, Ukrainan historia, Ukrainan hryvnia, Venäjän hallitsijat, ..., Venäjän historia, Venäläinen kuvataide, Vetše, Viron historia, Vladimir Jaroslavitš, Vladimir Suuri, Vsevolod I, Yngvarr Kaukomatkaajan saaga, Zabava Putjatišna, 1019, 1042, 1051, 978. Laajenna indeksi (13 lisää) »
Anastasia (nimi)
Anastasia on kreikkalaisperäinen naisen etunimi.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Anastasia (nimi) · Katso lisää »
Anastasia Kiovalainen
Anastasia Kiovalainen noin vuonna 1040. Anastasia (1023 Kiova, Kiovan Rus – 1074/1094, Admont, Itävallan markkreivikunta) oli Unkarin kuningatar vuosina 1046–1060.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Anastasia Kiovalainen · Katso lisää »
Anna Kiovalainen
Kiovan Pyhän Sofian katedraalissa sijaitsevan freskon vasemmanpuoleinen hahmo esittäisi Annaa. Historioitsija Robert-Henri Bautierin mukaan se kuvaa hänen veljeään. Anna Kiovalainen eli Anna Jaroslavna (n. 1030–1075) oli Kiovan Rusin prinsessa, josta tuli Ranskan kuningatar vuonna 1051 hänen mentyään naimisiin kuningas Henrik I:n kanssa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Anna Kiovalainen · Katso lisää »
Bolesław I Urhea
Bolesław I Urhea (Jan Matejko) Bolesław I Urhea (Boleslaus, puolaksi Bolesław I Chrobry; 967 – 17. kesäkuuta 1025) oli Puolan herttua vuodesta 992 vuoteen 1000, minkä jälkeen hän sai Puolan kuninkaan arvonimen.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Bolesław I Urhea · Katso lisää »
Boris ja Gleb
Pyhät Boris ja Gleb. Marttyyrit Boris ja Gleb (muinaiskirkkoslaaviksi Борисъ, Глѣбъ;;;; ristimänimet Roman ja David; k. 24. heinäkuuta 1015 ja 5. syyskuuta 1015) olivat ensimmäiset kanonisoidut venäläiset ortodoksisen kirkon pyhimykset.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Boris ja Gleb · Katso lisää »
Edvard Maanpakolainen
Edvard Maanpakolainen (s. 1016 – k. helmikuussa 1057) oli Englannin kuningas Edmund Rautakyljen ja Ealdgythin poika.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Edvard Maanpakolainen · Katso lisää »
Elisabet
Elisabet tai Elizabeth voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Elisabet · Katso lisää »
Elisabet (nimi)
Elisabet ja Elisabeth ovat kansainvälisiä naisen nimiä.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Elisabet (nimi) · Katso lisää »
Elisabet Kiovalainen
Elisabet Kiovalainen (1025 – noin 1070) oli Norjan kuningatar ja kuningas Harald Ankaran puoliso.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Elisabet Kiovalainen · Katso lisää »
Eymundin saaga
Flateyjarbok Eymundin saaga (Eymundar þáttr hrings) on lyhyt norjalainen saaga, josta on säilynyt kaksi versiota.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Eymundin saaga · Katso lisää »
Filip I (Ranska)
Filip I (23. toukokuuta 1052 – 29. heinäkuuta 1108 Meulan) oli Ranskan kuningas vuodesta 1060 vuoteen 1108.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Filip I (Ranska) · Katso lisää »
Harald Ankara
Harald Ankara (Harald Hardråde, Harald III Sigurdsson) (1015–1066) oli viikinki ja Norjan kuningas vuosina 1045–1066.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Harald Ankara · Katso lisää »
Henrik I (Ranska)
Henrik I (ransk. Henri) (4. toukokuuta 1008 Reims – 4. elokuuta 1060 Vitry-aux-Loges) oli frankkien kuningas, kolmas suoraan Kapetinkien sukuun kuuluva, vuodesta 1031 vuoteen 1060.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Henrik I (Ranska) · Katso lisää »
Ingegerd Olofintytär
Ingegerd eli Ingegerd Olofintytär (tunnettu myös nimillä suuriruhtinatar Irina, Anna ja Pyhä Anna; 1001 – 10. helmikuuta 1050) oli Ruotsin prinsessa sekä Kiovan Rusin suuriruhtinatar.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Ingegerd Olofintytär · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Inkeri · Katso lisää »
Izjaslav I
Izjaslav I (1024–lokakuu 1078) oli Kiovan Venäjän ruhtinas.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Izjaslav I · Katso lisää »
Jaroslav
Jaroslav on ollut usean Venäjän hallitsijan nimi.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Jaroslav · Katso lisää »
Jaroslavl
Jaroslavl on kaupunki Venäjällä 250 kilometriä Moskovasta koilliseen.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Jaroslavl · Katso lisää »
Jäämit
Jäämit (jam tai jem) on nimitys, jolla novgorodilaiset kutsuivat keskiajalla alun perin koko läntisen Suomen asukkaita.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Jäämit · Katso lisää »
Jurjevin linnoitus
Jurjevin linnoitus oli Kiovan suuriruhtinas Jaroslav Viisaan vuonna 1030 rakentama linnoitus nykyisessä Tartossa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Jurjevin linnoitus · Katso lisää »
Kaniv
Kaniv on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin oikealla rannalla, noin 150 kilometriä Kiovasta etelään ja noin 50 kilometriä Tšerkasysta luoteeseen.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Kaniv · Katso lisää »
Kasaarien kaanikunta
Kasaarien kaanikunta (650–969) oli varhaiskeskiaikainen valtio, jonka perusti kasaarien paimentolaiskansa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Kasaarien kaanikunta · Katso lisää »
Kiovan kultainen portti
Vuonna 1982 rekonstruoitu Kiovan Kultainen portti. Kiovan Kultainen portti oli historiallisen Kiovan kaupunginmuurin 1000-luvulla rakennettu pääportti sekä sen vuonna 1982 valmistunut rekonstruktio.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Kiovan kultainen portti · Katso lisää »
Kiovan Rus
Kiovan Rus (myös Kiovan Rusj ja Kiovan Venäjä) oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Kiovan Rus · Katso lisää »
Kiovan sotaretki
Boleslaus I Rohkean vuonna 1018 tekemä Kiovan sotaretki oli väliintulo Svjatopolk I:n ja hänen veljensä Jaroslav Viisaan valtataisteluun Kiovan Venäjällä, jonka seurauksena Jaroslav ajettiin maanpakoon Novgorodiin, ja Svjatopolkista tuli Kiovan ruhtinas.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Kiovan sotaretki · Katso lisää »
Laatokanlinna
Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Laatokanlinna · Katso lisää »
Luettelo Suomen historian sodista
Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »
Maunu Hyvä
Halfdan Egediuksen kuvitusta Maunu Hyvän saagaan Heimskringlassa. Maunu Hyvä tai Magnus I Olavsson (1024 – 25. lokakuuta 1047) oli Norjan kuningas 1035–1047 ja Tanskan kuningas 1042–1047.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Maunu Hyvä · Katso lisää »
Mežyhirjan luostari
Dneprjoen oikealla rannalla sijaitseva Mežyhirjan luostari. Fjodor Solntsev, 1843. Mežyhirjan luostari oli keskiaikainen kuninkaallinen residenssi Vyšhorodin kaupungin lähellä, nykyisessä Ukrainassa Vyšhorodin piirissä Kiovan alueella.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Mežyhirjan luostari · Katso lisää »
Novgorod
Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Novgorod · Katso lisää »
Novgorodin ruhtinas
Novgorodin ruhtinaat olivat Novgorodin ruhtinaskunnan ja vuodesta 1136 Novgorodin tasavallan hallitsijoita.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Novgorodin ruhtinas · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Olavi Sylikuningas
Olavi Sylikuninkaan lyöttämä hopearaha. Olavi Sylikuningas oli Eerik Voittoisan poika ja Ruotsin kuningas noin vuodesta 995 vuoteen 1022.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Olavi Sylikuningas · Katso lisää »
Petsenegit
Petsenegit ja naapurikansat noin vuonna 1015. Petsenegit olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Petsenegit · Katso lisää »
Poljudje
Ruhtinas keräämässä veroja alaisiltaan. N. K. Rerih, 1908. Poljudje oli tapa kerätä veroja itäslaavilaisilta heimoilta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Poljudje · Katso lisää »
Pyhän Sofian katedraali (Kiova)
Pyhän Sofian katedraali on Kiovassa sijaitseva kirkko.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Pyhän Sofian katedraali (Kiova) · Katso lisää »
Pyhän Sofian katedraali (Novgorod)
Pyhän Sofian katedraali on Novgorodissa sijaitseva ortodoksinen katedraali ja Novgorodin hiippakunnan pääkirkko.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Pyhän Sofian katedraali (Novgorod) · Katso lisää »
Radimitšit
Radimitšit olivat Dneprin yläjuoksun vasemmanpuoleisella maa-alueella sekä joen Sož- ja Desna-sivuhaarojen valuma-alueella 800–1100-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimoyhteisö.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Radimitšit · Katso lisää »
Rogned
Ragnhild ja Ragnvald (Polotskin ruhtinas) Rogned (962–1002) on slaavilainen muoto skandinaavisesta nimestä Ragnhild, jonka isä Ragnvald (slaavilaisittain: Rogvolod) tuli meren takaa (ilmeisesti Skandinaviasta) ja perusti Polatskin (nykyisen Valko-Venäjän alueelle) 900-luvun puolivälissä.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Rogned · Katso lisää »
Rurikin dynastia
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurikin dynastia (Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Rurikin dynastia · Katso lisää »
Rurikinlinna
Näkymä lännestä päin yli Olhavan. Keskellä Siversovin kanavan suu, vasemmalla Marian ilmestyksen kirkko. Rurikinlinna (myös Rurikin muinaislinna tai Rurikin mäkilinna) oli viikinkiaikainen kaupunki ja kauppapaikka Venäjällä.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Rurikinlinna · Katso lisää »
Rusien–Bysantin sota (988)
Rusien–Bysantin sodassa vuonna 988 (Khersonin/Khersonesoksen valtaus) Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuren sotajoukot piirittivät ja valloittivat Bysantin valtakunnalle kuuluneen Khersonin eli Khersonesoksen kaupungin Krimillä.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Rusien–Bysantin sota (988) · Katso lisää »
Russkaja pravda
''Russkaja pravdan'' vuoden 1282 käsikirjoituksen ensimmäinen sivu (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Russkaya_pravda_razvorot.jpg laajennettu versio). Russkaja pravda (’venäläinen oikeus’) on Kiovan Rusin aikainen lakikirja, jonka vanhin tunnettu käsikirjoitus on 1200-luvun lopulta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Russkaja pravda · Katso lisää »
Svjatopolk I
Svjatopolk I (ven. Святополк Окаянный) (n. 980 – 1019) oli Kiovan ruhtinas vuosina 1015–1019.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Svjatopolk I · Katso lisää »
Svjatoslav II
Svjatoslav II (1027 – 27. joulukuuta 1076, Kiova) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuosina 1073–1076.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Svjatoslav II · Katso lisää »
Tartto
Nelikopterilla ilmasta kuvattu video Toomemäellä Tartussa Tartto (ohje), Kotimaisten kielten keskus, viitattu 28.4.2017 on Viron toiseksi suurin kaupunki, jossa asui 1.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Tartto · Katso lisää »
Terebovlja
Terebovlja on kaupunki Ternopilin piirissä Ternopilin alueella Seretin suurimman sivujoen Hniznan laaksossa Ukrainassa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Terebovlja · Katso lisää »
Ukrainan historia
Ukrainan kartta vuodelta 1720. Ukrainan historialle on tyypillistä, että maan rajat ovat jatkuvasti muuttuneet.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Ukrainan historia · Katso lisää »
Ukrainan hryvnia
Hryvnia eli grivna (vanha suomenkielinen vastine riuna,, hryvnja, IPA) on Ukrainan rahayksikkö.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Ukrainan hryvnia · Katso lisää »
Venäjän hallitsijat
Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Venäjän hallitsijat · Katso lisää »
Venäjän historia
Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Venäjän historia · Katso lisää »
Venäläinen kuvataide
Kuvataide Venäjällä juontaa juurensa kivikaudelle.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Venäläinen kuvataide · Katso lisää »
Vetše
V. M. Vasnetsov Vetše (tulee sanasta – совет eli neuvosto, valtuusto) oli kansankokous slaavilaista alkuperää olevien heimojen ja kansojen joukossa ennen varhaisfeodaalisen valtiojärjestelmän kehittymistä ja feodalismin syventymistä muinaisessa ja keskiaikaisessa Kiovan Rusissa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Vetše · Katso lisää »
Viron historia
Viron historia tarkoittaa Viron tasavaltaan nykyisin kuuluvan alueen historiaa.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Viron historia · Katso lisää »
Vladimir Jaroslavitš
Vladimir Jaroslavitš eli Vladimir Jaroslavinpoika (1020–1052)Mari Isoaho: ”Yksityiskohdista kokonaisuuteen – Häme Novgorodin kronikoissa”, Historiallinen aikakauskirja 3/2017, s. 347–352, 354.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Vladimir Jaroslavitš · Katso lisää »
Vladimir Suuri
Vladimir Suuri ukrainalaisessa setelissä vuodelta 1992. Rusin valtakunta Vladimir Suuren aikana (vaaleanvihreä alue). Vladimir Suuri (ukr. Володи́мир I Святосла́вич, Volodymyr I Svjatoslavytš) (muinaisslaaviksi: Володи́мѣръ Свѧтосла́вичь) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuosina 980–1015.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Vladimir Suuri · Katso lisää »
Vsevolod I
Vsevolod I (ven. Всеволод I Ярославич) (1030–13. huhtikuuta 1093) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuosina 1078–1093.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Vsevolod I · Katso lisää »
Yngvarr Kaukomatkaajan saaga
Yngvarr Kaukomatkaajan saaga on islantilainen saaga, jossa kuvataan Sveanmaalta (isl. Svíaríki) itään Venäjän jokien kautta Kaspianmerelle matkaavasta Yngvarrista ja tämän pojasta Sveinnistä.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Yngvarr Kaukomatkaajan saaga · Katso lisää »
Zabava Putjatišna
Zabava Putjatišna (ru: Забава Путятишна, myös Putjatitšna/ Путятична, Putjatisna/ Путятисна tai Potjatitšnoin tytär / дочь Потятичной) sekä toisinaan etunimellä Ljubava/ Любавa) on slaavilaiseen kansanperinteeseen kuuluvassa Kiovan Rusiin sijoittuvassa bylinarunoudessa esiintyvä sankari. Hän on versiosta riippuen joko Kiovan ruhtinaan Vladimir Punaisen Auringon tytär tai sisarentytär. Zabava Putjatišna on pääroolissa runoelmissa "Dobrynja ja lohikäärme" sekä ”Solovei Budimirovitš” ja mukana myös tarinassa pajari Stavr Godinovitšista. Slaavilainen nimi Zabava tarkoittaa sanatarkasti "iloa", "hauskaa", jopa ”harhautusta” ja myös "huvia".
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja Zabava Putjatišna · Katso lisää »
1019
Ei kuvausta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja 1019 · Katso lisää »
1042
Ei kuvausta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja 1042 · Katso lisää »
1051
Ei kuvausta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja 1051 · Katso lisää »
978
Ei kuvausta.
Uusi!!: Jaroslav I Viisas ja 978 · Katso lisää »
