Viestintä

2044 suhteet: Aarno Voipio, Abruka, Absalon, Achille Baraguey d’Hilliers, ACINT, Adalbert, Aegna, Aestit, Aggregat-rakettisarja, Ahven, Ahvenainen (Pälkäne), Ahvenanmaan maakunta, Ahvenanmaan miehitys, Ahvenanmeri, Airisto, Ala-Mielunjärvi, Ala-Rääveli, Alandica Shipping Academy, Alankomaiden historia, Alasaksa, Alatsoja, Alavoisenjoki, Alånin vesistö, Albert Einstein, Albrecht von Roon, Aleksanteri III (Venäjä), Alexander Adolf von Weymarn, Alexander Elfsberg, Alexander Johan Fredrik Armfelt, Alexander Julius Silfversvan, Alexander Maximilian Lindebäck, Alexander Nordvik, Alexander Starck, Algrundet, Alholmen, Alimmainen Sarvinki, Alkuhärkä, Allan Hjelt, Allas (geomorfologia), Alli, Allihaahka, Alol (järvi), Alolja, Als, Alsterån, Alsterånin vesistö, Alterälvenin vesistö, Altersundetin vesistö, Alusliikennepalvelu, Amerikankampamaneetti, ..., Amerikanmonisukasmato, Amsterdam, Ancylusjärvi, Ancyluskotilo, Anders Wiklöf, Anisimovo, Ankerias, Anklam, Anton Erik Scheele, Anturainen, Aphanizomenon, Argeikovo, Arkonan allas, Armeijaryhmä Kuurinmaa, Arno (järvi Pihkovan alueella), Únětice-kulttuuri, Asovanmeri, Aspö (Korppoo), Asveija, Świna, Świnoujście, Atlantin valtameri, Atlantinsampi, Atlantinsinisimpukka, Atlanttinen lämpökausi, Attu (Parainen), Audru, Aurajoki (yritys), Aurelia (suku), Automatic Packet Reporting System, Avainlaji, Axel Fredrik Boije af Gennäs, Šest (joki), Ševino (järvi Pihkovan alueella), Šilutėn kunnallispiiri, Štšadritskoje, Štširitskoje, Švėkšna, Šventoji (Itämereen laskeva joki), Šventojin asuinpaikka, Ķemerin kansallispuisto, Žadro (järvi Pustoškan piirissä), Želtša, Žemaičių Naumiestis, Žolobno (järvi Pihkovan alueella), Öölannin vesistöalue, Ölands södra grund, Öljyntorjunta-alus, Öljysuojarahasto, Örö, Öreälvenin vesistö, Örsundaån, Östanstång, Östergrundet, Östhammar, Äänetön kevät, Ääninen, Ähtärinjärvi, Äimäjärvi (Suistamo), Älgö, Ängesön-Bergön, Ängholm, Ärviät, Ätran, Ätranin vesistö, Æbelø, Åbyälvenin vesistö, Ådholms Långgrund, Åhus, Åkerström, Åkerströmin vesistö, Ålön, Ångermanjoen vesistö, B-Max, Bad Doberan (piirikunta), Balduin Alnalainen, Baltian jääjärvi, Baltian klintti, Baltic (taidekeskus), Baltic Sea Action Group, Baltic Sea Science Center, Baltijsk, Baltijskinsalmi, Baltimax, Baltit, Baltoskandia, Bardovo (järvi), Bartholomew Sulivan, Batkovskoje, Bäveånin vesistö, Böömin kuningaskunta, Bötesön, Bešankovitšy, Bežanitsyn ylänkö, Belaja Struga, Beloguli, Beloje (järvi Alolin pitäjässä Pustoškan piirissä), Beloje (järvi Štšukinon pitäjässä Pustoškan piirissä), Beloje (järvi Samolvan pitäjässä, Outovan piiri), Beloje (Tšerjoha), Benderin kalabaliikki, Bengt Gottfried Forselius, Berezina, Berezno (järvi Štšukinon pitäjässä, Pustoškan piiri), Berezno (järvi Prigorodnan pitäjässä, Pustoškan piiri), Berezovskoje (järvi), Berliini, Berliinin taistelu, Binz, Birutė, Biskopsö (Hiittinen), Biskopsö (Nauvo), Bjarmia, Bjarozauka, Björkö (Ekerö), Björkö (Kirkkonummi), Björkö (Mustasaari), Björkholmen (Soukka), Björkholmen (Suvisaaristo), Blå Jungfrun, Blekinge, Blue Sea Film Festival, Bodö, Bodökobben, Bodden, Bogatyr (1901), Bogskär, Boksitogorskin piiri, Bolax, Bolšoi Vjaz, Bolšoje Kolpino (Pihkovan alue), Bolšoje Ostrijo, Bomarsundin taistelu, Boreaali, Borgholm, Bornholm, Bornholmin kunta, Borstö, Botorpsströmmen, Botorpsströmmenin vesistö, Brandenburgin markkreivikunta, Braslaun järvien kansallispuisto, Bräkneån, Bräkneånin vesistö, Brändholm, Bredan piiritys (1624–1625), Brest-Litovskin rauha, Brestin alue, Brjuškovo (Velikaja), Bror Leonard Magnus Edvard Tawaststjerna, Broströmmen, Broströmmenin vesistö, Bruatorpsån, Bruatorpsånin vesistö, Brudholmen, Budslau, Buguholm, Bullen, Bundesautobahn 19, Bundeswehr, Burgundit, Burkhard Christoph von Münnich, Burtnieksin drumliinikenttä, Bykovo (Opotškan piiri), Byskeälvenin vesistö, Bystroje (järvi), Cap Arcona, Carl Kuhlström, Carta marina, Celebrity Eclipse, Centrum Balticum -säätiö, Charles Napier (amiraali), Christiansø, Clara Arnheim, Color Line, Daljoen vesistö, Dalkarlsånin vesistö, Danzigin vapaakaupunki, Danziginlahden taistelu, Darłowo, Dąbiejärvi, Dedino (järvi), Delångersånin vesistö, Delfiini, Deutschland (1931), Devitšje (järvi Novosokolnikin piirissä), DFDS LISCO, DFDS Seaways, DFDS Tor Line, Diklofenaakki, Djupön-Träskön, Djupuddsklacken, Djurgårdsbrunnsviken, Dnepr, Dneprin–Bugin kanava, Dolgoje (järvi Bežanitsyn piirissä), Dolgoje (järvi Bolgatovan pitäjässä Opotškan piirissä), Dolgoje (järvi Prigorodin pitäjässä Opotškan piirissä), Dovilai, Dragsfjärdin myrkkyskandaali, Dreverna, Druskininkai, Durbe, Dzisna, Dzjaržynsk, Dzjaržynskin mäki, Echineismeri, Eckernförde, Eckernfördenlahti, Eem-interglasiaali, Eemmeri, Eerik XIII Pommerilainen, Effoa, Eider, Eija-Riitta Korhola, Eino Koivistoinen, Eisbrecher I, Eksjö, Elaska, Elbe, Elbe–Lyypekki-kanava, Emån, Emånin vesistö, Endriejavas, Englannin–Hollannin sodat, Ensimmäinen ristiretki Suomeen, Ensimmäinen Salpausselkä, Eridanos, Erik Bonsdorff, Erik Junnelius (1770–1831), Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945, Erkki Palosuo, Ernholm, Ernst Grönblom, Ertebøllen kulttuuri, Ertholmene, Esa Hyyppä, Eskilstunaån, Eskolanvuori, ESL Shipping, Estonian uppoaminen, Estuaari, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Eurajoen vesistö, Euroopan maantiede, Euroopanmerikaali, Euroopansampi, Eurooppa, Eurooppatie E85, Falster, Falsterbon kanava, Fazer, Fårö, Föglön hylky, Fehmarn, Fennoskandia, Fiina Pietikäinen, Finnlines, Finsjölandet, Fladalandet, Fladan, Flakaholm, Fleet in being, Florideophyceae, Forsmarkin ydinvoimalaitos, Forsmarksån, Forsmarksånin vesistö, Francis Cromie, Frá Fornjóti ok hans ættmönnum, Fröknarna, Frösjön, Fredrik af Chapman, Fredrik Nikolai Nordmann, Fucales, Fylleån, Fylleånin vesistö, Fyn, Fyrisån, Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta, Galten (Mälaren), Gammarus, Gauja, Gavleånin vesistö, Gådeånin vesistö, Gåsgrund, Götajoen vesistö, Gdańskin satama, Gdańskinlahti, Gdynian satama, Genevadsån, Genevadsånin vesistö, Germaanit, Germania, Getholm, Gidejoen vesistö, Giljak-luokka, Glücksburg, Glušnevskoje, Gnarpsånin vesistö, Gootit, Gothemsånin vesistö, Gotland Ring, Gotlannin allas, Gotlannin historia, Gotlannin kunta, Gotlannin lääni, Gotlanti, Gotska Sandön, Goya (laiva), GPS, Granholmen, Grönlanninhylje, Greenpeace Norden, Greifswald, Gremersdorf, Grevesmühlen, Gryficen piirikunta, GTS Finnjet, Gullö, Gunnar Mickwitz, Gustaf Alfons Federley, Gustaf August Wilhelm Melan, Gustaf Erikson, Gustaf Rudebeck, Gustav von Schoultz, Gut Panker, Gyltö, Haarukkalevä, Haffi, Hagbyån, Hagbyånin vesistö, Haisjärvi, Hait, Hajakuormitus, Halikon aarre, Halkokarin kahakka, Halli (eläin), Halokliini, Halotrofinen järvi, Halsholmen, Halsholmen (Västanfjärd), Haminan mursu, Hampuri, Hampus Furuhjelm, Hamrångeånin vesistö, Hanko, Hankoniemi, Hannu Lukkarinen, Hannusjärvi, Hans Collani, Hansaliitto, Hanse-Parlamentti, Haploryhmä N (Y-DNA), Happikato, Haraholmen, Harald Graf, Hari kurk, Harmångersånin vesistö, Harry Rönngren, Harva (saari), Hauet, Hauki, Hautarauhan rikkominen, Härkäsimppu, Högsar, Högsåra, Höje å, Höje ån vesistö, Hönsholm, Hörnånin vesistö, Höytiäinen, Höytiäisen kanava, Hedeby, Heiligendamm, Heiligenhafen, Heimo Saarinen, Hel (kaupunki), Helge å, Helge ån vesistö, Helin niemimaa, Helsingin historia, Helsingin huippukokous 2018, Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto, Henrik Leijona, Hermann von Schoultz, Herrökobben, Herrön Träskholm, Herulit, Hietakampela, Hietakatkarapu, Hietasimpukat, Hietasimpukka, Hiidenmaa, Hiijärvi (Sortavalan piiri), Hiiliviljely, Hiitolanjoen vesistö, Hiitolanjoki, Hiittinen (saari), Hiltinus, Himleån, Himleånin vesistö, Hinjärvi, Hinrich Lichtenstein, Hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890, Hiusmeduusa, Hjälmaren, HMAS Voyager (D31), HMS Algiers (1854), HMS Amphion (1846), HMS Ardent (F184), HMS Blenheim (1813), HMS Colossus (1848), HMS Cumberland (1842), HMS Duke of Wellington (1852), HMS Georgetown, HMS Gustaf V, HMS Imperieuse (1852), HMS James Watt, HMS Magicienne (1849), HMS Neptune (1832), HMS Royal William (1833), HMS Royalist (1915), HMS Superb (1798), HMS Valorous (1851), HMS Valorous (L00), HMS Verulam (1917), HMS Victory, HMS Westcott, Hodšo, Holkeri (kala), Hollannin suurvaltakausi, Holma (Hiittinen), Holoseeni, Holoseenin ajanlasku, Holsteinin herttuakunta, Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria, Honorius III, Hopealohi, Horatio Nelson, Hornborgin komitea (1923), Hovhannes Baghramjan, Hubert Gough, Husånin vesistö, Husholmenin linna, Hversu Noregr byggðist, Hvoino (järvi), Idänsydänsimpukka, Idbyånin vesistö, Ii, Ilmastonmuutos Ruotsissa, Ilmastonmuutos Suomessa, Ilmetynjoki, Ilmo Hela, Imjärvi (järvi), Imukala, Indalinjoen vesistö, Inertiavirtaus, Ingarö, Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet, Inre Notgrundet, IRINS Makran, Isajevo (Pihkovan alue), Islanninsimpukka, Isnäs, Iso Hirvijärvi (Pälkäne), Iso Vasikkasaari, Iso-Belt, Iso-Kuusinen, Iso-Nauvo, Iso-Sorsamo, Isoluoto (Salo), Isoneula, Isosimppu, Isotuulenkala, Issa (Velikaja), Itä-Götanmaa, Itä-Götanmaan lääni, Itä-Preussi, Itämeren biotooppiakvaario, Itämeren jäätikkövirta, Itämeren kaupunkien liitto, Itämeren laivasto, Itämeren parlamentaarikkokonferenssi, Itämeren suojelun toimintaohjelma, Itämeren suolapulssi, Itämeren taistelut, Itämeren valtioiden neuvosto, Itämeren valuma-alue, Itämerenkampela, Itämerennorppa, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itämeri (televisiosarja), Itämeri-Akatemia, Itämerihaaste, Ivan Boström, Izgožkan tekojärvi, Izgožskoje, Jaamankangas, Jack S. Kotschack, Jami Teirikari, Jari Hänninen, Jari Koskinen, Jarmo Meriläinen, Jaroslav I Viisas, Jasskoje, Jatkosota, Jaunciems, Jazno (järvi Pustoškan piirissä), Jää, Jääkausi, Jäänmurtaja, Jäänmurtaja Sisu, Jäänmurtaja Sisu (1939), Jäänmurtaja Voima, Jääpäiväkirja, Jägalan vesiputous, Jänisjärvi, Jävreånin vesistö, Józef Piłsudski, Jürgen Ligi, Jean-Baptiste Prevost de Sansac, Jefimovski, Jezerištše (järvi Pihkovan alueella), Joensuu (vesistö), Johan Amos Comenius, Johan Fredrik von Schantz, Johan Knut Valdemar Uggla, John Nurmisen Säätiö, Jouhimadot, Judrėnai, Juha Lehtonen, Juha Nurminen, Juhannuskokko, Juknaičiai, Julholmsklackarna, Juodkrantė, Jurmo, Jurmo (Brändö), Justus Adolf Ericsson, Juusto, Juutinrauma, Juuttiviha, Juuvanjoki (Sortavala), Jyllannin niemimaa, Kaakamojoki, Kaalasjärvi, Kaarle X Kustaa, Kaarma, Kai Myrberg, Kailajärvi (Pälkäne), Kalankasvatus, Kalastus, Kaleeri, Kaliningradin alue, Kaliningradin eteläinen rautatieasema, Kalixjoki, Kaljaasi, Kalliorikko, Kalmar, Kalmarin lääni, Kalmarin unioni, Kalmarinsalmi, Kaltovesi, Kalvholmsklackarna, Kamenets (Šestin lähdejärvi), Kamennoje (järvi Bežanitsyn piirissä), Kamennoje (järvi Opotškan piirissä), Kampakeraaminen kulttuuri, Kampelakalat, Kanajärvi (Saarivaara), Kanava, Kanavajoki, Kannas, Kantele, Kaparkobben, Kapellskärin satama, Kapitan Bukajev, Kapitan Krutov, Kappeln, Kardisin rauha, Karijärvi (Kouvola), Karl Hård af Segerstad, Karlshamn, Karlskrona, Karlskronan kunta, Kartena, Karunan kartano, Kasaarien kaanikunta, Kasaarit, Kasimir Jagiellon, Kaspianmassiainen, Kaspianmeri, Katajanokanluoto, Katsastus (veneily), Kattegat, Kattelussaari, Kaxskäla, Kazanin kaanikunnan valloitus 1552, Käärmesaari (Espoo), Käldö (Nauvo), Kävlingeån, Kävlingeånin vesistö, Kålabodaånin vesistö, Kūlupėnai, Königsberg, Königsberg (1927), Köpenick, Köprülü Damat Numan pašša, Kõpun majakka, Keila jõgi, Keisarihummeri, Keisarin tie, Keitele (järvi), Kemiönsaari (saari), Keräsjoen vesistö, Keski-Eurooppa, Keski-Ruotsin reunamuodostumat, Kiek in de Kök, Kiekkomeduusat, Kiekuanjärvi, Kiekuanjoki, Kiel, Kielin kanava, Kielinlahti, Kielinvuono, Kihnu, Kihti (merenselkä), Kiikelin hylky, Kilaån, Kilaånin vesistö, Kilkki, Kilohaili, Kilpisaari, Kirjais, Kirjohylje, Kirkkojärvi (Kisko), Kirkkonummi, Kirmukarmu, Kirovin kalastuskolhoosi, Kiskonjoki (Polvijärvi), Kissasaari, Kitskovskoje, Kivikkomaruna, Kivinilkka, Kivisimppu, Klaipėda, Klaipėdan kunnallispiiri, Klaipėdan yliopisto, Klarjoki, Klaus Störtebecker, Klopero, Knapperskär, Knäredin rauha, Knekten, Kołobrzeg, Kołobrzegin piirikunta, Koggi, Koirajuotikkaat, Koiralohi, Koitonjärvi (Suistamo), Kokemäenjoki, Kolhonjärvi, Kolja, Kolmas Salpausselkä, Kolmen meren aloite, Kolmikymmenvuotinen sota, Kolmipiikki, Koložo, Kolosenjärvi, Konnevesi (järvi), Konstantin Ebeling, Kopplorna, Kopytovka (joki), Korkeakupu, Korkeasaari, Korkeasaari (Espoo), Kornholmen, Korpijärvi (Jänisjoen vesistö), Korttajärvi, Korvameduusa, Koskelovesi–Miekkavesi, Koskutjoki, Koukku (verotus), Koukkuvesikirppu, Kraft durch Freude, Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikka, Kreivisota, Kretingalė, Kretingan kunnallispiiri, Kretingsodis, Krimin sota, Kristianopel, Kristina Cruises, Kristinuskon historia Suomessa, Krivoje (järvi Pustoškan piirissä), Kronstadt, Kruonisin pumppuvoimalaitos, Krynica Morska, Kudeb, Kudeverskoje, Kudka (joki), Kudo (järvi Glubokovskajan volostissa), Kudo (järvi Zvonskajan volostissa), Kuha, Kuhilaslampi, Kuhmo, Kuhva, Kuikka – alkulintu, Kullaa, Kultainen Venla, Kultapäivännouto, Kundan kulttuuri, Kungsbackaån, Kungsbackaånin vesistö, Kuningassaagat, Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920, Kuninkaankartanonsaari, Kuninkaansaari, Kuopio, Kuopion maantiede, Kuore, Kurjanova, Kurmaičiai, Kustaa III:n sota, Kustaa Vaasa, Kutšane, Kutso (järvi), Kuttajärvi, Kutukari, Kuunari Anna, Kuunari Helena, Kuunari Rickhard, Kuuppaäyriäiset, Kuurin kynnäs, Kuurinhaffi, Kuurinkurkku, Kuusikymmenvuotinen sota, Kvenland, Kyhmyhaahka, Kyhmykurnusimppu, Kyläniemi, Kylpyankka, Kymmenpiikki, Kyrönjoki, Kyrösjärvi, Kyrklandet, Kyttyrälohi, L-3 Frunzenets, Laakakirves, Laakiobasaltit, Laamannikunta, Laatokan valuma-alue, Laatokanlinna, Laatokka, Laduškin, Laganin vesistö, Laguuni, Lahna, Laihajärvi (Tienhaara), Laihalampi (Tienhaara), Laiva, Laivalatomus, Laivamato, Landsortin syvänne, Lapinmyyrä, Lappo (Brändö), Lapua, Lapurin hylky, Lars Lundahl, Lars Sacklén, Lars Skalm, Lasse Wiklöf, Latvajärvi (Ulmosenjoen valuma-alue, Suojärven piiri), Latvia, Latvian maantiede, Latvian sosialistisen neuvostotasavallan lippu, Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna, Laukaanjoki, Laukaansuun satama, Laukon kartano, Laulujoutsen, Lautaoja (Suojärven piiri), Lavajoki, Länsi-Pommerin voivodikunta, Länsi-Preussi, Länsi-Viron vesistöalue, Läntinen Bug, Långholmen (Espoo), Långholmen (Kemiö), Lūžņa, Līvu Akvaparks, Lögdeälvenin vesistö, Lövö (Hiittinen), Lövskär–Isokarin väylä, Löytöoja (Sortavalan piiri), Lübecker Hafen-Gesellschaft, Lütjenburg, Leduånin vesistö, Lehtisaaret, Leninets-luokka, Lennart Peterson, Lensahn, Leopold Ludvig Toppelius, Leppälampi (Sortavalan piiri), Leppäluoto, Leppäoja (Sortavalan piiri), Leväkatkarapu, Leväkotilo, Leväkukinta, Levärupi, Leväsiira, Levykorallit, Liejuputkimadot, Liejusimpukka, Lielirbe, Liepāja, Liettua, Liettuan historia, Liettuan maantiede, Liettuan suuriruhtinaskunta, Liikakalastus, Liikenne Valko-Venäjällä, Liivinmaan sota, Liivjärv (Jõuga), Lilla Ådholmen, Lilla Blindsund, Lilla Bodö, Lilla Grötholmen, Lilla Hallonkobben, Lilla Herrö, Lilla Julholm, Lilla Karlsö, Lilla Pentala, Lillaisarn, Lillpiteälvenin vesistö, Limakotilot, Lindö, Lindholm (saari Stegenlahdella), Linholm, Lintuasema, Lion Ferry, Lisa von Lübeck, Litorinameri, Liuskamerietana, Ljunganin vesistö, Ljungbyån, Ljungbyånin vesistö, Ljusnanin vesistö, Lohi, Lohjanpuro, Lolland, Losno (järvi), Louhikala, Luettelo Ahvenanmaan kunnista, Luettelo enklaaveista ja eksklaaveista, Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista, Luettelo Itämeren saarista, Luettelo joista pituuden mukaan, Luettelo joista virtaaman mukaan, Luettelo kuuluisista onnettomuuksista, Luettelo Liettuan kaupungeista, Luettelo merialueista, Luettelo Ruotsin joista, Luettelo Ruotsin päävesistöalueista, Luettelo Ruotsin sodista, Luettelo Ruotsin suurimmista saarista, Luettelo Saksan saarista, Luettelo sotilasoperaatioista, Luettelo Suomen historian sodista, Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista, Luettelo Viron joista, Lugan ylänkö, Luhtaorvokki, Luigi Romersa, Lumijoki, Lumijoki (joki), Luokki, Luonnonmaa, Luonto-Liitto, Luoto (Helsinki), Luotsaus, Luotsikutteri Pitkäpaasi, Luovutettujen alueiden maantiede, Lutšno (järvi), Luulajanjoen vesistö, Lyckebyån, Lyckebyånin vesistö, Lyypekin satama, Lyypekki, Lyyraturska, M/S Astrea, M/S Baltic Star, M/S Bluefort, M/S Celestyal Crystal, M/S Estonia, M/S Fennia, M/S Finneco I, M/S Global Freighter, M/S Gute, M/S Kilmore, M/S Malmi, M/S Mermaid II, M/S Rigel I, M/S Sailor, M/S Silja Europa, M/S Transeuropa, M/S Viking 2, M/S Viking Grace, M/S Viking Saga, M/T Antonio Gramscin öljypäästöt, M74-oireyhtymä, Maailmanhistoria, Maankuori, Maanselkä (vedenjakaja), Maanselkä (vedenjakajaseutu), Macikai, Made, Majakka, Majholmen, Makrilli, Malaria Suomessa, Malente, Malmö, Maloleska, Malyi Vjaz, Manner-Ahvenanmaa, Mannermaasulkemus, Mannus, Marat (taistelulaiva), Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa, Marströmmen, Marströmmenin vesistö, Mart Port, MAS 218 -luokka, Masolammi, Massiäyriäiset, Mastogloiameri, Masty, Matasaari, Matsalunlahti, Matti Pesu, Mauritzbergin linna, Mazirbe, Mäkiorvokki, Mälaren, Mäyrä, Möhkäkala, Möja, Mörkö (Ruotsi), Mörruminjoen vesistö, Mörruminjoki, Møn, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Mecklenburginlahti, Medieval 2: Total War: Kingdoms, Meduusat, Medvastö, Megrovo, Meiendorf-interstadiaali, Meirānu (järvi Bērzgalessa), Meremme, Meren aarteet, Meri, Meri-Tuuli, Meriajokas, Meriakvaario, Meriantura, Meriasteri, Merielämä, Merihiiri, Merijää, Meriketohanhikki, Merikilpi 2019, Merikohokki, Merilettotähtimö, Merinahkiainen, Meriotakilokki, Meripihka, Merirokko, Merirosvous, Merisää, Merisiirat, Merisinappi, Merisolmukki, Merisuolake, Meritaimen, Meritähdet, Merivehnä, Merivesi, Merivihvilä, Mertensia ovum, Mesoliittinen kausi, Metarklippan, Międzyzdroje, Mieån, Mieånin vesistö, Miekkavalas, Miekojärvi, Miessaari, Mihail Bakunin, Mihalkinskoje, Miinafregatti Ladoga, Miinalaiva Baltic, Miinalaiva Frej, Miinalaiva Louhi, Miinalaiva Poseidon, Miinalaiva Suomi, Miinalanjoki (Salmi), Mika Aaltola, Mikrokystiinit, Mikrolevät, Minnesholmen, Minskin keskusrautatieasema, Miss Baltic Sea, Mnoga (Velikaja), Moälvenin vesistö, Moero, Mogilno (järvi), Mogilnoje (Kudeb), Moisö, Mongolian historia, Monisukasmadot, Moskovan kanava, Motalanvirran vesistö, Motalanvirta, Msta, Mstino, Muhavets, Muhu, Muikku, Muinais-Päijänne, Muinais-Saimaa, Muinaispreussilaiset, Muinaispreussin kieli, Muinaistulien yö, Mullutu-Suurlaht, Munkholmarna, Mursu, Murtovesi, Murtovesisieni, Musta tiikeri, Musta-Sorsamo, Mustatäplätokko, Mustekalat, Mutanen (joki Suojärvellä), Mutanen (Suojärven piiri), Muumi, Myameri, Myrskypurje, Myrskyvuoksi, Mytilus trossulus × edulis, Naakka, Naantalin satama, Naarjärvi, Naasianjoki, Nahkiainen, Narew, Narvan keramiikka, Narvan taistelu, Nastrovanjärvi, Natriumkloridi, Natur och Miljö, Nauvo, Nämdö, Näsijärvi, Nätkelmävirna, Nätraånin vesistö, Nättrabyån, Nättrabyånin vesistö, Nūmierņanjärvi, Nötö, Nelilehtivesikuusi, Neliviiksimade, Neoliittinen Eurooppa, Neova, Neris, Nerthus, Neste Shipping, Neustadt in Holstein, Neuvostoliiton asevoimat, Neuvostoliiton ensimmäinen pommituslento Berliiniin, Neuvostoliitto, Neuvostoliittolaisten lentäjien muistolaatta, Neuvostotasavaltojen vaakunat, Neva (joki), Nevedrjanka, Nevedro (järvi), Nianånin vesistö, Nižnjaja Belka (joki Pihkovan alueella), Niemen, Niittysaaret, Nilviäiset, Nissan (joki), Nissanin vesistö, Nivno, Nodulariini, Nokianvirta, Nokkakala, Nokkakalat, Nord Stream, Nordö Link, Nordvorpommern, Nordwestmecklenburg, Normandian historia, Norra Kytökäringen, Norralaånin vesistö, Norröra, Norrbyholmen, Norrskata, Norrström, Norrströmin vesistö, Norrtäljeån, Norrtäljeånin vesistö, North European Oil Trade, North West Company, Notgrundet, Novgorod, Nowy Sącz, Nummijärvi (Lohja), Nurminen Logistics, Nybroån, Nybroånin vesistö, Nyköping, Nyköpingsån, Nyköpingsånin vesistö, Nynäshamn, Oder, Oder–Neisse-linja, Oderin vesistö, Oderinhaffi, Odrino (järvi Pihkovan alueella), Ojatti, Okamakkaramato, Okovin metsä, Olandsån, Olandsånin vesistö, Olaus Magnus, Olavi Pyhä, Oldenburg in Holstein, Olen itä olen länsi (veistos), Olhavanjoki, Olivan taistelu, Omenojärvi, Onas, Oolannin sota, Operaatio Tanne Ost, Opetšenski Posad, Orehovno (järvi Pustoškan piirissä), Orleja (järvi), Orm Punainen, ORP Generał Tadeusz Kościuszko, ORP Kaszub (1921), ORP Wilk, Orthoceras, Orzełin tapaus, Oskarshamnin kunta, Oskarshamnin ydinvoimalaitos, Osno, Ostrovitnoje (järvi Pustoškan piirissä), Ostrovito (järvi Štšukinskan pitäjässä, Pustoškan piiri), Ostrovito (järvi Bežanitsyn piirissä), Ostrovito (järvi Prigorodnan pitäjässä, Pustoškan piiri), Ostrovno (järvi nro 4), Ostvorpommern, Otto Brunila, Otto Julius Hagelstam, Otto von Peccatel, Oulun merikoulu, Outotec, Oxelösundin kunta, Oxelösundin satama, Ozeaneum, P. C. Jersild, Padvariai, Pagryniai, Painolasti, Painolastikasvi, Paksujoki, Paldiski, Palejevo (järvi), Palemonit, Palosaari (Helsinki), Paptic, Parkanonjärvi, Partasimppu, Paul Karl Toppelius, Paula Havaste, Pauli Bagge, Pāvilosta, Pääuoma, Pähkinäsaaren rauha, Päijänne, Pälkjärvi (järvi), Pärnunjoki, Péter Nádas, Peberholm, Peene, Pehr Junnelius (1745–1790), Peipsijärvi, Peiteļa ezers, Pelayo (1887), Perämeren valashavainto 2006, Peretjos, Pernjärvi, Pernunjärvi, Pertinjärvi (Soanjoki), Peter Georg Falck, Petteri Saario, Pielisjärven reunamuodostuma, Pietari (kaupunki), Pietari Suuri, Pietarin suursatama, Pietarin tulvapato, Pihkovanjoki, Pihlajat, Piia-Noora Kauppi, Piikkikampela, Piikkikampelat, Piitimenjoen vesistö, Pikk Hermann, Pikku-Kaila, Pikku-Nauvo, Pikku-Poikamo, Pikku-Sorsamo, Pikkusydänsimpukka, Pikkutuulenkala, Pilkkasiipi, Pilkkusilli, Pionerski, Pirisaari, Pirttisaari (Porvoo), Pisterausku, Pitkäjärvi (Miehikkälä), Pitkäsaari, Piuru, Pjotr Hohlov, Plikiai, Pljussan valuma-alue, Ploskoje (järvi Bežanitsyn piirissä), Plotkino, Pnjovno, Pohjan sota, Pohjanlahdenlauha, Pohjanlahti, Pohjanmeri, Pohjapyrstökäs, Pohjoinen jäämeri, Pohjoinen laivasto, Pohjoinen ulottuvuus, Pohjois-Korean ja Suomen suhteet, Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus, Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus, Pohjoiset ristiretket, Pohjoismaat, Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota, Pohjolan Liikenne, Pohjolan ydinaseeton vyöhyke, Polabi, Polatsk, Polatskin rautatieasema, Polttokenttäkalmisto, Polttovenehautaus, Pomfretti, Pommeri, Pommerin kolmoiskaupunki, Pommerin voivodikunta, Pommerinlahti, Pontuksen kaivanto, Poosjärvi (järvi Porissa), POP-yhdiste, Porin jokisatama, Porin keskiaaltoasema, Porvoon historia, Posadnikovskoje, Prakunjärvi, Prästvike, Pregolja, Preila, Presidenttifoorumi, Prinz Eugen, Pripet, Prometeismi, Pronssikauden meripihkakauppa, Pronssikausi, Prora, Pukkisaari, Pullokuonodelfiini, Punakatko, Puola, Puolan aluemuutokset, Puolan armeijan ilmavoimat, Puolan käytävä, Puolan merivoimat, Puolan offensiivi, Puolan yhdistynyt työväenpuolue, Purjehdus kesäolympialaisissa 1936, Pustoje Mogilno, Putkikirves, Puttgarden, Puula, Puurijärvi, Pyöräsaari, Pyöriäinen, Pyhäjärvi (Säkylä), Pyhäjärvi (Tampere), Pyhän Panteleimonin kirkko (Hanko), Pyhtäänjärvi, Pytheas, Quickborn, Radio Finland, Railroad Tycoon, Rakkohauru, Ramsö (Kirkkonummi), Rankki (saari), Rannikko, Rannikkopatteri 43 (Viro), Rannikkopuolustus, Ranskan–Hollannin sota, Rantakäärme, Rantakotilo, Rantaruttojuuri, Ranua, Rassvet, Rasvakala, Ratnoje (järvi), Rautaesirippu, Rautakausi, Ravinteiden kierrätys, Räshid Nasretdin, Räyskä, Råån, Råckstaån, Röda kon, Rönnbusken, Rönne å, Rönne ån vesistö, Rönnkobben, Rövaren, Rügen, Recknitz, Rederiaktiebolaget Eckerö, Rehevöityminen, Reichsmarine, Reinickendorf (kaupunginosa), Rekijärvi (Suojärven piiri), Reksuo, Relikti, Repovesi-Luujärvi, Retuoja, Reunameri, Reunamuodostuma, Richard Saunders Dundas, Rickleånin vesistö, Ridasjärvi (järvi), Riian piiritys (1621), Riianlahti, Riika, Riimukivi Gs 13, Rikastuminen, Riksu laht, Ristiretket, Ristiretket vendejä vastaan, Risto Jurva, Rokånin vesistö, Rolfsån, Rolfsånin vesistö, Ronneby, Ronnebyån, Ronnebyånin vesistö, Ronnebyn kunta, Rosala, Rosånin vesistö, Roslagen, Rostock, Rostock (piirikunta), Rostockin satama, Rostockin yliopisto, Ruba, Ruhnu, Ruijanpallas, Ruila järv, Ruissalon kahakka, Ruissalon kalalajisto, Runmarö, Ruokolampi (Sortavalan piiri), Ruotsi, Ruotsin historia, Ruotsin järvet, Ruotsin maantiede, Ruotsin murteet, Ruotsin suurvalta-aika, Ruotsin vesistöalueet, Ruotsin Wismar, Ruotsinlaiva, Ruotsinsalmen toinen meritaistelu, Ruptuurisota, Rurikinlinna, Rusit, Rusnė, Ruugit, Ruuhi, Ruusulevä, Ryže, Rybinsk, Rybinskin tekojärvi, Ryhävalas, S/S Betty H, S/S Eggo, S/S Jussi H, S/S Leena, S/S Mikko, S/v Estelle, Saara Bäck, Saarenmaa, Saarenmaan kunta, Saarijärvi (Ulmasenjoen valuma-alue, Suojärven piiri), Saaristokeskus Korpoström, Saaristomeri, Saaristoristeilijä, Sagån, Sahahauru, Saimaa, Saimaan syväväylä, Saimaannorppa, Saksa, Saksalainen ritarikunta, Saksalaiset, Saksan maantiede, Saksan saaret, Saksitoksiini, Saltsjöbaden, Sammaleläimet, Sandhamn, Santahamina, Sarda, Sardelli, Sarkajärvi (Suojärven piiri), Sarkajoki, Sarvipunaliuska, Sassnitz, Satama, Satelliittipaikannus, Saugos, SAVE-hanke, Saxån, Saxånin vesistö, Sārnaten suoasuinpaikka, Säätiedotus merenkulkijoille, Säkylänharju ja Virttaankangas, Säsjoki, Säteilyturvakeskus, Sävaån, Sävarånin vesistö, Söderköpingsån, Söderköpingsånin vesistö, Södermanland, Södermanlandin lääni, Söderström (Tukholma), Södertälje, Södertäljen kanava, Södertäljen kunta, Södertörn, Södra Kytökäringen, Sölvesborg, Søren Norby, Sõrve säär, Sõrvenniemi, Scandlines, Scharbeutz, Schlei, Schleswig (kaupunki), Schleswig-Holstein, Schleswigin herttuakunta, Sea Life Helsinki, Sege å, Sege ån vesistö, Seiche, Seili, Selångersånin vesistö, Seletskijenjärvi, Selkämeren kansallispuisto, Seltikanjoki, Sergei Kabanov, Sigbrit Willoms, Siivetönruokki, Silakka, Silja Line, Sillen, Silli, Sillivalas, Silmien väri, Sima, Simput, Sinbad, Sinimäkien taistelu, Sinisimpukat, Sinisimpukka, Sinivalas, Sinjaja (Velikaja), Sinovino, Sirkjärvi, Sirokatkarapu, Sisä-Suomen reunamuodostuma, Sisä-Suomen suurjärvi, Sisämeri, Siversovin kanava, Själakobben, Sjælland, Skagerrak, Skandinavia, Skandinavian historia, Skandinavian niemimaa, Skandinavian pronssikausi, Skandinavisen pronssikauden pitkätalo, Skateholmin kalmistot, Skärjånin vesistö, Skeboån, Skeboånin vesistö, Skillinge, Skoonen sota, Skräbeån, Skräbeånin vesistö, Skuodasin kunnallispiiri, Slaavilainen mytologia, Slussenin silta, Småholm, Småholmarna, Småland, Smolenskin alue, Smolinka (Velikaja), SMS Hannover, Snärjebäcken, Snärjebäckenin vesistö, Snoderånin vesistö, Soanjärvi, Soanjoki, Soela väin, Solitaire (laiva), Sollidenin linna, Sommelo, Sonderkommando Nord, Sorot, Soskuanjoki, SS Hansa, SS Herakles, SS Raimo-Ragnar, Stadsholmen, Staffan (saari), Stena-konserni, Stenbockin talo, Stensån, Stensån vesistö, Stenskär (Espoo), Sterletti, Stockholms Rederi Svea, Stolbovan rauha, Stora Ängesön-Lilla Ängesön, Stora Ådholmen, Stora Blindsund, Stora Bodö, Stora Grötholmen, Stora Hallonkobben, Stora Herrö, Stora Karlsö, Storaisarn, Storån, Storånin vesistö, Storlandet (Hiittinen), Stralsund, Strelasund, Stutthofin keskitysleiri, Subboreaali, Suistamonjärvi, Sukellusvene Saukko, Sulkava (kala), Sulkavanjärvi (järvi Kiuruvedellä), Suojeluohjelma, Suojeluskuntaselkkaus, Suolajärvi, Suolakala, Suolasänkiö, Suomalainen siirtolaisuus, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalaiset, Suomalaiset historiapäivät, Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella, Suomalaisten alkuperä, Suomen asutushistoria, Suomen eläkejärjestelmä, Suomen esihistoria, Suomen historia, Suomen historian aikajana, Suomen huoltoreitit, Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944, Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941, Suomen järvet, Suomen Joutsen, Suomen kaarti, Suomen keskiaikaiset kaupungit, Suomen kielen lainasanat, Suomen leijona (majakka), Suomen luonto, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, Suomen maantiede, Suomen rajat, Suomen sisällissota Lapissa, Suomen sota, Suomen sotahistoria, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen vesiliikenteen historia, Suomen vesistöalueet, Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristöministeriö, Suomenlahden tykistösulku, Suomenlahti, Suomi, Suomi 1930-luvulla, Suomyrtti, Suonenjoki (joki Suonenjoella), Suseån, Suseånin vesistö, Sutokskoje, Suur-Längelmävesi, Suuren Pohjan sodan aikainen rutto, Suuri Pohjan sota, Suuri Venäjän sota, Suurijärvi (Miehikkälä), Suurpuolan kapina (1918–1919), Suutari (kala), Svartån (Västmanland), Svartholmen (Soukka), Svärtaån, Svärtaånin vesistö, Svealaiset, Sven Segerstråle, Svetlogorsk (Kaliningradin alue), Svetloje (järvi Alolin valuma-alueella Pustoškan piirissä), Svetlyi, Sviblo (järvi), Swakopmund, Syanobakteerit, Sydänkeskiaika, Sydänsimpukka, Sympatrinen lajiutuminen, Sysmän reitti, Sytiviermänjoki, Syväjärvi (Pälkäne), Syväys, Szczecin, Szczecin-Świnoujścien satama, Sztutowo (kylä), Tagalaht (Haapsalu), Tagalaht (Saarenmaa), Taganrog, Taistelulaiva Tirpitz, Tall Ships Races, Tallholm, Tallink, Tallinna, Talonpoikainen vapaus, Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla, Talvisodan merisotatoimet, Talvisodan tausta, Talvisota, Tanska, Tanskan kuninkaallinen laivasto, Tanskan maantiede, Tanskan salmet, Tanskankuirimo, Tapani Löfving, Tapio Lehtinen, Tarja Halonen, Tarmo (kuunari), Tarvo (saari), Taskuravut, Tavelånin vesistö, Tšenoje (järvi), Tšerešno, Tšerjoha (joki), Tšornoje (Belaja Struga), Tähtimadot, Tämnarånin vesistö, Tänavjärv, Tärännönjoki, Täyssinän rauha, Tåsinge, Töpöpunaröyhelö, Töre, Töreälvenin vesistö, Törmäsjärvi (järvi Ylitorniolla), Teheranin konferenssi, Teisti, Telkkä, Tepenīcanjärvi, Ternopil, Tervehtiminen, Testeboånin vesistö, Thüringit, Thorbjörn Kramer, Tihvinän kanavajärjestelmä, Tihvinänjoki, Tiikerikatka, Tiiliruukinlahti, Tilsiter, Tirrevet, Titanic (vuoden 1943 elokuva), Tjärvenin majakka, Tobakspungen, Toinen maailmansota, Toinen ristiretki, Toinen ristiretki Suomeen, Toinen Salpausselkä, Tornion keskustaajama, Tornionjoki, Tornipöllö, Torra Lövö, Torraisarn, Tosterön, Traksėdžiai, Trave, Travemünde, Träskö (Kemiö), Träskön (Kirkkonummi), Träskholm, Trelleborg, Trosaån, Trosaånin vesistö, Trzebiatów, Tsar-bomba, Tsimljanskin tekojärvi, Tsipilja, Tsipiljanka, Tsna, Tsushiman meritaistelu, TT-Line, Tukholma, Tukholman arkkitehtuuri, Tukholman lääni, Tukholman saaristo, Tukholman vapaasatama, Tulemajoki, Tunhamn, Turku 1300-luvulla, Turku 1400-luvulla, Turku 2011, Turska, Tuuloksenjoki, Tvijälp, Tvijälp (Suvisaaristo), Tykkivene Karjala, Tykkivene Klas Horn, Tykkivene Matti Kurki, Typen kierto luonnossa, Tyresån, Tyresånin vesistö, Tyresön kunta, Tyrni, Tyrskyleväsiira, U-vene, Uecker, Ueckermünde, Ukraina, Ukrainan historia, Ulcerative Dermal Necrosis, Ulkoluoto, Ulmosenjoki, Ulvilan raha-aarre, Unescon maailmanperintökohteet Virossa, Uplanti, Urpalonjärvi, Usedom, USS Cyclops, USS Kearsarge (LHD-3), Ustka, Utö, Utroja, Uudenkaupungin satama, Uudenmaan maakunta, Uuksunjoki, Uumajanjoen vesistö, Uusi-Laatokka, Uusikylä (Siuntio), Uzda, Vaaženinjoki, Vaasa, Vahvajärvi (Sortavalan piiri), Vainutas, Valacken, Valdain ylänkö, Valeri Popovitš, Valjala, Valkealampi (Suojärven piiri), Valkealan reitti, Valko-Venäjä, Valko-Venäjän maantiede, Valkokatka, Valkokuonodelfiini, Valkokuvedelfiini, Valkoposkihanhi, Valkoturska, Vallmo (Nauvo), Valpuri Innamaa, Vanajaveden–Pyhäjärven alue, Vanha suolatie, Vanha Suurtori, Vanhasen II hallitus, Vargen, Varjostinkuusikasvit, Varsasaari, Varsinaiset katkat, Varsova, Vartiolaiva Tursas (1986), Vasa (laiva), Vaskiratsastaja, Vattukobben, Vaukavysk, Vähä-Belt, Väinäjoki, Väkevänjärvi, Välimeri (yleiskäsite), Vänö, Vänern, Vänoxa, Värimaratti, Vättern, Vöyrin puukko, Vėžaičiai, Vege å, Vege ån vesistö, Vehkasaari, Vehno (järvi), Veikko Sjöblom, Veiksel, Veikselin kynnään kanava, Veikselin kynnäs, Veikselinhaffi, Veiviržėnai, Velikaja, Velikaja Voda, Velino (järvi Pihkovan alueella), Veljakanjoki, Vellingen kunta, Ven, Venäjä, Venäjän esihistoria, Venäjän historia, Venäjän keisarikunnan historia, Venäjän keisarikunta, Venäjän maantiede, Venäjän–Turkin sota (1710–1711), Venäläinen influenssa, Venäläisten alkuperä, Vendit, Venehautaus, Venetsialaiset, Venta (joki), Ventelä, Ventspils, Ventspilsin satama, Vepsäläiset, Vepsän metsä, Vepsän ylänkö, Verh’njadzvinsk, Verhneje (järvi Pihkovan alueella), Verjato, Verner Lehtimäki, Vesijärvi (Päijät-Häme), Vesiminttu, Vesisäihky, Vesistönhoito, Veskilais, Vesnebolog, Vettakobben, Vibriot, Vidzeme, Vienanjoki, Vienanmeren jääjärvi, Vienanmeren valuma-alue, Vienanmeren–Itämeren kanava, Vienanmeri, Vierydsån, Vierydsånin vesistö, Vietonen, Viggsö, Viherahdinparta, Vihertikka, Vihnesara, Vihreät (Venäjä), Viikinkiaika, Viikinkien idäntie, Viikinkilaiva, Viime jääkauden huippukohta, Viime jääkauden loppuvaihe, Viime jääkausi Suomessa, Viking Line, Viktor Reinhold Leopold Grenqvist, Villasaksirapu, Vilna, Vimpa, Vindån, Vindånin vesistö, Virån, Virånin vesistö, Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas, Viro, Virolaiset, Viron herttuakunta (1219–1346), Viron järvet, Viron saaret, Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu, Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue, Viron vesistöt, Virsut, Viskan, Viskanin vesistö, Vitaaliveljet, Vitånin vesistö, Vitelenjoki, Vitsandin kahakka, Vitsebsk, Vitsebskin rautatieasema, Vitträsk, Vitus Bering, Vjada (joki), Volga, Volgan-Itämeren jokireitti, Volgan–Donin kanava, Volgan–Itämeren vesitie, Volgograd, Vološno (Pustoškan piiri), Voložba, Volosovon kulttuuri, Von Bülow, Vorpommern-Greifswald, Vorpommern-Rügen, Vrouw Marian viimeinen matka, Vuoden 1812 Turun tapaaminen, Vuoden 1956 yleislakko, Vuorovesi, Vuotsijärvi (Suojärven piiri), Vyšni Volotšok, Vyšni Volotšokin vesitie, Vydmantai, Vytautas Suuri, Vytegra, Vytegran piiri, Warmia-Masurian voivodikunta, Warnemünde, Warnow, Warta, Weißensee, Werner Hacklin, Werner von Siemens, Westerplatte, Wiborg (laiva), Wilhelm Gustloff (laiva), Wilhelm von Leeb, Willy Stöwer, Wismar, Wolgast, Wolin (saari), WWF, Ylä-Mielunjärvi, Ylälampi (Sortavalan piiri), Yle Radio 1, Ylinen Alposjärvi, Ylisjärvi (Salo), Yoldiameri, Zabava Putjatišna, Zabelskoje (järvi Pihkovan alueella), Zakarias Alexander Stjerncreutz, Zavolotskoje, Zelenogradsk, Zella-Mehlis, Zeven Provinciën (1643), ZH-1, Zilezers, Zverino (järvi), 11. maaliskuuta, 1300-luku, 14. tammikuuta, 1912, 1951, 1969, 1979, 1980-luku, 1981, 1990-luku, 1992, 1993, 2006, 2019, 28. syyskuuta. Laajenna indeksi (1994 lisää) » « Kutistua indeksi

Aarno Voipio

Aarno Veikko Voipio (18. elokuuta 1928 Helsinki – 11. helmikuuta 1990 Asikkala) oli Merentutkimuslaitoksen ylijohtaja 1975–1990, professori ja Itämeren suojelukomission pääsihteeri (1980–1984).

Uusi!!: Itämeri ja Aarno Voipio · Katso lisää »

Abruka

Abruka on Viroon kuuluva saari Itämerellä, Saarenmaan saaren eteläpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Abruka · Katso lisää »

Absalon

Absalon (n. 1128 Fjenneslev, Sjælland, Tanska – 21. maaliskuuta 1201 Sorø, Sjælland, Tanska) oli tanskalainen arkkipiispa ja valtiomies, jota pidetään Kööpenhaminan perustajana.

Uusi!!: Itämeri ja Absalon · Katso lisää »

Achille Baraguey d’Hilliers

Achille Baraguey d’Hilliers, Charles-Philippe Larivièren maalaama muotokuva vuodelta 1857. Achille Baraguey d’Hilliers (6. syyskuuta 1795 Pariisi – 6. kesäkuuta 1872 Amélie-les-Bains) Joseph Valynseele: Napoleon.org.

Uusi!!: Itämeri ja Achille Baraguey d’Hilliers · Katso lisää »

ACINT

ACINT on akustinen (ääneen perustuva) MASINT, mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelun alalaji.

Uusi!!: Itämeri ja ACINT · Katso lisää »

Adalbert

Pyhimyksen kallo Prahassa Adalbertin patsas Prahassa Adalbertin ja hänen veljensä Gaudentiuksen (Radimin) patsas Libicessä, Tšekissä Pyhä Adalbert (puolaksi Wojciech, tšekiksi Vojtěch) (956 – 23. huhtikuuta 997) oli Prahassa elänyt piispa, joka kanonisoitiin Böömin, Puolan, Unkarin ja Preussin suojelus­pyhimykseksi vuonna 999.

Uusi!!: Itämeri ja Adalbert · Katso lisää »

Aegna

Aegna on saari Tallinnanlahdella Virossa 14 kilometriä Tallinnasta pohjoiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Aegna · Katso lisää »

Aestit

Tacituksen kuvauksiin pohjautuva kartta alueen heimoista. Aestit kartalla nykyisen Kaliningradin kohdalla. Aestit on historiallinen termi, jolla viitattiin balttilaisiin heimoihin.

Uusi!!: Itämeri ja Aestit · Katso lisää »

Aggregat-rakettisarja

alt.

Uusi!!: Itämeri ja Aggregat-rakettisarja · Katso lisää »

Ahven

Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Ahven · Katso lisää »

Ahvenainen (Pälkäne)

Ahvenainen on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.

Uusi!!: Itämeri ja Ahvenainen (Pälkäne) · Katso lisää »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Uusi!!: Itämeri ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Ahvenanmaan miehitys

Ahvenanmaan miehitys tapahtui vuonna 1918 Suomen sisällissodan aikana, kun Ahvenanmaan miehittivät ensin Ruotsin ja sen jälkeen Saksan joukot.

Uusi!!: Itämeri ja Ahvenanmaan miehitys · Katso lisää »

Ahvenanmeri

Ahvenanmeri on Ruotsin rannikon ja Ahvenanmantereen välissä oleva, Itämereen kuuluva merialue.

Uusi!!: Itämeri ja Ahvenanmeri · Katso lisää »

Airisto

Airiston selkä Airiston lomakeskuksesta nähtynä Vepsän saaret sekä yläreunassa suuri Satavan saari. Airisto on laaja merialue Saaristomerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Airisto · Katso lisää »

Ala-Mielunjärvi

Ala-Mielunjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Loimolan kunnassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Sytiviermänjoki laskee Korpijärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Ala-Mielunjärvi · Katso lisää »

Ala-Rääveli

Ala-Rääveli tai myös Ala-Rieveli (toisinaan myös vain Rieveli tai Rääveli) on Päijät-Hämeessä Heinolassa kaupunkitaajaman koillispuolella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Ala-Rääveli · Katso lisää »

Alandica Shipping Academy

Alandica Shipping Academy (lyhennetty ASA) on koulutusorganisaatio, joka järjestää merenkulkualan koulutusta Ahvenanmaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Alandica Shipping Academy · Katso lisää »

Alankomaiden historia

Alankomaiden historia alkaa esihistorialliselta ajalta 10 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Alankomaiden historia · Katso lisää »

Alasaksa

Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli.

Uusi!!: Itämeri ja Alasaksa · Katso lisää »

Alatsoja

Näkymä myötävirtaan. Alatsoja on Venäjällä karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä virtaava 14 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Alatsoja · Katso lisää »

Alavoisenjoki

Alavoisenjoki tai myös Aunuksenjoki, jota on kutsuttu yläjuoksulla nimellä Yllönen, on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä virtaavasta 144 kilometriä pitkästä joesta sen 87 kilometriä pitkä alajuoksun osuus, joka laskee Laatokan itärantaan.

Uusi!!: Itämeri ja Alavoisenjoki · Katso lisää »

Alånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alånin uomaa Seletin ruukin luonna syyskuussa 2007. Alånin vesistö (vesistöaluetunnus 10) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Alånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 592 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Alånin vesistö · Katso lisää »

Albert Einstein

Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.

Uusi!!: Itämeri ja Albert Einstein · Katso lisää »

Albrecht von Roon

Albrecht von Roon 1870-luvulla. Albrecht Theodor Emil von Roon (30. huhtikuuta 1803 Pleushagen, lähellä Kolbergia, Preussi – 23. helmikuuta 1879 Berliini, Saksan keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Itämeri ja Albrecht von Roon · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Uusi!!: Itämeri ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »

Alexander Adolf von Weymarn

Alexander Adolf von Weymarn (21. syyskuuta 1810 Hankoniemi – 26. kesäkuuta 1897 Jääski) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston vara-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Adolf von Weymarn · Katso lisää »

Alexander Elfsberg

Alexander Elfsberg vuosien 1858 ja 1861 välillä. Alexander Elfsberg (18. tammikuuta 1826 Oulu – 23. maaliskuuta 1903 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Elfsberg · Katso lisää »

Alexander Johan Fredrik Armfelt

Alexander Johan Fredrik Armfelt (16. kesäkuuta 1826 Kangasala – 3. helmikuuta 1898 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Johan Fredrik Armfelt · Katso lisää »

Alexander Julius Silfversvan

Alexander Julius Silfversvan (23. joulukuuta 1831 Pietari – 14. maaliskuuta 1908 Tallinna, Vironmaan kuvernementti, Venäjä) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Julius Silfversvan · Katso lisää »

Alexander Maximilian Lindebäck

Alexander Maximilian Lindebäck (12. syyskuuta 1841 Pori – 1908) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Maximilian Lindebäck · Katso lisää »

Alexander Nordvik

Alexander Nordvik (? – 1910) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Nordvik · Katso lisää »

Alexander Starck

Alexander Starck (18. toukokuuta 1890 Pietari – 18. syyskuuta 1925 Leningrad) oli venäläinen laivastoupseeri, joka 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen jäi perheineen Suomeen asumaan ja sai myöhemmin myös Suomen kansalaisuuden.

Uusi!!: Itämeri ja Alexander Starck · Katso lisää »

Algrundet

Algrundet on saari Espoon Matinkylässä noin 1,3 kilometriä Nuottaniemen venesatamasta kaakkoon.

Uusi!!: Itämeri ja Algrundet · Katso lisää »

Alholmen

Alholmen on saari Espoon Matinkylässä puolisen kilometriä Nuottaniemen venesatamasta kaakkoon.

Uusi!!: Itämeri ja Alholmen · Katso lisää »

Alimmainen Sarvinki

Alimmainen Sarvinki tai myös Ala-Sarvinki on kuivatettu järvi Joensuun Enossa.

Uusi!!: Itämeri ja Alimmainen Sarvinki · Katso lisää »

Alkuhärkä

Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin.

Uusi!!: Itämeri ja Alkuhärkä · Katso lisää »

Allan Hjelt

Allan Hjelt (Valokuva: Mario Nunes Vais.) Karl Allan Hjelt (11. kesäkuuta 1885 Turku – 6. huhtikuuta 1945 Itämeri) oli suomalainen konsuli ja liikemies, joka keräsi huomattavan omaisuuden ensimmäisen maailmansodan ajan pörssikeinottelussa mutta menetti sen suurimmaksi osaksi 1920-luvulla.

Uusi!!: Itämeri ja Allan Hjelt · Katso lisää »

Allas (geomorfologia)

Allas on maantieteessä, geologiassa ja geomorfologiassa laakea ja laaja maanpinnan tai merenpohjan painanne, joka rajoittuu ainakin lähestulkoon joka suunnassa rinteisiin.

Uusi!!: Itämeri ja Allas (geomorfologia) · Katso lisää »

Alli

Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu.

Uusi!!: Itämeri ja Alli · Katso lisää »

Allihaahka

Allihaahka (Polysticta stelleri) on Pohjoisen jäämeren haahkalaji, joka toisinaan talvehtii Suomessa tai pysähtyy tänne muuttomatkallaan.

Uusi!!: Itämeri ja Allihaahka · Katso lisää »

Alol (järvi)

Alol tai Alolja taikka myös Mjasovskojen järvi on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Alol (järvi) · Katso lisää »

Alolja

Alolja alittaa pikatien Alojan taajamassa joen alajuoksulla. Alolja on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Alolja · Katso lisää »

Als

Als on Tanskalle kuuluva saari Itämeressä, Jyllannin niemimaan itäpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Als · Katso lisää »

Alsterån

Alsterån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 125 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Alsterånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Alsterån · Katso lisää »

Alsterånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alsterånin vesistö (vesistöaluetunnus 75) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Alsterånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 525 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Alsterånin vesistö · Katso lisää »

Alterälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Alterälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 12) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Alterälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 459 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Alterälvenin vesistö · Katso lisää »

Altersundetin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Altersundetin vesistö (vesistöaluetunnus 8) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Altersundetin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 403 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Altersundetin vesistö · Katso lisää »

Alusliikennepalvelu

Helsingin VTS-keskus. Alusliikennepalvelu (lyh. VTS) on nimitys toiminnoille, jotka pyrkivät parantamaan meriliikenteen tehokkuutta ja sujuvuutta sekä merenkulun turvallisuutta.

Uusi!!: Itämeri ja Alusliikennepalvelu · Katso lisää »

Amerikankampamaneetti

Amerikankampamaneetti (Mnemiopsis leidyi) on alun perin Amerikan mantereen rannikkovesissä esiintyvä kampamaneettilaji, joka viime aikoina on tulokaslajina levinnyt myös Euroopan sisämeriin.

Uusi!!: Itämeri ja Amerikankampamaneetti · Katso lisää »

Amerikanmonisukasmato

Amerikanmonisukasmato eli amerikansukasjalkainen (Marenzelleria viridis) on Itämeressä elävä nivelmatolaji, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikan itärannikon suistoalueilta.

Uusi!!: Itämeri ja Amerikanmonisukasmato · Katso lisää »

Amsterdam

Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Amsterdam · Katso lisää »

Ancylusjärvi

Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.

Uusi!!: Itämeri ja Ancylusjärvi · Katso lisää »

Ancyluskotilo

250px Ancyluskotilo (Ancylus fluviatilis) on virtavesissä elävä pieni makean veden nilviäislaji.

Uusi!!: Itämeri ja Ancyluskotilo · Katso lisää »

Anders Wiklöf

Erik Anders Wiklöf (s. 25. heinäkuuta 1946 Maarianhamina) on ahvenanmaalainen liikemies.

Uusi!!: Itämeri ja Anders Wiklöf · Katso lisää »

Anisimovo

Anisimovon kunta Boksitogorskin piirin kartalla. Anisimovo on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Anisimovo · Katso lisää »

Ankerias

Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Ankerias · Katso lisää »

Anklam

Anklam on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa, koillisessa Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Anklam · Katso lisää »

Anton Erik Scheele

Anton Erik Scheele (noin 1840–1859) Anton Erik Scheele (8. maaliskuuta 1810 Virolahti – 16. kesäkuuta 1878 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Anton Erik Scheele · Katso lisää »

Anturainen

Anturainen (Buglossidium luteum) on merianturoihin kuuluva pieni kampelakala, joka elää Koillis-Atlantin ja Välimeren rannikkovesissä.

Uusi!!: Itämeri ja Anturainen · Katso lisää »

Aphanizomenon

Aphanizomenon on syanobakteerien suku, joka aiheuttaa leväkukintoja makeissa- ja murtovesissä.

Uusi!!: Itämeri ja Aphanizomenon · Katso lisää »

Argeikovo

Argeikovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Argeikovo · Katso lisää »

Arkonan allas

Arkonanmeri kartan oikeassa alakulmassa Arkonan allas eli Arkonanmeri on Itämeren osa Ruotsin eteläkärjen ja Saksan pohjoisrannikon välissä; sen itäreunalla on Bornholmin saari ja länsireunalla Falsterin ja Själlannin saaret.

Uusi!!: Itämeri ja Arkonan allas · Katso lisää »

Armeijaryhmä Kuurinmaa

Armeijaryhmä Kuurinmaan hihanauha Itärintama operaatio Bagrationin aikana, puna-armeijan eteneminen 1. elokuuta 1943 – 31. joulukuuta 1944 Armeijaryhmä Kuurinmaa oli Saksan itärintaman armeijaryhmä, jonka puna-armeija saartoi Kuurinmaalle operaatio Bagrationin yhteydessä syksyllä 1944.

Uusi!!: Itämeri ja Armeijaryhmä Kuurinmaa · Katso lisää »

Arno (järvi Pihkovan alueella)

Arno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Arno (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Únětice-kulttuuri

varhaispronssikaudella. Únětice-kulttuuri on merkitty numerolla 4. Únětice-kulttuuri oli pronssikaudella ensimmäisiä pronssia valmistaneita kulttuureja itäisessä Keski-Euroopassa 2300–1600 eaa.

Uusi!!: Itämeri ja Únětice-kulttuuri · Katso lisää »

Asovanmeri

Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Asovanmeri · Katso lisää »

Aspö (Korppoo)

Aspö (nimen suomenkielinen muoto Haapasaari harvoin käytössä) on kylä samannimisellä saarella Paraisten kaupungissa, entisen Korppoon kunnan alueella Turunmaan saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Aspö (Korppoo) · Katso lisää »

Asveija

Asveija tai Asveiskaje vozera on järvi Valko-Venäjällä Vitsebskin alueen Verh’njadzvinskn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Asveija · Katso lisää »

Świna

Świna on noin 16 kilometriä pitkä joki Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Świna · Katso lisää »

Świnoujście

Katu Świnoujściessa. Świnoujście on kaupunki Puolan luoteisnurkassa Länsi-Pommerin voivodikunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Świnoujście · Katso lisää »

Atlantin valtameri

Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.

Uusi!!: Itämeri ja Atlantin valtameri · Katso lisää »

Atlantinsampi

Atlantinsampi, aiemmin sinisampi (Acipenser oxyrinchus) on ensisijaisesti pohjoisamerikkalainen sampilaji, joka on aikoinaan elänyt alkuperäisenä myös Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Atlantinsampi · Katso lisää »

Atlantinsinisimpukka

Atlantinsinisimpukka (Mytilus edulis) on sinisimpukoiden (Mytilidae) heimoon ja sinisimpukoiden (Mytilus) sukuun kuuluva merivesissä elävä nilviäislaji.

Uusi!!: Itämeri ja Atlantinsinisimpukka · Katso lisää »

Atlanttinen lämpökausi

Atlanttinen lämpökausi on lämpimin ja kostein holoseenin kausi Euroopan pohjoisosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Atlanttinen lämpökausi · Katso lisää »

Attu (Parainen)

Attu on saari Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Attu (Parainen) · Katso lisää »

Audru

Audru on pienkauppala (alevik) ja entinen kunta Pärnumaan maakunnassa, Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Audru · Katso lisää »

Aurajoki (yritys)

Aurajoki Oy:n logo Aurajoki Oy on vuonna 1967 perustettu yritysryhmä, jonka palveluita ovat kuumasinkitys, elektrolyyttiset pinnoitteet sekä erilaiset teräsrakenteet ja voimalinjarakenteet.

Uusi!!: Itämeri ja Aurajoki (yritys) · Katso lisää »

Aurelia (suku)

Aurelia on kiekkomeduusoihin kuuluva suku, johon kuuluu Itämeressäkin yleinen korvameduusa (Aurelia aurita).

Uusi!!: Itämeri ja Aurelia (suku) · Katso lisää »

Automatic Packet Reporting System

PR ''Jenny Wihurissa'' on APRS tunnuksella OH2RDJ-8. APRS on radioamatöörien käyttämä järjestelmä, jossa radiolähettimen sijainti lähetetään radiotoistimelle taajuudella 144,800 MHz tai 432,500 MHz ja samalta radiotoistimelta saadaan myös muiden radiolähettimien sijainti, jotta voidaan saada selville, mitä radiolähettimiä on esimerkiksi kymmenien kilometrien päässä, jotta tiedettäisiin, mihin asemiin voidaan ottaa yhteys omalta radioasemalta.

Uusi!!: Itämeri ja Automatic Packet Reporting System · Katso lisää »

Avainlaji

Itämeren vesiekosysteemin avainlaji Avainlajiksi kutsutaan lajia, jonka vaikutus ekosysteemiin ja sen toimintaan on suurempi kuin sen runsauden perusteella voisi odottaa.

Uusi!!: Itämeri ja Avainlaji · Katso lisää »

Axel Fredrik Boije af Gennäs

Axel Fredrik Boije af Gennäs (1880-luvun loppu) Axel Fredrik Boije af Gennäs (21. kesäkuuta 1828 Tyrväntö – 18. maaliskuuta 1903 Le Cannet, Ranska) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali ja vapaaherra.

Uusi!!: Itämeri ja Axel Fredrik Boije af Gennäs · Katso lisää »

Šest (joki)

Šest on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Šest (joki) · Katso lisää »

Ševino (järvi Pihkovan alueella)

Ševino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ševino (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Šilutėn kunnallispiiri

Kunnallispiirin kartta Šilutėn kunnallispiiri on yksi Liettuan kuudestakymmenestä kunnallispiiristä, joka sijaitsee Klaipėdan läänissä.

Uusi!!: Itämeri ja Šilutėn kunnallispiiri · Katso lisää »

Štšadritskoje

Štšadritskoje tai Šadritskoje (Шадрицкое) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Palkinon piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Štšadritskoje · Katso lisää »

Štširitskoje

Štširitskoje tai myös Širitskoje (Ширицкое) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pihkovan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Štširitskoje · Katso lisää »

Švėkšna

Švėkšna on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Šilutėn kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Švėkšna · Katso lisää »

Šventoji (Itämereen laskeva joki)

Šventoji on pienehkö Liettuan luoteisrajalla ja Latvian lounaisrajalla virtaava, Itämereen laskeva joki.

Uusi!!: Itämeri ja Šventoji (Itämereen laskeva joki) · Katso lisää »

Šventojin asuinpaikka

Šventojin asuinpaikka on Luoteis-Liettuassa Latvian vastaisen rajan tuntumassa Palangan piirikunnassa Šventojin kylässä oleva laaja suoarkeologinen kohde.

Uusi!!: Itämeri ja Šventojin asuinpaikka · Katso lisää »

Ķemerin kansallispuisto

Ķemerin kansallispuisto on vuonna 1997 perustettu suojelualue Itämeren rannalla Vidzemen alueella Latviassa noin 50 km etäisyydellä pääkaupungista Riiasta.

Uusi!!: Itämeri ja Ķemerin kansallispuisto · Katso lisää »

Žadro (järvi Pustoškan piirissä)

Žadro on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Žadro (järvi Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Želtša

Narvanjoen vesistöalueessa vaaleanvihreä rajattu alue esittää Peipsijärven valuma-aluetta. Želtša laskee Peipsijärveen sen itäpuolelta. Lugan ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartan pohjoisosassa (keltainen alue). Želtša on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piirissä virtaava joki, joka laskee Peipsijärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Želtša · Katso lisää »

Žemaičių Naumiestis

Žemaičių Naumiestis on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Šilutėn kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Žemaičių Naumiestis · Katso lisää »

Žolobno (järvi Pihkovan alueella)

Žolobno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Žolobno (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Öölannin vesistöalue

Ruotsin päävesistöalueet Öölannin vesistöalue (vesistöaluetunnus 119) muodostuu Öölannin saaren kaikista vesistöistä, jotka laskevat Itämeren pääaltaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Öölannin vesistöalue · Katso lisää »

Ölands södra grund

Ölands södra grund (tai Ölandsrev) on karikko ja tälle vuonna 1951 rakennettu samanniminen, väriltään puna-musta pohjamajakka Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Ölands södra grund · Katso lisää »

Öljyntorjunta-alus

Öljyntorjunta-alus Halli Pansiossa. Öljyntorjunta-alus on öljyn torjuntaan rakennettu tai muutettu vene tai laiva, joka on varustettu öljyntorjuntalaitteistolla.

Uusi!!: Itämeri ja Öljyntorjunta-alus · Katso lisää »

Öljysuojarahasto

Öljysuojarahasto on Suomessa toimiva lakisääteinen rahasto, joka on Suomen valtion talousarvion ulkopuolinen ja ympäristöministeriön hallinnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Öljysuojarahasto · Katso lisää »

Örö

Örö on Saaristomeren kansallispuistossa Kemiönsaaren kunnassa Hiittisten lounaispuolella sijaitseva saari, joka aiemmin kuului Hiittisten ja myöhemmin Dragsfjärdin kuntaan.

Uusi!!: Itämeri ja Örö · Katso lisää »

Öreälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Öreälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 30) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Öreälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 029 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Öreälvenin vesistö · Katso lisää »

Örsundaån

Örsundaån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Enköpingin ja Hebyn kunnissa virtaava 57 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Örsundaånin valuma-alueessa sen 71 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Örsundaån · Katso lisää »

Östanstång

Itä-Götanmaan maakuntavaakuna Östanstångin ja Västanstångin vaakunoiden yläpuolella teoksessa ''Suecia antiqua et hodierna'' vuodelta 1696. Östanstång ja Västanstång ovat kaksi aluetta Itä-Götanmaan maakunnassa Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Östanstång · Katso lisää »

Östergrundet

Östergrundet on saari Espoossa Pienen Lehtisaaren itäpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Östergrundet · Katso lisää »

Östhammar

Östhammar on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Östhammarin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Östhammar · Katso lisää »

Äänetön kevät

Äänetön kevät on yhdysvaltalaisen biologin Rachel Carsonin kirja vuodelta 1962.

Uusi!!: Itämeri ja Äänetön kevät · Katso lisää »

Ääninen

Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Ääninen · Katso lisää »

Ähtärinjärvi

Ähtärinjärvi on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä, Soinissa ja Alajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Ähtärinjärvi · Katso lisää »

Äimäjärvi (Suistamo)

Äimäjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Aramajoki yhtyy Sarkajokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Äimäjärvi (Suistamo) · Katso lisää »

Älgö

Älgö on saari Tammisaaren saariston kansallispuistossa Raaseporissa.

Uusi!!: Itämeri ja Älgö · Katso lisää »

Ängesön-Bergön

Ängesön-Bergön on 5,3 neliökilometrin kokoinen saari Kemiönsaaren kunnan Hiittisten saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Ängesön-Bergön · Katso lisää »

Ängholm

Ängholm on saari Nauvon kunta-alueella, Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Ängholm · Katso lisää »

Ärviät

Ärviät (Myriophyllum) on vesikasvisuku, johon kuuluu noin 40 lajia.

Uusi!!: Itämeri ja Ärviät · Katso lisää »

Ätran

Ätran on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 243 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Ätranin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Ätran · Katso lisää »

Ätranin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki nähtynä Falkenbergin Tullbronilta (Tullisillalta). Ätranin vesistö (vesistöaluetunnus 103) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Ätranin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 342 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ätranin vesistö · Katso lisää »

Æbelø

Æbelø on Tanskaan kuuluva asumaton saari Kattegatin salmessa.

Uusi!!: Itämeri ja Æbelø · Katso lisää »

Åbyälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä joelle Åbyn taajamassa. Åbyälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 17) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Åbyälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 344 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Åbyälvenin vesistö · Katso lisää »

Ådholms Långgrund

Ådholms Långgrund on saari ja luonnonsuojelualue Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Ådholms Långgrund · Katso lisää »

Åhus

Åhus on taajama Kristianstadin kunnassa Etelä-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Åhus · Katso lisää »

Åkerström

Åkerström tai myös Åkers kanal on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava 5 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Åkerströmin vesistössä sen 41 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Åkerström · Katso lisää »

Åkerströmin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Åkerströmin vesistö (vesistöaluetunnus 60) muodostuu Itämeren pääaltaaseen Tukholman saaristossa laskevan Åkerströmin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 396 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Åkerströmin vesistö · Katso lisää »

Ålön

Ålön on Paraisten suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Ålön · Katso lisää »

Ångermanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Högakustenbron silta ylittää joen sen joensuun kohdalta. Ångermanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 38) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ångermanjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 31 864 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ångermanjoen vesistö · Katso lisää »

B-Max

B-Max on suurin säiliöalus, joka pystyy kulkemaan Itämerelle (englanniksi Baltic Sea) ja Mustallemerelle (Black Sea).

Uusi!!: Itämeri ja B-Max · Katso lisää »

Bad Doberan (piirikunta)

Bad Doberan on entinen piirikunta, joka sijaitsi Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Bad Doberan (piirikunta) · Katso lisää »

Balduin Alnalainen

Balduin Alnalainen oli paavin alilegaatti ja myöhemmin legaatti Itämeren alueella vuosina 1230–1234.

Uusi!!: Itämeri ja Balduin Alnalainen · Katso lisää »

Baltian jääjärvi

Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).

Uusi!!: Itämeri ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »

Baltian klintti

Päiten kliffi Sillamäen lähistöllä. Baltian klintti on noin 1 100 – 1 200 km:n pituinen kalkkikivestä muodostunut kalliotörmä, klintti, Itämerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Baltian klintti · Katso lisää »

Baltic (taidekeskus)

Baltic Tynejoelta Baltic on nykytaiteen keskus Koillis-Englannissa Newcastlen naapurissa Gatesheadin puolella.

Uusi!!: Itämeri ja Baltic (taidekeskus) · Katso lisää »

Baltic Sea Action Group

Baltic Sea Action Group eli BSAG (säätiörekisterissä Elävä Itämeri säätiö) on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tekee tutkittuun tietoon perustuvaa työtä Itämeren pelastamiseksi.

Uusi!!: Itämeri ja Baltic Sea Action Group · Katso lisää »

Baltic Sea Science Center

Baltic Sea Science Center kesällä 2019. Baltic Sea Science Center (lyh. BSSC) on Tukholmassa sijaitseva Itämeren tutkimukseen erikoistunut tutkimuslaitos ja akvaario.

Uusi!!: Itämeri ja Baltic Sea Science Center · Katso lisää »

Baltijsk

Baltijsk, joka ennen vuotta 1945 tunnettiin saksalaisella nimellä Pillau, on satamakaupunki Veikselinhaffin ja Gdańskinlahden välisessä Baltijskinsalmessa Kaliningradin alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Baltijsk · Katso lisää »

Baltijskinsalmi

Baltijskinsalmi Veikselinhaffi Baltijskinsalmi (myös Pillaunsalmi) on salmi, joka yhdistää Veikselinhaffin Itämeren Gdańskinlahteen Kaliningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Baltijskinsalmi · Katso lisää »

Baltimax

Baltimax- tai B-max-nimitystä käytetään laivasta, joka voi kulkea Atlantin ja Itämeren välisten Tanskan salmien läpi.

Uusi!!: Itämeri ja Baltimax · Katso lisää »

Baltit

Baltit ovat balttilaisia kieliä puhuvia kansoja.

Uusi!!: Itämeri ja Baltit · Katso lisää »

Baltoskandia

Kartta Baltoskandian alueesta Baltoskandia tarkoittaa aluetta, johon kuuluvat Pohjoismaat ja Baltian maat eli Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Itämeri ja Baltoskandia · Katso lisää »

Bardovo (järvi)

Bardovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Bardovo (järvi) · Katso lisää »

Bartholomew Sulivan

Bartholomew Sulivan Bartholomew James Sulivan (18. marraskuuta 1810 Tregew, lähellä Falmouthia – 1. tammikuuta 1890 Bournemouth)Raoul Johnsson & Ilkka Malmberg: Kauhia Oolannin sota – Krimin sota Suomessa 1854–1855, s. 146, 414, 417, 443.

Uusi!!: Itämeri ja Bartholomew Sulivan · Katso lisää »

Batkovskoje

Batkovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novorževin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Batkovskoje · Katso lisää »

Bäveånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bäveån virtaa Uddevallan läpi. Joki Fossumin lähellä Fossumsbergin vesivoimalaitoksen padon alapuolella. Bäveånin vesistö (vesistöaluetunnus 109) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Skagerrakiin laskevan Bäveånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 301 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Bäveånin vesistö · Katso lisää »

Böömin kuningaskunta

Böömin kuningaskunta, josta joskus käytetään myös nimitystä Tšekin kuningaskunta, oli Böömin alueella Keski-Euroopassa sijainnut valtio, jonka alue nykyisin kuuluu Tšekin tasavaltaan.

Uusi!!: Itämeri ja Böömin kuningaskunta · Katso lisää »

Bötesön

Bötesön on saari Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Bötesön · Katso lisää »

Bešankovitšy

Bešankovitšy eli Bešenkovitši on kaupunkityyppinen taajama ja maaseutuvaltainen hallintopiiri Valko-Venäjän Vitsebskin maakunnan keskiosissa, maanteitse 56 kilometriä Vitsebskin länsipuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Bešankovitšy · Katso lisää »

Bežanitsyn ylänkö

Kangasmetsää ylängöllä Aloljan latvoilla. Ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartassa eteläosassa (keltainen alue). Bežanitsyn ylänkö on pieni ylänkö Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella lähellä Valko-Venäjän rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Bežanitsyn ylänkö · Katso lisää »

Belaja Struga

Belaja Struga on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Palkinon piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Belaja Struga · Katso lisää »

Beloguli

Beloguli on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Puškinskije Goryn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Beloguli · Katso lisää »

Beloje (järvi Alolin pitäjässä Pustoškan piirissä)

Beloje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Beloje (järvi Alolin pitäjässä Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Beloje (järvi Štšukinon pitäjässä Pustoškan piirissä)

Beloje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Beloje (järvi Štšukinon pitäjässä Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Beloje (järvi Samolvan pitäjässä, Outovan piiri)

Beloje tai Belskoje tai Nizovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Outovan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Beloje (järvi Samolvan pitäjässä, Outovan piiri) · Katso lisää »

Beloje (Tšerjoha)

Beloje tai myös Šgiljovo (Жгилёво) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Porhovin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Beloje (Tšerjoha) · Katso lisää »

Benderin kalabaliikki

Ranskalais-amerikkalaisen taiteilijan Augustus Tholeyn romantisoitu kuvaus tapahtumista, 1894. Benderin kalabaliikki oli väkivaltainen yhteenotto, joka tapahtui 1.

Uusi!!: Itämeri ja Benderin kalabaliikki · Katso lisää »

Bengt Gottfried Forselius

Bengt Gottfried Forseliuksen muistokivi Harju-Madisessa. Bengt Gottfried Forselius (1660 Harju-Madise – 19. marraskuuta 1688 Itämeri) oli virolainen opettaja ja seminaarin perustaja.

Uusi!!: Itämeri ja Bengt Gottfried Forselius · Katso lisää »

Berezina

Berezina, Beresina tai Bjarezina on Valko-Venäjän keskiosien läpi virtaava, 561 kilometriä pitkä Dneprin sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Berezina · Katso lisää »

Berezno (järvi Štšukinon pitäjässä, Pustoškan piiri)

Berezno eli myös Berezno II on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Berezno (järvi Štšukinon pitäjässä, Pustoškan piiri) · Katso lisää »

Berezno (järvi Prigorodnan pitäjässä, Pustoškan piiri)

Berezno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Berezno (järvi Prigorodnan pitäjässä, Pustoškan piiri) · Katso lisää »

Berezovskoje (järvi)

Berezovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Berezovskoje (järvi) · Katso lisää »

Berliini

Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Uusi!!: Itämeri ja Berliini · Katso lisää »

Berliinin taistelu

Taistelu Berliinistä (usein myös muodossa Berliinin sortuminen) oli toisen maailmansodan viimeisiä taisteluita Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Berliinin taistelu · Katso lisää »

Binz

Ilmakuva Binzistä vuodelta 2022. Kylpylähotelli Binzissä Binz on kylpyläpaikkakunta Rügenin saarella Saksan Itämeren-rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Binz · Katso lisää »

Birutė

Birutė oli tarinan mukaan 1300-luvulla eläneen Liettuan suuriruhtinas Kęstutisin vaimo.

Uusi!!: Itämeri ja Birutė · Katso lisää »

Biskopsö (Hiittinen)

Biskopsö on suuri saari Taalintehtaan eteläpuolella Kemiönsaaren kunnassa noin kymmenen minuutin merimatkan päässä Taalintehtaalta.

Uusi!!: Itämeri ja Biskopsö (Hiittinen) · Katso lisää »

Biskopsö (Nauvo)

Biskopsö on saari Nauvon kunta-alueella, Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Biskopsö (Nauvo) · Katso lisää »

Bjarmia

Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (.

Uusi!!: Itämeri ja Bjarmia · Katso lisää »

Bjarozauka

Bjarozauka eli Berjozovka on pieni kaupunki Lidan piirissä Valko-Venäjän länsiosissa Hrodnan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Bjarozauka · Katso lisää »

Björkö (Ekerö)

Kallioinen maisema saaren pohjoispäässä. Kulttuurimaisemaa saarella. Pohjoisosan matkailijoita kiinnostavia historiallisia kohteita. Ilmakuva muinaislinnasta kauppapaikan eteläpuolelta. Ansagarin muistolla vuonna 1834 pystytetty risti. Björkö on Mälarenin saari Ruotsissa Ekerön kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.

Uusi!!: Itämeri ja Björkö (Ekerö) · Katso lisää »

Björkö (Kirkkonummi)

Björkö on saari Espoonlahden merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Björkö (Kirkkonummi) · Katso lisää »

Björkö (Mustasaari)

Björkö on saari Merenkurkussa, Raippaluodon pohjoispuolella Mustasaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Björkö (Mustasaari) · Katso lisää »

Björkholmen (Soukka)

Björkholmen on huvilasaari lounaisessa Espoossa Moisöfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Björkholmen (Soukka) · Katso lisää »

Björkholmen (Suvisaaristo)

Björkholmen on huvilasaari lounaisessa Espoossa Ryssjeholmsfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Björkholmen (Suvisaaristo) · Katso lisää »

Blå Jungfrun

Kansallispuiston sijainti merkitty luvulla 24. Blå Jungfrun Blå Jungfrun (myös Blåkulla) on yksi Ruotsin kansallispuistoista.

Uusi!!: Itämeri ja Blå Jungfrun · Katso lisää »

Blekinge

Metsätammi on Blekingen maakuntakukka. Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana. Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin. Blekinge on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Itämeri ja Blekinge · Katso lisää »

Blue Sea Film Festival

Blue Sea Film Festival eli Sinisen meren elokuvajuhlat on Raumalla vuosittain järjestettävä elokuvafestivaali.

Uusi!!: Itämeri ja Blue Sea Film Festival · Katso lisää »

Bodö

Bodö on saari Porvoon ulkosaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Bodö · Katso lisää »

Bodökobben

Bodökobben on rakentamaton saari lounaisessa Espoossa Suvisaariston pääsaarten ja Lehtisaarten välisellä merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Bodökobben · Katso lisää »

Bodden

merihevosen muotoinen Hiddenseen saari. Bodden on maan vajotessa muodostunut matala, pitkä merenlahti tai rantajärvi Itämeren etelärannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Bodden · Katso lisää »

Bogatyr (1901)

Bogatyr oli Saksassa vuonna 1903 valmistunut Venäjän keisarikunnan laivaston Bogatyr-luokan panssarikansiristeilijä, joka nimettiin myyttisen keskiaikaisen sankarihahmon Bogatyrin mukaan.

Uusi!!: Itämeri ja Bogatyr (1901) · Katso lisää »

Bogskär

Taiteilijan näkemys majakasta 1880, mukana alun perin suunniteltu varastorakennus, jota ei kuitenkaan toteutettu. Nils von Heidenstam, majakan rakennuspiirustus, 1879. Bogskär on pieni luotoryhmä Itämeressä ja Suomen eteläisin maa-alue.

Uusi!!: Itämeri ja Bogskär · Katso lisää »

Boksitogorskin piiri

Ragušajoen kanjonia. Boksitogorskin Lenin-aukio. Zagolodnon kylän tsasouna. Boksitogorskin piiri on kunnallishallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Boksitogorskin piiri · Katso lisää »

Bolax

Bolax on pieni saari Kemiönsaaren kunnan Hiittisten saaristossa, missä se lähisaarineen lähisaaret muodostavat Hiittisten itäisimmän maarekisterikylän.

Uusi!!: Itämeri ja Bolax · Katso lisää »

Bolšoi Vjaz

Bolšoi Vjaz on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Bolšoi Vjaz · Katso lisää »

Bolšoje Kolpino (Pihkovan alue)

Bolšoje Kolpino tai Kolpino Bolšoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Bolšoje Kolpino (Pihkovan alue) · Katso lisää »

Bolšoje Ostrijo

Bolšoje Ostrijo tai Bolšoi Ostrov on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Bolšoje Ostrijo · Katso lisää »

Bomarsundin taistelu

Bomarsundin taistelu oli 8.–16. elokuuta 1854 käyty Oolannin sodan taistelu, jossa brittiläis-ranskalainen laivasto ja ranskalaiset jalkaväkijoukot piirittivät ja valtasivat Venäjän armeijan puolustaman Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaan Sundissa.

Uusi!!: Itämeri ja Bomarsundin taistelu · Katso lisää »

Boreaali

Boreaali (boreaalinen kausi, boreaalikausi) oli viileä kausi melko pian viime jääkauden päättymisen jälkeen noin 10 500–8 000 vuotta sitten holoseenikauden alkupuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Boreaali · Katso lisää »

Borgholm

Borgholm on kaupunki Kaakkois-Ruotsissa, Öölannin saarella Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Borgholm · Katso lisää »

Bornholm

Bornholm on Tanskalle kuuluva saari Itämeressä, Ruotsin Skånen ja Puolan Pommerin rannikon välillä sekä saarella sijaitseva samanniminen kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Bornholm · Katso lisää »

Bornholmin kunta

Kartta kunnan alueella sijaitsevista seurakunnista. Bornholm on Pääkaupunkialueella Tanskassa sijaitseva kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Bornholmin kunta · Katso lisää »

Borstö

Borstö on saari ja kylä Saaristomerellä Nauvossa, Paraisten kaupungissa.

Uusi!!: Itämeri ja Borstö · Katso lisää »

Botorpsströmmen

Botorpsströmmen on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava lyhyt joki, joka kuuluu Botorpsströmmenin vesistössä sen 75 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Botorpsströmmen · Katso lisää »

Botorpsströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Botorpsströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 71) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Botorpsströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 999 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Botorpsströmmenin vesistö · Katso lisää »

Brandenburgin markkreivikunta

Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.

Uusi!!: Itämeri ja Brandenburgin markkreivikunta · Katso lisää »

Braslaun järvien kansallispuisto

Näkymä kansallispuistoon kuuluvalle Strustajärvelle Braslaun pohjoispuolella. Kalastusta Snudyjärvellä. Näkymä Dryvjatyjärven uimarannalle Braslaun kaupungin eteläreunalla. Braslaun järvien kansallispuisto on Valko-Venäjän luoteisrajalla Vitsebskin alueella sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Itämeri ja Braslaun järvien kansallispuisto · Katso lisää »

Bräkneån

Bräkneån on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava 84 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Bräkneånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Bräkneån · Katso lisää »

Bräkneånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Jokimaisemaa Knällsbergissa valtatie 29 lähellä. Bräkneånin vesistö (vesistöaluetunnus 84) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Bräkneånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 462 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Bräkneånin vesistö · Katso lisää »

Brändholm

Brändholm on saari Espoon Matinkylässä.

Uusi!!: Itämeri ja Brändholm · Katso lisää »

Bredan piiritys (1624–1625)

Bredan piiritys oli viimeinen suuri espanjalaisten saavuttama voitto kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Alankomaissa.

Uusi!!: Itämeri ja Bredan piiritys (1624–1625) · Katso lisää »

Brest-Litovskin rauha

Brest-Litovskin rauha oli 3.

Uusi!!: Itämeri ja Brest-Litovskin rauha · Katso lisää »

Brestin alue

Brestin alue on Valko-Venäjän lounaisosassa sijaitseva maakunta (oblasti).

Uusi!!: Itämeri ja Brestin alue · Katso lisää »

Brjuškovo (Velikaja)

Brjuškovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Brjuškovo (Velikaja) · Katso lisää »

Bror Leonard Magnus Edvard Tawaststjerna

Bror Leonard Magnus Edvard Tawaststjerna (26. tammikuuta 1832 Helsinki – 1903 Bjeloje, Varsova, Veikselin kenraalikuvernementti, Venäjä) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.

Uusi!!: Itämeri ja Bror Leonard Magnus Edvard Tawaststjerna · Katso lisää »

Broströmmen

Broströmmen on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava 5 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Broströmmenin vesistössä sen 43 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Broströmmen · Katso lisää »

Broströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Broströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 58) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Broströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 227 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Broströmmenin vesistö · Katso lisää »

Bruatorpsån

Bruatorpsån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 4 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Bruatorpsånin vesistössä sen 41 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Bruatorpsån · Katso lisää »

Bruatorpsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Bruatorpsånin vesistö (vesistöaluetunnus 79) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Bruatorpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 430 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Bruatorpsånin vesistö · Katso lisää »

Brudholmen

Brudholmen on huvilasaari Espoo ja Kirkkonummen rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Brudholmen · Katso lisää »

Budslau

Budslau eli Budslav on kylä Valko-Venäjän Minskin alueen pohjoisosissa Mjadzelin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Budslau · Katso lisää »

Buguholm

Buguholm on saari Espoon Matinkylässä Ison Vasikkasaaren ja Matinkylän manneralueen välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Buguholm · Katso lisää »

Bullen

Bullen (myös Bullan) on noin 0,4 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue ja pieni saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Bullen · Katso lisää »

Bundesautobahn 19

Bundesautobahn 19 (BAB 19), lyhyemmin Autobahn 19 (A 19), on 124 kilometriä pitkä pohjois–eteläsuuntainen moottoritie Koillis-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Bundesautobahn 19 · Katso lisää »

Bundeswehr

Bundeswehrin sotilaita univormuissa. Bundeswehrin sotilaita Bundeswehr (kirjaimellisesti Liittopuolustus) on Saksan puolustusvoimat.

Uusi!!: Itämeri ja Bundeswehr · Katso lisää »

Burgundit

Burgundien kuningaskunta 443–476. Burgundit olivat itägermaaneihin kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin Skandinaviasta.

Uusi!!: Itämeri ja Burgundit · Katso lisää »

Burkhard Christoph von Münnich

Burkhard (Burchard) Christoph von Münnich (19. toukokuuta (J: 9. toukokuuta) 1683 Neuenhuntorf, Oldenburg – 27. lokakuuta (J: 16. lokakuuta) 1767 Tartto, Vironmaa, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Itämeri ja Burkhard Christoph von Münnich · Katso lisää »

Burtnieksin drumliinikenttä

Burtnieksin drumliinikenttä sijaitsee Baltian kaakkoisosissa Etelä-Virossa ja Pohjois-Latviassa Vidzemen alangolla.

Uusi!!: Itämeri ja Burtnieksin drumliinikenttä · Katso lisää »

Bykovo (Opotškan piiri)

Bykovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Bykovo (Opotškan piiri) · Katso lisää »

Byskeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki on tunnettu lohen nousustaan yläjuoksulle. Byskeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 18) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Byskeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 662 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Byskeälvenin vesistö · Katso lisää »

Bystroje (järvi)

Bystroje tai Maslovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Bystroje (järvi) · Katso lisää »

Cap Arcona

Cap Arcona oli saksalainen linjalaiva, joka liikennöi 1920- ja 1930-luvuilla Hampurista Buenos Airesiin.

Uusi!!: Itämeri ja Cap Arcona · Katso lisää »

Carl Kuhlström

Carl Kuhlström (1829 Viipuri – 28. tammikuuta 1907 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Carl Kuhlström · Katso lisää »

Carta marina

Carta marina. Carta marina (latinaa) oli ensimmäinen Pohjoismaita kuvaava kartta, jossa oli paikannimet ja paikkojen kuvauksia.

Uusi!!: Itämeri ja Carta marina · Katso lisää »

Celebrity Eclipse

Celebrity Eclipse on Solstice-luokan risteilyalus, jonka omistaa yhdysvaltalainen Celebrity Cruises.

Uusi!!: Itämeri ja Celebrity Eclipse · Katso lisää »

Centrum Balticum -säätiö

Centrum Balticum -säätiö tekee ja tukee Itämeren alueen laaja-alaista yhteistyötä.

Uusi!!: Itämeri ja Centrum Balticum -säätiö · Katso lisää »

Charles Napier (amiraali)

Charles John Napier, Napier de São Vicenten kreivi (6. maaliskuuta 1786 lähellä Falkirkia, Skotlanti – 6. marraskuuta 1860 lähellä Catheringtonia, Hampshire, Englanti) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Itämeri ja Charles Napier (amiraali) · Katso lisää »

Christiansø

Bornholmin aluejako. Christiansø oikeassa yläkulmassa. Christiansø on Tanskalle kuuluva saari Etelä-Itämerellä 20 kilometriä Bornholmin pohjoispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Christiansø · Katso lisää »

Clara Arnheim

Clara Arnheim (24. huhtikuuta 1865 Berliini – 28. elokuuta 1942 Theresienstadt) oli saksalainen, juutalaistaustainen taidemaalari.

Uusi!!: Itämeri ja Clara Arnheim · Katso lisää »

Color Line

M/S Color Fantasy Color Line on Oslossa kotipaikkaansa pitävä norjalainen varustamo.

Uusi!!: Itämeri ja Color Line · Katso lisää »

Daljoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Torsångissa Daljokeen yhtyy Lillälven. Daljoen vesistö (vesistöaluetunnus 53) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Daljoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 28 954 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Daljoen vesistö · Katso lisää »

Dalkarlsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Dalkarlsån Dalkarlsånin vesistö (vesistöaluetunnus 25) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Dalkarlsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 347 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Dalkarlsånin vesistö · Katso lisää »

Danzigin vapaakaupunki

Danzigin vapaakaupunki oli autonominen Itämeren satamakaupunki ja kaupunkivaltio, joka perustettiin 10.

Uusi!!: Itämeri ja Danzigin vapaakaupunki · Katso lisää »

Danziginlahden taistelu

Danziginlahden taistelu tapahtui 1.

Uusi!!: Itämeri ja Danziginlahden taistelu · Katso lisää »

Darłowo

Darłowo on kaupunki Itämeren rannikolla Luoteis-Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Darłowo · Katso lisää »

Dąbiejärvi

Dąbie on Puolan neljänneksi suurin järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Dąbiejärvi · Katso lisää »

Dedino (järvi)

Dedino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Dedino (järvi) · Katso lisää »

Delångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Delångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 45) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Delångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 008 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Delångersånin vesistö · Katso lisää »

Delfiini

Delfiini eli tavallinen delfiini Luettu 30.12.2010 eli juoksiainen (Delphinus delphis) on delfiinin heimoon kuuluva valaslaji, jota pidetään yleisimpänä valaana.

Uusi!!: Itämeri ja Delfiini · Katso lisää »

Deutschland (1931)

Deutschland (myöhemmin raskas risteilijä Lützow) oli Saksan laivaston vuonna 1931 vesillelaskettu Deutschland-luokan taskutaistelulaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Deutschland (1931) · Katso lisää »

Devitšje (järvi Novosokolnikin piirissä)

Devitšje  on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Devitšje (järvi Novosokolnikin piirissä) · Katso lisää »

DFDS LISCO

DFDS LISCO oli liettualainen laivayhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja DFDS LISCO · Katso lisää »

DFDS Seaways

DFDS Seaways on DFDS A/S-konserniin kuuluva osa-alue, jonka päätehtävänä on harjoittaa konsernin laivaliikennettä.

Uusi!!: Itämeri ja DFDS Seaways · Katso lisää »

DFDS Tor Line

DFDS Tor Line oli Tanskassa pääkonttoriaan pitänyt laivayhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja DFDS Tor Line · Katso lisää »

Diklofenaakki

Diklofenaakki on tulehduskipulääke, jota käytetään tulehduksiin ja kuumeeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Diklofenaakki · Katso lisää »

Djupön-Träskön

Djupön-Träskön on 285 hehtaarin kokoinen saari Kemiönsaaren kunnan Dragsfjärdissä.

Uusi!!: Itämeri ja Djupön-Träskön · Katso lisää »

Djupuddsklacken

Djupuddsklacken on saari Espoon ulkosaaristossa noin viisi kilometriä Suvisaariston pääsaarista etelään.

Uusi!!: Itämeri ja Djupuddsklacken · Katso lisää »

Djurgårdsbrunnsviken

Djurgårdsbrunnsvikeniä Kaknästornetista. Djurgårdsbrunnsviken on lahti Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Djurgårdsbrunnsviken · Katso lisää »

Dnepr

Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Dnepr · Katso lisää »

Dneprin–Bugin kanava

Dneprin–Bugin kanava Brestin ja Pinskin välillä (ylhäällä vasemmalla) Dneprin–Bugin kanava on Mustanmeren ja Itämeren vesistöalueet yhdistänyt keinotekoinen vesireitti Dneprin sivujoesta Pripetistä Veikselin vesistön Bug-haaraan Valko-Venäjän lounaisosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Dneprin–Bugin kanava · Katso lisää »

Dolgoje (järvi Bežanitsyn piirissä)

Dolgoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Dolgoje (järvi Bežanitsyn piirissä) · Katso lisää »

Dolgoje (järvi Bolgatovan pitäjässä Opotškan piirissä)

Dolgoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Dolgoje (järvi Bolgatovan pitäjässä Opotškan piirissä) · Katso lisää »

Dolgoje (järvi Prigorodin pitäjässä Opotškan piirissä)

Dolgoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Dolgoje (järvi Prigorodin pitäjässä Opotškan piirissä) · Katso lisää »

Dovilai

Dovilai on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Klaipėdan kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Dovilai · Katso lisää »

Dragsfjärdin myrkkyskandaali

Dragsfjärdin myrkkyskandaali oli tapahtumasarja, joka liittyi laivuri Jukka Ojarannan 1980-luvun alussa tekemään törkeään ympäristörikokseen.

Uusi!!: Itämeri ja Dragsfjärdin myrkkyskandaali · Katso lisää »

Dreverna

Venesatama Drevernassa. Dreverna on kylä Klaipėdan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, läntisessä Liettuassa lähellä Itämeren rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Dreverna · Katso lisää »

Druskininkai

Druskininkai on kaupunki Liettuan eteläosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Druskininkai · Katso lisää »

Durbe

Durbe on Latviassa sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Durbe · Katso lisää »

Dzisna

Dzisna eli Disna on vuoden 2009 väestönlaskennan asukasluvun 1 973 perusteella Valko-Venäjän pienin kaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Dzisna · Katso lisää »

Dzjaržynsk

Dzjaržynsk eli Dzeržinsk on noin 25 164 asukkaan pienehkö kaupunki Valko-Venäjällä Minskin alueella, 38 kilometriä Minskistä lounaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Dzjaržynsk · Katso lisää »

Dzjaržynskin mäki

Dzjaržynskin mäki eli Hara Dzjaržynskaja on Valko-Venäjän korkein kohta, 345 metriä merenpinnasta.

Uusi!!: Itämeri ja Dzjaržynskin mäki · Katso lisää »

Echineismeri

Echineismeri oli Itämeren jääkauden jälkeinen vaihe Yoldiameren ja Ancylusjärven siirtymäkautena noin 10 800–10 400 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Echineismeri · Katso lisää »

Eckernförde

Eckernförde on noin 22 000 asukkaan varuskuntakaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Eckernförde · Katso lisää »

Eckernfördenlahti

Eckernfördenlahti on Jyllannin niemimaalla, Pohjois-Saksassa, Schleswig-Holsteinin osavaltiossa sijaitseva ja Kielinlahdesta erkaneva Itämeren lahti.

Uusi!!: Itämeri ja Eckernfördenlahti · Katso lisää »

Eem-interglasiaali

Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi noin 131 000–114 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Eem-interglasiaali · Katso lisää »

Eemmeri

Eemmeri oli noin 125 000 vuotta sitten Itämeren altaassa vallinnut merivaihe.

Uusi!!: Itämeri ja Eemmeri · Katso lisää »

Eerik XIII Pommerilainen

Eerik Pommerilaisen hauta. Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin kuninkaaksi 17. kesäkuuta 1397. Hans Peter Hansenin piirros 1800-luvulta. Eerik Pommerilainen (noin 1382 Rügenwalde, Pommeri – 1459 Rügenwalde) oli Norjan kuningas 1389–1442, Tanskan ja Ruotsin kuningas 1396–1439 sekä Kalmarin unionin kuningas 1397–1439.

Uusi!!: Itämeri ja Eerik XIII Pommerilainen · Katso lisää »

Effoa

Effoan juliste, jossa nainen seisoo savupiipun vieressä. Yhtiön entinen pääkonttori Helsingin Etelärannassa, nykyinen Kirkon talo. S/S Titania reitillä Helsinki/Hanko–Kööpenhamina–Hull. Liuskasaaressa. Effoa (vuoteen 1937 Finska Ångfartygs Aktiebolaget, vuosina 1937–1976 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö – Finska Ångfartygs Aktiebolaget, lyhenne suomeksi SHO ja ruotsiksi FÅA) oli vuosina 1883–1990 toiminut suomalainen laivayhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja Effoa · Katso lisää »

Eider

Eider on 188 kilometriä pitkä joki Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Eider · Katso lisää »

Eija-Riitta Korhola

Eija-Riitta Anneli Korhola (o.s. Nieminen, s. 15. kesäkuuta 1959 Lahti) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Itämeri ja Eija-Riitta Korhola · Katso lisää »

Eino Koivistoinen

Eino Hannes Koivistoinen (10. toukokuuta 1907 Kuopio – 14. joulukuuta 1987 Kotka) oli suomalainen merikapteeni ja kirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja Eino Koivistoinen · Katso lisää »

Eisbrecher I

Eisbrecher I oli Euroopan ensimmäinen varsinainen jäänmurtaja, jonka hampurilaiset kauppiaat rakennuttivat, jotta laivat voisivat liikkua Elbellä ympäri vuoden.

Uusi!!: Itämeri ja Eisbrecher I · Katso lisää »

Eksjö

Eksjö on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Eksjön kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Eksjö · Katso lisää »

Elaska

Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva pohjoisten merten kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Elaska · Katso lisää »

Elbe

Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.

Uusi!!: Itämeri ja Elbe · Katso lisää »

Elbe–Lyypekki-kanava

Kanavan ylittävä silta Lyypekissä. Elbe–Lyypekki-kanava on kanava Saksan pohjoisimmassa osavaltiossa Schleswig-Holsteinissa.

Uusi!!: Itämeri ja Elbe–Lyypekki-kanava · Katso lisää »

Emån

Emån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 229 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Emånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Emån · Katso lisää »

Emånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Yläjuoksun osuus Emånista. Emånin vesistö (vesistöaluetunnus 74) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Emånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 472 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Emånin vesistö · Katso lisää »

Endriejavas

Endriejavas on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Klaipėdan kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Endriejavas · Katso lisää »

Englannin–Hollannin sodat

Englannin–Hollannin sodat olivat 1600-luvun loppupuolella ja reilut sata vuotta myöhemmin 1780–1784 käytyjä merisotia, joiden perussyy oli kilpailu ulkomaankaupan herruudesta.

Uusi!!: Itämeri ja Englannin–Hollannin sodat · Katso lisää »

Ensimmäinen ristiretki Suomeen

Ensimmäinen ristiretki Suomeen on Ruotsista Lounais-Suomeen mahdollisesti 1150-luvulla tehty ristiretki.

Uusi!!: Itämeri ja Ensimmäinen ristiretki Suomeen · Katso lisää »

Ensimmäinen Salpausselkä

Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Hankoniemen hiekkarantaa Hangossa. Lohjan kaupungin ylle kohoava Lohjanharju. Vesijärveltä. Ensimmäinen Salpausselkä, eli I Salpausselkä tai myös Salpausselkä I (lyh. SS I), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva eteläisin reunamuodostuma.

Uusi!!: Itämeri ja Ensimmäinen Salpausselkä · Katso lisää »

Eridanos

Eridanos oli kreikkalaisessa mytologiassa myyttinen joki, jonka kerrottiin olevan Hyperboreassa.

Uusi!!: Itämeri ja Eridanos · Katso lisää »

Erik Bonsdorff

Erik Bonsdorff Björn Erik Avenir Bonsdorff (s. 26. kesäkuuta 1954 Tammisaari) on suomalainen biologi ja professori, joka on erikoistunut meribiologiaan.

Uusi!!: Itämeri ja Erik Bonsdorff · Katso lisää »

Erik Junnelius (1770–1831)

Erik (Pehrinpoika) Junnelius (1. tammikuuta 1770 Oulu – 29. marraskuuta 1831 Oulu) oli suomalainen raatimies, laivanvarustaja, kauppias ja merikapteeni.

Uusi!!: Itämeri ja Erik Junnelius (1770–1831) · Katso lisää »

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945

Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 on vuonna 1971 julkaistu Vilho Tahvanaisen muistelmateos, jossa hän kertoo olleensa Mannerheimin salainen asiamies.

Uusi!!: Itämeri ja Erikoistehtävä Mannerheimin salaisena asiamiehenä 1932–1945 · Katso lisää »

Erkki Palosuo

Erkki Palosuo (oikealla) vuonna 1972. Takana professori Mauri Määttänen. Erkki Palosuo (vuoteen 1933 Brander; 28. kesäkuuta 1912 Kitee – 11. elokuuta 2007 Joensuu) oli suomalainen geofysiikan professori ja Suomen jääntutkimuksen uranuurtaja.

Uusi!!: Itämeri ja Erkki Palosuo · Katso lisää »

Ernholm

Ernholm on saari Nauvon kunta-alueella, Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Ernholm · Katso lisää »

Ernst Grönblom

Ernst Richard Grönblom (22. helmikuuta 1859 Turku – 18. lokakuuta 1934 Turku) oli suomalainen konemestari ja yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1924.

Uusi!!: Itämeri ja Ernst Grönblom · Katso lisää »

Ertebøllen kulttuuri

Euroopan kartta Ertebøllen kulttuurin aikoihin. Ertebøllen kulttuuri merkitty Tanskan seuduille punaisella, maanviljelyn ja saviastiat tuonut nauhakeraaminen kulttuuri Keski-Eurooppaan keltaisella. Ertebøllen kulttuuri oli Etelä-Skandinavian ja Itämeren pohjoisrannikon myöhäismesoliittinen kivikautinen kulttuuri noin 5 400 eaa.−3 950 eaa. nykyisen Tanskan ja Etelä-Ruotsin seuduilla sekä Puolan- ja Saksan pohjoisrannikoilla.

Uusi!!: Itämeri ja Ertebøllen kulttuuri · Katso lisää »

Ertholmene

Ertholmene on pieni Tanskalle kuuluva linnoitettu saariryhmä Bornholmin koillispuolella Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Ertholmene · Katso lisää »

Esa Hyyppä

Kaino Kaarlo Esaias (Esa) Hyyppä (14. kesäkuuta 1902 Lapua – 27. elokuuta 1977) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 1.9.1977, HS Aikakone.

Uusi!!: Itämeri ja Esa Hyyppä · Katso lisää »

Eskilstunaån

Auringonlasku vuonna 2007 keskustassa Faktoriet ja sen voimalaitos Skljustan myllyn pohjapatoa Eskilstunaån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä Eskilstunassa virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Norrströmin vesistön pääuomasta sen Hjälmarenin ja Mälarenin välisen osuuden.

Uusi!!: Itämeri ja Eskilstunaån · Katso lisää »

Eskolanvuori

Eskolanvuori on Pirkanmaalla Akaan Kylmäkoskella sijaitseva linnavuori, josta tunnetaan runsaasti perimätietoa.

Uusi!!: Itämeri ja Eskolanvuori · Katso lisää »

ESL Shipping

ESL Shipping, vuoteen 1995 saakka Etelä-Suomen Laiva Osakeyhtiö, on suomalainen vuonna 1950 perustettu varustamo jonka pääomistaja on Aspo (vuoteen 1971 Polttoaine Osuuskunta).

Uusi!!: Itämeri ja ESL Shipping · Katso lisää »

Estonian uppoaminen

Matkustaja-autolautta M/S Estonian uppoaminen tapahtui keskiviikkona 28. syyskuuta 1994 kello 1.50 (UTC+2) sen ollessa matkalla reitillään Tallinnasta Tukholmaan.

Uusi!!: Itämeri ja Estonian uppoaminen · Katso lisää »

Estuaari

Paranájoen yhteinen estuaari Argentiinan ja Uruguayn rajalla Pohjanmeren rannikolle muodostuu estuaareja idästä virtaavan Elben ja etelästä laskevan Weserin suihin. Estuaari on maa-alueen osittain suojaama jokisuualue, jossa yhden tai sitä useamman joen makea vesi sekoittuu suolaisen meriveden kanssa murtovedeksi.

Uusi!!: Itämeri ja Estuaari · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »

Eurajoen vesistö

Eurajoen vesistö (vesistöaluetunnus 34) on Suomen päävesistöalue, joka sijaitsee Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Eurajoen vesistö · Katso lisää »

Euroopan maantiede

Euroopan topografinen kartta. Eurooppa on fyysisen maantieteen näkökulmasta ryhmä Euraasian mantereen läntisiä niemimaita sekä niiden edustalla olevia saaria.

Uusi!!: Itämeri ja Euroopan maantiede · Katso lisää »

Euroopanmerikaali

Euroopanmerikaali eli merikaali (Crambe maritima) on monivuotinen, merenrannoilla kasvava ristikukkaiskasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Euroopanmerikaali · Katso lisää »

Euroopansampi

Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Euroopansampi · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Itämeri ja Eurooppa · Katso lisää »

Eurooppatie E85

E85 eli Eurooppatie 85 on 2 300 kilometriä pitkä eurooppatie.

Uusi!!: Itämeri ja Eurooppatie E85 · Katso lisää »

Falster

Falster on Tanskan eteläisin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Falster · Katso lisää »

Falsterbon kanava

Falsterbonäset. Lännessä oleva taajama on Skanör med Falsterbo, kanavan molemmin puolin Ljunghusen ja Höllviken. Falsterbon kanava on lyhyt kanava Skånessa Ruotsin lounaiskolkassa.

Uusi!!: Itämeri ja Falsterbon kanava · Katso lisää »

Fazer

Oy Karl Fazer Ab on elintarvikealalla toimiva suomalainen perheyritys, jolla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä yli 40 maahan.

Uusi!!: Itämeri ja Fazer · Katso lisää »

Fårö

Fårö on Ruotsissa Gotlannin lääniin kuuluva Itämeren saari ja entinen kunta Gotlannin saaren pohjoispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Fårö · Katso lisää »

Föglön hylky

Föglön hylky (tunnetaan myös nimellä Samppanjakuunari Ålands landskapsregering. Viitattu 10.8.2014.) on vuonna 2003 Ahvenanmaalta Föglön eteläpuolelta löydetty tunnistamattoman 1800-luvun kuunarin hylky.

Uusi!!: Itämeri ja Föglön hylky · Katso lisää »

Fehmarn

Fehmarn on Saksalle kuuluva saari Itämerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Fehmarn · Katso lisää »

Fennoskandia

Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.

Uusi!!: Itämeri ja Fennoskandia · Katso lisää »

Fiina Pietikäinen

Adolfina (Fiina) Sofia Pietikäinen (o.s. Lindqvist, ent. Andersson, 8. helmikuuta 1870 Helsingin mlk − 12. helmikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysvaikuttaja ja poliitikko, joka oli suomalaisen työväenliikkeen 1900-luvun alkuvuosien merkittävimpiä naishahmoja.

Uusi!!: Itämeri ja Fiina Pietikäinen · Katso lisää »

Finnlines

M/S ''Finnstar'' Finnlinesin laivoja Helsingissä M/S ''Finnforest'' Helsingissä Finnlines on yksi Itämeren, Pohjanmeren ja Biskajanlahden johtavista rahti- ja matkustajaliikennevarustamoista.

Uusi!!: Itämeri ja Finnlines · Katso lisää »

Finsjölandet

Finsjölandet on saari Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Finsjölandet · Katso lisää »

Fladalandet

Fladalandet on saari Tammisaaren kansallispuistossa sisä- ja ulkosaariston rajalla noin 14 kilometriä Tammisaaren keskustasta etelään.

Uusi!!: Itämeri ja Fladalandet · Katso lisää »

Fladan

Fladan on järvi Algersön saarella Föglön kunnassa Ahvenanmaan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Fladan · Katso lisää »

Flakaholm

Flakaholm on saari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Flakaholm · Katso lisää »

Fleet in being

Fleet in being (englantia, 'olemassaoleva laivasto') on merisodankäyntiin liittyvä käsite, jossa laivaston voimapotentiaali jo sellaisenaan sitoo paljon vastustajan voimavaroja, vaikka se ei kävisi taisteluun.

Uusi!!: Itämeri ja Fleet in being · Katso lisää »

Florideophyceae

Florideophyceae on punaleviin kuuluva luokka.

Uusi!!: Itämeri ja Florideophyceae · Katso lisää »

Forsmarkin ydinvoimalaitos

346x346px Forsmarkin ydinvoimala sijaitsee Ruotsin Itämeren rannikolla Uppsalan läänissä Östhammarin kunnassa, noin 70 km:n päässä Ahvenanmaasta.

Uusi!!: Itämeri ja Forsmarkin ydinvoimalaitos · Katso lisää »

Forsmarksån

Forsmarksån on Ruotsissa Uppsalan läänissä virtaava 10 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Forsmarksånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Forsmarksån · Katso lisää »

Forsmarksånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Forsmarksånin vesistö (vesistöaluetunnus 55) muodostuu Itämeren pohjoisosaan Ahvenanmereen laskevan Forsmarksånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 376 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Forsmarksånin vesistö · Katso lisää »

Francis Cromie

Francis Newton Allen Cromie (30. tammikuuta 1882 Duncannon, Irlanti – 31. elokuuta 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli brittiläinen laivaston kapteeni, joka ensimmäisen maailmansodan aikana komensi Tallinnaan ja Helsinkiin sijoitettua brittiläistä sukellusvenelaivuetta.

Uusi!!: Itämeri ja Francis Cromie · Katso lisää »

Frá Fornjóti ok hans ættmönnum

Frá Fornjóti ok hans ættmönnum (”Fornjótrista ja hänen sukunsa jäsenistä) on yhteinen nimitys kahdelle keskiajan islantilaiseen saagakirjallisuuteen kuuluvalle tekstille, Fundinn Noregr ja Hversu Noregr byggðist, joissa kuvataan muutamien norjalaisten sukujen polveutumista tarunhohtoisista kuningaista ja myyttisestä Fornjótr-jättiläisestä.

Uusi!!: Itämeri ja Frá Fornjóti ok hans ættmönnum · Katso lisää »

Fröknarna

Fröknarna on kahden drumliinisaaren muodostama ryhmä Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Fröknarna · Katso lisää »

Frösjön

Frösjön on järvi Ruotsissa Tukholman läänin ja Södermanlandin läänin rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Frösjön · Katso lisää »

Fredrik af Chapman

Vuonna 1768 julkaistun ''Architectura Navalis Mercatoria'' -nimiösivu, Merihistoriallinen museo, Tukholma. Fredrik Henrik af Chapman (9. syyskuuta 1721 Göteborg, Ruotsi – 19. elokuuta 1808 Karlskrona, Ruotsi) oli ruotsalainen laivanrakentaja ja amiraali joka uudisti Ruotsalaisen laivanrakennuksen.

Uusi!!: Itämeri ja Fredrik af Chapman · Katso lisää »

Fredrik Nikolai Nordmann

Fredrik Nikolai Nordmann Fredrik Nikolai Nordmann (14. kesäkuuta 1805 Ruotsinsalmen merilinnoitus, Kymi – 13. toukokuuta 1881 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Fredrik Nikolai Nordmann · Katso lisää »

Fucales

Fucales on ruskolevien lahko.

Uusi!!: Itämeri ja Fucales · Katso lisää »

Fylleån

Fylleån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 49 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Fylleånin vesistössä sen 64 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Fylleån · Katso lisää »

Fylleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joen uomasta 1970-luvulla. Fylleånin vesistö (vesistöaluetunnus 100) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Fylleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 394 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Fylleånin vesistö · Katso lisää »

Fyn

Fyn on Tanskan kolmanneksi suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Fyn · Katso lisää »

Fyrisån

Fyrisån ilmakuvassa virtamassa Uppsalan läpi. Fyrisån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Östhammarissa, Knivstassa ja Uppsalassa virtaava 54 kilometriä pitkä joki, jolla on Fyrisånin valuma-alueen 86 kilometriä pitkällä pääuoman alajuoksulla 36 kilometriä pitkä osuus.

Uusi!!: Itämeri ja Fyrisån · Katso lisää »

Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta

Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta on vuosina 1199–1392 Itä-Euroopassa olemassa ollut historiallinen valtio, jonka alueita oli nykyisen Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta · Katso lisää »

Galten (Mälaren)

Mälarenin länsiosien ja Hjälmarenin vesistöjä. Galten on Ruotsissa Mälarenin järvessä sen läntisin lahti tai järvenosa.

Uusi!!: Itämeri ja Galten (Mälaren) · Katso lisää »

Gammarus

Gammarus on Itämeressä ja sisävesissä esiintyvä katkasuku.

Uusi!!: Itämeri ja Gammarus · Katso lisää »

Gauja

Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Gauja · Katso lisää »

Gavleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen kaupunkialueen uomaa Gävlessä. Gavleånin vesistö (vesistöaluetunnus 52) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gavleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 460 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Gavleånin vesistö · Katso lisää »

Gådeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gådeånin vesistö (vesistöaluetunnus 39) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gådeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 293 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Gådeånin vesistö · Katso lisää »

Gåsgrund

Veneitä Gåsgrundin laiturissa. Gåsgrund on ulkoilusaari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Gåsgrund · Katso lisää »

Götajoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Götajoen vesistö (vesistöaluetunnus 108) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatin ja Skagerrakin rajalle laskevan Götajoen ja sen lähdejärven Vänernin laskujokien ja sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka 50 229 neliökilometrin pinta-alasta on Ruotsin puolella 42 468 neliökilometriä ja Norjan puolella loput 7 761 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Götajoen vesistö · Katso lisää »

Gdańskin satama

Konttialus Gdańskin sataman konttiterminaalissa Gdańskin satama-alueella sijaitsevaa telakkaa Väylä Itämereltä Gdańskin sisemmälle satama-alueelle Matkustajalautta Gdańskin satama-alueella Gdańskin satama (LOCODE: PL GDN) on Gdańskinlahdella Gdańskin kaupungissa sijaitseva Puolan suurin satama.

Uusi!!: Itämeri ja Gdańskin satama · Katso lisää »

Gdańskinlahti

Gdańskinlahden kartta. Gdańskinlahti on jokseenkin puoliympyrän muotoinen, pohjoiseen aukeava lahti Itämeren kaakkoisosassa, Puolan sekä Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Gdańskinlahti · Katso lisää »

Gdynian satama

Gdynian satama (LOCODE: PL GDY) on Puolan hallituksen vuonna 1920 tekemällä päätöksellä Gdańskinlahdelle rakennettu satama, joka sijaitsee Gdyniassa.

Uusi!!: Itämeri ja Gdynian satama · Katso lisää »

Genevadsån

Genevadsån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 8 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Genevadsånin vesistössä sen 34 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun.

Uusi!!: Itämeri ja Genevadsån · Katso lisää »

Genevadsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Genevadsånin vesistö (vesistöaluetunnus 99) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Genevadsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 224 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Genevadsånin vesistö · Katso lisää »

Germaanit

Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.

Uusi!!: Itämeri ja Germaanit · Katso lisää »

Germania

Rooman alueet punaisella, Magna Germania vihreällä. Germania oli roomalaisten käyttämä latinankielinen nimitys alueelle, joka ulottui Tonavalta Pohjanmereen ja Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Germania · Katso lisää »

Getholm

Getholm on kolmesta puuttomasta luodosta koostuva luonnonsuojelualue läntisessä Espoossa Moisön ja Tallholmin saarten välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Getholm · Katso lisää »

Gidejoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gidejoen virtauksia Gideåbackan lähellä. Gidejoen vesistö (vesistöaluetunnus 34) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gidejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 442 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Gidejoen vesistö · Katso lisää »

Giljak-luokka

Giljak-luokka oli Venäjän keisarikunnan laivaston neljän tykkiveneen muodostama alusluokka.

Uusi!!: Itämeri ja Giljak-luokka · Katso lisää »

Glücksburg

Glücksburg on noin 6 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa.

Uusi!!: Itämeri ja Glücksburg · Katso lisää »

Glušnevskoje

Glušnevskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Glušnevskoje · Katso lisää »

Gnarpsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gnarpsånin vesistö (vesistöaluetunnus 43) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gnarpsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Gnarpsånin vesistö · Katso lisää »

Gootit

Ostrogoottien kotkanmuotoinen solki vuodelta 500. Germanisches Nationalmuseum, Nürnberg. Gootit (Gutthiuda) olivat itägermaanista kieltä puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa.

Uusi!!: Itämeri ja Gootit · Katso lisää »

Gothemsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Gothemsånin vesistö (myös muodossa Gothemån, vesistöaluetunnus 117) muodostuu Gotlannissa Itämeren pääaltaaseen laskevan Gothemsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 480 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Gothemsånin vesistö · Katso lisää »

Gotland Ring

Gotland Ring on moottorirata Itämeressä sijaitsevalla Gotlannin‎ saarella Kappelshamnin pientaajamassa Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Gotland Ring · Katso lisää »

Gotlannin allas

Itämeri Gotlannin allas tai Gotlanninmeri on Itämeren laaja keskusallas Ruotsin ja Baltian maiden välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Gotlannin allas · Katso lisää »

Gotlannin historia

Gotlannin historia alkaa ajalta 7000 ekr., jolloin saarelle saapuivat ensimmäiset asukkaat.

Uusi!!: Itämeri ja Gotlannin historia · Katso lisää »

Gotlannin kunta

Gotlannin aikaisemmat kuntajaot. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienimmällä tekstillä ja vuosien 1952–1970 kuntien nimet jonkin verran isommalla. Vuosien 1952–1970 kuntien rajat on merkitty roosanvärisinä. Roman luostarin rauniot. Gotlannin kunta on Ruotsin kunta, joka käsittää Gotlannin saaren Itämeressä ja läheisiä pienempiä saaria.

Uusi!!: Itämeri ja Gotlannin kunta · Katso lisää »

Gotlannin lääni

Gotlannin vanhat pitäjät sekä Gotlannin kunta. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienimmällä tekstillä, 1950–1970-lukujen kuntien hieman suuremmalla. Näiden kuntien rajat on merkitty karttaan rosalla. Gotlannin lääni on Ruotsin lääni, jonka muodostavat Gotlannin saari sekä sen lähellä Itämeressä sijaitsevat pienemmät saaret Fårö, Gotska Sandön, Stora Karlsö ja Lilla Karlsö.

Uusi!!: Itämeri ja Gotlannin lääni · Katso lisää »

Gotlanti

Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Gotlanti · Katso lisää »

Gotska Sandön

Gotska Sandön. Gotska Sandön on Ruotsille kuuluva saari Itämerellä, noin 38 kilometriä Fåröstä pohjoiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Gotska Sandön · Katso lisää »

Goya (laiva)

MV Goya oli saksalainen rahtialus, jota käytettiin ihmisten evakuointiin sota-alueelta Puolasta toisen maailmansodan loppuvaiheessa.

Uusi!!: Itämeri ja Goya (laiva) · Katso lisää »

GPS

GPS eli Global Positioning System on Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja rahoittama satelliittipaikannusjärjestelmä, viralliselta nimeltään Navstar GPS.

Uusi!!: Itämeri ja GPS · Katso lisää »

Granholmen

Granholmen on saari Espoossa Finnoon saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Granholmen · Katso lisää »

Grönlanninhylje

Grönlanninhylje (Pagophilus groenlandicus, aiemmin Phoca groenlandica) on hyljelaji, joka elää Pohjois-Atlantilla ja Jäämerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Grönlanninhylje · Katso lisää »

Greenpeace Norden

Greenpeace Nordic eli Greenpeace Norden on maailmanlaajuisen ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimiva alueellinen yhdistys.

Uusi!!: Itämeri ja Greenpeace Norden · Katso lisää »

Greifswald

Greifswald on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Greifswald · Katso lisää »

Gremersdorf

Gremersdorfin sijainti Ostholsteinin piirikunnassa. Pienessä kuvassa Ostholsteinin sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Gremersdorf on kunta Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltion itäosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Gremersdorf · Katso lisää »

Grevesmühlen

Grevesmühlen on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Grevesmühlen · Katso lisää »

Gryficen piirikunta

Gryficen piirikunta on Puolan piirikunta Länsi-Pommerin voivodikunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Gryficen piirikunta · Katso lisää »

GTS Finnjet

GTS Finnjet (GTS.

Uusi!!: Itämeri ja GTS Finnjet · Katso lisää »

Gullö

Gullö on saari, joka sijaitsee tietä pitkin noin kahdeksan kilometrin päässä Tammisaaresta nykyisessä Raaseporin kunnassa Uudellamaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Gullö · Katso lisää »

Gunnar Mickwitz

Gunnar Mickwitz (19. lokakuuta 1906 Turku – 18. helmikuuta 1940 Viipurin maalaiskunta) oli suomalainen historian- ja antiikintutkija.

Uusi!!: Itämeri ja Gunnar Mickwitz · Katso lisää »

Gustaf Alfons Federley

Federley kapteenin arvossa vuonna 1878 Gustaf Alfons Federley (15. maaliskuuta 1826 Turku – 3. elokuuta 1886 Helsingin pitäjä) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Gustaf Alfons Federley · Katso lisää »

Gustaf August Wilhelm Melan

Gustaf August Wilhelm Melan (10. maaliskuuta 1816 Myyrmäki, Helsingin pitäjä – 12. toukokuuta 1880 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Gustaf August Wilhelm Melan · Katso lisää »

Gustaf Erikson

Merenkulkuneuvos Gustaf Erikson. Erikson osti teräsparkki ''Moshulun'' 1935 ja kuljetti sillä vehnää Australiasta. ''Pommern'' Maarianhaminassa 2005. ''Herzogin Cecilie'', joka kuljetti myös matkustajia. Gustaf Adolf Mauritz Erikson (24. lokakuuta 1872 Lemland, Ahvenanmaa – 15. elokuuta 1947 Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen merikapteeni, laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Itämeri ja Gustaf Erikson · Katso lisää »

Gustaf Rudebeck

Gustaf Rudebeck (30. lokakuuta 1913 Helsingborg – 28. elokuuta 2005 Lund) oli ruotsalainen eläintieteilijä.

Uusi!!: Itämeri ja Gustaf Rudebeck · Katso lisää »

Gustav von Schoultz

Gustav (Gustaf) Toivo Johannes von Schoultz (11. lokakuuta 1871 Moskova, Venäjän keisarikunta – 9. syyskuuta 1946 Saalfeld, Saksa) Viitattu 28.2.2015.

Uusi!!: Itämeri ja Gustav von Schoultz · Katso lisää »

Gut Panker

Gut Panker on kartano Pankerin kunnassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Gut Panker · Katso lisää »

Gyltö

Gyltö on saari entisessä Korppoon kunnassa nykyisen Paraisten kaupungin alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Gyltö · Katso lisää »

Haarukkalevä

Haarukkalevä (Furcellaria lumbricalis) on merissä elävä punaruskea levä.

Uusi!!: Itämeri ja Haarukkalevä · Katso lisää »

Haffi

Oderinhaffi Saksan ja Puolan rajalla. Tärkeimmät haffialueet, lännestä lukien Oderinhaffi, Veikselinhaffi ja Kuurinhaffi. Haffi on Itämeren etelärannikon rannan suuntaisesti mereentyöntyvän hiekkasärkän tai niemen (kynnäs) ja rannan väliin jäävä pitkä, laguunimainen lahti.

Uusi!!: Itämeri ja Haffi · Katso lisää »

Hagbyån

Hagbyån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 42 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Hagbyånin vesistössä sen 77 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Hagbyån · Katso lisää »

Hagbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hagbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 78) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Hagbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 468 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Hagbyånin vesistö · Katso lisää »

Haisjärvi

Haisjärvi on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Haisjärvi · Katso lisää »

Hait

Hait (Selachii) on leveäsuisiin kuuluva rustokalojen lohko.

Uusi!!: Itämeri ja Hait · Katso lisää »

Hajakuormitus

Hajakuormitus on luontoon tulevaa kemiallista kuormitusta, jonka alkuperää ei tarkkaan tiedetä.

Uusi!!: Itämeri ja Hajakuormitus · Katso lisää »

Halikon aarre

Halikon aarre Halikon aarre on historiallinen hopea-aarre, joka löytyi vuonna 1887 Joensuun kartanon mailta Rikalan kylästä Halikosta.

Uusi!!: Itämeri ja Halikon aarre · Katso lisää »

Halkokarin kahakka

Johan Knutson: ''Halkokarin kahakka'', maalaus 1850-luvulta. Halkokarin kahakka oli Oolannin sodan aikana 7. kesäkuuta 1854 Kokkolan edustalla Halkokarilla käyty pieni taistelu suomalaisten ja englantilaisten välillä.

Uusi!!: Itämeri ja Halkokarin kahakka · Katso lisää »

Halli (eläin)

Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Halli (eläin) · Katso lisää »

Halokliini

Halokliini on vesistöissä suolaisuuden harppauskerros eli kerros, jossa suolaisuus muuttuu voimakkaasti pystysuunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Halokliini · Katso lisää »

Halotrofinen järvi

Kuollutmeri Israelissa Inahamne on Virossa Osmussaaressa sijaitseva kluuvi. Sinijärv Länsi-Virumaalla. Halotrofinen järvi on limnologiassa järvi, jonka veden suolapitoisuus eli kivennäisaineiden pitoisuus on suurempi kuin makeanveden järvessä.

Uusi!!: Itämeri ja Halotrofinen järvi · Katso lisää »

Halsholmen

Halsholmen on saari läntisessä Espoossa Pentalan ja Stora Herrön välisessä salmessa.

Uusi!!: Itämeri ja Halsholmen · Katso lisää »

Halsholmen (Västanfjärd)

Halsholmen on saari Västanfjärdin edustalla Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Halsholmen (Västanfjärd) · Katso lisää »

Haminan mursu

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Haminan mursu eli Stena oli Itämerellä kesällä 2022 harhaillut mursu, joka rantautui Haminaan ja Kotkaan heinäkuussa 2022 ja jonka liikkeitä seurattiin Suomen mediassa tarkkaan.

Uusi!!: Itämeri ja Haminan mursu · Katso lisää »

Hampuri

Kansainväliseltä avaruusasemalta Hampuri, virallisesti Hampurin vapaa- ja hansakaupunki (saks. Freie und Hansestadt Hamburg, alasaksaksi Friee un Hansestadt Hamborg) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama.

Uusi!!: Itämeri ja Hampuri · Katso lisää »

Hampus Furuhjelm

Johan Hampus ja Anna Furuhjelm 1859. Johan Hampus Furuhjelm, (Ivan Vasiljevitš Furugelm) (11. maaliskuuta 1821 – 21. syyskuuta 1909) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan laivaston vara-amiraali ja tutkimusmatkailija sekä Alaskan, Venäjän Kaukoidän ja Taganrogin kaupungin kuvernööri.

Uusi!!: Itämeri ja Hampus Furuhjelm · Katso lisää »

Hamrångeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hamrångeånin vesistö (vesistöaluetunnus 50) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Hamrångeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 518 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Hamrångeånin vesistö · Katso lisää »

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Hanko · Katso lisää »

Hankoniemi

Hankoniemen sijainti Suomen kartalla. Nykyisten Hangon ja Raaseporin kaupunkien kuntajako 1960-luvulla. Vuonna 1977 Hankoon (oranssilla) liitettiin Hankoniemellä sijaitsevat osat Bromarvista ja Tammisaaren maalaiskunnasta sekä osa Tenholasta. Hankoniemi on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä.

Uusi!!: Itämeri ja Hankoniemi · Katso lisää »

Hannu Lukkarinen

Hannu Lukkarinen (s. 1949) on suomalainen kuvittaja, pilapiirtäjä ja sarjakuvantekijä.

Uusi!!: Itämeri ja Hannu Lukkarinen · Katso lisää »

Hannusjärvi

Hannusjärvi on pieni järvi keskellä kaupunkiasutusta Etelä-Espoon Kaitaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Hannusjärvi · Katso lisää »

Hans Collani

Hans Collani (13. helmikuuta 1908 Stettin, Saksa – 29. heinäkuuta 1944 Sinimäe, Viro) oli saksalainen Waffen-SS-eversti (SS-Standartenführer), joka toimi Suomalaisen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonan komentajana toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja Hans Collani · Katso lisää »

Hansaliitto

Hansaliiton pääkauppareitit Hansaliitto (muinaisalasaksan sanasta hansa ’ryhmä, joukko’) – myös dudische Hanse ja deutsche Hanse, – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla.

Uusi!!: Itämeri ja Hansaliitto · Katso lisää »

Hanse-Parlamentti

EU:n komissaari  Johannes Hahn Hanse-Parlamentin vuosittaisessa yhteiskokouksessa vuonna 2012 Hanse-Parlamentti (Hanse Parlament) on yhdistys yli 50 kauppakamareista, kauppakilloista sekä muista tämänkaltaisista järjestöistä Itämeren alueella, joiden yhteisenä tavoitteena on tukea pieniä ja keskikokoisiä yrityksiä, muun muassa henkilöstökoulutus-, tutkimus- ja innovatioalalla.

Uusi!!: Itämeri ja Hanse-Parlamentti · Katso lisää »

Haploryhmä N (Y-DNA)

Y-kromosomin N-haploryhmän levinneisyysalue ja esiintymistaajuus. Haploryhmä N (N-M231, "Niilo") on ihmisen Y-kromosomin haplotyyppi, joka on yleinen Pohjois-Euraasiassa.

Uusi!!: Itämeri ja Haploryhmä N (Y-DNA) · Katso lisää »

Happikato

Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.

Uusi!!: Itämeri ja Happikato · Katso lisää »

Haraholmen

Haraholmen on saari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Haraholmen · Katso lisää »

Harald Graf

Harald Graf hävittäjä Novikilla. Harald Gustav Herman Graf (29. joulukuuta 1885 Viipuri – 25. maaliskuuta 1966 Pittsburgh) oli suomalaissyntyinen Venäjän keisarillisen armeijan upseeri.

Uusi!!: Itämeri ja Harald Graf · Katso lisää »

Hari kurk

Hari kurk eli Harinkurkku on Länsi-Viron vesistö- ja Läänesaarten että Matsalun alavesistöalueseen kuuluva Itämeren pohjoisin salmi Hiidenmaan ja Vormsin saarten välissä Hiidenmaan maakunnassa ja Läänemaalla, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Hari kurk · Katso lisää »

Harmångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Harmångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 44) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Harmångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Harmångersånin vesistö · Katso lisää »

Harry Rönngren

Claes Henry ”Harry” Rönngren (26. tammikuuta 1875 Grimsby, Iso-Britannia – 2. joulukuuta 1967 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 5.12.1967, HS Aikakone.

Uusi!!: Itämeri ja Harry Rönngren · Katso lisää »

Harva (saari)

Harva on Turun saaristoon kuuluva pieni saari Kakskerrassa.

Uusi!!: Itämeri ja Harva (saari) · Katso lisää »

Hauet

Hauet (Esocidae) on toinen kahdesta haukikaloihin (Esociformes) kuuluvista kalaheimoista.

Uusi!!: Itämeri ja Hauet · Katso lisää »

Hauki

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Uusi!!: Itämeri ja Hauki · Katso lisää »

Hautarauhan rikkominen

Hautarauhan rikkominen on rikoslain 17 luvun 12 §:n mukainen rikos.

Uusi!!: Itämeri ja Hautarauhan rikkominen · Katso lisää »

Härkäsimppu

Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) on kylmien vesien kala, joka Suomessa elää rannikkovesissä ja suurimmissa järvissä.

Uusi!!: Itämeri ja Härkäsimppu · Katso lisää »

Högsar

Högsar on saari Nauvossa Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Högsar · Katso lisää »

Högsåra

Högsåra (vanhastaan Haukisaarihttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid.

Uusi!!: Itämeri ja Högsåra · Katso lisää »

Höje å

Höje å on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 35 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Höje ån vesistössä sen 45 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Höje å · Katso lisää »

Höje ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Höje ån vesistö (vesistöaluetunnus 91) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Höje ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Höje ån vesistö · Katso lisää »

Hönsholm

Hönsholm on huvilasaari lounaisessa Espoossa Moisöfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Hönsholm · Katso lisää »

Hörnånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Hörnånin vesistö (vesistöaluetunnus 29) muodostuu Pohjanlahden Merenkurkkuun laskevan Hörnånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 392 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Hörnånin vesistö · Katso lisää »

Höytiäinen

Höytiäinen on Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella, Polvijärvellä ja Juuassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Höytiäisen kanava laskee Pyhäselkään.

Uusi!!: Itämeri ja Höytiäinen · Katso lisää »

Höytiäisen kanava

Höytiäisen kanava on Pohjois-Karjalan Kontiolahdella ja Joensuussa sijaitseva 9 kilometriä pitkä kanava, joka on syntynyt Höytiäisen järvenlaskun yhteydessä vuonna 1859.

Uusi!!: Itämeri ja Höytiäisen kanava · Katso lisää »

Hedeby

Hedeby oli viikinkiaikainen tanskalainen kaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Hedeby · Katso lisää »

Heiligendamm

''Kurhaus'' Heiligendammissa. Heiligendamm on kaupunginosa Bad Doberanin kaupungissa Saksassa Itämeren etelärannalla lähellä Rostockia Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa.

Uusi!!: Itämeri ja Heiligendamm · Katso lisää »

Heiligenhafen

Heiligenhafenin tori (Marktplatz). Kotiseutumuseo. Heiligenhafen on kunta Schleswig-Holsteinin osavaltion itäosassa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Heiligenhafen · Katso lisää »

Heimo Saarinen

Heimo Olavi Saarinen (10. syyskuuta 1911 Ahlainen – 17. joulukuuta 2001 Raasepori) oli suomalainen laivuri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai merenkulkuneuvoksen arvonimen.

Uusi!!: Itämeri ja Heimo Saarinen · Katso lisää »

Hel (kaupunki)

Hel on kaupunki Pommerin voivodikunnassa Pohjois-Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Hel (kaupunki) · Katso lisää »

Helge å

Helge å on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 200 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Helge ån vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Helge å · Katso lisää »

Helge ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Helge ån vesistö (vesistöaluetunnus 88) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Helge ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 749 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Helge ån vesistö · Katso lisää »

Helin niemimaa

Helin niemimaa. Helin niemimaa eli Helinkynnäs (tai Putziger Nehrung) on Pohjois-Puolassa Itämereen Gdańskinlahteen työntyvä hiekkakynnäs.

Uusi!!: Itämeri ja Helin niemimaa · Katso lisää »

Helsingin historia

Virallinen Helsingin historia alkaa vuonna 1550, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin Vantaanjoen suulle Tallinnan kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi.

Uusi!!: Itämeri ja Helsingin historia · Katso lisää »

Helsingin huippukokous 2018

Helsingin huippukokous oli huippukokous, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat maanantaina 16.

Uusi!!: Itämeri ja Helsingin huippukokous 2018 · Katso lisää »

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on Helsingin kaupungin jakama tunnustus arvokkaasta työstä ympäristön hyväksi.

Uusi!!: Itämeri ja Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto · Katso lisää »

Henrik Leijona

Henrik Leijona, Rufilluksen kuvitusta noin vuodelta 1200 olevaan käsikirjoitukseen. Henrik Leijona (1129 tai 1130 – 6. elokuuta 1195 Braunschweig) oli Saksin herttua (nimellä Henrik III) vuosina 1142–1180 ja Baijerin herttua (nimellä Henrik XII) vuosina 1156–1180.

Uusi!!: Itämeri ja Henrik Leijona · Katso lisää »

Hermann von Schoultz

Hermann von Schoultz (1827 – 1881) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Hermann von Schoultz · Katso lisää »

Herrökobben

Herrökobben on saari Espoon ja Kirkkonummen rajalla Stora Herrön eteläpuolella ja Kaparenin lounaispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Herrökobben · Katso lisää »

Herrön Träskholm

Herrön Träskholm (myös Träskholm) on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Herrön Träskholm · Katso lisää »

Herulit

Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta.

Uusi!!: Itämeri ja Herulit · Katso lisää »

Hietakampela

Hietakampela (Limanda limanda) on oikeasilmäkampeloihin kuuluva pohjakala, joka elää Koillis-Atlantissa ja myös Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Hietakampela · Katso lisää »

Hietakatkarapu

Hietakatkarapu (Crangon crangon) on eurooppalainen, ravinnoksi pyydystettävä katkarapu.

Uusi!!: Itämeri ja Hietakatkarapu · Katso lisää »

Hietasimpukat

Hietasimpukat (Myidae) on Myida-lahkoon kuuluva, merissä elävien erilaishampaisten simpukoiden heimo.

Uusi!!: Itämeri ja Hietasimpukat · Katso lisää »

Hietasimpukka

Hietasimpukka (Mya arenaria) on noin 5 cm:n mittainen, pohjaan kaivautuneena elävä suolaisen veden simpukkalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Hietasimpukka · Katso lisää »

Hiidenmaa

Hiidenmaa Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja Hiidenmaa · Katso lisää »

Hiijärvi (Sortavalan piiri)

Hiijärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskuoja Kivioja laskee Vahvajärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Hiijärvi (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Hiiliviljely

Hiiliviljely tarkoittaa erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään.

Uusi!!: Itämeri ja Hiiliviljely · Katso lisää »

Hiitolanjoen vesistö

Hiitolanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 03) on Suomessa Suomen päävesistöalue, joka laskee Hiitolanjokea myöten Laatokkaan.

Uusi!!: Itämeri ja Hiitolanjoen vesistö · Katso lisää »

Hiitolanjoki

Simpeleen asemalta juuri lähtenyt InterCity-juna ylittämässä talvista Hiitolanjokea. Hiitolanjoki (paikallisesti myös Kokkolanjoki) on Venäjän ja Suomen alueella virtaava 62 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Itämeri ja Hiitolanjoki · Katso lisää »

Hiittinen (saari)

Hiittinen on toinen Hiittisten pääsaarista ja samanniminen kylä saarella.

Uusi!!: Itämeri ja Hiittinen (saari) · Katso lisää »

Hiltinus

Hiltinus (Johannes, k. 1071) oli 1060-luvulla itäisen Itämeren alueella vaikuttanut lähetyspiispa.

Uusi!!: Itämeri ja Hiltinus · Katso lisää »

Himleån

Himleån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 27 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Himleånin vesistössä sen 34 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Himleån · Katso lisää »

Himleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Himleånin vesistö (vesistöaluetunnus 104) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Himleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 201 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Himleånin vesistö · Katso lisää »

Hinjärvi

Hinjärvi, tai Hinjärvträsket, on Pohjanmaalla Närpiössä ja Korsnäsissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Selkämeren rannikkoalueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Hinjärvi · Katso lisää »

Hinrich Lichtenstein

Hinrich Lichtenstein Martin Hinrich Karl Lichtenstein (10. tammikuuta 1780 Hampuri – 2. syyskuuta 1857 Itämeri) oli saksalainen lääkäri, eläintieteilijä ja tutkimusmatkailija.

Uusi!!: Itämeri ja Hinrich Lichtenstein · Katso lisää »

Hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890

Hirmumyrsky Suomessa 28.

Uusi!!: Itämeri ja Hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890 · Katso lisää »

Hiusmeduusa

Hiusmeduusa (Cyanea capillata) on suurin tunnettu meduusalaji (Scyphozoa).

Uusi!!: Itämeri ja Hiusmeduusa · Katso lisää »

Hjälmaren

Hjälmaren on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Norrströmin vesistön toinen pääjärvi.

Uusi!!: Itämeri ja Hjälmaren · Katso lisää »

HMAS Voyager (D31)

HMAS Voyager (viirinumero D31/I31) oli Australian kuninkaallisen laivaston W-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMAS Voyager (D31) · Katso lisää »

HMS Algiers (1854)

HMS Algiers oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1854 valmistunut Albion-luokan 91-tykkinen toisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Algiers (1854) · Katso lisää »

HMS Amphion (1846)

HMS Amphion oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1846 vesillelaskettu 36-tykkinen puurunkoinen höyryfregatti, joka oli alun perin tilattu purjealuksena ja valmistuksen aikana muutettu höyrykäyttöiseksi.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Amphion (1846) · Katso lisää »

HMS Ardent (F184)

HMS Ardent (viirinumero F184) oli Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 21 fregatti Falklandin sodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Ardent (F184) · Katso lisää »

HMS Blenheim (1813)

HMS Blenheim oli Britannian kuninkaallisen laivaston 74-tykkinen Armada-luokan kolmannen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Blenheim (1813) · Katso lisää »

HMS Colossus (1848)

HMS Colossus oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1848 vesillelaskettu Vanguard-luokan 80-tykkinen toisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Colossus (1848) · Katso lisää »

HMS Cumberland (1842)

HMS Cumberland oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1842 vesillelaskettu Cumberland-luokan 70-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Cumberland (1842) · Katso lisää »

HMS Duke of Wellington (1852)

HMS Duke of Wellington oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1852 vesillelaskettu Duke of Wellington -luokan 121-tykkinen potkurilla varustettu höyrykäyttöinen ensimmäisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Duke of Wellington (1852) · Katso lisää »

HMS Georgetown

HMS Georgetown (viirinumero I40) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Town-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Georgetown · Katso lisää »

HMS Gustaf V

HMS Gustaf V oli Ruotsin laivaston Sverige-luokan rannikkopanssarilaiva, joka palveli muun muassa toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Gustaf V · Katso lisää »

HMS Imperieuse (1852)

HMS Imperieuse oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1852 vesillelaskettu puurunkoinen höyryfregatti.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Imperieuse (1852) · Katso lisää »

HMS James Watt

HMS James Watt oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1853 vesillelaskettu Agamemnon-luokan 91-tykkinen toisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS James Watt · Katso lisää »

HMS Magicienne (1849)

HMS Magicienne oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1849 vesillelaskettu 16-tykkinen Magicienne-luokan 2. luokan siipiratasfregatti, joka osallistui Oolannin sotaan.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Magicienne (1849) · Katso lisää »

HMS Neptune (1832)

HMS Neptune oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1832 vesillelaskettu Caledonia-luokan 120-tykkinen ensimmäisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Neptune (1832) · Katso lisää »

HMS Royal William (1833)

HMS Royal William oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1833 vesillelaskettu Caledonia-luokan 120-tykkinen ensimmäisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Royal William (1833) · Katso lisää »

HMS Royalist (1915)

HMS Royalist oli Britannian kuninkaallisen laivaston Arethusa-luokan risteilijä, joka palveli ensimmäisessä maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Royalist (1915) · Katso lisää »

HMS Superb (1798)

HMS Superb oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1798 vesillelaskettu Achille-luokan 74-tykkinen kolmannen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Superb (1798) · Katso lisää »

HMS Valorous (1851)

HMS Valorous oli Britannian kuninkaallisen laivaston höyrykäyttöinen siipirattailla varustettu toisen luokan fregatti.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Valorous (1851) · Katso lisää »

HMS Valorous (L00)

HMS Valorous (viirinumero L00) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan laivueenjohtaja kummassakin maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Valorous (L00) · Katso lisää »

HMS Verulam (1917)

HMS Verulam oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin V-luokan hävittäjä, joka palveli ensimmäisen maailmansodan lopulla sekä otti osaa brittiläiseen laivasto-osastoon Itämerellä 1919.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Verulam (1917) · Katso lisää »

HMS Victory

HMS Victory oli Britannian kuninkaallisen laivaston 100-tykkinen ensimmäisen luokan linjalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Victory · Katso lisää »

HMS Westcott

HMS Westcott (viirinumero D47) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin W-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja HMS Westcott · Katso lisää »

Hodšo

Hodšo tai Hottšo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Hodšo · Katso lisää »

Holkeri (kala)

Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Holkeri (kala) · Katso lisää »

Hollannin suurvaltakausi

Hollannin suurvaltakausi vuosina 1581–1672 oli Alankomaiden historian jakso, jolloin se oli ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon johtava maa.

Uusi!!: Itämeri ja Hollannin suurvaltakausi · Katso lisää »

Holma (Hiittinen)

Holma on saari ja kylä Kasnäsin länsipuolella Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Holma (Hiittinen) · Katso lisää »

Holoseeni

350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Holoseeni · Katso lisää »

Holoseenin ajanlasku

Holoseenin ajanlasku on kalenteriuudistusehdotus, joka mahdollistaa holoseenin aikana tapahtuneiden tapahtumien esittämisen yhtenäisellä, kasvavalla aikajanalla.

Uusi!!: Itämeri ja Holoseenin ajanlasku · Katso lisää »

Holsteinin herttuakunta

Juutinmaa ja pohjoinen Saksa: Schleswig ja Holstein sijoitettuna nykypäivän Saksaan ja Tanskaan. Holsteinin herttuakunta (alasaksaksi Holsteen,, latinaksi ja historialliseksi englanniksi Holsatia) oli herttuakunta Elbe- ja Eider-jokien välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Holsteinin herttuakunta · Katso lisää »

Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria

Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria on arkeologi Valter Langin kirjoittama tietokirja, jonka suomennoksen on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vuonna 2020.

Uusi!!: Itämeri ja Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria · Katso lisää »

Honorius III

Honorius III. Giotto di Bondonen maalaus Paavi Honorius III (n. 1150 – 18. maaliskuuta 1227) oli paavina 18. heinäkuuta 1216 – 18. maaliskuuta 1227.

Uusi!!: Itämeri ja Honorius III · Katso lisää »

Hopealohi

Hopealohi (Oncorhynchus kisutch) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.

Uusi!!: Itämeri ja Hopealohi · Katso lisää »

Horatio Nelson

Horatio Nelson (29. syyskuuta 1758 Burnham Thorpe, Norfolk, Ison-Britannian kuningaskunta – 21. lokakuuta 1805 Gibraltarinsalmi) oli englantilainen amiraali ja kaikkien aikojen kuuluisimpia merisodan johtajia.

Uusi!!: Itämeri ja Horatio Nelson · Katso lisää »

Hornborgin komitea (1923)

Hornborgin komitea eli ensimmäinen puolustusrevisioni oli vuosina 1923–1926 toiminut suomalainen komitea, joka selvitti Suomen maanpuolustuksen vastaista järjestämistä.

Uusi!!: Itämeri ja Hornborgin komitea (1923) · Katso lisää »

Hovhannes Baghramjan

Hovhannes Baghramjan (Ivan Bagramjan). Hovhannes Baghramjan (2. joulukuuta (J: 20. marraskuuta) 1897 Tšardahly, Jelizavetpolin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. syyskuuta 1982 Moskova, Neuvostoliitto)Vladimir Vorsin: Venäjän puolustusministeriö.

Uusi!!: Itämeri ja Hovhannes Baghramjan · Katso lisää »

Hubert Gough

Hubert de la Poer Gough (12. elokuuta 1870 Lontoo – 18. maaliskuuta 1963 Lontoo) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Itämeri ja Hubert Gough · Katso lisää »

Husånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Husånin vesistö (vesistöaluetunnus 33) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Husånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 578 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Husånin vesistö · Katso lisää »

Husholmenin linna

Husholmenin linna on Uudellamaalla Porvoon Yliken kylässä sijaitseva keskiajalla käytössä ollut muinaislinna.

Uusi!!: Itämeri ja Husholmenin linna · Katso lisää »

Hversu Noregr byggðist

Hversu Noregr byggðist (”Miten Norja asutettiin”) on toinen niistä keskiajan islantilaiseen saagakirjallisuuteen kuuluvista teksteistä, jotka luetaan myyttisestä Fornjótr-jättiläisestä ja tämän suvusta kertoviin tarinoihin (Frá Fornjóti ok hans ættmönnum).

Uusi!!: Itämeri ja Hversu Noregr byggðist · Katso lisää »

Hvoino (järvi)

Hvoino  on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Hvoino (järvi) · Katso lisää »

Idänsydänsimpukka

Idänsydänsimpukka (Cerastoderma glaucum) on Suomen rannikolla Itämeren murtovedessä elävä simpukkalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Idänsydänsimpukka · Katso lisää »

Idbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Idbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 35) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Idbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 222 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Idbyånin vesistö · Katso lisää »

Ii

Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Ii · Katso lisää »

Ilmastonmuutos Ruotsissa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Ruotsin ilmastoon voimakkaasti nostaen maan keskilämpötilaa ja kasvattaen sademääriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ilmastonmuutos Ruotsissa · Katso lisää »

Ilmastonmuutos Suomessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen ilmastoon voimakkaasti nostaen keskilämpötilaa ja kasvattaen sademääriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ilmastonmuutos Suomessa · Katso lisää »

Ilmetynjoki

Ilmetynjoki on 13 kilometriä pitkä joki Tammelassa ja Lopella Kanta-Hämeessä.

Uusi!!: Itämeri ja Ilmetynjoki · Katso lisää »

Ilmo Hela

Ilmo Hela (2. maaliskuuta 1915 Jyväskylä – 25. marraskuuta 1976 Helsinki) oli merentutkimuslaitoksen ylijohtaja, professori ja akateemikko.

Uusi!!: Itämeri ja Ilmo Hela · Katso lisää »

Imjärvi (järvi)

Imjärvi on Päijät-Hämeessä Heinolassa Imjärvellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Imjärvi (järvi) · Katso lisää »

Imukala

Imukala (Liparis liparis) on imukalojen (Liparidae) heimoon kuuluva kalalaji, joka tunnetaan myös pullokalana.

Uusi!!: Itämeri ja Imukala · Katso lisää »

Indalinjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Indalinjoen yli Stadsbergetin lähellä. Indalinjokea Sillressä Indalinjoen vesistö (vesistöaluetunnus 40) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Indalinjoki ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 26 727 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Indalinjoen vesistö · Katso lisää »

Inertiavirtaus

Inertialiikkeen inertiaympyrät Inertiavirtaus, inertialiike tai inertiaalinen oskillaatio on virtausmekaniikan ilmiö, jossa suurten vesialtaiden virtaukset kääntyvät Coriolis-ilmiön vaikutuksesta ympyräradoille, jos ulkoisia voimia ei ole.

Uusi!!: Itämeri ja Inertiavirtaus · Katso lisää »

Ingarö

Ingarö on saari Värmdön kunnassa Tukholman läänissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ingarö · Katso lisää »

Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet

Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet on vuonna 2021 julkaistu inkerikkoja, setoja ja vatjalaisia käsittelevä tietokirja, jonka ovat toimittaneet Kati Kallio, Riho Grünthal ja Lassi Saressalo ja jonka on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Uusi!!: Itämeri ja Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet · Katso lisää »

Inre Notgrundet

Inre Notgrundet on noin 20 aarin laajuinen kalliosaari Espoon ulkosaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Inre Notgrundet · Katso lisää »

IRINS Makran

IRINS Makran on Iranin laivaston tammikuussa 2021 käyttöön otettu kelluva tukikohta, joka on rakennettu öljytankkerista.

Uusi!!: Itämeri ja IRINS Makran · Katso lisää »

Isajevo (Pihkovan alue)

Isajevo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Isajevo (Pihkovan alue) · Katso lisää »

Islanninsimpukka

Islanninsimpukka (Arctica islandica) on merenpohjan nilviäislaji, jonka hallussa on pitkäikäisimmän elävänä tavatun eläimen maailmanennätys.

Uusi!!: Itämeri ja Islanninsimpukka · Katso lisää »

Isnäs

Isnäsin koulu Isnäsin höyrykonemuseo Isnäs on kylä Länsi-Loviisassa lähellä Porvoota, Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Isnäs · Katso lisää »

Iso Hirvijärvi (Pälkäne)

Iso Hirvijärvi on Pirkanmaalla Pälkäneellä sijaitseva järvi, joka sijaitsee Laipanmaan metsäalueella.

Uusi!!: Itämeri ja Iso Hirvijärvi (Pälkäne) · Katso lisää »

Iso Vasikkasaari

Ison Vasikkasaaren puinen näkötorni Saaren rantaa Gula Villan Iso Vasikkasaari on yksi Espoon kaupungin ulkoilusaarista.

Uusi!!: Itämeri ja Iso Vasikkasaari · Katso lisää »

Iso-Belt

Iso-Belt on Tanskan saarten, Fynin ja Sjællandin, välissä sijaitseva salmi.

Uusi!!: Itämeri ja Iso-Belt · Katso lisää »

Iso-Kuusinen

Iso-Kuusinen on saari entisen Rymättylän kunnan, nykyisen Naantalin kaupungin eteläosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Iso-Kuusinen · Katso lisää »

Iso-Nauvo

Iso-Nauvo on Nauvon pääsaari Paraisten kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Iso-Nauvo · Katso lisää »

Iso-Sorsamo

Iso-Sorsamo on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Iso-Sorsamo · Katso lisää »

Isoluoto (Salo)

Isoluoto on Särkisalon pääsaari Salon kunnassa Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Isoluoto (Salo) · Katso lisää »

Isoneula

Isoneula (Syngnathus acus) on merineulojen (Syngnathidae) heimoon kuuluva subtrooppisen vyöhykkeen merivesissä elävä kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Isoneula · Katso lisää »

Isosimppu

250px Isosimppu (Myoxocephalus scorpius) on Itämeressä ja Pohjois-Atlantilla tavattava simppujen heimon pohjakala.

Uusi!!: Itämeri ja Isosimppu · Katso lisää »

Isotuulenkala

Isotuulenkala (Hyperoplus lanceolatus, syn. Ammodytes lanceolatus) on vihertävänsininen, 20–30 cm pitkä solakka meressä elävä kala.

Uusi!!: Itämeri ja Isotuulenkala · Katso lisää »

Issa (Velikaja)

Issa on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Issa (Velikaja) · Katso lisää »

Itä-Götanmaa

Ruiskaunokki on Itä-Götanmaan maakuntakukka. Kyhmyjoutsen on Itä-Götanmaan maakuntaeläin. Itä-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Itämeri ja Itä-Götanmaa · Katso lisää »

Itä-Götanmaan lääni

Itä-Götanmaan läänin kunnat. Lääninhallituksen toimitilat Linköpingissä. Itä-Götanmaan läänin kunnat vuonnat 1952. Tämän jälkeen lääninraja on muuttunut. Osia Tjust-Edin ja Uknadalenin maalaiskunnista liitettiin lääniin Kalmarin läänistä 1970-luvun kuntauudistuksessa. Itä-Götanmaan lääni on lääni Vätternin ja Itämeren välissä Etelä-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Itä-Götanmaan lääni · Katso lisää »

Itä-Preussi

Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.

Uusi!!: Itämeri ja Itä-Preussi · Katso lisää »

Itämeren biotooppiakvaario

Kotkan Maretariumin Itämeriallas Itämeren biotooppiakvaario on akvaario, joka jäljittelee olosuhteita Itämeressä tai sen lahdissa, kuten Suomenlahdessa.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren biotooppiakvaario · Katso lisää »

Itämeren jäätikkövirta

Itämeren jäätikkövirta tai Itämeren virtauskieleke on viime jääkaudella Fennoskandian mannerjäätikköön kuulunut ja Pohjois-Ruotsin suunnalta virrannut jäätikkövirta, jonka pääasiallinen virtausreitti on ollut Ruotsin tuntureilta Pohjanlahdelle, sieltä varsinaiselle Itämerelle ja laajimmillaan aivan sen eteläosiin saakka.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren jäätikkövirta · Katso lisää »

Itämeren kaupunkien liitto

Itämeren kaupunkien liitto (Union of the Baltic Cities, UBC) on vapaaehtoinen ja proaktiivinen kaupunkiverkosto, joka on osallistunut Itämeren alueen menestyksekkääseen kehittämiseen ja integraatioon jo vuodesta 1991.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren kaupunkien liitto · Katso lisää »

Itämeren laivasto

Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren laivasto · Katso lisää »

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi

Kartta Itämeren parlamentaarikkokonferenssin jäsenparlamenteista. Kuva Itämeren parlamentaarikkokonferenssin kokouksesta Hampurista syyskuussa 2017. Itämeren parlamentaarikkokonferenssi (BSPC) on 11 Itämeren ympäristön valtioiden parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyöelin.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssi · Katso lisää »

Itämeren suojelun toimintaohjelma

Itämeren suojelun toimintaohjelma on HELCOM:in ohjelma, joka hyväksyttiin vuonna 2007.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren suojelun toimintaohjelma · Katso lisää »

Itämeren suolapulssi

Itämeren suolapulssi tarkoittaa suurta suolaisen veden sisäänvirtausta Pohjanmereltä Itämereen Tanskan salmien kautta.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren suolapulssi · Katso lisää »

Itämeren taistelut

Itämeren taistelut olivat akseli­valtojen ja Neuvosto­liiton välisiä meritaisteluita Itä­merellä, sen rannikkoalueilla ja Suomenlahdella.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren taistelut · Katso lisää »

Itämeren valtioiden neuvosto

Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) on Itämeren alueen maiden hallitustenvälinen yhteistyöjärjestö.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren valtioiden neuvosto · Katso lisää »

Itämeren valuma-alue

Euroopan päävaluma-alueet. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Valuma-alueen asukastiheys on ilmaistu väreinä. Itämeren valuma-alue on Itämeren ympärillä oleva valuma-alue, joka sisältää Itämeren lisäksi niiden virtavesien valuma-alueet, jotka laskevat Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeren valuma-alue · Katso lisää »

Itämerenkampela

Itämerenkampela (Platichthys solemdali) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Itämerenkampela · Katso lisää »

Itämerennorppa

Itämerennorppa eli pohjanlahdennorppa (Pusa hispida botnica, aiemmin Phoca hispida botnica) on Itämerellä elävä norpan alalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Itämerennorppa · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Itämeri ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Itämeri ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Itämeri (televisiosarja)

Itämeri on 19. kesäkuuta 2012 alkaen MTV3 -kanavalla esitetty ohjelma.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeri (televisiosarja) · Katso lisää »

Itämeri-Akatemia

Itämeri-Akatemian logo Itämeri-Akatemia on 9 Itämeren naapurimaata edustavan 15:n yliopiston yhdistys.

Uusi!!: Itämeri ja Itämeri-Akatemia · Katso lisää »

Itämerihaaste

Vuonna 2007 Helsingin ja Turun kaupungit tekivät yhteisen aloitteen Itämeren suojelemiseksi ja käynnistivät, jonka tavoite on sitouttaa kaupunkeja, kuntia ja organisaatioita vapaaehtoisiin Itämeren suojelutoimenpiteisiin.

Uusi!!: Itämeri ja Itämerihaaste · Katso lisää »

Ivan Boström

Ivan Boström vuonna 1915. Ivan Fjodorovitš Boström (22. joulukuuta 1857 – 2. tammikuuta 1934 Pariisi) oli Venäjän keisarillisen laivaston vara-amiraali, jolla oli suomalaisia sukujuuria.

Uusi!!: Itämeri ja Ivan Boström · Katso lisää »

Izgožkan tekojärvi

Izgožkan tekojärvi on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Izgožkan tekojärvi · Katso lisää »

Izgožskoje

Izgožskoje tai Izgoža on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Izgožskoje · Katso lisää »

Jaamankangas

Jaamankangas on viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoitettu yhteen sulautunut reunamuodostuma ja saumamuodostuma, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Liperissä, Kontiolahdella ja Joensuussa.

Uusi!!: Itämeri ja Jaamankangas · Katso lisää »

Jack S. Kotschack

Jack S. Kotschack vuonna 1962 takanaan Radio Nordin lähetysalus M/S Bon Jour. Jack Salomon Kotschack (20. tammikuuta 1915 Helsinki – 8. joulukuuta 1988 Cannes Meliza's Genealogy. Viitattu 26.11.2013.) oli suomenruotsalainen liikemies ja elokuvatuottaja, joka vaikutti suurimman osan elämästään Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Jack S. Kotschack · Katso lisää »

Jami Teirikari

Jami ”Pami” Teirikari (s. 11. elokuuta 1969 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja.

Uusi!!: Itämeri ja Jami Teirikari · Katso lisää »

Jari Hänninen

Jari Juhani Hänninen (s. 19. heinäkuuta 1964) on suomalainen merentutkija (FT, dosentti), joka vuodesta 2003 lähtien on toiminut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanhoitajana ja johtajajana.

Uusi!!: Itämeri ja Jari Hänninen · Katso lisää »

Jari Koskinen

Jari Antero Koskinen (s. 11. kesäkuuta 1960 Hauho) on suomalainen kokoomusta edustava poliitikko ja Kuntaliiton toimitusjohtaja.

Uusi!!: Itämeri ja Jari Koskinen · Katso lisää »

Jarmo Meriläinen

Jarmo J. Meriläinen on suomalainen ympäristötieteilijä ja professori.

Uusi!!: Itämeri ja Jarmo Meriläinen · Katso lisää »

Jaroslav I Viisas

Jaroslav I Viisas Jaroslav I Viisas; (978–1054) oli Rostovin ja Novgorodin ruhtinas ja Kiovan suuriruhtinas vuodesta 1019.

Uusi!!: Itämeri ja Jaroslav I Viisas · Katso lisää »

Jasskoje

Jasskoje tai Jassy on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Jasskoje · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Itämeri ja Jatkosota · Katso lisää »

Jaunciems

Jaunciems (liivi Ūžkilā) on kylä Latvian Liivinrannan kulttuurihistorian suojelualueella.

Uusi!!: Itämeri ja Jaunciems · Katso lisää »

Jazno (järvi Pustoškan piirissä)

Jazno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Jazno (järvi Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Jää

Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.

Uusi!!: Itämeri ja Jää · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Itämeri ja Jääkausi · Katso lisää »

Jäänmurtaja

Yhdysvaltojen rannikkovartioston jäänmurtajia. Katajanokan rannassa. Jäänmurtaja on laiva, joka on suunniteltu vesistön pinnalla olevan jään särkemiseen vesiväylältä, satamasta tai muulta alueelta.

Uusi!!: Itämeri ja Jäänmurtaja · Katso lisää »

Jäänmurtaja Sisu

Sisu ja Urho Sisu ja sen suomalainen sisaralus Urho sekä ruotsalaiset sisaralukset Atle, Frej ja Ymer ovat jäänmurtajia, jotka pystyvät avustamaan kauppa-aluksia kaikissa Itämeren jääolosuhteissa.

Uusi!!: Itämeri ja Jäänmurtaja Sisu · Katso lisää »

Jäänmurtaja Sisu (1939)

Sisu oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäänmurtaja, jonka valtio tilasi vuonna 1937 avustamaan kasvavaa meriliikennettä.

Uusi!!: Itämeri ja Jäänmurtaja Sisu (1939) · Katso lisää »

Jäänmurtaja Voima

Voima ja väyläalus Letto. Voima on suomalainen jäänmurtaja, joka valmistuessaan oli ensimmäinen kahdella keulapotkurilla varustettu jäänmurtaja Itämerellä ja koko maailmassa.

Uusi!!: Itämeri ja Jäänmurtaja Voima · Katso lisää »

Jääpäiväkirja

Jääpäiväkirja oli laivapäiväkirjaa täydentävä lomake, jota täytettiin 1927–1966 kaikissa konevoimalla kulkevissa suomalaisissa kauppalaivoissa, kun laiva kulki jäissä.

Uusi!!: Itämeri ja Jääpäiväkirja · Katso lisää »

Jägalan vesiputous

Klintin yli putoava Jägala jõen vesiputous on Viron korkein luontainen putous. Video Jägalan vesiputouksesta 2022 Putouksen vahtoaminen Jäätyneen putouksen takana on tyhjä käytävä. Jägalan vesiputous (eli Jägalan vesiputous) sijaitsee Jägala jõen alajuoksulla 4,3 kilometriä joensuusta ja Suomenlahden rannasta Pohjois-Virossa Harjumaan Jõelähtmessä.

Uusi!!: Itämeri ja Jägalan vesiputous · Katso lisää »

Jänisjärvi

Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.

Uusi!!: Itämeri ja Jänisjärvi · Katso lisää »

Jävreånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Jävreånin vesistö (vesistöaluetunnus 16) muodostuu Pohjanlahti Perämeri laskevan Jävreånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 196 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Jävreånin vesistö · Katso lisää »

Józef Piłsudski

Józef Klemens Piłsudski (5. joulukuuta 1867 – 12. toukokuuta 1935) oli puolalainen vallankumouksellinen ja valtiomies, sotamarsalkka ja armeijan perustaja, itsenäisen Puolan ensimmäinen valtionpäämies (1918–1922) ja myöhemmin Puolan tosiasiallinen johtaja (1926–1935).

Uusi!!: Itämeri ja Józef Piłsudski · Katso lisää »

Jürgen Ligi

Jürgen Ligi (s. 16. heinäkuuta 1959 Tartto) on virolainen poliitikko.

Uusi!!: Itämeri ja Jürgen Ligi · Katso lisää »

Jean-Baptiste Prevost de Sansac

Jean Baptiste Prevost de Sansac, Traversayn markiisi Ivan Ivanovitš de Traversay (24. heinäkuuta 1754 – 19. toukokuuta 1831) oli ranskalaissyntyinen upseeri, joka teki uraa ensin Ranskan ja myöhemmin Venäjän laivastoissa.

Uusi!!: Itämeri ja Jean-Baptiste Prevost de Sansac · Katso lisää »

Jefimovski

Jefimovskin kunta Boksitogorskin piirin kartalla. Jefimovski on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Leningradin alueen Boksitogorskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Jefimovski · Katso lisää »

Jezerištše (järvi Pihkovan alueella)

Jezerištše on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Jezerištše (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Joensuu (vesistö)

Daljoen joensuu satelliitista valokuvattuna. Joensuu eli jokisuu on virtaveden alajuoksulla se uoman kohta, jossa se joko yhtyy toiseen jokeen tai laskee järveen, tekojärveen tai mereen.

Uusi!!: Itämeri ja Joensuu (vesistö) · Katso lisää »

Johan Amos Comenius

Johan Amos Comenius Johan Amos Comenius (28. maaliskuuta 1592 – 15. marraskuuta 1670) oli tšekkiläinen kasvatusajattelija, teologi, opettaja, filosofi, kasvattaja ja kirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja Johan Amos Comenius · Katso lisää »

Johan Fredrik von Schantz

Johan Fredrik von Schantz (30. joulukuuta 1836 Loviisa – 13. joulukuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen armeijan useissa eri laivastojoukoissa palvellut kenraali.

Uusi!!: Itämeri ja Johan Fredrik von Schantz · Katso lisää »

Johan Knut Valdemar Uggla

Johan Knut Valdemar Uggla (10. kesäkuuta 1814 Kangasala – 28. tammikuuta 1884 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston vara-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Johan Knut Valdemar Uggla · Katso lisää »

John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiö on suomalainen säätiö, joka suojelee Itämerta ja sen kulttuuriperintöä.

Uusi!!: Itämeri ja John Nurmisen Säätiö · Katso lisää »

Jouhimadot

Jouhimadot (Nematomorpha, syn. Gordiacea) on eläinkunnan pääjakso.

Uusi!!: Itämeri ja Jouhimadot · Katso lisää »

Judrėnai

Judrėnai on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Klaipėdan kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Judrėnai · Katso lisää »

Juha Lehtonen

Juha Lehtonen (30. huhtikuuta 1956 Kauhava – 8. joulukuuta 2012 Naantali) oli suomalainen merikapteeni ja kirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja Juha Lehtonen · Katso lisää »

Juha Nurminen

Juha Matti Nurminen (s. 28. huhtikuuta 1946 Helsinki) on suomalainen yrittäjä ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Itämeri ja Juha Nurminen · Katso lisää »

Juhannuskokko

Juhannuskokko Mäntsälässä 2003. Alun perin juhannuskokon tarkoitus oli karkottaa pahoja henkiä. Juhannuskokko on juhannusyönä poltettava kokkovalkea, juhannustuli.

Uusi!!: Itämeri ja Juhannuskokko · Katso lisää »

Juknaičiai

Juknaičiai ilmasta kuvattuna. Juknaičiai on kylä Šilutėn kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Lounais-Liettuassa lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Juknaičiai · Katso lisää »

Julholmsklackarna

Julholmsklackarna on pienten kallioisten saarten ryhmä Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Julholmsklackarna · Katso lisää »

Juodkrantė

Vanhoja huviloita Juodkrantėssa. Juodkrantė on kylä ja kylpyläkeskus Kuurinkyntäällä, Neringan kunnassa, Klaipėdan läänissä, Länsi-Liettuassa.

Uusi!!: Itämeri ja Juodkrantė · Katso lisää »

Jurmo

Jurmo on saari Saaristomerellä 13 kilometriä Utöstä koilliseen.

Uusi!!: Itämeri ja Jurmo · Katso lisää »

Jurmo (Brändö)

Jurmo on saari ja kylä Brändön kunnassa Ahvenanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Jurmo (Brändö) · Katso lisää »

Justus Adolf Ericsson

Justus Adolf Ericsson (1880-luvun alku) Justus Adolf Ericsson (14. lokakuuta 1820 Ruotsi – 23. maaliskuuta 1895 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston vara-amiraali ja luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen ylitirehtööri.

Uusi!!: Itämeri ja Justus Adolf Ericsson · Katso lisää »

Juusto

Juustoja myynnissä torilla Baselissa, Sveitsissä. Perinteisiä juustonvalmistuksessa käytettäviä juustomuotteja suomalaisessa postimerkissä. Juusto on maidosta juoksettamisen ja maitohappokäymisen avulla valmistettu elintarvike.

Uusi!!: Itämeri ja Juusto · Katso lisää »

Juutinrauma

Själlannin ja Skånen välissä. Juutinrauma on Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanskan erottava salmi, yksi kolmesta Itämeren ja Kattegatin yhdistävästä Tanskan salmesta.

Uusi!!: Itämeri ja Juutinrauma · Katso lisää »

Juuttiviha

Unionikuningas Hannu I:n sinetti. Juuttiviha oli Kalmarin unionin hajoamiseen liittyvä sota, jonka aikana unionikuningas Hannu I:n joukot ahdistelivat Suomen rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Juuttiviha · Katso lisää »

Juuvanjoki (Sortavala)

Juuvanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan- ja Suojärven piireissä virtaava 48 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen aivan Suomen valtion rajalla Värtsilässä.

Uusi!!: Itämeri ja Juuvanjoki (Sortavala) · Katso lisää »

Jyllannin niemimaa

Jyllannin niemimaa (tai) on niemimaa Pohjois-Euroopassa, Tanskan ja Saksan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Jyllannin niemimaa · Katso lisää »

Kaakamojoki

Kaakamojoki tai Kaakamajoki on Kaakamojoen vesistön 61 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa lähes koko valuma-alueensa pääuoman.

Uusi!!: Itämeri ja Kaakamojoki · Katso lisää »

Kaalasjärvi

Kaalasjärvi on Ruotsin Norrbottenin läänissä Jällivaarassa ja Kiirunassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kalixjoen vesistöalueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Kaalasjärvi · Katso lisää »

Kaarle X Kustaa

Kaarle X Kustaa oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660.

Uusi!!: Itämeri ja Kaarle X Kustaa · Katso lisää »

Kaarma

Kaarma oli kunta Saarenmaalla Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Kaarma · Katso lisää »

Kai Myrberg

Kai Myrberg (s. 12. elokuuta 1962 Helsinki) on filosofian tohtori, geofysiikan dosentti, suomalainen merentutkija ja tietokirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja Kai Myrberg · Katso lisää »

Kailajärvi (Pälkäne)

Kailajärvi on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Kailajärvi (Pälkäne) · Katso lisää »

Kalankasvatus

Färsaarilla. Kalankasvatus eli kalanviljely on kalojen kasvattamista altaissa tai verkkokasseissa, yleensä ruoaksi tai luonnonvesiin istutettaviksi, joskus myös akvaariokaloiksi.

Uusi!!: Itämeri ja Kalankasvatus · Katso lisää »

Kalastus

Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.

Uusi!!: Itämeri ja Kalastus · Katso lisää »

Kaleeri

Rekonstruoitu kuva kreikkalaisista kaleereista. Kaleeri on pääasiassa soutamalla liikuteltava historiallinen laivatyyppi, useimmiten sotalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Kaleeri · Katso lisää »

Kaliningradin alue

Kaliningradin alue on Venäjään kuuluva hallinnollinen alue Baltian lounaisosassa Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kaliningradin alue · Katso lisää »

Kaliningradin eteläinen rautatieasema

Kaliningradin eteläinen rautatieasema eli Kaliningradin matkustajaliikenteen asema on Venäjän Kaliningradin alueen ja Kaliningradin kaupungin tärkein henkilöliikenteen rautatieasema.

Uusi!!: Itämeri ja Kaliningradin eteläinen rautatieasema · Katso lisää »

Kalixjoki

Kalixjoki eli Kainuunväylä (meänkielellä Kainuunväylä, Kainuunjoki) on osa Kalixjoen vesistön pääuomaa Pohjois-Ruotsin Lapissa ja Norrbottenissa.

Uusi!!: Itämeri ja Kalixjoki · Katso lisää »

Kaljaasi

Kaljaasi. Kuvitusta ruotsalaisesta tietosanakirjasta ''Nordisk familjebok''. Kaljaasi on purjealuksesta takiloinnin perusteella käytetty nimitys, joka on alun perin tarkoittanut kaleeria.

Uusi!!: Itämeri ja Kaljaasi · Katso lisää »

Kalliorikko

Kalliorikko (Saxifraga adscendens) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva vuoristojen ja kallioiden kasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Kalliorikko · Katso lisää »

Kalmar

Kalmar on taajama ja entinen kaupunki Kaakkois-Ruotsissa Kalmarin läänissä Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Kalmar · Katso lisää »

Kalmarin lääni

Kalmarin läänin kunnat. Keskustaajamien sijainnit on merkitty punaisella. Kalmarin läänin kunnat vuonna 1952. Tämän ajankohdan jälkeen lääninraja on muuttunut. Osia Tjust-Edin ja Uknadalenin maalaiskunnista liitettiin Itä-Götanmaan lääniin 1970-luvulla. Samaan aikaan Kronobergin läänistä liitettiin Kalmarin lääniin Hällebergan ja Algutsbodan maalaiskunnat sekä osa Älmebodan maalaiskuntaa. Kalmarin lääni on lääni Itämeren rannikolla Etelä-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Kalmarin lääni · Katso lisää »

Kalmarin unioni

Kalmarin unioni oli personaaliunioni Pohjoismaissa vuosina 1397–1523.

Uusi!!: Itämeri ja Kalmarin unioni · Katso lisää »

Kalmarinsalmi

Öölannin ja manner-Ruotsin yhdistävä Öölannin silta kulkee Kalmarinsalmen poikki. Kalmarinsalmi on salmi manner-Ruotsin Smålandin maakunnan ja Öölannin saaren välillä Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Kalmarinsalmi · Katso lisää »

Kaltovesi

Kaltovesi (v:sta 1948) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalankannaksen keskiosassa Kähärin kunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Kaltovesi · Katso lisää »

Kalvholmsklackarna

Kalvholmsklackarna on saariryhmä Espoon Matinkylässä Vasikkasaarten lounaispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Kalvholmsklackarna · Katso lisää »

Kamenets (Šestin lähdejärvi)

Kamenets on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kamenets (Šestin lähdejärvi) · Katso lisää »

Kamennoje (järvi Bežanitsyn piirissä)

Kamennoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kamennoje (järvi Bežanitsyn piirissä) · Katso lisää »

Kamennoje (järvi Opotškan piirissä)

Kamennoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kamennoje (järvi Opotškan piirissä) · Katso lisää »

Kampakeraaminen kulttuuri

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Itämeri ja Kampakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »

Kampelakalat

Kampelakalat (Pleuronectiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, johon kuuluu noin 680 lajia.

Uusi!!: Itämeri ja Kampelakalat · Katso lisää »

Kanajärvi (Saarivaara)

Kanajärvi (ehkä myös Кахаярви, Kahajarvi) on Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Kanajärvi (Saarivaara) · Katso lisää »

Kanava

Yhdysvaltalainen lentotukialus USS America Suezin kanavassa vuonna 1981. Panaman kanavatyömaa Culebran leikkauksella vuonna 1907. Kanava avattiin liikenteelle 1914. Kanava on keinotekoinen, vesiliikennettä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma.

Uusi!!: Itämeri ja Kanava · Katso lisää »

Kanavajoki

Kanavajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 7,2 kilometriä pitkä joki, joka on Juuvanjoen sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kanavajoki · Katso lisää »

Kannas

Brunyn saarella Tasmaniassa. Pohjois-Amerikan yhdistävä Panamankannas kartalla. Kannas on kahta vesialuetta kuten meriä erottava ja kahta laajempaa maa-aluetta yhdistävä kapea maa-alue.

Uusi!!: Itämeri ja Kannas · Katso lisää »

Kantele

Koistinen Kanteleen rakentama 38-kielinen konserttikantele. Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin.

Uusi!!: Itämeri ja Kantele · Katso lisää »

Kaparkobben

Kaparkobben on saari lounaisessa Espoossa Kaparenin lounaispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Kaparkobben · Katso lisää »

Kapellskärin satama

Kapellskärin satama. Kapellskärin satama (aiemmin Kappelskär) sijaitsee Itämeren rannalla Ruotsissa, Norrtäljen kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kapellskärin satama · Katso lisää »

Kapitan Bukajev

Kapitan Bukajev on venäläinen jokijäänmurtaja.

Uusi!!: Itämeri ja Kapitan Bukajev · Katso lisää »

Kapitan Krutov

Kapitan Krutov on venäläinen jokijäänmurtaja, joka on suunniteltu avustamaan laivoja Volgan ja Itämeren välisillä vesireiteillä ja Siperian joille.

Uusi!!: Itämeri ja Kapitan Krutov · Katso lisää »

Kappeln

Kappeln on Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Kappeln · Katso lisää »

Kardisin rauha

Kardisin rauha solmittiin 21.

Uusi!!: Itämeri ja Kardisin rauha · Katso lisää »

Karijärvi (Kouvola)

Karijärvi on Kymenlaaksossa Kouvolassa ja osittain Päijät-Hämeen Heinolassa Uimilan, Rautkosken ja Hartolan kylien lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Karijärvi (Kouvola) · Katso lisää »

Karl Hård af Segerstad

Karl Adam Nils Gabriel Hård af Segerstad (28. tammikuuta 1873 Helsinki – 22. lokakuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Helsingin ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina vuosina 1907–1921.

Uusi!!: Itämeri ja Karl Hård af Segerstad · Katso lisää »

Karlshamn

Karlshamn on Ruotsin entinen kaupunki ja nykyinen Karlshamnin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Karlshamn · Katso lisää »

Karlskrona

Karlskrona on entinen kaupunki ja nykyinen Karlskronan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Karlskrona · Katso lisää »

Karlskronan kunta

Karlskronan alueen entiset pitäjät. Lyckån linnanrauniot sijaitsevat kunnan alueella. Karlskronan kunta on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Karlskronan kunta · Katso lisää »

Kartena

Kartena on kauppala Kretingan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Luoteis-Liettuassa lähellä Itämerta.

Uusi!!: Itämeri ja Kartena · Katso lisää »

Karunan kartano

Karunan kartano Karunan kartano on vanha säteritila Sauvossa Varsinais-Suomessa Itämereen kuuluvan pienen Karunanlahden rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Karunan kartano · Katso lisää »

Kasaarien kaanikunta

Kasaarien kaanikunta (650–969) oli varhaiskeskiaikainen valtio, jonka perusti kasaarien paimentolaiskansa.

Uusi!!: Itämeri ja Kasaarien kaanikunta · Katso lisää »

Kasaarit

Kasaarien alueet Etelä-Venäjällä. Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia nykyisestä Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista.

Uusi!!: Itämeri ja Kasaarit · Katso lisää »

Kasimir Jagiellon

Kasimir Jagiellon eli Kasimir IV (1427–1492) oli vuodesta 1440 lähtien Liettuan suuriruhtinas ja vuodesta 1447 myös Puolan kuningas kuolemaansa saakka vuonna 1492.

Uusi!!: Itämeri ja Kasimir Jagiellon · Katso lisää »

Kaspianmassiainen

Kaspianmassiainen eli kaspianhalkoisjalkainen (Hemimysis anomala) on pienikokoinen massiäyriäislaji.

Uusi!!: Itämeri ja Kaspianmassiainen · Katso lisää »

Kaspianmeri

Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.

Uusi!!: Itämeri ja Kaspianmeri · Katso lisää »

Katajanokanluoto

Katajanokanluoto (myös Katajanokankari) on pieni saari Helsingin edustalla Katajanokan ja Suomenlinnan välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Katajanokanluoto · Katso lisää »

Katsastus (veneily)

Katsastus veneilyssä on valtakunnallinen erityissopimus.

Uusi!!: Itämeri ja Katsastus (veneily) · Katso lisää »

Kattegat

Kattegat Tanskan ja Ruotsin välissä. Kattegat on Tanskan Jyllannin niemimaan ja Ruotsin länsirannikon välinen merialue.

Uusi!!: Itämeri ja Kattegat · Katso lisää »

Kattelussaari

Kattelussaari on saari ja kylä varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välissä Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kattelussaari · Katso lisää »

Kaxskäla

Kaxskäla (aiemmin) on saari Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kaxskäla · Katso lisää »

Kazanin kaanikunnan valloitus 1552

Kazanin valloitus vuonna 1552 on yksi tärkeimmistä tapahtumista Moskovan ruhtinaskunnan historiassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kazanin kaanikunnan valloitus 1552 · Katso lisää »

Käärmesaari (Espoo)

Käärmesaari on Espoon ja Helsingin yhteinen ulkoilusaari.

Uusi!!: Itämeri ja Käärmesaari (Espoo) · Katso lisää »

Käldö (Nauvo)

Käldö on saari Nauvon kunta-alueella, Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Käldö (Nauvo) · Katso lisää »

Kävlingeån

Kävlingeån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 50 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Kävlingeånin vesistössä sen 90 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Kävlingeån · Katso lisää »

Kävlingeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kävlingeån Kävlingeånin vesistö (vesistöaluetunnus 92) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Kävlingeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 204 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Kävlingeånin vesistö · Katso lisää »

Kålabodaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kålabodaånin vesistö (vesistöaluetunnus 23) muodostuu Pohjanladen Perämereen laskevan Kålabodaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 506 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Kålabodaånin vesistö · Katso lisää »

Kūlupėnai

Kūlupėnain rautatieasema. Kūlupėnai on kylä Kretingan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Luoteis-Liettuassa lähellä Itämerta.

Uusi!!: Itämeri ja Kūlupėnai · Katso lisää »

Königsberg

Königsberg (saksaa, ’Kuninkaanvuori’) oli Saksan ja Preussin käyttämä nimi kaupungista, joka on nykyään Kaliningrad, Venäjä.

Uusi!!: Itämeri ja Königsberg · Katso lisää »

Königsberg (1927)

Königsberg oli Saksan laivaston Königsberg-luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja Königsberg (1927) · Katso lisää »

Köpenick

Köpenickin kaupungintalo Dahme-joen rannalla. Köpenick on Saksan pääkaupungin Berliinin kaupunginosa (Ortsteil) kaupungin kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Köpenick · Katso lisää »

Köprülü Damat Numan pašša

Köprülü Damat Numan pašša (1670 Istanbul, Turkki – 6. helmikuuta 1719 Heraklion, Kreeta) oli virkamies, kenraali ja Osmanien valtakunnan suurvisiiri 15.

Uusi!!: Itämeri ja Köprülü Damat Numan pašša · Katso lisää »

Kõpun majakka

Kõpun majakka on majakka Länsi-Virossa Hiidenmaalla Kõpun niemimaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Kõpun majakka · Katso lisää »

Keila jõgi

Video 2022 Keila jõgi on joki Raplamaassa ja Harjumaassa Viron pohjoisosissa, joka laskee Suomenlahteen Keilassa.

Uusi!!: Itämeri ja Keila jõgi · Katso lisää »

Keisarihummeri

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) eli merirapu (myös scampi tai langustiini) on hummereiden heimoon kuuluva kymmenjalkainen kuoriäyriäinen, joka elää Pohjois-Atlantin itärannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Keisarihummeri · Katso lisää »

Keisarin tie

Keisarin tie oli Vienanmereltä Ääniselle vuonna 1702 rakennettu maareitti.

Uusi!!: Itämeri ja Keisarin tie · Katso lisää »

Keitele (järvi)

Keitele'' 1905. Keitele on Kymijoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Keitele (järvi) · Katso lisää »

Kemiönsaari (saari)

Kemiönsaari (myös Kemiö) on saari Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Kemiönsaari (saari) · Katso lisää »

Keräsjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Keräsjoen vesistö (vesistöaluetunnus 2) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Keräsjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 427 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Keräsjoen vesistö · Katso lisää »

Keski-Eurooppa

Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.

Uusi!!: Itämeri ja Keski-Eurooppa · Katso lisää »

Keski-Ruotsin reunamuodostumat

Hindenin riutan lounaispuolelta. Hindenin riutan kärjestä. Keski-Ruotsin reunamuodostumat ovat ryhmä toistensa lähellä sijaitsevia itä-länsi- suuntaisia reunamuodostumia tai reunamoreeneja Keski-Ruotsissa Vänernin ja Vätternin korkeudella.

Uusi!!: Itämeri ja Keski-Ruotsin reunamuodostumat · Katso lisää »

Kiek in de Kök

Kiek in de Kök on Tallinnan kaupunginmuuriin kuuluva tykkitorni Toompealla, Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Kiek in de Kök · Katso lisää »

Kiekkomeduusat

Kiekkomeduusat (Semaeostomeae) on yksi polyyppieläimiin kuuluvan meduusoiden luokan (Schyphozoa) lahkoista.

Uusi!!: Itämeri ja Kiekkomeduusat · Katso lisää »

Kiekuanjärvi

Kiekuanjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Kiekuanjoki laskee Kuhilaslampeen hieman ennen päätymistään Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Kiekuanjärvi · Katso lisää »

Kiekuanjoki

Kiekuanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Sortavalan piirssä virtaava 10 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Kuhilaslammen läpi.

Uusi!!: Itämeri ja Kiekuanjoki · Katso lisää »

Kiel

Kiel on satamakaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kiel · Katso lisää »

Kielin kanava

Kielin kanavan kartta vuodelta 1888. Pohjanmeren puoleiset Brunsbüttelin sulut. Kielin kanavan Pohjanmeren sulut Brunsbüttelissä. Rendsburgin rautatiesilta. Kielin kanava (saksaksi Nord-Ostsee-Kanal, vuoteen 1948 Kaiser-Wilhelm-Kanal) on 98 kilometriä pitkä kanava, joka kulkee Jyllannin niemimaan tyven poikki ja yhdistää Pohjanmeren Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Kielin kanava · Katso lisää »

Kielinlahti

Kielinvuonoa ja Kielin telakka-aluetta Kielissä. Kielinlahti on lahti lounaisessa Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Kielinlahti · Katso lisää »

Kielinvuono

Kielinvuono on Jyllannin niemimaalla, Pohjois-Saksassa, Schleswig-Holsteinin osavaltiossa sijaitseva ja Kielinlahdesta erkaneva Itämeren lahti.

Uusi!!: Itämeri ja Kielinvuono · Katso lisää »

Kihnu

Kihnu (Kihnun murteella Kihnumua)Mäkeläinen 2004, s. 199 on Virolle kuuluva Itämeren saari Riianlahdella 40 kilometrin päässä Pärnun kaupungista.

Uusi!!: Itämeri ja Kihnu · Katso lisää »

Kihti (merenselkä)

Kihdin kartta, lännessä Ahvenanmaan Brändö, Kumlinge, Sottunga ja Kökar, idässä Manner-Suomen Kustavi, Iniö, Houtskari ja Korppoo Kihti on muun Suomen ja Ahvenanmaan välillä oleva merenselkä Itämeren Saaristomerellä Suomen lounaisella rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Kihti (merenselkä) · Katso lisää »

Kiikelin hylky

Kiikelin hylky on Oulun kauppatorin edustalla sijaitsevan Kiikelin saaren rannasta Oulujoen suistosta paikannettu puisen aluksen hylky, joka löydettiin 16.

Uusi!!: Itämeri ja Kiikelin hylky · Katso lisää »

Kilaån

Kilaån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä virtaava 28 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Kilaånin vesistössä sen 63 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Kilaån · Katso lisää »

Kilaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kilaån Svanvikenin kohdalla Kilaånin vesistö (vesistöaluetunnus 66) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Kilaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 432 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Kilaånin vesistö · Katso lisää »

Kilkki

Kilkki (Saduria entomon) on siiroihin kuuluva Itämeressä elävä äyriäinen.

Uusi!!: Itämeri ja Kilkki · Katso lisää »

Kilohaili

Suolattua Mustanmeren kilohailia Odessan torilla. Kilohaili (Sprattus sprattus) on hyvin paljon silakkaa ja hieman muikkua muistuttava sillien heimon kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Kilohaili · Katso lisää »

Kilpisaari

Kilpisaari on saari Suomenlahdessa Kotkan ulkosaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Kilpisaari · Katso lisää »

Kirjais

Kirjais (joskus myös Kirjainen) on saari ja kylä Nauvon pääsaarten eteläpuolella Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Kirjais · Katso lisää »

Kirjohylje

Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kirjohylje · Katso lisää »

Kirkkojärvi (Kisko)

Kirkkojärvi tai myös Kiskonjärvi on Varsinais-Suomessa Salon Kiskossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Kirkkojärvi (Kisko) · Katso lisää »

Kirkkonummi

Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus. Kirkkonummi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Kirkkonummi · Katso lisää »

Kirmukarmu

Kirmukarmun mäeltä löytynyt miekanponsi, joka on ajoitettu 550–800-luvuille. Kirmukarmu (tai Kirmu) on myyttinen hämäläinen sotapäällikkö.

Uusi!!: Itämeri ja Kirmukarmu · Katso lisää »

Kirovin kalastuskolhoosi

Kirovin kalastuskolhoosi oli Neuvosto-Virossa toiminut kalastukseen ja elintarvikkeiden jalostukseen erikoistunut kolhoosi, jonka pääpaikka sijaitsi Tallinnan koillispuolella Viimsin niemellä.

Uusi!!: Itämeri ja Kirovin kalastuskolhoosi · Katso lisää »

Kiskonjoki (Polvijärvi)

Kiskonjoki on Pohjois-Karjalan Polvijärvellä ja Juuassa virtaava 31 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Miihkalinjärvestä ja laskee Höytiäiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Kiskonjoki (Polvijärvi) · Katso lisää »

Kissasaari

Kissasaari on saari Nevan suiston lounaisosassa Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Kissasaari · Katso lisää »

Kitskovskoje

Kitskovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kitskovskoje · Katso lisää »

Kivikkomaruna

Kivikkomaruna (Artemisia rupestris) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon, marunoiden (Artemisia) sukuun kuuluva kasvilaji.

Uusi!!: Itämeri ja Kivikkomaruna · Katso lisää »

Kivinilkka

Pyydettyjä kivinilkkoja Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20–30 cm pitkäksi kasvava, Itämeressä elävä vihertävänharmaa pohjakala, joka esiintyy rakkolevävyöhykkeessä ja sitä syvemmillä pohjilla.

Uusi!!: Itämeri ja Kivinilkka · Katso lisää »

Kivisimppu

Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala.

Uusi!!: Itämeri ja Kivisimppu · Katso lisää »

Klaipėda

Klaipėdan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi. Klaipėda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Klaipėda · Katso lisää »

Klaipėdan kunnallispiiri

Klaipėdan kunnallispiiri on yksi Liettuan 60 kunnallispiiristä, joka sijaitsee Klaipėdan läänissä, maan länsiosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Klaipėdan kunnallispiiri · Katso lisää »

Klaipėdan yliopisto

Klaipėdan yliopisto on Klaipėdan satamakaupungissa Liettuassa toimiva yliopisto.

Uusi!!: Itämeri ja Klaipėdan yliopisto · Katso lisää »

Klarjoki

Klarjoki on Ruotsissa Värmlannin läänissä ja Norjassa Hedmarkin läänissä virtaava noin 460 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Götajoen vesistön pääuoman ylimmän osuuden, lukuun ottamatta aivan pääuoman latvavesistöjä.

Uusi!!: Itämeri ja Klarjoki · Katso lisää »

Klaus Störtebecker

Kuvitusta Klaus Störtebekerin teloituksen 300-vuotispävältä 1701 Vuonna 1878 löydettu kallo, jonka uskotaan kuuluneen Klaus Störtebekerille Klaus Störtebecker (1360 – 20. lokakuuta 1401) oli alkujaan aatelismies Klaus von Alkum, josta tuli Itämerellä toiminut kaappari ja merirosvo.

Uusi!!: Itämeri ja Klaus Störtebecker · Katso lisää »

Klopero

Klopero tai Kloperovuori on 193 metriä korkea mäki Koskuella, Kurikan eteläosassa lähellä Parkanon rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Klopero · Katso lisää »

Knapperskär

Knapperskär on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Knapperskär · Katso lisää »

Knäredin rauha

Knäredin rauhan muistomerkki.Knäredin rauha 20. tammikuuta 1613 päätti Ruotsin ja Tanska-Norjan välillä käydyn Kalmarin sodan.

Uusi!!: Itämeri ja Knäredin rauha · Katso lisää »

Knekten

Knekten on huvilasaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Knekten · Katso lisää »

Kołobrzeg

Kołobrzeg on kaupunki Luoteis-Puolassa, Itämeren etelärannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Kołobrzeg · Katso lisää »

Kołobrzegin piirikunta

Kołobrzegin piirikunta on piirikunta Länsi-Pommerissa, Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kołobrzegin piirikunta · Katso lisää »

Koggi

''Lisa von Lübeck'' Koggin hylky 1380-luvulta, Bremerhavenin merimuseo Koggi eli yleisesti myös hansalaiva oli 1200-luvulla Hansan käyttöön ottama purjealustyyppi, joka oli suunniteltu Itämeren rahtiliikenteeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Koggi · Katso lisää »

Koirajuotikkaat

Koirajuotikkaat (Erpobdellidae) on juotikkaisiin kuuluva nivelmatoheimo.

Uusi!!: Itämeri ja Koirajuotikkaat · Katso lisää »

Koiralohi

Koiralohi (Oncorhynchus keta) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.

Uusi!!: Itämeri ja Koiralohi · Katso lisää »

Koitonjärvi (Suistamo)

Koitonjärvi on Venäjällä Karjalan tasavalta Suojärven piiri sijaitseva järvi, jonka laskujoki Haukioja ja sitten Armajoki yhtyy Sarkajokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Koitonjärvi (Suistamo) · Katso lisää »

Kokemäenjoki

Porin luodoiksi nimitetyt suistosaaret, alkaa Porin keskustan tuntumasta. Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki, joka on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kokemäenjoki · Katso lisää »

Kolhonjärvi

Kolhonjärvi on pieni ja melko syvä järvi Kurikan kaakkoisosassa lähellä Parkanon rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Kolhonjärvi · Katso lisää »

Kolja

Kolja eli hyyssä (Melanogrammus aeglefinus) on Pohjois-Atlantin molemmin puolin esiintyvä turskakalalaji, jolla on suuri merkitys kalataloudessa.

Uusi!!: Itämeri ja Kolja · Katso lisää »

Kolmas Salpausselkä

Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Kivistä päätemoreeniä Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Kiikalannummella Kolmannella Salpausselällä Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Kolmas Salpausselkä, eli III Salpausselkä tai myös Salpausselkä III (lyh. SS III), on viime jääkauden loppuvaiheessa noin 11 400–11 300 vuotta sitten preboreaalisella kaudella syntynyt Salpausselkiin kuuluva läntisin reunamuodostuma.

Uusi!!: Itämeri ja Kolmas Salpausselkä · Katso lisää »

Kolmen meren aloite

Kolmen meren aloite (lyhenne 3SI) on Mustanmeren, Itämeren ja Adrianmeren välisten EU-jäsenmaiden yhteistyöjärjestö.

Uusi!!: Itämeri ja Kolmen meren aloite · Katso lisää »

Kolmikymmenvuotinen sota

Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Kolmikymmenvuotinen sota · Katso lisää »

Kolmipiikki

Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa.

Uusi!!: Itämeri ja Kolmipiikki · Katso lisää »

Koložo

Koložo, mutta myös Koloža, Kolože tai Rjasinskoje, on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Koložo · Katso lisää »

Kolosenjärvi

Kolosenjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Mutanen laskee Mutaseen (järvi).

Uusi!!: Itämeri ja Kolosenjärvi · Katso lisää »

Konnevesi (järvi)

Konnevesi on Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa Rautalammilla, Konnevedellä ja Vesannolla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Konnevesi (järvi) · Katso lisää »

Konstantin Ebeling

Konstantin Ebeling (? – 1886) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Konstantin Ebeling · Katso lisää »

Kopplorna

Kopplorna on saariryhmä Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Kopplorna · Katso lisää »

Kopytovka (joki)

Kopytovka on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Aloljan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kopytovka (joki) · Katso lisää »

Korkeakupu

Korkeakupu on saari Helsingin ja Espoon rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Korkeakupu · Katso lisää »

Korkeasaari

Korkeasaari on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Kruunuvuorenselän pohjoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Korkeasaari · Katso lisää »

Korkeasaari (Espoo)

Korkeasaari on yksi Espoon kaupungin ulkoilusaarista.

Uusi!!: Itämeri ja Korkeasaari (Espoo) · Katso lisää »

Kornholmen

Kornholmen on huvilasaari lounaisessa Espoossa Moisöfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Kornholmen · Katso lisää »

Korpijärvi (Jänisjoen vesistö)

Korpijärvi on Venäjän ja Suomen rajalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Korpijärvi (Jänisjoen vesistö) · Katso lisää »

Korttajärvi

Korttajärvi on Keski-Suomessa Jyväskylässä Puuppolassa sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Korttajärvi · Katso lisää »

Korvameduusa

Korvameduusa (Aurelia aurita) on Pohjois-Atlantissa ja Itämeressä esiintyvä yleinen meduusalaji, ainoa Suomen vesillä säännöllisesti tavattava meduusa.

Uusi!!: Itämeri ja Korvameduusa · Katso lisää »

Koskelovesi–Miekkavesi

Koskelovesi-Miekkavesi on Pohjois-Savossa Rautalammella ja Suonenjoella, Rautalammin kirkonkylän ja Suonenjoen keskustaajaman välissä, sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Koskelovesi–Miekkavesi · Katso lisää »

Koskutjoki

Koskutjoki on Jalasjärvellä, Koskuen kylässä virtaava noin kuusi kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Itämeri ja Koskutjoki · Katso lisää »

Koukku (verotus)

Koukku oli veroyksikkö, joka tunnettiin viimeistään keskiajalta lähtien Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Koukku (verotus) · Katso lisää »

Koukkuvesikirppu

Koukkuvesikirppu (Cercopagis pengoi) on Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta peräisin oleva äyriäislaji, joka on vieraslajina levinnyt Itämereen ja Pohjois-Amerikan järviin 1990-luvulla.

Uusi!!: Itämeri ja Koukkuvesikirppu · Katso lisää »

Kraft durch Freude

"Kraft durch Freude"-tanssiesitysharjoitukset vuonna 1933 Kraft durch Freude (lyhennettynä KdF), oli natsi-Saksan aikainen järjestö, jonka tehtävänä oli Kolmannen valtakunnan työläisten virkistystoiminnan järjestäminen.

Uusi!!: Itämeri ja Kraft durch Freude · Katso lisää »

Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikka

Tulipalo kaatopaikalla toukokuussa 2008. Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikka on Venäjällä Leningradin alueella, 30 km Pietarista kaakkoon, lähellä Punaporua sijaitseva kaatopaikka, joka on perustettu vuonna 1970.

Uusi!!: Itämeri ja Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikka · Katso lisää »

Kreivisota

Kreivisota oli Tanskassa vuosina 1533–1536 käyty sisällissota, jonka seurauksena Tanskassa tehtiin uskonpuhdistus.

Uusi!!: Itämeri ja Kreivisota · Katso lisää »

Kretingalė

Kretingalė on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Klaipėdan kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Kretingalė · Katso lisää »

Kretingan kunnallispiiri

Kretingan kunnallispiiri on yksi Liettuan 60 kunnallispiiristä, joka sijaitsee Klaipėdan läänissä, maan länsiosassa rajoittuen Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Kretingan kunnallispiiri · Katso lisää »

Kretingsodis

Kretingsodis on kylä Kretingan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Länsi-Liettuassa lähellä Itämerta.

Uusi!!: Itämeri ja Kretingsodis · Katso lisää »

Krimin sota

Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.

Uusi!!: Itämeri ja Krimin sota · Katso lisää »

Kristianopel

Kristianopel on pientaajama Karlskronan kunnassa Etelä-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Kristianopel · Katso lisää »

Kristina Cruises

Kristina Cruises on kotkalainen matkanjärjestäjä, joka järjestää matkoja maalla, merellä ja joilla eri puolille Eurooppaa sekä kaukokohteisiin.

Uusi!!: Itämeri ja Kristina Cruises · Katso lisää »

Kristinuskon historia Suomessa

Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.

Uusi!!: Itämeri ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »

Krivoje (järvi Pustoškan piirissä)

Krivoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Krivoje (järvi Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Kronstadt

Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.

Uusi!!: Itämeri ja Kronstadt · Katso lisää »

Kruonisin pumppuvoimalaitos

Kruonisin pumppuvoimalaitos on pumppuvoimalaitos Liettuan Kruonisin kauppalassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kruonisin pumppuvoimalaitos · Katso lisää »

Krynica Morska

Krynica Morska on kaupunki ja oma kuntansa Nowy Dwórin piirikunnassa Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Krynica Morska · Katso lisää »

Kudeb

Kudeb on Latvian Alūksnen kunnasta alkava ja pääasiassa Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kudeb · Katso lisää »

Kudeverskoje

Kudeverskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä ja sen rannalla on samanniminen kylä.

Uusi!!: Itämeri ja Kudeverskoje · Katso lisää »

Kudka (joki)

Kudka tai Kutka on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kudka (joki) · Katso lisää »

Kudo (järvi Glubokovskajan volostissa)

Kudo tai Kudo-Voskresenskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kudo (järvi Glubokovskajan volostissa) · Katso lisää »

Kudo (järvi Zvonskajan volostissa)

Kudo tai Kudo-Polehnovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kudo (järvi Zvonskajan volostissa) · Katso lisää »

Kuha

250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.

Uusi!!: Itämeri ja Kuha · Katso lisää »

Kuhilaslampi

Kuhilaslampi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, joka laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Kuhilaslampi · Katso lisää »

Kuhmo

Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kuhmo · Katso lisää »

Kuhva

Kuhva on Itä-Latviassa ja Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kuhva · Katso lisää »

Kuikka – alkulintu

Kuikka – alkulintu on valokuvaaja, biologi, kirjailija ja luontomatkaaja Mauri Leivon kuva- ja tietoteos miljoonia vuosia vanhasta kuikasta.

Uusi!!: Itämeri ja Kuikka – alkulintu · Katso lisää »

Kullaa

Kullaa on Satakunnan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Kullaa · Katso lisää »

Kultainen Venla

Kultainen Venla on vuonna 2010 perustettu televisioalan kilpailu, joka syntyi, kun aiemmin Kultainen TV- ja Venla-palkinnot yhdistettiin.

Uusi!!: Itämeri ja Kultainen Venla · Katso lisää »

Kultapäivännouto

Hedelmiä ja siemeniä. Kultapäivännouto eli päivännouto (Helianthemum nummularium) on keltakukkainen, suuressa osassa Eurooppaa yleinen päivännoutokasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Kultapäivännouto · Katso lisää »

Kundan kulttuuri

Luista valmistettuja työkaluja Kundan kulttuurin ajalta. Vasemmalta lukien: kaksi jäätuuraa valmistettu hirven sääriluista, kaksi harppuunan kärkeä, nuolen kärki, kaksi keihäänkärkeä. Kundan kulttuuri oli kivikautinen metsästyskulttuuri noin 9000−5000 eaa.

Uusi!!: Itämeri ja Kundan kulttuuri · Katso lisää »

Kungsbackaån

Kungsbackaån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 17 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Kungsbackaånin vesistössä alaosan sen 32 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Kungsbackaån · Katso lisää »

Kungsbackaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kungsbackaån lähellä merenrannikkoa. Kungsbackaånin vesistö (vesistöaluetunnus 107) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Kungsbackaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 302 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Kungsbackaånin vesistö · Katso lisää »

Kuningassaagat

Kuningassaagat (isl. konungasögur) ovat keskiaikaisia islantilaisia saagoja, jotka kertovat 800–1200-lukujen norjalaisista kuninkaista sekä Tanskan, Orkneysaarten ja Färsaarten hallitsijoista.

Uusi!!: Itämeri ja Kuningassaagat · Katso lisää »

Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920

Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920 oli tapahtumasarja, jonka alkuvaiheessa Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien tavoitteena oli tukea Viron vapaussotaa Neuvosto-Venäjää ja sen tukemia virolaisia bolševikkeja vastaan.

Uusi!!: Itämeri ja Kuninkaallisen laivaston sotatoimet Itämerellä 1918–1920 · Katso lisää »

Kuninkaankartanonsaari

| nimi.

Uusi!!: Itämeri ja Kuninkaankartanonsaari · Katso lisää »

Kuninkaansaari

Kuninkaansaari ja sinne Vallisaaresta johtava maapenger Kuninkaansaari (ruots. Kungsholmen) on Helsingin edustalla oleva saari, joka sijaitsee Santahaminan ja Valli­saaren välissä ja on yhdistetty maa­penkerellä Valli­saareen.

Uusi!!: Itämeri ja Kuninkaansaari · Katso lisää »

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Kuopio · Katso lisää »

Kuopion maantiede

right Kuopio on sisämaan satamakaupunki, jota ympäröivät suuret vesialueet.

Uusi!!: Itämeri ja Kuopion maantiede · Katso lisää »

Kuore

Kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen lahkoon.

Uusi!!: Itämeri ja Kuore · Katso lisää »

Kurjanova

Kurjanovas ezers tai Kurjanovo (latg. Kurjanovys azars) on järvi Itä-Latviassa Ciblan kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kurjanova · Katso lisää »

Kurmaičiai

Kurmaičiaita. Kurmaičiai on kylä Kretingan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Länsi-Liettuassa lähellä Itämerta ja Latvian rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Kurmaičiai · Katso lisää »

Kustaa III:n sota

Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.

Uusi!!: Itämeri ja Kustaa III:n sota · Katso lisää »

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.

Uusi!!: Itämeri ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »

Kutšane

Kutšane on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Puškinskije Goryn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kutšane · Katso lisää »

Kutso (järvi)

Kutso tai myös Babininskoje tai Babainskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Kutso (järvi) · Katso lisää »

Kuttajärvi

Kuttajärvi on Pohjois-Savossa Kuopion Karttulassa Syvänniemessä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Kuttajärvi · Katso lisää »

Kutukari

Kutukari on saari läntisessä Espoossa runsaat kaksi kilometriä Suomenojan venesatamasta kaakkoon.

Uusi!!: Itämeri ja Kutukari · Katso lisää »

Kuunari Anna

Kuunari Anna oli suomalainen kaksimastoinen kuunari, joka kaatui myrskyssä Itämerellä Gotlannin ja Öölannin välillä huhtikuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä vuonna 1925.

Uusi!!: Itämeri ja Kuunari Anna · Katso lisää »

Kuunari Helena

Kuunari ''Helena'' rantautumassa Katanpään linnakkeen satamaan Kustavissa.Kuunari Helena on Suomen Purjelaivasäätiön suurin koululaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Kuunari Helena · Katso lisää »

Kuunari Rickhard

Kuunari Rickhard oli suomalainen kuunari, joka katosi syysmyrskyssä Itämerellä loka-marraskuussa 1921 ollessaan matkalla Lyypekistä Mäntyluotoon.

Uusi!!: Itämeri ja Kuunari Rickhard · Katso lisää »

Kuuppaäyriäiset

Kuuppaäyriäiset (Cumacea) on kuoriäyriäisiin kuuluva äyriäislahko.

Uusi!!: Itämeri ja Kuuppaäyriäiset · Katso lisää »

Kuurin kynnäs

300px Kuurin kynnäs erottaa Kuurinhaffin Itämerestä Kuurin kynnäs (Kuršskaja kosa) on 98 kilometrin pituinen kapea niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettuaan ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Kuurin kynnäs · Katso lisää »

Kuurinhaffi

Kuurinhaffi kartalla. Kuurinhaffi on Itämeren kaakkoisosassa, Liettuan ja Venäjän Kaliningradin alueen edustalla sijaitseva haffi eli laguunimainen merenlahti.

Uusi!!: Itämeri ja Kuurinhaffi · Katso lisää »

Kuurinkurkku

Kuurinkurkku on Irbensalmen tai Irbeninsalmen, myös Irbenskin salmen tai Irbe väin-salmen (tai)) vakiintunut sovinnaisnimi ja merkitsee Viron Saarenmaan eteläkärjen ja historiallisen Kuurinmaan välistä merialuetta eli salmea Itämeressä. Viron tietosanakirjan mukaan idästä länteen Kuurinkurkku katsotaan Latvian mannermaalla sijaitsevan Ovīšragsin (Lüserortin) ja Abrukan pituuspiirin väliseksi merialueeksi, joka yhdistää Riianlahden avoimeen Itämereen. Kuurinkurkku- eli Irbensalmi johtaa mm. pääkaupunkiin Riikaan ja sen läpi kulkevat tärkeimmät meriliikenteen reitit Itämereltä useaan muuhunkin Viron ja Latvian satamaan Riianlahden rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Kuurinkurkku · Katso lisää »

Kuusikymmenvuotinen sota

Kuusikymmenvuotinen sota käytiin Puola-Liettuan ja Ruotsin välillä vuosina 1598–1660.

Uusi!!: Itämeri ja Kuusikymmenvuotinen sota · Katso lisää »

Kvenland

Kvenland on muinainen maa, joka on sijainnut jossain Pohjanlahden ympäristössä.

Uusi!!: Itämeri ja Kvenland · Katso lisää »

Kyhmyhaahka

Kyhmyhaahka (Somateria spectabilis) on suurikokoinen merellä elävä sorsalintu.

Uusi!!: Itämeri ja Kyhmyhaahka · Katso lisää »

Kyhmykurnusimppu

Kyhmykurnusimppu (Eutrigla gurnardus) on kurnusimppuihin kuuluva suuripäinen simppukala, joka elää Itä-Atlantilla, Välimerellä ja Mustallamerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Kyhmykurnusimppu · Katso lisää »

Kyläniemi

Etelärannan jyrkät ja paahteiset rinteet ja näkymä Suur-Saimaalle. Etelärantaan laskee jyrkät portaat. Etelärannat ovat vedenhuuhtomaa toisen Salpausselän kivikkoa. Salpalinjan ilmatorjunta-aseman jäännökset. Hentulassa kalasataman aluksia. Kyläniemi on saari tai 1700-luvun lopulla rakennetun kanavan mantereesta erottama niemi keskellä varsinaisen Saimaan Suur-Saimaata Taipalsaarella Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Itämeri ja Kyläniemi · Katso lisää »

Kylpyankka

Kylpyankkoja Kylpyankka tai kumiankka on uivan ankan muotoinen kelluva leikkikalu.

Uusi!!: Itämeri ja Kylpyankka · Katso lisää »

Kymmenpiikki

Kymmenpiikki (Pungitius pungitius) on pieni kala, joka on saanut nimensä lajille tunnusomaisista selkäpiikeistä.

Uusi!!: Itämeri ja Kymmenpiikki · Katso lisää »

Kyrönjoki

Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen vesistöalueen laskujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Kyrönjoki · Katso lisää »

Kyrösjärvi

Kyrösjärvi on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä ja Ikaalisissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Ikaalisten reitin valuma-alueella olevaan Kyrösjärven lähialueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Kyrösjärvi · Katso lisää »

Kyrklandet

Kyrklandet on Norrskatan ohella toinen Korppoon pääsaarista Paraisten kunnassa Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Kyrklandet · Katso lisää »

Kyttyrälohi

Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) on lohikalojen heimoon kuuluva anadrominen vaelluskala, jonka alkuperäinen esiintymisalue sijoittuu Tyynenmeren pohjoisosiin, mutta on levittäytynyt ihmisen avustuksella Pohjois-Atlantille.

Uusi!!: Itämeri ja Kyttyrälohi · Katso lisää »

L-3 Frunzenets

L-3 Frunzenets oli Neuvostoliiton laivaston vuoden 1926 laivasto-ohjelmassa tilattu Leninets-luokan sukellusvene, jollaa tehtiin toisessa maailmansodassa Itämerellä kahdeksan partiomatkaa.

Uusi!!: Itämeri ja L-3 Frunzenets · Katso lisää »

Laakakirves

Leveä- ja kaarevateräinen laakakirves Britannian Cumbriasta, ajoitettu 2250–1500 eaa. Valtionmuseo Bruchsalissa kuvattu reunuskirves varttamisehdotuksella, ajoitettu 1100 eaa. Samalla tavalla on varetettu myös laakakirveet. Laakakirves on alkeellinen pronssista valinmuottiin valamalla valmistettu ohutteräinen kirves, joka on todennäköisesti ollut työkirves.

Uusi!!: Itämeri ja Laakakirves · Katso lisää »

Laakiobasaltit

Laakiobasaltit ovat valtavien laavapurkausten jäänteitä, jotka peittävät alleen hyvin suuria alueita sekä mantereilla että valtamerten pohjissa.

Uusi!!: Itämeri ja Laakiobasaltit · Katso lisää »

Laamannikunta

Laamannikunta on Ruotsissa käytössä ollut historiallinen oikeuspiiri, joka on tuomiokunnan vanhempi tyyppi.

Uusi!!: Itämeri ja Laamannikunta · Katso lisää »

Laatokan valuma-alue

Nevan vesistön valuma-alue ja valtioiden rajat. Jos poistaa Nevajoen vesistöalueesta Nevajoen lähiympäristön, saa Laatokan valuma-alueen. Laatokan valuma-alue on pääosin Venäjällä, Suomessa ja myös Valko-Venäjällä sijaitseva Nevan vesistöön kuuluva valuma-alue, joka muodostuu niistä vesistöalueista ja -valuma-alueista, laskevat suoraan tai välillisesti Laatokkaan.

Uusi!!: Itämeri ja Laatokan valuma-alue · Katso lisää »

Laatokanlinna

Pyhän Georgios Voittajan kirkko. Linna ja Vanhan-Laatokan kylää. Kieli.

Uusi!!: Itämeri ja Laatokanlinna · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Itämeri ja Laatokka · Katso lisää »

Laduškin

Laduškinin vaakuna. Laduškin (vuoteen 1946 saakka Ludwigsort) on kaupunki Kaliningradin alueen Bagrationovskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Laduškin · Katso lisää »

Laganin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lagan virtaa Hamnedan läpi lokakuussa 2010. Laholmin voimalassa on käynnissä juoksutus Laganin vesistö (vesistöaluetunnus 98) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Laganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 6 452 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Laganin vesistö · Katso lisää »

Laguuni

Venetsian laguuni satelliittikuvassa. Laguuni on matala rannikkoallas, jonka erottaa syvemmästä merestä jono rantaviivan suuntaisia saaria.

Uusi!!: Itämeri ja Laguuni · Katso lisää »

Lahna

Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Lahna · Katso lisää »

Laihajärvi (Tienhaara)

Laihajärvi on Venäjällä Leningradin alueella Viipurin piirissä sijaitseva Urpalanjoen vesistöön kuuluva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Laihajärvi (Tienhaara) · Katso lisää »

Laihalampi (Tienhaara)

Laihalampi (myös) on Venäjällä Leningradin alueella Viipurin piirissä sijaitseva Urpalanjoen vesistöön kuuluva lampi.

Uusi!!: Itämeri ja Laihalampi (Tienhaara) · Katso lisää »

Laiva

Hudsonjoella. Laiva on suuri vedessä kulkeva alus.

Uusi!!: Itämeri ja Laiva · Katso lisää »

Laivalatomus

Tjelvarin laivalatomus on tiiviillä kivetyksellä rakennettu hauta.Badelundan eli Anundshögin laivalatomusElgesemin laivalatomusSaksassa.Rannarve on laivalatomussarja. Laivalatomus on yleisnimitys megaliittimaisille kiviasetelmille, jotka muodostavat maastoon palkomaisen tai laivamaisen kuvion.

Uusi!!: Itämeri ja Laivalatomus · Katso lisää »

Laivamato

Laivamato (Teredo navalis) on matomainen simpukka, joka käyttää ravinnokseen puuta.

Uusi!!: Itämeri ja Laivamato · Katso lisää »

Landsortin syvänne

Landsortin syvänne on Itämeren syvin kohta, joka sijaitsee Ruotsin rannikolla 459 metrin syvyydessä.

Uusi!!: Itämeri ja Landsortin syvänne · Katso lisää »

Lapinmyyrä

Lapinmyyrä (Microtus oeconomus) on keskikokoinen Pohjois-Euroopassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Amerikan luoteisosissa (mukaan lukien Alaska ja Luoteis-Kanada) esiintyvä myyrälaji.

Uusi!!: Itämeri ja Lapinmyyrä · Katso lisää »

Lappo (Brändö)

Lappo on saari ja kylä Brändön kunnassa Ahvenanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lappo (Brändö) · Katso lisää »

Lapua

Kauppakatua Lapuan keskustassa. Lapua on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lapua · Katso lisää »

Lapurin hylky

Lapurin hylky on keskiaikainen vene, joka makaa merenpohjassa Lapurin- ja Siikasaaren välissä Virolahdessa.

Uusi!!: Itämeri ja Lapurin hylky · Katso lisää »

Lars Lundahl

Lars Lundahl (11. helmikuuta 1840 Oulu – 23. maaliskuuta 1905 Oulu) oli suomalainen merikapteeni ja ruotsiksi kirjoittanut runoilija.

Uusi!!: Itämeri ja Lars Lundahl · Katso lisää »

Lars Sacklén

Lars Sacklén. Lars Sacklén, ent.

Uusi!!: Itämeri ja Lars Sacklén · Katso lisää »

Lars Skalm

Pyhän Laurentiuksen edessä polvistuvan lahjoittajan oletetaan mahdollisesti esittävän Lars Skalmia.http://bibbild.abo.fi/ediss/2005/TuhkanenTuija.pdf Tuija Tuhkanen: "IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT" - Lahjottajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulle Lars (Lasse) Skalm (alkujaan muodossa Lorentz Skallme; syntynyt n. 1430, mahdollisesti Paraisilla) oli keskiajalla elänyt Rövarnäsin kartanon herra, kauppias ja Turun pormestari.

Uusi!!: Itämeri ja Lars Skalm · Katso lisää »

Lasse Wiklöf

Wiklöf Kööpenhaminassa vuonna 2006 Lars ”Lasse” Wiklöf (21. syyskuuta 1944 Maarianhamina – 23. elokuuta 2008 Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen poliitikko, joka edusti Ahvenanmaan sosiaalidemokraatteja.

Uusi!!: Itämeri ja Lasse Wiklöf · Katso lisää »

Latvajärvi (Ulmosenjoen valuma-alue, Suojärven piiri)

Latvajärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Sarkajoki laskee Suistamonjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Latvajärvi (Ulmosenjoen valuma-alue, Suojärven piiri) · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Itämeri ja Latvia · Katso lisää »

Latvian maantiede

Latvian kartta Latvia sijaitsee Viron ja Liettuan välissä Itämeren itäpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Latvian maantiede · Katso lisää »

Latvian sosialistisen neuvostotasavallan lippu

Latvian sosialistisen neuvostotasavallan lippu Latvian itsenäisen tasavallan lippu Latvian sosialistisen neuvostotasavallan lippu otettiin käyttöön 17. tammikuuta 1953.

Uusi!!: Itämeri ja Latvian sosialistisen neuvostotasavallan lippu · Katso lisää »

Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna

Latvian SNT:n vaakuna Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna oli Latvian sosialistisen neuvostotasavallan tunnus lipun ohella.

Uusi!!: Itämeri ja Latvian sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna · Katso lisää »

Laukaanjoki

Laukaanjoki eli Luga (myös Laukaa, vatjaksi Laugaz, Laukaa jõtši) on joki Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Laukaanjoki · Katso lisää »

Laukaansuun satama

Laukaansuun satama-aluetta. Ust-Lugan satama (LOCODE: RUULU) eli Laukaansuun satama on Suomenlahden etelärannalla, runsaan 110 kilometrin päässä Pietarista Venäjän Leningradin alueella sijaitseva suuri monitoimisatama.

Uusi!!: Itämeri ja Laukaansuun satama · Katso lisää »

Laukon kartano

Laukon kartanon nykyinen pohjoismaista klassismia edustava päärakennus on vuodelta 1931. Laukon kartano sijaitsee Pirkanmaalla Vesilahden kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Laukon kartano · Katso lisää »

Laulujoutsen

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on joutsenten sukuun kuuluva suuri, valkea sorsalintulaji.

Uusi!!: Itämeri ja Laulujoutsen · Katso lisää »

Lautaoja (Suojärven piiri)

Lautaoja on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka laskee Latvajärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Lautaoja (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Lavajoki

Lavajoki on Venäjällä Leningradin alueen Korotkan piirissä virtaava 31 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan etelärantaan Petrokrepostin lahdella.

Uusi!!: Itämeri ja Lavajoki · Katso lisää »

Länsi-Pommerin voivodikunta

Länsi-Pommerin voivodikunta on yksi Puolan 16 läänistä eli voivodikunnasta.

Uusi!!: Itämeri ja Länsi-Pommerin voivodikunta · Katso lisää »

Länsi-Preussi

Länsi-Preussi merkitty punaisella. muut kielet tai useampikielisiä. Länsi-Preussi oli Itämeren etelärannikolla sijainnut Preussin provinssi, jonka pääkaupunki oli Danzig.

Uusi!!: Itämeri ja Länsi-Preussi · Katso lisää »

Länsi-Viron vesistöalue

Länsi-Viron vesistöalue on Viron vesistöjen hallintoalue, jonka alle on koottu ne vesistöt, joiden vedet laskevat Itämeren pääaltaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Länsi-Viron vesistöalue · Katso lisää »

Läntinen Bug

Bug tai Läntinen Bug on Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Puolassa virtaava Itämereen laskevan Veikselin vesistöön kuuluva joki.

Uusi!!: Itämeri ja Läntinen Bug · Katso lisää »

Långholmen (Espoo)

Långholmen on kallioinen saari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Långholmen (Espoo) · Katso lisää »

Långholmen (Kemiö)

Långholmen on saari ja kylä Sauvon ja Kemiön välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Långholmen (Kemiö) · Katso lisää »

Lūžņa

Lūžņa Lūžņa on kylä Latvian Liivinrannan kulttuurihistorian suojelualueella, Itämeren rannalla Ventspilsin kunnan pohjoisosissa (Ventspils novads, 2009 kuntajako).

Uusi!!: Itämeri ja Lūžņa · Katso lisää »

Līvu Akvaparks

Līvu Akvaparks eli "Liivin vesipuisto" on suuri, monikäyttöinen vesipuisto Latvian Itämeren rannikolla sijaitsevassa kylpyläkaupunki Jūrmalassa.

Uusi!!: Itämeri ja Līvu Akvaparks · Katso lisää »

Lögdeälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lögdeälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 32) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Lögdeälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 608 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Lögdeälvenin vesistö · Katso lisää »

Lövö (Hiittinen)

Lövö on saari Hiittisten saaristossa Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lövö (Hiittinen) · Katso lisää »

Lövskär–Isokarin väylä

Lövskär–Isokarin väylä on kauppamerenkulkuun tarkoitettu meriväylä Saaristomerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Lövskär–Isokarin väylä · Katso lisää »

Löytöoja (Sortavalan piiri)

Joen ylittävä maantiesilta Harlussa. Löytöoja ja myös Rienioja (Риэниоя, Риэни-оя) tai Paljakkaoja (Пальяика-оя, Paljaikaoja) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan- ja Pitkärannan piireissä virtaava 14 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen sen alajuoksulla Harlussa.

Uusi!!: Itämeri ja Löytöoja (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Lübecker Hafen-Gesellschaft

Lübecker Hafen-Gesellschaft mbH (LHG) on Lyypekin sataman useimpia terminaaleja operoiva saksalainen satamayhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja Lübecker Hafen-Gesellschaft · Katso lisää »

Lütjenburg

Lütjenburgin sijainti Plönin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Lütjenburg on kaupunki Plönin piirikunnassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa pohjoisimmassa Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lütjenburg · Katso lisää »

Leduånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Leduånin vesistö (vesistöaluetunnus 31) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Leduånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Leduånin vesistö · Katso lisää »

Lehtisaaret

Lehtisaaret on kolmen saaren ryhmä Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lehtisaaret · Katso lisää »

Leninets-luokka

Leninets- tai L-luokka oli Neuvostoliiton laivaston 25 miinanlaskukykyisen sukellusveneen muodostama alusluokka, jonka veneet voidaan jakaa neljään alaluokkaan.

Uusi!!: Itämeri ja Leninets-luokka · Katso lisää »

Lennart Peterson

Frans Lennart Peterson (11. marraskuuta 1877 Pietarsaari – 1. maaliskuuta 1938 Viipuri) oli suomalainen kirurgi ja ylilääkäri.

Uusi!!: Itämeri ja Lennart Peterson · Katso lisää »

Lensahn

Kuvassa Lensahnin sijainti Ostholsteinin piirikunnassa. Pienessä kuvassa Ostholsteinin piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Paikallinen kirkko. Torni edustaa myöhäisgotiikkaa. Lensahn on kunta Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa.

Uusi!!: Itämeri ja Lensahn · Katso lisää »

Leopold Ludvig Toppelius

Bernhard Reinholdin maalaama Leopold Toppeliuksen muotokuva (1871) Leopold Ludvig Toppelius (27. marraskuuta 1821 Kronstadt, Pietarin kuvernementti, Venäjä – 6. elokuuta 1890 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Leopold Ludvig Toppelius · Katso lisää »

Leppälampi (Sortavalan piiri)

Leppälampi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskuoja Papinoja laskee Jänisjärven Kirkkolahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Leppälampi (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Leppäluoto

Leppäluoto on noin 70 aarin laajuinen saari Espoon itäsaaristossa Keilaniemen ja Lehtisaaren välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Leppäluoto · Katso lisää »

Leppäoja (Sortavalan piiri)

Leppäoja on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä virtaava 12 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Leppäoja (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Leväkatkarapu

Leväkatkarapu (Palaemon adspersus) on Euroopan rannikkomerissä elävä katkarapulaji.

Uusi!!: Itämeri ja Leväkatkarapu · Katso lisää »

Leväkotilo

Leväkotilo (Theodoxus fluviatilis) on makeassa ja murtovedessä viihtyvä pienikokoinen kotilo.

Uusi!!: Itämeri ja Leväkotilo · Katso lisää »

Leväkukinta

Leväkukinta tarkoittaa yleensä loppukesäisin järvissä ja merissä tapahtuvaa planktonleväkasvuston runsasta kasvua.

Uusi!!: Itämeri ja Leväkukinta · Katso lisää »

Levärupi

Levärupi (Einhornia crustulenta) on sammaleläinten pääjaksoon kuuluva eläinlaji, joka esiintyy yleisenä Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Levärupi · Katso lisää »

Leväsiira

Leväsiira (Idotea balthica) on Itämeren rannikoiden rakkolevävyöhykkeessä yleisenä elävä äyriäislaji.

Uusi!!: Itämeri ja Leväsiira · Katso lisää »

Levykorallit

LevykorallitAnneli Uutela (2007).

Uusi!!: Itämeri ja Levykorallit · Katso lisää »

Liejuputkimadot

Liejuputkimadot eli amerikanmonisukasjalkaiset (Marenzelleria) on Spionidae-heimoon kuuluva nivelmatosuku, jonka jäseniä on havaittu Itämeressä 1990-luvulta alkaen.

Uusi!!: Itämeri ja Liejuputkimadot · Katso lisää »

Liejusimpukka

Liejusimpukka eli itämerensimpukka (Limecola balthica tai Macoma balthica) on suhteellisen pienikokoinen merenpohjaan kaivautuva simpukkalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Liejusimpukka · Katso lisää »

Lielirbe

Lielirbe on kylä Liivinrannan kulttuurinsuojelualueella Latvian Ventspilsin kunnan pohjoisnurkassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lielirbe · Katso lisää »

Liepāja

Liepāja on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suurin kaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Liepāja · Katso lisää »

Liettua

Liettuan tasavalta eli Liettua on valtio Itämeren itärannalla Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Liettua · Katso lisää »

Liettuan historia

Liettuan historian historiallisen ajan katsotaan alkavan vuonna 1009, kun Liettuan nimi mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä.

Uusi!!: Itämeri ja Liettuan historia · Katso lisää »

Liettuan maantiede

Trakain kansallispuisto ympäröi Trakain linnan historiallista ympäristöä. Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Liettuan maantiede · Katso lisää »

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Itämeri ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Liikakalastus

Saalista troolissa Liikakalastus, ylikalastus tai ryöstökalastus tarkoittaa kalastusta, jossa kaloja pyydystetään niin paljon, että kalakannat eivät ehdi uusiutua.

Uusi!!: Itämeri ja Liikakalastus · Katso lisää »

Liikenne Valko-Venäjällä

Brest-Homel radalla. Valko-Venäjällä on varsin kattava ja runsaasti käytetty rautatieverkko.

Uusi!!: Itämeri ja Liikenne Valko-Venäjällä · Katso lisää »

Liivinmaan sota

Liivinmaan sota käytiin vuosina 1558–1583 Liivinmaan eli nykyisten Viron ja Latvian alueen hallinnasta.

Uusi!!: Itämeri ja Liivinmaan sota · Katso lisää »

Liivjärv (Jõuga)

Liivjärv (myös Jõugu järv, 1. Jõuküla järv) on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnan Jõugan kylässä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Liivjärv (Jõuga) · Katso lisää »

Lilla Ådholmen

Lilla Ådholmen on kalliosaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Ådholmen · Katso lisää »

Lilla Blindsund

Lilla Blindsund on saari Espoon Matinkylässä Nuottaniemen venesataman itäpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Blindsund · Katso lisää »

Lilla Bodö

Lilla Bodö on noin kolmen hehtaarin laajuinen saari Suvisaaristossa Espoon lounaisosassa Bergön ja Stora Bodön välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Bodö · Katso lisää »

Lilla Grötholmen

Lilla Grötholmen on noin 0,6 hehtaarin laajuinen saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Grötholmen · Katso lisää »

Lilla Hallonkobben

Lilla Hallonkobben on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Hallonkobben · Katso lisää »

Lilla Herrö

Lilla Herrö on noin kolmentoista hehtaarin laajuinen saari Espoon Suvisaaristossa välittömästi Stora Herrön luoteispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Herrö · Katso lisää »

Lilla Julholm

Lilla Julholm on huvilasaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Julholm · Katso lisää »

Lilla Karlsö

Lilla Karlsö mereltä nähtynä. Saaren sijainti suhteessa Gotlannin rannikkoon ja Stora Karlsöhön. Lilla Karlsö on Itämeren saari, joka sijaitsee noin kolme kilometriä Gotlannista länteen ja 4,5 kilometrin päässä Stora Karlsöstä.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Karlsö · Katso lisää »

Lilla Pentala

Lilla Pentalan on metsäinen saari lounaisessa Espoossa Pentalan saaren pohjoispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Lilla Pentala · Katso lisää »

Lillaisarn

Lillaisarn on saari Espoon Suvisaaristossa Aisarfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Lillaisarn · Katso lisää »

Lillpiteälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lillpiteälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 14) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Lillpiteälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 619 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Lillpiteälvenin vesistö · Katso lisää »

Limakotilot

Limakotilot (Lymnaeidae) on vesikeuhkokotiloihin luettava sisävesissä elävä nilviäisheimo.

Uusi!!: Itämeri ja Limakotilot · Katso lisää »

Lindö

Lindö on taajama Norrköpingin kunnassa Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Lindö · Katso lisää »

Lindholm (saari Stegenlahdella)

Lindholm on pieni seitsemän hehtaarin kokoinen saari itäisessä Tanskassa, Mønin ja Sjællandin saarten välissä Stegenlahdella.

Uusi!!: Itämeri ja Lindholm (saari Stegenlahdella) · Katso lisää »

Linholm

Linholm on saari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Linholm · Katso lisää »

Lintuasema

Lintuasema on paikka, jossa havainnoidaan, rengastetaan ja tutkitaan lintuja vakioiduin menetelmin.

Uusi!!: Itämeri ja Lintuasema · Katso lisää »

Lion Ferry

Lion Ferry oli Ruotsalainen varustamo joka harjoitti meriliikennettä Itämerellä ja Pohjois-Amerikassa.

Uusi!!: Itämeri ja Lion Ferry · Katso lisää »

Lisa von Lübeck

''Lisa von Lübeck'' Lisa von Lübeck on replika 1400-luvun Hansaliiton koggilaivasta.

Uusi!!: Itämeri ja Lisa von Lübeck · Katso lisää »

Litorinameri

Kaavakuva Litorinameren laajuudesta 7000 vuotta sitten Litorinameri oli Itämeren paljon nykyistä suolaisempi ja jonkin verran laajempi varhaisvaihe Ancylusjärven jälkeen noin 8 500 – 4 000/2 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Litorinameri · Katso lisää »

Liuskamerietana

Liuskamerietana (Tenellia adspersa) on meressä elävä pienikokoinen nilviäinen, joka kuuluu vapaakiduskotiloiden lahkoon (Nudibranchia).

Uusi!!: Itämeri ja Liuskamerietana · Katso lisää »

Ljunganin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljunganin vesistö (vesistöaluetunnus 42) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ljunganin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 12 851 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ljunganin vesistö · Katso lisää »

Ljungbyån

Ljungbyån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 48 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Ljungbyånin vesistössä sen 77 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Ljungbyån · Katso lisää »

Ljungbyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljungbyånin vesistö (vesistöaluetunnus 77) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Ljungbyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 758 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ljungbyånin vesistö · Katso lisää »

Ljusnanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ljusnanin uomaa Ljusnedalin lähellä Vesistön yläjuoksulla olevien sivujokien jokiverkostosta. Ljusnanin vesistö (vesistöaluetunnus 48) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Ljusnanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 19 828 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ljusnanin vesistö · Katso lisää »

Lohi

Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa.

Uusi!!: Itämeri ja Lohi · Katso lisää »

Lohjanpuro

Lohjanpuro on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Lohjanpuro · Katso lisää »

Lolland

Lolland eli Lollanti (aiemmin Laaland) on Tanskan neljänneksi suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Lolland · Katso lisää »

Losno (järvi)

Losno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Losno (järvi) · Katso lisää »

Louhikala

Louhikala (Trachinus draco) on Euroopassa esiintyvä ja pohjoisella Atlantilla elävä petokalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Louhikala · Katso lisää »

Luettelo Ahvenanmaan kunnista

Ei kuvausta.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Ahvenanmaan kunnista · Katso lisää »

Luettelo enklaaveista ja eksklaaveista

C on A:n enklaavi ja B:n eksklaaviC on B:n eksklaavi, mutta ei A:n enklaavi, koska sillä on myös yhteistä rajaa D:n kanssa. Tämä on epätäydellinen luettelo enklaaveista ja eksklaaveista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo enklaaveista ja eksklaaveista · Katso lisää »

Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista

Kartta Itämerestä. Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista on listaus Itämeren rannikkokaupungeista valtioittain, joita ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Itämeren rannikkokaupungeista · Katso lisää »

Luettelo Itämeren saarista

Tämä on luettelo Itämeren saarista, saaristoista ja saariryhmistä.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Itämeren saarista · Katso lisää »

Luettelo joista pituuden mukaan

Tämä on luettelo maailman pisimmistä joista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo joista pituuden mukaan · Katso lisää »

Luettelo joista virtaaman mukaan

Tämä on luettelo joista virtaaman mukaan.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo joista virtaaman mukaan · Katso lisää »

Luettelo kuuluisista onnettomuuksista

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksessä kuoli noin 230 000 ihmistä. Tämä on luettelo kuuluisista onnettomuuksista, sekä luonnollisista että ihmisen aiheuttamista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo kuuluisista onnettomuuksista · Katso lisää »

Luettelo Liettuan kaupungeista

Vilna Kaunas Klaipėda Šiauliai Panevėžys Alytus Marijampolė Jonava Kėdainiai Mažeikiai Ukmergė Biržai Visaginas Tämä on luettelo Liettuan kaupungeista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Liettuan kaupungeista · Katso lisää »

Luettelo merialueista

IHO:n määrittelemät merialueet Luettelo merialueista käsittää maapallon merialueet.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo merialueista · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin joista

Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin joista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Ruotsin joista · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin päävesistöalueista

Suurimmat päävesistöalueet Ruotsissa. Tämä on luettelo Ruotsin päävesistöalueista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Ruotsin päävesistöalueista · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin sodista

Tämä on luettelo Ruotsin sodista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Ruotsin sodista · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin suurimmista saarista

Tämä artikkeli on luettelo Ruotsin suurimmista saarista maapinta-alan mukaan.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Ruotsin suurimmista saarista · Katso lisää »

Luettelo Saksan saarista

Tässä luettelossa on Saksan suurimmat saaret sekä muita saaria.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Saksan saarista · Katso lisää »

Luettelo sotilasoperaatioista

Tämä on luettelo sotilasoperaatioista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo sotilasoperaatioista · Katso lisää »

Luettelo Suomen historian sodista

Hämeessä surmansa saaneesta viikingistä. vainovalkeat. ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Suomen historian sodista · Katso lisää »

Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista

Tämä on luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista · Katso lisää »

Luettelo Viron joista

Luettelo Viron joista ei ole kattava luettelo kaikista 7 000 Viron joesta tai ojasta.

Uusi!!: Itämeri ja Luettelo Viron joista · Katso lisää »

Lugan ylänkö

Ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartassa pohjoisessa (keltainen alue). Lugan ylänkö tai harvemmin enää Laukaan ylänkö on pieni ylänkö Peipsijärven itäpuolella Ylä-Laukaan länsipuolella, joka sijoittuu pääasiassa Pihkovan alueelle.

Uusi!!: Itämeri ja Lugan ylänkö · Katso lisää »

Luhtaorvokki

Luhtaorvokki (Viola uliginosa) on pääasiassa Itä- ja Keski-Euroopassa tavattava orvokkikasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Luhtaorvokki · Katso lisää »

Luigi Romersa

Luigi Romersa (5. heinäkuuta 1917 Boretto, Italia – 19. maaliskuuta 2007 Rooma, Italia) oli italialainen toimittaja, kirjailija ja sotakirjeenvaihtaja.

Uusi!!: Itämeri ja Luigi Romersa · Katso lisää »

Lumijoki

Lumijoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa noin neljäkymmentä kilometriä Oulusta etelään päin.

Uusi!!: Itämeri ja Lumijoki · Katso lisää »

Lumijoki (joki)

Lumijoki on Lumijoen ja Limingan kuntien alueella Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva joki.

Uusi!!: Itämeri ja Lumijoki (joki) · Katso lisää »

Luokki

Sotilas hevosineen umpihangessa Venäjällä vuonna 1942. Hevosella luokkivaljastus, joka helpottaa vetämistä erityisesti vaikeissa olosuhteissa. Luokki kulkee kaarena hevosen selän yli aisasta aisaan. Itä-Suomessa luokki ja Länsi-Suomessa luokka eli vemmel (joskus myös vempele tai vembel) on hevosilla käytettävien työvaljaiden osa.

Uusi!!: Itämeri ja Luokki · Katso lisää »

Luonnonmaa

Luonnonmaalla sijaitseva Kultarannan puutarha vuonna 2009 Luonnonmaa on saari Naantalissa kaupungin keskustan lounaispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Luonnonmaa · Katso lisää »

Luonto-Liitto

Luontoliitto (yhdistysrekisterissä Luonto-Liitto ry) on vuonna 1943 perustettu valtakunnallinen lasten ja nuorten ympäristönsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestö.

Uusi!!: Itämeri ja Luonto-Liitto · Katso lisää »

Luoto (Helsinki)

Luoto on saari Helsingin edustalla, Eteläsataman suulla.

Uusi!!: Itämeri ja Luoto (Helsinki) · Katso lisää »

Luotsaus

Luotsaus on merenkulussa termi, joka tarkoittaa tietylle väylälle henkilön, jolla on paikallistuntemusta, eli luotsin antamaa navigointiapua.

Uusi!!: Itämeri ja Luotsaus · Katso lisää »

Luotsikutteri Pitkäpaasi

Luotsikutteri Pitkäpaasi on Suomen merimuseon venekokoelmaan kuuluva purjehtiva museoalus, joka on alun perin hankittu vuonna 1898 luotsiveneeksi Pitkäpaaden luotsiasemalle silloisella Virolahdella.

Uusi!!: Itämeri ja Luotsikutteri Pitkäpaasi · Katso lisää »

Luovutettujen alueiden maantiede

Jäniskosken–Niskakosken alue merkittynä kartalle punertavalla värillä. Jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhassa luovutetut alueet. Porkkala palautettiin Suomelle vuonna 1956 runsaasti etuajassa ennen 50-vuotisen vuokrasopimuksen umpeutumista. Talvisodan päättyessä 1940 luovutetut alueet, jotka liitettiin Suomeen eduskunnan päätöksellä jatkosodan alettua 1941 (ei kansainvälistä tunnustusta) Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla, joista pitäjistä Suomi päätti kuitenkin luopua, kun Neuvosto-Venäjä tarjosi vastineeksi taloudellisesti tärkeämpänä pidetyn Petsamon Siestarjoki yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812 osana Vanhaa Suomea, mutta Kankaankylän kaupunginosa siirrettiin kuuluvaksi Pietarin kuvernementtiin 1842. Kun asetehdasta ympäröinyt 14 neliökilometrin laajuinen alue erotettiin suuriruhtinaskunnasta vuonna 1864 ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin, lupasi keisari Aleksanteri II Suomelle vastineeksi Petsamon. Tämä toteutui vasta Tarton rauhassa vuonna 1920. Luovutetut alueet tarkoittavat yleensä alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Itämeri ja Luovutettujen alueiden maantiede · Katso lisää »

Lutšno (järvi)

Lutšno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Porhovin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Lutšno (järvi) · Katso lisää »

Luulajanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joki Edeforssin kohdalla. Luulajanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 9) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Luulajanjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 25 241 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Luulajanjoen vesistö · Katso lisää »

Lyckebyån

Lyckebyån on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava 104 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Lyckebyånin vesistön pääuoman.

Uusi!!: Itämeri ja Lyckebyån · Katso lisää »

Lyckebyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Lyckebyånin vesistö (vesistöaluetunnus 80) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Lyckebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 810 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Lyckebyånin vesistö · Katso lisää »

Lyypekin satama

Lyypekin satama (LOCODE: DE LBC (Lyypekki) tai DE TRV (Travemünde)) on Lyypekissä Pohjois-Saksassa, Itämeren lounaisosassa ja sijaitseva merkittävä kauppasatama.

Uusi!!: Itämeri ja Lyypekin satama · Katso lisää »

Lyypekki

Lyypekki on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Lyypekki · Katso lisää »

Lyyraturska

Lyyraturska (Pollachius pollachius) on Luoteis-Euroopan vesien turskakala.

Uusi!!: Itämeri ja Lyyraturska · Katso lisää »

M/S Astrea

M/S Astrea on norjalaisen Finland RoRo KS:n omistama ro-ro-rahtialus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Astrea · Katso lisää »

M/S Baltic Star

M/S Baltic Star on Bulgarian lipun alle rekisteröity irtolastialus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Baltic Star · Katso lisää »

M/S Bluefort

M/S Bluefort oli Bridgemans Services Group LP:n omistuksessa oleva matkustaja-autolautta.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Bluefort · Katso lisää »

M/S Celestyal Crystal

M/S Celestyal Crystal (ent. M/S Sally Albatross, M/S Leeward, M/S Superstar Taurus, M/S Silja Opera, M/S Opera, M/S Cristal ja M/S Louis Cristal) on risteilyalus, joka teki muun muassa Silja Linen omistuksessa ollessaan risteilyjä Helsingistä Pietariin, Riikaan, Tallinnaan ja Visbyhyn sekä Tukholmasta Tallinnaan.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Celestyal Crystal · Katso lisää »

M/S Estonia

M/S Estonia (aiemmilta nimiltään Viking Sally, Silja Star ja Wasa King) oli vuonna 1980 käyttöönotettu, Itämerellä liikennöinyt matkustaja-autolautta, joka upposi myrskyssä 28. syyskuuta 1994.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Estonia · Katso lisää »

M/S Fennia

''Fennia'' Turun satamassa toukokuussa 1966. M/S Kaptain Boris oli lähes koko ikänsä Suomen ja Ruotsin väliä liikennöinyt autolautta.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Fennia · Katso lisää »

M/S Finneco I

M/S Finneco I on Finnlines-varustamon Suomeen liputettava, Kiinassa vuonna 2021 valmistuva hybridiroro-rahtialus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Finneco I · Katso lisää »

M/S Global Freighter

M/S Global Freighter oli vuoden 2011 lopulla Intiassa romutettu ro-ro-rahtialus, jonka viimeinen omistaja ennen romuttajaa oli suomalainen Lillbacka Powerco Oy.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Global Freighter · Katso lisää »

M/S Gute

M/S Gute on ruotsalaisen Rederi AB Gotlandin omistama ro-ro-rahtialus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Gute · Katso lisää »

M/S Kilmore

M/S Kilmore on Kiinan hallituksen omistama ro-ro-rahtialus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Kilmore · Katso lisää »

M/S Malmi

M/S Malmi oli Etelä-Suomen Laiva -varustamon omistama kuivalastialus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Malmi · Katso lisää »

M/S Mermaid II

M/S Mermaid II oli ro-ro-matkustajarahtialus, joka liikennöi Itämerellä.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Mermaid II · Katso lisää »

M/S Rigel I

M/S Rigel I Igoumenítsan satamassa Kreikassa. M/S Rigel I on vuonna 1973 Wärtsilän Turun telakalla Suomessa rakennettu autolautta.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Rigel I · Katso lisää »

M/S Sailor

M/S Sailor (ent. M/S Finnsailor) on vuonna 1987 Gdańskissa, Puolassa rakennettu Tallinkin omistama ro-ro/matkustaja-alus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Sailor · Katso lisää »

M/S Silja Europa

M/S Silja Europa on virolaisen Tallinkin omistama matkustaja-autolautta, joka valmistui vuonna 1993 Meyer Werftin telakalla Papenburgissa Saksassa alun perin Rederi AB Slitelle, yhdelle Viking Linen osakasvarustamoista M/S Europa -nimisenä.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Silja Europa · Katso lisää »

M/S Transeuropa

M/S Transeuropa oli Finnlinesin saksalaisen tytäryhtiön, Finnlines Deutschlandin omistama ro-ro/matkustaja-alus.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Transeuropa · Katso lisää »

M/S Viking 2

M/S Viking 2 oli vuonna 1940 valmistunut autolautta.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Viking 2 · Katso lisää »

M/S Viking Grace

M/S Viking Grace on suomalaisen Viking Line -varustamokonsernin matkustaja-autolautta.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Viking Grace · Katso lisää »

M/S Viking Saga

M/S Viking Saga oli Rederi AB Sallyn Wärtsilältä tilaama matkustaja-autolautta.

Uusi!!: Itämeri ja M/S Viking Saga · Katso lisää »

M/T Antonio Gramscin öljypäästöt

M/T Antonio Gramsci oli vuonna 1978 valmistunut neuvostoliittolainen säiliöalus, joka tuli tunnetuksi useista vakavista öljypäästöistä Itämerellä joista etenkin Suomi sai kärsiä.

Uusi!!: Itämeri ja M/T Antonio Gramscin öljypäästöt · Katso lisää »

M74-oireyhtymä

M74 on Itämeren lohta vaivaava lisääntymishäiriö, joka aiheuttaa lohenpoikasten kuolemista ruskuaispussivaiheessa.

Uusi!!: Itämeri ja M74-oireyhtymä · Katso lisää »

Maailmanhistoria

Maailmanhistoria on ihmiskunnan menneisyyden kuvaus ja tulkinta.

Uusi!!: Itämeri ja Maailmanhistoria · Katso lisää »

Maankuori

Manterellinen kuori (sial, 1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (sima, 4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on Maan vaippa (3). Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa. Maankuori on Maan ylin, kiinteä kivikerros.

Uusi!!: Itämeri ja Maankuori · Katso lisää »

Maanselkä (vedenjakaja)

Maanselkä on eri vesistöalueita erottava korkeahko vedenjakaja-alue.

Uusi!!: Itämeri ja Maanselkä (vedenjakaja) · Katso lisää »

Maanselkä (vedenjakajaseutu)

Maanselkä on vedenjakajaseutu Vaara-Suomessa, Pohjois-Savon ja -Karjalan sekä Kainuun maakuntien alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Maanselkä (vedenjakajaseutu) · Katso lisää »

Macikai

Macikai Macikai on kylä Šilutėn kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Lounais-Liettuassa lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Macikai · Katso lisää »

Made

Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Made · Katso lisää »

Majakka

Marjaniemen majakka, Hailuoto. Majakka maailman lopussa Ushuaiassa, Argentiinassa Yhdysvalloissa. Majakka on merenkulun turvaksi tarkoitettu yleensä tornimainen rakennus.

Uusi!!: Itämeri ja Majakka · Katso lisää »

Majholmen

Majholmen on saari lounaisessa Espoossa Moisöfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Majholmen · Katso lisää »

Makrilli

Makrilli (Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkalalaji, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia.

Uusi!!: Itämeri ja Makrilli · Katso lisää »

Malaria Suomessa

Kypsymättömiä malarialoisia punasolussa. Kyseinen laji on (''Plasmodium vivax''). Punasolujen sininen väri johtuu näytteen värjäyksestä. Malaria eli horkka on Suomessa harvemmin esiintyvä sairaus.

Uusi!!: Itämeri ja Malaria Suomessa · Katso lisää »

Malente

Malenten sijainti Ostholsteinin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Malente on kunta Ostholsteinin piirikunnassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa pohjoisimmassa Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Malente · Katso lisää »

Malmö

Malmön taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan. Malmö (on kaupunki Ruotsissa ja samannimisen Malmön kunnan keskustaajama. Sekä taajama että kunta ovat väkiluvultaan Ruotsin kolmanneksi suurimmat Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Malmö on myös Skånen läänin pääkaupunki. Malmö sijaitsee Skånen maakunnan lounaisosassa ja Skånen läänissä Etelä-Ruotsissa. Loppukesällä 2021 taajaman asukasluku rikkoi 350 000:n asukkaan rajapyykin. Asukkaista 34,4 prosenttia on syntynyt ulkomailla ja 55,5 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Taajama kuuluu pääosin Malmön kuntaan, mutta pieniltä osin myös Burlövin kuntaan. Muun muassa Lundin sisältävässä Suur-Malmössä oli vuoden 2020 lopussa noin 750 000 asukasta. Malmön yhdistää Kööpenhaminaan Juutinrauman silta. Malmön lähistöllä sijaitsee Malmön lentoasema. Suur-Malmö muodostaa Kööpenhaminan metropolialueen kanssa Juutinraumanalueen suurmetropolin. Suurmetropolin väentiheys on Pohjoismaiden korkein. Sen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 4 miljoonaa. Malmö oli eräs Pohjoismaiden ensimmäisistä teollistuneista kaupungeista ja myös teollistuneimpia. Kaupungissa on esimerkiksi autoteollisuutta, mutta Malmö on nyttemmin kärsinyt savupiipputeollisuuden taantumasta. Kaupunki pyrkii nykyisin keskittymään koulutukseen, taiteeseen ja kulttuuriin. Malmö on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2015 alkaen.

Uusi!!: Itämeri ja Malmö · Katso lisää »

Maloleska

Maloleska tai Notševskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Krasnogorodskin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Maloleska · Katso lisää »

Malyi Vjaz

Malyi Vjaz on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Malyi Vjaz · Katso lisää »

Manner-Ahvenanmaa

Manner-Ahvenanmaa eli Ahvenanmanner on Ahvenanmaan ja Suomen merialueiden suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Manner-Ahvenanmaa · Katso lisää »

Mannermaasulkemus

Mannermaasulkemus eli kontinentaalijärjestelmäOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1330 oli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kohdistunut kauppasaarto, jonka Ranskan keisari Napoleon I julisti marraskuussa 1806.

Uusi!!: Itämeri ja Mannermaasulkemus · Katso lisää »

Mannus

Mannus on myyttinen germaanikansojen esi-isä.

Uusi!!: Itämeri ja Mannus · Katso lisää »

Marat (taistelulaiva)

Marat oli Venäjän keisarikunnan ja myöhemmin Neuvostoliiton laivaston Gangut-luokan taistelulaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Marat (taistelulaiva) · Katso lisää »

Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa

Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa on tietoteos, joka kertoo Itämeren vaiheista idän ja lännen, pohjoisen ja etelän ristiaallokoissa.

Uusi!!: Itämeri ja Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa · Katso lisää »

Marströmmen

Marströmmen on Ruotsissa Kalmarin läänissä Västervikissä virtaava 7 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Marströmmenin vesistössä sen 76 kilometriä pitkään pääuomaan sen alajuoksun.

Uusi!!: Itämeri ja Marströmmen · Katso lisää »

Marströmmenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Marströmmenin vesistö (vesistöaluetunnus 72) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Marströmmenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 496 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Marströmmenin vesistö · Katso lisää »

Mart Port

Mart Port (22. tammikuuta 1922 Pärnu, Viro – 3. helmikuuta 2012 oli virolainen arkkitehti joka oli Viron arkkitehtiliiton hallituksen puheenjohtajana 25 vuoden ajan vuoteen 1979 asti.

Uusi!!: Itämeri ja Mart Port · Katso lisää »

MAS 218 -luokka

MAS 218 -luokka tai Orlando 12 tonnin tyyppi, ryhmä A, 2.

Uusi!!: Itämeri ja MAS 218 -luokka · Katso lisää »

Masolammi

Masolammi on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.

Uusi!!: Itämeri ja Masolammi · Katso lisää »

Massiäyriäiset

Massiäyriäiset eli halkoisjalkaiset eli mysidit (Mysida) ovat pieniä, yleensä alle parisenttisiä, katkarapua muistuttavia läpikuultavia äyriäisiä.

Uusi!!: Itämeri ja Massiäyriäiset · Katso lisää »

Mastogloiameri

Mastogloiameri oli jääkauden jälkeinen Itämeren esivaihe noin 9 000–8 000 vuotta sitten, jolloin Ancylusjärvestä oli avautunut yhteys Tanskan salmien kautta Atlanttiin, mutta vesi oli vielä niukkasuolaista murtovettä.

Uusi!!: Itämeri ja Mastogloiameri · Katso lisää »

Masty

Masty eli Mosty on pieni kaupunki ja samanniminen piiri Hrodnan alueella Valko-Venäjän länsiosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Masty · Katso lisää »

Matasaari

Matasaari on saari Espoossa Soukan kaupunginosan itäisimmässä osassa.

Uusi!!: Itämeri ja Matasaari · Katso lisää »

Matsalunlahti

Matsalunlahti. Matsalunlahti Kotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Itämeren lahti Länsi-Virossa, Läänemaan ja Pärnumaan maakunnissa.

Uusi!!: Itämeri ja Matsalunlahti · Katso lisää »

Matti Pesu

Matti Pesu on suomalainen yhteiskuntatieteilijä.

Uusi!!: Itämeri ja Matti Pesu · Katso lisää »

Mauritzbergin linna

Mauritzbergin linna on linna Norrköpingin kunnassa Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Mauritzbergin linna · Katso lisää »

Mazirbe

Liiviläisten liiton päämaja Mazirbessa, yksi kylän keskeisistä rakennuksista Mazirbe (liiviksi Irē) on kylä Latviassa Itämeren rannalla Dundagan kunnassa, 18 kilometriä Kolkasta lounaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Mazirbe · Katso lisää »

Mäkiorvokki

Mäkiorvokki (Viola collina) on pääasiassa Itä- ja Keski-Euroopassa tavattava monivuotinen orvokkikasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Mäkiorvokki · Katso lisää »

Mälaren

Mälarenin yhtenäinen vesialue ja asutuskeskukset Mälaren on Ruotsissa Tukholman lähellä Mälarinlaaksossa sijaitseva järvi, joka on toinen Norrströmin vesistön pääjärvistä.

Uusi!!: Itämeri ja Mälaren · Katso lisää »

Mäyrä

Mäyrä (Meles meles) on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin.

Uusi!!: Itämeri ja Mäyrä · Katso lisää »

Möhkäkala

Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä.

Uusi!!: Itämeri ja Möhkäkala · Katso lisää »

Möja

Möja on saari ja entinen kunta Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Möja · Katso lisää »

Mörkö (Ruotsi)

Mörkö on merkitty sijaintikarttaan punaisella. Mörkön kirkko. Hörningsholmin linna. Mörkö on Itämeressä sijaitseva saari Tukholman läänin eteläosassa Keski-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Mörkö (Ruotsi) · Katso lisää »

Mörruminjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mörrumjoki Blidingsholmin kivisillan luona Mörruminjoen vesistö (vesistöaluetunnus 86) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mörruminjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 369 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Mörruminjoen vesistö · Katso lisää »

Mörruminjoki

Mörrumjoen lehtorantoja Mörruminjoki on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava 51 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Mörruminjoen vesistössä sen 181 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Mörruminjoki · Katso lisää »

Møn

Møn, Møen on saari ja entinen kunta eteläisessä Tanskassa Sjællandin alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Møn · Katso lisää »

Mecklenburg-Etu-Pommeri

Mecklenburg-Etu-Pommeri on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Itämeren rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Mecklenburg-Etu-Pommeri · Katso lisää »

Mecklenburginlahti

Mecklenburginlahti on lahti Itämeren lounaisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Mecklenburginlahti · Katso lisää »

Medieval 2: Total War: Kingdoms

Medieval 2: Total War: Kingdoms on Creative Assemblyn julkaisema lisäosa Medieval 2: Total War -reaaliaikastrategia-/vuorostrategiapelille.

Uusi!!: Itämeri ja Medieval 2: Total War: Kingdoms · Katso lisää »

Meduusat

Meduusat (Scyphozoa, myös liuskameduusat tai varsinaiset meduusat) on yksi polttiaiseläinten pääjakson luokista.

Uusi!!: Itämeri ja Meduusat · Katso lisää »

Medvastö

Medvastö on saari ja kylä Kirkkonummen kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Medvastö · Katso lisää »

Megrovo

Megrovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Megrovo · Katso lisää »

Meiendorf-interstadiaali

Lämpötila nousi rajusti noin kymmenessä vuodessa, kun interstadiaali GI-1 alkoi. Tätä sanotaan monesti Böllingiksi tai Meiendorfiksi. Grönlannin NGRIP-jääkairausnäytteen metaanin määrä. Meiendorf-Bölling-Alleröd-kausi näkyy siinä koholla olevana metaanin määränä. Meiendorf-interstadiaali (monesti myös Bølling-interstadiaali n. 14650-14000 kalenterivuotta sitten) oli lämmin kausi, joka lopetti kylmimmän jääkauden.

Uusi!!: Itämeri ja Meiendorf-interstadiaali · Katso lisää »

Meirānu (järvi Bērzgalessa)

Meirānu, tai myös Meirānu ezers, Bērziņu ezers ja Čumiņas ezers, on järvi Itä-Latviassa Rēzeknen kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Meirānu (järvi Bērzgalessa) · Katso lisää »

Meremme

Meremme: Itämeri monessa valossa on vuonna 2012 ilmestynyt kuvateos, joka kertoo erilaisten ihmisten henkilökohtaisesta suhteesta Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Meremme · Katso lisää »

Meren aarteet

Meren aarteet on vuonna 2017 Tallinnassa painettu tietokirja Itämeren eliöistä, jonka ovat toimittaneet Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom ja Penina Blankett.

Uusi!!: Itämeri ja Meren aarteet · Katso lisää »

Meri

Färsaarten lähistöllä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta.

Uusi!!: Itämeri ja Meri · Katso lisää »

Meri-Tuuli

Höyrylaiva Meri-Tuuli oli Kotkaan rekisteröity vuonna 1905 Yhdysvalloissa rakennettu pikimänty- ja tammirunkoinen 770 bruttorekisteritonnin rahtialus.

Uusi!!: Itämeri ja Meri-Tuuli · Katso lisää »

Meriajokas

Meriajokas (Zostera marina) on merten rannikkoalueilla kasvava putkilokasvilaji, Se on meren pohjassa kasvava uposkasvi, joka muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä hiekkapohjille.

Uusi!!: Itämeri ja Meriajokas · Katso lisää »

Meriakvaario

Picassokala sopii suuriin meriakvaarioihin, mutta ei riutta-akvaarioihin. Meriakvaario on akvaario, jonka vesi vastaa suolapitoisuudeltaan valtameriä, noin 3,4 prosenttia.

Uusi!!: Itämeri ja Meriakvaario · Katso lisää »

Meriantura

Meriantura eli kielikampela (Solea solea) on Koillis-Atlantin kampelakala. Merianturaa pidetään maultaan erinomaisena ja sen liha on arvostettua.

Uusi!!: Itämeri ja Meriantura · Katso lisää »

Meriasteri

Meriasteri (Aster tripolium, syn. Tripolium vulgare) on sinipunakukkainen merenrannoilla ja aroalueilla kasvava asterikasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Meriasteri · Katso lisää »

Merielämä

Liemikilpikonna uiskentelemassa merenpohjan yllä Meritähtiä ja merivuokkoja Ryhävalaita Merielämä käsittää kaikki kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka elävät merien suolaisessa merivedessä.

Uusi!!: Itämeri ja Merielämä · Katso lisää »

Merihiiri

Merihiiri (Aphrodita aculeata) on monisukasmatoihin (Polychaeta) kuuluva suolaisten vesien eläinlaji, jota tavataan Pohjois-Atlantilla, Pohjanmerellä, Itämerellä ja Välimerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Merihiiri · Katso lisää »

Merijää

Kieli.

Uusi!!: Itämeri ja Merijää · Katso lisää »

Meriketohanhikki

Meriketohanhikki (Argentina anserina subsp. groenlandica) on ruusukasvien heimoon ja parihanhikkien sukuun kuuluvan ketohanhikin alalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Meriketohanhikki · Katso lisää »

Merikilpi 2019

Merikilpi 2019 oli Venäjän merisotaharjoitus Itämerellä 1.–9.

Uusi!!: Itämeri ja Merikilpi 2019 · Katso lisää »

Merikohokki

Merikohokki (Silene uniflora, syn. Oberna uniflora, S. vulgaris subsp. maritima, S. maritima) on Euroopassa tavattava ruohovartinen, valkokukkainen kohokkikasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Merikohokki · Katso lisää »

Merilettotähtimö

Merilettotähtimö (Stellaria crassifolia var. minor, syn. S. crassifolia var. brevifolia)Laine 1997, s. 252.

Uusi!!: Itämeri ja Merilettotähtimö · Katso lisää »

Merinahkiainen

Merinahkiainen (Petromyzon marinus) on nahkiaisten heimoon kuuluva kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Merinahkiainen · Katso lisää »

Meriotakilokki

Meriotakilokki (Salsola kali, syn. S. kali subsp. kaliHämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.) on piikikäs, hiekkaisten merenrantojen kasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Meriotakilokki · Katso lisää »

Meripihka

Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.

Uusi!!: Itämeri ja Meripihka · Katso lisää »

Merirokko

Merirokko (Amphibalanus improvisus tai Balanus improvisus) on ainoa Itämeren pohjoisosassa esiintyvä siimajalkainen äyriäinen.

Uusi!!: Itämeri ja Merirokko · Katso lisää »

Merirosvous

Kalikoo-Jack Rackham). Merirosvous tarkoittaa kauppalaivojen ryöstämistä kansainvälisillä merillä.

Uusi!!: Itämeri ja Merirosvous · Katso lisää »

Merisää

Merisää on Yle Radio Suomen viidesti vuorokaudessa lähettämä säätiedotus merenkulkijoille, jonka sisällön laatii Ilmatieteen laitos.

Uusi!!: Itämeri ja Merisää · Katso lisää »

Merisiirat

Merisiirat (Jaera) on siirojen (Isopoda) lahkoon ja Janiridae-heimoon kuuluva meri-, murto- ja makeassa vedessä elävien äyriäisten suku.

Uusi!!: Itämeri ja Merisiirat · Katso lisää »

Merisinappi

Merisinappi eli euroopanmerisinappi (Cakile maritima) on ristikukkaiskasvi, joka kuuluu merisinappien (Cakile) sukuun.

Uusi!!: Itämeri ja Merisinappi · Katso lisää »

Merisolmukki

Merisolmukki (Spergularia media, myös S. maritima, S. marginata, Spergula maritima) on Euroopassa ja Afrikassa kasvava pienikokoinen merenrantojen ja suolamaiden kasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Merisolmukki · Katso lisää »

Merisuolake

Merisuolake (Triglochin maritima) on merenrannoilla kasvava monivuotinen suolakekasvien (Juncaginaceae) heimoon kuuluva ruoho.

Uusi!!: Itämeri ja Merisuolake · Katso lisää »

Meritaimen

Meritaimen (Salmo trutta morpha trutta) on taimenen ekologinen muoto, joka lisääntyy makeissa virtavesissä, mutta vaeltaa mereen kasvamaan ja viettää siellä suuren osan elämästään.

Uusi!!: Itämeri ja Meritaimen · Katso lisää »

Meritähdet

Meritähdet (Asteroidea) ovat piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia.

Uusi!!: Itämeri ja Meritähdet · Katso lisää »

Merivehnä

Merivehnä eli merihaprajuola (Elymus farctus ssp. boreoatlanticus, syn. Elytrigia juncea ssp. boreoatlantica) on Euroopassa merenrannoilla tavattava heinäkasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Merivehnä · Katso lisää »

Merivesi

Kuohuvaa merivettä Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja reunamerissä.

Uusi!!: Itämeri ja Merivesi · Katso lisää »

Merivihvilä

Merivihvilä (Juncus balticus) on rannoilla kasvava monivuotinen vihviläkasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Merivihvilä · Katso lisää »

Mertensia ovum

Mertensia ovum on arktisten vesien kampamaneettilaji.

Uusi!!: Itämeri ja Mertensia ovum · Katso lisää »

Mesoliittinen kausi

Mesoliittisen asumuksen rekonstruktio Irlannissa. Mesoliittinen kausi (keskimmäinen kivikausi, kreikan mesos keski, lithos kivi) on Euraasian esihistorian vaihe, joka ajoittuu paleoliittisen ja neoliittisen kivikauden väliin noin vuosille 9600 eaa.

Uusi!!: Itämeri ja Mesoliittinen kausi · Katso lisää »

Metarklippan

Metarklippan on linnustoltaan monipuolinen puuton kallioluoto Espoon ulkosaaristossa Kopplorna-saarten eteläpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Metarklippan · Katso lisää »

Międzyzdroje

Międzyzdroje on kaupunki Wolinin saarella Luoteis-Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Międzyzdroje · Katso lisää »

Mieån

Mieån on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava 30 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Mieånin vesistössä sen 44 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Mieån · Katso lisää »

Mieånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Mieånin joensuu Karlshamnissa. Mieånin vesistö (vesistöaluetunnus 85) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Mieånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 284 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Mieånin vesistö · Katso lisää »

Miekkavalas

Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista.

Uusi!!: Itämeri ja Miekkavalas · Katso lisää »

Miekojärvi

Miekojärvi on Lapissa Ylitorniolla ja Pellossa sijaitseva Länsi-Lapin suurin järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Miekojärvi · Katso lisää »

Miessaari

Miessaari on 61 hehtaarin laajuinen saari Espoon edustalla.

Uusi!!: Itämeri ja Miessaari · Katso lisää »

Mihail Bakunin

Mihail Aleksandrovitš Bakunin (30. toukokuuta 1814 Prjamuhino – 1. heinäkuuta 1876 Bern) oli venäläinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana.

Uusi!!: Itämeri ja Mihail Bakunin · Katso lisää »

Mihalkinskoje

Mihalkinskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novorževin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Mihalkinskoje · Katso lisää »

Miinafregatti Ladoga

Minin oli Venäjän keisarikunnan laivaston panssarifregatti.

Uusi!!: Itämeri ja Miinafregatti Ladoga · Katso lisää »

Miinalaiva Baltic

Miinalaiva Baltic oli Suomen merivoimissa palvellut miinalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Miinalaiva Baltic · Katso lisää »

Miinalaiva Frej

Frej oli Suomen höyrylaiva osakeyhtiön matkustajalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Miinalaiva Frej · Katso lisää »

Miinalaiva Louhi

Miinalaiva Louhi (aiemmin Voin ja M-1) oli 1918–1945 Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Miinalaiva Louhi · Katso lisää »

Miinalaiva Poseidon

Miinalaiva Poseidon oli Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Miinalaiva Poseidon · Katso lisää »

Miinalaiva Suomi

Miinalaiva Suomi oli Suomen merivoimien miinalaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Miinalaiva Suomi · Katso lisää »

Miinalanjoki (Salmi)

Miinalanjoki eli Änäjoki (Майналан-йоки, Mainalanjoki) on Venäjällä Karjalan tasavallan Prääsän ja Pitkärannan piireissä virtaava 90 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lunkulanlahdessa Salmissa.

Uusi!!: Itämeri ja Miinalanjoki (Salmi) · Katso lisää »

Mika Aaltola

Mika Petteri Aaltola (s. 2. toukokuuta 1969 Jämsänkoski) on suomalainen politiikan tutkija, kansainvälisen politiikan dosentti Tampereen yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Uusi!!: Itämeri ja Mika Aaltola · Katso lisää »

Mikrokystiinit

Mikrokystiini-LR, joka on eräs luonnon yleisimmistä mikrokystiineistä. Mikrokystiinit ovat joidenkin, eritoten makeissa vesissä elävien, sinilevien eli syanobakteerien tuottamia maailmanlaajuisesti esiintyviä myrkkyjä.

Uusi!!: Itämeri ja Mikrokystiinit · Katso lisää »

Mikrolevät

Nannochloropsis-mikroleviä mikroskoopin läpi kuvattuna. Mikrolevät eli planktonlevät ovat mikroskooppisen pieniä suolaisen- ja makeanveden vesistöissä eläviä leviä.

Uusi!!: Itämeri ja Mikrolevät · Katso lisää »

Minnesholmen

Minnesholmen on saari läntisessä Espoossa Pentalan ja Stora Herrön välisessä salmessa.

Uusi!!: Itämeri ja Minnesholmen · Katso lisää »

Minskin keskusrautatieasema

Minskin keskusrautatieasema eli Minskin matkustajaliikenteen keskusasema on rautatieasema Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä.

Uusi!!: Itämeri ja Minskin keskusrautatieasema · Katso lisää »

Miss Baltic Sea

Miss Baltic Sea 1991, TallinnaFoto: Jaan Künnap Miss Baltic Sea oli Itämeren maissa vuosittain järjestettävä kauneuskilpailu.

Uusi!!: Itämeri ja Miss Baltic Sea · Katso lisää »

Mnoga (Velikaja)

Mnoga on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Mnoga (Velikaja) · Katso lisää »

Moälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Moälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 36) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Moälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 307 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Moälvenin vesistö · Katso lisää »

Moero

Moero oli sairaalalaiva, jonka Neuvostoliiton pommikoneet upottivat Itämerellä toisen maailmansodan yhteydessä syyskuussa 1944.

Uusi!!: Itämeri ja Moero · Katso lisää »

Mogilno (järvi)

Mogilno tai Moglinskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Mogilno (järvi) · Katso lisää »

Mogilnoje (Kudeb)

Mogilnoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Palkinon piirissä ja Petserin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Mogilnoje (Kudeb) · Katso lisää »

Moisö

Moisö on huvilasaari ja historiallinen talonpaikka Suvisaariston pohjoisosassa lounaisessa Espoossa.

Uusi!!: Itämeri ja Moisö · Katso lisää »

Mongolian historia

Mongolian tasavalta muodostaa nykyisin vain murto-osan muinaisesta Mongolivaltakunnasta, joka aikoinaan oli maailman laajin.

Uusi!!: Itämeri ja Mongolian historia · Katso lisää »

Monisukasmadot

Monisukasmadot (Polychaeta) on nivelmatojen runsaslajisin luokka, jonka useimmat jäsenet elävät merissä.

Uusi!!: Itämeri ja Monisukasmadot · Katso lisää »

Moskovan kanava

Moskovan kanava (ven. Кана́л и́мени Москвы&#769), vuoteen 1947 asti Moskvan-Volgan kanava, on kanava Venäjällä, joka yhdistää Moskvajoen ja Volgan.

Uusi!!: Itämeri ja Moskovan kanava · Katso lisää »

Motalanvirran vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Motalanvirta tulee Boren järvelle. Motalanvirta laskee Norrköpingin läpi. Motalanvirran vesistö (vesistöaluetunnus 67) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Motalanvirran ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 15 481 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Motalanvirran vesistö · Katso lisää »

Motalanvirta

Motalanvirta on Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva 100 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Motalassa Vätternistä ja laskee Norrköpingissä Itämeren pääaltaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Motalanvirta · Katso lisää »

Msta

Msta (vanhastaan käytetty nimitys Mustajoki) on Venäjällä Novgorodin ja Tverin alueilla virtaava 445 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Mstinon järvestä ja laskee Ilmajärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Msta · Katso lisää »

Mstino

Mstino (tai Мстинское водохранилище, Mstinskoje Vodohranilitštše) on tekojärvi Venäjällä Tverin alueen Vyšni Volotšokin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Mstino · Katso lisää »

Muhavets

Muhavets (ja) on Läntisen Bugin sivujoki Valko-Venäjän Brestin alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Muhavets · Katso lisää »

Muhu

Muhu eli Muhumaa on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Muhu · Katso lisää »

Muikku

Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Muikku · Katso lisää »

Muinais-Päijänne

Muinais-Päijänne tarkoittaa Päijännettä muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina, ennen sen historiallisia aikoja.

Uusi!!: Itämeri ja Muinais-Päijänne · Katso lisää »

Muinais-Saimaa

Muinais-Saimaa tarkoittaa Saimaata muinaisina eli luonnonhistoriallisina aikoina ja ennen historiallista aikaa.

Uusi!!: Itämeri ja Muinais-Saimaa · Katso lisää »

Muinaispreussilaiset

Preussilaiset heimot kartalla. Muinaispreussilaiset eli preussit olivat Itämeren kaakkoisrannikolla Veikselin ja Niemenin välillä eläneitä balttilaista muinaispreussin kieltä puhuneita heimoja.

Uusi!!: Itämeri ja Muinaispreussilaiset · Katso lisää »

Muinaispreussin kieli

Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.

Uusi!!: Itämeri ja Muinaispreussin kieli · Katso lisää »

Muinaistulien yö

Muinaistulien yön juhlintaa Nauvossa 2012. Muinaistulien yö on huvilakauden päättäjäisten ja venetsialaisten kanssa samaan aikaan elokuun viimeiseen viikonloppuun sijoittuva juhla, jota juhlitaan eri puolilla Itämerta.

Uusi!!: Itämeri ja Muinaistulien yö · Katso lisää »

Mullutu-Suurlaht

Mullutu-Suurlaht on Virossa Saarenmaalla sijaitseva luonnollinen järvi, joka muodostuu kahdesta järvialtaasta Mullutu laht ja Suurlaht.

Uusi!!: Itämeri ja Mullutu-Suurlaht · Katso lisää »

Munkholmarna

Munkholmarna on saari lounaisessa Espoossa Moisöfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Munkholmarna · Katso lisää »

Mursu

Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji.

Uusi!!: Itämeri ja Mursu · Katso lisää »

Murtovesi

Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.

Uusi!!: Itämeri ja Murtovesi · Katso lisää »

Murtovesisieni

Murtovesisieni (Ephydatia fluviatilis) on sarveispiisieniin kuuluva sienieläinlaji, joka esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Murtovesisieni · Katso lisää »

Musta tiikeri

Musta tiikeri on Björn Kurténin 1978 julkaistu (suomennos 1981) romaani.

Uusi!!: Itämeri ja Musta tiikeri · Katso lisää »

Musta-Sorsamo

Musta-Sorsamo on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.

Uusi!!: Itämeri ja Musta-Sorsamo · Katso lisää »

Mustatäplätokko

Mustatäplätokko RKTL Tietoa kalalajeista (6.5.2013).

Uusi!!: Itämeri ja Mustatäplätokko · Katso lisää »

Mustekalat

Mustekalat (Coleoidea) ovat merten nilviäisiä, joilla on suuri pää ja hyvin kehittyneet silmät, ja joiden suuta ympäröi joko kahdeksan tai kymmenen imukupein varustettua lonkeroa.

Uusi!!: Itämeri ja Mustekalat · Katso lisää »

Mutanen (joki Suojärvellä)

Mutanen tai Rumajoki (vaihtoehtoisesti Ramajoki) tai Vuotsijoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 32 kilometriä pitkä joki, joka on mahdollisesti Sytiviermänjoen sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Mutanen (joki Suojärvellä) · Katso lisää »

Mutanen (Suojärven piiri)

Mutanen on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Mutanen laskee Ala-Mielunjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Mutanen (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Muumi

Tove Janssonin piirtämä sarjakuvakirjan kansikuva. Muumihahmot vasemmalta oikealle: Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Mymmelin tytär, Mörkö, Niiskuneiti, Samun serkku ja hattivatteja. Muumi on suomenruotsalaisen kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmolaji.

Uusi!!: Itämeri ja Muumi · Katso lisää »

Myameri

Myameri eli myavaihe on Itämeren nykyisen vaiheen geologinen nimitys.

Uusi!!: Itämeri ja Myameri · Katso lisää »

Myrskypurje

Myrskypurje on vahvasta materiaalista valmistettu pienikokoinen purje, jota nimensä mukaisesti käytetään myrskytuulissa.

Uusi!!: Itämeri ja Myrskypurje · Katso lisää »

Myrskyvuoksi

Myrskyvuoksi (tunnetaan myös nimellä myrskytulva) tarkoittaa merenpinnan nopeaa nousemista voimakkaan matalapaineen yhteydessä.

Uusi!!: Itämeri ja Myrskyvuoksi · Katso lisää »

Mytilus trossulus × edulis

Mytilus trossulus × edulis on atlantinsinisimpukan (Mytilus edulis) ja sinisimpukan eli tyynenmerensimpukan (Mytilus trossolus) risteymä, jota tavataan Suomessa Itämeressä Perämerta lukuun ottamatta.

Uusi!!: Itämeri ja Mytilus trossulus × edulis · Katso lisää »

Naakka

Naakka (Corvus monedula) on pienehkö tumma varislintu.

Uusi!!: Itämeri ja Naakka · Katso lisää »

Naantalin satama

Naantalin sataman logo. Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitos. Naantalin satama (LOCODE: FI NLI) on Saaristomerellä sijaitseva satama Naantalissa, Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Naantalin satama · Katso lisää »

Naarjärvi

Naarjärvi on Varsinais-Suomessa Salossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Naarjärvi · Katso lisää »

Naasianjoki

Naasianjoki on Venäjällä Leningradin alueen Korotkan piirissä virtaava 43 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkan etelärantaan Petrokrepostin lahdella Nazijassa.

Uusi!!: Itämeri ja Naasianjoki · Katso lisää »

Nahkiainen

Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.

Uusi!!: Itämeri ja Nahkiainen · Katso lisää »

Narew

Narew on Veikselin sivujoki, joka virtaa Valko-Venäjän länsiosassa ja Koillis-Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Narew · Katso lisää »

Narvan keramiikka

Narvan keramiikan astia. Narvan keramiikka on ensimmäisiä Itä-Baltian maissa käyttöön otettuja kivikauden keramiikkaan kuuluvia tyylisuuntia.

Uusi!!: Itämeri ja Narvan keramiikka · Katso lisää »

Narvan taistelu

Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa 20.

Uusi!!: Itämeri ja Narvan taistelu · Katso lisää »

Nastrovanjärvi

Nastrovanjärvi on järvi Latviassa Viļakan kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Nastrovanjärvi · Katso lisää »

Natriumkloridi

Suolarakeita Suolakide Viitattu.

Uusi!!: Itämeri ja Natriumkloridi · Katso lisää »

Natur och Miljö

Natur och Miljö r.f. on Suomen ruotsinkielisten alueiden luonnon- ja ympäristönsuojelujärjestö.

Uusi!!: Itämeri ja Natur och Miljö · Katso lisää »

Nauvo

Nauvo (aiemmin suomeksi myös Navo Tietosanakirja, osa 6, palsta 1053, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1914) on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Nauvo · Katso lisää »

Nämdö

Nämdö on saari ja entinen kunta Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Nämdö · Katso lisää »

Näsijärvi

Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.

Uusi!!: Itämeri ja Näsijärvi · Katso lisää »

Nätkelmävirna

Nätkelmävirna (Vicia lathyroides) on pääasiassa Euroopassa kasvava ketojen hernekasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Nätkelmävirna · Katso lisää »

Nätraånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Pääuoman kulku Nätraånin vesistö (vesistöaluetunnus 37) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nätraånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 024 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Nätraånin vesistö · Katso lisää »

Nättrabyån

Nättrabyån on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava 60 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Nättrabyånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Nättrabyån · Katso lisää »

Nättrabyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nättrabyånin vesistö (vesistöaluetunnus 81) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nättrabyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 444 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Nättrabyånin vesistö · Katso lisää »

Nūmierņanjärvi

Nūmierņanjärvi (latg. Kaļvīnes azars, Nūmiernis azars) on järvi Itä-Latviassa Kārsavan kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Nūmierņanjärvi · Katso lisää »

Nötö

Nötö on kylä ja saari Nauvossa Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Nötö · Katso lisää »

Nelilehtivesikuusi

Nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla) on ratamokasveihin (Plantaginaceae) kuuluva vesikasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Nelilehtivesikuusi · Katso lisää »

Neliviiksimade

Neliviiksimade (Enchelyopus cimbrius) on turskakalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Neliviiksimade · Katso lisää »

Neoliittinen Eurooppa

Yamnan kurgaanikulttuurin länsiosa. Neoliittinen Eurooppa viittaa Euroopan maantieteellisen alueen kulttuurihistorialliseen aikavaiheeseen, joka alkaa noin 7000 eaa.

Uusi!!: Itämeri ja Neoliittinen Eurooppa · Katso lisää »

Neova

Neova Oy (Vapo Oy toukokuuhun 2021 asti) on suomalainen valtionyhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja Neova · Katso lisää »

Neris

Neris on Valko-Venäjällä ja Liettuassa virtaava merkittävä Niemenin sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Neris · Katso lisää »

Nerthus

Emil Doepler: Nerthus Nerthus oli pohjoisten germaaniheimojen hedelmällisyyden, rauhan ja vaurauden jumalatar.

Uusi!!: Itämeri ja Nerthus · Katso lisää »

Neste Shipping

M/T ''Kiisla'' Naantalin satamassa. M/T ''Suula'' Naantalin jalostamon öljysatamassa. Neste Shipping Oy on Nesteen omistama tytäryhtiö, joka on erikoistunut raakaöljy-, öljytuote- ja kemikaalikuljetuksiin tankkereilla.

Uusi!!: Itämeri ja Neste Shipping · Katso lisää »

Neustadt in Holstein

Neustadt in Holstein on noin 15 200 asukkaan kaupunki Ostholsteinin piirikunnassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Neustadt in Holstein · Katso lisää »

Neuvostoliiton asevoimat

Neuvostoliiton asevoimat (lyhyemmin neuvostoarmeija) oli Neuvostoliiton armeija, joksi vapaaehtoisista punakaarteista lopputalvella 1918 muutettu Työläisten ja talonpoikien puna-armeija muutettiin vuonna 1946.

Uusi!!: Itämeri ja Neuvostoliiton asevoimat · Katso lisää »

Neuvostoliiton ensimmäinen pommituslento Berliiniin

Neuvostoliiton ensimmäinen pommituslento Berliiniin oli osa itärintamaa toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja Neuvostoliiton ensimmäinen pommituslento Berliiniin · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Itämeri ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Neuvostoliittolaisten lentäjien muistolaatta

Lähikuva muistolaatasta. Neuvostoliittolaisten lentäjien muistolaatta on kuuden lento-onnettomuudessa kuolleen neuvostoliittolaisen lentäjän muistolaatta Lapinjärven Rutumissa.

Uusi!!: Itämeri ja Neuvostoliittolaisten lentäjien muistolaatta · Katso lisää »

Neuvostotasavaltojen vaakunat

Neuvostoliiton vaakuna Neuvostotasavaltojen vaakunat olivat neuvostotasavaltojen tunnuksia.

Uusi!!: Itämeri ja Neuvostotasavaltojen vaakunat · Katso lisää »

Neva (joki)

Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.

Uusi!!: Itämeri ja Neva (joki) · Katso lisää »

Nevedrjanka

Nevedrjanka tai Nevedrenka on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Nevedrjanka · Katso lisää »

Nevedro (järvi)

Nevedro on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Nevedro (järvi) · Katso lisää »

Nianånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nianån pikatein sillan äärellä talvella 2018. Nianånin vesistö (vesistöaluetunnus 46) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Nianånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Nianånin vesistö · Katso lisää »

Nižnjaja Belka (joki Pihkovan alueella)

Nižnjaja Belka, tai vain Belka, on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piirissä virtaava joki, joka on Želtšan suurin sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Nižnjaja Belka (joki Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Niemen

Niemen on kaakkoiseen Itämereen laskeva joki, joka virtaa Valko-Venäjän, Liettuan ja Venäjän (Kaliningradin alue) alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Niemen · Katso lisää »

Niittysaaret

Niitysaaret on kahden saaren muodostama kokonaisuus Espoon itäosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Niittysaaret · Katso lisää »

Nilviäiset

Nilviäiset (Mollusca) on yksi eläinkunnan pääjaksoista, ja lajimäärältään toiseksi suurin niveljalkaisten jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja Nilviäiset · Katso lisää »

Nissan (joki)

Nissan on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 186 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Nissanin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Nissan (joki) · Katso lisää »

Nissanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nissan halkoo Halmstadia. Oikealla kaupunginkirjasto. Nissanin vesistö (vesistöaluetunnus 101) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Nissanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 686 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Nissanin vesistö · Katso lisää »

Nivno

Nivno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Opotškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Nivno · Katso lisää »

Nodulariini

Nodulariini on tiettyjen sinilevien tuottama maksalle myrkyllinen aine.

Uusi!!: Itämeri ja Nodulariini · Katso lisää »

Nokianvirta

Nokianvirta on Nokialla Kokemäenjoen vesistöön kuuluva lyhyt joki Tampereen Pyhäjärven ja Kuloveden välillä.

Uusi!!: Itämeri ja Nokianvirta · Katso lisää »

Nokkakala

Nokkakala eli nokkahauki (Belone belone) on pitkä ja kapea merikala, jolla on pitkä, nokkamainen leuka.

Uusi!!: Itämeri ja Nokkakala · Katso lisää »

Nokkakalat

Nokkakalat (Beloniformes) on viuhkaeväisten luokkaan kuuluva kalalahko, jonka lajeja elää sekä makeissa että suolaisissa vesissä.

Uusi!!: Itämeri ja Nokkakalat · Katso lisää »

Nord Stream

450x450px Nord Stream (aiemmin Pohjois-Euroopan maakaasuputki) on Itämeren pohjaan asennettu maakaasuputkilinjasto, joka kulkee Venäjältä Saksaan.

Uusi!!: Itämeri ja Nord Stream · Katso lisää »

Nordö Link

M/S Lübeck Link (nykyisin M/S Ropax 2) Travemündessa M/S Malmö Link (nykyisin M/S Ropax 1) Rederi AB Nordö-Link on Finnlinesin omistama ruotsalainen varustamo.

Uusi!!: Itämeri ja Nordö Link · Katso lisää »

Nordvorpommern

Nordvorpommern on entinen piirikunta, joka sijaitsi Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Koillis-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Nordvorpommern · Katso lisää »

Nordwestmecklenburg

Nordwestmecklenburg on piirikunta Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Nordwestmecklenburg · Katso lisää »

Normandian historia

Historiallinen Normandian alue. Normandian historia on kiinteästi Ranskaan keskiajan puolivälissä liittyneen Normandian alueen historiaa.

Uusi!!: Itämeri ja Normandian historia · Katso lisää »

Norra Kytökäringen

Norra Kytökäringen on kalliosaari lounaisessa Espoossa Kytön linnakesaaren pohjoispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Norra Kytökäringen · Katso lisää »

Norralaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norralaånin vesistö (vesistöaluetunnus 47) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Norralaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 319 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Norralaånin vesistö · Katso lisää »

Norröra

Norröra on Norrtäljen kunnassa Furusundin lähellä sijaitseva saari.

Uusi!!: Itämeri ja Norröra · Katso lisää »

Norrbyholmen

Norrbyholmen on rakentamaton noin 250 × 330 metrin kokoinen saari Paraisten keskustan pohjoispuolella Ålön- ja Kirjalansaaren välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Norrbyholmen · Katso lisää »

Norrskata

Norrskata on saari Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Paraisten kaupungissa.

Uusi!!: Itämeri ja Norrskata · Katso lisää »

Norrström

Norrström on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava monihaarainen joki, joka muodostaa Norrströmin vesistössä sen viimeisen osuuden pääuomasta.

Uusi!!: Itämeri ja Norrström · Katso lisää »

Norrströmin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norrströmin vesistö (vesistöaluetunnus 61) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Norrströmin, Mälarenin ja Hjälmarenin suurjärvistä ja niiden sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 22 650 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Norrströmin vesistö · Katso lisää »

Norrtäljeån

Norrtäljeån tai myös Ålderskärrån on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava 1,75 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Norrtäljeånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Norrtäljeån · Katso lisää »

Norrtäljeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Norrtäljeån laskee Norrtäljevikeniin Norrtäljessä. Norrtäljeånin vesistö (vesistöaluetunnus 59) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Norrtäljeånin (myös Ålderskärrån) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 352 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Norrtäljeånin vesistö · Katso lisää »

North European Oil Trade

North European Oil Trade (NEOT) on vuonna 2004 perustettu suomalainen riippumaton polttoaineiden hankintayhtiö, joka harjoittaa öljy- ja biopolttoaineiden tukkukauppaa.

Uusi!!: Itämeri ja North European Oil Trade · Katso lisää »

North West Company

North West Companyn vaakuna North West Company oli turkiskauppaa harjoittava yritys 1779-1821 jonka kotipaikka oli Montréalin kaupungissa, Québecin provinssissa.

Uusi!!: Itämeri ja North West Company · Katso lisää »

Notgrundet

Notgrundet on noin 10 aarin laajuinen kalliosaari Espoon ulkosaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Notgrundet · Katso lisää »

Novgorod

Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Novgorod · Katso lisää »

Nowy Sącz

Nowy Sączin linnan rauniot. Nowy Sącz on kaupunki Kaakkois-Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Nowy Sącz · Katso lisää »

Nummijärvi (Lohja)

Nummijärvi on Uudellamaalla Lohjalla Nummijärven kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Nummijärvi (Lohja) · Katso lisää »

Nurminen Logistics

Nurminen Logistics Oyj on suomalainen logistiikka-alan konserni.

Uusi!!: Itämeri ja Nurminen Logistics · Katso lisää »

Nybroån

Nybroån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Nybroånin vesistössä sen 40 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksuun.

Uusi!!: Itämeri ja Nybroån · Katso lisää »

Nybroånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Nybroånin vesistö (vesistöaluetunnus 89) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Nybroånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 316 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Nybroånin vesistö · Katso lisää »

Nyköping

Nyköping on entinen kaupunki ja nykyinen Nyköpingin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Nyköping · Katso lisää »

Nyköpingsån

Joen pääuomaa Nyköpingsån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä virtaava 157 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Nyköpingsånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Nyköpingsån · Katso lisää »

Nyköpingsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ilme Nyköpingissä. Melontaradan merkintöjä Pääuoman kohteita Nyköpingsånin vesistö (vesistöaluetunnus 65) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Nyköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 3 632 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Nyköpingsånin vesistö · Katso lisää »

Nynäshamn

Nynäshamn on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Nynäshamnin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Nynäshamn · Katso lisää »

Oder

Oderin valuma-alue Tavarankuljetusta pääuomassa. Rędzińskan saari Wrocławin lähellä Vesivoimalaitos Wałyn lähellä Oderin tulva Brandenburgin osavaltiossa Oder on 841 kilometriä pitkä joki (myös 866 km, 854 km, 912 km), joka virtaa Tšekin, Puolan ja Saksan valtioiden alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Oder · Katso lisää »

Oder–Neisse-linja

Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa 1945–1949 ja Puolalle ja Neuvostoliitolle luovutetut alueet Oder–Neisse-linja on toisen maailmansodan jälkeen vedetty Saksan ja Puolan raja.

Uusi!!: Itämeri ja Oder–Neisse-linja · Katso lisää »

Oderin vesistö

Oderin vesistöalue on yksi Euroopan suurimmista. Itämeren valuma-alue ulottuu 14 valtion alueelle, joista 9 on Itämeren rantavaltiota. Suurempien jokien pääuomat on merkitty lihavoituina ja valuma-alueen korkeussuhteet ja veden syvyydet ilmaistaan väreinä. Oderin vesistöalue Oderin vesistö (vesistöaluetunnus 6 (Saksa) ja 2-01-01-001 (Tšekki)) muodostuu varsinaiseen Itämereen Oderinhaffiin laskevan Oderin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 118 861 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Oderin vesistö · Katso lisää »

Oderinhaffi

Landsat-kuva Oderinhaffista. Oderinhaffi Oderinhaffi (myös Stettininhaffi tai Szczezininhaffi) on Itämeren etelärannikolla sijaitseva haffi eli laguunimainen jokisuuhun muodostunut vesialue.

Uusi!!: Itämeri ja Oderinhaffi · Katso lisää »

Odrino (järvi Pihkovan alueella)

Odrino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Odrino (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Ojatti

Ojatti on Venäjällä Leningradin alueella virtaava 266 kilometriä pitkä Syvärin sivujoki, joka muodostaa pääosan 275 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Uusi!!: Itämeri ja Ojatti · Katso lisää »

Okamakkaramato

Okamakkaramato (Halicryptus spinulosus) on Halicryptidae-heimoon kuuluvan makkaramatolaji, joka voi kasvaa kahdesta kolmeen senttimetrin mittaiseksi.

Uusi!!: Itämeri ja Okamakkaramato · Katso lisää »

Okovin metsä

Nicholas Roerichin maalaus ''Vetotaival metsän halki'' (1915). Okovin metsä on suuri metsäalue, joka keskiajalla peitti koko Valdain ylängön.

Uusi!!: Itämeri ja Okovin metsä · Katso lisää »

Olandsån

Olandsån on Ruotsissa Uppsalan läänissä virtaava 51 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Olandsånin vesistössä sen 70 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Olandsån · Katso lisää »

Olandsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ympäristöä Hökhuvudin kirkon vaiheilla. Olandsånin vesistö (vesistöaluetunnus 56) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Olandsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 881 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Olandsånin vesistö · Katso lisää »

Olaus Magnus

Olaus Magnus Gothus (Magni, lat. suuri, lokakuu 1490 Itä-Götanmaa – 1. elokuuta 1557 Rooma) oli varhainen ruotsalainen historioitsija, kirjailija ja kartografi sekä Strängnäsin tuomiorovasti.

Uusi!!: Itämeri ja Olaus Magnus · Katso lisää »

Olavi Pyhä

Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030.

Uusi!!: Itämeri ja Olavi Pyhä · Katso lisää »

Oldenburg in Holstein

Oldenburg in Holstein on noin 10 000 asukkaan kaupunki Itämeren rannalla Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Oldenburg in Holstein · Katso lisää »

Olen itä olen länsi (veistos)

Pekka Jylhä, ''Olen itä olen länsi'', 1999. Olen itä olen länsi on Pekka Jylhän veistos Helsingin Talinrannan Kielosaarenpuistossa.

Uusi!!: Itämeri ja Olen itä olen länsi (veistos) · Katso lisää »

Olhavanjoki

Olhavanjoki tai Olhava on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueilla virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ilmajärvestä ja laskee Laatokan Olhavanlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Olhavanjoki · Katso lisää »

Olivan taistelu

Olivan taistelu käytiin 28.

Uusi!!: Itämeri ja Olivan taistelu · Katso lisää »

Omenojärvi

Omenojärvi tai Omenajärvi on Varsinais-Suomessa Salossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Omenojärvi · Katso lisää »

Onas

Onas on Porvoossa sijaitseva saari, joka muodostuu Onaslandetista ja Onaksesta.

Uusi!!: Itämeri ja Onas · Katso lisää »

Oolannin sota

Oolannin sota tarkoittaa Pohjanlahdella ja Suomenlahdella käytyjä Krimin sodan taisteluita.

Uusi!!: Itämeri ja Oolannin sota · Katso lisää »

Operaatio Tanne Ost

Suursaaren strategisesti tärkeä sijainti keskellä itäistä Suomenlahtea Operaatio Tanne Ost oli saksalaisten maihinnousu Suursaareen 15.

Uusi!!: Itämeri ja Operaatio Tanne Ost · Katso lisää »

Opetšenski Posad

Opetšenski Posad on maalaiskunta ja sen keskuskylä Novgorodin alueen Borovitšin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Opetšenski Posad · Katso lisää »

Orehovno (järvi Pustoškan piirissä)

Orehovno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Orehovno (järvi Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Orleja (järvi)

Orleja on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Orleja (järvi) · Katso lisää »

Orm Punainen

Orm Punainen on ruotsalaisen kirjailijan Frans G. Bengtssonin viikinkiaikaan sijoittuva historiallinen romaani.

Uusi!!: Itämeri ja Orm Punainen · Katso lisää »

ORP Generał Tadeusz Kościuszko

ORP Generał Tadeusz Kościuszko (runkonumero 273) on Puolan merivoimien Oliver Hazard Perry -luokan fregatti.

Uusi!!: Itämeri ja ORP Generał Tadeusz Kościuszko · Katso lisää »

ORP Kaszub (1921)

ORP Kaszub oli Puolan laivastolle Versaillesin rauhansopimuksen mukaisesti luovutettu Saksan keisarillisen laivaston torpedovene SMS V-108, joka oli siten 1918 itsenäistyneen maan laivaston ensimmäisiä aluksia.

Uusi!!: Itämeri ja ORP Kaszub (1921) · Katso lisää »

ORP Wilk

ORP Wilk (viirinumero N63) oli Puolan laivaston Wilk-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja ORP Wilk · Katso lisää »

Orthoceras

Orthoceras on paleotsooisella kaudella 500–250 miljoonaa vuotta sitten elänyt, sukupuuttoon kuollut, helmiveneisiin luettu nilviäissuku.

Uusi!!: Itämeri ja Orthoceras · Katso lisää »

Orzełin tapaus

''ORP Orzel'' Orzelin tapauksen muistomerkki Tallinnassa. Orzełin tapaus oli toisen maailmansodan alkuvaiheissa Itämerellä sattunut selkkaus, jossa Puolan laivaston sukellusvene ORP ''Orzeł'' joutui Puolan miehityksen takia menemään satamaan Tallinnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Orzełin tapaus · Katso lisää »

Oskarshamnin kunta

Oskarshamnin kunnan alueella sijainneet pitäjät. Oskarshamnin ydinvoimala. Furönin saari Itämeressä. Blå Jungfrun on saari ja kansallispuisto. Oskarshamnin kunta on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Oskarshamnin kunta · Katso lisää »

Oskarshamnin ydinvoimalaitos

Oskarshamnin ydinvoimala. Oskarshamnin ydinvoimala on yksi Ruotsin kolmesta toiminnassa olevasta ydinvoimalaitoksesta.

Uusi!!: Itämeri ja Oskarshamnin ydinvoimalaitos · Katso lisää »

Osno

Osno tai Asno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Osno · Katso lisää »

Ostrovitnoje (järvi Pustoškan piirissä)

Ostrovitnoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ostrovitnoje (järvi Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Ostrovito (järvi Štšukinskan pitäjässä, Pustoškan piiri)

Ostrovito on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ostrovito (järvi Štšukinskan pitäjässä, Pustoškan piiri) · Katso lisää »

Ostrovito (järvi Bežanitsyn piirissä)

Ostrovito on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ostrovito (järvi Bežanitsyn piirissä) · Katso lisää »

Ostrovito (järvi Prigorodnan pitäjässä, Pustoškan piiri)

Ostrovito on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ostrovito (järvi Prigorodnan pitäjässä, Pustoškan piiri) · Katso lisää »

Ostrovno (järvi nro 4)

Ostrovno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ostrovno (järvi nro 4) · Katso lisää »

Ostvorpommern

Ostvorpommern on entinen piirikunta, joka sijaitsi Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Ostvorpommern · Katso lisää »

Otto Brunila

Otto Arthur Brunila (23. elokuuta 1897 Kymi – 3. lokakuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen merikapteeni ja laivanvarustaja.

Uusi!!: Itämeri ja Otto Brunila · Katso lisää »

Otto Julius Hagelstam

Otto Julius Hagelstam Otto Julius Hagelstam, vuoteen 1817 Hagelberg (11. maaliskuuta 1784 Nauvo – 28. huhtikuuta 1870 Tukholma) oli suomalaissyntyinen eversti ja Ruotsissa vaikuttanut kartografi.

Uusi!!: Itämeri ja Otto Julius Hagelstam · Katso lisää »

Otto von Peccatel

Peccatel-suvun vaakuna. Otto von Peccatel, myös Peckatel, oli kaappari ja linnanpäällikkö 1300-1400-lukujen taitteessa.

Uusi!!: Itämeri ja Otto von Peccatel · Katso lisää »

Oulun merikoulu

Oulun merikoulu oli Oulussa vuosina 1863–1910 toiminut Oulun kauppaseura perustama merenkulkualan oppilaitos.

Uusi!!: Itämeri ja Oulun merikoulu · Katso lisää »

Outotec

Outotec Oyj oli suomalainen teknologia-alan pörssiyhtiö, joka syntyi vuonna 2006 Outokumpu Oyj:n erottaessa teknologiatoimintansa omaksi yhtiökseen.

Uusi!!: Itämeri ja Outotec · Katso lisää »

Oxelösundin kunta

Ilmakuva Oxelösundista. Oxelösundin satama. Jogersön uimaranta. Ramnöflagen ja Bråviken Femören luonnonsuojelualueella. Sörmlandsleden Femören luonnonsuojelualueella. Oxelösundin kunta on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Oxelösundin kunta · Katso lisää »

Oxelösundin satama

Oxelösundin satama on Ruotsissa Itämeren rannalla Oxelösundin kunnassa sijaitseva satama.

Uusi!!: Itämeri ja Oxelösundin satama · Katso lisää »

Ozeaneum

Ozeaneum Ozeaneum on meritieteellinen museo Saksan Stralsundissa.

Uusi!!: Itämeri ja Ozeaneum · Katso lisää »

P. C. Jersild

Per Christian (P. C.) Jersild (s. 14. maaliskuuta 1935 Katrineholm) on ruotsalainen kirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja P. C. Jersild · Katso lisää »

Padvariai

Padvariaita. Padvariai on kylä Kretingan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Luoteis-Liettuassa lähellä Itämerta.

Uusi!!: Itämeri ja Padvariai · Katso lisää »

Pagryniai

Pagryniaita. Pagryniai on kylä Šilutėn kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Lounais-Liettuassa lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Pagryniai · Katso lisää »

Painolasti

Kuva laivan tyhjästä painolastitankista. Painolasti (myös paarlasti) on laivan tai muun aluksen lisäkuormaa, jonka tarkoituksena on vakauttaa alusta ja saada aikaan kulun kannalta edullinen syväys.

Uusi!!: Itämeri ja Painolasti · Katso lisää »

Painolastikasvi

Nuokkukarhiainen. Painolasti- eli paarlastikasveiksi kutsutaan laivojen painolastinaan käyttämien maa-ainesten mukana levinneitä vieraslajeja.

Uusi!!: Itämeri ja Painolastikasvi · Katso lisää »

Paksujoki

Paksujoki on Venäjällä Leningradin alueella virtaava 242 kilometriä pitkä Syvärin sivujoki, joka muodostaa pääosan sen 269 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Uusi!!: Itämeri ja Paksujoki · Katso lisää »

Paldiski

Paldiski on satamakaupunki Itämeren rannalla, Luoteis-Virossa, noin 45 kilometriä Tallinnasta länteen.

Uusi!!: Itämeri ja Paldiski · Katso lisää »

Palejevo (järvi)

Palejevo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Palejevo (järvi) · Katso lisää »

Palemonit

Palemonit oli legendaarinen Liettuan suuriruhtinaskunnan ja Rutenian suuriruhtinaista koostunut hallitsijasuku.

Uusi!!: Itämeri ja Palemonit · Katso lisää »

Palosaari (Helsinki)

Palosaari on pieni saari Mustikkamaa–Korkeasaaren kaupunginosassa Helsingissä.

Uusi!!: Itämeri ja Palosaari (Helsinki) · Katso lisää »

Paptic

Paptic Oy on suomalainen startup-yritys, joka on kehittänyt kierrätettävän, uusiutuvista raaka-aineista valmistetun vastineen muoville, paperille ja tekstiilille.

Uusi!!: Itämeri ja Paptic · Katso lisää »

Parkanonjärvi

Parkanonjärvi on Pirkanmaalla Parkanossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Parkanonjärvi · Katso lisää »

Partasimppu

Partasimppu (Agonus cataphractus) on simppukaloihin kuuluva kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Partasimppu · Katso lisää »

Paul Karl Toppelius

Paul Karl Toppelius (17. syyskuuta 1826 Kronstadt, Pietarin kuvernementti, Venäjä – 31. elokuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Paul Karl Toppelius · Katso lisää »

Paula Havaste

Paula Havaste Turun kirjamessuilla 2010 Paula Valpuri Havaste (o.s. Aho, s. 15. huhtikuuta 1962 Rovaniemi) on suomalainen kirjailija ja tiedekeskus Heurekan teematuottaja.

Uusi!!: Itämeri ja Paula Havaste · Katso lisää »

Pauli Bagge

Pauli Bagge (2. elokuuta 1938 Rantasalmi – 19. kesäkuuta 2009 Muurame) hs.fi 28.5.2011.

Uusi!!: Itämeri ja Pauli Bagge · Katso lisää »

Pāvilosta

Pāvilosta on pieni ja nuori rannikkokaupunki läntisessä Latviassa, Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Pāvilosta · Katso lisää »

Pääuoma

Pääuoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden siitä uomasta, joka laskee alajuoksullaan ulos valuma-alueelta joko järveen tai mereen.

Uusi!!: Itämeri ja Pääuoma · Katso lisää »

Pähkinäsaaren rauha

Myöhempi tulkinta Novgorodin puolesta rauhansopimuksen tehneestä Juri Danilovitšista. alt.

Uusi!!: Itämeri ja Pähkinäsaaren rauha · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Päijänne · Katso lisää »

Pälkjärvi (järvi)

Pälkjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskuoja yhtyy Tohmajokeen lähellä Suomen rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Pälkjärvi (järvi) · Katso lisää »

Pärnunjoki

Pärnunjoki saa alkunsa Järvamaan maakunnasta Pandiveren ylängöltä Roosna-Allikun alueelta (on lähde), ja virtaa Paiden ja Türin kaupunkien kautta Pärnumaan maakuntaan laskien Itämereen Pärnunlahdella Pärnun kaupungin kohdalla.

Uusi!!: Itämeri ja Pärnunjoki · Katso lisää »

Péter Nádas

Péter Nádas (s. 14. lokakuuta 1942 Budapest) on unkarilainen kirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja Péter Nádas · Katso lisää »

Peberholm

Peberholm on keinotekoinen saari Juutinraumassa Tanskan ja Ruotsin välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Peberholm · Katso lisää »

Peene

Valuma-alueen jokiverkostoa. Jokialueen alavuutta. Joen tulva-alueen kaivauksien jäänteitä. Peene on Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Vorpommern-Greifswaldin piirikunnan Mecklenburgische Seenplattessa virtaava 83 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Peenen vesistön pääuoman alajuoksun.

Uusi!!: Itämeri ja Peene · Katso lisää »

Pehr Junnelius (1745–1790)

Pehr (Pehrin poika) Junnelius (1. tammikuuta 1745 Oulu – 29. marraskuuta 1790 Oulu) oli suomalainen upseeri, laivanvarustaja, kauppias ja merikapteeni.

Uusi!!: Itämeri ja Pehr Junnelius (1745–1790) · Katso lisää »

Peipsijärvi

Satelliittikuva Peipsijärvestä. Tyrskyävä Peipsi Kallasten punaisen hiekkakiven törmältä kuvattuna. Multikopterivideo Rannapungerjan majakasta. Peipsijärvi (tai Пско́вско-Чу́дское о́зеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Viron ja Venäjän rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Peipsijärvi · Katso lisää »

Peiteļa ezers

Peiteļa ezers ja Pitel on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Krasnogorodskin piirissä ja Itä-Latviassa Ciblan kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Peiteļa ezers · Katso lisää »

Pelayo (1887)

Pelayo oli Espanjan laivaston vuonna 1887 vesillelaskettu taistelulaiva ollen samalla Espanjan ensimmäinen varsinainen taistelulaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Pelayo (1887) · Katso lisää »

Perämeren valashavainto 2006

Perämerellä havaittiin kesäkuussa 2006 nuori ryhävalas.

Uusi!!: Itämeri ja Perämeren valashavainto 2006 · Katso lisää »

Peretjos

Peretjos on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Porhovin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Peretjos · Katso lisää »

Pernjärvi

Pernjärvi on Varsinais-Suomessa Salossa Valkjärven kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Pernjärvi · Katso lisää »

Pernunjärvi

Pernunjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Pernunjärvi · Katso lisää »

Pertinjärvi (Soanjoki)

Pertinjärvi tai Perttisenjärvi (Перттисенъярви) on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskupuro laskee Soanjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Pertinjärvi (Soanjoki) · Katso lisää »

Peter Georg Falck

Peter Georg Falck (23. lokakuuta 1811 Kivinokka, Helsinki – 6. kesäkuuta 1877 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston vara-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Peter Georg Falck · Katso lisää »

Petteri Saario

Petteri Saario (s. 3. marraskuuta 1961 Lahdessa) on suomalainen dokumentintekijä.

Uusi!!: Itämeri ja Petteri Saario · Katso lisää »

Pielisjärven reunamuodostuma

Pielisjärven reunamuodostuma on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 400–11 300 vuotta sitten syntynyt reunamuodostuma, joka sijaitsee Suomessa Pohjois-Karjalassa Liperin, Kontiolahden, Joensuun ja Lieksan kuntien alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Pielisjärven reunamuodostuma · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Itämeri ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Pietarin suursatama

Pietarin suursatama (LOCODE: RULED) on erittäin merkittävä, Itämerellä Pietarin kaupungissa sijaitseva, erityisesti rahtiliikennettä palveleva merisatama.

Uusi!!: Itämeri ja Pietarin suursatama · Katso lisää »

Pietarin tulvapato

Retusaaren kautta. Pietarin tulvapato (”Pietarin tulvasuojelun rakennuskokonaisuus”) on Venäjällä Pietarin kaupungin edustalla Itämeressä sijaitseva patoyhdistelmä, joka sulkee taakseen Nevanlahden, Suomenlahden äärimmäisen perukan.

Uusi!!: Itämeri ja Pietarin tulvapato · Katso lisää »

Pihkovanjoki

Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja paksulla piirretty Velikaja laskee Peipsijärven eteläpäähän. Pihkovanjoki yhtyy Vielikajaan Pihkovassa, jonne se tulee pohjoisesta päin. Pihkovanjoki on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Pihkovanjoki · Katso lisää »

Pihlajat

Kotipihlaja kukkii suurimmassa osassa Suomea kesäkuussa. Riippapihlaja täydessä marjassa. Pihlajat eli paripihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia.

Uusi!!: Itämeri ja Pihlajat · Katso lisää »

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Pauliina Kauppi (s. 7. tammikuuta 1975 Oulu) on Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja vuodesta 2008 ja entinen kokoomuksen europarlamentaarikko (1999–2008).

Uusi!!: Itämeri ja Piia-Noora Kauppi · Katso lisää »

Piikkikampela

Piikkikampela (Scophthalmus maximus) on litteä, lähes pyöreä pohjakala, jonka silmät ovat vasemmalla kyljellä.

Uusi!!: Itämeri ja Piikkikampela · Katso lisää »

Piikkikampelat

Piikkikampelat (Scophthalmidae) on kampelakaloihin kuuluva heimo.

Uusi!!: Itämeri ja Piikkikampelat · Katso lisää »

Piitimenjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Piitimenjoen Benbryteforsen Piitimenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 13) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Piitimenjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Piitimenjoen vesistö · Katso lisää »

Pikk Hermann

Pikk Hermann eli Pitkä Hermanni on puolustustorni Toompean linnan lounaiskulmassa.

Uusi!!: Itämeri ja Pikk Hermann · Katso lisää »

Pikku-Kaila

Pikku-Kaila, tai pelkästään vain Kaila, on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.

Uusi!!: Itämeri ja Pikku-Kaila · Katso lisää »

Pikku-Nauvo

Pikku-Nauvo on pienempi Nauvon pääsaarista.

Uusi!!: Itämeri ja Pikku-Nauvo · Katso lisää »

Pikku-Poikamo

Pikku-Poikamo eli Poikamonlammi on Kanta-Hämeessä Lopella oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Pikku-Poikamo · Katso lisää »

Pikku-Sorsamo

Pikku-Sorsamo, tai myös Pieni-Sorsamo, on Pirkanmaalla Pälkäneellä Laipanmaan metsäalueella sijaitseva lampi.

Uusi!!: Itämeri ja Pikku-Sorsamo · Katso lisää »

Pikkusydänsimpukka

Pikkusydänsimpukka (Parvicardium hauniense) on Itämeressä elävä simpukkalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Pikkusydänsimpukka · Katso lisää »

Pikkutuulenkala

Pikkutuulenkala (Ammodytes tobianus) muistuttaa suuresti isotuulenkalaa, mutta jää alle 15 sentin mittaiseksi.

Uusi!!: Itämeri ja Pikkutuulenkala · Katso lisää »

Pilkkasiipi

''Melanitta fusca'' Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.

Uusi!!: Itämeri ja Pilkkasiipi · Katso lisää »

Pilkkusilli

Pilkkusilli (Alosa alosa) on yksi suurimmista sillikaloista.

Uusi!!: Itämeri ja Pilkkusilli · Katso lisää »

Pionerski

Pionerskin satamaa. Pionerski on kaupunki Kaliningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Pionerski · Katso lisää »

Pirisaari

Pirisaari on saari Espoossa Finnoon saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Pirisaari · Katso lisää »

Pirttisaari (Porvoo)

Pirttisaari (ruots. Pörtö) on saari Porvoon ulkosaaristossa, jossa oli merivartioasema ja joka on tunnettu veneveistämöistään.

Uusi!!: Itämeri ja Pirttisaari (Porvoo) · Katso lisää »

Pisterausku

Pisterausku (Raja montagui) on rauskujen (Rajidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Pisterausku · Katso lisää »

Pitkäjärvi (Miehikkälä)

Pitkäjärvi on Kymessä Miehikkälässä sijaitseva laajemman järven osa, joka kuuluu Urpalanjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Pitkäjärvi (Miehikkälä) · Katso lisää »

Pitkäsaari

Pitkäsaari on saari Espoon Matinkylässä Ison Vasikkasaaren ja Matinkylän manneralueen välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Pitkäsaari · Katso lisää »

Piuru

Piuru (Scolochloa festucacea) on monivuotinen, vedessä ja märillä paikoilla kasvava kookas heinälaji.

Uusi!!: Itämeri ja Piuru · Katso lisää »

Pjotr Hohlov

Pjotr Iljitš Hohlov (12. tammikuuta 1910 Jesipovo Moskovan alue, Venäjän keisarikunta − 7. maaliskuuta 1990 Moskova, Neuvostoliitto) oli Neuvostoliiton ilmavoimien kenraaliluutnantti ja Neuvostoliiton sankari.

Uusi!!: Itämeri ja Pjotr Hohlov · Katso lisää »

Plikiai

Plikiai on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Klaipėdan kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Plikiai · Katso lisää »

Pljussan valuma-alue

Narvan vesistö. Pljussa virtaa Narvanjoen ja Peipsijärven itäpuolella tummanvihreällä väritetyllä alueella. Lugan ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartan pohjoisosassa (keltainen alue). Pljussan valuma-alue on Luoteis-Venäjällä pääosin Leningradin alueella ja Pihkovan alueella sijaitseva valuma-alue, jonka pääuoma Pljussajoki kuuluu Narvanjoen vesistöalueen Narvanjoen alueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Pljussan valuma-alue · Katso lisää »

Ploskoje (järvi Bežanitsyn piirissä)

Ploskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ploskoje (järvi Bežanitsyn piirissä) · Katso lisää »

Plotkino

Plotkino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Outovan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Plotkino · Katso lisää »

Pnjovno

Pnjovno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Pnjovno · Katso lisää »

Pohjan sota

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjan sota · Katso lisää »

Pohjanlahdenlauha

Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) on Itämeren kotoperäinen heinälaji.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjanlahdenlauha · Katso lisää »

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjanlahti · Katso lisää »

Pohjanmeri

right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjanmeri · Katso lisää »

Pohjapyrstökäs

Pohjapyrstökäs (Fritillaria borealis) on pyrstökkäisiin kuuluva planktinen vaippaeläinlaji.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjapyrstökäs · Katso lisää »

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »

Pohjoinen laivasto

Pohjoinen laivasto (”Punalippuinen pohjoinen laivasto”) on Venäjän laivaston vahvin osa, joka on operoinut pääasiassa Murmanskin alueelta ja Pohjoiselta jäämereltä käsin Skotlannin, Islannin ja Grönlannin välitse Atlantille ja Välimerelle.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoinen laivasto · Katso lisää »

Pohjoinen ulottuvuus

Pohjoinen ulottuvuus (PU) on yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoinen ulottuvuus · Katso lisää »

Pohjois-Korean ja Suomen suhteet

Pohjois-Korea Pohjois-Korean ja Suomen väliset suhteet ovat vähäiset.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjois-Korean ja Suomen suhteet · Katso lisää »

Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus

Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus (NDPTL) perustettiin lokakuussa 2009.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus · Katso lisää »

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa (NDEP) keskitytään pohjoisen ulottuvuuden alueen ympäristön erityiskysymyksiin: vesistöjen suojeluun (Itämeri ja Barentsinmeri) sekä ydinturvallisuuteen ja erityistoimintaan kuten jätehuoltoon ja kaukolämpöhankkeisiin.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus · Katso lisää »

Pohjoiset ristiretket

Pohjoiset ristiretket olivat hengellisten ritarikuntien sotaretkiä, joiden kohteena olivat Itämeren rannikoiden pakanoina pidetyt asukkaat.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoiset ristiretket · Katso lisää »

Pohjoismaat

Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoismaat · Katso lisää »

Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota

Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota oli Tanska-Norjan, Puola-Liettuan ja Lyypekin muodostaman liittouman ja Ruotsin välinen sota vuosina 1563–1570, minkä syynä oli kilpailu Itämeren herruudesta.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota · Katso lisää »

Pohjolan Liikenne

Ilmalan varikko vuonna 2010. Oy Pohjolan Liikenne Ab on Suomen suurin maantiekuljetuskonserni.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjolan Liikenne · Katso lisää »

Pohjolan ydinaseeton vyöhyke

Pohjolan ydinaseeton vyöhyke oli Urho Kekkosen vuonna 1963 tekemä aloite, jonka mukaan Pohjoismaat olisi kansain­välisellä sopimuksella muodostettu pysyvästi ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi.

Uusi!!: Itämeri ja Pohjolan ydinaseeton vyöhyke · Katso lisää »

Polabi

Polabi on 1700-luvulla sukupuuttoon kuollut slaavilainen kieli, jonka puhujat asuivat Keski-Euroopassa Elben (slaav. Labe), Oderin ja Itämeren välisellä alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Polabi · Katso lisää »

Polatsk

Polatsk eli Polotsk on Valko-Venäjän Vitsebskin alueella sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Polatsk · Katso lisää »

Polatskin rautatieasema

Polatskin rautatieasema eli Polotskin rautatieasema on tärkeä kauttakulku- ja risteysasema etenkin rahtiliikenteelle Valko-Venäjän pohjoisosissa, Vitsebskin alueen Polatskin (Polotsk) kaupungissa. Polatskin asemalta Valko-Venäjän rautateiden rataverkko jatkaa neljään suuntaan: 1) länteen Latvian rajalle, Daugavpilsiin ja eteenpäin Riikaan ja Itämeren satamiin; 2) koillisessa Venäjän Neveliin, josta edelleen mm. Pihkovaan ja Pietariin; 3) idässä Vitsebskiin ja sieltä edelleen Smolenskiin ja Moskovaan; lounaassa Dokšytsyn Kruljauštšynan risteysaseman kautta Maladzetšnaan ja sen asemalle. Polatskin linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä.

Uusi!!: Itämeri ja Polatskin rautatieasema · Katso lisää »

Polttokenttäkalmisto

Polttokenttäkalmisto tai tasaisen maan polttokalmisto on Suomesta ja Virosta tavattava rautakautinen hautaustyyppi.

Uusi!!: Itämeri ja Polttokenttäkalmisto · Katso lisää »

Polttovenehautaus

Polttovenehautaus on polttohautaamisen muoto, jossa vainaja asetettiin puuveneeseen hauta-antimineen ja poltettiin roviolla.

Uusi!!: Itämeri ja Polttovenehautaus · Katso lisää »

Pomfretti

Pomfretti eli merilahna (Brama brama) on ahvenkala.

Uusi!!: Itämeri ja Pomfretti · Katso lisää »

Pommeri

Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Pommeri · Katso lisää »

Pommerin kolmoiskaupunki

Gdańskin keskustaa. Gdynian sataman tornitaloja. Sopotin merenrantaa. Pommerin kolmoiskaupunki (Trójmiasto, kašubiksi Trzëgard) on Itämeren Gdanskinlahdella sijaitseva merkittävä metropolialue Puolassa, Pommerin voivodikunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Pommerin kolmoiskaupunki · Katso lisää »

Pommerin voivodikunta

Pommerin voivodikunta on yksi Puolan 16 voivodikunnasta.

Uusi!!: Itämeri ja Pommerin voivodikunta · Katso lisää »

Pommerinlahti

Satelliittikuvassa ylhäällä Pommerinlahden eteläisin osa, keskellä Oderinhaffi eli Stettininhaffi. Pommerinlahti on lahti Itämeren lounaisosassa Saksan ja Puolan rannikoilla.

Uusi!!: Itämeri ja Pommerinlahti · Katso lisää »

Pontuksen kaivanto

Pontuksen kaivannon muistomerkki Pontuksen kaivanto, Pontuksen kaivannot (tunnettu paikallisesti Pontuksen kanavana) on noin puoli kilometriä pitkä uoma Lappeenrannan Mälkiän ja Laihian kaupunginosien alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Pontuksen kaivanto · Katso lisää »

Poosjärvi (järvi Porissa)

Poosjärvi on Satakunnassa Porissa entisen Noormarkun kunnan alueella ja siellä Poosjärven kulmakunnalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Karvianjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Poosjärvi (järvi Porissa) · Katso lisää »

POP-yhdiste

POP-yhdisteillä tarkoitetaan pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä.

Uusi!!: Itämeri ja POP-yhdiste · Katso lisää »

Porin jokisatama

Porin jokisatama on Porin keskustan kohdalla Kokemäenjoessa sijaitseva venesatama.

Uusi!!: Itämeri ja Porin jokisatama · Katso lisää »

Porin keskiaaltoasema

Porin keskiaaltoasema otettiin käyttöön kesällä 1988 taajuudella 963 kHz.

Uusi!!: Itämeri ja Porin keskiaaltoasema · Katso lisää »

Porvoon historia

Vanhasta Porvoosta. Porvoon historia alkaa kirjoitettuna Porvoonjoen suiston vanhasta kauppapaikasta vuodesta 1351, jolloin Porvoon pitäjä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran.

Uusi!!: Itämeri ja Porvoon historia · Katso lisää »

Posadnikovskoje

Posadnikovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novorževin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Posadnikovskoje · Katso lisää »

Prakunjärvi

Prakunjärvi on Venäjällä Karjalan tasavalta Suojärven piiri sijaitseva järvi, jonka laskujoki Ylänjoki yhtyy Juuvanjokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Prakunjärvi · Katso lisää »

Prästvike

Prästvike (myös Prest vike, Kirikuviik) on Virossa Vormsin maalaiskunnassa Läänemaalla sijaitseva luonnollinen järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Prästvike · Katso lisää »

Pregolja

Pregolja, myös Pregola, on Venäjän Kaliningradin alueen läpi virtaava, Itämeren kaakkoisosaan laskeva joki.

Uusi!!: Itämeri ja Pregolja · Katso lisää »

Preila

Preilan kylän lippu. Preila on kylä Neringan kunnassa, Klaipėdan läänissä, Länsi-Liettuassa Itämeren rannalla, Kuurinkyntäällä lähellä Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Preila · Katso lisää »

Presidenttifoorumi

Presidenttifoorumi on Suomen tasavallan presidentin Tarja Halosen kehittämä ja järjestämä keskustelutilaisuus, joissa pohditaan ajankohtaisia aiheita.

Uusi!!: Itämeri ja Presidenttifoorumi · Katso lisää »

Prinz Eugen

Prinz Eugen oli toisessa maailmansodassa Saksan laivaston Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä.

Uusi!!: Itämeri ja Prinz Eugen · Katso lisää »

Pripet

Pripet on Dneprin sivujoki, joka virtaa Ukrainan ja Valko-Venäjän läpi.

Uusi!!: Itämeri ja Pripet · Katso lisää »

Prometeismi

198x198px Prometeismi (engl. Prometheism tai Prometheanism) on puolalaisen Józef Piłsudskin luoma poliittinen käsite.

Uusi!!: Itämeri ja Prometeismi · Katso lisää »

Pronssikauden meripihkakauppa

Meripihkakorun raaka-aine näyttää rannalta kerättynä tällaiselta. Pronssikautisesta hautakummusta Ala-Baijerin Landau an der Isarsista löydetty meripihkasta tehty kaulaketju. Meripihkasta valmistettu koru keskipronssikaudelta, Všekary-Husté Lečesta, Länsi-Böömistä, Tšekistä. Pronssikauden meripihkakauppa on Euroopan pronssikaudella tapahtunut ekonominen ilmiö, joka vaikutti Britannian etelärannikon, Etelä-Skandinavian ja Baltiassa Itämeren kaakkoisrannikon väestöjen taloustilanteeseen merkittävästi.

Uusi!!: Itämeri ja Pronssikauden meripihkakauppa · Katso lisää »

Pronssikausi

Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.

Uusi!!: Itämeri ja Pronssikausi · Katso lisää »

Prora

Prora (2011) Proran pusikoitunutta merenpuoleista julkisivua Prora mantereen puolelta Museoitu hotellihuone Rakennuksen läpi kulkeva käytävä hotellihuoneisiin Rakennuksen käytävä (2011) Prora eli Seebad Prora oli natsi-Saksan suunnittelema ja osin rakentama suurimittakaavainen lomahotellialue Saksan Itämeren puoleisella rannikolla Rügenin saarella.

Uusi!!: Itämeri ja Prora · Katso lisää »

Pukkisaari

Pukkisaari on huvilasaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Pukkisaari · Katso lisää »

Pullokuonodelfiini

Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji.

Uusi!!: Itämeri ja Pullokuonodelfiini · Katso lisää »

Punakatko

Punakatko (Torilis japonica, myös T. anthriscus) on Euraasiassa kasvava valko- tai punertavakukkainen sarjakukkaiskasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Punakatko · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Puola · Katso lisää »

Puolan aluemuutokset

Puolan rajoissa vuosina 1000, 1569, 1939 ja 1945 tapahtuneet muutokset. Puolan aluemuutokset tarkoittaa Puolan valtionrajoissa ajan saatossa tapahtuneita muutoksia.

Uusi!!: Itämeri ja Puolan aluemuutokset · Katso lisää »

Puolan armeijan ilmavoimat

Puolan armeijan ilmavoimat oli Neuvostoliiton ilmavoimien alaisuudessa toimineet ja Neuvostoliiton valvomat Puolan ilmavoimat vuosina 1943–1947.

Uusi!!: Itämeri ja Puolan armeijan ilmavoimat · Katso lisää »

Puolan käytävä

Puolan käytävä 1923. Saksa vihreällä, Danzigin vapaakaupunki oranssilla. Puolan käytävä (województwo pomorskie) oli Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 syntynyt, maailmansotien välisen ajan Puolalle kuulunut alue nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Puolan käytävä · Katso lisää »

Puolan merivoimat

Puolan merivoimat on yksi Puolan asevoimien kolmesta puolustushaarasta, ja sen tehtävänä on maan merialueen puolustaminen.

Uusi!!: Itämeri ja Puolan merivoimat · Katso lisää »

Puolan offensiivi

Puolan offensiivi, Puolan taistelu, taistelu Puolasta, Puolan valtaus, Saksan–Puolan sota 1939 tai Puolan sotaretki, saksalaiselta koodinimeltään Fall Weiß (’Tapaus valkoinen’) oli toisen maailmansodan aloittanut Saksan hyökkäys Puolaan 1.

Uusi!!: Itämeri ja Puolan offensiivi · Katso lisää »

Puolan yhdistynyt työväenpuolue

Puolan yhdistynyt työväenpuolue eli PZPR oli Puolaa vuosina 1948–1989 hallinnut marxilais-leniniläinen kommunistinen puolue.

Uusi!!: Itämeri ja Puolan yhdistynyt työväenpuolue · Katso lisää »

Purjehdus kesäolympialaisissa 1936

200px Berliinin kesäolympialaisissa 1936 kilpailtiin purjehduksessa 4. - 12. elokuuta neljässä eri veneluokassa.

Uusi!!: Itämeri ja Purjehdus kesäolympialaisissa 1936 · Katso lisää »

Pustoje Mogilno

Pustoje Mogilno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Pustoje Mogilno · Katso lisää »

Putkikirves

Putkikirves Uurnakenttäkulttuurin alueelta. Rekostruktio Lustanian kulttuurissa käytetystä putkikirveestä ja sen varttamisesta. Voldtofte Mosesta löytynyt valinmuotti ja siihen sopiva putkikirves. Putkikirves (myös onsikirves) on metallinen kirvestyyppi, joka oli käytössä pronssi- ja rautakaudella.

Uusi!!: Itämeri ja Putkikirves · Katso lisää »

Puttgarden

Puttgardenin satama Autolautta ''Prins Richard'' Puttgardenin satamassa. Skandinaavien suosima kauppakeskus Portcenter kuvassa oikealla. Satelliittikuva Vogelfluglinie-reitistä Puttgarden on noin 500 asukkaan taajama Itämeren rannalla Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Puttgarden · Katso lisää »

Puula

Puula (myös Puulavesi) on Etelä-Savossa Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Mikkelissä sekä Keski-Suomen Joutsassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Puula · Katso lisää »

Puurijärvi

Puurijärvi on Satakunnassa Kokemäellä ja Huittisissa sijaitseva erittäin matala ja rehevöitynyt järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Puurijärvi · Katso lisää »

Pyöräsaari

Pyöräsaari on huvilasaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Pyöräsaari · Katso lisää »

Pyöriäinen

Pyöriäinen (Phocoena phocoena) on yksi kuudesta pyöriäislajista ja yksi pienimmistä hammasvalaista.

Uusi!!: Itämeri ja Pyöriäinen · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Säkylä)

Pyhäjärvi (tunnettu myös nimellä Säkylän Pyhäjärvi) on Suomen 29.

Uusi!!: Itämeri ja Pyhäjärvi (Säkylä) · Katso lisää »

Pyhäjärvi (Tampere)

Lentokone laskeutumassa Anianselällä Pirkkalan lentokentälle. Ikkunasta aukeaa ilta-auringossa näkymä etelään kohti Alhonselkää ja Vesilahden kirkonkylää. Pyhäjärvi on Pirkanmaalla Vesilahdessa, Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Akaassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Pyhäjärvi (Tampere) · Katso lisää »

Pyhän Panteleimonin kirkko (Hanko)

Pyhän Panteleimonin kirkko oli Hangossa 1810–1854 sijainneiden kahden ortodoksisen sotilaskirkon nimi.

Uusi!!: Itämeri ja Pyhän Panteleimonin kirkko (Hanko) · Katso lisää »

Pyhtäänjärvi

Pyhtäänjärvi on Keski-Suomessa Laukaan Saviolla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Pyhtäänjärvi · Katso lisää »

Pytheas

Pytheaan patsas Marseillen Bourse-kauppakeskuksen ulkopuolella. Pytheas (n. 380–310 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kauppias, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija, joka oli kotoisin kreikkalaisesta siirtokuntakaupungista Massiliasta (nyk. Marseille).

Uusi!!: Itämeri ja Pytheas · Katso lisää »

Quickborn

Quickbornin sijainti Pinnenbergin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Quickborn on kaupunki Hampurin metropolialueella Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Quickborn · Katso lisää »

Radio Finland

Radio Finland oli Yleisradion ulkomaanlähetyksistä 1970-luvulta lähtien käytetty nimi ja yhtiön rekisteröimä aputoiminimi.

Uusi!!: Itämeri ja Radio Finland · Katso lisää »

Railroad Tycoon

Sid Meier's Railroad Tycoon (lyhyemmin Railroad Tycoon) on Sid Meierin kehittämä ja MicroProsen julkaisema taloussimulaattori ja strategiapeli.

Uusi!!: Itämeri ja Railroad Tycoon · Katso lisää »

Rakkohauru

Rakkohauru eli rakkolevä (Fucus vesiculosus) on 20–50 cm pitkä ruskoleviin kuuluva levälaji.

Uusi!!: Itämeri ja Rakkohauru · Katso lisää »

Ramsö (Kirkkonummi)

Ramsö on saari Upinniemen eteläpuolella Kirkkonummella.

Uusi!!: Itämeri ja Ramsö (Kirkkonummi) · Katso lisää »

Rankki (saari)

Rankki on saari Kotkan edustalla Suomenlahdella, noin 10 kilometrin päässä Kotkansaarelta.

Uusi!!: Itämeri ja Rankki (saari) · Katso lisää »

Rannikko

Välimerellä. Eteläsaaren jyrkkäpiirteistä länsirannikkoa. Hiekkaranta Grenadan pääkaupungin St. George’sin liepeillä Karibialla. Nærøyfjordenin vuono Norjassa. Mangroverannikkoa Länsi-Balin kansallispuistossa Indonesiassa. Rannikko on meren tai suuren järven ja mantereen raja-alue, jota rantavoimat ovat aikojen saatossa muovanneet.

Uusi!!: Itämeri ja Rannikko · Katso lisää »

Rannikkopatteri 43 (Viro)

Rannikkopatteri 43 tai Rannikkotykistöpatteri nro 43, myös Säären tai Zerelin (tai Tserelin) 305 mm (12 tuuman) rannikkopuolustustykistöpatteri oli vuosina 1916–1917 Saarenmaan Sõrvennimen eteläkärkeen Sõrve säärelle perustettu ja käytössä ollut Pietari Suuren merilinnoitukseen kuulunut raskas rannikkotykistöpatteri Länsi-Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Rannikkopatteri 43 (Viro) · Katso lisää »

Rannikkopuolustus

Rannikkopuolustus käsittää kaikki ne puolustukselliset toimet, mitä rannikon puolustamiseksi tarvitaan.

Uusi!!: Itämeri ja Rannikkopuolustus · Katso lisää »

Ranskan–Hollannin sota

Ranskan–Hollannin sota käytiin vuosina 1672–79 Ranskan johtaman liittokunnan ja Alankomaiden johtaman Ranskan vastaisen liittokunnan välillä.

Uusi!!: Itämeri ja Ranskan–Hollannin sota · Katso lisää »

Rantakäärme

Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji.

Uusi!!: Itämeri ja Rantakäärme · Katso lisää »

Rantakotilo

Rantakotilo eli litorinakotilo (Littorina littorea) on rantakotiloiden heimoon (Littorinidae) kuuluva pieni kotilo, joka elää Pohjois-Atlantin rantavyöhykkeessä.

Uusi!!: Itämeri ja Rantakotilo · Katso lisää »

Rantaruttojuuri

Rantaruttojuuri (Petasites spurius) on pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopassa tavattava, rannoilla kasvava ruttojuurilaji.

Uusi!!: Itämeri ja Rantaruttojuuri · Katso lisää »

Ranua

Ranua on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa Simojoen ylä- ja keskijuoksulla Rovaniemen eteläpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Ranua · Katso lisää »

Rassvet

Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Rassvet (”Sarastus”) oli Helsingissä vuosina 1919–1920 ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.

Uusi!!: Itämeri ja Rassvet · Katso lisää »

Rasvakala

Rasvakala (Cyclopterus lumpus) on pohjan lähellä viihtyvä kala.

Uusi!!: Itämeri ja Rasvakala · Katso lisää »

Ratnoje (järvi)

Ratnoje tai Ratno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ratnoje (järvi) · Katso lisää »

Rautaesirippu

Rautaesirippu on länsivaltojen käyttämä nimitys rajalle, joka jakoi Euroopan kahteen osaan, itään ja länteen.

Uusi!!: Itämeri ja Rautaesirippu · Katso lisää »

Rautakausi

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Itämeri ja Rautakausi · Katso lisää »

Ravinteiden kierrätys

Infografiikassa näytetään, mistä ravinteita päätyy luontoon ja miten niitä voidaan hyötykäyttää. Ravinteiden kierrätyksessä biomassa tai jokin muu ravinteita sisältävä aines hyödynnetään ihmisen toimesta niin, että se päätyy takaisin kiertoon ja uudelleen kasvien käyttöön.

Uusi!!: Itämeri ja Ravinteiden kierrätys · Katso lisää »

Räshid Nasretdin

Räshid Nasretdin (ent. Abdul-Räshid; 14. heinäkuuta 1920 – 28. elokuuta 2010) oli tataaritaustainen suomalainen valokuvaaja, joka piti Helsingissä vaimonsa kanssa kymmenien vuosien ajan omaa valokuvausliikettä.

Uusi!!: Itämeri ja Räshid Nasretdin · Katso lisää »

Räyskä

Räyskä (Hydroprogne caspia, aiemmin Sterna caspia) on suurin tiiralaji.

Uusi!!: Itämeri ja Räyskä · Katso lisää »

Råån

Råån, joka tunnetaan myös nimillä Råå-ån, Kvistoftaån tai Kvistofta-Råån, on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Råånin vesistössä alaosan sen 28 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Råån · Katso lisää »

Råckstaån

Yläreunassa laskee Råckstaån Mälareniin Gripsholmfjärdeniin Marielundissa. Råckstaån tai myös Råcksta å on Ruotsissa Södermanlandin läänissä Strängnäsin kunnassa virtaava 8 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Råckstaånin valuma-alueessa sen 40 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Råckstaån · Katso lisää »

Röda kon

Röda kon on pieni saari lounaisessa Espoossa Rövarenin ja Kaparenin ulkoilusaarten eteläpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Röda kon · Katso lisää »

Rönnbusken

Rönnbusken on saari Espoon Matinkylässä runsas kilometri Nuottaniemen venesatamasta kaakkoon.

Uusi!!: Itämeri ja Rönnbusken · Katso lisää »

Rönne å

Kevättulvan peittämät Anderstorpin niityt. Rönne å on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 83 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Rönne ån vesistössä sen 120 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Rönne å · Katso lisää »

Rönne ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rönne å Ängelholmissa Rönne ån vesistö (vesistöaluetunnus 96) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rönne ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 897 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Rönne ån vesistö · Katso lisää »

Rönnkobben

Rönnkobben on kallioluoto Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Rönnkobben · Katso lisää »

Rövaren

Rövaren on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Rövaren · Katso lisää »

Rügen

Rügen on Itämerellä sijaitseva saari, joka kuuluu Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltioon.

Uusi!!: Itämeri ja Rügen · Katso lisää »

Recknitz

Joen valuma-alue kohokartassa. Recknitz on Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Vorpommern-Rügenin ja Rostockin piirikunnissa virtaava noin 70 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa pääosan Recknitzin vesistön 89 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Uusi!!: Itämeri ja Recknitz · Katso lisää »

Rederiaktiebolaget Eckerö

Rederiaktiebolaget Eckerö on ahvenanmaalainen laivayhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja Rederiaktiebolaget Eckerö · Katso lisää »

Rehevöityminen

Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.

Uusi!!: Itämeri ja Rehevöityminen · Katso lisää »

Reichsmarine

Reichsmarinen lippu 1921–1933. Reichsmarine oli Saksan merivoimien nimitys Weimarin tasavallan aikana 1919–1933 ja natsi-Saksan kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Uusi!!: Itämeri ja Reichsmarine · Katso lisää »

Reinickendorf (kaupunginosa)

Reinickendorfin kaupunginosan sijainti samannimisellä hallintoalueella (iso kuva) ja Reinickendorfin hallintoalueen sijainti Berliinissä (pieni kuva) Reinickendorf on yksi Berliinin kaupunginosista.

Uusi!!: Itämeri ja Reinickendorf (kaupunginosa) · Katso lisää »

Rekijärvi (Suojärven piiri)

Rekijärvi on Venäjällä Karjalan tasavalta Suojärven piiri sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma laskee Sammallammen kautta Sarkajokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Rekijärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Reksuo

Reksuo on suo Somerolla, Kosken rajalla Varsinais-Suomen maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Reksuo · Katso lisää »

Relikti

Relikti eli jäänne on jokin varhaisemmilta ajoilta periytyvä eliölaji tai -populaatio, joka on jäänyt olosuhteiden muututtua erilleen päälevinneisyysalueesta tai joka muodostaa viimeisen säilyneen osan ennen laajemmin esiintyneestä yksiköstä.

Uusi!!: Itämeri ja Relikti · Katso lisää »

Repovesi-Luujärvi

Repovesi-Luujärvi tai Repovesi-Tihvetjärvi on Kymenlaaksossa Kouvolan Valkealassa Hillosensalmen, Hevosojan ja Vekaranjärven lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Repovesi-Luujärvi · Katso lisää »

Retuoja

Retuoja, tai vanhastaan Keripuro, on Venäjällä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka yhtyy Jänisjokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Retuoja · Katso lisää »

Reunameri

Reunameri tai sivumeri on matalahko merialue, joka reunustaa mantereen laitoja.

Uusi!!: Itämeri ja Reunameri · Katso lisää »

Reunamuodostuma

Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.

Uusi!!: Itämeri ja Reunamuodostuma · Katso lisää »

Richard Saunders Dundas

Richard Saunders Dundas, muotokuva vuodelta 1860. Richard Saunders Dundas (11. huhtikuuta 1802 Melvillen linna, Skotlanti – 3. kesäkuuta 1861 Lontoo)Frederic Boase: Modern English Biography, A–H (1892).

Uusi!!: Itämeri ja Richard Saunders Dundas · Katso lisää »

Rickleånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Rickleåniin Robertsforsin alapuolelta. Sågforsenin pato kuvattuna vuonna 1946 Rickleånin vesistö (vesistöaluetunnus 24) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rickleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 649 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Rickleånin vesistö · Katso lisää »

Ridasjärvi (järvi)

Ridasjärvi on Uudellamaalla Hyvinkäällä Ridasjärven kylällä sijaitseva järvi, joka kuuluu Vantaanjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Ridasjärvi (järvi) · Katso lisää »

Riian piiritys (1621)

Riian piiritys oli Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin toteuttama Puola-Liettuaan kuuluneen Riian kaupungin piiritys Puolan–Ruotsin sodan aikana 4. elokuuta – 15. syyskuuta 1621.

Uusi!!: Itämeri ja Riian piiritys (1621) · Katso lisää »

Riianlahti

Riianlahden sijainti Riianlahti RiianlahtiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 (tai Riia laht) on lahti Itämerellä, Viron ja Latvian välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Riianlahti · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Riika · Katso lisää »

Riimukivi Gs 13

Riimukivi Gs 13 Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Riimukivi Gs 13 on punaista hiekkakiveä oleva riimukivi, joka sijaitsee nykyään Gävlen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Ruotsin Gästriklandissa.

Uusi!!: Itämeri ja Riimukivi Gs 13 · Katso lisää »

Rikastuminen

Rikastuminen tarkoittaa toksikologiassa haitallisten aineiden kertymistä ylimpien trofiatasojen eliöihin.

Uusi!!: Itämeri ja Rikastuminen · Katso lisää »

Riksu laht

Riksu laht (myös Riksu järv) on Virossa Saarenmaalla Riksun ja Lahetagusen kylissä entisten Lääne-Saaren ja Salmen kuntien välisellä rajalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Riksu laht · Katso lisää »

Ristiretket

Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Ristiretket · Katso lisää »

Ristiretket vendejä vastaan

Ristiretket vendejä vastaan käytiin 1100-luvulla nykyisen Pohjois-Saksan alueella asuneita slaavilaisia vendejä vastaan.

Uusi!!: Itämeri ja Ristiretket vendejä vastaan · Katso lisää »

Risto Jurva

Risto Sakari Jurva (1. heinäkuuta 1888 Vaasa – 8. joulukuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen tiedemies, joka toimi Merentutkimuslaitoksen johtajana 1947–1953.

Uusi!!: Itämeri ja Risto Jurva · Katso lisää »

Rokånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rokånin vesistö (vesistöaluetunnus 15) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rokånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 229 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Rokånin vesistö · Katso lisää »

Rolfsån

Rolfsån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 10 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Rolfsånin vesistössä sen 85 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Rolfsån · Katso lisää »

Rolfsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rolfsånin vesistö (vesistöaluetunnus 106) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Rolfsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 694 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Rolfsånin vesistö · Katso lisää »

Ronneby

Ronneby on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Ronnebyn kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Ronneby · Katso lisää »

Ronnebyån

Ronnebyån on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava 117 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Ronnebyånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Ronnebyån · Katso lisää »

Ronnebyånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ronnebyånin joki virtaa Korrön vanhan myllyn ohitse Ronnebyånin vesistö (vesistöaluetunnus 82) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Ronnebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 113 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Ronnebyånin vesistö · Katso lisää »

Ronnebyn kunta

Ronnebyn alueella sijainneet entiset pitäjät. Ronnebyn kunta on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Ronnebyn kunta · Katso lisää »

Rosala

Rosala on saari Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Rosala · Katso lisää »

Rosånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Rosån virtaa Hälleströmin kohdalla Rosånin vesistö (vesistöaluetunnus 11) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rosånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Rosånin vesistö · Katso lisää »

Roslagen

Söderöra, yksi Roslagenin saarista. Roslagen on saaristo ja siihen rajautuva rannikkoalue Ruotsin itärannikolla Uplannin edustalla.

Uusi!!: Itämeri ja Roslagen · Katso lisää »

Rostock

Kröpeliner Straße Yliopistoaukio ja Elämänhalun suihkulähde Rostock, virallisesti Rostockin hansa- ja yliopistokaupunki on satamakaupunki pohjoisessa Saksassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Rostock · Katso lisää »

Rostock (piirikunta)

Rostock on piirikunta Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Rostock (piirikunta) · Katso lisää »

Rostockin satama

Rostockin satama (LOCODE: DE RSK) on merisatama Saksan Rostockissa, Itämeren lounaisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Rostockin satama · Katso lisää »

Rostockin yliopisto

Rostockin yliopisto on julkinen yliopisto pohjoissaksalaisessa Rostockin kaupungissa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa.

Uusi!!: Itämeri ja Rostockin yliopisto · Katso lisää »

Ruba

Ruba (ja) on Valko-Venäjän pohjoisosassa, Vitsebskin kaupunkipiirissä sijaitseva kaupunkityyppinen taajama.

Uusi!!: Itämeri ja Ruba · Katso lisää »

Ruhnu

Ruhnu (1800-luvulla myös suom. Runosaari) on Viroon kuuluva saari ja kunta Riianlahdella Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Ruhnu · Katso lisää »

Ruijanpallas

Ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus) on kampelakala, joka elää pohjoisella Atlantilla.

Uusi!!: Itämeri ja Ruijanpallas · Katso lisää »

Ruila järv

Ruila järv (myös Ruiljärv, Kernu Mädajärv) on Virossa Harjumaalla Sauen kunnassa Mõnusten ja Allikan kylissä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Ruila järv · Katso lisää »

Ruissalon kahakka

''Väkivaltainen tiedustelu Turun seudulla, kohtaus Oolannin sodasta'', Ruissalon kahakkaa esittävä R. W. Ekmanin maalaus vuodelta 1854. Ruissalon kahakka oli Oolannin sodan aikana 22. elokuuta 1854 Turun lähellä tapahtunut pieni yhteenotto, jossa brittiläiset sotalaivat tulittivat Ruissalon viereistä Pukinsalmea suojanneita venäläis-suomalaisia tykkipattereita ja tykkiveneitä.

Uusi!!: Itämeri ja Ruissalon kahakka · Katso lisää »

Ruissalon kalalajisto

Itämeren alueella. Ruissalon kalalajisto on hyvin monimuotoinen.

Uusi!!: Itämeri ja Ruissalon kalalajisto · Katso lisää »

Runmarö

Runmarö on saari Ruotsissa Tukholman saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Runmarö · Katso lisää »

Ruokolampi (Sortavalan piiri)

Ruokolampi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Töyhinoja laskee Ylälampeen.

Uusi!!: Itämeri ja Ruokolampi (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin historia

Ruotsin historia aloitetaan joskus viikinkiajasta, joskus 1000-luvusta.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin historia · Katso lisää »

Ruotsin järvet

Ruotsin järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Ruotsin alueiden yli noin 16 000 – 8 000 vuotta sitten (BP) tai sen jälkeen maankohoamisen myötä uusille maa-alueille.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin järvet · Katso lisää »

Ruotsin maantiede

Korkeus merenpinnasta ja Ruotsin suurimmat kaupungit. Kartta Ruotsin kallioperästä. Ruotsi rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin maantiede · Katso lisää »

Ruotsin murteet

Ruotsin kielen kuusi murrealuetta. Ruotsin murteet ovat ruotsin kielessä esiintyviä murteita.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin murteet · Katso lisää »

Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »

Ruotsin vesistöalueet

Vesistöalueet pohjoismaissa ovat osittain yhteisiä. Kartassa on saksankieliset nimet. Ruotsin päävesistöalueita. Ruotsin vesistöalueet, tai lyhyemmin Ruotsin vesistöt, ovat ne mereen laskevat jokien valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Ruotsin alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin vesistöalueet · Katso lisää »

Ruotsin Wismar

''Alter Schwede'' (”Vanha ruotsalainen”) Wismarin keskustassa Ruotsin Wismar tarkoittaa Wismaria, joka oli osa Ruotsia vuosina 1648–1903 ja käsitti suunnilleen nykyisen Wismarin kaupungin alueen.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsin Wismar · Katso lisää »

Ruotsinlaiva

Ruotsinlaiva (joskus myös ruotsinlautta tai Ruotsin-laiva) on matkustaja-alus, jonka lähtöpaikka tai määränpää on Ruotsi.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsinlaiva · Katso lisää »

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10.

Uusi!!: Itämeri ja Ruotsinsalmen toinen meritaistelu · Katso lisää »

Ruptuurisota

Ruotsille 1658 kuuluneet alueet esitetty keltaisella värillä. Prinssi Kaarle, myöhemmin Kaarle X Kustaa (1622–1660), Ruotsin kuningas 1654–1660. Aleksei I, Venäjän tsaari 1645–1676. Ruptuurisota oli Venäjän ja Ruotsin välillä vuosina 1656–1658 käydyn Pohjan sodan sivunäyttämö Karjalassa ja Inkerissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ruptuurisota · Katso lisää »

Rurikinlinna

Näkymä lännestä päin yli Olhavan. Keskellä Siversovin kanavan suu, vasemmalla Marian ilmestyksen kirkko. Rurikinlinna (myös Rurikin muinaislinna tai Rurikin mäkilinna) oli viikinkiaikainen kaupunki ja kauppapaikka Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Rurikinlinna · Katso lisää »

Rusit

Rusit eli russit olivat viikinkejä, jotka liikkuivat, osittain asuivatkin ja harjoittivat kauppaa muinaisella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Rusit · Katso lisää »

Rusnė

Rusnė (saksaksi Ruß) on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Šilutėn kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Rusnė · Katso lisää »

Ruugit

Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Ruugien alue on Itämeren rannikolla langobardien ja goottien välissä. Ruugit olivat itägermaaninen heimo, joka asui ensimmäisellä vuosisadalla Itämeren etelärannoilla, nykyisen Puolan luoteisosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Ruugit · Katso lisää »

Ruuhi

Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.

Uusi!!: Itämeri ja Ruuhi · Katso lisää »

Ruusulevä

Ruusulevä (Callithamnion roseum) on Callithamniaceae-heimoon kuuluva merivesissä elävä punalevälaji.

Uusi!!: Itämeri ja Ruusulevä · Katso lisää »

Ryže

Ryže eli Ryžee tai myös Pokrovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Krasnogorodskin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Ryže · Katso lisää »

Rybinsk

Rybinsk on runsaan 200 000 asukkaan kaupunki Jaroslavlin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Rybinsk · Katso lisää »

Rybinskin tekojärvi

Rybinskin tekojärvi on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin tekojärvi ja viidenneksi suurin makeanveden allas Laatokan, Äänisen, Vänernin ja Kuibyševin tekojärven jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja Rybinskin tekojärvi · Katso lisää »

Ryhävalas

Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji.

Uusi!!: Itämeri ja Ryhävalas · Katso lisää »

S/S Betty H

S/S Betty H oli suomalainen rahtilaiva, joka joutui 26.

Uusi!!: Itämeri ja S/S Betty H · Katso lisää »

S/S Eggo

S/S Eggo oli saksalainen rahtihöyrylaiva, joka upposi Itämerellä Tvärminnen lähellä 11.

Uusi!!: Itämeri ja S/S Eggo · Katso lisää »

S/S Jussi H

S/S Jussi H oli suomalainen rahtilaiva, joka joutui 12.

Uusi!!: Itämeri ja S/S Jussi H · Katso lisää »

S/S Leena

S/S Leena oli suomalainen rahtihöyrylaiva, joka tuhoutui luultavasti törmättyään sodanaikaiseen merimiinaan Gotlannin kaakkoispuolella 12. helmikuuta 1946.

Uusi!!: Itämeri ja S/S Leena · Katso lisää »

S/S Mikko

Mikko Savonlinnan maakuntamuseon laiturissa S/S Mikko on alkuperäisessä asussa säilynyt puurunkoinen Saimaan tervahöyry.

Uusi!!: Itämeri ja S/S Mikko · Katso lisää »

S/v Estelle

Reilun Kaupan rahtipurjelaiva Estelle oli 2000-luvun alussa Suomen suurin liikenteessä oleva purjelaiva.

Uusi!!: Itämeri ja S/v Estelle · Katso lisää »

Saara Bäck

Saara Helena Bäck (s. 14. joulukuuta 1960) on suomalainen kasvitieteilijä ja hydrobiologi (Ph.D.) sekä vesiensuojelun asiantuntija, joka työskentelee ympäristöneuvoksena Ympäristöministeriössä.

Uusi!!: Itämeri ja Saara Bäck · Katso lisää »

Saarenmaa

SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Saarenmaa · Katso lisää »

Saarenmaan kunta

Saarenmaan kunta sijaitsee Länsi-Virossa Saarenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Saarenmaan kunta · Katso lisää »

Saarijärvi (Ulmasenjoen valuma-alue, Suojärven piiri)

Saarijärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskuoja yhtyy Sarkajokeen.

Uusi!!: Itämeri ja Saarijärvi (Ulmasenjoen valuma-alue, Suojärven piiri) · Katso lisää »

Saaristokeskus Korpoström

Taustalla vasemmalla Saaristokeskus Korpoström Saaristokeskus Korpoström on Korpoströmin salmen rannalla, Österkalaxin kylässä Korppoossa Paraisilla sijaitseva, vuonna 2004 perustettu monitoiminen vierailukeskus.

Uusi!!: Itämeri ja Saaristokeskus Korpoström · Katso lisää »

Saaristomeri

Itämerellä. Saaristomeri on saarten rikkoma merialue Itämerellä, Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Saaristomeri · Katso lisää »

Saaristoristeilijä

''Vigilant'', Uffa Foxin kuuluisa 1930 suunnittelema 22m2-saaristoristeilijä. 30m2 Saaristoristeilijä. 150m2 ”Singoalla”, Gustaf Estlanderin mestariteos vuodelta 1920, purjehtii Kanholmsfjärdenillä elokuussa 1922 juuri ennen tuhoutumistaan tulipalossa. Saaristoristeilijä on klassinen purjevene, joka on rakennettu perustuen Svenska Seglarförbundetin vuonna 1908 vahvistamaan saaristoristeilijäsääntöön.

Uusi!!: Itämeri ja Saaristoristeilijä · Katso lisää »

Sagån

Joen uomaa Salan lähellä Blånstassa Sagån on Ruotsissa Uppsalan läänissä virtaava 65 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Sagånin valuma-alueen 73 kilometriä pitkästä pääuomasta alimmat 49 kilometriä ja on 17 kilometrin osalta pääuoman sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Sagån · Katso lisää »

Sahahauru

Sahahauru eli sahalevä eli sahalaitalevä (Fucus serratus) on tuuhea ruskolevä, jota tavataan Pohjois-Atlantissa ja Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Sahahauru · Katso lisää »

Saimaa

Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Saimaa · Katso lisää »

Saimaan syväväylä

Saimaan syväväylä on laivaväylästö Saimaalla, jota pitkin pääsee Ristiinaan, Savonlinnaan, Kiteelle, Joensuuhun ja Varkauteen.

Uusi!!: Itämeri ja Saimaan syväväylä · Katso lisää »

Saimaannorppa

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis, vanh. Phoca hispida saimensis) on norpan alalaji, jota tavataan vain Suomessa, Saimaan järvialtaassa.

Uusi!!: Itämeri ja Saimaannorppa · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Saksa · Katso lisää »

Saksalainen ritarikunta

Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.

Uusi!!: Itämeri ja Saksalainen ritarikunta · Katso lisää »

Saksalaiset

Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.

Uusi!!: Itämeri ja Saksalaiset · Katso lisää »

Saksan maantiede

Saksa sijaitsee läntisessä Keski-Euroopassa lauhkean ilmaston vyöhykkeellä.

Uusi!!: Itämeri ja Saksan maantiede · Katso lisää »

Saksan saaret

Saksan saaret sijaitsevat pääasiassa Saksan rannikolla Pohjanmeressä ja Itämeressä.

Uusi!!: Itämeri ja Saksan saaret · Katso lisää »

Saksitoksiini

Saksitoksiini eli STX on puriinijohdannainen ja hermomyrkky, jota tuottavat tietyt panssarisiimaeliöt ja syanobakteerit eli sinilevät leväkukintojen yhteydessä makeissa vesissä ja merivesissä.

Uusi!!: Itämeri ja Saksitoksiini · Katso lisää »

Saltsjöbaden

Saltsjöbadenin taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan. Uppenbarelsekyrkan Saltsjöbadenissa. Saltsjöbaden on taajama Nackan kunnassa Tukholman läänissä.

Uusi!!: Itämeri ja Saltsjöbaden · Katso lisää »

Sammaleläimet

Sammaleläimet (Bryozoa tai Ectoprocta) on yksi eläinkunnan pääjaksoista.

Uusi!!: Itämeri ja Sammaleläimet · Katso lisää »

Sandhamn

Sandhamn on pientaajama Värmdön kunnassa Keski-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Sandhamn · Katso lisää »

Santahamina

Hevossalmen silta – tie Santahaminaan. Nimikyltissä oleva kirjoitusvirhe on nykyään korjattu. Santahamina on saari ja Helsingin 51. kaupunginosa, joka sijaitsee Laajasalon eteläpuolella Itä-Helsingissä.

Uusi!!: Itämeri ja Santahamina · Katso lisää »

Sarda

Sarda (Sarda sarda) on keskikokoinen, tonnikaloja muistuttava makrillien heimon kala, joka elää Atlantin valtameren rannikkovesissä.

Uusi!!: Itämeri ja Sarda · Katso lisää »

Sardelli

Sardelli (Engraulis encrasicolus) on 12–20 cm pitkä planktonia syövä Atlantin itärannikon sillikala.

Uusi!!: Itämeri ja Sardelli · Katso lisää »

Sarkajärvi (Suojärven piiri)

Sarkajärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Sarkajoki laskee Suistamonjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Sarkajärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Sarkajoki

Sarkajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 22 kilometriä pitkä joki, joka laskee Suistamonjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Sarkajoki · Katso lisää »

Sarvipunaliuska

Sarvipunaliuska (Phyllophora pseudoceranoides) on punaleviin kuuluva laji.

Uusi!!: Itämeri ja Sarvipunaliuska · Katso lisää »

Sassnitz

Sassnitz (vuoteen 1993 saakka Saßnitz) on kaupunki Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Sassnitz · Katso lisää »

Satama

Wellingtonin satama yöllä. Useat satamat toimivat myös öisin laivojen tehokkaamman käytön, vuorovesien ja joskus myös satamakapasiteetin rajoitusten vuoksi. Satama on meren tai vesistön rannalle rakennettua infrastruktuuria, joka on sopiva vesialusten, kuten laivojen ja veneiden, lastin purkamista ja lastaamista sekä matkustajien laivaannousua ja maihinnousua varten.

Uusi!!: Itämeri ja Satama · Katso lisää »

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannuksen periaate Animaatio GPS-satelliiteista. Satelliittipaikannus tarkoittaa paikanmääritystä paikallisen tai maailmanlaajuisen kattavuuden satelliittijärjestelmän avulla.

Uusi!!: Itämeri ja Satelliittipaikannus · Katso lisää »

Saugos

Saugosin luterilainen kirkko. Saugos on kylä Šilutėn kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Lounais-Liettuassa lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Saugos · Katso lisää »

SAVE-hanke

SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hanke selvittää kipsikäsittelyn soveltuvuutta uudeksi maatalouden vesiensuojelumenetelmäksi parantamaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa.

Uusi!!: Itämeri ja SAVE-hanke · Katso lisää »

Saxån

Saxån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava noin 40 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Saxånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Saxån · Katso lisää »

Saxånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Saxån kevättulvan aikoina Annemarieholmissa Häljarpin lähellä. Saxånin vesistö (vesistöaluetunnus 93) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Saxånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 360 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Saxånin vesistö · Katso lisää »

Sārnaten suoasuinpaikka

Sārnaten suoasuinpaikka on arkeologinen kohde Latvian länsiosassa Kuurinmaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Sārnaten suoasuinpaikka · Katso lisää »

Säätiedotus merenkulkijoille

Säätiedotus merenkulkijoille tai merisäätiedotus on usein julkisen palvelun yleisradiotoimijan tai viranomaisen lähettämä säätiedotus merialueille.

Uusi!!: Itämeri ja Säätiedotus merenkulkijoille · Katso lisää »

Säkylänharju ja Virttaankangas

Huovinrinteen alueelta. Säkylänharju ja Virttaankangas ovat Satakunnassa sijaitseva harjujen kokonaisuus, joka kuuluu osana noin 150 kilometriä pitkään harjujaksoon.

Uusi!!: Itämeri ja Säkylänharju ja Virttaankangas · Katso lisää »

Säsjoki

Säsjoki on Venäjällä Leningradin ja Novgorodin alueella Tihvinän, Olhavan ja Ljubytinon piireissä virtaava 260 kilometriä pitkä joki, joka laskee Sjasstroissa Laatokan Olhavanlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Säsjoki · Katso lisää »

Säteilyturvakeskus

Säteilyturvakeskus (STUK, ruots. Strålsäkerhetscentralen) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva Suomen säteilyvalvonnasta ja ydinturvallisuusvalvonnasta vastaava viranomainen.

Uusi!!: Itämeri ja Säteilyturvakeskus · Katso lisää »

Sävaån

Joen ilme Västerbyn ja Ålandin kirkon vaiheilla vuonna 2018. Sävaånin silta Västerbyssä. Sävaån on Ruotsissa Uppsalan läänissä Enköpingin ja Uppsalan kunnissa virtaava 32 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Sävaånin valuma-alueessa sen 42 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Sävaån · Katso lisää »

Sävarånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Sivujoki Vårflod yhtyy Sävaråniin Sävarissa. Sivu-uoma Pålböleån yhtyy Sävaråniin. Sävarånin vesistö (vesistöaluetunnus 26) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Sävarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 161 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Sävarånin vesistö · Katso lisää »

Söderköpingsån

Söderköpingsån tai myös Storån on Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä virtaava 25 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Söderköpingsånin vesistössä sen 85 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Söderköpingsån · Katso lisää »

Söderköpingsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Söderköpingsånin vesistö (vesistöaluetunnus 68) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Söderköpingsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 882 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Söderköpingsånin vesistö · Katso lisää »

Södermanland

Pohjanlumme on Södermanlandin maakuntakukka. Sääksi on Södermanlandin maakuntaeläin. Södermanland (puhekielessä Sörmland) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Itämeri ja Södermanland · Katso lisää »

Södermanlandin lääni

Södermanlandin läänin nykyiset kunnat. Södermanlandin läänin kunnat vuonna 1952. Lääninraja on sen jälkeen muuttunut. 1970-luvun kuntauudistuksessa Hölön ja Enhörnan maalaiskunnat sekä Mariefredin kaupunkiin kuulunut Taxingen seurakunta liitettiin Tukholman lääniin. Södermanlandin lääni on lääni Tukholman lounaispuolella Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Södermanlandin lääni · Katso lisää »

Söderström (Tukholma)

Talvinen näkymä Södersrömin yli Riddarholmskyrkanin suuntaan. Söderström on yhdessä Norrströmin kanssa toinen Ruotsin kolmanneksi suurimman järven Mälarenin lasku-uomista mereen.

Uusi!!: Itämeri ja Söderström (Tukholma) · Katso lisää »

Södertälje

Södertälje on entinen kaupunki ja Södertäljen kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Södertälje · Katso lisää »

Södertäljen kanava

Södertäljen kanavan sulku pohjoisesta Mälarenin puolelta nähtynä. Sulun alapuolella vesi on Itämeren tasossa. Södertäljen kanava on Ruotsissa Tukholman lounaispuolella Södermanlandin maakunnassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Mälaren-järven Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Södertäljen kanava · Katso lisää »

Södertäljen kunta

Stortorget Södertäljen keskustassa. Linan luonnonsuojelualuetta. Södertäljen satama. Mölnbon rautatieasema Vårdingessa. Tuulimylly Torekällbergetin museoalueella. Södertäljen kunta on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Södertäljen kunta · Katso lisää »

Södertörn

Södertörn kartalla Södertörn on niemimaa Tukholman läänissä ja Södermanlandin maakunnassa itäisessä Keski-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Södertörn · Katso lisää »

Södra Kytökäringen

Södra Kytökäringen on kalliosaari lounaisessa Espoossa Kytön linnakesaaren pohjoispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Södra Kytökäringen · Katso lisää »

Sölvesborg

Sölvesborg on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Sölvesborgin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Sölvesborg · Katso lisää »

Søren Norby

Søren Norbyta mahdollisesti esittävä muotokuva. Søren Norby (k. 1530 Firenze) oli tanskalainen amiraali ja merirosvopäällikkö.

Uusi!!: Itämeri ja Søren Norby · Katso lisää »

Sõrve säär

Sõrve säär eli Sõrve säär -kynnäs tai Sõrven kynnäs, myös Laiatüki Ots tai Sõrve Ots, Sääre Nina tai Sõrve Nina, myös Kap Zerel ja Swalferort, kirjoitusasu vuosina 1920–1938 Sörwe-Säär on Sõrvenniemen eteläkärjessä sijaitseva kynnäs eli matala hiekasta kasaantunut ja kohti Kuurinkurkkua kaartuva kapea maakaistale entisessä Torgun, nykyisessä Saarenmaan kunnassa, Saarenmaalla, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Sõrve säär · Katso lisää »

Sõrvenniemi

Saarenmaa satelliittikuvassa, Sõrvenniemi kartan eteläosassa. Sõrven majakka. Maalaistalo Sõrvenniemellä. Sõrvenniemi on niemimaa Saarenmaalla Riianlahden ja Itämeren välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Sõrvenniemi · Katso lisää »

Scandlines

Scandlines on saksalais-tanskalainen varustamo.

Uusi!!: Itämeri ja Scandlines · Katso lisää »

Scharbeutz

Kuvassa Scharbeutzin sijainti Ostholsteinin piirikunnassa. Pienessä kuvassa Ostholsteinin piirikunnan sijainti Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Scharbeutzin rantaa. Bastei/Am Hang Scharbeutzin rautatieasema Scharbeutz on kunta Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Lyypekinlahden rannalla noin 20 kilometriä Lyypekistä pohjoiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Scharbeutz · Katso lisää »

Schlei

Schlei on Jyllannin niemimaalla, Pohjois-Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, sijaitseva ja Kielinlahdesta erkaneva Itämeren lahti.

Uusi!!: Itämeri ja Schlei · Katso lisää »

Schleswig (kaupunki)

tuomiokirkko. Schleswig on kaupunki Saksan pohjoisimman osavaltion Schleswig-Holsteinin pohjoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Schleswig (kaupunki) · Katso lisää »

Schleswig-Holstein

Schleswig-Holstein on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan eteläosassa, Pohjanmeren ja Itämeren välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Schleswig-Holstein · Katso lisää »

Schleswigin herttuakunta

Schleswigin herttuakunta kuvan keskiosassa: oranssi alue on nykyisin osa Saksaa, kirkkaanpunainen Tanskaa. Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta.

Uusi!!: Itämeri ja Schleswigin herttuakunta · Katso lisää »

Sea Life Helsinki

Sea Life Helsingin entinen tunnus Sea Life Helsinki on osa Merlin Entertainmentsin omistamaa Euroopan-laajuista Sea Life -ketjua, joka on maailman suurin yleisöakvaarioketju.

Uusi!!: Itämeri ja Sea Life Helsinki · Katso lisää »

Sege å

Sege å on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 53 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Sege ån vesistössä sen 58 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Sege å · Katso lisää »

Sege ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Kartta Sege ån vesistöstä Sege ån vesistö (vesistöaluetunnus 90) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Sege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 334 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Sege ån vesistö · Katso lisää »

Seiche

Seiche (äännetään /sɛʃ/) on suljettuun altaaseen syntyvä ominaisheilahtelu eli seisova aalto.

Uusi!!: Itämeri ja Seiche · Katso lisää »

Seili

Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa.

Uusi!!: Itämeri ja Seili · Katso lisää »

Selångersånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Selångersånin vesistö (vesistöaluetunnus 41) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Selångersånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 460 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Selångersånin vesistö · Katso lisää »

Seletskijenjärvi

Seletskijenjärvi tai myös Tailovskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Novorževin piirin ja Bežanitsyn piirin välisellä rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Seletskijenjärvi · Katso lisää »

Selkämeren kansallispuisto

Selkämeren kansallispuisto on Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä Selkämeren merialueella sijaitseva kansallispuisto.

Uusi!!: Itämeri ja Selkämeren kansallispuisto · Katso lisää »

Seltikanjoki

Seltikanjoki on Venäjällä Leningradin alueen Korotkan piirissä virtaava 12 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan etelärantaan Petrokrepostin lahdella.

Uusi!!: Itämeri ja Seltikanjoki · Katso lisää »

Sergei Kabanov

Sergei Ivanovitš Kabanov (31. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1901 Pietari, Venäjä – 30. kesäkuuta 1973 Leningrad, Neuvostoliitto) Venäjän puolustusministeriö.

Uusi!!: Itämeri ja Sergei Kabanov · Katso lisää »

Sigbrit Willoms

''Sigbrit tarkastaa tullitilejä Kristian II:n kanssa'', Kristian Zahrtmannin historiamaalaus (1873). Sigbrit Willoms (myös Villoms, Willums tai Willems) oli hollantilaissyntyinen nainen, joka oli Tanskan kuningas Kristian II:n tärkeä neuvonantaja sekä tämän rakastajattaren Dyveke Sigbritsdatterin äiti.

Uusi!!: Itämeri ja Sigbrit Willoms · Katso lisää »

Siivetönruokki

Siivetönruokki, jota on kutsuttu myös nimillä jättiläisruokki ja isoruokki, (Pinguinus impennis, aiemmin Alca impennis) on sukupuuttoon kuollut, ruokkien heimoon kuulunut suurikokoinen lintulaji.

Uusi!!: Itämeri ja Siivetönruokki · Katso lisää »

Silakka

pienoiskuva Silakka eli haili (Clupea harengus membras) on Itämeressä elävä sillin alalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Silakka · Katso lisää »

Silja Line

Silja Linen vanha logo. Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo, jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp.

Uusi!!: Itämeri ja Silja Line · Katso lisää »

Sillen

Sillen on järvi noin 10 kilometrin päästä Trosasta Södermanlandissa, Tukholman ja Södermanlandin läänien rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Sillen · Katso lisää »

Silli

FAO:n tilaston mukaan. Silli (Clupea harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä parvikala.

Uusi!!: Itämeri ja Silli · Katso lisää »

Sillivalas

färsaarelaisessa postimerkissä (2001). Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Sillivalas · Katso lisää »

Silmien väri

Silmien väri on polygeeninen ominaisuus, joka määräytyy useiden geenien yhteisvaikutuksen tuloksena.

Uusi!!: Itämeri ja Silmien väri · Katso lisää »

Sima

Simaa lasissa. Sima on käyttämällä valmistettava alkoholi- ja virvoitusjuoma.

Uusi!!: Itämeri ja Sima · Katso lisää »

Simput

Simput (Cottidae) on simppukalojen lahkoon kuuluva kalaheimo, johon luetaan noin 260 lajia 60 suvussa.

Uusi!!: Itämeri ja Simput · Katso lisää »

Sinbad

Sinbad oli vuosina 1968–1976 lähetetty suomalainen tv-ohjelma, jossa käsiteltiin maailman tapahtumia ja poliittista tilannetta musiikin ja keskustelujen avulla.

Uusi!!: Itämeri ja Sinbad · Katso lisää »

Sinimäkien taistelu

Sinimäkien taistelu eli Tannenberg-linjan taistelu oli toisessa maailmansodassa vuonna 1944 Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Sinimäkien kukkuloista Itä-Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Sinimäkien taistelu · Katso lisää »

Sinisimpukat

Sinisimpukat (Mytilidae) on simpukoiden (Bivalvia) luokkaan kuuluva nilviäisheimo.

Uusi!!: Itämeri ja Sinisimpukat · Katso lisää »

Sinisimpukka

Sinisimpukka eli tyynenmerensinisimpukka (Mytilus trossulus) on sinisimpukoiden (Mytilidae) heimoon kuuluva nilviäislaji.

Uusi!!: Itämeri ja Sinisimpukka · Katso lisää »

Sinivalas

Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji.

Uusi!!: Itämeri ja Sinivalas · Katso lisää »

Sinjaja (Velikaja)

Sinjaja on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella, Itä-Latviassa ja Pohjois-Valko-Venäjällä virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Sinjaja (Velikaja) · Katso lisää »

Sinovino

Sinovino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin- ja Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Sinovino · Katso lisää »

Sirkjärvi

Sirkjärvi syksyllä 2004 Sirkjärvi on kylä Lappeenrannan kaupungissa.

Uusi!!: Itämeri ja Sirkjärvi · Katso lisää »

Sirokatkarapu

Sirokatkarapu (Palaemon elegans) on pienehkö katkarapulaji.

Uusi!!: Itämeri ja Sirokatkarapu · Katso lisää »

Sisä-Suomen reunamuodostuma

Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Harju kohoaa keskellä Jyväskylän kaupunkialutetta. Siellä sijaitsee eräs vesitorni. Muuramenharjun hiihtolatu. Kankaanpään Kuninkaanlähde Hämeenkankaan länsiosassa. Sisä-Suomen reunamuodostuma (lyhenne S-Sr) on viime jääkauden loppuvaiheessa preboreaalisella kaudella noin 11 000–10 900 vuotta sitten syntynyt reunamuodostuma.

Uusi!!: Itämeri ja Sisä-Suomen reunamuodostuma · Katso lisää »

Sisä-Suomen suurjärvi

Suursaimaa ja Muinaispäijänne 6000 vuotta sitten Sisä-Suomen suurjärvi (myös Keski-Suomen Suurjärvi tai Suurjärvi) on muinainen suurjärvi kivikaudella noin 5100−4900 eaa.

Uusi!!: Itämeri ja Sisä-Suomen suurjärvi · Katso lisää »

Sisämeri

Sisämeri on sivumeri, joka on yhteydessä valtameriin vain kapean salmen tai salmien kautta.

Uusi!!: Itämeri ja Sisämeri · Katso lisää »

Siversovin kanava

Siversovin kanavan alkupää Olhavanjoelta päin Rurikinlinna Ilmajärveltä nähtynä Siversovin kanava on purjehduskelpoinen kanava Novgorodissa.

Uusi!!: Itämeri ja Siversovin kanava · Katso lisää »

Själakobben

Själakobben on saari Espoon Matinkylässä Vasikkasaarten ja Kalvholmsklackarnan lounaispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Själakobben · Katso lisää »

Sjælland

Juutinrauman silta Sjællandin suunnasta salmen yli kohti Ruotsia kuvattuna. Sjælland (suomeksi myös Sjellanti) on Tanskan ja koko Itämeren alueen suurin saari.

Uusi!!: Itämeri ja Sjælland · Katso lisää »

Skagerrak

Skagerrak Tanskan ja Norjan välissä Skagerrak on Pohjanmeren salmi, joka muodostaa yhdessä Kattegatin kanssa laivareitin Pohjanmereltä Itämerelle.

Uusi!!: Itämeri ja Skagerrak · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.

Uusi!!: Itämeri ja Skandinavia · Katso lisää »

Skandinavian historia

Skandinavian historialla tarkoitetaan Skandinavian alueen historiaa.

Uusi!!: Itämeri ja Skandinavian historia · Katso lisää »

Skandinavian niemimaa

Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.

Uusi!!: Itämeri ja Skandinavian niemimaa · Katso lisää »

Skandinavian pronssikausi

Tinghøj on esimerkki kumpuhaudoista, joita rakennettiin Tanskassa varhaispronssikaudella. tammiarkussaan. Monet ihmisten elämään liittyvät tavat on huomattu hyvin säilyneistä tammiarkkuhaudoista. Trindhøjn miehen tammiarkku, vaatetus ja hauta-antimet. Pronssikaudelta tunnetaan Tanskassa paljon esineellistä kulttuuria. Ylimalkainen kartta metallurgian taidon leviämisestä ja Tanskalle tärkeän meripihkan kauppareiteistä. Skandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa.) on Skandinavian esihistorian aikakausi, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallinneiden pronssikausien loppuaikoina.

Uusi!!: Itämeri ja Skandinavian pronssikausi · Katso lisää »

Skandinavisen pronssikauden pitkätalo

Bauweisessa Pohjois-Saksassa oleva rekostruktio pronssikauden pitkätalosta (Alamannen-Museum). Borum Eshøjn hautakumpujen yhteydestä löydetyn pitkätalon rekonstruktio. Skandinavisen pronssikauden pitkätalo on lähinnä Skandinavisella pronssikaudella vallinnut rakennustraditio, jolla on vastineita etelässä Keski- ja Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Skandinavisen pronssikauden pitkätalo · Katso lisää »

Skateholmin kalmistot

Skateholmin kalmistot sijaitsevat Skateholmissa Trelleborgin lähellä Skånessa Ruotsissa muinaisen Itämeren eli Litorinameren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Skateholmin kalmistot · Katso lisää »

Skärjånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Skärjånin vesistö (vesistöaluetunnus 49) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Skärjånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Skärjånin vesistö · Katso lisää »

Skeboån

Skeboån on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Skeboånin vesistössä sen 50 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Skeboån · Katso lisää »

Skeboånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä Skeboånin yli joensuun lähellä Hallstavikissa. Skeboån virtaa vuolaana Skebon ruukin vierestä. Skeboånin vesistö (vesistöaluetunnus 57) muodostuu Itämeren Ahvenanmereen laskevan Skeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 483 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Skeboånin vesistö · Katso lisää »

Skillinge

Skillinge on taajama ja entinen taajaväkinen yhdyskunta Skånen maakunnassa ja Skånen läänissä Etelä-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Skillinge · Katso lisää »

Skoonen sota

Skoonen sota käytiin vuosina 1675–1679 Tanskan ja Ruotsin välillä.

Uusi!!: Itämeri ja Skoonen sota · Katso lisää »

Skräbeån

Skräbeån, tai myös Årupsån, on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 5 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Skräbeånin vesistössä sen pääuoman viimeisen osuuden ennen merta.

Uusi!!: Itämeri ja Skräbeån · Katso lisää »

Skräbeånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Skräbeånin vesistö (vesistöaluetunnus 87) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Skräbeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 006 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Skräbeånin vesistö · Katso lisää »

Skuodasin kunnallispiiri

Skuodasin kunnallispiiri on yksi Liettuan kuudestakymmenestä kunnallispiiristä, joka sijaitsee Klaipėdan läänissä.

Uusi!!: Itämeri ja Skuodasin kunnallispiiri · Katso lisää »

Slaavilainen mytologia

Kansanperinne on innoittanut monia slaavilaisia taiteilijoita. Ilja Repinin ''Sadko vedenalaisessa valtakunnassa'' (1876). Slaavilaisen mytologian ja slaavilaisen muinaisuskon varhaisimmat juuret juontuvat hyvin kauas indoeurooppalaisten kansojen menneisyyteen, jopa aikaan ennen slaavilaisen kielimuodon eriytymistä.

Uusi!!: Itämeri ja Slaavilainen mytologia · Katso lisää »

Slussenin silta

Slussenin silta jota kutsutaan myös värinsä vuoksi nimellä ”Kultasilta” on pääasiallinen kulkuyhteys ajoneuvo-, pyörä- ja jalankulkuliikenteelle Vanhakaupungin ja Södermalmin saarien välillä Tukholman keskustassa.

Uusi!!: Itämeri ja Slussenin silta · Katso lisää »

Småholm

Småholm on saari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Småholm · Katso lisää »

Småholmarna

Småholmarna saari Suomenlahteen kuuluvalla Espoonlahden merialueella Kirkkonummen itäosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Småholmarna · Katso lisää »

Småland

Vanamo on Smålandin maakuntakukka. Saukko on Smålandin maakuntaeläin. Smålandin seudut viikinkiajalla. Punaiset ja mustat pisteet tarkoittavat maakunnassa sijaitsevia riimukiviä. Punaisten pisteiden riimukivet sisältävät kirjoituksia kaukomatkoilta. Hultaklintin mäki Bergin pitäjässä. Boskvarnasjönin järvi. Kalmarin linna. Småland (suomeksi myös Smoolanti) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Itämeri ja Småland · Katso lisää »

Smolenskin alue

Smolenskin alue on hallinnollinen alue Venäjän länsirajalla Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Smolenskin alue · Katso lisää »

Smolinka (Velikaja)

Smolinka on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Smolinka (Velikaja) · Katso lisää »

SMS Hannover

SMS Hannover oli yksi viidestä Saksan keisarikunnan laivaston Deutschland-luokan taistelulaivasta.

Uusi!!: Itämeri ja SMS Hannover · Katso lisää »

Snärjebäcken

Snärjebäcken on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 36 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Snärjebäckenin vesistössä sen 45 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Snärjebäcken · Katso lisää »

Snärjebäckenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Snärjebäckenin vesistö (vesistöaluetunnus 76) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Snärjebäckenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Snärjebäckenin vesistö · Katso lisää »

Snoderånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Snoderånin vesistö (vesistöaluetunnus 118) muodostuu Gotlannissa Itämeren pääaltaaseen laskevan Snoderånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 183 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Snoderånin vesistö · Katso lisää »

Soanjärvi

Soanjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Soanjoki laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Soanjärvi · Katso lisää »

Soanjoki

Soanjoki on Venäjällä Karjalan tasavalta Suojärven piiri virtaava 19 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pieneen Jänisjärveen itäiseen lahteen yhdessä Veljakkajoen kanssa.

Uusi!!: Itämeri ja Soanjoki · Katso lisää »

Soela väin

Soela väin eli Soelansalmi, ensimaininta nimellä Solavenn vuodelta 1254, myös Sele-Sund tai Seehund vuodelta 1798 ja Soëla-Sund on Saarenmaan ja Hiidenmaan välinen Länsi-Viron vesistö- ja Läänesaarten alavesistöalueeseen kuuluva salmi Itämeren itäosassa, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Soela väin · Katso lisää »

Solitaire (laiva)

Solitaire on maailman suurin putkenlaskualus.

Uusi!!: Itämeri ja Solitaire (laiva) · Katso lisää »

Sollidenin linna

Sollidenin linna. Sollidenin linna sijaitsee Öölannin saarella, Itämeren rannikolla, Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Sollidenin linna · Katso lisää »

Sommelo

Sommelon jamit kesällä 2007. Sommelo on kansanmusiikkijuhla, joka järjestetään vuosittain heinäkuun alussa Kainuussa ja Vienan Karjalassa.

Uusi!!: Itämeri ja Sommelo · Katso lisää »

Sonderkommando Nord

Sonderkommando Nord oli toisen maailmansodan loppuvaiheissa Lapin sodan aikaan natsi-Saksan tiedustelupalvelun perustama erikoisyksikkö, jonka tehtävänä oli johtaa ja tukea Suomessa toimivaa saksalaismielistä vastarintaliikettä.

Uusi!!: Itämeri ja Sonderkommando Nord · Katso lisää »

Sorot

Sorot on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Sorot · Katso lisää »

Soskuanjoki

Soskuanjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä virtaava 40 km pitkä joki, joka laskee Laatokan Kurkijoenlahteen (Куркийокский залив).

Uusi!!: Itämeri ja Soskuanjoki · Katso lisää »

SS Hansa

SS Hansa oli ruotsalainen matkustaja-alus, joka oli käytössä Manner-Ruotsin ja Gotlannin saarella olevan Visbyn välisellä reitillä.

Uusi!!: Itämeri ja SS Hansa · Katso lisää »

SS Herakles

S/S Herakles oli ensimmäinen laiva, joka toi aitoa kahvia Suomeen jatkosodan jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja SS Herakles · Katso lisää »

SS Raimo-Ragnar

SS Raimo-Ragnar oli suomalainen 83-metrinen höyrylaiva, joka liikennöi pääasiassa Itämeren hakurahtiliikenteessä.

Uusi!!: Itämeri ja SS Raimo-Ragnar · Katso lisää »

Stadsholmen

Norrbron silta yhdistää Stadsholmenin ja Helgeandsholmenin saaret. Stadsholmen on saari Ruotsin pääkaupungin Tukholman keskustassa, Mälarenin ja Itämeren yhtymiskohdassa.

Uusi!!: Itämeri ja Stadsholmen · Katso lisää »

Staffan (saari)

Staffan on saari Espoossa Soukan kaupunginosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Staffan (saari) · Katso lisää »

Stena-konserni

Stena-konserni on ruotsalainen monialayritys, johon kuuluu kolme emäyhtiötä: Stena Metall AB, Stena Sessan AB ja Stena AB.

Uusi!!: Itämeri ja Stena-konserni · Katso lisää »

Stenbockin talo

Stenbockin talo on vuonna 1792 valmistunut Viron pääministerin virka-asunto.

Uusi!!: Itämeri ja Stenbockin talo · Katso lisää »

Stensån

Stensån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 45 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Stensån vesistössä sen 47 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Stensån · Katso lisää »

Stensån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Stensånin joensuu Laholmsbuktenissa Hemmeslövissä elokuussa 2014 Joen ylittävä silta Åstadissa Stensån vesistö (vesistöaluetunnus 97) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Stensånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Stensån vesistö · Katso lisää »

Stenskär (Espoo)

Stenskär on kahden puuttoman saaren muodostama luonnonsuojelualue Espoon Suvisaaristossa avomeren partaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Stenskär (Espoo) · Katso lisää »

Sterletti

Sterletti (Acipenser ruthenus) on sampea pienempi sampikala.

Uusi!!: Itämeri ja Sterletti · Katso lisää »

Stockholms Rederi Svea

right Stockholms Rederi AB Svea oli ruotsalainen laivavarustamokonserni, jonka Johnson Line AB osti 1987.

Uusi!!: Itämeri ja Stockholms Rederi Svea · Katso lisää »

Stolbovan rauha

Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.

Uusi!!: Itämeri ja Stolbovan rauha · Katso lisää »

Stora Ängesön-Lilla Ängesön

Stora Ängesön-Lilla Ängesön on kaksoissaari Kemiönsaaren kunnassa Varsinais-Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Ängesön-Lilla Ängesön · Katso lisää »

Stora Ådholmen

Stora Ådholmen on huvilasaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Ådholmen · Katso lisää »

Stora Blindsund

Stora Blindsund on saari Espoon Matinkylässä Nuottaniemen venesataman itäpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Blindsund · Katso lisää »

Stora Bodö

Stora Bodö on saari Espoon Suvisaariston itäosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Bodö · Katso lisää »

Stora Grötholmen

Stora Grötholmen on noin 1,7 hehtaarin laajuinen saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Grötholmen · Katso lisää »

Stora Hallonkobben

Stora Hallonkobben on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Hallonkobben · Katso lisää »

Stora Herrö

Näkymä Stora Herröstä Helsingin kantakaupunkiin Stora Herrö on saari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Herrö · Katso lisää »

Stora Karlsö

Stora Karlsö on Ruotsiin kuuluva saari Itämerellä, noin 6 kilometriä Gotlannin länsirannikolta.

Uusi!!: Itämeri ja Stora Karlsö · Katso lisää »

Storaisarn

Storaisarn on saari Espoon Suvisaaristossa Aisarfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Storaisarn · Katso lisää »

Storån

Storån tai myös Edsån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 42 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Storånin vesistössä sen 54 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Storån · Katso lisää »

Storånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Storånin vesistö (vesistöaluetunnus 70) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Storånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 522 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Storånin vesistö · Katso lisää »

Storlandet (Hiittinen)

Storlandet on saari Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Storlandet (Hiittinen) · Katso lisää »

Stralsund

Stralsund on vuonna 1234 perustettu satamakaupunki, entinen hansakaupunki Saksassa Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Stralsund · Katso lisää »

Strelasund

Strelasundin sijaintia havainnollistava kartta Strelasund on Itämereen kuuluva salmi, joka erottaa Rügenin saaren muusta Saksasta.

Uusi!!: Itämeri ja Strelasund · Katso lisää »

Stutthofin keskitysleiri

Leirin pääsisäänkäynti vuonna 2007 Stutthof oli ensimmäinen toisen maailmansodan alettua Saksan ulkopuolelle perustettu keskitysleiri Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Stutthofin keskitysleiri · Katso lisää »

Subboreaali

Subboreaalinen kasvillisuus- ja ilmastokausi Suomessa noin 5 900–2 760 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Subboreaali · Katso lisää »

Suistamonjärvi

Suistamonjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Ulmosenjoki laskee Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Suistamonjärvi · Katso lisää »

Sukellusvene Saukko

Sukellusvene Saukko oli Suomen merivoimien sukellusvene, joka oli käytössä Itämerellä vuosina 1930–1945.

Uusi!!: Itämeri ja Sukellusvene Saukko · Katso lisää »

Sulkava (kala)

Sulkava (Abramis ballerus, syn. Ballerus ballerus) on Suomessa tavattava lahnan sukuinen kalalaji.

Uusi!!: Itämeri ja Sulkava (kala) · Katso lisää »

Sulkavanjärvi (järvi Kiuruvedellä)

Sulkavanjärvi on Pohjois-Savossa Kiuruveden Sulkavanjärvellä ja Pielaveden Nousialla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Sulkavanjärvi (järvi Kiuruvedellä) · Katso lisää »

Suojeluohjelma

Suojeluohjelma on ohjelma, jonka tarkoitus on elinympäristötyypin suojeleminen.

Uusi!!: Itämeri ja Suojeluohjelma · Katso lisää »

Suojeluskuntaselkkaus

Suojeluskuntaselkkaus (tunnetaan myös nimellä Suojeluskuntakriisi) oli kesäkuussa 1921 tapahtunut Suomen sisäpoliittinen kriisi, joka olisi pahimmassa tapauksessa voinut johtaa suojeluskuntien toteuttamaan vallankaappaukseen.

Uusi!!: Itämeri ja Suojeluskuntaselkkaus · Katso lisää »

Suolajärvi

Kaspianmeri on maailman suurin suolajärvi. Suolajärvi on laskujoeton järvi, jonka vesi on suolapitoista.

Uusi!!: Itämeri ja Suolajärvi · Katso lisää »

Suolakala

Suolattua makrillia sipulien kera - liettualainen perinneruoka. Suolakala on kalan maustamista ja säilöntää suolaamalla.

Uusi!!: Itämeri ja Suolakala · Katso lisää »

Suolasänkiö

Suolasänkiö (Odontites litoralis) on näivekasvien heimoon ja sänkiöiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka esiintyy kotoperäisenä Itämeren alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Suolasänkiö · Katso lisää »

Suomalainen siirtolaisuus

Suomalaisen siirtolaisuuden suurimmat kohdemaat ovat Ruotsi, Yhdysvallat, Kanada ja Australia.

Uusi!!: Itämeri ja Suomalainen siirtolaisuus · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Uusi!!: Itämeri ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Itämeri ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomalaiset historiapäivät

Suomalaiset historianpäivät on Lahdessa vuosittain toistuva historianluentotapahtuma, jossa käsitellään historian aiheita eri näkökulmista.

Uusi!!: Itämeri ja Suomalaiset historiapäivät · Katso lisää »

Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella

Alueen laajuus, etäisyys Port Arthurista Astoriaan vastaa välimatkaa Helsingistä Namibiaan Suomalainen virkamiesjohto Pohjoisen Tyynenmeren alueella Pohjoinen Tyynenmeren pyörre on yksi viidestä suuresta merten merivirtauspyörteestä. Luonnontieteellisessä museossa. Tyynen valtameren pohjoisosaan luetaan Bohainmeri, Koreanlahti, Keltainenmeri, Itä-Kiinan meri, Japaninmeri, Ohotanmeri, Beringinmeri, Alaskanlahti, Brittiläisen Kolumbian rannikko Kanadassa, Yhdysvaltain Länsirannikko sekä Havaijin pohjoispuolinen Tyynen valtameren alue.

Uusi!!: Itämeri ja Suomalaiset pohjoisen Tyynenmeren alueella · Katso lisää »

Suomalaisten alkuperä

Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Suomalaisten alkuperä · Katso lisää »

Suomen asutushistoria

Suomen asutushistoria on arkeologian, kielitieteen, historian, paleoekologian ja populaatiogenetiikan perusteella luotu käsitys siitä, miten ihmiset ovat levittäytyneet nykyisen Suomen alueelle ja minkälaisia väestömuutoksia alueella on eri aikoina tapahtunut.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen asutushistoria · Katso lisää »

Suomen eläkejärjestelmä

Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä ja vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä sekä takuueläkkeestä.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen eläkejärjestelmä · Katso lisää »

Suomen esihistoria

Viitattu.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen esihistoria · Katso lisää »

Suomen historia

ImageSize.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen historia · Katso lisää »

Suomen historian aikajana

Suomen historian aikajana on kronologinen luettelo Suomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen historian aikajana · Katso lisää »

Suomen huoltoreitit

Suomen huoltoreitit ovat liikenneväyliä, joita myöten sodan tai muun kriisin yhteydessä maahan kuljetetaan ulkomailta aseita, ammuksia, humanitääristä apua ja kaupallisia tuotteita.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen huoltoreitit · Katso lisää »

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat tarkoittaa Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden valintakriteerien asettamista, vertailua, valintaa, ostamista ja rakennuttamista vuosina 1940–1944 eli talvisodan ja jatkosodan sekä niiden välisen välirauhan aikana.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1940–1944 · Katso lisää »

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941

Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 käsittelee talvisodan jälkeisen välirauhan aikana tapahtunutta maiden ulkopoliittista lähentymistä ja tapahtumia ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ja jatkosodan alkua.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941 · Katso lisää »

Suomen järvet

Suomen järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Suomen alueiden yli Ruotsiin karkeasti esitettynä 13 000–10 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen järvet · Katso lisää »

Suomen Joutsen

Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) oli Suomen laivaston koululaiva, joka on nykyisin museolaivana Forum Marinumissa Turun Aurajoessa.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen Joutsen · Katso lisää »

Suomen kaarti

Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen kaarti · Katso lisää »

Suomen keskiaikaiset kaupungit

Suomen keskiaikaisilla kaupungeilla tarkoitetaan kuutta Suomeen 1200–1400-luvuilla perustettua kaupunkia, joita ovat Turku, Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen keskiaikaiset kaupungit · Katso lisää »

Suomen kielen lainasanat

Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen kielen lainasanat · Katso lisää »

Suomen leijona (majakka)

Suomen Leijona -majakka uutena v.1987 Suomen leijona on majakka Itämerellä, 46 kilometriä Utöstä lounaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen leijona (majakka) · Katso lisää »

Suomen luonto

Patvinsuolla. Elävä luonto Suomessa koostuu pääasiassa metsätalousmetsistä, ojitetuista soista ja järvien eliöyhteisöistä sekä ihmisen vaikutuksen voimakkaimmin muokkaamista viljellyistä alueista ja kaupunkiluonnosta.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen luonto · Katso lisää »

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu kahdesti, vuonna 2008 ja 2018.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen luontotyyppien uhanalaisuus · Katso lisää »

Suomen maantiede

Suomen maantiede tarkoittaa Suomen aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen maantiede · Katso lisää »

Suomen rajat

Rajavyöhykkeestä varoittava kyltti Suomen ja Venäjän välisen rajan läheisyydessä.Suomen valtakunnanrajat ovat rajat, jotka erottavat Suomen sen naapurimaista Ruotsista, Norjasta ja Venäjästä.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen rajat · Katso lisää »

Suomen sisällissota Lapissa

Suomen sisällissodan tapahtumat Lapissa keskittyivät silloiseen Peräpohjolaan Kemin, Tornion ja Rovaniemen seuduille.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen sisällissota Lapissa · Katso lisää »

Suomen sota

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen sota · Katso lisää »

Suomen sotahistoria

Suomen sotahistoria käsittää Suomen alueella käydyt aseelliset selkkaukset sekä konfliktit joihin Suomen alueen asukkaita on osallistunut merkittävissä määrin.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen sotahistoria · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen vesiliikenteen historia

Tämä artikkeli käsittelee vesillä liikkumisen historiaa alueella, jolla nykyisin sijaitsee Suomen valtio.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen vesiliikenteen historia · Katso lisää »

Suomen vesistöalueet

Suomen vesistöalueet, tai lyhyemmin Suomen vesistöt, ovat ne valuma-alueet, jotka ovat osittain tai kokonaan Suomen alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen vesistöalueet · Katso lisää »

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (lyhenne Syke,, engl. Finnish Environment Institute) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen ympäristökeskus · Katso lisää »

Suomen ympäristöministeriö

Suomen ympäristöministeriö (YM) on hallintoelin, joka vastaa valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn tulevien ympäristö- ja asuntoasioiden valmistelusta.

Uusi!!: Itämeri ja Suomen ympäristöministeriö · Katso lisää »

Suomenlahden tykistösulku

Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.

Uusi!!: Itämeri ja Suomenlahden tykistösulku · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Suomi · Katso lisää »

Suomi 1930-luvulla

Mäntän keskustaa kesäkuussa 1935. Jämsänkosken Patalankosken paperitehdas ja hiomo 1930-luvun alussa. Suomi 1930-luvulla oli noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta.

Uusi!!: Itämeri ja Suomi 1930-luvulla · Katso lisää »

Suomyrtti

Suomyrtti (Myrica gale, syn. Gale palustre) on suomyrttien sukuun kuuluva, voimakkaasti tuoksuva varpumainen lehtipensas.

Uusi!!: Itämeri ja Suomyrtti · Katso lisää »

Suonenjoki (joki Suonenjoella)

Suonenjoki (tai Suonteenjoki) on Pohjois-Savon Suonenjoella sijaitseva noin 7 kilometriä pitkä joki, joka on Suonenjoen valuma-alueen 38 kilometriä pitkän pääreitin alin osuus.

Uusi!!: Itämeri ja Suonenjoki (joki Suonenjoella) · Katso lisää »

Suseån

Suseån on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava noin 40 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Suseånin vesistössä sen 61 kilometriä pitkän pääuoman alaosan.

Uusi!!: Itämeri ja Suseån · Katso lisää »

Suseånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Ilmavalokuva joensuusta 1970-luvulla. Suseånin vesistö (vesistöaluetunnus 102) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Suseånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 450 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Suseånin vesistö · Katso lisää »

Sutokskoje

Sutokskoje tai Sutoki on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Sutokskoje · Katso lisää »

Suur-Längelmävesi

Suur-Längelmävesi tai Iso-Längelmävesi tai myös Kangasalan vedet tarkoittaa Längelmäveden ympäristössä usean järven muodostamaa aluetta, missä järvien vedenpinnat ovat lähes samalla korkudella.

Uusi!!: Itämeri ja Suur-Längelmävesi · Katso lisää »

Suuren Pohjan sodan aikainen rutto

Suuren Pohjan sodan aikainen rutto oli ruttoepidemia, joka vuosina 1708–1712 levisi laajalle alueelle ja moniin kaupunkeihin Itämeren ympärillä ja itäisessä Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Suuren Pohjan sodan aikainen rutto · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Uusi!!: Itämeri ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Suuri Venäjän sota

Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota oli vuosina 1555–1557 käyty Kustaa I Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana IV Julman Venäjän välinen sota, joka päättyi 25.

Uusi!!: Itämeri ja Suuri Venäjän sota · Katso lisää »

Suurijärvi (Miehikkälä)

Suurijärvi on Kymessä Miehikkälässä ja Lappeenrannassa sijaitseva laajemman järven osa, joka kuuluu Urpalanjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Suurijärvi (Miehikkälä) · Katso lisää »

Suurpuolan kapina (1918–1919)

Suurpuolan kapina 1918–1919 oli puolalaisten sotilaallinen kapina Saksaa vastaan Suur-Puolan (Saksassa nimillä Poznanin suurherttuakunta ja Posenin provinssi) alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Suurpuolan kapina (1918–1919) · Katso lisää »

Suutari (kala)

Suutari akvaariossa. Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikalalaji, joka elää myös Itämeren murtovedessä.

Uusi!!: Itämeri ja Suutari (kala) · Katso lisää »

Svartån (Västmanland)

Joen tulo Västeråsiin Joen kapein osuus Västeråsissa apteekin kulmalla. Svartån sijaitsee kartan oikeassa reunassa Svartån on Ruotsissa Västmanlandin läänissä Västeråsin, Salan ja Norbergin kunnissa virtaava 89 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Svartånin valuma-alueen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Svartån (Västmanland) · Katso lisää »

Svartholmen (Soukka)

Svartholmen on saari Espoonlahden merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Svartholmen (Soukka) · Katso lisää »

Svärtaån

Svärtaån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä virtaava 13 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Svärtaånin vesistössä sen 39 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Svärtaån · Katso lisää »

Svärtaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen ylittää Häradsbro Svärta gårdin kohdalla. Svärtaånin vesistö (vesistöaluetunnus 64) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Svärtaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 372 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Svärtaånin vesistö · Katso lisää »

Svealaiset

Skandinavia 1100-luvulla. Svealaiset keltaisella, göötit sinisellä ja gotlantilaiset vihreällä. Svealaiset olivat muinainen skandinaavinen kansa, heimo tai muu ryhmä, josta periytyy Sveanmaan ja Ruotsin kansainvälinen nimi.

Uusi!!: Itämeri ja Svealaiset · Katso lisää »

Sven Segerstråle

Sven Gustaf Segerstråle (9. elokuuta 1899 Porvoon maalaiskunta – 24. joulukuuta 1994 Kauniainen) oli suomalainen eläintieteilijä ja meribiologi.

Uusi!!: Itämeri ja Sven Segerstråle · Katso lisää »

Svetlogorsk (Kaliningradin alue)

Svetlogorskin vaakuna. Svetlogorsk on kylpyläkaupunki Kaliningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Svetlogorsk (Kaliningradin alue) · Katso lisää »

Svetloje (järvi Alolin valuma-alueella Pustoškan piirissä)

Svetloje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Svetloje (järvi Alolin valuma-alueella Pustoškan piirissä) · Katso lisää »

Svetlyi

Svetlyi on kaupunki Kaliningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Svetlyi · Katso lisää »

Sviblo (järvi)

Sviblo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Sebežin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Sviblo (järvi) · Katso lisää »

Swakopmund

Swakopmund (saksaa, ’Swakopjoen suu’) on kaupunki Namibian länsirannikolla, 280 km maan pääkaupungista Windhoekista länteen ja 23 km Walvis Baystä pohjoiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Swakopmund · Katso lisää »

Syanobakteerit

Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.

Uusi!!: Itämeri ja Syanobakteerit · Katso lisää »

Sydänkeskiaika

Bayeux’n seinävaatteessa, joka kuvaa normannien Englannin valloitusta vuonna 1066. Sydänkeskiaika oli keskiajan jakso vuosina 1000–1300.

Uusi!!: Itämeri ja Sydänkeskiaika · Katso lisää »

Sydänsimpukka

Sydänsimpukka: (a) jalka, (b,c) ulos- ja sisäänvirtaussifonit, (d) vaipan reuna, (e) ligamentti, (f) navat 250px Sydänsimpukka (Cerastoderma edule) on sydänsimpukoiden heimoon kuuluva, merenpohjaan kaivautuneena elävä simpukkalaji, jota esiintyy Koillis-Atlantin rannikoilla.

Uusi!!: Itämeri ja Sydänsimpukka · Katso lisää »

Sympatrinen lajiutuminen

Sympatrinen lajiutuminen tarkoittaa evoluutioprosessia, jossa lajiutuminen tapahtuu ilman maantieteellistä isolaatiota, kun samalla alueella elävät populaatiot eivät voi jostain syystä lisääntyä keskenään.

Uusi!!: Itämeri ja Sympatrinen lajiutuminen · Katso lisää »

Sysmän reitti

Viherin museosilta ylittää Viherinkosken jonka kautta Suontee laskee Viheriin. Kuva elokuulta 2011. Sysmän reitti on idän suunnasta Päijänteeseen Sysmässä laskeva vesireitti, joka kuuluu Kymijoen vesistöön (vesistöaluetunnus 14).

Uusi!!: Itämeri ja Sysmän reitti · Katso lisää »

Sytiviermänjoki

Sytiviermänjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 24 kilometriä pitkä joki, joka laskee Korpijärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Sytiviermänjoki · Katso lisää »

Syväjärvi (Pälkäne)

Syväjärvi on Pirkanmaalla Pälkäneellä Säynäjärven kylän lähellä ja Laipanmaan metsäalueen reunalla sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Syväjärvi (Pälkäne) · Katso lisää »

Syväys

Syväys tarkoittaa laivan tai veneen rungon alimpien kiinteiden rakenteiden (yleensä kölin tai peräsimen) etäisyyttä tyynestä vesirajasta.

Uusi!!: Itämeri ja Syväys · Katso lisää »

Szczecin

Szczecin (IPA) on satamakaupunki Luoteis-Puolassa ja Länsi-Pommerin voivodikunnan pääkaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Szczecin · Katso lisää »

Szczecin-Świnoujścien satama

Szczecin-Świnoujścien satama (LOCODE: PL SZZ (Szczecin) ja PL SWI (Świnoujście)) on Puolan länsirajan tuntumassa sijaitsevien Szczecinin ja Świnoujścien kaupunkien yhteinen, vuonna 1996 perustettu satamalaitos.

Uusi!!: Itämeri ja Szczecin-Świnoujścien satama · Katso lisää »

Sztutowo (kylä)

Sztutowo on kylä Pommerin voivodikunnassa Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Sztutowo (kylä) · Katso lisää »

Tagalaht (Haapsalu)

Tagalaht, myös Haapsalu Tagalaht eli Haapsalun Takalahti on Länsi-Viron vesistö- ja Läänesaarten alavesistöalueelle kuuluva lahti Väinämeren pohjoisosassa Läänemaalla, Länsi-Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Tagalaht (Haapsalu) · Katso lisää »

Tagalaht (Saarenmaa)

Tagalaht on Saarenmaan luoteisrannikolla Tagamõisa- ja Ninase-niemimaiden välissä oleva Itämeren lahti Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Tagalaht (Saarenmaa) · Katso lisää »

Taganrog

Taganrog on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Rostovin alueella Etelä-Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Taganrog · Katso lisää »

Taistelulaiva Tirpitz

Tirpitz oli Saksan laivaston vuonna 1939 vesillelaskettu amiraali Alfred von Tirpitzin mukaan nimetty Bismarck-luokan taistelulaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Taistelulaiva Tirpitz · Katso lisää »

Tall Ships Races

Norjalainen Christian Radich, vuoden 2007 voittaja. Tall Ships Races on kansainvälinen purjelaivoille tarkoitettu, vuosittain järjestettävä tapahtuma.

Uusi!!: Itämeri ja Tall Ships Races · Katso lisää »

Tallholm

Tallholm on noin seitsemän hehtaarin laajuinen huvilasaari läntisessä Espoossa Moisön lounaispuolella ja Soukanniemen eteläpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Tallholm · Katso lisää »

Tallink

AS Tallink Grupp on virolainen varustamoyhtiö, joka harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä pohjoisella Itämerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Tallink · Katso lisää »

Tallinna

TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.

Uusi!!: Itämeri ja Tallinna · Katso lisää »

Talonpoikainen vapaus

Talonpoikainen vapaus on suomalaisessa historiankirjoituksessa ja poliittisessa keskustelussa käytetty käsite, joka viittaa yhteiskuntajärjestykseen, jossa talonpoika viljeli maata, joka oli hänen sukunsa perinnöllisessä omistuksessa, eikä läänityksenä korkea-arvoisemmalta maanomistajalta käyttöön saatu.

Uusi!!: Itämeri ja Talonpoikainen vapaus · Katso lisää »

Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla

Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla – Bondesegling i Helsinge på 1500-talet on vuonna 2009 julkaistu Bengt Erikssonin kirjoittama tietokirja, joka kertoo Helsingin pitäjän elämästä 1500-luvulla, jolloin pitäjä oli talonpoikaispurjehduksen ja maakaupan keskus Uudellamaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla · Katso lisää »

Talvisodan merisotatoimet

Miinalaiva ''Louhi'' ja sukellusveneet ''Vetehinen'', ''Vesihiisi'' ja ''Iku-Turso'' kesällä 1939. Talvisodassa käytyjä merisotatoimia ovat Suomen merivoimien ja Neuvostoliiton laivaston alusten sekä Suomen rannikkotykistön välillä käydyt taistelut talvisodassa 30.

Uusi!!: Itämeri ja Talvisodan merisotatoimet · Katso lisää »

Talvisodan tausta

Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.

Uusi!!: Itämeri ja Talvisodan tausta · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Itämeri ja Talvisota · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Tanska · Katso lisää »

Tanskan kuninkaallinen laivasto

Tanskan laivaston lippu. Tanskan laivasto (virallisesti epävirallisesti) on Tanskan asevoimien puolustushaara, joka vastaa Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten itsenäisyyden turvaamisesta, tarvittaessa asein.

Uusi!!: Itämeri ja Tanskan kuninkaallinen laivasto · Katso lisää »

Tanskan maantiede

'''Tanska''' käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata.

Uusi!!: Itämeri ja Tanskan maantiede · Katso lisää »

Tanskan salmet

Tanskan salmet, lännestä itään Vähä-Belt, Iso-Belt ja Juutinrauma. Tanskan salmet -termiä käytetään Kattegatin ja varsinaisen Itämeren välisistä salmista, jotka sijaitsevat Jyllannin niemimaan ja Etelä-Ruotsin sekä merialueen saarten välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tanskan salmet · Katso lisää »

Tanskankuirimo

Tanskankuirimo (Cochlearia danica) on pienikokoinen ristikukkainen kasvi, jota tavataan Euroopan saaristoissa.

Uusi!!: Itämeri ja Tanskankuirimo · Katso lisää »

Tapani Löfving

Tapani Löfvingin päiväkirjat Borgå gymnasiumin kirjastossa. Tapani (Stefan) Löfving (24. joulukuuta 1689 Narva – 22. lokakuuta 1777 Porvoo) oli suomalainen sissipäällikkö ison- ja pikkuvihan aikoihin.

Uusi!!: Itämeri ja Tapani Löfving · Katso lisää »

Tapio Lehtinen

Tapio Lehtinen Galiana-veneellään kesällä 2020. Tapio Lehtinen (s. 19. tammikuuta 1958) on suomalainen tuotantotalouden diplomi-insinööri, Helsingfors Segelsällskapin entinen kommodori ja yksinpurjehtija joka osallistui Golden Globe Race 2018 -purjehdukseen ja purjehti soolona, ilman pysähdyksiä maailman ympäri.

Uusi!!: Itämeri ja Tapio Lehtinen · Katso lisää »

Tarja Halonen

Tarja Kaarina Halonen (s. 24. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen poliitikko.

Uusi!!: Itämeri ja Tarja Halonen · Katso lisää »

Tarmo (kuunari)

Kuunari Tarmo oli suomalainen kolmimastoinen kuunari, joka oli rakennettu Koiviston kirkonkylän telakalla vuonna 1921.

Uusi!!: Itämeri ja Tarmo (kuunari) · Katso lisää »

Tarvo (saari)

Tarvo on pienehkö kallioinen saari Helsingin ja Espoon rajalla, Laajalahden pohjois­rannalla Ison Huopa­lahden suulla.

Uusi!!: Itämeri ja Tarvo (saari) · Katso lisää »

Taskuravut

Taskuravut eli lyhytpyrstöiset ravut (Brachyura) on kymmenjalkaisten lahkoon kuuluvien äyriäisten osalahko, josta tunnetaan noin 6 800 lajia, jotka on ryhmitelty 93 heimoon ja 38 yläheimoon.

Uusi!!: Itämeri ja Taskuravut · Katso lisää »

Tavelånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Tavelån heti sivujoen Fällforsånin alapuolella Uumajan pohjoispuolella. Tavelånin vesistö (vesistöaluetunnus 27) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Tavelånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 410 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Tavelånin vesistö · Katso lisää »

Tšenoje (järvi)

Tšenoje, Tšonoje tai Utšenoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tšenoje (järvi) · Katso lisää »

Tšerešno

Tšerešno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Ostrovin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tšerešno · Katso lisää »

Tšerjoha (joki)

Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja paksulla piirretty Velikaja laskee Peipsijärven eteläpäähän. Tšerjoha yhtyy Velikajaan Pihkovan eteläpuolella, jonne se tulee lännestä päin. Kartassa näkyvät myös sivujoet Keb ja Listvenka. Tšerjoha on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Tšerjoha (joki) · Katso lisää »

Tšornoje (Belaja Struga)

Tšornoje, tai joskus se kirjoitetaan myös Tšernoje (Чeрное), on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Palkinon piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tšornoje (Belaja Struga) · Katso lisää »

Tähtimadot

Tähtimadot (Echiura) ovat merenpohjan pehmeitä, sukasellisia, mutta jaokkeettomia matoja.

Uusi!!: Itämeri ja Tähtimadot · Katso lisää »

Tämnarånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä joelle Tämnarånin vesistö (vesistöaluetunnus 54) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen sen eteläreunalle laskevan Tämnarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 258 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Tämnarånin vesistö · Katso lisää »

Tänavjärv

Tänavjärv on Virossa Harjumaalla Lääne-Harjun kunnassa sijaitseva luonnollinen järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Tänavjärv · Katso lisää »

Tärännönjoki

Tärännönjoki (meänkielellä Täränönväylä) on 52 kilometriä pitkä bifurkaatiojoki Ruotsin Pajalan kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Tärännönjoki · Katso lisää »

Täyssinän rauha

Täyssinän rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 18. toukokuuta 1595 Täyssinässä, Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Täyssinän rauha · Katso lisää »

Tåsinge

Tåsinge (Taasinge) on saari Fynin eteläpuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Tåsinge · Katso lisää »

Töpöpunaröyhelö

Töpöpunaröyhelö (Coccotylus truncatus) on punaleviin kuuluva laji.

Uusi!!: Itämeri ja Töpöpunaröyhelö · Katso lisää »

Töre

Töre on taajama, seurakunta ja entinen kunta Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Itämeri ja Töre · Katso lisää »

Töreälvenin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Töreälvenin vesistö (vesistöaluetunnus 5) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Töreälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 449 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Töreälvenin vesistö · Katso lisää »

Törmäsjärvi (järvi Ylitorniolla)

Törmäsjärvi on Lapissa Ylitorniolla Törmäsjärven kylällä sijaitseva järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Törmäsjärvi (järvi Ylitorniolla) · Katso lisää »

Teheranin konferenssi

Teheranin konferenssi oli Neuvostoliiton, Ison-Britannian ja Yhdysvaltain järjestämä kokous toisen maailmansodan aikana Teheranissa 28.

Uusi!!: Itämeri ja Teheranin konferenssi · Katso lisää »

Teisti

Teisti (Pholis gunnellus) on Atlantin pohjoisosissa ja sivumerissä elävä noin 15–25 senttimetriä pitkä kala.

Uusi!!: Itämeri ja Teisti · Katso lisää »

Telkkä

Telkkä (Bucephala clangula) on sorsien heimoon kuuluva pienehkö kokosukeltaja.

Uusi!!: Itämeri ja Telkkä · Katso lisää »

Tepenīcanjärvi

Tepenīcanjärvi (latg. Tepeneica Azar) on järvi Latviassa Viļakan kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Tepenīcanjärvi · Katso lisää »

Ternopil

Ternopil (Ternopil) on kaupunki Galitsiassa, Länsi-Ukrainassa Seretjoen varrella, 132 km itään Lvivistä.

Uusi!!: Itämeri ja Ternopil · Katso lisää »

Tervehtiminen

Kädenheilautus on yleinen tapa tervehtiä suurilukuista yleisöä etäältä. Tervehtiminen on ihmisten välinen teko, jossa ilmaistaan ystävyyttä tai sosiaalista statusta.

Uusi!!: Itämeri ja Tervehtiminen · Katso lisää »

Testeboånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Joen takana Strömsbossa näkyy vanha tekstiilitehdas. Testeboånin vesistö (vesistöaluetunnus 51) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Testeboånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 112 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Testeboånin vesistö · Katso lisää »

Thüringit

Thüringit olivat germaaniheimo, joka oli alun perin lähtöisin Itämeren etelärannikolta.

Uusi!!: Itämeri ja Thüringit · Katso lisää »

Thorbjörn Kramer

Mauritz Thorbjörn Hieronymus Kramer (27. heinäkuuta 1878 Turku – 10. elokuuta 1951 Turku) oli suomalainen merikapteeni, yritysjohtaja ja merenkulkuneuvos.

Uusi!!: Itämeri ja Thorbjörn Kramer · Katso lisää »

Tihvinän kanavajärjestelmä

Tihvinän kanavajärjestelmän jäänteitä Tihvinän kaupungin lähellä. Pietari I:n muistomerkki yhdyskanavan luona. Tihvinän kanavajärjestelmä oli Volgan ja Itämeren yhdistänyt vesitie Luoteis-Venäjällä 1800- ja 1900-luvuilla.

Uusi!!: Itämeri ja Tihvinän kanavajärjestelmä · Katso lisää »

Tihvinänjoki

Tihvinänjoki on Venäjällä Leningradin alueen Boksitogorskin ja Tihvinän piireissä virtaava 144 kilometriä pitkä Säsjoen suurin sivujoki, joka yhtyy siihen hieman Tihvinän alapuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Tihvinänjoki · Katso lisää »

Tiikerikatka

Tiikerikatka (Gammarus tigrinus) on alun perin Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva äyriäinen, joka vieraslajina on levinnyt Itämereen ja muualle Eurooppaan ja syrjäyttänyt alkuperäistä lajistoa.

Uusi!!: Itämeri ja Tiikerikatka · Katso lisää »

Tiiliruukinlahti

Tiiliruukinlahti kuvattuna Tammisalosta kesällä 2018. Tiiliruukinlahti on vesialue Helsingissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tiiliruukinlahti · Katso lisää »

Tilsiter

Tilsiteriä lautasella. Tilsiter on puolikova, vaaleankeltainen lehmänmaitojuusto.

Uusi!!: Itämeri ja Tilsiter · Katso lisää »

Tirrevet

Tirrevet on noin 1,1 hehtaarin laajuinen kallioinen saari Espoon Suvisaariston kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Tirrevet · Katso lisää »

Titanic (vuoden 1943 elokuva)

Titanic on vuonna 1943 ilmestynyt saksalainen sota-aikainen propagandaelokuva, jonka ovat ohjanneet Werner Klingler ja Herbert Selpin.

Uusi!!: Itämeri ja Titanic (vuoden 1943 elokuva) · Katso lisää »

Tjärvenin majakka

Tjärvenin majakka on vuonna 1973 rakennettu majakka Pohjois-Itämerellä Tukholman saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Tjärvenin majakka · Katso lisää »

Tobakspungen

Tobakspungen on silokallioluoto ja luonnonsuojelualue läntisessä Espoossa Kopplorna-saarten lounaispuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Tobakspungen · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Itämeri ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Toinen ristiretki

Toinen ristiretki oli vuosina 1147–1149 käyty aseellinen konflikti kristittyjen ja muslimien välillä.

Uusi!!: Itämeri ja Toinen ristiretki · Katso lisää »

Toinen ristiretki Suomeen

Toinen ristiretki Suomeen on 1320-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan kuvailema ruotsalaisten sotaretki hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä.

Uusi!!: Itämeri ja Toinen ristiretki Suomeen · Katso lisää »

Toinen Salpausselkä

Salpausselkien sijainti Etelä-Suomen kartalla. Kyläniemen etelärinteeltä kohti eteläistä Suur-Saimaata. Toinen Salpausselkä, eli II Salpausselkä tai myös Salpausselkä II (lyh. SS II), on viime jääkauden loppuvaiheessa nuoremmalla Dryas-kaudella noin 11 790–11 590 vuotta sitten syntynyt Salpausselkiin kuuluva reunamuodostuma.

Uusi!!: Itämeri ja Toinen Salpausselkä · Katso lisää »

Tornion keskustaajama

Tornion keskustaajama on Tornion kaupungin keskustaajama Lapin maakunnan lounaisosassa, linnuntietä noin 101 kilometriä maakuntakeskus Rovaniemestä lounaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Tornion keskustaajama · Katso lisää »

Tornionjoki

Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Tornionjoki · Katso lisää »

Tornipöllö

Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.

Uusi!!: Itämeri ja Tornipöllö · Katso lisää »

Torra Lövö

Torra Lövö on yksi Espoon kaupungin ulkoilusaarista.

Uusi!!: Itämeri ja Torra Lövö · Katso lisää »

Torraisarn

Torraisarn on saari Espoon Suvisaaristossa Aisarfjärdenin merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Torraisarn · Katso lisää »

Tosterön

Tosterön on Mälarenin saari Ruotsissa Strängnäsin kunnassa, joka sijaitsee Södermanlandin läänissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tosterön · Katso lisää »

Traksėdžiai

Traksėdžiaita. Traksėdžiai on kylä Šilutėn kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Lounais-Liettuassa lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Traksėdžiai · Katso lisää »

Trave

Trave on joki Saksan pohjoisimmassa osavaltiossa Schleswig-Holsteinissa.

Uusi!!: Itämeri ja Trave · Katso lisää »

Travemünde

Travemünden vanhaakaupunkia. Travemünde on Lyypekin kaupunginosa ja vanha satamakaupunki Saksassa Travejoen suulla Lyypekinlahden rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Travemünde · Katso lisää »

Träskö (Kemiö)

Träskö on 138 hehtaarin kokoinen saari Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Träskö (Kemiö) · Katso lisää »

Träskön (Kirkkonummi)

Neuvostoaikainen loisto Träskössä kuvattuna idästä. Träskön on saari Porkkalanniemen lounaispuolella Kirkkonummella.

Uusi!!: Itämeri ja Träskön (Kirkkonummi) · Katso lisää »

Träskholm

Träskholm on saari Espoon Suvisaaristossa noin kilometrin Suvisaariston pääsaarista itään ja puolitoista kilometriä Miessaaresta lounaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Träskholm · Katso lisää »

Trelleborg

Trelleborgin postitalo Trelleborg on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Trelleborgin kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Itämeri ja Trelleborg · Katso lisää »

Trosaån

Trosaån on Ruotsissa Södermanlandin läänissä virtaava 12 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Trosaånin vesistössä sen 69 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Trosaån · Katso lisää »

Trosaånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Trosaånin vesistö (vesistöaluetunnus 63) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Trosaånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 572 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Trosaånin vesistö · Katso lisää »

Trzebiatów

Trzebiatów on kaupunki Regajoen varrella Länsi-Pommerin voivodikunnassa Puolan luoteisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Trzebiatów · Katso lisää »

Tsar-bomba

Tsar-bomban kuori Sarovin ydinasemuseossa. Tsar-bomban räjäytyspaikka. Tsar-bomba (kirjaimellisesti ”Tsaari-pommi”), myös RDS-220 (reaktivnyi dvigatel spetsialnyi), oli neuvostoliittolainen kaikkien aikojen suurin ja voimakkain räjäytetty vetypommi.

Uusi!!: Itämeri ja Tsar-bomba · Katso lisää »

Tsimljanskin tekojärvi

Tsimljanskin tekojärvi on Donin alajuoksulle padottu tekojärvi Etelä-Venäjällä, Volgogradin ja Rostovin alueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Tsimljanskin tekojärvi · Katso lisää »

Tsipilja

Tsipilja tai Tsipelja on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Tsipilja · Katso lisää »

Tsipiljanka

Tsipiljanka on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Aloljan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Tsipiljanka · Katso lisää »

Tsna

Tsna eli Tsnajoki Venäjällä Tverin alueen Vyšni Volotšokin piirissa virtaava 160 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen 848 kilometriä pitkän pääuoman latvaosuuden.

Uusi!!: Itämeri ja Tsna · Katso lisää »

Tsushiman meritaistelu

Tsushiman meritaistelu oli Venäjän–Japanin sodan ratkaiseva taistelu.

Uusi!!: Itämeri ja Tsushiman meritaistelu · Katso lisää »

TT-Line

TT-Line on saksalainen laivayhtiö.

Uusi!!: Itämeri ja TT-Line · Katso lisää »

Tukholma

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Tukholma · Katso lisää »

Tukholman arkkitehtuuri

kansallisromantiikasta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ragnar Östberg ja se vihittiin käyttöön vuonna 1923. Hötorgsskraporna-tornitalot 1960-luvulta ja Klaaran kirkko näkyvät taustalla. Näkymä Riddarfjärdenin yli vuonna 2006. Tukholman arkkitehtuurilla on historia, joka ulottuu 1200-luvulle saakka ja mahdollisesti jopa pidemmälle.

Uusi!!: Itämeri ja Tukholman arkkitehtuuri · Katso lisää »

Tukholman lääni

Tukholman lääni on yksi Ruotsin 21 läänistä.

Uusi!!: Itämeri ja Tukholman lääni · Katso lisää »

Tukholman saaristo

Tukholman saaristo on Ruotsin suurin saaristo ja yksi koko Itämeren suurimpia.

Uusi!!: Itämeri ja Tukholman saaristo · Katso lisää »

Tukholman vapaasatama

Kaknäsin tornista kuvattuna: punainen rakennus keskellä on makasiini 1, sen oikealla puolella ovat makasiinit 2 ja 3, ja niiden alla on Banan-Kompanietin valkoinen rakennus. Kuvan alalaidassa erottuu Fordin talon katto. Tukholman vapaasatama (lyhyemmin Vapaasatama, Frihamnen) on Itämeren satama Koillis-Tukholmassa.

Uusi!!: Itämeri ja Tukholman vapaasatama · Katso lisää »

Tulemajoki

Tulemajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan eteläosassa Pitkärannan ja Prääsän piireissä virtaava 55 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lunkulanlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Tulemajoki · Katso lisää »

Tunhamn

Tunhamn on saari ja kylä Hiittisten saaristossa Kemiönsaaren kunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Tunhamn · Katso lisää »

Turku 1300-luvulla

1300-luvulla Turun asema kaupunkina vahvistui.

Uusi!!: Itämeri ja Turku 1300-luvulla · Katso lisää »

Turku 1400-luvulla

1400-luvulla Turku oli selkeästi nykyisen Suomen alueen tärkein keskus.

Uusi!!: Itämeri ja Turku 1400-luvulla · Katso lisää »

Turku 2011

250px Turku 2011 on Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen virallinen nimi.

Uusi!!: Itämeri ja Turku 2011 · Katso lisää »

Turska

Turska (Gadus morhua) on Pohjois-Atlantin kalastuksessa perinteisesti tärkeimpiä saaliskaloja niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

Uusi!!: Itämeri ja Turska · Katso lisää »

Tuuloksenjoki

Tuuloksenjoki eli Tuulosjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä virtaavan valuma-alueen 77 kilometriä pitkän pääuoman 47 kilometriä pitkän alajuoksun osuus joesta, joka laskee Laatokan itärantaan.

Uusi!!: Itämeri ja Tuuloksenjoki · Katso lisää »

Tvijälp

Tvijälp on yksi Espoon kaupungin ulkoilusaarista.

Uusi!!: Itämeri ja Tvijälp · Katso lisää »

Tvijälp (Suvisaaristo)

Tvijälp on pieni huvilasaari Espoon Suvisaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Tvijälp (Suvisaaristo) · Katso lisää »

Tykkivene Karjala

Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien vuonna 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti).

Uusi!!: Itämeri ja Tykkivene Karjala · Katso lisää »

Tykkivene Klas Horn

Tykkivene Klas Horn oli vuonna 1892 valmistunut Suomen merivoimien tykkivene.

Uusi!!: Itämeri ja Tykkivene Klas Horn · Katso lisää »

Tykkivene Matti Kurki

Tykkivene Matti Kurki oli Suomen merivoimien tykkivene, joka oli rakennettu Saksassa (nyk. Puolassa) Elbingissä, Pommerin maakunnassa, Schichaun telakalla 1892.

Uusi!!: Itämeri ja Tykkivene Matti Kurki · Katso lisää »

Typen kierto luonnossa

Kaavakuva typen kiertokulusta Typen kierto luonnossa on tärkeä osa ravintoketjuja ja erilaisten ekosysteemien toimintaa.

Uusi!!: Itämeri ja Typen kierto luonnossa · Katso lisää »

Tyresån

Tyresån on Ruotsissa Tukholman läänissä virtaava 3 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Tyresånin vesistössä sen 27 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Tyresån · Katso lisää »

Tyresånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Tyresånin vesistö (vesistöaluetunnus 62) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Tyresånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 252 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Tyresånin vesistö · Katso lisää »

Tyresön kunta

Tyresö Centrum -ostoskeskus Tyresön keskustassa eli Bollmorassa. Tyresön kunta on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Tyresön kunta · Katso lisää »

Tyrni

Tyrnin kuvaus. Tyrni eli hopeatyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin (Elaeagnaceae) kuuluva piikikäs, C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas.

Uusi!!: Itämeri ja Tyrni · Katso lisää »

Tyrskyleväsiira

Tyrskyleväsiira (Idotea granulosa) on Itämeressä elävä siiralaji, joka viihtyy nimensä mukaisesti tyrskyisemmillä rannoilla kuin kaksi muuta Suomessa esiintyvää sukulaislajiaan.

Uusi!!: Itämeri ja Tyrskyleväsiira · Katso lisää »

U-vene

U-vene, eli U-Boot on Saksan laivaston sukellusvene.

Uusi!!: Itämeri ja U-vene · Katso lisää »

Uecker

Uecker tai myös Ucker Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin ja Brandenburgin osavaltioissa Vorpommern-Greifswaldin piirikunnan Mecklenburgische Seenplattessa ja Uckermarkin piirikunnassa virtaava 98 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Itämeri ja Uecker · Katso lisää »

Ueckermünde

Ueckermünde on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Koillis-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Ueckermünde · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Ukraina · Katso lisää »

Ukrainan historia

Ukrainan kartta vuodelta 1720. Ukrainan historialle on tyypillistä, että maan rajat ovat jatkuvasti muuttuneet.

Uusi!!: Itämeri ja Ukrainan historia · Katso lisää »

Ulcerative Dermal Necrosis

''Saprolegnia''-hometta taimenessa Ulcerative Dermal Necrosis (UDN), epävirallisesti suomeksi suunnilleen haavainen ihokuolio, on lohikaloja tappava epideeminen sairaus.

Uusi!!: Itämeri ja Ulcerative Dermal Necrosis · Katso lisää »

Ulkoluoto

Ulkoluoto on saari Salon kaupungin Särkisalossa.

Uusi!!: Itämeri ja Ulkoluoto · Katso lisää »

Ulmosenjoki

Ulmosenjoki tai Ulmasenjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 1,8 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Suistamonjärvestä ja laskee Jänisjärven Ulmasenlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Ulmosenjoki · Katso lisää »

Ulvilan raha-aarre

Ulvilan raha-aarre on satakuntalaisen Ulvilan kirkon vierestä löydetty keskiaikaisista hopearahoista koostuva rahakätkö.

Uusi!!: Itämeri ja Ulvilan raha-aarre · Katso lisää »

Unescon maailmanperintökohteet Virossa

Unesco on nimennyt Virosta kaksi kohdetta maailmanperintöluetteloon.

Uusi!!: Itämeri ja Unescon maailmanperintökohteet Virossa · Katso lisää »

Uplanti

Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Itämeri ja Uplanti · Katso lisää »

Urpalonjärvi

Urpalonjärvi tai myös Suuri-Urpalo, on Etelä-Karjalassa Luumäen Jurvalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Urpalanjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Urpalonjärvi · Katso lisää »

Usedom

Usedom on Itämeressä, Saksan ja Puolan pohjoisrannikolla Oderinhaffin edustalla sijaitseva saari.

Uusi!!: Itämeri ja Usedom · Katso lisää »

USS Cyclops

USS Cyclops (runkonumero AC-4) oli Yhdysvaltain laivaston Proteus-luokan hiilenkuljetusalus ensimmäisessä maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja USS Cyclops · Katso lisää »

USS Kearsarge (LHD-3)

USS Kearsarge (runkonumero LHD-3) on Yhdysvaltain laivaston Wasp-luokan maihinnousutukialus.

Uusi!!: Itämeri ja USS Kearsarge (LHD-3) · Katso lisää »

Ustka

Ustka on 17 000 asukkaan kaupunki Słupskin piirikunnassa Pommerin voivodikunnassa Luoteis-Puolassa.

Uusi!!: Itämeri ja Ustka · Katso lisää »

Utö

Utön majakka. Utö Paraisten kaupungissa entisen Korppoon kunnan alueella on Suomen eteläisin asuttu saari.

Uusi!!: Itämeri ja Utö · Katso lisää »

Utroja

Utroja (latg. Iudrupe, Iudroja) on Itä-Latviassa ja Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Utroja · Katso lisää »

Uudenkaupungin satama

Uudenkaupungin satama eli Hepokarin satama (LOCODE: FI UKI) on Uudessakaupungissa, Varsinais-Suomessa sijaitseva satama.

Uusi!!: Itämeri ja Uudenkaupungin satama · Katso lisää »

Uudenmaan maakunta

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Itämeri ja Uudenmaan maakunta · Katso lisää »

Uuksunjoki

Uuksunjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven ja Pitkärannan piireissä virtaava 125 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikon Uuksunlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Uuksunjoki · Katso lisää »

Uumajanjoen vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Uumajanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 28) muodostuu Pohjanlahden Merenkurkkuun laskevan Uumajanjoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 26 815 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Uumajanjoen vesistö · Katso lisää »

Uusi-Laatokka

Uusi-Laatokka (myös Uusi Laatokankaupunki) on kaupunki Venäjällä, Leningradin alueella, Laatokan etelärannikolla, Olhavanjoen suulla.

Uusi!!: Itämeri ja Uusi-Laatokka · Katso lisää »

Uusikylä (Siuntio)

Uusikylä (ruots. Nyby tai Tupala Nyby) on pieni kylä Siuntion pohjoisosassa aivan Lohjan ja Siuntion rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Uusikylä (Siuntio) · Katso lisää »

Uzda

Uzda on pieni kaupunki ja hallinnollinen piiri Valko-Venäjän Minskin alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Uzda · Katso lisää »

Vaaženinjoki

Vaaženinjoki tai Vaaseninjoki on Venäjällä karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella virtaava 123 kilometriä pitkä Syvärin sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Vaaženinjoki · Katso lisää »

Vaasa

Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Itämeri ja Vaasa · Katso lisää »

Vahvajärvi (Sortavalan piiri)

Näkymä järvelle junan ikkunasta kilometri Pirttipohjan pysäkiltä. Vahvajärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Sahinoja laskee lopulta Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Vahvajärvi (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Vainutas

Vainutas on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Šilutėn kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa.

Uusi!!: Itämeri ja Vainutas · Katso lisää »

Valacken

Valacken on saari Espoonlahden merialueella.

Uusi!!: Itämeri ja Valacken · Katso lisää »

Valdain ylänkö

Valdain ylänkö Valdain ylänkömaalta. Valdain ylänkö eli Valdai (Валда́й, Valdai) on Keski-Venäjän tasangon luoteisosassa sijaitseva ylänkö.

Uusi!!: Itämeri ja Valdain ylänkö · Katso lisää »

Valeri Popovitš

Valeri Aleksandrovitš Popovitš (s. 18. toukokuuta 1970 Gorki, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on entinen jalkapalloilija, joka pelasi 1990-luvun alusta lähtien vuoteen 2010 Suomessa.

Uusi!!: Itämeri ja Valeri Popovitš · Katso lisää »

Valjala

Valjala on pienkauppala (alevik) ja entinen kunta Saarenmaalla, Virossa.

Uusi!!: Itämeri ja Valjala · Katso lisää »

Valkealampi (Suojärven piiri)

Valkealampi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan ja Suojärven piireissä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Valkealampi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Valkealan reitti

Valkealan reitti, Väliväylä, Kivijärven reitti tai Lakanvirta on vesistöreitti Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä.

Uusi!!: Itämeri ja Valkealan reitti · Katso lisää »

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.

Uusi!!: Itämeri ja Valko-Venäjä · Katso lisää »

Valko-Venäjän maantiede

Valko-Venäjän maantiedettä hallitsevat laajat alangot, jotka kuuluvat Itä-Euroopan tasankoon.

Uusi!!: Itämeri ja Valko-Venäjän maantiede · Katso lisää »

Valkokatka

Valkokatka (Monoporeia affinis) on pieni Itämeressä, Jäämeressä ja Pohjolan järvissä elävä äyriäinen.

Uusi!!: Itämeri ja Valkokatka · Katso lisää »

Valkokuonodelfiini

Valkokuonodelfiini eli kirjokuonodelfiini eli valkonokkadelfiini (Lagenorhynchus albirostris) on Pohjois-Atlantilla elävä delfiinilaji, jonka maailmanlaajuisen kannan kooksi arvioidaan yli satatuhatta yksilöä.

Uusi!!: Itämeri ja Valkokuonodelfiini · Katso lisää »

Valkokuvedelfiini

Valkokuvedelfiini eli valkokylkidelfiini eli keltalaikkudelfiini (Lagenorhynchus acutus) on Pohjois-Atlantilla elävä kirjava delfiinilaji, jonka maailmanlaajuisen kannan kooksi arvioidaan yli satatuhatta yksilöä.

Uusi!!: Itämeri ja Valkokuvedelfiini · Katso lisää »

Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji.

Uusi!!: Itämeri ja Valkoposkihanhi · Katso lisää »

Valkoturska

Valkoturska (Merlangius merlangus) on Euroopan rannikkovesissä elävä turskakala.

Uusi!!: Itämeri ja Valkoturska · Katso lisää »

Vallmo (Nauvo)

Vallmo on saari Nauvon kunta-alueella, Paraisilla.

Uusi!!: Itämeri ja Vallmo (Nauvo) · Katso lisää »

Valpuri Innamaa

Valpuri Eerikintytär Innamaa (kuoli noin 1602) oli varakas turkulainen kauppias.

Uusi!!: Itämeri ja Valpuri Innamaa · Katso lisää »

Vanajaveden–Pyhäjärven alue

Kuloveteen. Vanajaveden–Pyhäjärven alue (vesistöaluetunnus 35.2) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue.

Uusi!!: Itämeri ja Vanajaveden–Pyhäjärven alue · Katso lisää »

Vanha suolatie

Suolavarastoja Lyypekissä. Vanha suolatie oli keskiaikainen suolan kuljettamiseen erikoistunut kauppareitti Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Vanha suolatie · Katso lisää »

Vanha Suurtori

Vanha Raatihuone, Brinkkalan talo ja Katedralskolan i Åbo. Vanha Suurtori on Turun vanhassa keskustassa sijaitseva tori.

Uusi!!: Itämeri ja Vanha Suurtori · Katso lisää »

Vanhasen II hallitus

Vanhasen II hallitus oli Suomen tasavallan 70.

Uusi!!: Itämeri ja Vanhasen II hallitus · Katso lisää »

Vargen

Vargen on luonnonsuojelualue läntisessä Espoossa noin kilometrin Kopplorna-saarista lounaaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Vargen · Katso lisää »

Varjostinkuusikasvit

Varjostinkuusikasvit (Sciadopityaceae) on havupuihin kuuluva paljassiemenisten kasvien heimo.

Uusi!!: Itämeri ja Varjostinkuusikasvit · Katso lisää »

Varsasaari

Varsasaari on yleinen virkistysalue, jossa on myös Helsingin kaupungin kesämajatoimintaa.

Uusi!!: Itämeri ja Varsasaari · Katso lisää »

Varsinaiset katkat

Gammaridae on katkojen lahkoon kuuluva äyriäisheimo, johon kuuluu noin 20 sukua ja useita satoja lajeja pohjoisen pallonpuoliskon merissä ja sisävesissä eläviä, yleensä 1–2 senttimetrin mittaisia äyriäisiä.

Uusi!!: Itämeri ja Varsinaiset katkat · Katso lisää »

Varsova

Varsova on Puolan pääkaupunki.

Uusi!!: Itämeri ja Varsova · Katso lisää »

Vartiolaiva Tursas (1986)

Vartiolaiva Tursas on Länsi-Suomen merivartioston käytössä oleva ulkovartiolaiva.

Uusi!!: Itämeri ja Vartiolaiva Tursas (1986) · Katso lisää »

Vasa (laiva)

''Vasa'' museoituna Tukholman Vasa-museossa. Vasa (tai Wasa) oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin lippulaiva, joka upposi 10.

Uusi!!: Itämeri ja Vasa (laiva) · Katso lisää »

Vaskiratsastaja

Vasili Surikov: ''Vaskiratsastaja''. Taustalla Iisakinkirkko. Lähikuva patsaasta. Vaskiratsastaja on Pietarin kaupungin kuuluisimpiin kuuluva julkinen monumentti, tsaari Pietari Suuren ratsastajapatsas, joka on pystytetty näkyvälle paikalle Nevan rannalle Amiraliteetin ja Iisakinkirkon läheisyyteen Senaatinaukiolle (entinen Dekabristien aukio).

Uusi!!: Itämeri ja Vaskiratsastaja · Katso lisää »

Vattukobben

Vattukobben on noin 1,5 hehtaarin laajuinen silokalliosaari Espoon ulkosaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Vattukobben · Katso lisää »

Vaukavysk

Vaukavysk eli Volkovysk on historiallinen kaupunki ja hallinnollinen piiri Valko-Venäjän länsiosissa Hrodnan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Vaukavysk · Katso lisää »

Vähä-Belt

Vähää-Beltiä iltahämärässä. Vähän-Beltin ylittävä ''Uusi silta''. Vähä-Belt on Tanskassa Jyllannin niemimaan ja Fynin saaren välissä sijaitseva salmi.

Uusi!!: Itämeri ja Vähä-Belt · Katso lisää »

Väinäjoki

Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.

Uusi!!: Itämeri ja Väinäjoki · Katso lisää »

Väkevänjärvi

Väkevänjärvi on Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa entisen Ylämaan kunnan alueella Venäjän ja Miehikkälän rajojen tuntumassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Urpalanjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Väkevänjärvi · Katso lisää »

Välimeri (yleiskäsite)

Välimeri on sivumeri, joka työntyy mannerten väliin tai sisään.

Uusi!!: Itämeri ja Välimeri (yleiskäsite) · Katso lisää »

Vänö

Vänö on kylä Kemiönsaaren kunnassa Vänön saarella.

Uusi!!: Itämeri ja Vänö · Katso lisää »

Vänern

Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Itämeri ja Vänern · Katso lisää »

Vänoxa

Vänoxa on saari Kemiönsaaren kunnan Hiittisissä.

Uusi!!: Itämeri ja Vänoxa · Katso lisää »

Värimaratti

Värimaratti (Asperula tinctoria) on monivuotinen Euroopassa ja Siperiassa tavattava matarakasvi.

Uusi!!: Itämeri ja Värimaratti · Katso lisää »

Vättern

Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.

Uusi!!: Itämeri ja Vättern · Katso lisää »

Vöyrin puukko

Vöyrin puukko on Vöyrissä 1700-luvulla valmistetun puukkomallin nimitys.

Uusi!!: Itämeri ja Vöyrin puukko · Katso lisää »

Vėžaičiai

Vėžaičiai on kauppala Länsi-Liettuassa Klaipėdan läänissä Klaipėdan kunnallispiirissa lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Vėžaičiai · Katso lisää »

Vege å

Vege å eli Vegeån on Ruotsissa Skånen läänissä virtaava 51 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Vege ån vesistössä sen koko pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Vege å · Katso lisää »

Vege ån vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vege ån vesistö (vesistöaluetunnus 95) muodostuu Pohjanmeren Kattegatiin laskevan Vege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 488 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Vege ån vesistö · Katso lisää »

Vehkasaari

Vehkasaari on huvilasaari Espoon itäsaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Vehkasaari · Katso lisää »

Vehno (järvi)

Vehno on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novorževin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Vehno (järvi) · Katso lisää »

Veikko Sjöblom

Veikko Allan Sjöblom (23. syyskuuta 1929 Evijärvi – 26. lokakuuta 1989 Helsinki) (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 18.11.1989, HS Aikakone.

Uusi!!: Itämeri ja Veikko Sjöblom · Katso lisää »

Veiksel

Veiksel on Puolan läpi virtaava ja maan pisin joki.

Uusi!!: Itämeri ja Veiksel · Katso lisää »

Veikselin kynnään kanava

Kanava heinäkuussa 2022. Rakennustyömaa ennen kanavan puhkaisua tammikuussa 2020. Veikselin kynnään kanava on Puolassa sijaitseva Itämeren kanava, joka rakennettiin vuosina 2019–2022 ja avattiin liikenteelle syyskuussa 2022.

Uusi!!: Itämeri ja Veikselin kynnään kanava · Katso lisää »

Veikselin kynnäs

Gdanskinlahti, Veikselin kynnäs ja Veikselinhaffi Veikselin kynnäs on 70 kilometrin pituinen ja leveimmillään 1,8 kilometriä leveä niemimaa, joka erottaa Veikselinhaffin Gdanskinlahdesta ja siten avoimesta Itämerestä.

Uusi!!: Itämeri ja Veikselin kynnäs · Katso lisää »

Veikselinhaffi

Landsat-kuva. Veikselinhaffi on osittain Puolaan, osittain Venäjän Kaliningradin alueeseen kuuluva haffi (laguuni) Itämeren kaakkoisosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Veikselinhaffi · Katso lisää »

Veiviržėnai

Veiviržėnai on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Klaipėdan kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa.

Uusi!!: Itämeri ja Veiviržėnai · Katso lisää »

Velikaja

Olginskijin silta Pihkovassa, kesäkuu 2013. Pihkovan linna, elokuu 2016. Linna kevättulvan loppuvaiheessa, toukokuu 2011. Pienveneitä Pihkovassa joen rannassa, lokakuu 2013. Taidemaalarin Konstantin Gorbatovin maalaus (1912), ''Pihkova, Velikajan joella''. Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Vesistöalueen alin puolisko on Velinkajan valuma-aluetta. Velikaja (tai Pihkva Emajõgi, võroksi Pihkva Imäjõgi) on Venäjän Pihkovan alueella virtaava, Peipsijärven eteläosaan eli Pihkovanjärveen laskeva joki.

Uusi!!: Itämeri ja Velikaja · Katso lisää »

Velikaja Voda

Velikaja Voda on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Bežanitsyn piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Velikaja Voda · Katso lisää »

Velino (järvi Pihkovan alueella)

Velino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Outovan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Velino (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Veljakanjoki

Veljakanjoki tai Veljakkajoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä virtaava 18 kilometriä pitkä joki, joka laskee Jänisjärveen Loimolan Soanlahdella.

Uusi!!: Itämeri ja Veljakanjoki · Katso lisää »

Vellingen kunta

Vellingen kunnan alueella sijainneet pitäjät. Vellingen kunta on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Itämeri ja Vellingen kunta · Katso lisää »

Ven

Backafall. Ven (tansk. ja aiemmin ruots. Hven) on Ruotsille kuuluva Juutinraumassa sijaitseva saari.

Uusi!!: Itämeri ja Ven · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän esihistoria

Koko entisen Neuvostoliiton alueelta on löydetty todisteita jo paleoliittisen ja neoliittisen kauden ihmisasutuksesta.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjän esihistoria · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan historia

Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjän keisarikunnan historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän maantiede

Venäjän maantiede on maan suuren koon takia monipuolista.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjän maantiede · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1710–1711)

Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.

Uusi!!: Itämeri ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »

Venäläinen influenssa

Venäläinen influenssa, Suomessa tunnettu yleisesti nimellä ryssänkuume, oli vuosina 1889-1890 pandemiaksi laajentunut influenssaepidemia.

Uusi!!: Itämeri ja Venäläinen influenssa · Katso lisää »

Venäläisten alkuperä

Ennen Kiovan Venäjän syntyä lukuisat suomalais-ugrilaiset heimot olivat levittäytyneet ympäri Itä-Eurooppaa, alueelle joka kattoi aro- ja metsäalueita Itämereltä Uralvuorille.

Uusi!!: Itämeri ja Venäläisten alkuperä · Katso lisää »

Vendit

Vendit on vanha germaanisperäinen nimitys läntisille slaaviheimoille, jotka levittäytyivät itäisen Saksan alueelle (Elbe- ja Oder-jokien väliselle alueelle) 600-luvulla.

Uusi!!: Itämeri ja Vendit · Katso lisää »

Venehautaus

Venehautaus tarkoittaa rautakautista tapaa haudata vainaja veneessä polttamatta sitä.

Uusi!!: Itämeri ja Venehautaus · Katso lisää »

Venetsialaiset

Venetsialaisten aikaan on jo niin pimeää, että ilotulitteet näkyvät hyvin. Toivolan venetsialaiset vuonna 2020. Venetsialaiset on elokuun viimeisenä lauantaina vietettävä veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla.

Uusi!!: Itämeri ja Venetsialaiset · Katso lisää »

Venta (joki)

Venta on joki, joka kulkee Latvian ja Liettuan alueella.

Uusi!!: Itämeri ja Venta (joki) · Katso lisää »

Ventelä

Ventelä on Lohjan 24.

Uusi!!: Itämeri ja Ventelä · Katso lisää »

Ventspils

Ventspils (aiemmin Виндава) on kaupunki Latvian luoteisosassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Itämeri ja Ventspils · Katso lisää »

Ventspilsin satama

Ventspilsin vapaasataman öljyterminaalia Puolalainen rahtialus Ventspilsin satamassa Näkymä Ventspilsin vapaasatamaan Puutavaraa lähdössä Ventspilsin satama-alueelta Myös matkustajia ottava m/s Scottish Viking liikennöi Ventspilsin ja Ruotsin Nynäshamnin välillä. Ventspilsin satama tai Ventspilsin vapaasatama (LOCODE: LV VNT) on Ventspilsissä Latvian länsiosissa, Ventajoen suuaukolla sijaitseva maan toiseksi suurin satama.

Uusi!!: Itämeri ja Ventspilsin satama · Katso lisää »

Vepsäläiset

Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vepsäläiset · Katso lisää »

Vepsän metsä

Vepsän metsä on luonnonpuisto Leningradin alueen Podporožjen, Tihvinän, Boksitogorskin ja Lotinapellon piireissä Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vepsän metsä · Katso lisää »

Vepsän ylänkö

Vepsän ylänkö sijaitsee Äänisen eteläpuolella Venäjän Leningradin ja Vologdan alueiden rajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Vepsän ylänkö · Katso lisää »

Verh’njadzvinsk

Verh’njadzvinsk eli Verhnedvinsk on pieni kaupunki ja hallintopiiri Valko-Venäjän Vitsebskin alueen luoteisosissa Itämereen laskevan Väinäjoen varrella.

Uusi!!: Itämeri ja Verh’njadzvinsk · Katso lisää »

Verhneje (järvi Pihkovan alueella)

Verhneje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Novosokolnikin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Verhneje (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Verjato

Verjato tai Kopylokin varastoallas on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä Kopylokin taajamassa.

Uusi!!: Itämeri ja Verjato · Katso lisää »

Verner Lehtimäki

Verner Lehtimäki (8. kesäkuuta 1890 Vahto, Varsinais-Suomi – 5. huhtikuuta 1938 Neuvostoliitto) oli suomalainen lentäjä, sotilas ja vallankumouksellinen, joka osallistui Suomen sisällissotaan yhtenä punaisten komentajista ja toimi sen jälkeen muun muassa Neuvosto-Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Uusi!!: Itämeri ja Verner Lehtimäki · Katso lisää »

Vesijärvi (Päijät-Häme)

Vesijärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa, Lahdessa ja Asikkalassa Lahden keskustaajaman ja Vääksyn välissä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Vesijärvi (Päijät-Häme) · Katso lisää »

Vesiminttu

Vesiminttu (Mentha aquatica) on aromaattisen tuoksuinen, monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Suomessa vain puronvarsilla Ahvenanmaalla.

Uusi!!: Itämeri ja Vesiminttu · Katso lisää »

Vesisäihky

Krilliparvi voi näyttäytyä vesisäihkynä. Kuvassa yksittäinen krilli. Vesisäihky eli noidantuli tai merituli tarkoittaa kansanperinteenkin tuntemaa, veden alta tulevaa loistetta.

Uusi!!: Itämeri ja Vesisäihky · Katso lisää »

Vesistönhoito

Vesistönhoito on yhdistelmä erilaisia toimenpiteitä vesistöjen laadun parantamiseksi.

Uusi!!: Itämeri ja Vesistönhoito · Katso lisää »

Veskilais

Veskilais on Virossa Hiidenmaalla Hiidenmaan kunnassa Laukan kylän lähellä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Itämeri ja Veskilais · Katso lisää »

Vesnebolog

Vesnebolog on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Vesnebolog · Katso lisää »

Vettakobben

Vettakobben on noin 0,4 hehtaarin laajuinen silokalliosaari Espoon ulkosaaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Vettakobben · Katso lisää »

Vibriot

Vibriot (Vibrio) ovat yleinen suolaisessa vedessä elävä bakteerisuku.

Uusi!!: Itämeri ja Vibriot · Katso lisää »

Vidzeme

Latvian historialliset alueet, Vidzeme punaisella. Vidzemen vaakuna. Vidzeme on yksi Latvian historiallisista alueista.

Uusi!!: Itämeri ja Vidzeme · Katso lisää »

Vienanjoki

Vienanjoki on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Vienanjoki · Katso lisää »

Vienanmeren jääjärvi

Vienanmeren jääjärvi on nykyisen Vienanmeren edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön koillisreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa väljästi ajoittaen noin 15 000–11 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Vienanmeren jääjärvi · Katso lisää »

Vienanmeren valuma-alue

Vienanmeren valuma-alue on Vienanmeren ympärillä oleva valuma-alue, joka sisältää Vienanmeren lisäksi niiden virtavesien valuma-alueet, jotka laskevat Vienanmereen.

Uusi!!: Itämeri ja Vienanmeren valuma-alue · Katso lisää »

Vienanmeren–Itämeren kanava

Kanava ja sen jatkoyhteys Itämereen. Vienanmeren–Itämeren kanava eli Vienanmeren kanava on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vienanmeren–Itämeren kanava · Katso lisää »

Vienanmeri

Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.

Uusi!!: Itämeri ja Vienanmeri · Katso lisää »

Vierydsån

Vierydsån on Ruotsissa Blekingen läänissä virtaava noin 30 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Vierydsånin vesistössä sen 36 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Vierydsån · Katso lisää »

Vierydsånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vierydsånin vesistö (vesistöaluetunnus 83) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vierydsånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 165 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Vierydsånin vesistö · Katso lisää »

Vietonen

Vietonen tai myös Iso-Vietonen on Lapissa Ylitorniolla ja Pellossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Vietonen · Katso lisää »

Viggsö

Viggsö on saari Ruotsissa Tukholman saaristossa.

Uusi!!: Itämeri ja Viggsö · Katso lisää »

Viherahdinparta

Viherahdinparta eli ahdinparta (Cladophora glomerata) on viherleviin kuuluva rihmamainen makrolevä.

Uusi!!: Itämeri ja Viherahdinparta · Katso lisää »

Vihertikka

Vihertikka (Picus viridis) on tikkoihin kuuluva lintulaji.

Uusi!!: Itämeri ja Vihertikka · Katso lisää »

Vihnesara

Vihnesara (Carex paleacea) on tuulipölytteinen monivuotinen kasvilaji sarojen suvussa.

Uusi!!: Itämeri ja Vihnesara · Katso lisää »

Vihreät (Venäjä)

Vihreiden 13. puoluekokous 16. syyskuuta 2007. Vihreät (Zeljónye) on ympäristöpuolue Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vihreät (Venäjä) · Katso lisää »

Viikinkiaika

Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.

Uusi!!: Itämeri ja Viikinkiaika · Katso lisää »

Viikinkien idäntie

Viikinkiajan idänteitä. Punainen tarkoittaa Volgan reittiä ja violetti Dneprin reittiä. Oranssit reitit ovat 700–1000-lukujen muita kauppareittejä. Viikinkien idäntieksi kutsutaan jokireittejä, joita pitkin viikingit matkasivat Itämereltä nykyisen Venäjän alueelle ja usein kauemmaksikin kohti Mustaamerta ja Kaspianmerta.

Uusi!!: Itämeri ja Viikinkien idäntie · Katso lisää »

Viikinkilaiva

Viikinkilaivan rekonstruktio Viikinkilaiva on viikinkiaikana skandinaavisten kansojen rakentama laiva.

Uusi!!: Itämeri ja Viikinkilaiva · Katso lisää »

Viime jääkauden huippukohta

Viime jääkauden viimeisen 40 000 vuoden lämpökäyrä. Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet. Viime jääkauden huippukohta oli Veikseliksi nimetyn viimeisimmän jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Viime jääkauden huippukohta · Katso lisää »

Viime jääkauden loppuvaihe

Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.

Uusi!!: Itämeri ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »

Viime jääkausi Suomessa

jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa. Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla.

Uusi!!: Itämeri ja Viime jääkausi Suomessa · Katso lisää »

Viking Line

M/S ''Gabriellan'' havainnekuva. Viking Line Abp on suomalainen Ahvenanmaalta kotoisin oleva varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä.

Uusi!!: Itämeri ja Viking Line · Katso lisää »

Viktor Reinhold Leopold Grenqvist

Viktor Reinhold Leopold Grenqvist vuonna 1889. Viktor Reinhold Leopold Grenqvist (29. joulukuuta 1832 Viapori – 29. joulukuuta 1890 Nikolajev, Hersonin kuvernementti, Venäjä) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Viktor Reinhold Leopold Grenqvist · Katso lisää »

Villasaksirapu

Villasaksirapu eli kiinanvillasaksirapu (Eriocheir sinensis) on taskurapuihin kuuluva, raajoineen jopa 15 senttimetrin mittainen äyriäinen, jonka voi parhaiten tunnistaa saksien nukkamaisesta karvapeitteestä.

Uusi!!: Itämeri ja Villasaksirapu · Katso lisää »

Vilna

Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.

Uusi!!: Itämeri ja Vilna · Katso lisää »

Vimpa

Vimpa (Vimba vimba) on särkien heimoon kuuluva vaelluskala, joka Suomessa elää murtovedessä ja nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella.

Uusi!!: Itämeri ja Vimpa · Katso lisää »

Vindån

Vindån on Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä virtaava 15 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Vindånin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Vindån · Katso lisää »

Vindånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vindånin vesistö (vesistöaluetunnus 69) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Vindånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 304 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Vindånin vesistö · Katso lisää »

Virån

Virån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava alle 32 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Virånin vesistössä sen 63 kilometriä pitkään pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Virån · Katso lisää »

Virånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Virånin vesistö (vesistöaluetunnus 73) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Virånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 588 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Virånin vesistö · Katso lisää »

Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas

Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas vuonna 2008, 14 vuotta sulkemisen jälkeen. Virkkalan kalkkitehdas oli Karl Forsströmin vuonna 1897 perustama, Lohjan Kalkkitehdas Oy:hyn kuulunut kalkkitehdas.

Uusi!!: Itämeri ja Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Itämeri ja Viro · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Itämeri ja Virolaiset · Katso lisää »

Viron herttuakunta (1219–1346)

Viron herttuakunta, oli vuosina 1219–1346 ja uudelleen vuosina 1559–1645 olemassa ollut Tanskan valtakunnan hallitsema herttuakunta.

Uusi!!: Itämeri ja Viron herttuakunta (1219–1346) · Katso lisää »

Viron järvet

Pühajärven hiekkarantaa. Endlan ruohikkoinen lahti. Sinijärvi (Äntussa) on mineraalipitoinen ja kirkas lähdejärvi. Ermistun järven lintutorni Rakun tekojärven rantojen hiekkatörmiä. Viron järvet ovat kaikki syntyneet heti viimeisen jääkauden mannerjäätikön reunan vetäytyessä Viron alueiden yli Suomeen noin 15 000–13 000 vuotta sitten tai sen jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja Viron järvet · Katso lisää »

Viron saaret

Viron saaret sijaitsevat pääasiassa Itämeren rannikolla, vaikka sisämaan järvissä ja joissakin on saaria.

Uusi!!: Itämeri ja Viron saaret · Katso lisää »

Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu

Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu 27. heinäkuuta 1940–5. helmikuuta 1953. Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu 6. helmikuuta 1953–20. elokuuta 1991. Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu 7. elokuuta 1990 alkaen (de facto). Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu oli Viron sosialistisen neuvostotasavallan tunnus vaakunan ohella.

Uusi!!: Itämeri ja Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu · Katso lisää »

Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue

Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue muodostuu kaikista niistä pienistä vesistöistä, jotka laskevat Viron alueelta Itämeren Suomenlahteen.

Uusi!!: Itämeri ja Viron Suomenlahden rannikon valuma-alue · Katso lisää »

Viron vesistöt

Viron vesistöt eli vesistöjen laskujoket laskevat kaikki Itämereen.

Uusi!!: Itämeri ja Viron vesistöt · Katso lisää »

Virsut

Niinivirsut Volgan mutkasta Virsut ovat tuohesta tai raa’asta niinestä tehdyt varrettomat kengät, josta tunnetaan sandaalimaisia sekä tohvelimaisia muunnoksia.

Uusi!!: Itämeri ja Virsut · Katso lisää »

Viskan

Viskan on Ruotsissa Hallandin läänissä virtaava 142 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Viskanin vesistössä sen pääuomaan.

Uusi!!: Itämeri ja Viskan · Katso lisää »

Viskanin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Näkymä melottaessa Boråsissa. Viskanin vesistö (vesistöaluetunnus 105) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Viskanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 202 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Viskanin vesistö · Katso lisää »

Vitaaliveljet

Vitaaliveljet tai vitaliaanit olivat 1300-luvun lopun ja 1400-luvun alun Itämerellä ja Pohjanmerellä vaikuttanut merirosvojen ja kaappareiden löyhä kokonaisuus.

Uusi!!: Itämeri ja Vitaaliveljet · Katso lisää »

Vitånin vesistö

Ruotsin päävesistöalueet Vitånin vesistö (vesistöaluetunnus 6) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Vitån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 519 neliökilometriä.

Uusi!!: Itämeri ja Vitånin vesistö · Katso lisää »

Vitelenjoki

Vitelenjoki on Venäjällä Karjalan tasavallan Aunuksen ja Prääsän piireissä virtaava 67 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokan itärannikolle.

Uusi!!: Itämeri ja Vitelenjoki · Katso lisää »

Vitsandin kahakka

Wladimir Swertschkoffin maalaus ''Lappohjan taistelu'' (1854–1856) esittää 19. toukokuuta 1854 Lappohjassa järjestettyä ensimmäistä väijytystä. Vitsandin kahakka (myös Vitsandin taistelu tai Tammisaaren taistelu) oli Oolannin sodan ensimmäinen yhteenotto, joka käytiin 19.–20. toukokuuta 1854.

Uusi!!: Itämeri ja Vitsandin kahakka · Katso lisää »

Vitsebsk

Vitsebsk eli Vitebsk on kaupunki Valko-Venäjän pohjoisosissa.

Uusi!!: Itämeri ja Vitsebsk · Katso lisää »

Vitsebskin rautatieasema

Vitsebskin rautatieasema eli Vitebskin rautatieasema on tärkeä kauttakulku- ja risteysasema etenkin rahtiliikenteelle Valko-Venäjän pohjoisosissa, Vitsebskin alueen Vitsebskin (Vitebsk) kaupungissa. Vitebskin asema on Valko-Venäjän rautateiden koillinen risteysasema. Raiteet jatkavat neljään suuntaan: 1) länteen Polatskiin ja edelleen Latvian Daugavpilsiin, Riikaan ja muihin Itämeren satamiin; 2) pohjoisessa Venäjän Neveliin, josta edelleen mm. Pihkovaan ja Pietariin; 3) idässä Smolenskiin ja Moskovaan; etelässä Oršaan, Mahiljouhun, Žlobiniin ja Homeliin.

Uusi!!: Itämeri ja Vitsebskin rautatieasema · Katso lisää »

Vitträsk

Vitträsk on Uudellamaalla Kirkkonummella sijaitseva järvi, joka kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueeseen.

Uusi!!: Itämeri ja Vitträsk · Katso lisää »

Vitus Bering

Vitus Jonassen Bering (tunnetaan myös nimellä Ivan Ivanovitš Bering,; 12. elokuuta 1681 Horsens, Tanska –19. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1741 Beringinsaari, Kamtšatkan niemimaan lähellä) oli tanskalaissyntyinen löytöretkeilijä, joka tutki Venäjän palveluksessa Siperian rannikoita ja löysi Alaskan sekä Aleuttien saariston.

Uusi!!: Itämeri ja Vitus Bering · Katso lisää »

Vjada (joki)

Vjada tai yleisesti myös Veda (Ве́да) on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella ja Latviassa Viļakan kunnassa virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.

Uusi!!: Itämeri ja Vjada (joki) · Katso lisää »

Volga

Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.

Uusi!!: Itämeri ja Volga · Katso lisää »

Volgan-Itämeren jokireitti

Volgan-Itämeren jokireitti tai Volgan jokireitti oli kaikkein varhaisin kolmesta suuresta jokireitistä, joka yhdisti Skandinavian Arabien kalifaattiin varhaisella keskiajalla.

Uusi!!: Itämeri ja Volgan-Itämeren jokireitti · Katso lisää »

Volgan–Donin kanava

Volgan–Donin kanava merkitty punaisella satelliittikuvaan. Leninille nimetyn Volgan–Donin laivakanavan sulku nro 13. Vuonna 1951 julkaistiin Neuvostoliitossa Volgan-Donin kanavan rakentamisen kunniaksi oma postimerkki. Volgan–Donin kanava on 101 kilometrin pituinen keinotekoinen vesiyhteys Kaspianmereen laskevan Volgan ja Asovan- ja Mustaanmereen laskevan Donin vesistöjen välillä Etelä-Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Volgan–Donin kanava · Katso lisää »

Volgan–Itämeren vesitie

Volgan–Itämeren vesitie Volgan–Itämeren vesitie on Volgan ja Itämeren yhdistävä vesireitti ja kanavajärjestelmä Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Volgan–Itämeren vesitie · Katso lisää »

Volgograd

Volgograd on runsaan miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan varrella Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Itämeri ja Volgograd · Katso lisää »

Vološno (Pustoškan piiri)

Vološno tai Šalahovo on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Vološno (Pustoškan piiri) · Katso lisää »

Voložba

Voložba on Venäjällä Leningradin alueen Boksitogorskin ja Tihvinän piireissä virtaava 81 kilometriä pitkä Säsjoen toiseksi suurin sivujoki, joka yhtyy siihen hieman ennen suurinta sivujokea Tihvinänjokea.

Uusi!!: Itämeri ja Voložba · Katso lisää »

Volosovon kulttuuri

Volosovon kulttuuri on Keski-Venäjällä Volga- ja Okajokien välisellä alueella ollut kivikautista keramiikkaa valmistanut kivikautinen kulttuuri.

Uusi!!: Itämeri ja Volosovon kulttuuri · Katso lisää »

Von Bülow

Von Bülow on vanha saksalainen aatelissuku.

Uusi!!: Itämeri ja Von Bülow · Katso lisää »

Vorpommern-Greifswald

Vorpommern-Greifswald on piirikunta Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Vorpommern-Greifswald · Katso lisää »

Vorpommern-Rügen

Vorpommern-Rügen on piirikunta Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Vorpommern-Rügen · Katso lisää »

Vrouw Marian viimeinen matka

Vrouw Marian viimeinen matka on Suomen rannikolla vuonna 1771 uponneesta snaupriki Vrouw Mariasta kertova teos.

Uusi!!: Itämeri ja Vrouw Marian viimeinen matka · Katso lisää »

Vuoden 1812 Turun tapaaminen

Vuoden 1812 Turun tapaaminen viittaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan kohtaamiseen Turussa vuonna 1812.

Uusi!!: Itämeri ja Vuoden 1812 Turun tapaaminen · Katso lisää »

Vuoden 1956 yleislakko

Joukkokokous Jyväskylän Kauppatorilla. Vuoden 1956 yleislakko on viimeisin Suomen historian kolmesta täysimittaisesta yleislakosta.

Uusi!!: Itämeri ja Vuoden 1956 yleislakko · Katso lisää »

Vuorovesi

Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.

Uusi!!: Itämeri ja Vuorovesi · Katso lisää »

Vuotsijärvi (Suojärven piiri)

Vuotsijärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki Mutanen laskee Kolosenjärven kautta Mutaseen.

Uusi!!: Itämeri ja Vuotsijärvi (Suojärven piiri) · Katso lisää »

Vyšni Volotšok

Vyšni Volotšok on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vyšni Volotšok · Katso lisää »

Vyšni Volotšokin vesitie

Olhavanjoen vesistö. Ilmajärveltä vesitie oikealle pitkin Mustajokea ja Vyšni Volotšokin ohitse Sulkujärjestelmän jäänteitä kanavassa Novgorodin alueella Vyšni Volotšokin vesitie (ven. Вышневолоцкая водная система) yhdistää Itämeren ja Kaspianmeren vesistöt toisiinsa.

Uusi!!: Itämeri ja Vyšni Volotšokin vesitie · Katso lisää »

Vydmantai

Vydmantai on kylä Kretingan kunnallispiirissä, Klaipėdan läänissä, Länsi-Liettuassa lähellä Itämerta.

Uusi!!: Itämeri ja Vydmantai · Katso lisää »

Vytautas Suuri

Vytautas Suuri (liett.) (1350 – 1430) oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 1392–1430.

Uusi!!: Itämeri ja Vytautas Suuri · Katso lisää »

Vytegra

Vytegran vaakuna Vytegra on kaupunki Vologdan alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vytegra · Katso lisää »

Vytegran piiri

Vytegran piiri Vologdan alueen kartalla. Kartta piirin kuntarajoista. Vytegran piiri on kunnallishallintoalue Vologdan alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Vytegran piiri · Katso lisää »

Warmia-Masurian voivodikunta

Warmia-Masurian voivodikunta on yksi Puolan 16 voivodikunnasta eli läänistä.

Uusi!!: Itämeri ja Warmia-Masurian voivodikunta · Katso lisää »

Warnemünde

Warnemünden sijainti Rostockin alueella. Warnemünde on Mecklenburg-Etu-Pommerissa sijaitsevan Rostockin kaupungin kaupunginosa Itämeren rannalla Koillis-Saksassa Warnow-joen suulla.

Uusi!!: Itämeri ja Warnemünde · Katso lisää »

Warnow

Vesistön rakenne. Warnow on Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Rostockin kaupungin sekä Rostockin ja Ludwigslust-Parchimin piirikuntien läpi virtaava 155 kilometriä pitkä joki.

Uusi!!: Itämeri ja Warnow · Katso lisää »

Warta

Oderin vesistöalueen jokia. Warta on Oderin oikeanpuoleinen sivujoki Puolan läntisessä keskiosassa.

Uusi!!: Itämeri ja Warta · Katso lisää »

Weißensee

Weißensee Pankowin hallintoalueella (iso kuva); Pankowin hallintoalue Berliinissä (pieni kuva). Weißer See -järvi Weißensee on kaupunginosa Pankowin hallintoalueella (Bezirk) Berliinissä.

Uusi!!: Itämeri ja Weißensee · Katso lisää »

Werner Hacklin

Otto Werner Hacklin (5. elokuuta 1880 Pori – 5. marraskuuta 1958 Cardiff, Iso-Britannia) oli suomalainen kauppaneuvos, ahtausliikkeen omistaja ja laivanvarustaja.

Uusi!!: Itämeri ja Werner Hacklin · Katso lisää »

Werner von Siemens

Ernst Werner von Siemens (13. joulukuuta 1816 Lenthe, Hannoverin kuningaskunta – 6. joulukuuta 1892 Berliini, Saksan keisarikunta) oli Preussissa ja Saksan keisarikunnassa vaikuttanut saksalainen teollisuusmies ja keksijä.

Uusi!!: Itämeri ja Werner von Siemens · Katso lisää »

Westerplatte

Puolalaisten sotilaiden muistoksi pystytetty Westerplatten muistomerkki. Westerplatte on niemimaa Itämeressä Puolan rannikolla Gdańskin kaupungissa Kuolleen Veikselin suulla.

Uusi!!: Itämeri ja Westerplatte · Katso lisää »

Wiborg (laiva)

Wiborg oli siipiratasalus, joka toimi matkustajaliikenteessä Suomessa ja Itämerellä 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Uusi!!: Itämeri ja Wiborg (laiva) · Katso lisää »

Wilhelm Gustloff (laiva)

Wilhelm Gustloff oli 1937 valmistunut saksalainen risteilyalus, jonka neuvostoliittolainen sukellusvene upotti torpedoimalla eteläisellä Itämerellä toisen maailmansodan loppuvaiheessa 30.

Uusi!!: Itämeri ja Wilhelm Gustloff (laiva) · Katso lisää »

Wilhelm von Leeb

Wilhelm Ritter von Leeb (5. syyskuuta 1876 Landsberg am Lech – 29. huhtikuuta 1956 Füssen) oli saksalainen toisessa maailmansodassa palvellut sotamarsalkka.

Uusi!!: Itämeri ja Wilhelm von Leeb · Katso lisää »

Willy Stöwer

Willy Stöwer (22. toukokuuta 1864 – 31. toukokuuta 1931) oli Saksan keisarikunnan aikainen saksalainen taiteilija, kuvittaja ja kirjailija.

Uusi!!: Itämeri ja Willy Stöwer · Katso lisää »

Wismar

Wismar on satamakaupunki ja entinen hansaliiton kaupunki Pohjois-Saksassa Itämeren rannalla Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa.

Uusi!!: Itämeri ja Wismar · Katso lisää »

Wolgast

Wolgast on kaupunki Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa, Saksassa.

Uusi!!: Itämeri ja Wolgast · Katso lisää »

Wolin (saari)

Wolin on saari Itämeressä Puolan luoteisrannikolla, Oderinhaffin edustalla.

Uusi!!: Itämeri ja Wolin (saari) · Katso lisää »

WWF

WWF (World Wide Fund for Nature) on vuonna 1961 perustettu kansainvälinen ympäristöjärjestö.

Uusi!!: Itämeri ja WWF · Katso lisää »

Ylä-Mielunjärvi

Ylä-Mielunjärvi on Venäjällä Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Loimolan kunnassa sijaitseva järvi, jonka laskujoki Sytiviermänjoki laskee Ala-Mielunjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Ylä-Mielunjärvi · Katso lisää »

Ylälampi (Sortavalan piiri)

Ylälampi on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä sijaitseva järvi, jonka laskujoki laskee Alalammen (Алалампи) kautta Jänisjärveen.

Uusi!!: Itämeri ja Ylälampi (Sortavalan piiri) · Katso lisää »

Yle Radio 1

Yle Radio 1 (vuoteen 2003 (Radio) Ylen Ykkönen, vuoteen 2012 YLE Radio 1) on vuoden 1990 radiouudistuksessa toimintansa aloittanut valtakunnallinen Yleisradion radiokanava.

Uusi!!: Itämeri ja Yle Radio 1 · Katso lisää »

Ylinen Alposjärvi

Ylinen Alposjärvi on Lapissa Pellossa Alposjärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Ylinen Alposjärvi · Katso lisää »

Ylisjärvi (Salo)

Ylisjärvi on Varsinais-Suomessa Salossa Muurlan kirkonkylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön.

Uusi!!: Itämeri ja Ylisjärvi (Salo) · Katso lisää »

Yoldiameri

Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.

Uusi!!: Itämeri ja Yoldiameri · Katso lisää »

Zabava Putjatišna

Zabava Putjatišna (ru: Забава Путятишна, myös Putjatitšna/ Путятична, Putjatisna/ Путятисна tai Potjatitšnoin tytär / дочь Потятичной) sekä toisinaan etunimellä Ljubava/ Любавa) on slaavilaiseen kansanperinteeseen kuuluvassa Kiovan Rusiin sijoittuvassa bylinarunoudessa esiintyvä sankari. Hän on versiosta riippuen joko Kiovan ruhtinaan Vladimir Punaisen Auringon tytär tai sisarentytär. Zabava Putjatišna on pääroolissa runoelmissa "Dobrynja ja lohikäärme" sekä ”Solovei Budimirovitš” ja mukana myös tarinassa pajari Stavr Godinovitšista. Slaavilainen nimi Zabava tarkoittaa sanatarkasti "iloa", "hauskaa", jopa ”harhautusta” ja myös "huvia".

Uusi!!: Itämeri ja Zabava Putjatišna · Katso lisää »

Zabelskoje (järvi Pihkovan alueella)

Zabelskoje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Outovan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Zabelskoje (järvi Pihkovan alueella) · Katso lisää »

Zakarias Alexander Stjerncreutz

Zakarias Alexander Stjerncreutz (7. syyskuuta 1817 Ii – 23. maaliskuuta 1890 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali.

Uusi!!: Itämeri ja Zakarias Alexander Stjerncreutz · Katso lisää »

Zavolotskoje

Zavolotskoje tai Zavolotšje on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Zavolotskoje · Katso lisää »

Zelenogradsk

Zelenogradskin vaakuna. Zelenogradsk on kylpyläkaupunki Kaliningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Itämeri ja Zelenogradsk · Katso lisää »

Zella-Mehlis

Zella-Mehlis on kaupunki Saksassa Schmalkalden-Meiningen piirikunnassa (Landkreis) Thüringenissä.

Uusi!!: Itämeri ja Zella-Mehlis · Katso lisää »

Zeven Provinciën (1643)

Zeven Provinciën oli 32–40-tykkinen Amsterdamin amiraliteetin linjalaiva, joka oli palveluksessa 1643–1659.

Uusi!!: Itämeri ja Zeven Provinciën (1643) · Katso lisää »

ZH-1

ZH-1 oli Saksan laivaston hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Uusi!!: Itämeri ja ZH-1 · Katso lisää »

Zilezers

Zilezers eli Sinee on järvi Itä-Latviassa Ciblan kunnassa ja Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Krasnogorodskin piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Zilezers · Katso lisää »

Zverino (järvi)

Zverino on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Pustoškan piirissä.

Uusi!!: Itämeri ja Zverino (järvi) · Katso lisää »

11. maaliskuuta

11.

Uusi!!: Itämeri ja 11. maaliskuuta · Katso lisää »

1300-luku

1300-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1300–1399.

Uusi!!: Itämeri ja 1300-luku · Katso lisää »

14. tammikuuta

14.

Uusi!!: Itämeri ja 14. tammikuuta · Katso lisää »

1912

Vuosi 1912 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Itämeri ja 1912 · Katso lisää »

1951

Vuosi 1951 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Itämeri ja 1951 · Katso lisää »

1969

Vuosi 1969 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Itämeri ja 1969 · Katso lisää »

1979

1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Itämeri ja 1979 · Katso lisää »

1980-luku

1980-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Itämeri ja 1980-luku · Katso lisää »

1981

Vuosi 1981 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Itämeri ja 1981 · Katso lisää »

1990-luku

Hubble-avaruusteleskooppi. 1990-luku oli vuosikymmen, joka alkoi maanantaina 1.

Uusi!!: Itämeri ja 1990-luku · Katso lisää »

1992

Vuosi 1992 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Itämeri ja 1992 · Katso lisää »

1993

Vuosi 1993 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Uusi!!: Itämeri ja 1993 · Katso lisää »

2006

2006 (MMVI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi sunnuntaista.

Uusi!!: Itämeri ja 2006 · Katso lisää »

2019

2019 (MMXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), jonka alkamis- ja päättymispäivä oli tiistai.

Uusi!!: Itämeri ja 2019 · Katso lisää »

28. syyskuuta

28.

Uusi!!: Itämeri ja 28. syyskuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Baltianmeri, Baltic Sea, Itämeren vaiheet.