Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
30 suhteet: A. F. Puukko, Arvi Grotenfelt, Asfalttihuopa, Cgs-järjestelmä, Edvard Rein, Eurooppa, Haltija, Hannes Salovaara, Harmaakivi, Ikaalinen, Iso Tietosanakirja, Jaakko Forsman (nuorempi), Jänisjärvi, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomen maakunta, Kymenlaakson maakunta, Luettelo kasvien synonyyminimistä, Matti Koskenniemi, N. J. Toivonen, Otava (kirjankustantamo), Otavan iso tietosanakirja, Pieni tietosanakirja, Polygynia, Promiskuiteetti, Rälssi, Risti (merkki), Sarvisaniaiset, Tietosanakirja, Udmurtit, Valaansuomu.
A. F. Puukko
Antti Filemon Puukko (25. helmikuuta 1875 Hirvensalmi – 4. joulukuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen professori ja kansainvälisesti arvostettu Vanhan testamentin tutkija sekä vuoden 1938 kirkkoraamatun laatineen raamatunsuomennoskomitean jäsen ja puheenjohtaja.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja A. F. Puukko · Katso lisää »
Arvi Grotenfelt
Arvid (Arvi) Grotenfelt (10. huhtikuuta 1863 Helsinki – 29. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja Helsingin yliopiston filosofian professori vuodesta 1905 ja teoreettisen filosofian professori vuodesta 1906.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Arvi Grotenfelt · Katso lisää »
Asfalttihuopa
Asfalttihuopa (oli asfaltilla kyllästetty lumppu- tai selluloosapahvi, jota käytettiin rakennusten vesikaton peitteenä tai muualla kosteutta eristävänä kerroksena. Ennen ensimmäistä maailmansotaa asfaltiksi kutsuttiin puhdasta bitumia, myöhemmin asfaltiksi on kutsuttu bitumin ja kiviaineksen seosta. Asfalttihuovan edeltäjä oli ruotsalaisen Arvid Faxen 1780-luvulla keksimä kivipaperi. Se oli valmistettu kastamalla paperi tervan ja hiekan seokseen. Oulussa ja Turussa tehtiin 1820-luvulla kokeiluja molemmilta puolilta tervatulla vuorauspaperilla. Se kiinnitettiin lautakaton päälle tasakantanauloilla ja pinnoitettiin hartsin, tervan ja punamullan seoksella. Ennen seoksen kuivumista pintaan siroteltiin hiekkaa, hienojakoista pajakuonaa ja tiilijauhoa, joilla vuorauspaperi saatiin pinnaltaan kivimäiseksi.Helamaa s. 76. Asfalttihuopaa alettiin tuoda Suomeen 1870-luvulla ja siitä tulikin pian suosittu katemateriaali kaupunkien puutaloihin. Suomessa sen valmistus alkoi 1876 Turun Asfalttihuopatehtaassa, jossa huovat kyllästettiin luonnonasfaltilla. Jo 1880-luvulla kehitettiin menetelmä tislata maaöljystä bitumia huopien kyllästysaineeksi. Vuonna 1922 ilmestynyt Tavarasanakirja piti nimityksiä asfalttihuopa ja kattohuopa samaa asiaa tarkoittavina. Siihen aikaan kaupoista oli ostettavissa useanlaisia kattohuopalajeja, joista toiset tarvitsivat ajoittain pinnan sivelyn eli ”tervauksen” ja toiset kestivät katteena ilman sivelyä. Kattohuopa valmistettiin yleensä villasta tai pehmeistä kuiduista, joiden lisänä käytettiin paperia, ja näin saatu vanuke kyllästettiin kuumassa asfalttitervassa. Joidenkin kattohuopalaatujen pinta hiekoitettiin ja jotkin toiset kyllästettiin kumia muistuttavilla aineilla. Yleensä vaikeasti syttyvä kattohuopa soveltui myös pärekaton kattamiseen. Vähän myöhäisempi eli 1930-luvulla ilmestynyt Iso tietosanakirja piti asfalttihuopakattoa halpana, tulenkestävänä ja muutenkin kestävänä, kunhan rakennuksessa ei tapahtunut muodonmuutoksia. Sitä varten piti tehdä ruodelaudoitus pontatuista laudoista ja se tarvitsi kattokaltevuudeksi vähintään 10–15 astetta. Asennettu asfalttihuopakatto tuli sivellä kivihiilitervalla ja hiekoittaa. Kirja mainitsi, että vielä parempi maine oli bitumiinihuopakatoilla. Otavan iso tietosanakirja ilmestyi 1960-luvulla ja sen mukaan asfalttihuopa ja kattohuopa merkitsivät samaa asiaa. Tällaisessa kateaineessa oli bitumilla tai kivihiilitervalla kyllästetty raakahuopa, joka tavallisesti oli lumppu- tai selluloosahuopaa tai vaativissa kohteissa juutti-, asbestikuitu- tai lasikuitukudosta. Pinnan sirotteena käytettiin hiekkaa tai talkkia. Näihin aikoihin oli tullut käyttöön myös menetelmä valaa huovan pintaan muovikalvo, joka mahdollisti huovan käärimisen rullalle ilman sen kerrosten kiinniliimautumista, ja näin käsitellyn huovan kyllästysaine ei myöskään alkanut valua, vaikka kattoon kohdistui auringonpaiste.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Asfalttihuopa · Katso lisää »
Cgs-järjestelmä
Cgs-järjestelmä on mittayksikköjärjestelmä, jota on käytetty tekniikassa 1800-luvun loppupuolelta 1950-luvulle ja eräillä tieteen aloilla vielä senkin jälkeen.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Cgs-järjestelmä · Katso lisää »
Edvard Rein
Johan Edvard Rein (28. elokuuta 1873 Helsinki – 9. helmikuuta 1940 Lohja) oli suomalainen klassillisen filologian tutkija ja Helsingin yliopiston kreikan kirjallisuuden professori.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Edvard Rein · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Eurooppa · Katso lisää »
Haltija
Haltijat eli haltiat ovat mytologisia taruolentoja, joiden on uskottu hallitsevan tai suojelevan jotakin paikkaa tai olentoa.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Haltija · Katso lisää »
Hannes Salovaara
Hannes Aadolf Salovaara, sukunimi vuoteen 1905 Sillgren (5. marraskuuta 1886 Kaarina – 24. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen oppikoulun lehtori, kasvi- ja eläintieteestä kirjoittanut tietokirjailija ja suomentaja.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Hannes Salovaara · Katso lisää »
Harmaakivi
Harmaakivi on usein graniitin vanhentunut nimitys, mutta se voi tarkoittaa myös muita harmaita kivilajeja, kuten granodioriittia ja gneissigraniittia.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Harmaakivi · Katso lisää »
Ikaalinen
Ikaalinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Ikaalinen · Katso lisää »
Iso Tietosanakirja
Ei kuvausta.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Iso Tietosanakirja · Katso lisää »
Jaakko Forsman (nuorempi)
Kaarle Juhana Jaakko Forsman (27. syyskuuta 1867 Turku − 30. elokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, opettaja ja tietokirjojen toimittaja.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Jaakko Forsman (nuorempi) · Katso lisää »
Jänisjärvi
Jänisjärvi (Большое Янисъярви, Bolšoje Janisjarvi) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan, Suojärven ja Pitkärannan piireissä sijaitseva järvi, jonka lasku-uoma Jänisjoki laskee Sortavalassa Laatokkaan.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Jänisjärvi · Katso lisää »
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomi on entisen Etelä-Suomen läänin itäosassa tätä edeltänyttä Kymen lääniä vastaava alue.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Kaakkois-Suomi · Katso lisää »
Keski-Suomen maakunta
Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Keski-Suomen maakunta · Katso lisää »
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Kymenlaakson maakunta · Katso lisää »
Luettelo kasvien synonyyminimistä
Luettelo kasvien suomenkielisistä synonyyminimistä, joka rajautuu suomalaisessa tietokirjallisuudessa käytettyihin nimiin.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Luettelo kasvien synonyyminimistä · Katso lisää »
Matti Koskenniemi
Matti Koskenniemi (19. joulukuuta 1908 Iida, Japani – 11. joulukuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen kasvatustieteilijä ja kasvatusopin professori.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Matti Koskenniemi · Katso lisää »
N. J. Toivonen
Niilo Johannes Toivonen (7. helmikuuta 1888 Hämeenlinna – 11. syyskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen kemisti.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja N. J. Toivonen · Katso lisää »
Otava (kirjankustantamo)
kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta. Kustannusosakeyhtiö Otava on Suomen vanhimpia ja suurimpia kirjankustantamoja.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Otava (kirjankustantamo) · Katso lisää »
Otavan iso tietosanakirja
''Otavan ison tietosanakirjan'' 5. osa vuodelta 1963. Otavan iso tietosanakirja.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Otavan iso tietosanakirja · Katso lisää »
Pieni tietosanakirja
Pienen tietosanakirjan kansi''Pieni tietosanakirja'', 4 osaa, 1925–1928"Automobiili", ''Pieni tietosanakirja'', 1. osa, 1925 Pieni tietosanakirja (1925–1928) oli toinen suomeksi julkaistu tietosanakirja.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Pieni tietosanakirja · Katso lisää »
Polygynia
Polygynia on moniavioisuutta, jossa yhdellä uroksella on samanaikaisesti useita naaraita.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Polygynia · Katso lisää »
Promiskuiteetti
Promiskuiteetti kuvaa sosiaalista sukupuolten vapaata yhteiselämää.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Promiskuiteetti · Katso lisää »
Rälssi
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Rälssi · Katso lisää »
Risti (merkki)
Typografiassa risti (†) ja kaksoisristi (‡) ovat merkkejä, joita käytetään muun muassa alaviitteiden merkitsemiseen.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Risti (merkki) · Katso lisää »
Sarvisaniaiset
Sarvisaniaiset (Platycerium) on saniaissuku kallioimarrekasvien heimossa.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Sarvisaniaiset · Katso lisää »
Tietosanakirja
Tietosanakirja'', 11 osaa, 1909–1922. Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Tietosanakirja · Katso lisää »
Udmurtit
Udmurtit ovat uralilainen kansa, joka puhuu uralilaisiin kieliin lukeutuvaa udmurttia.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Udmurtit · Katso lisää »
Valaansuomu
thumb thumb Valaansuomu tai seepiansuomu on seepia-mustekalojen sisäinen tukiranka, selkäkilpi, joka vastaa anatomisesti muiden nilviäisten kuten kotiloiden ja simpukoiden ulkoista kuorta.
Uusi!!: Iso tietosanakirja ja Valaansuomu · Katso lisää »
