Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Alvar Aalto, Barcelonan maailmannäyttely (1929), Christoffer H. Ericsson, Ericsson (täsmennyssivu), Erik Kihlman, Eriksson, Fennian talo, Henry (nimi), Henry Eriksson, Karl Edvard Jonsson, Kerberos (pilalehti), Lasitaide, Paavalinkirkko (Helsinki), Riihimäen Lasi, Töölön kirkko.
Alvar Aalto
Hugo Alvar Henrik Aalto oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Alvar Aalto · Katso lisää »
Barcelonan maailmannäyttely (1929)
Barcelonan vuoden 1929 maailmannäyttely oli Espanjan Barcelonassa 20.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Barcelonan maailmannäyttely (1929) · Katso lisää »
Christoffer H. Ericsson
Christoffer Henry Ericsson (5. maaliskuuta 1920 Helsinki – 6. elokuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen meri- ja taidehistorioitsija, professori ja kapteeniluutnantti.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Christoffer H. Ericsson · Katso lisää »
Ericsson (täsmennyssivu)
Ericsson voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Ericsson (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Erik Kihlman
Erik Lorenzo Kihlman (4. helmikuuta 1895 Vaasa – 16. lokakuuta 1933 Porvoo) oli suomalainen kirjallisuudentutkija.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Erik Kihlman · Katso lisää »
Eriksson
Eriksson, Erikson, Ericsson, Erickson, Ericksson, Ericson tai Erixon (Erikin poika) on pääasiassa Pohjoismaissa esiintyvä sukunimi.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Eriksson · Katso lisää »
Fennian talo
Fennian talo on rakennus Helsingin Rautatientorin itälaidalla osoitteessa Mikonkatu 17.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Fennian talo · Katso lisää »
Henry (nimi)
Henry on miehen etunimi.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Henry (nimi) · Katso lisää »
Henry Eriksson
Knut Henry Eriksson (23. tammikuuta 1920 Krylbo, Ruotsi – 8. tammikuuta 2000 Gävle) oli ruotsalainen yleisurheilija ja 1 500 metrin olympiavoittaja Lontoossa 1948.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Henry Eriksson · Katso lisää »
Karl Edvard Jonsson
Karl Edvard Jonsson (3. huhtikuuta 1875 Foss, Bohuslän, Ruotsi Jonsson saapui Suomeen luultavasti joskus vuosisadan vaihteessa. Hän vuokrasi vuonna 1904 Savonlinnasta Turistihotellin. Hotellista ja sen ravintolasta tuli Savonlinnan huvielämän keskus Jonssonin uudistettua ohjelmatarjontaa ja lisättyä ruokalistalle erikoisuuksia kuten karhunlihapihvin. Jonsson hoiti myös jonkin aikaa Loviisan kasinoa. Jonsson siirtyi sitten Helsinkiin ja osti vuonna 1909 Rautatientorin varrella toimineen, vuonna 1899 avatun Hotelli Fennian. Jonsson nimesi hotellin Grand Hotel Fenniaksi ja aloitti laajat uudistustyöt. Hotellin vanha keittiö muutettiin arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmien mukaan lasikaton kattamaksi talvipuutarhaksi kukka-asetelmineen ja suihkukaivoineen. Hotelli ja sen korkeatasoinen ravintola tulikin hyvin suosituksi. Vuonna 1911 Fennian katolla kuvattiin Minna Canthin Sylvi-näytelmään perustuneen samannimisen mykkäelokuvan kohtauksia ja jo aikaisemmin vuonna 1909 ravintolassa oli järjestetty Suomen kenraalikuvernööriviraston 100-vuotisjuhlallisuudet. Juhlia varten Jonsson hankki Pietarista muun muassa kaviaaria ja sampia sekä toi sieltä paikalle jäätelömestareita valmistamaan juhlassa tarjotut jäätelöt. Fennian ravintolasta tuli myös lähellä sijainneen Suomen Kansallisteatterin yleisön ja näyttelijöiden näytelmäesitysten jatkojen pitopaikka. Tunnettuja Fenniassa Jonssonin kaudella järjestettyjä seurapiiritapahtumia olivat muun muassa tammikuussa 1914 järjestetty näyttelijä Ida Ahlbergin 40-vuotistaiteilijajuhla, johon osallistui 300 vierasta (muun muassa Juhani Aho ja Eino Leino), sekä taiteilija Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotisjuhlat toukokuussa 1915. Kun tangovillitys valtasi Suomen vuonna 1914, Jonsson toi Suomeen tanskalaisen tanssiparin The Two Hatwanys, joka opetti ravintolassa tangoa yleisölle. Fennian ravintolassa järjestettiin varietee- ja kabaree-esityksiä aina Suomen sisällissodan alkamiseen saakka. Jonssonin laajensi myös ravintolatoimintaansa muualla Helsingissä. Vuonna 1912 hän vuokrasi Helsingin kaupungilta ravintola Kaivohuoneen ja uudisti sen tilat arkkitehti D. W. Frölander-Ulfin suunnitelmien mukaan. Ravintolan yhteydessä olleella ulkoilmanäyttämöllä järjestettiin operettiesityksiä. Jonsson suunnitteli laajentavansa ravintolaa 1 500-paikkaiseksi tilaten tätä varten jo piirustukset arkkitehti Eliel Saariselta. Hän suunnitteli myös tuhannen katsojapaikan operettiteatterin rakentamista hotelli Fennian talvipuutarhan yhteyteen. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen elokuussa 1914 teki kuitenkin tyhjäksi molemmat suunnitelmat. Vuonna 1917 Jonsson alkoi hoitaa Ruotsalaisen teatterin tiloissa toiminutta ravintola Oopperakellaria ja vuonna 1918 hänen hoitoonsa tuli hotelli Kämp. Jonsson hoiti myös jonkin aikaa Hangon kasinoa. Hotelli Fennia peruskorjattiin Suomen itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki vaikeutti ravintolatoimintaa mutta lakia kierrettiin tarjoamalla alkoholia salaa. Vuonna 1926 Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Jonssonin ja Fennian hovimestarin A. S. Sörendorffin vankeusrangaistuksiin alkoholin salamyynnistä. Ylemmissä oikeusasteissa Jonssonin tuomio lieveni kuitenkin sakoiksi. Vuonna 1921 Fenniassa alettiin esittää myös jazz-musiikkia, kun King of Jazz -yhtye vieraili siellä. Vuosina 1927–1928 Hotelli Fenniaa uudistettiin asentamalla huoneisiin puhelimet sekä lämmin- ja kylmävesi. Talvipuutarhan viereen valmistui juhlatila, jonka Tuhannen ja yhden yön saduista aiheensa saaneet seinämaalaukset oli tehnyt taiteilija Henry Ericsson. Jonsson harjoitti myös maataloutta hankittuaan Satakunnasta Vuojoen kartanon ja Tuusulasta Gustavelundin kartanon. Hän harrasti purjehdusta omistamallaan Trumph-purjeveneellä voittaen useita palkintoja. Jonsson osallistui myös autokilpailuihin. Jonsson kuoli tammikuussa 1931 keskellä taloudellista lamakautta. Jonsson oli naimisissa vuodesta 1899 Pieksämäeltä kotoisin olleen Sofia Vauhkosen kanssa.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Karl Edvard Jonsson · Katso lisää »
Kerberos (pilalehti)
Topi Vikstedtin piirtämä ''Kerberoksen'' humoristinen ilmoitussivu vuodelta 1917. Kerberos oli pääasiassa piirroksille omistettu suomalainen ruotsinkielinen pilalehti, joka ilmestyi vuosina 1917–1921.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Kerberos (pilalehti) · Katso lisää »
Lasitaide
Lasitaide on taidelasin eli designlasin suunnittelua ja valmistamista.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Lasitaide · Katso lisää »
Paavalinkirkko (Helsinki)
Paavalinkirkko on Helsingin Vallilassa sijaitseva, Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvan Paavalin seurakunnan kirkko.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Paavalinkirkko (Helsinki) · Katso lisää »
Riihimäen Lasi
Riihimäen Lasin 'Domina'-sarjaan kuuluva juomalasi, jonka on suunnitellut Hans Nyqvist Riihimäen Lasi oli vuosina 1910–1990 Riihimäellä Riihimäen–Lopen rautatien varrella toiminut lasitehdas.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Riihimäen Lasi · Katso lisää »
Töölön kirkko
Töölön kirkon pääsisäänkäynti Töölön kirkko on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema, 1920-luvun klassismia edustava tiilinen kirkkorakennus Helsingin Taka-Töölön kaupunginosassa.
Uusi!!: Henry Ericsson ja Töölön kirkko · Katso lisää »
