33 suhteet: Ajan lyhyt historia, Albert Einstein, Annihilaatio, Antimateria, E=MC², Elektronivoltti, Energian säilymislaki, Erityinen suhteellisuusteoria, Fissio, Friedrich Hasenöhrl, Fuusioreaktio, Fysiikan historia, Hawkingin säteily, Kaava, Kansainvälinen fysiikan vuosi, Klassinen elektronin säde, Lämpöenergia, Le Sagen gravitaatioteoria, Liike-energia, Luce Irigaray, Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista, Massa, Massan säilymislaki, Massavaje, Massaylijäämä, Pimeä aine, Planckin energia, Relativistinen dispersiorelaatio, Säilymislaki, Uraani-235, Vakio, Ydinvoimala, 27. syyskuuta.
Ajan lyhyt historia
Ajan lyhyt historia on vuonna 1988 ilmestynyt Stephen Hawkingin kirjoittama tietokirja, joka nousi nopeasti bestselleriksi ja jota myytiin yli 9 miljoonaa kappaletta vuoteen 2002 mennessä.
Uusi!!: E=mc² ja Ajan lyhyt historia · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: E=mc² ja Albert Einstein · Katso lisää »
Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.
Uusi!!: E=mc² ja Annihilaatio · Katso lisää »
Antimateria
Vedyn ja antivedyn rakenne. Fermi-avaruusteleskooppia on käytetty ukkosten ja avaruudesta ilmakehään saapuvan antiaineen räjähdysten tutkimiseen sekä niiden erottamiseksi toisistaan. Antiaine eli antimateria on ainetta, joka koostuu antihiukkasista.
Uusi!!: E=mc² ja Antimateria · Katso lisää »
E=MC²
E.
Uusi!!: E=mc² ja E=MC² · Katso lisää »
Elektronivoltti
Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.
Uusi!!: E=mc² ja Elektronivoltti · Katso lisää »
Energian säilymislaki
Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Uusi!!: E=mc² ja Energian säilymislaki · Katso lisää »
Erityinen suhteellisuusteoria
Suppea suhteellisuusteoria eli erityinen suhteellisuusteoria tai erikoinen suhteellisuusteoria on fysiikassa yleisesti hyväksytty ja kokeellisesti hyvin tuettu tieteellinen teoria, jonka Albert Einstein julkaisi 1905.
Uusi!!: E=mc² ja Erityinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Uusi!!: E=mc² ja Fissio · Katso lisää »
Friedrich Hasenöhrl
Friedrich Hasenöhrl (30. marraskuuta 1874 – 7. lokakuuta 1915) oli itävaltalainen fyysikko.
Uusi!!: E=mc² ja Friedrich Hasenöhrl · Katso lisää »
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Uusi!!: E=mc² ja Fuusioreaktio · Katso lisää »
Fysiikan historia
Fysiikan historia ulottuu pitkälle menneisyyteen.
Uusi!!: E=mc² ja Fysiikan historia · Katso lisää »
Hawkingin säteily
Hawkingin säteily on hypoteettista säteilyä, jota oletetaan syntyvän mustan aukon tapahtumahorisontin läheisyydessä.
Uusi!!: E=mc² ja Hawkingin säteily · Katso lisää »
Kaava
Kaava on matematiikassa ja muissa tieteissä käytetty tapa ilmaista tietoa symbolisesti.
Uusi!!: E=mc² ja Kaava · Katso lisää »
Kansainvälinen fysiikan vuosi
Fysiikan vuoden virallinen logo. Kansainvälinen fysiikan vuosi oli Yhdistyneiden kansakuntien tunnustama kansainvälinen fysiikan juhlavuosi, jota vietettiin vuonna 2005 Albert Einsteinin sata vuotta aiemman ”annus mirabilisin” kunniaksi.
Uusi!!: E=mc² ja Kansainvälinen fysiikan vuosi · Katso lisää »
Klassinen elektronin säde
Klassinen elektronin säde, joka tunnetaan myös Lorentzin säteenä tai Thomsonin sironnan pituutena, on klassiseen fysiikkaan ja suhteellisuusteoriaan, mutta ei kvanttimekaniikkaan perustuva arvio elektronin säteelle.
Uusi!!: E=mc² ja Klassinen elektronin säde · Katso lisää »
Lämpöenergia
Kuuma metalliesine säteilee näkyvää valoa. Lämpöenergia on periaatteessa se määrä lämpöä, joka tarvittaisiin lämmittämään metalli siihen lämpötilaan, jossa se on, mutta se ei ole yksikäsitteisesti määritelty, sillä on monia keinoja saada kappale tiettyyn lämpötilaan ja niihin saatetaan tarvita eri määrä lämpöä. Toisin kuin sisäenergia, lämpöenergia ei näin ollen ole tilanfunktio. Lämpöenergia eli terminen energia merkitsee termodynamiikassa sitä sisäenergiaa, joka systeemiin sisältyy sen vuoksi, että se on tietyssä lämpötilassa.
Uusi!!: E=mc² ja Lämpöenergia · Katso lisää »
Le Sagen gravitaatioteoria
Le Sagen gravitaatioteoria on gravitaation syytä koskeva kineettinen teoria, jonka esitti ensimmäisenä Nicolas Fatio de Duillier vuonna 1690 ja myöhemmin Georges-Louis Le Sage vuonna 1748.
Uusi!!: E=mc² ja Le Sagen gravitaatioteoria · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: E=mc² ja Liike-energia · Katso lisää »
Luce Irigaray
Luce Irigaray (s. 3. toukokuuta 1930 Blaton, Belgia) on ranskankielinen kielitieteilijä, kulttuuriteoreetikko, psykoanalyytikko ja filosofi.
Uusi!!: E=mc² ja Luce Irigaray · Katso lisää »
Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista
Tämä luettelo antaa yleiskatsauksen fysiikan keskeisistä aiheista.
Uusi!!: E=mc² ja Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: E=mc² ja Massa · Katso lisää »
Massan säilymislaki
Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.
Uusi!!: E=mc² ja Massan säilymislaki · Katso lisää »
Massavaje
Massavaje, joskus myös massakato, on ydinfysiikassa esiintyvä luonnonilmiö, jossa yksittäisen atomin kokonaismassa on pienempi kuin sen sisältämien vapaana olevien rakenneosasten (nukleonien) kokonaismassa.
Uusi!!: E=mc² ja Massavaje · Katso lisää »
Massaylijäämä
Ydinfysiikassa nuklidin massaylijäämä on atomiytimen todellisen, atomimassayksikköinä ilmaistun massan ja sen massaluvun erotus.
Uusi!!: E=mc² ja Massaylijäämä · Katso lisää »
Pimeä aine
Pimeä aine eli pimeä massa voidaan määritellä kahdella tavalla: teoreettisesti sillä voidaan tarkoittaa maailmankaikkeuden ainetta, joka ei emittoi (säteile), absorboi, tai sirota lainkaan sähkömagneettista säteilyä, mutta joka kuitenkin vuorovaikuttaa tavanomaisen aineen kanssa painovoiman välityksellä.
Uusi!!: E=mc² ja Pimeä aine · Katso lisää »
Planckin energia
Planckin energia on energian yksikkö, jota merkitään symbolilla E_\mathrm P. Yksi Planckin energia on 1,956 × 109 joulea, 1,22 × 1019 gigaelektronivolttia tai 543,3 kilowattituntia.
Uusi!!: E=mc² ja Planckin energia · Katso lisää »
Relativistinen dispersiorelaatio
Relativistinen dispersiorelaatio on yhtälö, joka antaa yhteyden massallisen hiukkasen relativistisen liike-energian, massan ja liikemäärän välille.
Uusi!!: E=mc² ja Relativistinen dispersiorelaatio · Katso lisää »
Säilymislaki
Säilymislait ovat fysikaalisia luonnonlakeja, joiden mukaan kaikkinaisissa vuorovaikutustapahtumissa tiettyjen suureiden kokonaismäärät pysyvät muuttumattomina.
Uusi!!: E=mc² ja Säilymislaki · Katso lisää »
Uraani-235
Uraani-235 (235U) on uraanin isotooppi, jonka atomin ytimessä on 92 protonia ja 143 neutronia.
Uusi!!: E=mc² ja Uraani-235 · Katso lisää »
Vakio
Vakio on matemaattisessa lausekkeessa esiintyvä luku, jonka arvo ei muutu.
Uusi!!: E=mc² ja Vakio · Katso lisää »
Ydinvoimala
Philippsburgin ydinvoimalaitos Saksassa. Ydinvoimala tai ydinvoimalaitos (myös atomivoimala, atomivoimalaitos, atomimiilu) on lauhdevoimalaitos, jossa tuotetaan sähköä ydinvoimaa (ydinreaktori) hyödyntäen.
Uusi!!: E=mc² ja Ydinvoimala · Katso lisää »
27. syyskuuta
27.
Uusi!!: E=mc² ja 27. syyskuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
E = mc2, E=mc2, E=mc^2, Massaenergia, Massan ja energian ekvivalenssi, Massan ja energian vastaavuus.