Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
109 suhteet: Akuutti (tarke), ß, Ï, Ŭ, Æ, Bengalin kieli, BeOS, ǃXóõ, Englannin kieli, Enontekiö, Espanjan kieli, Etelä-Pohjanmaan murre, Eteläsaame, EU (täsmennyssivu), Fäärin kieli, Fidžinhindi, Foren kieli, Genetiivi, Georgian kieli, Gravis, Hangul, Hausan kieli, Havaijin kieli, Hämäläismurteet, Hiatus, Iiri, Inkeriläiset, Iota adscriptum, Iota subscriptum, Itasismi, J, Jod, Kaakkoismurteet, Kainuulaiset, Kalevalamitta, Kantasaame, Karjalan kieli, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Kirjanorja, Koinee, Koltansaame, Kontinkieli, Krasis, Ladino, Lappajärvi, Lavea suppea etuvokaali, Lineaari-B-kirjoitus, Lounaismurteet, Malajalamilainen kirjaimisto, Monoftongi, ..., Monotoninen ortografia, Motun kieli, Muinaiskreikka, Muinaisnuubian kieli, Muinaisruotsi, Mykeneläinen kreikka, Nenetsi, Norfuk, Norjan kieli, Nykykreikka, Oksitaani, Pandžabi, Pe̍h-ōe-jī, Pohjoissaame, Polytoninen ortografia, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, RTGS, Ruotsin kieli, Samogiitti, Savolaismurteet, Shanghainkiina, Sirkumfleksi, Sisäheitto, Slovakki, Somalin kieli, Someron murre, Spiritus, Spiritus asper, Spiritus lenis, Suomen kielen äännerakenne, Suomen kieli, Suomen murrekirja, Suomen murteet, Suomen puhekieli, Suomen romanikieli, Suomenkielinen pikakirjoitus, Suomenruotsi, Suuri vokaalisiirtymä, Tagalog, Tampereen murre, Tanskan kieli, Tarke, Tavu, Teke-Kukuyan kieli, Thailainen kirjaimisto, Toki pona, Treema, Triftongi, Umlaut, Varhaiskantasuomi, Varhaislatina, Vöyri, Vepsän kieli, Viron kieli, Viron murteet, Vokaali, Wāw, Wolmar Schildt. Laajenna indeksi (59 lisää) »
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Diftongi ja Akuutti (tarke) · Katso lisää »
ß
Kirjaimen ''ß'' typografisia muunnelmia. ß eli kaksois-s (’ässä-tseta’, scharfes S ’terävä s’) on kirjain, joka merkitsee kaksoiskonsonanttia ss.
Uusi!!: Diftongi ja ß · Katso lisää »
Ï
Ï (ï) on latinalaiseen aakkostoon sovellettu kirjain.
Uusi!!: Diftongi ja Ï · Katso lisää »
Ŭ
Ŭ (ŭ), u lyhyysmerkin (engl. breve) kera, on latinalaisesta U-kirjaimesta johdettu esperanton kirjain.
Uusi!!: Diftongi ja Ŭ · Katso lisää »
Æ
Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.
Uusi!!: Diftongi ja Æ · Katso lisää »
Bengalin kieli
Bengalin kielen levinneisyys. Bengalin eli banglan kieli on Intian niemimaan itäosassa puhuttu indoarjalainen kieli, joka on kehittynyt Maghadin prakritin, paalin ja sanskritin kielistä.
Uusi!!: Diftongi ja Bengalin kieli · Katso lisää »
BeOS
BeOS on Be Incorporated -yhtiön käyttöjärjestelmä tietokoneille.
Uusi!!: Diftongi ja BeOS · Katso lisää »
ǃXóõ
ǃXóõ (myös: !xu, !xoon, !khong, taa) on Botswanassa ja Namibiassa puhuttava khoisan-kieli.
Uusi!!: Diftongi ja ǃXóõ · Katso lisää »
Englannin kieli
Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Englannin kieli · Katso lisää »
Enontekiö
Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Diftongi ja Enontekiö · Katso lisää »
Espanjan kieli
Espanjan kieli (omakielinen nimi: español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin.
Uusi!!: Diftongi ja Espanjan kieli · Katso lisää »
Etelä-Pohjanmaan murre
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.
Uusi!!: Diftongi ja Etelä-Pohjanmaan murre · Katso lisää »
Eteläsaame
Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.
Uusi!!: Diftongi ja Eteläsaame · Katso lisää »
EU (täsmennyssivu)
EU voi viitata.
Uusi!!: Diftongi ja EU (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Fäärin kieli
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit.
Uusi!!: Diftongi ja Fäärin kieli · Katso lisää »
Fidžinhindi
Fidžinhindi (omakielinen nimi: फ़िजी हिंदी, fiji baat) tai hindustani on indoarjalaisiin kieliin kuuluva kieli, jota äidinkielenään puhuu noin 400 000 fidžinintialaista.
Uusi!!: Diftongi ja Fidžinhindi · Katso lisää »
Foren kieli
Foren kieli on Papua-Uudessa-Guineassa elävän forekansan puhuma kieli, jonka puhuma-alue rajoittuu forejen asuinalueeseen.
Uusi!!: Diftongi ja Foren kieli · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Diftongi ja Genetiivi · Katso lisää »
Georgian kieli
Puhuttua georgiaa Georgia on kartvelilainen kieli, jota puhutaan Georgiassa ja sen lähialueilla.
Uusi!!: Diftongi ja Georgian kieli · Katso lisää »
Gravis
Gravis (`) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Diftongi ja Gravis · Katso lisää »
Hangul
Hangul (McCune-Reischauer: han'gŭl, Pohjois-Koreassa chosŏn'gŭl (조선글)) on korean aakkosto.
Uusi!!: Diftongi ja Hangul · Katso lisää »
Hausan kieli
Hausa on Afrikan toiseksi puhutuin kieli, jolla on 43 928 100, maksumuuri, Viitattu 24.3.2019.
Uusi!!: Diftongi ja Hausan kieli · Katso lisää »
Havaijin kieli
Havaijinkielisen sanomalehden etusivu vuodelta 1878 Havaiji (omakielinen nimi: ʻŌlelo HawaiʻiEthnologue: Hawaiian Viitattu 25.1.2015.) on havaijilaisten alkuperäinen kieli, jota puhutaan Havaijilla.
Uusi!!: Diftongi ja Havaijin kieli · Katso lisää »
Hämäläismurteet
Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet. Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.
Uusi!!: Diftongi ja Hämäläismurteet · Katso lisää »
Hiatus
Hiatus (’aukko’) eli diereesi (’jako’) on fonetiikassa kahden peräkkäisen vokaalin välinen tavu- tai sanaraja.
Uusi!!: Diftongi ja Hiatus · Katso lisää »
Iiri
Iiri (Gaeilge) on Irlannissa puhuttu kelttiläisten kielten Q-kelttiläiseen tai gaelilaiseen (goidelilaiseen) alaryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Iiri · Katso lisää »
Inkeriläiset
Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.
Uusi!!: Diftongi ja Inkeriläiset · Katso lisää »
Iota adscriptum
Esimerkki: ''Iota adscriptumin'' käyttö majuskelikirjoituksessa. Esimerkki: ''Iota adscriptumin'' käyttö ison alkukirjaimen jälkeen, yhdessä myöhemmin sanassa esiintyvän ''iota subscriptumin'' kanssa. Iota adscriptum (Pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan aina iota adscriptumina silloin kun.
Uusi!!: Diftongi ja Iota adscriptum · Katso lisää »
Iota subscriptum
ōdē, ’laulu’. Iota subscriptum (Ioota kirjoitetaan näissä diftongeissa iota subscriptumina siksi, ettei sitä näissä tapauksissa äännetä. On kuitenkin myös tapauksia, joissa pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan näkyviin iota adscriptumina, vaikka sitä ei tuolloinkaan äännetä. Translitteraatiossa ioota jätetään yleensä pois kummassakin tapauksessa. Iootan ääntäminen kyseisissä diftongeissa lakkasi muinaiskreikassa jo ennen ajanlaskun alkua, minkä seurauksena ioota lakattiin niissä vähitellen myös merkitsemästä näkyviin. Iota subscriptumin (samoin kuin iota adscriptumin) merkitseminen kehittyi kreikan ortografiaan bysanttilaisella kaudella 1000-luvulla, koska iootalla on kyseisissä tapauksissa kuitenkin kieliopillista merkitystä. Sen avulla voidaan erottaa ennen kaikkea 1. ja 2. deklinaation substantiivien yksikön datiivimuoto (esim. ja) sekä eräät supistumaverbit (esim.
Uusi!!: Diftongi ja Iota subscriptum · Katso lisää »
Itasismi
Itasismi (myös iotasismi) on kreikan kielen lausumisessa tapahtunut muutos, jossa yhä useammat vokaalit ja diftongit on ajan kuluessa alettu lausua -äänteenä.
Uusi!!: Diftongi ja Itasismi · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Diftongi ja J · Katso lisää »
Jod
Jod on heprealaisen, foinikialaisen ja aramealaisen kirjaimiston kymmenes kirjain.
Uusi!!: Diftongi ja Jod · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Diftongi ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Kainuulaiset
Kainuulaiset ovat itäsuomalaisia Kainuun maakunnan asukkaitahttp://www.kainuuhelsingissa.com/.
Uusi!!: Diftongi ja Kainuulaiset · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Diftongi ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kantasaame
Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.
Uusi!!: Diftongi ja Kantasaame · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet
250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.
Uusi!!: Diftongi ja Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet · Katso lisää »
Kirjanorja
Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.
Uusi!!: Diftongi ja Kirjanorja · Katso lisää »
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Uusi!!: Diftongi ja Koinee · Katso lisää »
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Uusi!!: Diftongi ja Koltansaame · Katso lisää »
Kontinkieli
Kontinkieli on leikkikieli, jossa jokaisen sanan jälkeen lisätään kontti, ja alkuperäisen sanan ja kontti-sanan alkuosat vaihdetaan keskenään.
Uusi!!: Diftongi ja Kontinkieli · Katso lisää »
Krasis
Krasis (”sekoittuminen”) tarkoittaa kielitieteessä kahden sanan rajakohdassa tapahtuvaa vokaalien tai diftongien yhteensulautumista hiatuksen välttämiseksi.
Uusi!!: Diftongi ja Krasis · Katso lisää »
Ladino
Ladinonkielinen sanomalehti vuodelta 1897. Ladino, eli juutalaisespanja, on romaaninen kieli, jota Espanjasta muuttaneet sefardijuutalaiset käyttivät ja jota käytetään edelleen.
Uusi!!: Diftongi ja Ladino · Katso lisää »
Lappajärvi
järvestä, jonka rantaviivasta 124 kilometriä on kunnan alueella. Yleisurheilukenttä Stadio Nissi. Purolan kylää. Lappajärven Kirkonkylää. Lappajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa Lappajärven pohjois- ja länsirannoilla ja saarissa.
Uusi!!: Diftongi ja Lappajärvi · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Diftongi ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lineaari-B-kirjoitus
Kansallinen arkeologinen museo, Ateena. Lineaari-B-kirjoitus on Kreikan mantereella ja Kreetan saarella kukoistaneen mykeneläisen kulttuurin noin 1400-luvulta 1100-luvulle eaa. käyttämä lineaarikirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Diftongi ja Lineaari-B-kirjoitus · Katso lisää »
Lounaismurteet
Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.
Uusi!!: Diftongi ja Lounaismurteet · Katso lisää »
Malajalamilainen kirjaimisto
Malajalamilainen kirjaimisto on malajalamin kielen kirjoittamiseen käytetty kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Diftongi ja Malajalamilainen kirjaimisto · Katso lisää »
Monoftongi
Monoftongi eli yksinkertainen vokaali on vokaaliäänne, jonka laatu ei ääntämisen aikana muutu.
Uusi!!: Diftongi ja Monoftongi · Katso lisää »
Monotoninen ortografia
Monotoninen ortografia on nykykreikan kirjoittamisessa käytössä oleva diakriittisten merkkien järjestelmä.
Uusi!!: Diftongi ja Monotoninen ortografia · Katso lisää »
Motun kieli
Motu on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava austronesialainen kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Motun kieli · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Diftongi ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Muinaisnuubian kieli
Mikaelin nimi on punaisena tekstin seassa. Muinaisnuubia on kirjoitettu kieli, jota käytettiin Muinaisnubiassa 900-luvulta 1600-luvulle.
Uusi!!: Diftongi ja Muinaisnuubian kieli · Katso lisää »
Muinaisruotsi
Muinaisruotsi (nykyruots. fornsvenska) on nimi kahdelle ruotsin kielen muodolle, joita puhuttiin keskiajalla: varhainen muinaisruotsi (klassisk fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1225–1375, ja myöhäinen muinaisruotsi (yngre fornsvenska), jota puhuttiin vuosina 1375–1526.
Uusi!!: Diftongi ja Muinaisruotsi · Katso lisää »
Mykeneläinen kreikka
Mykeneläinen kreikka on kreikan kielen vanhin dokumentoitu muoto.
Uusi!!: Diftongi ja Mykeneläinen kreikka · Katso lisää »
Nenetsi
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.
Uusi!!: Diftongi ja Nenetsi · Katso lisää »
Norfuk
Norfuk eli norfolk on Norfolkinsaarella puhuttava kreolikieli.
Uusi!!: Diftongi ja Norfuk · Katso lisää »
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Uusi!!: Diftongi ja Norjan kieli · Katso lisää »
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Uusi!!: Diftongi ja Nykykreikka · Katso lisää »
Oksitaani
Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on romaaninen kieli, jota puhutaan Etelä-Ranskassa, Piemonten maakunnassa Italiassa ja Val d’Aranissa Espanjassa.
Uusi!!: Diftongi ja Oksitaani · Katso lisää »
Pandžabi
Pandžabi (punjabi, panjabi) on Intian länsiosissa ja Pakistanissa puhuttava kieli, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaiseen alahaaraan.
Uusi!!: Diftongi ja Pandžabi · Katso lisää »
Pe̍h-ōe-jī
Pe̍h-ōe-jīlla kirjoitettua tekstiä kirkon oven yläpuolella Tainanissa. Pe̍h-ōe-jī on minnan-kiinan latinisaatiojärjestelmä.
Uusi!!: Diftongi ja Pe̍h-ōe-jī · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Diftongi ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Polytoninen ortografia
Polytoninen ortografia on kreikan kielen kirjoittamisessa käytetty diakriittisten merkkien järjestelmä, joka perustuu klassisen kreikan lausumiseen.
Uusi!!: Diftongi ja Polytoninen ortografia · Katso lisää »
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Diftongi ja Pyöreä suppea etuvokaali · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Diftongi ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
RTGS
Royal Thai General System of Transcription ('Kuninkaallinen thain kielen yleinen siirtokirjoitusjärjestelmä', lyhennettynä RTGS) on Thaimaan kuninkaallisen akatemian (Royal Thai Institute) julkaisema thain kielen romanisaatiojärjestelmä.
Uusi!!: Diftongi ja RTGS · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Samogiitti
Samogiitti eli žemaiitti on pääasiassa läntisessä Liettuassa käytettävä kieli, jolla on 500 000 puhujaa.
Uusi!!: Diftongi ja Samogiitti · Katso lisää »
Savolaismurteet
Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
Uusi!!: Diftongi ja Savolaismurteet · Katso lisää »
Shanghainkiina
Shanghainkiina eli Shanghain murre on Shanghaissa puhuttu wu-kiinan murre.
Uusi!!: Diftongi ja Shanghainkiina · Katso lisää »
Sirkumfleksi
Sirkumfleksi (^) on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Diftongi ja Sirkumfleksi · Katso lisää »
Sisäheitto
Sisäheitto eli synkopee on foneettinen ilmiö, jossa yksi tai useampi äänne jätetään pois sanan keskeltä.
Uusi!!: Diftongi ja Sisäheitto · Katso lisää »
Slovakki
Slovakki (omakielinen nimi: slovenčina / slovenský jazyk) on länsislaavilaiseen kieliryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Slovakki · Katso lisää »
Somalin kieli
Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa.
Uusi!!: Diftongi ja Somalin kieli · Katso lisää »
Someron murre
Varsinais-Suomen rajalla. lounaismurteiden puhuma-alue. Someron murre on lounaishämäläisten Someron ja Somerniemen pitäjien kansankieli, jossa on sekä lounaismurteiden että hämäläismurteiden piirteitä.
Uusi!!: Diftongi ja Someron murre · Katso lisää »
Spiritus
Spiritukset (Spiritukset ovat muinaiskreikan diakriittisia merkkejä yhdessä mm. painomerkkien kanssa. Spirituksia on kahdenlaisia.
Uusi!!: Diftongi ja Spiritus · Katso lisää »
Spiritus asper
Spiritus asper eli vahva alkuhenkonen tai vahva henkäys (tai) on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa sitä, että sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä tai rhoo -kirjaimen jälkeen tulee lausua /h/-äänteenä kuultava henkäys.
Uusi!!: Diftongi ja Spiritus asper · Katso lisää »
Spiritus lenis
aulos, ’huilu’. Spiritus lenis eli heikko alkuhenkonen tai heikko henkäys on spiritus eli henkosmerkki, joka ilmaisee muinaiskreikassa, ettei sananalkuisen vokaalin tai diftongin edellä kuuluu lausua /h/-äänteenä kuultavaa henkäystä.
Uusi!!: Diftongi ja Spiritus lenis · Katso lisää »
Suomen kielen äännerakenne
Suomen kielen äännerakenne käsittää suomen äännejärjestelmän eli foneemien, niiden yhdistämistä säätelevien sääntöjen eli fonotaksin, tavu- ja sanarakenteen ja prosodian eli painon ja sävelkulun kuvauksen.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen kielen äännerakenne · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen murrekirja
Suomen murrekirja on vuonna 2013 julkaistu kirja suomen murteista.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen murrekirja · Katso lisää »
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen murteet · Katso lisää »
Suomen puhekieli
Suomen puhekieli on suomen kielen muoto, jota käytetään puheessa tai puheenomaisessa ilmaisussa esimerkiksi pikaviestin- tai verkkokeskustelussa.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen puhekieli · Katso lisää »
Suomen romanikieli
Suomen romanikieli tai kaalen kieli (omakielinen nimi kaalengo tšimb) on indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvan romanikielen murre, jota puhuvat Suomessa sekä jonkin verran myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit.
Uusi!!: Diftongi ja Suomen romanikieli · Katso lisää »
Suomenkielinen pikakirjoitus
Esimerkki suomenkielisestä pikakirjoituksesta: ote Julius Krohnin puheesta J. V. Snellmanille 12. toukokuuta 1876 kirjoitettuna Neovius-Nevanlinnan järjestelmällä. Suomenkielisellä pikakirjoituksella tarkoitetaan erityisesti suomen kieltä varten kehitettyjä pikakirjoitusjärjestelmiä ja niiden käyttöä.
Uusi!!: Diftongi ja Suomenkielinen pikakirjoitus · Katso lisää »
Suomenruotsi
Suomenruotsi on ruotsin kielen Suomessa käytetty kirja- ja yleiskielinen variantti, jota puhutaan pääasiassa rannikkoalueilla Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla, sekä jossain määrin myös muualla Suomessa.
Uusi!!: Diftongi ja Suomenruotsi · Katso lisää »
Suuri vokaalisiirtymä
Kaavio englannin kielen vokaalien muutoksista suuressa vokaalien siirtymässä Suuri vokaalisiirtymä tarkoittaa englannin kielessä pääasiassa vuosien 1400 ja 1700 välisenä aikana tapahtuneita äänteenmuutoksia.
Uusi!!: Diftongi ja Suuri vokaalisiirtymä · Katso lisää »
Tagalog
Puhuttua tagalogia Rizalin provinssissa. Tagalog on yksi tärkeimmistä Filippiineillä puhutuista kielistä.
Uusi!!: Diftongi ja Tagalog · Katso lisää »
Tampereen murre
Tampereen murre on Tampereella puhuttu hämäläismurteiden sydänhämäläisiin murteisiin kuuluva suomen kielen murre.
Uusi!!: Diftongi ja Tampereen murre · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Tarke
Tarke asemoituu usein kantamerkin yläpuolelle. Tarke eli diakriittinen merkki (’erottava’) on kirjaimen lisuke, joka tavallisimmin esiintyy kirjaimen ylä- tai alapuolella joko hieman siitä erillään tai sitä osittain koskettaen.
Uusi!!: Diftongi ja Tarke · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Diftongi ja Tavu · Katso lisää »
Teke-Kukuyan kieli
Teke-Kukuyan kieli eli Kikukuya (IPA), kirjoitettu myös joskus muodossa Kukẅa ja tunnettu myös mm.
Uusi!!: Diftongi ja Teke-Kukuyan kieli · Katso lisää »
Thailainen kirjaimisto
Thai-aakkostoa (ตัวอักษรไทย) käytetään thain kielen (ภาษาไทย) ja Thaimaan vähemmistökielten kirjoittamiseen.
Uusi!!: Diftongi ja Thailainen kirjaimisto · Katso lisää »
Toki pona
Toki Pona on kanadalaisen kielitieteilijän Sonja Langin vuonna 2001 julkaisema keinotekoinen kieli.
Uusi!!: Diftongi ja Toki pona · Katso lisää »
Treema
Treema on diakriittinen merkki eli tarke, kaksi kirjaimen yläpuolelle merkittyä pistettä.
Uusi!!: Diftongi ja Treema · Katso lisää »
Triftongi
Triftongi eli kolmoisääntiö on vokaaliäänne, joka muodostuu kolmesta laadullisesti erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä.
Uusi!!: Diftongi ja Triftongi · Katso lisää »
Umlaut
Umlaut on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuvaa vokaalien muutosta takavokaaleista etuvokaaleiksi.
Uusi!!: Diftongi ja Umlaut · Katso lisää »
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Uusi!!: Diftongi ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »
Varhaislatina
piirtokirjoituksia. Se kirjoitettiin niin, että ensimmäinen rivi kirjoitettiin oikealta vasemmalle, toinen vasemmalta oikealle, kolmas oikealta vasemmalle ja niin edelleen. Varhaislatina tai arkaainen latina tarkoittaa latinaa ennen klassista aikakautta eli kaikkea latinaa ennen vuotta 75 eaa.
Uusi!!: Diftongi ja Varhaislatina · Katso lisää »
Vöyri
Vöyrin kirkko. Vöyri on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Diftongi ja Vöyri · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Diftongi ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Diftongi ja Viron kieli · Katso lisää »
Viron murteet
Viron murteet tarkoittavat Virossa puhuttuja itämerensuomalaisia kielimuotoja, joiden tavallisesti katsotaan muodostavan viron kielen.
Uusi!!: Diftongi ja Viron murteet · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Diftongi ja Vokaali · Katso lisää »
Wāw
Tarkkeettoman wāw-kirjaimen itsenäinen muoto. Wāw on arabialaisen kirjaimiston 27.
Uusi!!: Diftongi ja Wāw · Katso lisää »
Wolmar Schildt
Wolmar Styrbjörn Schildt (Wolmari Kilpinen, W. Kilpinen) (31. heinäkuuta 1810 Laukaa – 8. toukokuuta 1893 Jyväskylä) oli suomalainen Jyväskylän piirilääkäri, fennomaani, uudissanaston kehittäjä ja suomentaja.
Uusi!!: Diftongi ja Wolmar Schildt · Katso lisää »
