Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
32 suhteet: Attikan murre, Bibliotheke, Bysantin kirjallisuus, Bysantin valtakunta, Bysantinistiikka, De administrando imperio, Heikki Huttunen (pappi), Helleeniset kielet, Hermetica, Ikoneista, Itasismi, Johannes Tzetzes, Kanoninen oikeus, Katharévousa, Koinee, Kreikan historia, Kreikan kieli, Kreikan kielikiista, Kreikan kirjallisuus, Kreikan ortodoksinen kirkko, Kreikkalaiset, Madaran ratsastaja, Muinaiskreikka, Nykykreikka, Ortodoksisen uskon tarkka esitys, Pogača, Polytoninen ortografia, Portaat (kirja), Rusalka, Strategikon, Suda, Tiedon lähde.
Attikan murre
joonialaisten murteiden alue violetilla. Attikan murre (attikalainen kreikka) oli yksi muinaiskreikan murteista.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Attikan murre · Katso lisää »
Bibliotheke
Bibliotheke ("Kirjasto") eli Myriobiblos tai Myriobiblon (”Kirjapaljous”) on Fotios Suuren 800-luvulla kokoama kreikkalaisen kirjallisuuden antologia, joka on merkittävä erityisesti muutoin kadonneen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden lähteenä.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Bibliotheke · Katso lisää »
Bysantin kirjallisuus
Sivu ''Suda''n käsikirjoituksesta, joka on kirjoitettu vuonna 1205, Vatikaanin kirjasto, Vaticanus graecus 1296, fol. 193r Bysantin kirjallisuus on Bysantin eli Itä-Rooman keisarikunnan kreikankielistä kirjallisuutta, jossa antiikin helleeninen ja hellenistinen perinne säilyi uudessa, kristillisessä muodossa.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Bysantin kirjallisuus · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Bysantinistiikka
Bysantin valtakunta kulta-aikansa loppupuolella noin vuonna 1025. Bysantinistiikka on humanistinen tieteenala ja akateeminen oppiaine, joka tutkii Bysantin eli Itä-Rooman keskiaikaista kreikankielistä kulttuuria, sen historiaa ja kirjallisuutta.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Bysantinistiikka · Katso lisää »
De administrando imperio
De administrando imperio (lat., ”Imperiumin hallitseminen”; alun perin, ”Pojalleni Romanokselle”) on Bysantin keisari Konstantinos VII:n kirjoittama historiallis-maantieteellinen teos, jossa kuvaillaan Bysantin valtakunnan eri kansoja ja naapurikansoja.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja De administrando imperio · Katso lisää »
Heikki Huttunen (pappi)
Isä Heikki Huttunen (s. 1. helmikuuta 1960) on suomalainen ortodoksinen pappi, joka toimi Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) pääsihteerinä 2006–2015.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Heikki Huttunen (pappi) · Katso lisää »
Helleeniset kielet
Helleeniset kielet on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Helleeniset kielet · Katso lisää »
Hermetica
Hermetica on joukko myöhäisantiikin aikaisia hermetistisiä kirjoituksia, jotka väittävät sisältävänsä salattua viisautta ja jotka pantiin yleensä Hermes Trismegistoksen nimiin.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Hermetica · Katso lisää »
Ikoneista
Ikoneista (eli, Logos apologētikos pros tous diaballontas tas hagias eikonas) eli Kolme puhetta ikonien syyttäjiä vastaan on Johannes Damaskolaisen kirjoittama ortodoksinen teologinen teos, joka käsittelee ikoneiden kunnioittamista.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Ikoneista · Katso lisää »
Itasismi
Itasismi (myös iotasismi) on kreikan kielen lausumisessa tapahtunut muutos, jossa yhä useammat vokaalit ja diftongit on ajan kuluessa alettu lausua -äänteenä.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Itasismi · Katso lisää »
Johannes Tzetzes
Johannes Tzetzes (noin 1110–1180) oli bysanttilainen grammaatikko ja runoilija.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Johannes Tzetzes · Katso lisää »
Kanoninen oikeus
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kanoninen oikeus · Katso lisää »
Katharévousa
Katharévousa (myös katharévusa,, ”puhdistava (kieli)”) on nykykreikan kirjakielen osin keinotekoinen muoto, jossa kieltä on pyritty muokkaamaan klassisen kreikan suuntaan.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Katharévousa · Katso lisää »
Koinee
Koinee-kreikka (”yleismurre”) oli hellenistisellä kaudella kehittynyt kreikan kielen muoto tai sekamurre, joka edustaa muinaiskreikan kehityksen myöhempää vaihetta.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Koinee · Katso lisää »
Kreikan historia
Kreikan historia voi käsitellä kreikkalaisten menneisyyttä, kreikkalaisen kulttuurin vaikutuksen alla olleita historiallisia alueita tai nykyisen Kreikan valtion alueen menneisyyttä.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kreikan historia · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Kreikan kielikiista
Kreikan kielikiista (”kielikysymys”) viittaa pitkäaikaiseen kiistaan nykykreikan kirjakielen muodosta.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kreikan kielikiista · Katso lisää »
Kreikan kirjallisuus
Homeros, Kreikan kansalliseeposten kirjoittaja Kreikan kirjallisuus tarkoittaa kreikankielistä kirjallisuutta alkaen antiikin Kreikan kirjallisuudesta aina nykykreikaksi kirjoitettuun nykykirjallisuuteen.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kreikan kirjallisuus · Katso lisää »
Kreikan ortodoksinen kirkko
Kreikan kirkko eli Kreikan ortodoksinen kirkko on Kreikassa toimiva osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kreikan ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Kreikkalaiset
Kreikkalaiset (Helleenit) ovat kansa ja etninen ryhmä, joka asuu Kreikassa, Kyproksella ja siirtolaisina ympäri maailmaa.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Kreikkalaiset · Katso lisää »
Madaran ratsastaja
Madaran ratsastaja Madaran ratsastaja on varhaiskeskiaikainen kivireliefi Madaran ylätasangolla Šumenin alueella Bulgarian itäosassa.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Madaran ratsastaja · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Nykykreikka
Nykykreikan kielellä eli (nyky)kreikalla (tai Νεοελληνική γλώσσα, Neoellinikí glóssa) viitataan kreikan kielen muotoihin ja -murteisiin, joita puhutaan nykyaikana pääasiassa Kreikassa ja Kyproksella.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Nykykreikka · Katso lisää »
Ortodoksisen uskon tarkka esitys
Ortodoksisen uskon tarkka esitys on Johannes Damaskolaisen 700-luvun alkupuoliskolla kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka esittää nimensä mukaisesti yhteenvedon ortodoksisen kristillisen uskon sisällöstä.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Ortodoksisen uskon tarkka esitys · Katso lisää »
Pogača
Unkarissa pogácsa on joka paikan pikkusuolainen. Useimmiten se on sylinterinmuotoinen: sivut ovat pystysuorat. (Muitakin malleja esiintyy.) Pogača (serbokroaatin- ja sloveeninkiel. nimitys), pogace (rom.), pogácsa (unk.), pagáče (slovakinkiel. nimitys) eli pogatša (погача, mak. ja bulg.) on Karpaattien altaan, Balkanin ja Turkin alueilla suosittu pikkusuolainen leivonnainen.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Pogača · Katso lisää »
Polytoninen ortografia
Polytoninen ortografia on kreikan kielen kirjoittamisessa käytetty diakriittisten merkkien järjestelmä, joka perustuu klassisen kreikan lausumiseen.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Polytoninen ortografia · Katso lisää »
Portaat (kirja)
Portaat (tai Climax Paradisi, 'Paratiisin portaat') on Johannes Siinailaisen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka on merkittävä ortodoksisen kirkon luostariasketismin kannalta.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Portaat (kirja) · Katso lisää »
Rusalka
Witold Pruszkowski, ''Rusalkat'', 1877. Rusalkat ovat slaavilaisessa mytologiassa naispuolisia vedenhenkiä, vesinymfejä, viettelijättäriä tai merenneitomaisia demoneita, jotka asustavat puolet vuodesta järvissä ja puolet vuodesta metsissä.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Rusalka · Katso lisää »
Strategikon
Strategikon on bysanttilainen 500-luvun lopulla tai 600-luvun alussa kirjoitettu sodankäyntiä koskeva teos, jonka kirjoittajaksi on epäilty keisari Maurikiosta.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Strategikon · Katso lisää »
Suda
Suda tai Suidas on massiivinen bysanttilainen muinaisen Välimeren alueen historiaa käsittelevä ensyklopedia.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Suda · Katso lisää »
Tiedon lähde
Tiedon lähde on Johannes Damaskolaisen kirjoittama kristillinen teologinen teos, joka käsittelee dogmatiikkaa, harhaoppeja sekä oikeaa kristillistä oppia.
Uusi!!: Bysantin kreikka ja Tiedon lähde · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Bysanttilainen kreikka, Keskiajan kreikka, Keskikreikka.
